1930-06-18-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siellä tnJee 0 ^ iijelmaa ja n r i ^S luhlar alkaa k e j ^' Ravin tolaifflnita J 1 sitten iltama j ^a suoritetaan ohjeS >skappale. Saapata»,^ n läheltä ja i»9!äti tä kesid-kEsäjuhlai ^ OS on sadeiiaia detään jui^iat "itefish, Ont öläisUiä on aina k, stoimintaa. Ja se^ •änä mit«n me; n kekoon, toinunmpj haalillamme. ^»S, ä saadaan agitati i laajoille joai i tehostettava asalle. että tsöasK^ lolli^immaa etmmt i n t a i n huveisa taJee, ietm, keekiä ja b l a • joten naiset ottakji^ oon ja tuokaa näitä] tkassanne. in erikoista tai m i™ baloonatanssi, joä|^ ;ttaa miten kauan i i f? ää baloonan e h ^ ntaina mennään i a ^ une nähdä sen Ijsäarj ^paa. — Kirjeeni' m jlpailukuteil kutsumme kaikkia C 8,1 jäseniä osastojensa i umaan asianomaiseU»: iestettäviin rata-ja i i h in kesäk. 22 p. ]| alkaa kello 1 i . p. u.-scura Into, Ros ijoht. David Tmd Sihteen^ Miehille, kolmiottelu: 1 u, kuhia ja pituoElij; . kolmiottelu: 100 nijiöl 1 j a pituushyppy. Älfcij i t t e l u : 60 m. juoksD, 1 shyppy. Naisille ula ja 60 m. juokso. 1 O m. juoksu. asunto urheilijoille. AAATALOUS jan terveydelle ja eläinhi. lelle ja voimakkaalle" on säännöllioen :ön. Niin suuresti Ä ehitys riippuukin nua. ruokinnasta, el knitr iän ruokinnalla saad» . hyviä tuloksia, elld.tfg i huomiota myfisUn met saavata riittä' i kantakirjaan me ^ usein todeta, että ölB.^ l i t t a kuin rinnan ihkojen suuruus, IS ja tavaUaan siis btoj vatsaelinten t i l a v a^ m miltei aina pterff^ llä, jotka ovat I uojissa ja t on melkein poiö niillä eläimillä, ' kasvuaikanaan ilkoilmassa. . 1 itsestään selväättirj^ ^nin ihmisissä, eritotgj kautta pientaltmp^ an olemassaolo selitettiin mnutt--- äämättömän pftkäÖ« n. Edellä mauutan* mciverin perustehtän,. nen suurteollis;^ uudestaan Jarp* ieivksen, muuttaiflM»^ an kollektivisoidotei.» - osottautui olevan « opportunististen in ulkopuolena. käykin y^^^^ että noiden taistelussa fculkevain ilmeni erikoL^ Iloin, kun a ^ i ^ pohjalla, m a a t a i^ •n uudestaan 'Hioinnin) ja i - j ^u 5ia a-neksia W ^ piiävtävän hyööca, i:<ä tapahtuma.ö;-:.^ ,,ältä k e s k i t a l o n ?^ aorjumlsen lisäaotT™" , opportunistisej ,;.,3t kTkenemattofl^ ään tapabturi» i a . ' - J a kun nisen . . iteisiaiouden f aistellessa niita_ ,2t sitä n « ^. nistit eivit pienen ^ ^ ^ ^ ELa puolac oä». Asiamiehillemme sekä lukrtima*ine»inJe on läheleUy tiliote hei-hia Vapaudelle olevasta velasta. Vapaus on tällihetkeilä hyvin äh-käteisestä rahasta, joten olbimme hyvin kiitolliset, jos asiamie- ISia liiketuttavamme voisivat suorittaa tiUvelkansa ennen kesäk Ibp-j;. jolloin tehdään puolenvuoden tilipäätos. Tämä ei ole tavallinen l^ilollinen huomautus, vaan raha-ahdingosta johtunut pyyntö, liämine varttomaan suorituksia, ennen kesäk lopputt. ' ' LIIKKEENNHOITAJA. AHAA S U Q M E E N iSuomeDMrkka; Canadan I)ollarist«i "' Lähetyshtdiu: lähetyksistä «»»te $20.00, 60. ffistä $ 2 0 . 0 0 - $ 4 9 . 9 9 , 80« S t ä S50.00—$79.99 J8 r Ä e W t ä ? 8 0 . 0 0 - $ l 0 0 . O0 K 50c jokaiselta s e u r a a v a tialta sadalta d o U a n l t a . ^ tja»etxW $500.00 ja «ut* jflo» huolimatU snntnMO »nurmb „o««noinBUhetyk«Uti ojat jkulut $3.50 lähetyjaelti.. : laomen r f t hM osteta»». Kut» radasta Smkata. - Tehkää lähetykset psotteeUii; ^ V A P A U S , - 69, SUDBURY, Ont. laivapilettelä myydään. Tieduitakaa pil^Uiqsiqil^ i V«p«udeiie ottavat raliatälitylt- Jft^vtttaab myöskin:~ fAFAVS MONTREAL BRANCB .'^1196 St. A n t o i n e St., M o n t r a a l , Quo. VAPAUS fORT ARTHUR BRANCB " ai6 B a y S t r e e t, Fort, A r t h u r , OntariW AARO KIVINEN E i r k l a n d Lake^ O n t JOHN VUORI 5sutb Porcaiiiiie, O n . CHARLES HAAPANEN, Oniaekaappa, Timminil, Öot. :GHN WIRTA, i7 Btoaview Ave., Toronto, Ont DAVID HELIN, {iiUklMikannitla Keski-Qotariösaf aikainen u r h e i l u : juoksu, h i i h to vaikuttavat kehittävästi, sa^ tavalla vaikuttaa l i i k u n ta ntenkb kehitykseen. Se kehittää jotka kykenevät paremmin tnstamaan eri tautejakin, esim. iiloosia, j a siten kasvaa k a r - ae vahvahiisia Ja -lihalcsisia Joista saamme- korkeamman •Useimmissa tapauksissa voidaan |nä nuorelle karjalle 'järjestää t i - jalotteluun k a i k k i n a vuoden- »ina. TavaUisesti tarvttaan s i i h en huomaavaisuutta Ja t i e t y s ti verran lisätyötäkin, sta olisi aidata Johonkin s o p l - ffl. paikkaan navetan läheisjryteen ^|in5n-juoksutarha, jonne eläimet ' mukavasti laskea navetas- J?ulva mäenrinne o l i s i tähän e-sopiva, mutta jos tällaista el ole käytettävissä, voidaan C.%iJoittaa m i h i n v ^ n navetan paljastanut lilosoofien" maalaisköyhälistöä k o l l e k t l - istyön vartiaksi. e l oUsl-'Velvoittaa itse keskitalonpoikalstdn lumisia eikä olisi ollut mahdöl-käydä poistamaan kulakkeja kaita talonpoikia) luokkana' - O l i l - [ttaaseutualueilla, missä koUektl- ^ t i tapahtuu täydessä laajimr an.. • w' ; •. •• teSstolai-sten antautuminen kes- "Tutean viime marraskutm täys' QKsa ei merkinnyt- eikä mer* _«ttä oikeistovaafa, avonainen rtunistinen h a r h a i m i l i t d • « t si ODt olemasta päävaar*. 8 0 - maaseudun vanha yhtels-fetaioudellmen , elämänjärjes- »rsyi. kun k a p i t a l i s i u i n j u u r ia J»ls j a maataloutta jär* sosialistiseksi, sUloin k u n ^ t o l a B - t a l o n p o i k a i s i a aineksia Haat«taan yhteistalouden rikasta talonpqikaistoa luokkana, — s i l i o i n on »tontä se, että puolueen s i - «^-«•at oikeisto-oppartunistiset enemmäh tai vähemmin ynttävät asettaa oman poolaeen . pcditiackKa ^ ö i n on kiertämätSntä auo ainekset yrittävät p i - jarruttaa, kääntää takaL4n öjheisyyteen. O l i s i Jcum^u^khi huol e h d i t t a v a sUtä.' että tSÄJkka o n k a l v a ja ettei se ole k o v i n louhikktHsta Ja kivistä. P i n t a v e d e n tääsy taiiui>- alueelle on . ebkästävä. eikä sifenä myöskään s a a r o U a - k n o p D i a tai ojia, j o i h i n vettä pysähtyy. I 7 - - i n näkee s y k s y i s i n j a sadesäällä erittäin peh-meäpintaisia Ja lilcaisia t a r h o j a , : :J6i-h i n eläimet menevät vastenmlelises-tL l ^ U a i s U n t a r h o i h i n oUsl a j e t ^a eslmi ( s o m tai' h i e k k a a; K u n n o l l i s i i n j a l o t t e l u t a r h o l h l n v o l - daaQ t i e t e n k i n laskea myöskin he-y p s l a Ja varsoja - |a|ottefemaan, - j a o n niissä myös erittäin sopiva ast u t t a a lehmiä. J o s t a l o n läheisyydessä on sopivia lalduhlohkoja, v b i - d a a n näitä myös käyttää juoksutar-h o i n a s y k s y i n , keväin ja