Vapaus, October 18, 1927

              1Sivn2 Tiistaina, lokakuun 18 p:nä—Tues., Oct. 18 No. 125 — 1927
VAPAUS r . O a t , CiusaBUiaa, tii»i«in*. t«»kiTiIlilo«*, torrtijn» > i«TJ«cUiiu.
T O I M I T T A J A T :
S . C . >ErL, T. N . CABLSÖN. B. A . T E N H t M l S . R, P E H K O N E N.
Resilettd a the Port O f H t e D c p a i l n c c t . O l t t n , *t »eeond C U M rnatlrr.
V A P A U S ( U t ^ r t y)
The only « « i a of r i o a i t b Vuikm in C u u t U . PuHiihed io S c J b c r y . Oot.. C V « T MOOIUT.
TseadxT. W«<liie«l«y, T1»aT»d«jr « a d FridiT.
T I L A U S H I N N A T :
1 vk. (tia. 6 kk. t 2 J 0 , 3 kk, t l . 7 3 {* I kk. $}M>. — •VTidrt»i:i<<:b;o j» Saoin«rn « k S mau*!!»
•nn>a»in«: 1 »k. S6X(0. 6 k k . $ 3 J 0 , 3 k k , $2.00 j . 1 kk. $1.00. • . .
I t M O T L S H I N N A T V A P A l J D E S S A:
Naisui]iaolDk«rt $1JK) kcrt«. t2X)} k t k u k<!rtu. — A«ioIii:tooBm?no:lr>aitjlwt 50c. paUtjtoBtru. —
K J o e n o n u u o a m o f a k s e t 50e. kert*, * 1 J » 3 k e r u * . — Syntymiilmoiuluet IIÄI kert*. t2M 3 kertAx. —
ArioeroiliiKiiakkrt i2M ktzU, $3X10 kukti k e r t u . — K i i i u t i l m o l u l u e t J I . 0 0 k e r u . — Kuoleaaniltotck-t
i t2X)0 kerU, 50e. VtSoMkta kiitotUuMrtJu Ul rjoi«to»Srtylii. — HaluUaniiedot j i o«,t«<Imotuk«rt
SOe. k r r t i . $1.00 kolme k e r t u . — TiUj<ii«iIiaolU)i» j» ilmoioiaeetjllaor>n or. » » j d i i u e » » » . J i h r t r i t i ii
• flmnfntliinu clnkiieea. — T i U u k s k i , J o i u ei •enru.raba, «i talU liheiiäm^äo, piittj at^aoileiten, j o i lU
«a UkaakMei. ' .
Lcblicn «iotot IIzsolukHrt piläi oIU k o c l i c r l u . k e l l o 12 llraeityairipinän e<ltlli»«>ä »tkipäirinj.
V.p«ad?a t o i m i t u t : tiixrty HuildioE. 33 Lonie Street. Pukelio UCV.
Vapaaiev konttori: L i b e r t y B u i U i n * . 35 Lorne S». PubeUa 1038, Portit»olr: Box 60. SuJbory, cfnt.
Cnertl *d^»erti»ii»f r«te« 7Sc. per eoL ineb. .Mioiraum cb<rce for l i D s l e iD««rt:oo 75c. The V«piu»
{• the i-fit adCertiirns roeJium i m o c e tb^\F:cniifa People i io Csöida.
Jos ette m i l l o i n K h a n u u a vaiuu>u e n t i m j i i e e n k>irr«eetinr, ki/jott.>kaa uutJrllrra l i i k k r e c h u i t a j aa
p c n o o s a l l i s e iU n i o s c l U : J . V . K A N N A S T O . l i i k k e e n b o i u j a.
Ammattiliittodemokratia* vaarassa
*Täma on ensimäinen kahakka",
kuultiin James Simpsonin sanovan
uhmaa\'asti, kun hän Toronton am-
: nattirieuvoston kokouksessa esitti
ilmotuksen kahdesta muutosesityk­sestä
neuvoston perussääntöihin,
tarkotuksella alkaa jahti vasemman
siiven *'harhaoppbuutta" vastaan.
I4e myös uskomme, että tämä on
'**ensimäinen kahakka", lausuu kom­munistipuolueen
pää-äänenkannatta-ja
toimituspalstoillaan, mutta ei
"ensimäinen" siinä mielessä, että
lämä loistava ajatus olisi yht'äk-fciä
vallannut Simpsonin. Se on
**ensimäinen" siinä merkityksessä,
että siitä ilkaa kova taistelu am-mattiliittoliikkeen
yhtenäisyyden säi-
V lyttämiseksi simponeja ja mooreja'
vastaan.
James Simpsonin, kuten Kirves-miasten
yhdistyneen veljesliitonkin,
liike seuraa aivan Canadan ammat-tijärjeslön
Edmotitoniasa pidetyn
, edustajakokouksen ja Amerikan yh­distyneen
kaivostyöläisten liiton
kahdeksanteentoista piiriin tehdyn
Simpson-McNah-vierailun kintereil­lä.
