1930-01-23-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
0. 19 - 1930 Toistama, tatnmik. 23 p:nä — TEui\, Jan. 23 Seuraavia saatavaa ta Sucfciiryssa JENNIE ANDERSSON 3120F |JfV^|^|^ME^E, HELKÄ HIEKKA COLUMBIA KVINTETTI 2°^''" ^IVI/SUÖIEN. METSÄSSÄ ORKESTERI JA LAULAJAT .0'.-.F nA\VAlIN Yö, VALSSI ' AAMUINEN KOI JAHRLIN UUSI KVINTETTI oi„)F VANHAT TOVERIT, MARSSI LUNDBY VALSSI TOM VEHKAOJA o,94F SOTILAAN LAULU KASAKAN LAULU Ylläolevat ovat 10 tuuman recordeja, hinta 75c. Seuraavat 12 tuuman recordit, hinta $1,25. ovat todella arvokas lisä levyvarastossanne. ÖÖO.-JSF LIGHT CAVALRY, OVERTURE, I—II osa SIBELIUS, GOLUMÖIA SYMPHONY i5300VlJ FINLANDIA ^Overture) HELSINGISSÄ «VIOELTT MAATA- 5903HF 59026F 59036F 590-1 IF PETITE SUlfE (Debussy) INTERNATlORÄli CÖNCERT SPRING, BEAUTIFUL SPRING, VA-LZE LOVE AND SPRING. VALZE COLUMJBIA CONCERT OkCH. THE SKATERS. VALZE OVER THE WAVES, VALZE POET AND PEASANT (Suppe),'Part I—II CZARDAS PRINCESS, VA1.ZE (Mustalaisruhtinatar) KAVALIER, VAXZE (Puolalaista verta) SEURAAVAT UUWtJl«ET SAAPUI-VAT TÄNÄÄN KUONO SEVANDiER 3134F TULETKO TYTTÖNI TANSSIIN RÖMPERIN TANSSIT L E O KAUPPI 313ÖF EMMA VALSSI VILLIRUUSU MATTI SÖDERLUND 3133F AAMURUSKO SOTIISI PARAATIMARSSI;; .v,'il! ; ' Yllämainitut l^ivVfc .ovatiehd6ttbma'sW'lcauniita j a musikaai' ' Iiselta kannalta .katsqen grypkkaitä.'^'Milcä ori m.ini Jehii^e'' Anderson? Han on.Jtiujnusjbettu^-f^sboinialaKeksI' QalH Gurci. Entäs 'Sotilaan laulu" Re^if^, von Emmeriaista? -Se on histö- ^ mllinen laulu j a sellaisenaan historiallinen arvonsa. Tehkää tilauksehrfÄ^iai käykää' ostamassa feuoraan Vapauden kirjakaupasta Sudbxiryssa. BOX 69, SUDBURy, ONT. S U O M E E N rssi Suomen M:i(kaa anadan Dollarista /Lähetyskulut: lähetyksistä alle $20.0Ö, 60c tj^sistä ?20.00—$49.99, -80c /v-i:'*^, ?50.00—?79.'»9 ja "lähetyksistä $80.00—^100.00 50c jokaiselta seuraavalta al-jta sadalta dollarilta. ahkosanomalähetyksUta ovät lä. skulut $3.50 lähetykseltä. 11*'"*'? o«tetaan. Kurssi o sadasta Smksta. ehkau lähetykset osotteella: VAPAUS, Box 69. SUDBURY. Öni ^ivapilettejä myydään. Tiedustakaa pilettiasioUa fflatkaohjehna Veteraani-toveri Martin Hendrick-son kiertää täUäkertaa Can, Suom. Järjestön puhujaorganiseeraajana ja tovereita alempanamainituilla jpaik-kakunnilla äceholtetaan tekemään parhaansa hänen matkansa onnistumiseksi. Aluötoimikuntien ja osastojen johtokuntien pyydetään erikoisesti huolehthnaan, että hänellä tulee olemaan huone kävtettävänään määrälltölna. ettei matkaohjelma *iäirllnny. Matkaohjelma on seuraava: Levack Sudbury , 26 „ Garson . .. . . . . . . SV fi Creghton 28 „ Worthington Espanola 30 ,. Bruce Mine 31 „ Soo helmlk. 1-2-3 „ vvaTsttaSan' " ^m yöpstktaivna: t : rahavälityfc. VAPAUS PORT ARTHUR DRANCH Pni^^A^.^y Street, Port Arthur, Ontario t St. Antoine St, JJlontreal, Que. AARO KIVINEN -i^^^^^and Lake, Ont. Ohjelma jatketaan tuoimempana. Järjestömme naisorganlseeraaja. toveritar Lyyli Toivonen parhaillaan on kiertomatkalla Port Arthurin a-lueen osastoissa. Kehoitanmie tovereita tekemään parhaansa hänen matkansa onnistumiseksi. Äskettäin ovat maan maatalous-' ä vhrkamiehet olleet vahvxisti edustettuina n.s. maataiousviikon .alkMifi.; Maatalousk3rsymyksiä on pohdittu j sinne ja tänne, maataloudellisen pulakauden kummitellessa kedteisim-j pänä oliona. Il Kalkissa pääkysymyksissä on koe- ! tettu löytää, ulospääsy nykyisest:» j kriisistä, mutta ovat tulokest" tässä suhteessa osoittautuneet sangen laihoiksi. Ralianouutetta el näet voi korvata muuten kuin rahalla ja kun rahaa kerran ei ole eikä lähiaikoina tiedossakaan, niin on sen puute ainoa omistuksellinen omaisuus. Ulkomaiseen lainaan tahtookin m.m. ^raaripolitilkan professori täs.sä suhteesas turvautua. Mutta sitähän ovat mahiltut herrat toitottaneet jo koko pulakauden ajan. Olemattomasta ulkonaisesta ahnasta ovat tämän maan maatalousherrat tehneet talonpojille jonkhi^isen lapsentai-vaan, jonne uskotellaan päästävän kun ensin on täällä tarpeeksi kiduttu. Usko maataloustuotetullelhlnkin on paliasti ruvennut eri puolilla horjumaan., On näet sanottu, että "maataloustullit eivät aina, eivätkä tavallisesti ajanpitkään kyllin tehokkaasti vaikuta, ehdottoman varmoma kelnoian mehekkipulan tarjumlseksl". KapltaUstlsten maiden pulakauden maataloudessa eivät, kuten tiettyä, voikaan loppua sen tai tämän pik-kureformln kautta. "Silakan ja leivän" loppummen' tapahtuu näet vuorotellen, joten Jommastakummasta on aina puute, Nihipä eräskin maatalouden yliopistomies tahtomattaan sanoi esitelmässään totuudet että "maatalouden lamakausia on ollut niinkauan kuin maatalouttakin". Tämä tietää siis sit, että kapitalistisen järjestelmän vallitessa el pulista tulal pääsemään milloinkaan .sillä mitään muuta komentoa el vielä tähän mennessä oel Jatkuvammin ollut. Porvarit porvarivaltiossa eivät tlile ^koskaan löytämään sellaisia keinoja joiden avulla maatalous lopullisesti voisi vapautua lamakausistaan pie-nempiä vlljehnlään myöten. , s_ . • Sähkötekniikka Uusin ja huomattavin