vähälumis i n a t a l v i n a. Yleensä o l i s i pyrittävä sUhen. että k a l k k i nuoret eläimet, vasikat J s e - r i t o t e n k a l k k i hiehot — a i n a varh a i s e l l a tlineysasteellakin olevat — pääsisivät säännöllisesti k a u t t a t a l^ v e n j a l o i t t e l e m a n , esim. vanhemmat tolsepa ja^- n u o r e m m a t toisena päivänä, 'mikäli sääsuhteen v a i n s a l l i vat. P i k k u v a s i k o i t a el tietenkään t a l v i s i n sovi ajaa ulos, mutta h^ti kevään t u l l e n on^ n u o r e m m a t k i n v a sikat- päästettävä Jalottelemaan. K o vin kylminä t a l v i n a el sanhempitt-k a a n hiehoja ole käytettävä ullootta k u i n lauhkeampina päivinä. I l j a n n e t t a on v a r o t t a v a j a s i r o t e l t a v a ; a i n a hiekkaa navetan kö3rtävine.. a s t u t e t t a v i e n hiehojen' ahkerasta •Jalottelusta o n -vielä s e k i n etu, että k i i m a - a i k a tulee tällöm paremmin h u o m a t u k s i j a astutus tapahtuu-al-^ k a n a a n . A i n a k i n p a t i k e r t a a viikossa t u l i s i hiehojen talvella-'päästä nlös. K u n Jalottelutarhä sijaitsee muk a v a s t i j a k u n n u o r e n k a r j a n jalot-t e l t r otetaan tayaksi heti syksystä alkaen, el työ käy v a i v a k s i h o i t a j a l le,^ - ja eläimet tottuvat tällaiseen^ kä-^ s i t t e l y y n , sekä menevät mielellään''il-los Ja l i i l c k u v a t yleensä r a u h a l l i s e s t i. E r i t o t e n n u o r i l l e sonneille o h täll a i n e n j a l o i t t e l u välttättiät»ntä. d n erittäin suuri virhe pitää nuoiiet sonnit sisällä koko t a l v e h Ja Jättää ne käsitteiyjm ' töttulnättömiksl. • Jo puolen vuoden vanhana tiliisi s o n n i l l e v a r a t a päitset-tai n . S / r i i t i i u, j o s t a sitä a i n a 6ilIoin täUöin (AiEi k u l j e t e t t a v a j a Juoksutettava ulkoo^ t a r h a s s a . K u n s o n n i l l e n. 1—144-^ v u o t i a a n a pahnaan s i t t e n rengas!'ö- Usi sitä vähitellen totutettava sUtä o h j a t t a v a k s i . Joskin pääasiallisin %ä-letus voisi tässä iässä t a p a h t u a V ^ - lä riimuvarresta. K t m eläin t^l^e y a r t t u n e e n i m a l ^ i , olisi, se kokonäiati ohjattava- l e n k a a s t a , m u t t a ei täil-goUa, vaan köydestä. N u o r t e n sonnien huonon opetuks e n Ja o h j a u k s e n t i l i l l e on' v a r m a an p a n t a v a ne monet tapaukset, JoUcHii eläimet tutevat hemiostuneita, äkäf-slä Ja vaikeasti käsiteltä-vlä. U ^ a hyvä siitossonni j o u t u u k i n v a i n i ^ - män syyn -vuoksi ennen aikojäim pois karjasta." ^' E i ole k o v i n k a a n h a r v i n a i s t a , että s o n n i a v a s t a n . «2%—3 v. iässä j r - ritetään ensi Iferra» k u l j e t t a a köydestä t a i renkaasta^ Tällaistssa i M - paukslssB täytyy eläimen o l i a ' l u o n t e i t a a n erittäin s ä v ^ ä ; ' jos se muk a u t u u täydellisesti o ^ a a j a a ? ^. Näin käykin v a i n ' '|jpuyoin? tav^UI-siestl Jää e i ^ i n äksyni'ja enemmän Keskiviikkona, kesäkö 18 p:nä Weii, June 18 tai vähemmin vaikeasti k ä ^ t ä v ä k - ' P a i t s i nuoren sonnin t a l t u t t a m i s - ta^^on myös suositeltava sitä tapaa. (Bttä s o i m i a s i l l o i n t a l l o t a juoksutetaan pitkästä köydestä y m i ^ i juok-stttarhaa, hetken yhteen ja sitten tAäs toiseen suuntaan, k u t e n varsoja" opetetaan. ' K u n sonnia näin nuoresta alkaen j a i b t t e l l a a n j a säännöllisesU opete-ttkUBi, tulee sUtä tavallisesti lauhkea 3 « - i i y v in käsiteltävä. Se oppii y m märtämään hoitajansa tarkoituksen j a ' a l i s t u u hänen ohjaukseensa.' H o l - t A j a n j a s o n n i n yhteisymmärryksen m s l edellytys on, että h o i t a j a v a k a v a s t i Ja määrätietoisesti elätatä kä-shitelee. Räyhäävä Ja kovaääninen k u t e n myös kovakätinen kohtelu saa eläimen a r a k s i , j a a r k a eläin on a l - ^ ä epäluotettava j a vaikeasti ohjatt a v a . K u n sonni vanhenee, on riittävä l i i k u n t o sopivan r u o k i n n a n j a juotan o h e l l a yhtenä sonnin astumiskjrvyn ^ H y m i s e n tärkeimpänä ehton&L E l ote ihme, että sonnit, j o i t a pidetään a i n a ' navetassa eivjitkä saa koskaan n i a i n i t u s t i l i i k u n t o a ulkona vapaudessa, vähitellen veltostuvat sekä t u l e v a t huonojalkaisiksi. astuvat h u o - t i o s t l Ja l a k k a a v a t tästä vähitellen kokonaan. -Kokemus on osottanut, että esim. n o i n m a i l i n kävelymatka pari kert a a viikossa iKirantaa usein sonnin t u o s t a velttoudesta. Jos sonni on e-deUä esitettyyn tapaan opetettu kävelyyn, ei tuollainen käveljroatka t u o t a mitään hankaluuksia.' Eräässä suuressa kartanossa, jossa v&hän v a h h a n p u o l e i n e n sonni t u l i huonoicsi a s t u j a k s i , maksettiin hoitajalle eri maksu t u n n i l t a . Jotta hän kävelyttäisi s o n n i a määrätyn m a t k a n k a h desti viikossa. K e i n o oli 'tepsivä ja s o n n i s t a t u l i . taasen erittäin hyvä a s t u j a . Jos sonni on sävyisä Ja hyväsuk u i n e n , on s u u r i tappio. Jos se velt o s t uu j a on sen vuoksi hävitettävä. S o n n i n hoitoon t u l i s i k i n siis k i i i m i t - tää t a v a l l i s t a enemmä huomiota. O n Varmaa, että a n t a m a l l a enemmän H k u h t o i a sadaaan moni sonni säilyttämään astutusvireytensä paljon pitempään kuin liikkumattomana hoidettaessa. • sdee. niin näyttää todella ilMlfinkjUn maitalcms -olisi mexihyt t i s t e n h o r j u m i s t e n vaara pysyy i ^ - yaarana: J a tältä > nllkökUlMaltii Ict^- soen olisi mitä suurimmassa reilaa rässä poUIttisestI virheellistä a j a j ia, että' t a i s t o a <likeist(^ppoftu-n i s t i s l a . a i n e k s i a vastaan p u o l u e^ sieniä- v o i s i " pitää jo y l i k u l j e t t l i na e t a p p i n a jninkä m u k a voisi siirtää arkistoon: R i k k a i t t e n talonpoikia k a i v a n u t vastustus j a Vallankuiiiö-nöitten "lalbhpöl-todeliista olemiista, se olisi osottanut heidän kaOt-katsomustensa epävallankUmo-feUistä luonnetta, ellei' se olisi pjastanut heidän aatem^aUmaan- -fflikä on vihamielistä leniniläi-elle. ei olisi ollut mahdojlista lisojda työväenluokkaa^ m a a t a - en uudestaan järjestämisen ieb-. . a;- ei olisi ouut mahdouSa j ä r - t ^ * » ^ ^ Jalldrtitti k e h i t y k s e n mBS- • jar y^tyju^ . e t a p e i l l a välttämättöiött Maa|;a]piideii ^'eteeii-päinmetio" V i i m e vuosina on paljon k i i n n i t e t t y huomiota maatalouteen. Ennen t n a a i l m a n s o t a a ei i n a a t a l o u d e s t a s a - liöltavastikaan tehty lukua. M a a i l - m a i i s o t a j a sitä seurannut