1923-08-16-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
3^*
PUTJKONPÄÄ, j kiis vain kaupungista tullen oli
Canadan Uutisille kirj. hurjasti naurahdellut, mutta sil-
Martti Nisonen. loin oli sen hengitys löyhkännyt
niin äitelän oudolle. Eihän se
j\Iari, Lelitelän torpan emän-'isä hymyillä osannut, vaikka se
tä oli kaivolla kaapimassa tai-.muuten oli hyvä. Mutta miksi
kinakorvoa puhtaaksi, kun huo-, ei isä hymyillyt. Ihan sitä ih-masi
esikoisensa tallustelevan
veräjästä kartanolle. Eikös tuo
poika pahuH jättänyt veräjää
auki. Jätti kun jättikin; \
" H e i k k i sinä", huusi kimakasti,
M a r i , lopettaen iietkeksi
kaapimisensa,"etkö saa sitä veräjää
k i i n n i . . . Illits! Katso nyt,
katso nytMustikki on jo nauris-pellossa.
" Heräsipä Heikki
mietteistään. Tajii.si pian tilanteen.
Kapasi Mustikkia hätyyttämään.
Täytyihän sen ^Fustikin laukata
pakoon pojan raippavitsaa.
häntä pystyssä Ja nauris pitkiis-sä
varressa suusta riippuen.
Kun Heikki sai veräjän kiiuv
ni^ vilkaisi hän äitiinsä, liuomas.
hänen taas taikinakorvon kimpussa.
Uskalsipk silloin poiki'
taskustaan 'ottaa uudelleen iluiil
tavakseen sen esineen, joka oli
saanut hänet unohtamaan etcä ve
rä.yä el ole tehty vain avattavaksi,
vaan luyöskin suljettavaksi.
Olihan se toki |ihailtava tuol-liiinen
siloinen, taidolla tehty..
Olihan toki, varsinlvin kun se oli
oinaa tekoa,* kolmivjkkoisen kouluajan
-ensimmäinen tuote. . Tu-liliau
niitä nhi)ereltyä enuin kotonakin,
mutta -mistäpiii sitii olisi
tuolla sta koristetta ! osannm tehdä,
tuollaista kiehknraa. mutta
kun opettaja ohjasi . Snu nau-runmareessa
katseli Heikki hyvillä
mielin puukoni)äätä, mieli-kuvissaan
kerraten, ktiten .idka
päivä koulVista palatessaan, ka.k
ki tärkeämmät tapaukset siellä
Suonperän - kansakoulun valoisassa
luokkahuoneessa.
Sattuipa se l^larikin taas vii
kaseinaan esikoiseensa. Mikä si
tä poikaa vaivaa. Ttsekseeu hy-mvilee
kuin mikä. Kädessään on
sillä jokin .. Katsohan, koin
pasteleehan höpsii.. El eteensä
malta katsoa.
''Heikki hoi, tuitä sinä koik-kelelidit.
•lir)|)erok.s!k() ole tullut
poika? " täytyi Marin viinien:
huudahtaa. "Mitä sinulla on
kädessäsi."
Koettihan se Heikki piiloittar
esinettä selkänsli taakse, muttp
rivakasti äitinsä sen pian sieUä
sieppasi.
'"No, katsohan, puukonpää."
Suututtihan se Heikkiä kun
äiti noin väkivalloin sen vei.
Ihan kiukusta itketti. Mutta
äidin äänessä oli jo|kinselittä
mätön sävy, sellainen pehmeä
ei usein kuultu, joka meikin pa
koitti Heikin vilkaisemaan äitiä
"kasvoihin... Äiti hymyili kat
sellessaan kädessään olevaa, puu-konpäätä,
hymyili; niin kauniisti^
että PTeikin suupielet liikahtivat,
kuuluipa sellaista pientä hämil
Iistä naurunpirahdustakin.
"Sinäkö tämän olet tehnyt?''
' * J o o, m n ä 11 ä n, k u n o p e 11 a j a
neuvoi."
* 'Ihanko tuon kauniin kiehkur
rankin?"
"Thon senkin ja nimikirjaimetkin,",
uskalsi Heikki jo selittää.
"Katsoppaa vain poikaa,'* a-jatteli
Mari.
^ "Kyllä siellä koulussa tällaisen
moukankin kakara jotain
oppii, vaikka isä pitää koko kouluhommaa
turhana touhuna.