Jos Simpsonin päätöslatiselma
: muutosesityksistä läpäisee Toron-
Port Murio ppäristöB Kuilis-viljelijöiDe
O N K O P O R T A R T H U R I N Y M P A R I S T O N F A R M A R E I L L A P Ä Ä T T Ä -
V Ä I S Y Y T T Ä J A T A R M O A S A A D A P E R U S T E T U K S I O S U U S ­M
E I J E R I J A M A I D O N V Ä L I T Y S L I I KE
sä maailrcansodassa ja menetti työ-•
Worker-lchli selittää olevansa täy
deIUsc.<=Ji vakuutettu yhtehäisyyden,
kaikki käsittävän ammatillisen kes­kuksen
tar|j>eellisuudesta Canadassa.
Se sanoo olevansa vakuutettu siitä,
että erotus- ja hajotusmenetelmät ja
Kirvesmiesten yhdistyneen veljeslii­ton
virkailijaston menetelmät eivät
saa aikaan tuota yhtenäisyyttä. vLeh-ti
on yhtä vakuutettu siitä, että tä­mä
koskee myös hiljattain perustet­tua
Yleisbänadalaista työväenjärjes­töä
ja on myös usein sen sanoiiut.
Yhtenäisyyden täytyy tulla ammat­tiliittojen
liittoutumisen, yhteenliit­tämisen,
eikä niiden hajottamisen
kautta. Järjestymättömien järjes­tämiselle
on laaja työvainio. Tä­män
maan itsenäisillä ammatti- ja
teollisuusliitoilla oli täysi oikeus
oman keskuksensa muodostamiseen
ja ne tekivät sillä palveluksen työ­väenliikkeelle.
Canadan amnfatti-järjestön
Edmontonin edustajakoko­uksessa
esitti vasen siipi päätöslau­selman
yhtenäistyttämisneuvottelu-jen
avaamisesta Yleiscanadalaisen
lyöväcnjärjesötn kanssa, mutta se
hyljättiin. .
Tämä, lausuu mainitsemamme leh-ton
ammattineuvostossa, tullaan ti, on lyhyesti lausuttuna meidän
Simpsonia epäilemättä jäljittele- • • i — . o J . ...
mään muissa keskuksissa. Se on
alku keskitetylle hyökkäykselle va­semman
siiven erottamiseksi am-mattineuvostoista
ja se voi levitä
liittojen paikallisiin osastoihin.
Hyväksyttynä tulisi tämä päätös-
Jauselma oleellisesti merkitsemään
..demokratian ja sananvapauden täy­dellistä
hävittämistä' anunattiiiitto-liikkcestä.
Jos tuo päätöslauselma
hyväksytään ja perussääntöilfin teh­dään
siinä esitetyt muutokse^, niin
kaikki,\ mitä" sinun tarvitsee tehdä
tullaksesi erotettua Toronton am-matlineuvostosta,
on tehdä Canadan
: ammattiliiltoliikkeen suunnasta ar­vio,
joka eroaa virkavallan arviosta,
ja pelkkä ääntenenemmistö voi heit­tää
sinut ulos. Oma paikallisosas­tosi
voi väittää sinua aivan tyydyt­täväksi
edustajaksi, mutta sinut tul­laan
häätämään. Tämä on tur\'au-tumista
niihin menettelytapoihin,
joita Yhdysvalloissa käyttävät J. L.
Lewis ja muut työväenpettäjät, jot-
.^ka määräävät, että kommunistit ei­vät
saa edes kuulua ammattiliittoi­hin.
Tulevatko asiat täällä kehit-tymään
siihen pisteeseen, minkä ne
saavuttivat Amerikan työväenliiton
edustajakokouksessa Los Angelesis­sa,
missä poliisit, erikoisesti "pu­naisia'
jahtaamaan asetetut ja
-pommijoukkueet" etsivät edistys­mielisiksi
epäillyiltä työläisiltä kom­munistisia
päätöslauselmia? Tule­vatko
ammattineuvostoon lähetetyt
edustajat, joitten epäillään kannat­tavan
Canadan ammattiliittoliikkeen
itsenäisyyttä ja kaikki ammatillises­ti
ja teollisesti järjestyneet käsittä­vän
keskuksen muodostambta, jou­tumaan
asemaan, missä poliisit tar­kastavat
heidän taskunsa löytääk­seen
-noihin päämääriin tähtääviä
vaarallisia asiakirjoja ja päätöslau­selmia?
Jokainen edustaja, joka tavalla
tai toisella tekee itsensä syvyiseksi
kansallisten järjestöjen järjestämi­sen
tukemiseen, "tullaan katsomaan
'petolliseksi ja erottamaan" j.n.e.
Tämä merkitsee, että jos olet va­kuutettu
siitä, että ainoa vaihtoehto
yhtiön järjesjön alaisuuteen joutu­miselle
Amerikan yhdist)riieen l:ai-vostyöläi^
ten liiton kahdeksannen­toista
piirin,täydellisen yararikkou-tumisen
ja turmeltumisen jälkeen
oli Canadan kaivostyöläisten liiton
: järjestäimisessa, niin; sinut tullaan
Jieittamäan tulcCT.
näkökantamme Canadan ammatti­liikkeen
suunnasta, ja me uskomme
olevamme oikeassa. Mutta . me ha­luamme
huomauttaa kaikille rehel­lisille
ammattiliittolaisille, että hei-däh
ei välttämättä tarvitse olla mei­dän
kantamme tukijoita vastustaak­seen
Simpsonin ' piäätöslauselmaa.