ankara nälänhätä nostattivat maatalouden osakkeita. J a siitä lähtien o n m a a t a lous 'ollut paljona puheenaiheena. M a a i l m a n s o d a n jälkeen t u U i d n n£. p o r v a r i l l i s t e n maareformien ailca. Tämä oli s u i i r k a p i t a l l s m l n t a h o l ta 'Johdettua t a k t i i k k a a , jonka a v u l la k o e t e t t i i n luoda maaseudun p i e n v i l jelijäväestö, -uusi p i k k u p o r v a r i l l i n en k a n s a n l u o k k a . Nämä k a p i t a l i s m i n a i keet Ja toiveet ovat k u i t e n k i n täyd e l l i s e s t i epäonnistuneet, kuten a i - j e m m i h monasti tässä lehdessä on osoitettu. M a a r e f o r m i e n tueksi on porvaristo tämän täfetä- koettanut esiintuoda t i e t o j a Imaatalouden eteenpäinme-i i o s t a . Tässä tutkistelussa se on. t a h a l l a a n menetellyt mahdollisimman p i n t a p u o l i s e s t i . Ori t a r k a s t e t t u vain i n a a t a l o u d e n kuorta, m u t t a sisus on sen s i j a a n jäänyt k a i k k e a huomiota v a i l l e . U l k o n a i s e s t i katsellen saattaakin näyttää, että esim. meikäläinen m a a talous olisi mennyt e t e e n i k i n . O n han- viimeisten kymmenen v u o d e n a i k a n a runsaasti noussut uUsia r a k e n n u k s i a maaseudulle, k o n e i t a k i n on j o n k u n verran lisääntynyt m a a n v i l - JeUJöiden k a l u s t o v a j o i h i n . U u s i a siemen j a l o s t e i t a on levinnyt käytäntöön Ja o n p a h i u k a n u u s i l l a työme-hetelmilläldn kokeiltu. K u n asiaa s i i s j u u r e s t a käsin k a t - m u t t a syvemmältä m a a t a l o u d e n t i l a a pengotessa muuttuu, t u l o s kokon a a n lÄinvastaiseksL N-s. maatalouden puhdas tuotto i ^ t i l o l l l a on v a r s i i i k i n viime vuosina osoittanut suorastaan murheeUlsen m a t a l i a l u k u j a . N i i d e n l u k u j e n arvo o n useissa t a p a u k s i s s a hiponut lähelle nollaa. P a r h a i m m i l l a k i r j a n p i t o t i l o l l l a l c a an e l .asia s u u r e s t i k a a n ole o l l u t parem-pL — MaatsQouden sisäinen U l a on nykyhetkellä perto huono, huonomp i kuin ennen maailmansotaa. O n siis kokonaan petosta^ p u h ua m a a t a l o u d e n eteeniÄin . menosta, k u n maatalous kc&onalsuudessaan ^- l i n k e i n o n a pystyy huonommto elättämään a n u n a t i n h a r j o i t t a j a n s a k u in eimen. T o t t a k a i m a a t a l o u t t a ensi s i j a s s a on ajateltava Ihmisiä varten eikä ihmisiä m a a t a l o u t t a varten. Tämänkaltataen on t i l a n n e porv a r i l l i s e n maareformlkauden huipussa. M a a t a l o u s o n ylettömässä m i tassa vellcaantunut j a juuri tämä s e i k k a on todisteena, m i i i l n m a a t a - Icudesta saadut työn tulokset ovat v i r r a n n e e t . VelanhalUjat, rahavalta o n maareformeista hyödyn k a n t a nut. Uusia r a k e n n u k s i a o n r a k e n n e t t u j a u u s i a k o n e i t a ostettu, k u n on tiedetty, että ne ovat tarpeellisia, m u t t a r a h a o n täjrtynyt l a i n a t a. P o r v a r i l l i s e t maareformit j a r a h an l a i n a u s — siinä k a k s i käsitettä, j o t ta viimeisten kymmenen vuoden a i k a n a ovat muodostuneet täydellisiksi rinnakkaiskäsitteiksl. Velkaniää-rän kaameus o n v i i m e a i k o i n a ruvennut peljättämään itseään porvarist o a k i n . Se pelkää p a h i n t a , s.o. s u u r t e n t a l o n p o i k a i s j o u k k o j e n heräämistä p o r v a r i l l i s e s t a unesta. On mielenk i i n t o i s t a nähdä porvariston uudet edesottamiset tällä a l a l l a . Se o n t o d e l l a joutunut nyt esittämään hukk u v a n osaa. P i e n c m p i i n k i n oljenkpr-s l i n se t a r t t u u j a l a p s e l l l s l m m l s t a k ln löydöistä" se luulee maatalouden huonon k a n n a t t a v a i s u u s t i l a n paranevan. S u u r i osa työtätekevistä talonpoj i s t a on k u i t e n k i n v i i m e a i k o t a a o-soittanujt, että se e i enää h a l u a k a p i t a l i s m i a kaitsljakseen. Kautta m a a i l m a n leviää talonpoikaidilke. Joka h a l u a a yhteistoimintaa muun työväestön kanssa. n i e l i 'Yhdj-sraltain l i h a n t u o n t i M e k s i k o n ylituotannon, v. 1638 u l o t e t t i in Y h d y s v a l t a i n lihantuonti Duteen Seealntiin ja viime -vuonna alettUn Y h d y s v a l t o i h i n tuoda Jäädytetty argentinalaista lihaa. M u t t a l i h a n tuotanto ei vilkkaasta kysynnästä l i u o l i m t t a nouse. Päinvastoin <m 11- sääntj-nyt kysyntä vähentänjrt k a r jamäärää. Siten ön A u s t r a l i a n k a r j a k a n t a . VV. 1925—1923 vähentynyt 2 m i l j . eläimeUä Ja C a n a d a n karjas-tot ovat vähentyneet 400.000 kappaleella. Uudessa Seelannissa vähenee teurasnautojen tuotanto. E n g l a n n i s sa on oma teurastus lisääntynyt, s a moin Irlannissa; M a i n i t t u Timesta kirjoittaja on vakuutettu sUtä, että lähivuosina t b - lee esiintymään lihanpuutetta Ja i i i n t a i n nousua. Tämä luonnollisesti vähentää lihan kulutusta ainakin Europan maissa. Yiläsanottu koskee naudanlihaa. M u t t a ktm eri l i h a l a a t u j e n . h i n n a t ovat toisistaan riippuvaisia, on todennäköistä, että s i a n l i h a n h i n n a t kin tulevat pysymään k o h t u u l l i s i n a. SUOMESTA Utt»{ SnoroaUinea Ruokala ja Kahvila Ruokaa aterioittnin j a viikottain. T i l a v i a huoneita j a puhtaat pelit. Käykääpä tutustumassa. Misiinet Hill ja Moilanen. 239 Ricliinoad St. W. Toronto. Barrette & Miliette KAIKENLAISTA TUORETTA LIHAA JAUHOJA JA REHUJA Nopea palvelus Hearst, Ont, {rienönaistuksi^Bsten mielialojen ' e - s i i n p u r s u a m l s e t tulevat kiertämättÖ-mästi a i h e u t t a m a a n puolueen siski-lä OikeistO-^pörtunistisen horjutti s e n i l m a u k s i a selvemmässä tai Vä ttemmäii selvässä muodossa, ' ' Äfutta j u u r i tänä kautena — j o l - l o t a k e s l d t a l o n p o U a l n joigkoissa ta p a h t u u ttUeliftlan käänne, k u n -tie ratkaiseväj^ ' käännähtävät maah-v i l j e l y k s e n koUektUvislln muotoihiti, k u n meidän teollisessa k e h i t y k ^ - sämme'vallitsee ennen kuulemattom a n nopea tahti j a sasialistiseksa rakennustyössämme on y l e i n e n toe^ nestys — j i f u ri tänä kautena Mi-kessa räikeydessään nousee "vaseth-nustol^'*- 6i96rtiunistlsten l i i o t t e l t i - j e n Ja ' l o i k k a t j s t e n * v a a r a , iranilaista, tyyppiä flfleva päolue; vääristelyn vaara, iifenestys juovuf^ t a a , panee p a a n i ^ i ^ U e Ja syna'!