Kouluun oli se 'Mavi itsekin lapsena
toivonut pääsevänsäj mutta
eipähän sitä silloin... Toista
nykyään. Muttk onpahan nyt o-ma
poika tiedon tiellä. Niin somasti
ailahteli Marin sydämesst
kun silmäili vuoroin puukonpiiä
tä, vuoron poikaansa. Miten lie
kiertynyt kyynelkarpalokin ne
nänjuureen. Niin oli; hyvä mie
li että täytyi jotakin tehdä...
Tekihän se Mari. Tönäsi poikaa
selkään ja tokaisi niin hellästi
•kuin o s a s i : " Menetkö tupaan
siitä, köntys. Saat ottaa sokuri-palan
sieltä kaapin päältä.
meteliä tiiytyi... Mutta pikku
Heikki ei joilloin vielä tiei\nyt-että
luonnottoirian* raskas työ
toisen palveluksessa vuodesta
vuoteen, sukupolvien takainen
taakka, kun se hartioille heitetään
ja siinä kuolemaan saakka
painaa, painostaa, -— ei se hy-mvä
hetteistä nosta.
Isä oli koko päivän ollut työssä
Vehkasuon pellolla, mutta
tuossahan se nyt märkänä ja väsyneenä
korjaili Ruskon valjaita
talliin. Siinä ikkunan ääressä
Heikki läksyjään luki kun isä
pihaan ajoi. Mitähän isä sanoo
kun näkee sen puukonpään? I-lostuukohan^
kuten äiti.., Ilos-tuukohan?
Ei muista Heikki i-
0än miUoinkaaa hymyiUeen. Jofl.
Syrjäsilmällä seurasi Heikki
isän syöntiä. Kunhan se lopettaa,
silloin äiti näyttää sille sen
puukonpään. — — Hitaasti so
•,a SOI. S()i sanaa sanomatta,
' |)akissut rattoisasti kuin äiti.
.Mutta ehkä tuo sentään ede'>
hymyilee, kun äiti sen puukon
[)ääu näyttää, ehkä hymyilee
'aikkei initäiin virkakaan.
Kärpäset vain tuppasivat kiu-aamaan.
Vaikka jo oli myöhäi-tien
syksy, oikein vihoissaan
söi v ii t. Äk a i sen ä isä n i itä h a a t i
'uotaan, niille ikään kuin tuota
.linäif^ta kummaa kiukkumiel-ään
purkaen, mutta sauattoma-na,-
vain vihaisesti tuhisten. ]\Iut-a
äiti se hyväätunltaan hyräili
tuona harvinaisen kauniina myö-luiissyksyn
iltana. Taikinakin
nli noussut niin valtavan siloi>e-na
.. Kahvi porisi liedellä...
Tuo Heikkikin... Onpas siinä
poikaa. Laittaapas tuollaisen si-
'•on puunkonpään. Totta kyllä
' t t ä opettaja auttoi. Kyllähän ne
UI u r i a koul u ja käyn eet osa a vat,
isaavathan ne.
Ei hä n se a 11 i . niaitta n u t od ot-a
siksi kunnes isä oli lopetta-nit
syömisensä, vaan lennätti
en ])ukonpään hänen eteensä
(Vvdälle. \Mitähän se nyt sanoo,
leikin pieni sydän pampatti,
j)ampattl niin että sen korvin
.uuli. .Mutta isä vain jatkoi syö-nistälin,
mutusti ^'eltosti. Äiti
v(>nsr läheriimäksi puukonpäätä.
lopa äkkäsi isä. Nyt se jo ry
diisi. .. sanookin kait pian jo
•) k 1 n. Hei kk i ä o i k ei n j ä nni 11 i.
liiralitihan se äidille: "Miti"
iinä tuota puupalasta nokkani
'tehen työnnät", ja jatkoi syö-
Mistään. "Puupalasta!" kivah
i iiiti, ei ymmärtänyt pehmeäin-nin
puhutella, mutta mitäpä sf
yöläinen työläiselle. " P u u pa
asta,: kaunis puukonpääliän se
m , Heikin koulussa tekemä.
Katsohan tuota kiehkuraa, noi-a
nimikirjaimia, ei niitä vain
'oka poika vuoleskele!" Äiti-nnoissaan
ihan sanoja tapaili.
Isä otti väsyneesti puukonkaan
käteensä,: tarkkaili sitä iiet-
•ven, röyhtä.sihe, pani sen penkil ;
'e ja tokaisi tylysti: -'Ka osa-
•aanhan tuollaisia kotonakin rö-ostella.