Tuo päätöslauselma on kiila, jota
tultaisiin käyttämään kaiken vähem-mistömielipiteen
tukahduttamiseksi
aminattineuvostoissa ja liittojen pai­kallisissa
osastoissa. Tänään on
kysymyksessä uskollisuus Amerikan
lyöväcnliitolle siinä muodossa kuin
fi? määritellään Simpsonin muutos­esityksissä.
Huomennji^voidäan "us­kollisuutta
Amerikan työväenliitol-le"
käyttää tekos>7nä jokaisen sel­laisen
edustajan erottamiselle, joka
kannattaa tässä maassa sellaista lii­kettä
kuin on vähemmistöliike Suiir-britannian
ammatliliittoliikkeessä.
Jos joku edustaja julkilausuu tai
hänen/epäillään omaa.van jonkun­laisia
itsenäisiä käsitteitä, niin voi
hän. jo tästä syystä joutua erote-,
luksi.
Lopuksi vedotaan kirj otuksessa
kaikkiin rehellisiin ammattiliittölai-si
in, 'kehottaen heitä vastustamaan
Simpsonin "muka "harhaoppisuut­ta"
vastaan tähdättyä päätöslausel­maa.
Tullaanko meidän ammatti-neuvostoissamme
sallimaan inkvi-isitsionimenetelmiä
? K}"symyksessä
on ammattiliittodemokratia. Kaik­ki
ne, jotka uskovat ammattiliitto-demokratiaan,
ajatus- ja sananva­pauteen
ammattiliittoliikkeessä, tu­levat
äänestämään Simpsonin: pää-lusfauselmaa
vastaan.
J o useampien vuosikymmenien, k u ­luessa
on monia satoja perheitä a-settunut
asumaan näidenkin kak-soiHkaupunkien
ympärille tarkoituk­sella
tehdä elämänsä uudisviljeli-jöinä
seudun karuperäisillä mailla.
Alkuvuodet ovat heistä • useimmat
eläneet metsätöistä, mutta nyt ovat
jo ajat siinäkin suhteessa muuttu­neet.
Aivan harvoja poikkeuksia
lukuunottamatta, ovat metsät jo
\'uosia sitten kokonaan loppuneet jo
jokaisen maalle a.settuneen on täy­tynyt
ruveta mfettimään keinoja,
miten voisi saada elämänsä viljele­mällä
maata, jossi tarkoituksessa
kai useampi on jo alunperin maalle
asettunutkin. lyiarp 'karuluontoi-suuden
ja ilmastosuhteiden vuoksi
r a j o t t u u kuitenkin maanviljelys
näillä seuduin melkein yksinomaan
juurikasvien, kuten perunan j.n.e.
sekä heinän y.m, rehutuotteiden vil­jelykseen.
Useilla suomalaisillakin
maanmuokkaajilla, joita on ympä­ristössä
useita satoja, on viljelys­maita
auki jo useampia kymmeniä
"eekkereitä", pääasiallisesti heinSn
kasvussa, joten siis k a r j a - j a maito­taloudelle
alkaisi olla edellytyksiä;
varsinkin kun verrattain nopeasti
kasvavat kaupungit tarjoavat yhä
lisääntyvät paikalliset markkinat,
kun vain olisi välineet,^ j o i l l a saatai­siin
tuotteet markkinakelpoisiksi.
V a i n aniharvoilla on siihen mahdol­lisuutta
yksilöllistä tietä, mutta y h ­teistoiminnan
tietä voitaisiin siihen
kyllä mahdollisuuksia saada, kun
vain olisi k y l l i k s i pä^täväisyyttä ja
tarmoa käydä asiaan käsiksi.
lona ja k u l u t i a j i l t a siitä kiskovat
jopa 14 c. vartista, se on noin' 56
c. galloonasta- Kaikki edustajat,
j o i t a (ilo mainita) olikin jok'ai-noasta
seudun osuusliikkeestä, pai­nostivat
innokkaasti maito- j a mei­jeriosuuskunnan
perustamista ja
sen välttämättömyyttä. Muualta
saatujen kokemusten perusteella
•(eritotenkin 'Yhdysvalloista, jossa
varsinkin viimeisten kymmenen vuo­den
kuluessa on perustettu tuhansia
osuusmeijereitä) todettiin myöskin
sen kannattavaisuus j a menestymi­nen,
kunhan v a i n se saadaan alulle
j a saadaan joukot maalla j a kau-pungrissa
se omaksi asiakseen otta­maan
j a käsittämään siitä johtuvan
yhteisen hyödyn.
M e i j e r i - ja maitotalousliikkeen
perustaminen kysyy kylläkin huomat
tavan suuren summan pääomaa.
M u t t a siinäkään suhteessa eivät vai­keudet
varsinkaan Ontariossa ole
tällä kertaa ensinkään voittamatto­mat,
sillä Ontarion maakuntahalli­tus
on jo useampien vuosien aikana
tarjonnut lainoja meijerin perusta­mista
varten . aina 90% saakka
liikkeen ylö^alttokustannuksista.
Lainat annetaan yksinomaan farma­reiden
muodostamille kooperatiivi-sille
meijeriosiiuäkunnille. Korkoa
niistä on maksettava vain 5%, jo­hon
sisältyy myöskin lainan kuole­tus
20 vuoden ajalla. Tämän l i ­säksi
lupaa hallitus palkata l i i k k e e l le
kjrvykkään johtajan yhden vuoden
ajaksi liikkeen alkamisesta lähtien.