viime vuosisadan saavutuksista tekniikan a-lalla on sähkö- ja siinä erittäinkin heikkovirtatekniikka. Gauss ja 'Weber rakensivat vuonna 1833 Göttlngenlln enslmälsen sähkölennätlnlaltoksen ja yhdistivät tähtitornin fysikaaliseen laitokseen. Mynchenlläinen professori Steinheil paransi sähkölennätintä; hän käytti nim. maata. ' palautusjohdattimena. Saniolhin aikoihin Jakobi keksi gal-vanoplastiikan. Vaikka Davy olikUi jo vuonna 1810 :keksmyt kaarilampun ja Dal Negro vuonna 1834 valmistanut enslmälsen sähkömoottorin, puuttui vielä keinoja, joilla sähkö voitiin saada suorittamaan suurempaa voimaa vaativia töitä; puuttui nim. siihen sopivia koneita. Vuonna 1866 rakensi Wemer von Siemens (lue, Sihnens) enslmälsen d3mamokoneen, joka viimeinkin teki mahdolliseksi tuottaa suuret määrät sähkövoimaa yksinkertaisella tavalla ja helpolla hinnalla. Wemer von Siemens el ollut mikään aloittelija sähkötekniikan alalla. Hän oli jo vuonna 1840 tutkistellut Jakobin keksintöä erottaa kuparia kuparlvihtrillilluoksesta ja dll siinä keksinyt keinon kullata Ja hopeoida galvanoimalla. Häntä on kiittäminen myöskin huomattavista uudistuksista sähkölennätlntekniikan varsinkin merenalaisen sähkötyksen alalla. Hänen johdollaan asetettiin merenalainen kaapeli Sardinian Ja Algerian väUlle. Hänen kaapelinaset-tamisteoriansa on ollut perustavana kaikille myöhemmin suoritetuille töille siUä alalla. Siemens on tunnettu myöskin tie-demiehenä. Läheisen vuorovaikutuksen kautta Hehnholzln, Bois-Rey-mondln Clausiuksen ja Wiedeman-nin kanssa hän oh luonut joukon tieteellisiä uudistuksia. Lisäksi tiede kiittää häntä tärkeltten mittausko-neitten keksinnöistä. Joita vielä nyt-jkin käytetään. vana vuonna hän rakensi New York- Un «Islfhäisen käupioiki-sähköva-lalstuslaltoksen,- JOICÄ pääpiirteiss^n; oh sämanläinefi kuin kaupunkien nykyaikaiset, suuret jiähkökeskuslai-tokset. Berliinui- teollisuusnäjrttelyssä v 1879 saatiin tutustua muutamiin uu sihi ennätj^sihi sähkötekniikan a-lälla. Siemens & Halske oli asettanut tiäyttelUe erittäin käytännöllisen kaarilamptm, älffereritslaalilampun joka teki-msJidcflilseksi • ensi kerran yhdistää useam^ lamppuja peräkkäin. Tämä sama touninlmi raken^' si myöskin enslinäisen sähkörauta-tlen Berlihiin ja Lichterfelden vä- UUe, herättäen slUä suurta huomiota. Samaan aikaan oli ruvettu käyttämään paljon Edisonin kekshnää hehkulamppua, ja se oli ollut näytteillä vuonna 1882 Mynchenln ja vuoima 1891 Frankfurtin teollisuusnäyttelyis' sä. Prankfurthi näyttelyyn oU A.E.G (Allgemehie Elektricltäts GesseUs-chaft) järjestänyt vohnansUrron 75" kllometrhx päästä, saavuttaen erhi-omaisia tuloksia. Sähkövoiman sihrtc esiintyi täällä uutena käyttövoimana koneteollisuudessa, syrjäyttäen kalkki muut ennen käytetyt Senjälkeen seurasi sähkön käytössä nopeita j^dlstyksiä. Ei sittemmin kelcsltty auer-valokaan vohiut enää vastustaa sähkövalon voittokulkuai Sen kautta vain eneni valonkysyntä, ja sen vaikutus tuli siten epäsuorasti edistäneeksi sähkön käyttöä Jo aikaisemmin oli tunnettua, että määrätyt aineet korkeammassa lämpötilassa johtavat sähkövirtaa, hehkuvassa tilassa ollessaan säteilevät valoa. Tätä seikkaa käytti hyväkseen götthigenilälnen professori! Nerst keltslmässään hehkulämpuSsa- Joka kulutti puolet vähemmän virtaa synnyttäessään ~sam&nL. ven«n' valoa kuin siihenastiset hehkulamput. Samaan lÄämäärään sähkövir-ränkulutuksen vähentämiseen, pyrkivät ne monet uudet hehkulamppu-keksmnöt, jotka "Ösräm", "PhllUps" ja monilla muilla nhnUlä kulkevat kaupoissa. Suurimpia ennätyksiään sähkötek-nikka on saavuttanut raltloyaunujea kuljetuksessa. Sähköraitloteltä oh. nykyään useimmissa kaupungeissa: ulkomailla (ja Suomessa oh. niitä ftelslngissä, Turussa ja Viipurissa)/ Viime vuosina on sähkövirran käyttö kemian tarkoituksiin nopeasti e-nentynyt. Tämä tapahtui varsinkin ottamalla avuksi suuret vesivoimat. Sähkövirran avulla ikävi mahdolliseksi valmistaa aluminiumia helpom-maUa, ja nykyään käytetääp., sitä myöskin kuparin, kullan ja nikkelin valmistuksessa. Myöskin kalslumkar-bidi, jota käytetään asetyleenin valmistuksessa, syntyy sähkövirran a-vulla. Ensinrninen kertomus il • (Suomennos venäjän kie?9S^ KLAUDIE SIVAK) • . i ' : , . SUURIN J A AJANIMUKAISIN , RUOKALA HOLMES CAFE 439 QUEEN ST. WEST (Spadina ja Queen St», kulmassa) TORONTO, ONT. ruoka Ja kahvi. Suomalalsei ieivokiet. Tervetuloa!. — El se ole meijle. Se on töimi- ^tukselle, sanottiin. 'l\>imittaja itsui ylhäällä pienes.sä huoneessa, suurten sanomalehtilelk-keleiden - keskellä.