Jos ei poika muuta
.voulussa opi, jääköön huomenis-
.a pois." Pyyhki .suunsa, nousi
löydästä ja paiskautui raskaasti
iskoa korviaan. Pieni .sydän
vuoteelle. Heikki ei etisin ollut
melkein taukosi ' sykkimästä,
•.^^uinka isä saattoikaan. Eikö
iän huomenna, enäil pääsisi kouluin.
Kyyneleet silmiin kihaliti-
'at. Koettihan äiti taivutella i-
^ää, koetti kaunein, koetti kovinkin
sa:hoin. Toraa siitä vain
tuli. Viimein isä ärähti vihaisena:
"Suns kiinni akka" ja l i säsi
siihen vielä jotakin hyvin
umaa, niin että pikku Heikki
larkuen pakeni uunin solaan...
Ilta yltyi yöksi... Heikki pieli
palleroinen itkMhan pakahtu-kseen
ensi mäistä suurta pettynyttään
. . . Tuuli oli illan kuluessa
kääntynyt pohjoiseen ja
äkkiä alkoi sataa lumiräntää;
vihmaa hyistä vettä...
Heikki nyyhki itsensä uneen.
: Äiti toivoi vielä aamulla taivuttavansa
isän mielen. Mutta
yrmeänä puki isä mudasta kankeat
vaatteet päällensä ja painautui
sanaa sanomatta työhönsä
korpeen...
i Eikä pääs.syt Heikki kouluun.
Mutta pääsipä tänne "Lännen
Kultalaan." Vaurastui täällä.
Vaimon sai. Saipa pian pojankin.
Nyt se poika jo" koulua
käy. Käy isän siunausten saattamana*
Mutta useinpa silloin
muistuu Heikki-isän mieleen e-räs
syksyiltä * * vanhassa maassa"
ja puukonpää, jolle ei isänsä
osannut arvoa antaa siksi että
s6 o)i koulussa tehty.
Bakkaat nuoret y n i M U Täs-sämaassa
on varumstikin juonta
Heikki-isää. Koettakaa ilahduttaa
-heitä tulemalla opiskelemaan
Suomi-opistoon, sillä siellä
teille, muitten opintojen ohella,
varmemmin kuin missään muualla,
opetetaan isienne henkeä
oikein yuimärtämään, {Suomen
salojen raskaan raadannan miesten
ja naisten salaisimpia sydämen
ailahduksia tajuamaan. Se
ei ainoastaan ole tärkeätä, vaan
välttämätöntä, jos te todelln isiänne
ja äitejänne rakastatte.
SET, PÖRT'5iR!SHUR, ÖNT., CANADA, Torsfeina, EloE. l i:
^ —,—-J-san
sotakorvauksista ja liittou^
tuiu'iden veloista Sutir-Britannt-alle
ntin suuren osan kuin oli
>Suur-Britannian velka Yhdysvalloille
Rakastaj a tappoi mielitiettynsä.
Torontossa pidätettiin t. k. 8
p:nä George King- 25-vuotia,s
mieshenkilö, sen jälkeen kun hän
oli Hamiltonissa ampunut 17-
vuotiaan rakastettunsa Erie
John,«jonin tytön kotona, hänen
vanhempain.sa, sisarien.sa ja veljiensä
läsnäollessa. . King meni
Johnsonin asuntoon täysin tekoonsa
valmistuneena. Suudel-lessaan
tyttöä hän ojensi, tälle
paperilapun ja tytön sitä ottaessa
veti taskustaan revolverin
ampuen tyttöä rintaan. Sen jälkeen
hän juoksi kadulle, hyppäsi
siellä olleeseen autoon ja re-vol
V e !• i 11 a u 11 a t. e n . p a k oi 11 i a j a i a n
viemään hänet Torontoon. Seuraavana
aamuna poliisit i)idätti-vät
hänet eräästä ravintolasta,
kun hän oli puhelimitse ilmoittanut
olevansa siellä ja aikovansa
päättää päivänsä. ;
Vieraillessanne Duluthis
— rs*-*'*-*;
.*3 i
Juveli J4,
KULTA, HOPEA, KELLO J
JA
Tämä liike tarjoaa kanstC^
kastaa, valikoida ja ostaa ha
esiijeen.
Hint£
HOPEATAVAKOTDEN valik
taiteellisia ja tiuokea hintaisia
KKLLOT, sekä miesten että r
SOR.MUKSIA, kauniita, tait<
p r
Korjataan kelloja
ja kaikkea juveli-tavaraa
taatusti. ELY
Minn.
laivaa lähtenyt Fort \Villiamlsta
lastattuna Canadan viljalla.
i l
tms.
|4t
4 «
m»
Amerikalaiset kieltäytyneet kul
jettamasta viljaa Canadan
satamista.