Metsätyöläisten lakko
Daoustin alueella Gogamassa, Mile
85, C X . E y . , Ontariossa, j a t k u u e-delleen.
Mitään neuvotteluja työ­läisten
j a työnantajan välillä ei ole
ollut. »
- Wm. Tainio
Raportteri
Toronton suomalaiset metällityo-
Icykynsä, sekä yleensä joutui avutto-1 Iäiset pitivät noin kuukausi sitten
' m a k s i . Tietoa ei ole mistä fiukut-!kokouksen, missä päätettiin ryhtyä
tautuminen olisi johtunut, mutta | avunkeräykseen Suomen pulassa o!e-selväjärkinen
työläinen voi käsittää ^ vien metallityöläisten hyväksi. Tätä
että elämän epätoivoinen tulevai­suus
tuollaisessa tilassa on ajanut
helpotusta hakemaan.
MoottoripoHisi kuoli, seurauksena
pyörän kumin räjähdyksestä; joka
heitti hänet 30 j a l k a a kadulle. M a a -
kuntapöliisina oli hän liikkeellä ja
seurasi automobiilia, jossa k i l p a i l u s ­sa
onnettomuus sattui.
Nämä l a i n a - y.m. ehdotkin ovat siis
j sangen houkuttelevat, ja sitoumuk-
J o useampien vuosien kuluessa on i set niistä ovat , verrattain helpot
pidetty ääniä vireillä osuusmeijerin täyttää. Ainoastaan 10 «"/r kustan-j
a maidonvälitysliikkeen perustami- nuksista on merkittävä j a n i a k ^ t -
sesta ja sen tarpeellisuudesta. J a ' t a v ' a osuuskunnan jäsenten osak-
YHDYSVALTAIN SUOMALAISEN
TYÖVÄEN JÄRJESTÖN JA
NÄYTTÄMÖLUTON UUSI
OSOTE
ompa jo tehty yrityksiäkin sen pe­rustamisesta
m.m. Nolaluh seutuvil­la,
jossa onkin kai seudun vanhin
j a laajaviljeli^ksisin suomalain^en
maalaisasutus, mutta y r i t y k s i i n ovat
ne hankkeet vielä kuitenkin näihin
asti rauenneet.
On kokeiltu jossakin määrin mai­don
j a kerman myyntiä yksityisten­kin
välittäjäin kautta, mutta jos m i l ­lään,
niin j u u r i tällä alalla on saa­tu
kokea mitä häikäilemättöifiintä
välikäsien nylkyrimäisyyttä. :
J o l l e k i n yksityiselle lähettäjälle
voivat nämä välikädet maksaa vissi­nä
aikoina jossakin määrin kohtuul­l
i s i a k i n hintoja -— t o i s i l l e k in y l l y ­tykseksi
— mutta annappa olla, kun
alkaa tulla lähetyksiä runsaammin,
n i i n ' aina silloin ovat -muuttuneet
taksat kokonaan ostajan mielivallas-ta
riippuvaksi. Ja se mielivalta ön
näyttänyt ulottuvan aivan häpeä-mättömyydenkin
rajojen ulkopuo-l
e i i . ; - '
Näiden kokemuksien opettamana
j a elinkeinohuolien kannustamana
ovat seudun eri kulmien maalaisa-sukkaat
yhteisneuvoin kaupunkilais-työläistovereidensa
kanssa ryhty­neet
taaskin puuhailemaan osuus­meijerin
j a kooperatiivisen maidon-välitysliikkeen
perustamista paikka­kunnalle.
Asiasta keskusteltiin
inuun muassa viime sunnuntaina,
t.k. 9 p:nä, Port Arthurissa pidetys­sä
ympäristön osuusliikkeiden yhtei­sessä
neuvottelukokouksessa. ^. K y s y ­mys
sai osakseen erikoisen vilkaista
huomiota, sekä maalais- että myös­kin
kaupunkilaisedustajain taholta.
Keskustelussa todettiin kuinka yk­sityiset
maidon välittäjät esim. os­tavat
maidon farmareilta 18 e. gral-keina.
Näin ei siis kaivata muuta,
kuin hieman yritteliäisyyttä j a tar­moa
käydä asiaan käsiksi, n i i n tuosta
kauan mietitystä osuusmeijerin pe­rustamishankkeesta
tulee käytän­nöllisesti
tosi. Siis ylös toimintaan
k a i k k i , joita asia koskee!
Kysymyksen käytännölliselle alul­le
saattamiseksi päätti osuusliikkei­den
edustajisto jo edellämainitussa
neuvottelukokouksessaan kutsua y-leisen
' edustajakokouksen pidettä­väksi
Port Arthurissa sunnuntaina,
eni^i marraskuun 6 p:nä, alkaen
kello 1 ip. Kaikkia eri farmiseu-tujen
asykkaita kelioitetaan ennen
tätä yleistä kokousta pitämään pai­kalliset
neuvottelukokoukset ja va­litsemaan
niissä edustajansa tähän
yleiseen kokoukseen.