- Näppärästi hän leikkasi niitä isoilla saksilla. Mustapartainen, liarmahtava, plenlitas-vulnen ja 'lihava, mustissa sihnäla-selssa — hän äänettömänä tuijotti minuun. Äänetönnä slli-si minulle tuolin. Äänetömiä kuunteli loppuun minun hajanaiset lauseeni Äänetän-nä silmäili pikimmiten sisj^ltöä ja äänetönnä pannen TflrjoitUksen pahvien väliin, nyökäytti minulle päätään. Silloin minä rohkaisin itseni Ja pyysm, että jos kirjoitus tulee painetuksi, että muiuUe lähetettäisiin se numero Ufimin seminaariin. Hän äänetönän teki myöntävän e-leen käsillään ja äänetömiä liyväs-teh minua. Täynnä epämääräisiä tlhiteita laskeuduin alas rappusia, aivan kuin olisi ollut vatoamaisil-lani kuiluun.... Mustakätisten epäi- Queen St. W., Toronto, Ont. levien silmäyksien minua seuratessa lennähdin ulos konttorista. Viikon kuluttua matkustin vihan taan. satumaiseen Ulaan, jossa kor kealla rannikolla seisoi satavuotinen seminaarikoiilU. Kuljeskelin sen syn kissa, pimeissä koridoorelssa, valoi silla mietteillä ja odotin . . . . aina odotin. Mutta kuluivat kuukaudet Suotnalainen Naisparturi ja Kähertäjä Pyydämme sulkeutua arv. ylei.sfln suosioon hyvällä työllä ja kohtoliai-suudolla. Kuuneuslioitoa myös. ELSA GLADE KERTTU REUNANEN 'li^'^ ei tarvvise tässä -^sa puhdistantua. Olisin alistunut Heikkisen a-hyväksynyt hänen, taktlik-ufc ^^'an varmaan ölishi "Sa-lft^^^ tava^ti o toimessani. Va- ^ Ä a oUut PO-vakaumuksiani j S t n ? ' ' ' ^ ° ^ ja.tun-. •UUTS ottaman edes-en. r.° - teikkinen .enemmän k u k a a n^ ä^r^-jSnS^ss =«P^ttomn taktiikan IcäycS-^ K. Aine. . TYÖSTÄ POIS, KUN ESTI ILKITYÖN Joulukuun 30 p:nä antoi lopputi- Im Lapuan Sähkö Oy:n Johto säh-kömoottöörl Heinoselle. Erottaminen tapahtui vain siltä syystä, että Heinonen nuorten työläisten haastejuh-lain aikana oli estänyt kuuluisan hullkaani Kallion ja hänen seuralaisensa katkomasta sähköjohtoja jotka johtavat virran ty:n talon ra-keimukseen. Heinonen, Joka on ollut mainitulla laitokselle töissä Jo useita vuosia, ei oel kuulunut Jäsenenä mih(hjkään työv. Järjestöön, 'eikä myöskään ole ottanut osaa mllun-kään/ toimintaan. Jotenka syy on vain se, että hän oikeudenmukaisena ihmieaiä kielsi hulikaanien kon-nantyön. OBRANAN UHRIEN KOHTELU Äskettäin vangittu *tov. Ida Hämäläinen on edelleen ohranan komeroissa. Ohrana on kieltänyt yk-sinpä vangitun miebeltäkin tapaamisoikeuden. Tämä Ja eräät muut settät antavat aihetta kä^tykseen, ättä dhöeanaUa on vangitun suhteen jotain salattavaa. Vuonna 1847 Siemens perusti yhdessä mekanlkko Halsken kanssa nykyisen' Siemens & Halske, joka a-luksi valmisti sähkölennäthi koneita. Tämä toimhiimi rakensi Euroopan enslmälsen pitemmän sähkölennätln-linjan Frankfurt am Malnfai ja Berlinin väUlle. Huolimatta aikaansaamasta tuntuvasta dynamokoneen parannuksesta voitiin sitä aluksi käyttää vam 1 ajotetussa määrässä sähkövalon synnyttäjänä, kun ei vielä ymmärretty.^ Johtaa uesampia kaarilamppu-ja samasta valolähteestä eli niinkuin sanottim "ei osattu jakaa sähkövaloa". Yhden lampun Järjestely vaikutti ama toisiin niin, että tarvittiin jokaista lamppua varten erityinen kone. Vasta Jablochkovtr ratkaisi tämän tehtävän sillä käytännöllisellä tavalla, että hän poisti hiilien vastakkaiset liikunnot asettamalla ne vierekkäin. Edisonin kohdakkoin tämän Jälkeen keksimä hehkulamppu Ja samaan aikaan käytäntöön otettu lamppujen rlimaMcalsyhdlstäminen Muistan tarkoin, etten minä käsittänyt ollenkaan mikä minua vaivaa. Minä en voinut nukkua, — — — Sokea kerjäläinen oli jossain lähettyvillä, yön pimeydessä, eikä tahtonut Jättää niinua. Kirkon kellot kuulumattomhia, vaan lakkaraat-ta soivat — minussa itsessäni. Kirkosta tulivat komeasti puetut ihmisjoukot, sydämettöminä kulkivat ohi sokean kerjäläisen, joka yksitoikkoisesti pjryteli almua. Kalkki tämä Jonkinlaisella äänettömällä hälhiällä täytti yön pimeyden. Siltä minä aijoin Jotain sanoa. Ja minun omat sanartl liikuttivat minua. En ollenkaan aavistanut että voisin kirjoittaa kertomuksen. Minä vain koetin löytää vastavan muodon ajatiiksllleni. Ja kuitenkin, kun olin lopettanut, niin katsoin kirjoitettuun ja tulin siihen päätökseen, että olin kirjoittanut kertomuksen. Luin sen yli kerran, toisen Ja kolmannen, ja tulin vakutetukis siltä, että se oU totta. Aamunvalkeneminen vllättl minut puhtaaksi kirjoituksessa. Minä päätin kokeilla, tullakseni vaqutetuksi työni kelpoisuudesta. Vign tämän Orenburglalseen Julkaisuun. "Jos se siellä painetaan, niin se osoittaa sitten, että tämä on todellakin kertomus". Niin lapsellinen olin niinä vuosina. Mutta el, eivät ne sitä Julkaise, sanoin itsekseni, eipä tietystikään, sehän on mahdotonta, päättelin taas. . . O l i n ilon ja Jännityksen valtaamana, vaan taas vaivuin synkkään epätoivoon, kun olin lukenut sec loppuun. — Mennäkkö vai ei mennä? Ja sen kautta saavutettu lamK>uJen riippumattomuus toisistaan — siihen saakka käytetyn! saiyaiyhdistelyn asemesta — tekivät yhdellä iskulla sähkövalosta vaarallisen kilpailijan kaasuvalolle. Edison oli ensimainen Joka vuonna 1879 järjesti "CJolumWa"-laivaMe 115 hehkulamppua käsittävän rinnak-kaisvlidlstely- JäTjestelmän. Seuraa^, Mutta minä olin Jo salaisten voimien vallassa jotka minut veivät-kin sinne. Muistan selvään sen kuuman ja tuulisen päivän, jolloin menin toimistoon. Aurlneon kuumentamat santapUvet leijailivat ilmassa. Taivas oli keltainen Ja hohtava, kadut tyhjät. Mutta minä kuitenkin vilhuin sivtiille, ettei vaan kukaan tuttavistani huomaisi, että olen matkalla toimistoon, eikä