Fort NVilliam, Out., elok. 10 p
Amerikalaiset hoyrylaivayhtiöt
ovat jo panneet täytäntöön uh-i^
kauksensa, että ne eivät tulisi'- "l'''^^.-
kuljettamaan Canadan viljaa 1^^
markkinoille protestina Canadan |
uutta lakia vastaan, joka vaatii
niiden esittämiiän tariffinsa Fort
AV i lii a min v i 1 ja komissio n ere il 1 e
Kun amerikalaisilla laivoilla
on ky 11 i n työt ii; o man maa n vi l-j
a n le u 1 j e 11 a ru i s e ssa, e d e 11 y t et ii a n
Fort Williamissa, että kanadalainen
v i 1 j a t u 1 e e e h t i mä ä n inyö-hemmin
markkinoille kuin Y i i '
dysvaltain vilja, sillä Canadall.i
on omia laivoja riittämättömästi.
Viljasato tuli tänä vuonna tavallista
parempi. Heinäkuun en-
.simäi.sen päivän jälkeen on ai no
astaan seitsemän amerikalaista
» Ci « a i"
^ j, ^
cyvr' "!• ot i—r
liam lee Go:n parival-)akko, jota
muuan nuori poika oli ai.imassa,
törmäsi yhteen IMain linjan rai-
E
Mi
4 ' -"riSSSr^
mm
Ruhrin miehitys rauha-asopimuk.
sen rikkomista.
Julaistessaan t. k. J2 p:nä virallisen
kirjeenvaihtonsa liittoutuneiden
valtojen kanssa sitte
viime kesäkuun, toi brittiläinen
liallitus julki suhtautumisensa
Saksaa sotakorvauskysymyk-seen.
Pitkässä kysymystä koskevasr
sa nootissaan selittää ulkominis-ri
Curzon, että brittiläinen hallitus
pitää Ruhrin miehitystä
laittomana tekona, jota Versaillesin
sopimus ei valtuuta, siten*
asettuen; kannattamaan Saksan
väitettä tässä suhteessa. Samalla
kertaa hän kuitenkin tarjoutuu
alistamaan asian Haagin
kansainvälisen tuomioistuimen
tai jonkun muun valtuutetun
järjestön ratkaistavaksi.
Vaikka nootti on sisällöltään
mitä kohteliain ja jättää mainitsematta,
että Suur-Britannia
.suunnittelisi mitään riippumatonta
toimenpidettä, painostaa
lordi Curzon sitä seikkaa, että
Suur-Britannia el voi hyväksyä
Ranskan oh jelmaa, jonka hän
viittailee osoittavan Ruhrin ahv
een epämääräisen pituista Vii?la-usta.-
Ranskan hallituksen tehtäväksi
jättää lordi CurzoTi vielä
menettelytavan .ehdottamisen
kansainvälisen komissionln valitsemisessa,
joka ryhtyisi otta-imaan
selvää Saksan maksuky^
vystä, mutta lausuu hän selvästi,
että Suur-Britannia el voi hyväksyä
korvauskysymyksen päätöstä
avsiassa, koska tuosta ko-missionista
oli tullut ranskalais-belgialaisen
ohjelman täytäntöönpanon
pelkkä väline. Lo^
puksi lordi Gurzon lausuu, ettij
brittiläinen hallitus oli edelleen
entisen pääministerin Bonar
Law-n sellaisen suunnitelman
kannalla, että Suur-Britannia «-
iisl tyytyväinen, jos se aaisi Sak •
11
4 * . s;- '
S L
O O
lyT4
ja
'ar<
tässä myynnissä on
on asetettu sellaisiksi, e
85e Voilee-kangasta ..
$1.75 Silkki-voileeta . ..
40c Nainsookia . . . . . ..
$1.50—$3.45 Korsetteja.
50c Naisten Bloomereja
^•^":E;69c;
35c
$2.25 Valkoisia yonuttuja.. §J 3^
$2.50 Middy-puseroita
7oc Lakanakangasta V . . . . . . . .
$1.45 Hoyhentyynyjä
18e Pyyheliinakangasta pumpulista..
$5.00 Pullover Hiokkaita.. $3.95
22c Ginghamia ...
$1.50 Luonnon. Silk
$1.00 Silkkisukkia
$1.45 Brassiereja ..
75e^ Korsetinsuojusti
$1.25 Yhdistealusvat
$1.50 Alushameita .