A s i a n jouduttamiseksi käytännöl­liselle
tolalle, olisi myöskin suota­vaa,
että kullakin farmiseudulla o-tettaisiin
likimainen tilasto kyläkun­nan
lehmien luvusta sekä, jos mah­dollista,
kuinka paljon arviolta l u u l ­laan
voitavan saada osakkeenostajia
k u l l a k i n , paikkakunnalla. Myöskin
on edustajat evä^ettäyä kaikilla
niillä toivomuksilla, mitä kunkin
paikkakunnan asujamisto asian edis­tämiseksi
tarpeelliseksi katsoo.
Ottakaamme taas k e r r a n me suo­malaiset
asiaan kiinni oikein tosi-t
a r m o l l a i a tehkäämme tästä k a i k i l ­le
yhteisesti tärkeästä kysymyksestä
käytännöllisesti ratkaisuun johtava
tosi.
P o r t A r t h u r i n ympäristön" osuus­l
i i k k e i d e n yhteisen neuvottelukoko­uksen
edustajiston velvoittamana
P . Katainen,
316 Bay St., P o r t A r t h u r , O n t .
Pöjiäkirja
Y l e i n e n metsätyöläisten ko­kous
pidetty 314 Bay St.,
Port Arthurissa, Ont., loka­kuun
8 p., 1927.
Kokouksen avasi T. H i l l . /
1) Puheenjohtajaksi valittiin K.
N i i t t y n e n j a pöytäkirjuriksi a l l e k i r ­j
o i t t a n u t ,
2) Että valitaan tälle kokoukselle
kolme pöytäkirjan tarkastajaa. H y ­väksyttiin.
Valituksi tuli T. Uoti­nen,
O. L a i n e j a Ivar Salo.
3) Päätettiin hyväksyä Hogarthin
lakkolaisten tekemät vaatimukset,
k a i k k i yksimielisesti. Hyväksyttiin.
4) Tämä kokous päätti vaatia
k a i k k i a metsätyöläisiä, että ruvet­taisiin
kannattamaan kahdeksan tun­nin
työpäivää. Hyväksyttiin.
5) Päätettiin, että jos millä käm­pällä
hyvänsä asetetaan palkkavaa­timukset
'isännistöUe, niin kukaan
ei saisi poistua kämpältä ennen kun
isännistöltä. on t u l l u t päätös vaati­muksiin.
Jos niin on, että joku
poistuu kämpältä ennen kun isän­nistöltä
on tullut vastaus, niin
kämppälcomitean on otettava niitten
miesten nimet j a ilmoitettava lehdis­sä
jonakin semmoisena kiertäjänä.
Hyväksyttiin.
"6) Tämä kokous vaatii kaikkia
kappaletyöläisiä, että koettaisivat
kannattaa ennen tehtyjä, omia pää-töksiään
että ei menisi y l i niistä
k u n on ennen päätetty, että mies
saa vain tehdä 26 tuplaa eli 39
singeliä kuukaudessa. Niin ei mei­dän
passaisi ruveta niitä polkemaan
enää mihinkään päin. Hyväksyttiin.
7) Tämä kokous vaatii kaikkia
metsätyöläisiä koko Ontariossa, että
koettaisivat t a i s t e l l a omien etujensa
puolesta ja ennen tehtyjen palkka­vaatimuksien
nojalla; koettaisivat
pitää ne aina huomioon otettuina,
sillä ilman me ei t u l l a saamaan mi­tään,
jos emme itse joka mies ota
rohkeina ja virkeinä ohjaksia kä­teen.
Hyväksyttiin.
8) Ehdotettiin kokouksen lopetta­mista.
^ Hyväksyttiin. *
K. Niittynen, A. Toivonen,
• puheenjohtaja. . Pöytäk.
Olemme tarkastaneet mainitun
pöytäkirjan ja hyväksymme koko­uksen
menon mu'kaiseksi.
I. Salo^ T. Uotinen, O. Laine.
Pöytäkirjan tarkastajat.
'— . i
t a r k o i t u s t a varten jaettiin heti ko­kouksessa
6 k p l . keräyslistoja, joil-la
kerääjiksi lupautuivat toverit
Anonen, Rönni, Kiviranta, Stolt,
Peltonen j a Nurmiaho.
Samassa kokouksessa valittiin
myös toimikuffta, jonka huoleksi jä­tettiin
ryhtyä toimenpiteisiin ilta­man
järjestämiseksi sulkulaisten hy­väksi.
Nyt on tämän toimikunnan
Consnmers k&asntehtaalla tapah-j hommat niin pitkällä, että iltama
tui räjähdys sunnuntaina. Räjäh-] tulee olemaan lauantaina t.k. 22
dys aiheutui epäkunnossa olleesta pmä kello 7.45 ip. Don-haalilla.
koneesta. Se säikäytti ympäristön Tarkoitustaan va.<:taavan ohjelma-asukkaita,
akkunat särkyivät lähi-j i l t a m a n järjestämisestä oli toimi-seudun
asunnoissa ja eräässä lä- kunta pakoitettu erinäisten vaikeuk-himmässä
talossa kaksi naista pu-Isien takia luopumaan, sen sijaan
tosi vuoteeltaan. Rakennuksen va-' päätettiin järjestää miltei kokoil-hingoittuminen
itsessään oli hyvin l a n näytelmä, kuitenkin niin, että
vähäinen.