arvaisi minun salaisuuttani. Useamman kerran minä kuljin oven edustalla edestakaisin, etmenkuin päätin astua sisään. Lopulla astuin, tai paremmin sanottuna pujahdin kuin liilrL Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa oli toimisto. Kasvoni olivat hämmeimyksestä ptmehtimeet, kun ilmoitin Joillekin mustakätisille, .ja mustien, aivan kun n<*isten ^1- liinojen peittämllle työmiehille, että mhiä . . . . että minä . . . . — toin kertomuksen — Keltä? kysyivät he. — Itseltäni — Ka mna-ni . . .. Mustakätlset' katsoivat kummas-tellan minuun ja väihtolvdt keskenään sflmävkslä. kuukausien perään ja minä lakkasin odottamasta, lakkasin uskomasta, et tä olin kirjoittanut kertomuksen, toi mittaja vaan hienotunteisuudesta ei ollut palauttanut käatkirjoitustani takaisin. Ja niin vähän kerrallaan mhiä lakkasin muistelemasta koko asiaa, kunnes yhtäkkiä, eräänä sun nuhtal aamuna, huomasin seminaa rissa jotain erikoista touhup.. ja touhu oli jossain yhteydessä minun kanssani. Oppilaat kulkivat lyhmit tyneinä, ja aina uteliain'^ katseli vat minuun. Mitä oli tapahtu nUL? Jopa juoksi eris toveri luokseni hyvin k'ihtyncenä ja sa- — Kuule ... .sinulle . . . on tullut lehii. — Lehti? Tuntui kuin sydämeni olisi tehnyt ijonkun ympäri käännöksen ja sitten ijäänyt Ilmaan rllppiunaan. - Niin Orehburgllalnen lehti, Hän oli aivan hengästykslssä. — Oletkos jotain julkaissut siellä? En tiedä. Mennään Utttsomaan ,, Ja me menimme ala.s. Missä'-se .on?:" i ;7- Ke^tiössä...; Lehti jostain syytsä oli kokilla »Miksikä se oli hällä, en tähän mennessä vielä tiedä. Tämä punntukkai nien mies, joka muistutti kirkon pai Ivehjaa, valkeassa hatussaan, hyvin JlV^alllsen näköisenä, antoi minulle lel^n. yfjs juoksimme pois, löytääksemme jonkun yksinäisen nUrkan, vaan tämä el niinkään helposti onnistunut, Oppilaat ryhminä seurasivat jälessä — <Mikä lehti se oli ja miksikä se oli 1 lähetetty minulle? Jo-k; a«»fin ; paloi uteliaisuudesta saada tietää ..tämä salaisuus.. Suurella vaivalla .vapautuen lopullakin heistä juoksimme jonnekin kauvas piiloon, miltei vinttiin Revin auki sidepaperin lehdestä ja suoraan silmiini pisti otsikko, aivan kun olisi huutanut: "Sokea" — Ystäväni kädet myöksin vapisivat kun hän otti lehden kädestäni. Hän aivan syöpyi kirjoitukseen, el hän antanut minun lukea, hän tahtoi ensimäisenä lukea kertomuksen.... Sitten me otimme päällystakkimme ja hattumme ja karkasimme seminaarista. Kuljekshnme koko päivän kuljeksimme myös koko yön... Missä kuljeksimme ,,.? Volkos sitä nyt muistaa? Puistoissa Valkean rarmlkoilla, jotka olivat vielä lumiset ja jään peittämät. Puhelimme, puheUmme? . . . . Vaan el ollut merkitys sanoissa... Maailma muuttui, vaihteli, se hymyili ja lausui salaisia rakkauden tunnustuksia,.. Kun kesällä palasin kotia koulu-lomalle, kirjoitin toisen kertomuksen nhnellä "Akkojen mellakka", ja tällä kertaa jo rohkeampana vein sen toimittajalle. Tällä kertaa hän ei edes lUkenut sitä, vaan ääne-tönhä asetti sen pahvien väliin Tällä kertaa minä tunsin Jonkunlaista varmuutta sekä rohkeasti ky- Bäsin, hiukan itsetietoisena: — Milloin?,,.. Hän teki eleen Ilmassa molemmilla käsillä Ja mörähtl: — Sunnuntainumerossa. Kärsimättömyydellä minä odottelin sunnuntaita ja kuinkas Olinkaan ihmeissäni kun sunnuntainumero el tullutkaan. Mitäs tämä oli? Ei kukaan tiennyt tätä salaperäistä syytä. Tuskin saatoin viettää sunnuntaita rauhassa ja maanantaipäivän valjetessa minä juoksin toi-mLstoon. Alhaalla neljä "mastakä-tistä" kohtasivat minut ja huusivat ' taloudenhoitajaa. Taloudenhoitaja oli myöskin musta, aivan kuin olisi hän hypännyt ulos savutorve,s-ta. — Mitäs te oikein olitte siellä kirjoittaneet?... — Paras kun ette menekkään toimittajan luo Tappaa Ja "mustakätlset" toistivat: — Tappaa! Ja kun minä läksin, niin taloudenhoitaja ja "mustakätlset" seisoivat rapulla Ja kauan katsoivat Jälkeeni, mmm SUOMALAINEN APTEEKKI ROHDOSKAUPPA Montrealissa, Que,, 151 Ontario Sfc E. Täällä voitte saadö kaikkia lääkkeitä, ja rohdoksia niin-kum vanhassa maassa. *'Käykää -meillä tai kirjoittakaa meille. Luhetumme lääkkeit ja rohdoksia kaikkialle Canadaan. 3ä I Ainoa yalmistaja Sud-buryn piirissä. Star Bottling Works Box 1028 - Phone 946 Sudbury, Ont. Parturiliikkeeni joka sijaitsee 82 Elm Street East vastapäätä Regent teatteria Suosittelee puhdasta ja hyvää palvelu.sta, A. Salminen Sudbury Ontario Oppinut Suomalainen vHiproja A-VaDe; antaa parantavaa hierontaa sydän ala-, vatsa^, selkU- y,m. 'kivuissa Toronto Steam Baths 128 Peter St. Toronto^ Öint. Tunnit: Ke.skiv,—torHfc. 4 ip,— H i p . -^erj. l , i i i . T ~ l l ip. • Läun 1 ip.—5- ap.' .*3uW 9 ap.—-4 ip, ja muulloin 267 RICHMOND W., TORONTO PUHELIN ELGIN 6893 AINOA SUOMALAINEN Välokovaaino ja SUURENNUSLIIKE Torontossa, Ont., 318 Queen St, W Mr V. Terho Puhelin Ad. 0070 Carnation maito on hfo-tettavinta pikku lapsille. Se on erikoisen ravitsevaa sekä helposti sulavaa. P R O D U C E D IN CANADA Pyytäkää lasten RuobintMobje* kirjaa -sekä keittokirjaa CARNATION CO. Ltd. Aylmer, Ont. Turvattu maitolaji Viv K " TTT ' ' •'' •'l'f ui.! i .