$4.50 Sänkypeitteitä
40e Terry pyyheliii
$6.00 Villamattöja
$3.50 Pullover Hiok
NAISTEN HATTUJA
Kaikki kesähatut, tavall.
hinta $10.00 asti myydään
U ^ U ..'..Li
$35 SILKKIPUKUJA
Loistavia Canton Crepe
Pukuja. Pukuja. Kaikkia
värejä ja kokoja^ •
V
- * +
VU4f
^ ^ ^ ^ ^ ^ _
TI
4t~
1"
im*
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, August 16, 1923 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1923-08-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada230816 |
Description
| Title | 1923-08-16-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | 3^* PUTJKONPÄÄ, j kiis vain kaupungista tullen oli Canadan Uutisille kirj. hurjasti naurahdellut, mutta sil- Martti Nisonen. loin oli sen hengitys löyhkännyt niin äitelän oudolle. Eihän se j\Iari, Lelitelän torpan emän-'isä hymyillä osannut, vaikka se tä oli kaivolla kaapimassa tai-.muuten oli hyvä. Mutta miksi kinakorvoa puhtaaksi, kun huo-, ei isä hymyillyt. Ihan sitä ih-masi esikoisensa tallustelevan veräjästä kartanolle. Eikös tuo poika pahuH jättänyt veräjää auki. Jätti kun jättikin; \ " H e i k k i sinä", huusi kimakasti, M a r i , lopettaen iietkeksi kaapimisensa,"etkö saa sitä veräjää k i i n n i . . . Illits! Katso nyt, katso nytMustikki on jo nauris-pellossa. " Heräsipä Heikki mietteistään. Tajii.si pian tilanteen. Kapasi Mustikkia hätyyttämään. Täytyihän sen ^Fustikin laukata pakoon pojan raippavitsaa. häntä pystyssä Ja nauris pitkiis-sä varressa suusta riippuen. Kun Heikki sai veräjän kiiuv ni^ vilkaisi hän äitiinsä, liuomas. hänen taas taikinakorvon kimpussa. Uskalsipk silloin poiki' taskustaan 'ottaa uudelleen iluiil tavakseen sen esineen, joka oli saanut hänet unohtamaan etcä ve rä.yä el ole tehty vain avattavaksi, vaan luyöskin suljettavaksi. Olihan se toki |ihailtava tuol-liiinen siloinen, taidolla tehty.. Olihan toki, varsinlvin kun se oli oinaa tekoa,* kolmivjkkoisen kouluajan -ensimmäinen tuote. . Tu-liliau niitä nhi)ereltyä enuin kotonakin, mutta -mistäpiii sitii olisi tuolla sta koristetta ! osannm tehdä, tuollaista kiehknraa. mutta kun opettaja ohjasi . Snu nau-runmareessa katseli Heikki hyvillä mielin puukoni)äätä, mieli-kuvissaan kerraten, ktiten .idka päivä koulVista palatessaan, ka.k ki tärkeämmät tapaukset siellä Suonperän - kansakoulun valoisassa luokkahuoneessa. Sattuipa se l^larikin taas vii kaseinaan esikoiseensa. Mikä si tä poikaa vaivaa. Ttsekseeu hy-mvilee kuin mikä. Kädessään on sillä jokin .. Katsohan, koin pasteleehan höpsii.. El eteensä malta katsoa. ''Heikki hoi, tuitä sinä koik-kelelidit. •lir)|)erok.s!k() ole tullut poika? " täytyi Marin viinien: huudahtaa. "Mitä sinulla on kädessäsi." Koettihan se Heikki piiloittar esinettä selkänsli taakse, muttp rivakasti äitinsä sen pian sieUä sieppasi. '"No, katsohan, puukonpää." Suututtihan se Heikkiä kun äiti noin väkivalloin sen vei. Ihan kiukusta itketti. Mutta äidin äänessä oli jo|kinselittä mätön sävy, sellainen pehmeä ei usein kuultu, joka meikin pa koitti Heikin vilkaisemaan äitiä "kasvoihin... Äiti hymyili kat sellessaan kädessään olevaa, puu-konpäätä, hymyili; niin kauniisti^ että PTeikin suupielet liikahtivat, kuuluipa sellaista pientä hämil Iistä naurunpirahdustakin. "Sinäkö tämän olet tehnyt?'' ' * J o o, m n ä 11 ä n, k u n o p e 11 a j a neuvoi." * 'Ihanko tuon