^- tää seikkaluluxtntotsia'Jrritjfitsla kata l^hi^kä>n v ä l t t ^ t t ö n^ etapinen. a ^ t t e n . yUtse, se h e r ^ tää. yritjfksi» ' määntvsUetä, baiOn-n o n i s i n k e i n o i n r a t k a i s t a sen, mikä v o i d a a n r a t k a i s t a ainoastaan ottä-mktBt, " v a r t e e n välttämättömät v4li'- renkaat. Toveri S t a l i n i n kirJoit«^- sefsa' 0»>tettiifi erinomaisen h y m t u o ^eää^j^kslstä Johtuva pään p y i ^ räile J o u t u m i s e n . MmesisksiaiSm' "miyöskän varjopiuoiensa^ varsinkin s i l l o i n kUn ne saavutetaan suhteell i s e n 'helposti' n i i n sanoakscnmie odottamatta*. Sellaiset menestylcset useasti istuttavat -itsekylläisyyden hengen: 'me voimme tehdä kaikki!' •meUle ei mikään ole l i i k a a ' . Nuo menestykset useasti päihdyttävät ihmisiä j a sen lisäksi alkaa pää menestyksistä mennä pyörälle, menetetään määrän tunto, menctSän k y k y ymmärtää todellisuutta, i l mestyy pyrkimys y l i a r v i o i d a omat voimansa j a a l i a r v i o i d a vastustajan v o i m a t esiintyi^ seikallullisla y r i tyksiä 'kädCTikäänteessä' ratkaista s o s i a l i s t i s en rakennustyön k a i k k i k y symykset". Tätä edellä m a i n i t t u a on o l t u t i laisuudessa havaitsemaan eri muodoissa Ja - e r i i l m a u k s i n a . Täiiän k u u l u v a t myös ne Hiottelut, jolhta 6 n langettu erinäisillä s e u d u i l l a k o l - l e k t l v i s o i t m l s s a (maataloudellisten yhteistahmicsien muodostamisessa); tähän k u u l u v a t myös y r i t y k s e t h a l l i n n o l l i s e s t i kieltää tOTikaupat Ja k a u i 4 ) a m a r k k i n a t Ja tähän kuulu« Irat l o F ^ I i s o i s e t väitteet, että meillä o n Jo "täydeUlnen s o s i a l i s t i n e n ylänkö" j a leniniläinen kysy-i n y s : k u k a — ketä? olisi Jo poist e t t u päiväjärjestyksestä. E i o l e epäilemistäkään, että moiset s y t j ä i ^ n - l u o n t e e l t a a n ovat t r o t s k i l a i s u u t - l a . iuätä itse asiassa merkitsevät ötio Hiottelut kollelrtiviiblnnissa, y r i t y k s e t " v i i t a : t a k h l t ä ^ ^ J a viedä ehdottomasti ^käikki"^ ' yksiloUiaet H^ h ä t J a keskinicertaiset t a o l n p o i - idaistaloudet " k o m m n u n a ^ i ' ' y h ^ I s - 'ktmnallistutt»nana' ei ainoastaan fnotantovälineitS — i r t a i m i s t o n ja työjuhdat, v a a n myöskin näitten t a - knilcsien k a i k e n omaisuuden? Nuo l i b t t e l u t UtiUMt keiskitaKmpoUcais- Ji:a?jsajnvSlise(; lihamarkkinat Nykyään, k u n maataloudessa k a i k k i a l l a vallitsee menekklpula, lienee m i e l e n k i i n t o i s t a tietää, miltä asema näyttää l i h a m a r k k i n o i l l a englantil a i s en silmällä katsottuna. Timesissä k i r j o i t t a a kysymyksestä s i r W l l l i a ni Haldane, joka ennustaa lähivuosina väikteata l l h a p u l a a . T i l a s t o l l i s i i n n u m e r o i h i n vedoten . H a l d a n e väittä», että ' Y h d y s v a l t a i n nopeasti lisääntyvä j a vaiu-astuva väestö ostaa lihat E u r o p a n k u l u t t a j i e n suusta. Perussyy uhicaavaan lihapulaan näet on, että Y h d y s v a l l a t vähitellen näyttävät muuttuvan l i h a a -vievästä l i h a a tuovalcsi maaksi. Muutos tod e t t i i n ensi k e r r a n v. 1926. V . 1921 oli Y h d y s v a l t a i n k a r j a k a n t a 73 mUj. päätä, V . 1926 se o l i l a s k e n u t 60 m i l joonaan. Tämä väheneniinen on e-delleen jatkunut, niin että viime vuonna l a s k e t t i i n Y h d y s v a l t a i n karj a k a n t a 57% miljoonaksi, ja tämä /' merkitsee sitä, että Yhdysvaltain k a r j a k a n t a nyt on sama k u i n vuotin a 1879. Y h d y s v a l t a i n lihatuotanto ei enää riitä maan kulutuksen tarv e t t a täyttämään. Vielä V, 1925 oli •Yhdysvaltain lihakaupassa 4% milj. n a u l a n vlentiylLJäämä. m u t t a v. 1929 oli jo 120 m i l j . n a u l a n tuontlylijää-mä j a lisäksi t u o t i i n milj. elävää nautaa. Tämä tuonti t a p a h t u u mäistä, j o i s t a E n g l a n t i o n tuottanut l i hansa. "Vuonna 1925 v e i C a n a d a E n g l a n t i i n 110,000 elävää teuraseläintä j a 10 m i l j . naulaa lihaa. Viime vuonna meni koko C a n a d a n l i h a n - v i e n t i Yhdysvaltoihin. Jo v. 1927 V A N D A L I S M I S U O M E S S A ' E L P Y Y N O P E A S TI T. T:ne on t i e d o t e t t u Rajamäei-tä, että s i e l l i t k i n on p o r v a r i l l i s en sanomalehdistön v i i m e a i k a i n e n kiillotustyö kantanut l i c d c l m i u . P a i k k a k u n n a l l a s i j a i t s e v i a punaisten hautoja on k o e t e t t u häväistä repi-niuUu niiden aidat, hävittumäilU J i u k k a i s i s t u t u k s e t j a k i r j o i t t e l e m a l la r i s t i e n jäännöksiin, r i v o j a fascis- ' t i s i a j a muuton t o i s t e t t a v a k s i sopimattomia i s k u l a u s e i t a . Vandaali-mainen hävitystyö on tapahtunut v a s t a äskettäin. K e r r a n k i n taas oiva näyte siiUT, m i h i n k a i k k e e n ne roistot, j o i s ta p o r v a r i l e h d e t päivästä päivään koettavat tehdä s u u r i a sankareita, pystyvät. Teemme putkitus- ja lämmitystyötä Myöskin peltiBcpun sekä öuhkö-a l o a n k u u l u v i a töitä. A n t a k a a meidän a r v i o i d a seuruavannc työn. Crant&Himk aas HJiUIIARPJUU saan täten arv. yleböllc j a ostajäpiirillenf ilmoHtaaii edelleen omistan j a ylläpidän Motttrealissa 'rSeandinaviaa ning- Room"-nimisen ravintolan sekä ^^Scandifkavian-.G; nimisen sekatavarakaupafi. Ravintolassani saa aina h nialaista ruokaa sekä hyvää kahvia, tupakkaa jne. ja' sekatavarakaupassa on kuten ennenkin fayvin-lajitelto.' Kunnioittaen: HJALÄIARPMU Scandinavian Dining Squndinaviot CroBaif Room. ' S t o » . -T' 979 St. Antoine Street. 