••Jm—-¥r Lm. NORTHERN I M &IOOfi KOVAA JA PEHMEÄÄ KOLIA - . K O K S I A - KOVAA JA 1»EHMfeXX p d o tX 202 Mackey BUg..^F^helmn7M,^ VARASTOPAIkEA LÖÄNE' ÖtltEEif ^'iilil^^irtjiEli^^ . • - • . ' 4 v i " , I . ' M . • i ,• •\'H'"n. ; - > / " i 4 V '^n Vaatturi M. Pennanen 318 Queen St. W., Toronto, Ont, Ottaa vastaan kaikkia alaansa cuuluvaa työtä, tilauksesta ,sekä teettäjän tarpcLsta. Yli 20 vuoden cokemus, joten työ taataan. Kysy-cää hintoja. —Puhelin Ad. 0070 — SUOMALAINEN KALAKAUPPA A V A T TU 341 KING STREET WEST Anna Mannila Peter ja Widmer katujen välillä TORONTO ONTARIO TMaa Vapaus PALLOHIJ0>NiE Matkailijakoti 961- -963 St. Antoine St., Montreal, Que. NISULA ja MATTILA, omlst. MATKAILIJAKÖM — ja — RUOKALA > ANTILA ja NISULA, omist. ' Chcmin Du Pont St., Kenogam^ Gusef-Orenljurskij, Suomalainen Leipomo Tasty-Line Bakeries SuoBJtteloe hyvää ruokaleipää ja kahvileivok.sia, kun myös kaikkia leipomoalaan kuuluvia tuotteita, I-Irikoi.sesti kt-ekit ja ransfiit voimine vaJini.staa juhlatilaisuuk.sia varten. (Tr. 23 477 Dupont Street Phone Hillerest 7510 TORONTO, ONT-J. J A R V I S , ASIOIMISTO Huone 108, Kuron Chambers Puhelin 2189. — P . O . Box 1181 SUDBURY, ONT. Lakiasioita, asiakirjoja, kansalaispapereita, siirtolaislupia, jr. ra. Kiinteimistolainoja Vaadittaissa • tavattavana iltasia. Huomatkaa! Olen tavattavissa joka keskiviik- 0 «eka lauantai Sadburyn marke-issa. Lihaa, monen eri laista, on .ina hyvää ja tuoretta. EMIL OJALA 0 _ _ J » _ Ä . Suomalainen liike väh*ttää teille Parasta Kolia Puhelin: Trinity 0386J. 33 Robinson Street, ALANKO COAL M U Lake, ODL, i b N i h ^ THE FINNISH BAKERY Valmistaa leipää ja leivoksia. Tarjoaa. yleisSn käytettäväluL Ulkolähetykset toimitaan täsmälliaesti THE FINNISH BAKERY, Box 229 M. Raitanen, omistaja Kirkland Lake, XhO. } Robert Lindforsin SAUNA Avoinna: Keskiviikkona ja perjantaina kello 1 päivälli kj^Ilo 11 illalla. —^ Lauantaina kello 1 päivällä kello 6 sunnuntalaamann» Box 23, Kirkland Lake, Ont. * PALLOHAALI PARTURI Lindforsin saunan yläkerrasi;a. Pallot pyörii, tukka lyhenee ja parta siliää, (Tr. AARO KIVINEN, Box 23, Kirkland Lake. Ont. The Readers of the "Vapaus" Patronize only those concerns that advertise in the "Vapaus" and encourage <their neighbors to do likewise. In this way we snpport our own concem and also enable it to Borve the advertisers for their money's worth. We have built our oreanizätion i through co-operation by which } means only vre can further devclop Suosittelen yleisön MytetGlit väksL Maito maukasta ja puhdasta. Kqtiin ajo päivittäin. A. Serenius Box 727, Kirkhind Lake, OnterUf Liikkeeni sijaitsee iq^I^ncäo _ Heinon pallohaalih yhtdydesaS. • ^ 'Teen parhaani, -palveir^naiit' yleisöä;; kaikessa fpartarinalaaiKsr kuuluvassa t y d ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 23, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-01-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300123 |
Description
Title | 1930-01-23-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
0. 19 - 1930 Toistama, tatnmik. 23 p:nä — TEui\, Jan. 23
Seuraavia
saatavaa
ta Sucfciiryssa
JENNIE ANDERSSON
3120F |JfV^|^|^ME^E, HELKÄ HIEKKA
COLUMBIA KVINTETTI
2°^''" ^IVI/SUÖIEN. METSÄSSÄ
ORKESTERI JA LAULAJAT
.0'.-.F nA\VAlIN Yö, VALSSI ' AAMUINEN KOI
JAHRLIN UUSI KVINTETTI
oi„)F VANHAT TOVERIT, MARSSI
LUNDBY VALSSI
TOM VEHKAOJA
o,94F SOTILAAN LAULU KASAKAN LAULU
Ylläolevat ovat 10 tuuman recordeja, hinta 75c.
Seuraavat 12 tuuman recordit, hinta $1,25. ovat todella
arvokas lisä levyvarastossanne.
ÖÖO.-JSF LIGHT CAVALRY, OVERTURE, I—II osa
SIBELIUS, GOLUMÖIA SYMPHONY
i5300VlJ FINLANDIA ^Overture)
HELSINGISSÄ «VIOELTT
MAATA-
5903HF
59026F
59036F
590-1 IF
PETITE SUlfE (Debussy)
INTERNATlORÄli CÖNCERT
SPRING, BEAUTIFUL SPRING, VA-LZE
LOVE AND SPRING. VALZE
COLUMJBIA CONCERT OkCH.
THE SKATERS. VALZE
OVER THE WAVES, VALZE
POET AND PEASANT (Suppe),'Part I—II
CZARDAS PRINCESS, VA1.ZE (Mustalaisruhtinatar)
KAVALIER, VAXZE (Puolalaista verta)
SEURAAVAT UUWtJl«ET SAAPUI-VAT
TÄNÄÄN
KUONO SEVANDiER
3134F TULETKO TYTTÖNI TANSSIIN
RÖMPERIN TANSSIT
L E O KAUPPI
313ÖF EMMA VALSSI
VILLIRUUSU
MATTI SÖDERLUND
3133F AAMURUSKO SOTIISI
PARAATIMARSSI;; .v,'il! ; '
Yllämainitut l^ivVfc .ovatiehd6ttbma'sW'lcauniita j a musikaai' '
Iiselta kannalta .katsqen grypkkaitä.'^'Milcä ori m.ini Jehii^e''
Anderson? Han on.Jtiujnusjbettu^-f^sboinialaKeksI' QalH Gurci.
Entäs 'Sotilaan laulu" Re^if^, von Emmeriaista? -Se on histö- ^
mllinen laulu j a sellaisenaan historiallinen arvonsa.
Tehkää tilauksehrfÄ^iai käykää' ostamassa feuoraan Vapauden
kirjakaupasta Sudbxiryssa.
BOX 69, SUDBURy, ONT.
S U O M E E N
rssi Suomen M:i(kaa
anadan Dollarista
/Lähetyskulut:
lähetyksistä alle $20.0Ö, 60c
tj^sistä ?20.00—$49.99, -80c
/v-i:'*^, ?50.00—?79.'»9 ja
"lähetyksistä $80.00—^100.00
50c jokaiselta seuraavalta al-jta
sadalta dollarilta.
ahkosanomalähetyksUta ovät lä.
skulut $3.50 lähetykseltä.