Uotisia
en tieto!
Lehtiemme kustannusliikkeiden
yhtymä on j u u r i painosta valmista-i.
ut 144 sivua käsittävän "Tiiloäs-maantiede"-
nimisen teoksen. Kirja T-i tällöin, tuota luentoa yalmistaesr
Yhdysvaltain suomalaisen työväen
järjestön sihteeri, toveri Puro, pyy­tää
meidän huomauttamaan, että
heidän järjestönsä ja näyttämöliiton
virasto on muutettu uuteen paik­kaan.
Kaikki kirjeenvaihto on teh­tävä
osolleella:
FiNMSH FEDERATION,
1000 Belmont Ave.,
• Chicago, IIL, U.S.A.
on englantilaisen Plebs Leaguen t o i ­mittamasta
teoksesta suomennettu
j a muodostaa verrattain arvokkaan
lisän kustanriusliikkeidemme "Työ­läisten
tielokirja"-sarjasta, johon se
kuuluu 7:nä kirjana. Suomennos
on toveri Yrjö Halosen toimittama
j a on suomentaja onnistunut verrat­tain
hyvin säilyttämään teoksen a l ­kuperäisessä
kielessä jrmmärrettä-
^•yyden j a kiellon sujuvaisuuden.
Tämä teos c n erikoisen arvokas
siinä suhteessa, että se on ensim­mäinen
suomenkielellä, j o l i a käsit­telee
tätä alaa vallankumoukselli­sen
proletariaatin maiailmankatso-muksen
kannalta. Ja muutenkin
kun talottsmaantieteellinen k i r j a l l i ­suus
« n meille miltei u u t t a . Viime
talvena valmistettiin Workerspuolu-een
Suomalaisen Toimiston" toimesta"
l a a j a luentojäsenyys talousmaantie­teestä,
mutta se lienee esitetty vain
verrattain harvoissa paikoissa. J c u -
sa kävi ilmi, kuinka tärkeää on tä­män
alan tunnetuksi tekeminen tä­män
mantereen suomalaiselle pro­letariaatille.
Ja sen vuoksi a l l e k i r ­joittaneen
esitys tämän k i r j a n kus­tantamisesta
hyväks3rttiin kustan-iiusliikkeidemme
taholta.
On vaikeaa jTnmärtää imperialis­tista
kapitalismia j a sen työläisten
kumousliikkeen eteen asettamia
problemeja, ellei ymmärrä talous­maantiedettä!!
Ja tämä teos ei s u i n ­kaan
käsittele yksinomaan pelkkää
maantiedeetä, vaan maantiedettä sen
suhteessa historiaan, taloustietee­seen,"
yht«»iskjntaopriin j a p o l i t i i k ­kaan.
Kaupungin työläinen, Wm. Snell,
kuoli keskiviikkona. Joku päivä sit­ten
loukkaantui - hän Donin tiellä
pohjoispuolella Bloor_ kadun, .ajaes­saan
kärryjä, j o t k a äkkinäisellä nyh-jäyksellä
heittivät hänet alas pääl­leen,
jossa hänen niskansa taittui
j a v i e t i i n General sairaalaan, johon
k u o l i .
Wm. Stevenson 21114 Queen St.
E . , löydettiin kuolleena huoneessaan
viime tiistai-aamuna. Miestä ei ol­tu
nähty liikkeellä sitten lauantain.
Mistä kuolema johtui, ei ole vielä
selvinnyt.
Peter Kellas nimisen, 65 vuotiaan
raajarikon mamis löydettiin Ham«
ber joesta. Hän oli ollut viimeises-
Tämä teos antsia selvän kuvan,
miten ihminen on maanpinnan tao-teT
Miten maantieteelliset seikat
ovat -vaikuttaneet ihmisen kehityk­seen.
Miten j a missä , sivistys on
alkanut — ei suinkaan erämaissa,
vaan Jiedelmällislssä jokilaaksoissa
( N i i l i n , Tigrisin, Eufratesin ja
Gangesin, In^usin j a E v a n g i n var­s
i l l a ) , missä luonto oli varsin a n ­telias
j a jossa n i i n ollen esivanhem­millamme
r i i t t i ravinnon hakupon-i:
istuksista aikaa henkiseen kehityk­seen.
Täten on selvitettävissä, ettei
ollut sattuma, että varhaisempi
kulttuurikehitys alkoi j u u r i noilla
seuduilla eikä muualla. Toiselta
puolen tämä k i r j a selittää, miksi
korkeampi tieteellinen kuttuuri ei
voinut .kehittyä noilla alueilla —
syy siihen oli se, että luonto oli
l i i a n antelias, ihmisiltä vaadittiin
l i i a n vähän ponnistuksia, siksi ei
ollut tarvetta kehittää työkaluja ja
tekniikkaa. Siksi myöhäisempi k u l t ­t
u u r i voikin kehittyä lauhkeassa
vyöhykkeessä, — ei t r o o p i l l i s i l la
seuduilla :— koska lauhkeassa vyö­hykkeessä
luonto ei ollut l i i a n ante­lias,
mutta ei l i i a n niukkakaan. Se
pakotti ponnistelemaan ja kehittä­mään
työkaluja j a tekniikkaa, mut­ta
ponnisteluista oli tuloksia, j a s i ­t
e n ei ihmisten tarvinnut käyttää
kaikkea energiaansa ravinnon ha­kuun,
vaan jäi aikaa henkiseen ke­hitykseenkin.