967 St. Asioine Strevb MONTREAL. QUE. ' l > P P P P P W » P W P I a v a n a Hyvässä kunnossa oleva 7 hioneen kalusto ja talon vuokrausoikeus, hihtä j ainoastaan $400.00, erittäin sopiva öUo- l\ malaisille. -A EDV. HELSBERG 926 St Afonique St, Montreal, Qne. Gerald A. Foot PALOVAKUUTUKSIA, KIINTEIMISTO. JA KIINNITYSLAINOJA Hyvu tonttivalikoima, valo, vcslsokä likaviemärit. Hhtti 1300 — hclnolUa ehdoilla. < KiiykiiS katapipavM kotien rakeBnas»annBlt«w«aniaia. GERALD A. T. k. 4 p. U . S. tietää kertoa, että v a l t i o n e u v o s t o n t a h o l t a v a l m i s t e l l a a n esitystä e d u s k u n n a l l e , j o n ka mukaan a r m e i j a n y l e i s e s i k u n t a lakk a u t e t t a i s i i n j a sen v i r a t , mikäli ne ovat tarpeellisia, siirretään puolustusministeriöön. Tehtävät, j o t k a tämän u u d e l l e en järjestelyn k a u t t a käyvät tarpeöt-t o m i k s i , tuUcncvat lopetettavaksi. Yhtenä huomattavana j o h t o a kosk e v a n a seikkana m a i n i t t a k o o n m. m. että sotaväenpaällikön v i r k a n y kyisessä muodossaan l a k k a u t e t t a i s i i n j a tämä v i r k a s i i r t y i s i puolustusministeriölle. N y k y i n e n sotavucnpäUUikkö, A. S i h v o , o n p a r a i k a a l o m a l l a R u o t s i s sa. SuunhitelmiBta i l m e n e e , kuten /ttäkyy, m.m., että soalaitokscs^a o h ' tähän saakka ylläpidetty tar- ^ e e t t o m i a v i r k o j a. 79 PUHELIN 10S6 Elm Street, Sudbury, Ont. IDEAl S0VICE DYE WORKS VÄRJÄYS. SEKÄ PUHDISTUS. LIIKE D. Filiatrault, —Puhelin 1153— S4 gergip Street, Sudbury. Ont t S. SALO K«|U< {• k * l l o M p p l , l e l tM M l l l^ laa tr6» bilrlmmtlU. Saari tttaat* 192 S. Alfom» StTMl. Port Arthur * Puh.' N. laSS Parturiliikkeeni 7 Durham St. Sudbury, Ont. Matti Aho Palvelee teitä aina auliisti ammattitaitoisella työllä. Samalla voin myöskin ilmoittaa että naisten liustcn kähcrrystyötä tehdään meillä. Työ ensiluokkainen ja hinnat kohtuulliset. PUHELIN 936 — MACKEY BLOCK — SUDBURY. ONT. SUOMALAINEN TALONRAKENTAJA antaa kustannusairvtoita j a piirca-tuksia on nähtävänä. Kolnioiikym-moncn vuodon kokemus. Tavutta vana 236 Alex Beck, Vastapäätä meiJeriS Spruce St., Sudbury, Ont. k e r r o s t e n horjumista, ne eivät vedä puoleen, vaan työntävät niitä pms päfft k o l l e k t i i v i s i l t a talousmuodoista, saattavat huonoon huutoon k o l l e k t i i v i s en rakennustyön aatteen, mutkistuttavat Ja vattetittavat mittaamat-tomasti maatalouden sasialistLsen ttudestaan rakentamisen asiaa, tärvelevät työväenluokan suhteita k e^ k i t a l o n p o i k a i s t o n joukkojen kanssa j a ublcaavat — kiitos tuon "vasemm i s t o a - o p p o r t u n i s t i s e n päättömyy-den ja s e i k k a i l e v a n vallankumouks e l l i s u u d e n — j o p a työväenluokan Ja talonpofikalston liittoa. U u s L ^ a muodoissa', uudessa t i l a n t e e s s a Ja uusien ehtojen v a l l i t e s s a n u o "vasemmisto"- JOS OjLETTE Cartage Co,, Li 1 Pyytäkää V A P A A e - LAAKEKIRJA—No. O Mina OD y l i 25 uil(>Htcn Ja niititt*'» tuntia «eli. tettjp». Kulo lOTdnMn tilyfl<-II)u<'U Imttclo nw Jöalalsliita icotliaäkkrlMdl. MlfifU jokainen ro\ iUe Taliui KoflTao iaubkpio (Aiflilkva, ramatco mjOnUtt UUkkHtU-n liliiniit r- lu-ta8kk< r<>t t-iflit «Ir imttnttlUiUkkHtU, vaan tosi- •nptnalalda VBIPIIKMU. Mta Huotaraim oo Ja , kllrtPttr monlB kymmeniä vuosia, k o r - TXmBn kirjan «iatee va(<aBHii Ja idUlliit aeo Sudbury» Ont 0<etnme avanneet autokumlcn taan kaikenlaista autokumien j a Bl-i,m,,|,j tuL-bunki-toiitorfita. säkumien korjausta. ^ — U f o e j r i n Avt-ekki on « i i o r i n— Tyy4,tt&vil.,y. taaUan. ^ "'"««•J.T^r ""T^^JT^ nen suurtalonpoikalston luokkana hävittämisen etapin ylitse. E i ole epäilemistä, että sellainen " h y p p y " keskitalonpojan ylitse, m i kä m e i n i n k i on n i i n luonteenomaista trotskilaisuudelle, u h k a a m i t a v a - k a v i m m l l l a seurauksilla työväenluok a n Ja keskitalonpoikaiston Joukkojen Hittoa, uhkaa särkeä sen H i ton. Tämän muistakoot erikoisesti ne. Jotka arvelevat, että opportunism i a on ainoastaan "Jälkeen jäämin e n " efceenpälnmenolilkkeestä- "Jä-lelle jäänti" vallankumouksen k e l i i - tyksen kulusta, m u t t a ei muka missään tapauksessa karkaaminen e-t e e n i ^ i n "paremiJi l o i k a t a eteenpäin o p p o r t u n i s t i s e t " l o i k k a a j a t " toista-1 k u i n Jäädä jälkeen", on nykyään vät t r o t s k i l a i s t a luonnetta olevia i t u n n u k s e n a ecipälslllä r i k k i v i i s a i l l a, virheitä. S a m a n l a i s i a ovat luonteeltaan ehdotukset, että neuvostot poLttettai-s i i n sellaisista piireistä, missä on j o t k a vilpittömästi uskovat omaan v a l t i o l l i s e en älyynsä Ja kaukonäköisyytensä. M u t t a " a u r i n g o n a l l a ei ole mitään s u o r i t e t tu täydellinen k o l l e k t i v i s o i n - u u t t a " . J u u r i tuo omalaatuisensa l i , j a väitteet, että jo on saavutettu se, että s i i r t y m i s k a u d e n taloutemme on muuttunut täydellisesti s o s i a l i s t i s e k s i ylängöksi, sekä puheet "pitkälle tähtäämisen" politiikka, k u n u n e t e t a a n sojiialistisen rakennustyön päiväjärjestyksessä olevat tehtävät,' m u i s t u t t a a Ihmeteltävästi siitä, että kyEymys: k u k a — ketä? i t r o t s k i l a i s e n ' " n e r o k k u u d e n " saman-o n Jo o t e t t u pois päiväjärjestyksestä | l a i s i a "välälidykietiä". " S e l l a i n e n loik- Jne. Mikä on pohjana kaikiUe täi-; kääminen y l i nykyisen kauden kär-l a l s i l l e h a r k i n n o i l l e ' j a väitteiilö? i J i s t y n e en luokkataistelun etapin — Mikä o n n i i l l e k a l k i l l e yhteistä ja lausuu toveri Molotov — o n eräs m i-mikä tekee ne iceskenään sukulais i k s i ? P i k k u p o r v a r i l l i s e n selkkaihi-k u m o u k s e l l i s u u d e n «»alraaloinen faermostuneisuui (hysteerisyys), m i kä o n s a m a a m a a t a k u i n t r o t s k i l a i n e n valekumoukseilisuus. määrän ja Jtiaiisein todellisuuden tunnon menetys, k e s k i t a l o n p o i k a i s t e n Joukkojen y l i l o l k k a a m h i e n , l o i k k a a m i n e n sen etajAh y l i , m i s . ^ käydään kärjistynyttä Ju$xkkatal5telua yksUölIisen p i e n - Ja keskltaltmpoIkaLstalouden tä trikein esimerkki proletariaatin iuokkatehtäväin opportunistisesta s i k s e e n jättämisestä "vasemmistol a i s t e n " sananparsien suojassa, eikä sen vuoksi ole sopusoinnussa l e n i n i - läisyyOen kanssa,. Taistelu sellaista "leiilhiiäisyyttä" vastaan, mikä itse asiassa o n v a i n erfiis opportunismin muoto, o n bolshevistinen velvollisuutemme- E l l e i taistella nxokta " l e n l - nliäisyjrttä'' vastaan, el voi t u l l a k y - sjieytoeenkään vakava taistelu o l - tjudeksl muovaamisesta, Icnkkaami-; lseisi£d^<>i>part«nlsnlia vastaan." Sillä /leikkallupolltilkkan.sa kautta tuo o-m a l a a t u l n e n " f r a k t i o " valaa vettä avonaisten oJkelsto-opportunLstlen m y l l y n r a t t t a i s i i n . O n h y v i n luonteen omaista, että oikeLsto-opportunlstlen p i k k u p o r v a r i l l i n e n olemus silloin tällöin llmenelk.sc "va.semmLsto"-op-p o r t u n i s t i s l n a l i i o i t t e l u i n a j a " t e o r i o i n a " . E i ole mikään sattuma, että l i i o i t t e l u t kollektivisoinnissa eräillä p a l k o i n olivat kulakkien, r i k k a i t t en t a l o n p o i k a i n työtä. K u l a k i t näet y - rlttlvät " t u o t a tietä" h a r j o i t t a a tuhotyötään k o l l e k t i v i s o i n t i a vastaan ja s a a t t a a ".sillä t a v a l l a " yhtcLstalouk-s l en rakentamlsaatteen huonoon huutoon sekä särkeä työväenluokan ja keskitalonpoikalöten joukkojen l i i ton. Senpä vuok-sl puolueen keskuskomitean päätöksessä maallsk. 