11*'"*'? o«tetaan. Kurssi
o sadasta Smksta.
ehkau lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. Öni
^ivapilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioUa
fflatkaohjehna
Veteraani-toveri Martin Hendrick-son
kiertää täUäkertaa Can, Suom.
Järjestön puhujaorganiseeraajana ja
tovereita alempanamainituilla jpaik-kakunnilla
äceholtetaan tekemään
parhaansa hänen matkansa onnistumiseksi.
Aluötoimikuntien ja osastojen
johtokuntien pyydetään erikoisesti
huolehthnaan, että hänellä tulee
olemaan huone kävtettävänään
määrälltölna. ettei matkaohjelma
*iäirllnny.
Matkaohjelma on seuraava:
Levack
Sudbury , 26 „
Garson . .. . . . . . . SV fi
Creghton 28 „
Worthington
Espanola 30 ,.
Bruce Mine 31 „
Soo helmlk. 1-2-3 „
vvaTsttaSan' " ^m yöpstktaivna: t : rahavälityfc.
VAPAUS
PORT ARTHUR DRANCH
Pni^^A^.^y Street,
Port Arthur, Ontario
t St. Antoine St,
JJlontreal, Que.
AARO KIVINEN
-i^^^^^and Lake, Ont.
Ohjelma jatketaan tuoimempana.
Järjestömme naisorganlseeraaja.
toveritar Lyyli Toivonen parhaillaan
on kiertomatkalla Port Arthurin a-lueen
osastoissa. Kehoitanmie tovereita
tekemään parhaansa hänen
matkansa onnistumiseksi.
Äskettäin ovat maan maatalous-'
ä vhrkamiehet olleet vahvxisti edustettuina
n.s. maataiousviikon .alkMifi.;
Maatalousk3rsymyksiä on pohdittu
j sinne ja tänne, maataloudellisen pulakauden
kummitellessa kedteisim-j
pänä oliona.
Il Kalkissa pääkysymyksissä on koe-
! tettu löytää, ulospääsy nykyisest:»
j kriisistä, mutta ovat tulokest" tässä
suhteessa osoittautuneet sangen laihoiksi.
Ralianouutetta el näet voi
korvata muuten kuin rahalla ja kun
rahaa kerran ei ole eikä lähiaikoina
tiedossakaan, niin on sen puute ainoa
omistuksellinen omaisuus. Ulkomaiseen
lainaan tahtookin m.m.
^raaripolitilkan professori täs.sä
suhteesas turvautua. Mutta sitähän
ovat mahiltut herrat toitottaneet jo
koko pulakauden ajan. Olemattomasta
ulkonaisesta ahnasta ovat tämän
maan maatalousherrat tehneet
talonpojille jonkhi^isen lapsentai-vaan,
jonne uskotellaan päästävän
kun ensin on täällä tarpeeksi kiduttu.
Usko maataloustuotetullelhlnkin
on paliasti ruvennut eri puolilla
horjumaan., On näet sanottu, että
"maataloustullit eivät aina, eivätkä
tavallisesti ajanpitkään kyllin
tehokkaasti vaikuta, ehdottoman
varmoma kelnoian mehekkipulan
tarjumlseksl".
KapltaUstlsten maiden pulakauden
maataloudessa eivät, kuten tiettyä,
voikaan loppua sen tai tämän pik-kureformln
kautta. "Silakan ja leivän"
loppummen' tapahtuu näet
vuorotellen, joten Jommastakummasta
on aina puute, Nihipä eräskin
maatalouden yliopistomies tahtomattaan
sanoi esitelmässään totuudet
että "maatalouden lamakausia on
ollut niinkauan kuin maatalouttakin".
Tämä tietää siis sit, että kapitalistisen
järjestelmän vallitessa el pulista
tulal pääsemään milloinkaan
.sillä mitään muuta komentoa el
vielä tähän mennessä oel Jatkuvammin
ollut.
Porvarit porvarivaltiossa eivät tlile
^koskaan löytämään sellaisia keinoja
joiden avulla maatalous lopullisesti
voisi vapautua lamakausistaan pie-nempiä
vlljehnlään myöten.
, s_ . •
Sähkötekniikka
Uusin ja huomattavin viime vuosisadan
saavutuksista tekniikan a-lalla
on sähkö- ja siinä erittäinkin
heikkovirtatekniikka.
Gauss ja 'Weber rakensivat vuonna
1833 Göttlngenlln enslmälsen
sähkölennätlnlaltoksen ja yhdistivät
tähtitornin fysikaaliseen laitokseen.
Mynchenlläinen professori Steinheil
paransi sähkölennätintä; hän käytti
nim. maata. ' palautusjohdattimena.
Saniolhin aikoihin Jakobi keksi gal-vanoplastiikan.
Vaikka Davy olikUi jo vuonna 1810
:keksmyt kaarilampun ja Dal Negro
vuonna 1834 valmistanut enslmälsen
sähkömoottorin, puuttui vielä keinoja,
joilla sähkö voitiin saada suorittamaan
suurempaa voimaa vaativia
töitä; puuttui nim. siihen sopivia koneita.
Vuonna 1866 rakensi Wemer
von Siemens (lue, Sihnens) enslmälsen
d3mamokoneen, joka viimeinkin
teki mahdolliseksi tuottaa suuret
määrät sähkövoimaa yksinkertaisella
tavalla ja helpolla hinnalla.
Wemer von Siemens el ollut mikään
aloittelija sähkötekniikan alalla.
Hän oli jo vuonna 1840 tutkistellut
Jakobin keksintöä erottaa kuparia
kuparlvihtrillilluoksesta ja dll
siinä keksinyt keinon kullata Ja hopeoida
galvanoimalla. Häntä on kiittäminen
myöskin huomattavista uudistuksista
sähkölennätlntekniikan
varsinkin merenalaisen sähkötyksen
alalla. Hänen johdollaan asetettiin
merenalainen kaapeli Sardinian Ja
Algerian väUlle. Hänen kaapelinaset-tamisteoriansa
on ollut perustavana
kaikille myöhemmin suoritetuille
töille siUä alalla.
Siemens on tunnettu myöskin tie-demiehenä.
Läheisen vuorovaikutuksen
kautta Hehnholzln, Bois-Rey-mondln
Clausiuksen ja Wiedeman-nin
kanssa hän oh luonut joukon
tieteellisiä uudistuksia. Lisäksi tiede
kiittää häntä tärkeltten mittausko-neitten
keksinnöistä. Joita vielä nyt-jkin
käytetään.
vana vuonna hän rakensi New York-
Un «Islfhäisen käupioiki-sähköva-lalstuslaltoksen,-
JOICÄ pääpiirteiss^n;
oh sämanläinefi kuin kaupunkien
nykyaikaiset, suuret jiähkökeskuslai-tokset.
Berliinui- teollisuusnäjrttelyssä v
1879 saatiin tutustua muutamiin uu
sihi ennätj^sihi sähkötekniikan a-lälla.