kauniin kiehkur rankin?" "Thon senkin ja nimikirjaimetkin,", uskalsi Heikki jo selittää. "Katsoppaa vain poikaa,'* a-jatteli Mari. ^ "Kyllä siellä koulussa tällaisen moukankin kakara jotain oppii, vaikka isä pitää koko kouluhommaa turhana touhuna. Kouluun oli se 'Mavi itsekin lapsena toivonut pääsevänsäj mutta eipähän sitä silloin... Toista nykyään. Muttk onpahan nyt o-ma poika tiedon tiellä. Niin somasti ailahteli Marin sydämesst kun silmäili vuoroin puukonpiiä tä, vuoron poikaansa. Miten lie kiertynyt kyynelkarpalokin ne nänjuureen. Niin oli; hyvä mie li että täytyi jotakin tehdä... Tekihän se Mari. Tönäsi poikaa selkään ja tokaisi niin hellästi •kuin o s a s i : " Menetkö tupaan siitä, köntys. Saat ottaa sokuri-palan sieltä kaapin päältä. meteliä tiiytyi... Mutta pikku Heikki ei joilloin vielä tiei\nyt-että luonnottoirian* raskas työ toisen palveluksessa vuodesta vuoteen, sukupolvien takainen taakka, kun se hartioille heitetään ja siinä kuolemaan saakka painaa, painostaa, -— ei se hy-mvä hetteistä nosta. Isä oli koko päivän ollut työssä Vehkasuon pellolla, mutta tuossahan se nyt märkänä ja väsyneenä korjaili Ruskon valjaita talliin. Siinä ikkunan ääressä Heikki läksyjään luki kun isä pihaan ajoi. Mitähän isä sanoo kun näkee sen puukonpään? I-lostuukohan^ kuten äiti.., Ilos-tuukohan? Ei muista Heikki i- 0än miUoinkaaa hymyiUeen. Jofl. Syrjäsilmällä seurasi Heikki isän syöntiä. Kunhan se lopettaa, silloin äiti näyttää sille sen puukonpään. — — Hitaasti so •,a SOI. S()i sanaa sanomatta, ' |)akissut rattoisasti kuin äiti. .Mutta ehkä tuo sentään ede'> hymyilee, kun äiti sen puukon [)ääu näyttää, ehkä hymyilee 'aikkei initäiin virkakaan. Kärpäset vain tuppasivat kiu-aamaan. Vaikka jo oli myöhäi-tien syksy, oikein vihoissaan söi v ii t. Äk a i sen ä isä n i itä h a a t i 'uotaan, niille ikään kuin tuota .linäif^ta kummaa kiukkumiel-ään purkaen, mutta sauattoma-na,- vain vihaisesti tuhisten. ]\Iut-a äiti se hyväätunltaan hyräili tuona harvinaisen kauniina myö-luiissyksyn iltana. Taikinakin nli noussut niin valtavan siloi>e-na .. Kahvi porisi liedellä... Tuo Heikkikin... Onpas siinä poikaa. Laittaapas tuollaisen si- '•on puunkonpään. Totta kyllä ' t t ä opettaja auttoi. Kyllähän ne UI u r i a koul u ja käyn eet osa a vat, isaavathan ne. Ei hä n se a 11 i . niaitta n u t od ot-a siksi kunnes isä oli lopetta-nit syömisensä, vaan lennätti en ])ukonpään hänen eteensä (Vvdälle. \Mitähän se nyt sanoo, leikin pieni sydän pampatti, j)ampattl niin että sen korvin .uuli. .Mutta isä vain jatkoi syö-nistälin, mutusti ^'eltosti. Äiti v(>nsr läheriimäksi puukonpäätä. lopa äkkäsi isä. Nyt se jo ry diisi. .. sanookin kait pian jo •) k 1 n. Hei kk i ä o i k ei n j ä nni 11 i. liiralitihan se äidille: "Miti" iinä tuota puupalasta nokkani 'tehen työnnät", ja jatkoi syö- Mistään. "Puupalasta!" kivah i iiiti, ei ymmärtänyt pehmeäin-nin puhutella, mutta mitäpä sf yöläinen työläiselle. " P u u pa asta,: kaunis puukonpääliän se m , Heikin koulussa tekemä. Katsohan tuota kiehkuraa, noi-a nimikirjaimia, ei niitä vain 'oka poika vuoleskele!" Äiti-nnoissaan ihan sanoja tapaili. Isä otti väsyneesti puukonkaan käteensä,: tarkkaili sitä iiet- •ven, röyhtä.sihe, pani sen penkil ; 'e ja tokaisi tylysti: -'Ka osa- •aanhan tuollaisia kotonakin rö-ostella. Jos ei poika muuta .voulussa opi, jääköön huomenis- .a pois." Pyyhki .suunsa, nousi löydästä ja paiskautui raskaasti iskoa korviaan. Pieni .sydän vuoteelle. Heikki ei etisin ollut melkein taukosi ' sykkimästä, •.