Toiselta puolen tek­n
i i k a n parannuksen kautta saatiin
Edelläolevan vielä lisäämme huo­mautuksen,
että Queens hotellin ha-joituksessa
loukkaantui maanantai­na
suomalainen H . Tuomi, sekä vä­hemmän
vammoja samassa yhteydes-sä
sai kolme muuta työläistä. Näin
alkaakin olla jo listaa viime viikon
kolmen päivän tapaturmista. Kai­kissa
näissä näemme työläisten me­nettävän
henkensä, loukkaantuvan
j a joutuvan kärsimään j a vieläpä i l ­menee
työttömyyden heikentämiä,
sekä porvariston sotarintan^an raa­telemia,
jotka heittävät henkensä
epätoivoisessa taistelussa elämästä.
K a i k k i h a n on tavallista järjestel­mälle,
joka käyttää työläisiä vain
liikevoittojen riistämiseksi. Palkka­järjestelmä
synnyttää kärsimyksiä,
tauteja j a kuolemaa työläisille.
Eräässä lehtiuutisessa selostetaan
myöskin, että keuhkotaudin aihe­uttamat
kuolemantapaukset ovat.
vähenneet sitten maailmansodan
huomattavammin miespuolisiin kun
naisiin nähden. Erikoisesti sotavuo­s
i n a säi tauti hiivittävää jalansijaa
naistyöläjsissä, jotka joutuivat työs-
Tcehtelemään vaarallisissa teollisuus­töissä.
Koska yhä edelleen on e-nemmän
nuoria naisia jotka ovat
pakoitettuja säännöllisen työn puut­teessa,
kodittomana j a avuttomana
harhailemaan, ovat he joutuneet
a l t t i i k s i suuremmassa määrin taudin
tartunnalle kuin miehet.
Järjestelmän kukkasina näemme
aina säännöllisesti myöskin r i k o k s i ­en
lisääntyvän.
Varkaat veivät turkin. Bueher
F u r kaupan, joka sijaitsee 382
Bloor st. "vvest, akkuna r i k o t t i in
heittämällä tiilikivellä j a ryöstettiin
t u r k k i , jonka arvo oli $550.00.
Kirjoituskone katosi salaperäisellä
t a v a l l a kaupungin talolta k o n t r o l l i -
hallinnon virastosta. Tämä tapah­tui
sillä aikaa kuin viraston työläi­set
olivat päivällistunnilla.
Georsre Longworth ja Norman
Keen vangittiin senjälkeen kUn o l i ­vat
hylänneet Todmordonin kauppa­lan
puolella varastamansa automo­b
i i l i n . Kuulustelussa tunnustivat he
varastaneensa yhteensä neljä auto­mobiilia.
Tällaisia tapahtumia ilmenee
suurkaupungissa joukottain sään
nöUisesti jokainen päivä. Paikallis­ten
uutisien tarkoituksena on pyr­kiä
mainitsemaan tärkeimmät ja
huomattavimmat. Samalla' toivo
taan lukijoitten ja työläisten jär­jestöjen
ottamaan huomioonsa että
k a i k k i mitä tapahtuu ympärillä kos­kee
jokaista työläistä. Ilmeneepä
ne sitten työmaalla, kadulla, kou­luissa,
tai missä tahansa. Näitä
seurata voidaan välinpitämättöminä;
mutta myöskin voidaan kiinnittää
huomio j a niiden merkityksestä kes
kustelemalla oppia tuntemaan jär­jestelmän
nurinkurisuuksia.
T i l a t k a a työläisten oma lehti
" V a p a u s " . — Kirjeenvaihtaja.
• *
ylituotantoa, mikä teki mahdollisek­si
tarvikkeiden, vaihdon j a j o h t i siis
kaupankäyntiin. Jolla taas puoles­taan
oli suuri edistyksellinen mer­k
i t y s , koska keskinäisen kanssakäyn­nin
kautta ihmiset oppivat toinen
t o i s i l l a n j a sivistyksen leviäminen
glkoT tapahtua nopeampaan. Kirja
selittää myöskin, miten joet, sisä­vedet
j a vihdoSh valtameret ovat o l ­leet
suuresti edistyksellisiä tekijöitä
ihmiskunnan sivistykselle, k u n taas
suuret erämaat, suuret vuoristot,
jne., ovat sitä hidastuttaneet. Edel­leen,
miten -edulliset ' rantamaat
ovat kehittyneet nopeampaan, kun
taas sisämaat ovat o l l e e t t a k a p a j u i ­sia.
Teos selittää edelleen, miten
maanpinnan laadulla, sen hedel­mällisyydellä,
ilmastosuhteilla, jne.,
on suuri merkitys maailman histo­r
i a n muokkaamisessa. Minkälaisina
tekijöinä ovat metallit, kuten r a u ta
ym., minkälaisma k i v i h i i l i , öljy,
sähköistämiselle sopivat^ putoukset,
jne., suurteollisuuden ja suurval­t
a i n kehitykselle.