Siemens & Halske oli asettanut
tiäyttelUe erittäin käytännöllisen
kaarilamptm, älffereritslaalilampun
joka teki-msJidcflilseksi • ensi kerran
yhdistää useam^ lamppuja peräkkäin.
Tämä sama touninlmi raken^'
si myöskin enslinäisen sähkörauta-tlen
Berlihiin ja Lichterfelden vä-
UUe, herättäen slUä suurta huomiota.
Samaan aikaan oli ruvettu käyttämään
paljon Edisonin kekshnää hehkulamppua,
ja se oli ollut näytteillä
vuonna 1882 Mynchenln ja vuoima
1891 Frankfurtin teollisuusnäyttelyis'
sä. Prankfurthi näyttelyyn oU A.E.G
(Allgemehie Elektricltäts GesseUs-chaft)
järjestänyt vohnansUrron 75"
kllometrhx päästä, saavuttaen erhi-omaisia
tuloksia. Sähkövoiman sihrtc
esiintyi täällä uutena käyttövoimana
koneteollisuudessa, syrjäyttäen kalkki
muut ennen käytetyt
Senjälkeen seurasi sähkön käytössä
nopeita j^dlstyksiä. Ei sittemmin
kelcsltty auer-valokaan vohiut enää
vastustaa sähkövalon voittokulkuai
Sen kautta vain eneni valonkysyntä,
ja sen vaikutus tuli siten epäsuorasti
edistäneeksi sähkön käyttöä
Jo aikaisemmin oli tunnettua, että
määrätyt aineet korkeammassa lämpötilassa
johtavat sähkövirtaa,
hehkuvassa tilassa ollessaan säteilevät
valoa. Tätä seikkaa käytti hyväkseen
götthigenilälnen professori!
Nerst keltslmässään hehkulämpuSsa-
Joka kulutti puolet vähemmän virtaa
synnyttäessään ~sam&nL. ven«n'
valoa kuin siihenastiset hehkulamput.
Samaan lÄämäärään sähkövir-ränkulutuksen
vähentämiseen, pyrkivät
ne monet uudet hehkulamppu-keksmnöt,
jotka "Ösräm", "PhllUps"
ja monilla muilla nhnUlä kulkevat
kaupoissa.
Suurimpia ennätyksiään sähkötek-nikka
on saavuttanut raltloyaunujea
kuljetuksessa. Sähköraitloteltä oh.
nykyään useimmissa kaupungeissa:
ulkomailla (ja Suomessa oh. niitä
ftelslngissä, Turussa ja Viipurissa)/
Viime vuosina on sähkövirran käyttö
kemian tarkoituksiin nopeasti e-nentynyt.
Tämä tapahtui varsinkin
ottamalla avuksi suuret vesivoimat.
Sähkövirran avulla ikävi mahdolliseksi
valmistaa aluminiumia helpom-maUa,
ja nykyään käytetääp., sitä
myöskin kuparin, kullan ja nikkelin
valmistuksessa. Myöskin kalslumkar-bidi,
jota käytetään asetyleenin valmistuksessa,
syntyy sähkövirran a-vulla.
Ensinrninen kertomus
il •
(Suomennos venäjän kie?9S^
KLAUDIE SIVAK) • . i ' : , .
SUURIN J A AJANIMUKAISIN
, RUOKALA
HOLMES CAFE
439 QUEEN ST. WEST
(Spadina ja Queen St», kulmassa)
TORONTO, ONT.
ruoka Ja kahvi. Suomalalsei
ieivokiet. Tervetuloa!.
— El se ole meijle. Se on töimi-
^tukselle, sanottiin.
'l\>imittaja itsui ylhäällä pienes.sä
huoneessa, suurten sanomalehtilelk-keleiden
- keskellä.- Näppärästi hän
leikkasi niitä isoilla saksilla. Mustapartainen,
liarmahtava, plenlitas-vulnen
ja 'lihava, mustissa sihnäla-selssa
— hän äänettömänä tuijotti
minuun. Äänetönnä slli-si minulle
tuolin. Äänetömiä kuunteli loppuun
minun hajanaiset lauseeni Äänetän-nä
silmäili pikimmiten sisj^ltöä ja
äänetönnä pannen TflrjoitUksen pahvien
väliin, nyökäytti minulle päätään.
Silloin minä rohkaisin itseni
Ja pyysm, että jos kirjoitus tulee
painetuksi, että muiuUe lähetettäisiin
se numero Ufimin seminaariin.
Hän äänetönän teki myöntävän e-leen
käsillään ja äänetömiä liyväs-teh
minua. Täynnä epämääräisiä
tlhiteita laskeuduin alas rappusia,
aivan kuin olisi ollut vatoamaisil-lani
kuiluun.... Mustakätisten epäi- Queen St. W., Toronto, Ont.
levien silmäyksien minua seuratessa
lennähdin ulos konttorista.
Viikon kuluttua matkustin vihan
taan. satumaiseen Ulaan, jossa kor
kealla rannikolla seisoi satavuotinen
seminaarikoiilU. Kuljeskelin sen syn
kissa, pimeissä koridoorelssa, valoi
silla mietteillä ja odotin . . . . aina
odotin. Mutta kuluivat kuukaudet
Suotnalainen
Naisparturi ja
Kähertäjä
Pyydämme sulkeutua arv. ylei.sfln
suosioon hyvällä työllä ja kohtoliai-suudolla.
Kuuneuslioitoa myös.
ELSA GLADE
KERTTU REUNANEN
'li^'^ ei tarvvise tässä
-^sa puhdistantua.
Olisin alistunut Heikkisen a-hyväksynyt
hänen, taktlik-ufc
^^'an varmaan ölishi
"Sa-lft^^^ tava^ti o toimessani. Va-
^ Ä a oUut PO-vakaumuksiani
j S t n ? ' ' ' ^ ° ^ ja.tun-.
•UUTS ottaman edes-en.
r.° - teikkinen
.enemmän k u k a a n^
ä^r^-jSnS^ss
=«P^ttomn taktiikan IcäycS-^ K. Aine. .
TYÖSTÄ POIS, KUN ESTI
ILKITYÖN
Joulukuun 30 p:nä antoi lopputi-
Im Lapuan Sähkö Oy:n Johto säh-kömoottöörl
Heinoselle. Erottaminen
tapahtui vain siltä syystä, että Heinonen
nuorten työläisten haastejuh-lain
aikana oli estänyt kuuluisan
hullkaani Kallion ja hänen seuralaisensa
katkomasta sähköjohtoja
jotka johtavat virran ty:n talon ra-keimukseen.
Heinonen, Joka on ollut
mainitulla laitokselle töissä Jo useita
vuosia, ei oel kuulunut Jäsenenä
mih(hjkään työv. Järjestöön, 'eikä
myöskään ole ottanut osaa mllun-kään/
toimintaan. Jotenka syy on
vain se, että hän oikeudenmukaisena
ihmieaiä kielsi hulikaanien kon-nantyön.
OBRANAN UHRIEN KOHTELU
Äskettäin vangittu *tov. Ida Hämäläinen
on edelleen ohranan komeroissa.