^^uinka isä saattoikaan. Eikö iän huomenna, enäil pääsisi kouluin. Kyyneleet silmiin kihaliti- 'at. Koettihan äiti taivutella i- ^ää, koetti kaunein, koetti kovinkin sa:hoin. Toraa siitä vain tuli. Viimein isä ärähti vihaisena: "Suns kiinni akka" ja l i säsi siihen vielä jotakin hyvin umaa, niin että pikku Heikki larkuen pakeni uunin solaan... Ilta yltyi yöksi... Heikki pieli palleroinen itkMhan pakahtu-kseen ensi mäistä suurta pettynyttään . . . Tuuli oli illan kuluessa kääntynyt pohjoiseen ja äkkiä alkoi sataa lumiräntää; vihmaa hyistä vettä... Heikki nyyhki itsensä uneen. : Äiti toivoi vielä aamulla taivuttavansa isän mielen. Mutta yrmeänä puki isä mudasta kankeat vaatteet päällensä ja painautui sanaa sanomatta työhönsä korpeen... i Eikä pääs.syt Heikki kouluun. Mutta pääsipä tänne "Lännen Kultalaan." Vaurastui täällä. Vaimon sai. Saipa pian pojankin. Nyt se poika jo" koulua käy. Käy isän siunausten saattamana* Mutta useinpa silloin muistuu Heikki-isän mieleen e-räs syksyiltä * * vanhassa maassa" ja puukonpää, jolle ei isänsä osannut arvoa antaa siksi että s6 o)i koulussa tehty. Bakkaat nuoret y n i M U Täs-sämaassa on varumstikin juonta Heikki-isää. Koettakaa ilahduttaa -heitä tulemalla opiskelemaan Suomi-opistoon, sillä siellä teille, muitten opintojen ohella, varmemmin kuin missään muualla, opetetaan isienne henkeä oikein yuimärtämään, {Suomen salojen raskaan raadannan miesten ja naisten salaisimpia sydämen ailahduksia tajuamaan. Se ei ainoastaan ole tärkeätä, vaan välttämätöntä, jos te todelln isiänne ja äitejänne rakastatte. SET, PÖRT'5iR!SHUR, ÖNT., CANADA, Torsfeina, EloE. l i: ^ —,—-J-san sotakorvauksista ja liittou^ tuiu'iden veloista Sutir-Britannt-alle ntin suuren osan kuin oli >Suur-Britannian velka Yhdysvalloille Rakastaj a tappoi mielitiettynsä. Torontossa pidätettiin t. k. 8 p:nä George King- 25-vuotia,s mieshenkilö, sen jälkeen kun hän oli Hamiltonissa ampunut 17- vuotiaan rakastettunsa Erie John,«jonin tytön kotona, hänen vanhempain.sa, sisarien.sa ja veljiensä läsnäollessa. . King meni Johnsonin asuntoon täysin tekoonsa valmistuneena. Suudel-lessaan tyttöä hän ojensi, tälle paperilapun ja tytön sitä ottaessa veti taskustaan revolverin ampuen tyttöä rintaan. Sen jälkeen hän juoksi kadulle, hyppäsi siellä olleeseen autoon ja re-vol V e !• i 11 a u 11 a t. e n . p a k oi 11 i a j a i a n viemään hänet Torontoon. Seuraavana aamuna poliisit i)idätti-vät hänet eräästä ravintolasta, kun hän oli puhelimitse ilmoittanut olevansa siellä ja aikovansa päättää päivänsä. ; Vieraillessanne Duluthis — rs*-*'*-*; .*3 i Juveli J4, KULTA, HOPEA, KELLO J JA Tämä liike tarjoaa kanstC^ kastaa, valikoida ja ostaa ha esiijeen. Hint£ HOPEATAVAKOTDEN valik taiteellisia ja tiuokea hintaisia KKLLOT, sekä miesten että r SOR.MUKSIA, kauniita, tait< p r Korjataan kelloja ja kaikkea juveli-tavaraa taatusti. ELY Minn. laivaa lähtenyt Fort \Villiamlsta lastattuna Canadan viljalla. i l tms. |4t 4 « m» Amerikalaiset kieltäytyneet kul jettamasta viljaa Canadan satamista. Fort NVilliam, Out., elok. 10 p Amerikalaiset hoyrylaivayhtiöt ovat jo panneet täytäntöön uh-i^ kauksensa, että ne eivät tulisi'- "l'''^^.