15 p : n Pravdassa H u i k a i s t u myös V a - paudes.sa. toukok. 14 p.) sanotaankin, että " k a i k k i nuo vääristelyt ovatkin nyt k o l l e k t i i v i t a l o u s l i i k k e e n Jatkuvan ka.svun pääjamma Ja suoranainen apu luokkavihoUisllJemme." Että se on "pääjarruna — muistakoot kalkkJ ne. Jotka vielä tähän asti eivät ole saaneet itselleen selväksi Ja käsittäneet nykyään elettävän e t a p i n omal a a t u i s u u t t a , että f.t on pääjarru — tulee selvästi j a täydelll.sesti ymmärtää j a omaksua k a i k k i e n n i i d e n . Jotka vielä näihin asti eivät ole k y e n neet ymmärtämään, että e l l e i poist e t a sitä. mikä o n " k o l l e k t i v l r a k c n - nusHikkcen Jatkuvan k a s v u n pääjarr u n a " , me emme voi tehdä loppua siitä oikeisto-oppOTtunistlsesta Jar-rutuksesta. mikä on seurauksena " v a s e m m i s t o " - o w ) o r t u n i s t i s t e n Jarr u t t a j i e n toiminnsr.t:;.. A i n o a s t a a n itsepintaisessa Ja jär-iiestdmälllsessä taistelussa lahMIs rintamalla voi t a i s t e l l a p u o l u e l i n j an puotesta, leniniläisen p o l i t i i k a n päo- 'Aiiiielslini' ' In rutinnkftln _ kMP. .»<!>«* —, VckMp. licileJ»iKM>lti.'r<« ~ i mu. ; D M — 'A kup. b«|i<iilu. nutia ni«lti/» — '// ! « «• ' lutikillUta 94iod^A — 1 ' tfcluaikilMiiea no>lakf|iul. Vrri» — 2 kuj». I'uril)f JiuhoJ, — I «piicUilni — I ku;i. ii»li>». fudnoiia — 1 kuji. i x l u l . |>Ulikio<'iil4U »rkulu vil J« »'jtert. linilU ,yii<l>»li(» jnun«l, puima «p prtiliui nialludii, tl)U'cn fM> il». I.oppu «ppclfiinIaU ja f>Mhkiif«l panlava lihanlrik-kuukonevn liipi. S«uloa I kttp, PurKjr Jaulioja a»ke. riin Ja v»ifiln, lUäa ru>l. nat Ja appo|allni, IMi ncf le. iiculoa luinen kup. I'u. tity jauhoja, n»,takrpul,rrin kanna »rkii fairrnan tuolaa. fiaila tabieon eri.' pannuun läinplmiiiin uniin (.125 atl.) .5 min. «jan. Käytän nyt aina Parity jaalioja J« olen tyytyväinen k«ik|nien' ' t : leipomfieenl V i' ("KIrjciU Xidiile" atUaloHl) "Kuulin kun cräa nainen JnttcII '((idfoiila' M«r. Caffiiin luona iiiiiiu lilana Ja roloii opin ahUi nirn iiutfouinnut,. rim aa fittitiit pathtta mtnn kalkillr Icipomitlllcnl. Tapatin ennen ajalella, etlS IelpSfJ«nb«t, Jotkoit, aamival 'Purity' Jaubuja IrlpiJJafilialka}, liytrr !Iilir. paitaa entlkai mnma tuntia Jiiaiia kantaa rnnea. kuin Vili »itä kiJjiltäK iFivpkalaaa. Nanran nrt aliiX ajalukkrliani aikai, c(tii vajaa lunnla*a ralfBialin ' appclaiini ja. rnaina lurekln Puritjr Jaoliollla., JCfi|i' • M i m n i e iupun krrkialiini, noin iiolnta plilfiU miE'.' farmoiia, oli «e viclii yblä brväii Ja lonralla ;Jkii{a uunlata o l t a M M . . , • /'-V'^ Opin nihtiäkin irtll Purllf Jauiiot oVät crlttiltB^ rikkaat prnlciniala, «Ijlii nn ont valniiMftl)! 'pttyS halata nlaui»la. Kuika pIdXn. rtlii Ie(ppml<«ai oa> rai'IlM'vaa, olr.n iloinen ettii oten Talfaavt 'fafitjr'': ^fit!äl>''- «almUlukaeen." • , Teidjin'ralua .9«tcri^'';': i i i P u r i t y jauhoja myyvät Co-opcrative J r a d i n g ^ A M o Ä öi Sudbury' Limited, ja Finnish Co-operative' Merchanta lamiteö,J sr Sault Ste. Marie, Ont. lesta. Sillä molemmat aJistoon l i u kumiset tältä l i n j a l t a , tästä p o l l t i i - [asta r u o k k i v a t toinen toistansa, e l l - ä molemmat tältä l i n j a l t a syrjään p y r k i m i s e t vievät k a p i t a l i s m i n palauttamiseen. J a kummankaan «yrjä- ])yrinnön voittamista el voi ajatella Iman tarmokasta, päättävää j a j o h donmukaisesti käytyä taistelua k a h d e l l a r i n t a m a l l a. " J o h t a m i s e n taito on v a k a v a asla. E l saa Jättäytyä Jälkeen liikkeestä, sillä Jälkeen Jääminen — merkitöeo i r t a a n t u m i s t a Joukoista. M u t t a el myöskään saa l o i k a t a kauas eteenpäin — nim, menettää yhteyttä Joukkojen kanssa. K e n h a l u a a j o h t a a liikettä Ja säilyttää s a m a l l a y h teyden miljoonaisten </>ukkoJen kanssa, sen tulee käydä taistelua k a h d e l l a rintamalla, sekä Jälelle Jääviä että kauas eteenpäin l o i k k i via vastaan", o n tov. S t a l i n l a u s u n u t. K a i k i n v o i m i n i a t a r m o h i o n t a i s t e l t a v a sekä " v a s e m m i s t o l a s t a " opp o r t u n i s m i a että olkelsto-<vporttt-n i s m i a vastaan, mikä pysyy ^ s o s l a - l i s t i s e n rakennustyön päävaarana. J a erikoisen häikäUemättemästi oo t a i s t e l t a v a olkelsto-oonortunlstisten a i n e s t e n .yrityksiä vastaan- selittää puolueen t a i s t e l u l i i o i t t e l u j a Ja p u * . i u e l i n j a n vääristelviä va.<!taan nmlca perääntymiseksi siitä puolueen poU-i i l k a s t a . minkä tähtää maataloudeh fiosialistiselcsi rakentamiseen. Taistel u Hiotteluja vastaan el ole pexääa-iymisis, k u t e n öikelstooppofttmisti-set parjaajat välttävät, vaan se on «äinakkbebto poobieen kehitiyväUe hfdUAytatOe Itapifallsmtii vaoia^t, ^^onaldcoe&td nuatabiniilen Ilsen mdekst rakeotamlaeik i^lcadllsdle kebltfämbelle J» kaqilta-llsmia porien (äydeUlselfe jpo|s kis- •'I e s i Umpisuoli, eapplklvli .vafs»^ maksavaivoille, v VHepatola" on rantanut tuhansia ibn^^-M^ Canadan, viiitneiscn 20 vuödeii-: kana. Pyytäkää selostuskiri Hinta $6.75 postilähetykseni* • • Bo«'i07ä--l2;''>^'V;>i;;^ Saskatoon, Sai k. komisclle. New BaUi^ Co Sadbnry, Ont. V a l m i s t a m m e r u o k a - j a kahvi-pikknleipiä M-^ ^ • ,PUHELrN'-2572 ' ''^^-'^ Box 1296 — d 8 2 Antweip Ayk'^ f^olianipaiilen^, ' Acme I _ ; Cedar. 'itL^JEiiiä!^i^ P. O. Bttr;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 18, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-06-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300618 |
Description
Title | 1930-06-18-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siellä tnJee 0 ^
iijelmaa ja n r i ^S
luhlar alkaa k e j ^'
Ravin tolaifflnita J
1 sitten iltama j ^a
suoritetaan ohjeS
>skappale. Saapata»,^
n läheltä ja i»9!äti
tä kesid-kEsäjuhlai ^
OS on sadeiiaia
detään jui^iat
"itefish, Ont
öläisUiä on aina k,
stoimintaa. Ja se^
•änä mit«n me;
n kekoon, toinunmpj
haalillamme. ^»S,
ä saadaan agitati
i laajoille joai
i tehostettava
asalle. että tsöasK^
lolli^immaa etmmt
i n t a i n huveisa taJee,
ietm, keekiä ja b l a
• joten naiset ottakji^
oon ja tuokaa näitä]
tkassanne.
in erikoista tai m i™
baloonatanssi, joä|^
;ttaa miten kauan i i f?