T u l t u a a n maailman poliittiseen j a ­koon,
k i r j a selostaa valtioiden r y h ­mittymät,
suurvaltaryhmittymä^
suurvaltain taistelut Inonnonrikka-nksista
ja maailman markkinpista,
mikä ^ johtaa puolnstnskyvyttöinien
kansojen orjuutukseen ja riistoon
lopuksi iää kohtuullinen aika tans­s
i i n . Esitettäväksi kappaleeksi hy-väkssrttiin
Konrad Lehtimäen kir­joittama
"Perintö" 4:ssä näytök­sessä.
Näytelmä on k i r j a i l i j a n tuotteis­ta
yksi parhaimpia, jota todistaa
m.m. se, että Suomen työväennäyt-tämöuTa
on sitä esitetty lukemat­tomia
kertoja.
Lähtemättä tämän yhteydessä laa­jempaan
selostukseen näytelmän si-
^ l l ö s t ä , mainitsemme ainoastaan,
tttä joka haluaa näyttämöltä nähdä
j o t a i n opettavaa ja kaunista, niin
ei pidä jättää tätä näytelmää nä­kemättä.
Sitä katselee mielellään
useammankin kerran.
Näji;elmän esityksen onnistumi­sesta
tarkotustaan vastaavaksi us­kallamme
mennä takuuseen, sillä
sen ohjaa H i l j a Halonen, näytellen '
itse pääosaa naisista. Kaikki toi­setkin
osat ovat tottuneissa käsissä,
•muutamat jo Suomessa ollessaan
näytelleet osissaan.
Voidaksemme varata kohtuullisen
tanssiajan, q'.emme pakoitetut al­kamaan
iltaman täsmälleen kello
neljännestä v a i l l a 8 ip. Pääsylip­pujen
Tiinta on 50 senttiä.
T o v e r i t : teille on kaikille tunnet-tna^
Tnitä puutetta j a kurjuutta pa­kollinen
työttömyys tuo • tullessaan
työläisperheeseen. Jo 5 kuukautta
on noin 10,000 Suomen metallityö­läistä
ollut ahnaiden metalliporhö-j
e n järjestämässä nälkäkuristukses-sa.
Koettakaamme mekin työläis-tovereina
osaltamme lieventää sitä
luijää ja puutetta mihin suuripeir-heisemniät
v a l l a n k i n ovat tässä tais­telussa
joutuneet. Jos Suomen me-tallikäpitalistit
onnistuvat tällä j ä r - ;;
jestämällään sululla saavuttamaan
tarkoittamansa tuloksen, ei isku
koske yksinomaan Suomen metalli­työläisiä,
vaan joutuu siitä kärsi­mään
Suomen koko^ ammatillisesti
järjestynyt työväenliike.
K u n siis iltaman tarkoitus on näin
hyvä ja näytelmä on myös ensi-
-luokkainen, niin toivomme, että To­ronton
"suomalaiset pitävät kunnia-asianaan
täyttää Don-haali lauan- ,
t.iina, t.k. 22 pmä kello 7.45 aivan
ääriään m^ötCn täj^teen.
Huomauttakaa fbvereillennekin
tästä tilaisuudesta. — L. N .
Port Artharin uutisia
A j a n Laulu. Viimeinen tilaisuus
M a t t i 'Myöhäsille tulla katsomaan
A j a n L a u l u a , on t.k. 29 päivä osas­t
o n näyttämöllä: Useammalta ta»
holta l ^ s e l t i i n vielä tämän kappa­leen
esitystä, j a näytelmäkomitea
päätti kokouksessaan että mainittu
kappale esitetään vielä neljännen
k e r m a ylempänä mainittuna päi­vänä.
Seuraavana uutena kappaleena
sekä suurvaltain keskinäisefen tais­teluun
maailmanvallasta. T^ssä mer­kityksessä
kirjsf selostaa "Kaukaisen
Idän" merkityksen nykyisessä im­perialistisen
kapitalismin politii­kassa.
S i t t en t u l l a a n Venäjän vallankumo­ukseen,
sen merkitykseen j a sen vas­t
a k k a i n asettamiseen kapitalistimaa-ilman
kanssa.
Lopuksi -— vallankumouksellisen
p r o l e t a r i a a t in tehtävä, inaailman
kapitalismin vihollisena.
K i r j a on tieteellinen kauttaaltaan,
j a kuitenkin mielenkiintoinen kuin
paras romaani. Tekstiä valaisee l u -
vuisat kartat, j o t k a tekevät luetta­van
» monin verroin helpommin ta­juttavani
j a havainnolliseksi.
A l l e k i r j o i t t a n u t ei tiedä, kuinka
suuri painos k i r j a s t a on otettu, mut­ta
kustannusliikkeillemme olisi t a l -
ut huomauttaa, että kirjasta olisi
pitänyt ottaa tavallista runsaampi
painos, sillä jokaisen nykymaail­massa
elävän työläisen tulisi lukea
tämä teos j a t u t k i a se i>erinpobjai-sestL
Työväenluokan asema nykyi­sen
..imperialistisen kapitalismin Ja
u n d t e imperialistisen maaiknan-sodan
vaaran aikana erikoisesti vel­v
o i t t a a s i i h e n , ymmärtääksenune ny­k
y i s e t probleemit, suhteemme ja
tehtävämme niiden vallkessa.
— Puro.