- kuljettamaan Canadan viljaa 1^^ markkinoille protestina Canadan | uutta lakia vastaan, joka vaatii niiden esittämiiän tariffinsa Fort AV i lii a min v i 1 ja komissio n ere il 1 e Kun amerikalaisilla laivoilla on ky 11 i n työt ii; o man maa n vi l-j a n le u 1 j e 11 a ru i s e ssa, e d e 11 y t et ii a n Fort Williamissa, että kanadalainen v i 1 j a t u 1 e e e h t i mä ä n inyö-hemmin markkinoille kuin Y i i ' dysvaltain vilja, sillä Canadall.i on omia laivoja riittämättömästi. Viljasato tuli tänä vuonna tavallista parempi. Heinäkuun en- .simäi.sen päivän jälkeen on ai no astaan seitsemän amerikalaista » Ci « a i" ^ j, ^ cyvr' "!• ot i—r liam lee Go:n parival-)akko, jota muuan nuori poika oli ai.imassa, törmäsi yhteen IMain linjan rai- E Mi 4 ' -"riSSSr^ mm Ruhrin miehitys rauha-asopimuk. sen rikkomista. Julaistessaan t. k. J2 p:nä virallisen kirjeenvaihtonsa liittoutuneiden valtojen kanssa sitte viime kesäkuun, toi brittiläinen liallitus julki suhtautumisensa Saksaa sotakorvauskysymyk-seen. Pitkässä kysymystä koskevasr sa nootissaan selittää ulkominis-ri Curzon, että brittiläinen hallitus pitää Ruhrin miehitystä laittomana tekona, jota Versaillesin sopimus ei valtuuta, siten* asettuen; kannattamaan Saksan väitettä tässä suhteessa. Samalla kertaa hän kuitenkin tarjoutuu alistamaan asian Haagin kansainvälisen tuomioistuimen tai jonkun muun valtuutetun järjestön ratkaistavaksi. Vaikka nootti on sisällöltään mitä kohteliain ja jättää mainitsematta, että Suur-Britannia .suunnittelisi mitään riippumatonta toimenpidettä, painostaa lordi Curzon sitä seikkaa, että Suur-Britannia el voi hyväksyä Ranskan oh jelmaa, jonka hän viittailee osoittavan Ruhrin ahv een epämääräisen pituista Vii?la-usta.- Ranskan hallituksen tehtäväksi jättää lordi CurzoTi vielä menettelytavan .ehdottamisen kansainvälisen komissionln valitsemisessa, joka ryhtyisi otta-imaan selvää Saksan maksuky^ vystä, mutta lausuu hän selvästi, että Suur-Britannia el voi hyväksyä korvauskysymyksen päätöstä avsiassa, koska tuosta ko-missionista oli tullut ranskalais-belgialaisen ohjelman täytäntöönpanon pelkkä väline. Lo^ puksi lordi Gurzon lausuu, ettij brittiläinen hallitus oli edelleen entisen pääministerin Bonar Law-n sellaisen suunnitelman kannalla, että Suur-Britannia «- iisl tyytyväinen, jos se aaisi Sak • 11 4 * . s;- ' S L O O lyT4 ja 'ar< tässä myynnissä on on asetettu sellaisiksi, e 85e Voilee-kangasta .. $1.75 Silkki-voileeta . .. 40c Nainsookia . . . . . .. $1.50—$3.45 Korsetteja. 50c Naisten Bloomereja ^•^":E;69c; 35c $2.25 Valkoisia yonuttuja.. §J 3^ $2.50 Middy-puseroita 7oc Lakanakangasta V . . . . . . . . $1.45 Hoyhentyynyjä 18e Pyyheliinakangasta pumpulista.. $5.00 Pullover Hiokkaita.. $3.95 22c Ginghamia ... $1.50 Luonnon. Silk $1.00 Silkkisukkia $1.45 Brassiereja .. 75e^ Korsetinsuojusti $1.25 Yhdistealusvat $1.50 Alushameita . $4.50 Sänkypeitteitä 40e Terry pyyheliii $6.00 Villamattöja $3.50 Pullover Hiok NAISTEN HATTUJA Kaikki kesähatut, tavall. hinta $10.00 asti myydään U ^ U ..'..Li $35 SILKKIPUKUJA Loistavia Canton Crepe Pukuja. Pukuja. Kaikkia värejä ja kokoja^ • V - * + VU4f ^ ^ ^ ^ ^ ^ _ TI 4t~ 1" im* |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-08-16-05