ää baloonan e h ^
ntaina mennään i a ^
une nähdä sen Ijsäarj
^paa. — Kirjeeni'
m
jlpailukuteil
kutsumme kaikkia C 8,1
jäseniä osastojensa i
umaan asianomaiseU»:
iestettäviin rata-ja i
i h in kesäk. 22 p. ]|
alkaa kello 1 i . p.
u.-scura Into, Ros
ijoht.
David Tmd
Sihteen^
Miehille, kolmiottelu: 1
u, kuhia ja pituoElij;
. kolmiottelu: 100 nijiöl
1 j a pituushyppy. Älfcij
i t t e l u : 60 m. juoksD, 1
shyppy. Naisille
ula ja 60 m. juokso. 1
O m. juoksu.
asunto urheilijoille.
AAATALOUS
jan
terveydelle ja eläinhi.
lelle ja voimakkaalle"
on säännöllioen
:ön. Niin suuresti Ä
ehitys riippuukin nua.
ruokinnasta, el knitr
iän ruokinnalla saad» .
hyviä tuloksia, elld.tfg
i huomiota myfisUn
met saavata riittä'
i kantakirjaan me ^
usein todeta, että ölB.^
l i t t a kuin rinnan
ihkojen suuruus,
IS ja tavaUaan siis btoj
vatsaelinten t i l a v a^
m miltei aina pterff^
llä, jotka ovat I
uojissa ja
t on melkein poiö
niillä eläimillä, '
kasvuaikanaan
ilkoilmassa. .
1 itsestään selväättirj^
^nin ihmisissä, eritotgj
kautta pientaltmp^
an olemassaolo
selitettiin mnutt---
äämättömän pftkäÖ«
n. Edellä mauutan*
mciverin perustehtän,.
nen suurteollis;^
uudestaan Jarp*
ieivksen, muuttaiflM»^
an kollektivisoidotei.»
- osottautui olevan «
opportunististen
in ulkopuolena.
käykin y^^^^
että noiden
taistelussa
fculkevain
ilmeni erikoL^
Iloin, kun a ^ i ^
pohjalla, m a a t a i^
•n uudestaan
'Hioinnin) ja i - j ^u
5ia a-neksia W ^
piiävtävän hyööca,
i:<ä tapahtuma.ö;-:.^
,,ältä k e s k i t a l o n ?^
aorjumlsen lisäaotT™"
, opportunistisej
,;.,3t kTkenemattofl^
ään tapabturi»
i a . ' - J a kun
nisen . .
iteisiaiouden f
aistellessa niita_
,2t sitä n « ^.
nistit eivit
pienen ^ ^ ^ ^
ELa puolac oä».
Asiamiehillemme sekä lukrtima*ine»inJe on läheleUy tiliote hei-hia
Vapaudelle olevasta velasta. Vapaus on tällihetkeilä hyvin äh-käteisestä
rahasta, joten olbimme hyvin kiitolliset, jos asiamie-
ISia liiketuttavamme voisivat suorittaa tiUvelkansa ennen kesäk Ibp-j;.
jolloin tehdään puolenvuoden tilipäätos. Tämä ei ole tavallinen
l^ilollinen huomautus, vaan raha-ahdingosta johtunut pyyntö,
liämine varttomaan suorituksia, ennen kesäk lopputt. '
' LIIKKEENNHOITAJA.
AHAA
S U Q M E E N
iSuomeDMrkka;
Canadan I)ollarist«i
"' Lähetyshtdiu:
lähetyksistä «»»te $20.00, 60.
ffistä $ 2 0 . 0 0 - $ 4 9 . 9 9 , 80«
S t ä S50.00—$79.99 J8
r Ä e W t ä ? 8 0 . 0 0 - $ l 0 0 . O0
K 50c jokaiselta s e u r a a v a
tialta sadalta d o U a n l t a . ^
tja»etxW $500.00 ja «ut* jflo»
huolimatU snntnMO »nurmb
„o««noinBUhetyk«Uti ojat
jkulut $3.50 lähetyjaelti.. :
laomen r f t hM osteta»». Kut»
radasta Smkata. -
Tehkää lähetykset psotteeUii;
^ V A P A U S , -
69, SUDBURY, Ont.
laivapilettelä myydään.
Tieduitakaa pil^Uiqsiqil^ i
V«p«udeiie ottavat raliatälitylt-
Jft^vtttaab myöskin:~
fAFAVS MONTREAL BRANCB
.'^1196 St. A n t o i n e St.,
M o n t r a a l , Quo.
VAPAUS
fORT ARTHUR BRANCB
" ai6 B a y S t r e e t,
Fort, A r t h u r , OntariW
AARO KIVINEN
E i r k l a n d Lake^ O n t
JOHN VUORI
5sutb Porcaiiiiie, O n .
CHARLES HAAPANEN,
Oniaekaappa, Timminil, Öot.
:GHN WIRTA,
i7 Btoaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
{iiUklMikannitla Keski-Qotariösaf
aikainen u r h e i l u : juoksu, h i i h to
vaikuttavat kehittävästi, sa^
tavalla vaikuttaa l i i k u n ta
ntenkb kehitykseen. Se kehittää
jotka kykenevät paremmin
tnstamaan eri tautejakin, esim.
iiloosia, j a siten kasvaa k a r -
ae vahvahiisia Ja -lihalcsisia
Joista saamme- korkeamman
•Useimmissa tapauksissa voidaan
|nä nuorelle karjalle 'järjestää t i -
jalotteluun k a i k k i n a vuoden-
»ina. TavaUisesti tarvttaan s i i h en
huomaavaisuutta Ja t i e t y s ti
verran lisätyötäkin,
sta olisi aidata Johonkin s o p l -
ffl. paikkaan navetan läheisjryteen
^|in5n-juoksutarha, jonne eläimet
' mukavasti laskea navetas-
J?ulva mäenrinne o l i s i tähän e-sopiva,
mutta jos tällaista
el ole käytettävissä, voidaan
C.%iJoittaa m i h i n v ^ n navetan
paljastanut
lilosoofien"
maalaisköyhälistöä k o l l e k t l -
istyön vartiaksi. e l oUsl-'Velvoittaa
itse keskitalonpoikalstdn
lumisia eikä olisi ollut mahdöl-käydä
poistamaan kulakkeja
kaita talonpoikia) luokkana' - O l i l -
[ttaaseutualueilla, missä koUektl-
^ t i tapahtuu täydessä laajimr
an.. • w' ; •. ••
teSstolai-sten antautuminen kes-
"Tutean viime marraskutm täys'
QKsa ei merkinnyt- eikä mer*
_«ttä oikeistovaafa, avonainen
rtunistinen h a r h a i m i l i t d • « t si
ODt olemasta päävaar*. 8 0 -
maaseudun vanha yhtels-fetaioudellmen
, elämänjärjes-
»rsyi. kun k a p i t a l i s i u i n j u u r ia
J»ls j a maataloutta jär*
sosialistiseksi, sUloin k u n
^ t o l a B - t a l o n p o i k a i s i a aineksia
Haat«taan yhteistalouden
rikasta talonpqikaistoa
luokkana, — s i l i o i n on
»tontä se, että puolueen s i -
«^-«•at oikeisto-oppartunistiset
enemmäh tai vähemmin
ynttävät asettaa oman
poolaeen . pcditiackKa
^ ö i n on kiertämätSntä
auo ainekset yrittävät p i -
jarruttaa, kääntää takaL4n
öjheisyyteen. O l i s i Jcum^u^khi huol
e h d i t t a v a sUtä.' että tSÄJkka o n k a l v
a ja ettei se ole k o v i n louhikktHsta
Ja kivistä. P i n t a v e d e n tääsy taiiui>-
alueelle on . ebkästävä. eikä sifenä
myöskään s a a r o U a - k n o p D i a tai ojia,
j o i h i n vettä pysähtyy. I 7 - - i n näkee
s y k s y i s i n j a sadesäällä erittäin peh-meäpintaisia
Ja lilcaisia t a r h o j a , : :J6i-h
i n eläimet menevät vastenmlelises-tL
l ^ U a i s U n t a r h o i h i n oUsl a j e t ^a
eslmi ( s o m tai' h i e k k a a;
K u n n o l l i s i i n j a l o t t e l u t a r h o l h l n v o l -
daaQ t i e t e n k i n laskea myöskin he-y
p s l a Ja varsoja - |a|ottefemaan, - j a
o n niissä myös erittäin sopiva ast
u t t a a lehmiä. J o s t a l o n läheisyydessä
on sopivia lalduhlohkoja, v b i -
d a a n näitä myös käyttää juoksutar-h
o i n a s y k s y i n , keväin ja vähälumis
i n a t a l v i n a.