Ohrana on kieltänyt yk-sinpä
vangitun miebeltäkin tapaamisoikeuden.
Tämä Ja eräät muut
settät antavat aihetta kä^tykseen,
ättä dhöeanaUa on vangitun suhteen
jotain salattavaa.
Vuonna 1847 Siemens perusti yhdessä
mekanlkko Halsken kanssa nykyisen'
Siemens & Halske, joka a-luksi
valmisti sähkölennäthi koneita.
Tämä toimhiimi rakensi Euroopan
enslmälsen pitemmän sähkölennätln-linjan
Frankfurt am Malnfai ja Berlinin
väUlle.
Huolimatta aikaansaamasta tuntuvasta
dynamokoneen parannuksesta
voitiin sitä aluksi käyttää vam
1 ajotetussa määrässä sähkövalon
synnyttäjänä, kun ei vielä ymmärretty.^
Johtaa uesampia kaarilamppu-ja
samasta valolähteestä eli niinkuin
sanottim "ei osattu jakaa sähkövaloa".
Yhden lampun Järjestely vaikutti
ama toisiin niin, että tarvittiin
jokaista lamppua varten erityinen
kone. Vasta Jablochkovtr ratkaisi tämän
tehtävän sillä käytännöllisellä
tavalla, että hän poisti hiilien vastakkaiset
liikunnot asettamalla ne
vierekkäin.
Edisonin kohdakkoin tämän Jälkeen
keksimä hehkulamppu Ja samaan
aikaan käytäntöön otettu
lamppujen rlimaMcalsyhdlstäminen
Muistan tarkoin, etten minä käsittänyt
ollenkaan mikä minua vaivaa.
Minä en voinut nukkua, — —
— Sokea kerjäläinen oli jossain
lähettyvillä, yön pimeydessä, eikä
tahtonut Jättää niinua. Kirkon kellot
kuulumattomhia, vaan lakkaraat-ta
soivat — minussa itsessäni. Kirkosta
tulivat komeasti puetut ihmisjoukot,
sydämettöminä kulkivat ohi
sokean kerjäläisen, joka yksitoikkoisesti
pjryteli almua. Kalkki tämä
Jonkinlaisella äänettömällä hälhiällä
täytti yön pimeyden. Siltä minä
aijoin Jotain sanoa. Ja minun omat
sanartl liikuttivat minua.
En ollenkaan aavistanut että voisin
kirjoittaa kertomuksen. Minä
vain koetin löytää vastavan muodon
ajatiiksllleni. Ja kuitenkin, kun olin
lopettanut, niin katsoin kirjoitettuun
ja tulin siihen päätökseen, että olin
kirjoittanut kertomuksen. Luin sen
yli kerran, toisen Ja kolmannen, ja
tulin vakutetukis siltä, että se oU
totta.
Aamunvalkeneminen vllättl minut
puhtaaksi kirjoituksessa. Minä päätin
kokeilla, tullakseni vaqutetuksi
työni kelpoisuudesta. Vign tämän
Orenburglalseen Julkaisuun. "Jos se
siellä painetaan, niin se osoittaa sitten,
että tämä on todellakin kertomus".
Niin lapsellinen olin niinä
vuosina.
Mutta el, eivät ne sitä Julkaise, sanoin
itsekseni, eipä tietystikään, sehän
on mahdotonta, päättelin taas.
. . O l i n ilon ja Jännityksen valtaamana,
vaan taas vaivuin synkkään
epätoivoon, kun olin lukenut sec
loppuun.
— Mennäkkö vai ei mennä?
Ja sen kautta saavutettu lamK>uJen
riippumattomuus toisistaan — siihen
saakka käytetyn! saiyaiyhdistelyn
asemesta — tekivät yhdellä iskulla
sähkövalosta vaarallisen kilpailijan
kaasuvalolle.
Edison oli ensimainen Joka vuonna
1879 järjesti "CJolumWa"-laivaMe 115
hehkulamppua käsittävän rinnak-kaisvlidlstely-
JäTjestelmän. Seuraa^,
Mutta minä olin Jo salaisten voimien
vallassa jotka minut veivät-kin
sinne. Muistan selvään sen kuuman
ja tuulisen päivän, jolloin menin
toimistoon. Aurlneon kuumentamat
santapUvet leijailivat ilmassa.
Taivas oli keltainen Ja hohtava, kadut
tyhjät. Mutta minä kuitenkin
vilhuin sivtiille, ettei vaan kukaan
tuttavistani huomaisi, että olen matkalla
toimistoon, eikä arvaisi minun
salaisuuttani. Useamman kerran minä
kuljin oven edustalla edestakaisin,
etmenkuin päätin astua sisään.
Lopulla astuin, tai paremmin sanottuna
pujahdin kuin liilrL
Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa
oli toimisto. Kasvoni olivat
hämmeimyksestä ptmehtimeet, kun
ilmoitin Joillekin mustakätisille, .ja
mustien, aivan kun n<*isten ^1-
liinojen peittämllle työmiehille, että
mhiä . . . . että minä . . . .
— toin kertomuksen
— Keltä? kysyivät he.
— Itseltäni — Ka mna-ni
. . ..
Mustakätlset' katsoivat kummas-tellan
minuun ja väihtolvdt keskenään
sflmävkslä.
kuukausien perään ja minä lakkasin
odottamasta, lakkasin uskomasta, et
tä olin kirjoittanut kertomuksen, toi
mittaja vaan hienotunteisuudesta ei
ollut palauttanut käatkirjoitustani
takaisin. Ja niin vähän kerrallaan
mhiä lakkasin muistelemasta koko
asiaa, kunnes yhtäkkiä, eräänä sun
nuhtal aamuna, huomasin seminaa
rissa jotain erikoista touhup.. ja
touhu oli jossain yhteydessä minun
kanssani. Oppilaat kulkivat lyhmit
tyneinä, ja aina uteliain'^ katseli
vat minuun. Mitä oli tapahtu
nUL? Jopa juoksi eris toveri
luokseni hyvin k'ihtyncenä ja sa-
— Kuule ... .sinulle . . . on tullut
lehii.
— Lehti?
Tuntui kuin sydämeni olisi tehnyt
ijonkun ympäri käännöksen ja sitten
ijäänyt Ilmaan rllppiunaan.
- Niin Orehburgllalnen lehti, Hän
oli aivan hengästykslssä.
— Oletkos jotain julkaissut siellä?
En tiedä. Mennään Utttsomaan
,, Ja me menimme ala.s.
Missä'-se .on?:" i
;7- Ke^tiössä...;
Lehti jostain syytsä oli kokilla
»Miksikä se oli hällä, en tähän mennessä
vielä tiedä. Tämä punntukkai
nien mies, joka muistutti kirkon pai
Ivehjaa, valkeassa hatussaan, hyvin
JlV^alllsen näköisenä, antoi minulle
lel^n.
yfjs juoksimme pois, löytääksemme
jonkun yksinäisen nUrkan, vaan tämä
el niinkään helposti onnistunut,
Oppilaat ryhminä seurasivat jälessä
— |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-01-23-03