Yleensä o l i s i pyrittävä sUhen. että
k a l k k i nuoret eläimet, vasikat J s e -
r i t o t e n k a l k k i hiehot — a i n a varh
a i s e l l a tlineysasteellakin olevat —
pääsisivät säännöllisesti k a u t t a t a l^
v e n j a l o i t t e l e m a n , esim. vanhemmat
tolsepa ja^- n u o r e m m a t toisena päivänä,
'mikäli sääsuhteen v a i n s a l l i vat.
P i k k u v a s i k o i t a el tietenkään
t a l v i s i n sovi ajaa ulos, mutta h^ti
kevään t u l l e n on^ n u o r e m m a t k i n v a sikat-
päästettävä Jalottelemaan. K o vin
kylminä t a l v i n a el sanhempitt-k
a a n hiehoja ole käytettävä ullootta
k u i n lauhkeampina päivinä. I l j a n n
e t t a on v a r o t t a v a j a s i r o t e l t a v a ; a i n
a hiekkaa navetan kö3rtävine..
a s t u t e t t a v i e n hiehojen' ahkerasta
•Jalottelusta o n -vielä s e k i n etu, että
k i i m a - a i k a tulee tällöm paremmin
h u o m a t u k s i j a astutus tapahtuu-al-^
k a n a a n . A i n a k i n p a t i k e r t a a viikossa
t u l i s i hiehojen talvella-'päästä nlös.
K u n Jalottelutarhä sijaitsee muk
a v a s t i j a k u n n u o r e n k a r j a n jalot-t
e l t r otetaan tayaksi heti syksystä
alkaen, el työ käy v a i v a k s i h o i t a j a l le,^
- ja eläimet tottuvat tällaiseen^ kä-^
s i t t e l y y n , sekä menevät mielellään''il-los
Ja l i i l c k u v a t yleensä r a u h a l l i s e s t i.
E r i t o t e n n u o r i l l e sonneille o h täll
a i n e n j a l o i t t e l u välttättiät»ntä. d n
erittäin suuri virhe pitää nuoiiet
sonnit sisällä koko t a l v e h Ja Jättää
ne käsitteiyjm ' töttulnättömiksl. •
Jo puolen vuoden vanhana tiliisi
s o n n i l l e v a r a t a päitset-tai n . S / r i i t i i u,
j o s t a sitä a i n a 6ilIoin täUöin (AiEi
k u l j e t e t t a v a j a Juoksutettava ulkoo^
t a r h a s s a . K u n s o n n i l l e n. 1—144-^
v u o t i a a n a pahnaan s i t t e n rengas!'ö-
Usi sitä vähitellen totutettava sUtä
o h j a t t a v a k s i . Joskin pääasiallisin %ä-letus
voisi tässä iässä t a p a h t u a V ^ -
lä riimuvarresta. K t m eläin t^l^e
y a r t t u n e e n i m a l ^ i , olisi, se kokonäiati
ohjattava- l e n k a a s t a , m u t t a ei täil-goUa,
vaan köydestä.
N u o r t e n sonnien huonon opetuks
e n Ja o h j a u k s e n t i l i l l e on' v a r m a an
p a n t a v a ne monet tapaukset, JoUcHii
eläimet tutevat hemiostuneita, äkäf-slä
Ja vaikeasti käsiteltä-vlä. U ^ a
hyvä siitossonni j o u t u u k i n v a i n i ^ -
män syyn -vuoksi ennen aikojäim
pois karjasta." ^'
E i ole k o v i n k a a n h a r v i n a i s t a , että
s o n n i a v a s t a n . «2%—3 v. iässä j r -
ritetään ensi Iferra» k u l j e t t a a köydestä
t a i renkaasta^ Tällaistssa i M -
paukslssB täytyy eläimen o l i a ' l u o n t
e i t a a n erittäin s ä v ^ ä ; ' jos se muk
a u t u u täydellisesti o ^ a a j a a ? ^.
Näin käykin v a i n ' '|jpuyoin? tav^UI-siestl
Jää e i ^ i n äksyni'ja enemmän
Keskiviikkona, kesäkö 18 p:nä Weii, June 18
tai vähemmin vaikeasti k ä ^ t ä v ä k -
' P a i t s i nuoren sonnin t a l t u t t a m i s -
ta^^on myös suositeltava sitä tapaa.
(Bttä s o i m i a s i l l o i n t a l l o t a juoksutetaan
pitkästä köydestä y m i ^ i juok-stttarhaa,
hetken yhteen ja sitten
tAäs toiseen suuntaan, k u t e n varsoja"
opetetaan.
' K u n sonnia näin nuoresta alkaen
j a i b t t e l l a a n j a säännöllisesU opete-ttkUBi,
tulee sUtä tavallisesti lauhkea
3 « - i i y v in käsiteltävä. Se oppii y m märtämään
hoitajansa tarkoituksen
j a ' a l i s t u u hänen ohjaukseensa.' H o l -
t A j a n j a s o n n i n yhteisymmärryksen
m s l edellytys on, että h o i t a j a v a k a v
a s t i Ja määrätietoisesti elätatä kä-shitelee.
Räyhäävä Ja kovaääninen
k u t e n myös kovakätinen kohtelu saa
eläimen a r a k s i , j a a r k a eläin on a l -
^ ä epäluotettava j a vaikeasti ohjatt
a v a .
K u n sonni vanhenee, on riittävä
l i i k u n t o sopivan r u o k i n n a n j a juotan
o h e l l a yhtenä sonnin astumiskjrvyn
^ H y m i s e n tärkeimpänä ehton&L E l
ote ihme, että sonnit, j o i t a pidetään
a i n a ' navetassa eivjitkä saa koskaan
n i a i n i t u s t i l i i k u n t o a ulkona vapaudessa,
vähitellen veltostuvat sekä t u l
e v a t huonojalkaisiksi. astuvat h u o -
t i o s t l Ja l a k k a a v a t tästä vähitellen
kokonaan.
-Kokemus on osottanut, että esim.
n o i n m a i l i n kävelymatka pari kert
a a viikossa iKirantaa usein sonnin
t u o s t a velttoudesta. Jos sonni on e-deUä
esitettyyn tapaan opetettu kävelyyn,
ei tuollainen käveljroatka
t u o t a mitään hankaluuksia.' Eräässä
suuressa kartanossa, jossa v&hän
v a h h a n p u o l e i n e n sonni t u l i huonoicsi
a s t u j a k s i , maksettiin hoitajalle eri
maksu t u n n i l t a . Jotta hän kävelyttäisi
s o n n i a määrätyn m a t k a n k a h desti
viikossa. K e i n o oli 'tepsivä ja
s o n n i s t a t u l i . taasen erittäin hyvä
a s t u j a .
Jos sonni on sävyisä Ja hyväsuk
u i n e n , on s u u r i tappio. Jos se velt
o s t uu j a on sen vuoksi hävitettävä.
S o n n i n hoitoon t u l i s i k i n siis k i i i m i t -
tää t a v a l l i s t a enemmä huomiota. O n
Varmaa, että a n t a m a l l a enemmän
H k u h t o i a sadaaan moni sonni säilyttämään
astutusvireytensä paljon
pitempään kuin liikkumattomana
hoidettaessa. •
sdee. niin näyttää todella ilMlfinkjUn
maitalcms -olisi mexihyt
t i s t e n h o r j u m i s t e n vaara pysyy i ^ -
yaarana: J a tältä > nllkökUlMaltii Ict^-
soen olisi mitä suurimmassa reilaa
rässä poUIttisestI virheellistä a j a j ia,
että' t a i s t o a |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-18-03