Canadan uutiset, August 24, 1922

              CANADAN UUTISET
ouomalaioen ' eanomalebtl Ganadassa,
Ilmestyy Jokaisena TJprstaina.
Kustantaja <
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja,
Lauri Maunu, Tojmittaja.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta; 75o. 8 kuu­kaudelta
ja 2 5 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo»
delta.
miset ovat ne, jotka parhaiten
pitävät huolta toisten ihmisten
onnellisuudesta ja hyvinvoinnisr
ta
— Ei mikään paikka voi olla
kaunis sanan täydellisessä mer­kityksessä
ennenkuin vasta sit­ten,
jolloin itseuhrautumisen
lamppu luo sinne valoaan.
T L M O I T U S H I N N A T ;
50 senttiä palstatuumölta kerran Jtt
lal s tuna. Pitempiaikaisille ilmoitukiii
ie kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nimenmuuttoilmotukset 76 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme keirtaa. Naima*
ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. ÄTBioliitiö- ja klhlaus-llmol-
»akset 60c piilstatuumalta. Kuolonll*
moitukset $2.50, mulstovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avloeroll-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerftys-lu
«ttelot, luento^llmoltukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkln Ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi, tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, ti­laukset
ja; rahat ovat lähetettävät
osoitteella: ,
C A N A D A N U U T I S E T,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. |
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä yanha että un
BI osoite. • j
Emme koskaan voi saada
hyötyä kanssaiiimisistämme rcl-lerame
ota huomioon jokaisen
yksilön henkilökohtaista arvoa
ja' etuja.
man pääoman omistaja kuin • liä-nen
säästeliäs veljensä.
. r^. Ihmiset, jotka harvoin scu-ru|
stelevat naapuriensa kanssa^
usöimmitcn tulevat yksipuolisiksi
kiteentyneiden ajatusten uh- • .
reiksi.
Totuus on vastustamaton a-se!,
käyttäköönpä sitä kuka ta­liansa.
Sitä ci voi millään tuho­ta
eikä väitöksillä saada kumoon,
vaan sitä on kohdeltava vilpittö-in
ästi.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish New8paper in Canada.
Published every Thursday by
The Canada Nem Publishing Co.
Erlck J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor. v
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is Avelcomed and read In every Finnish
home in the Dominion. It is the only
direct advertising medium for those
manufacturersj ^nd merchants. who
•vvjsh to create and biiild a profitable
and pernianent demand for their prod-
Ucts and merchandlse by the large and
ever growing Finnish poriulatlon resld-
Ing in Canada. Place your trial ad-.
vertisement.and get results.
Advertising rates 50c per Inch.,
Political advs. $1.00 per Incö.
Advertlsements. muBt reach our of-flco
:\Vednesday noon , to appear on
Thursday's Issue.
Subscriptiop price in.Canada $2.50
per year, , United States and other
countries $3.50 per year In advance.
- Tunnetun australialaisen
kuukausijulkaisun *'Thc Autrali-n
il For es tr y Journal" viime tou­kokuun
numerossa on Australian
••• I-.-. •.. • • • .• 1
kjonsulrnvmeiMr, Harald Tanne-r
n laatima yksityiskohtainen ja
a «iällinen selostus Suomen pape-ritcollisuudctsa
ja metsänhoidos-t
i vuonna 1021. Esitykseen liit-
1 jvy r u n sa a sti til a s t oU isi a t i e t o -
ja, jotka ovat omansa Australian
tuottajain mielenkiintoa herättä­mään.
' — Maailman: merkillisin eläin
on kai Austraalian sisäosissa e-lävä
platypus, jonka .poikasia
äsken on tuotu akaksi Sidneyn e-läintarhaan.
Se munii kuin lin­tu,
elättää poikasiaan pussissa,
kuten kenguru, sillä on nokka
kuin sorsalla, komea turkki,
kynnet ja uimakalvo varpaitten:
välissä. Kynsissä on uroksella
myrkkyrauhasety mutta se ei
käytä niitä milloinkaan ihmistä
vastaan, vaan ainoastaan nähtä­västi
urosten välisissä taisteluis­sa.
Eläin ui veden alla ja raken­taa
merkillisiä pesiä, joitten mo­nimutkaisiin
käytäviin vihollinen
eksyy; Pesään johtaa aluksi pit^
kä käytävä, josta sitten lähtee
toinen. Se päättyy kuitenkin
äkkiä komeroon, josta uusi tie
vie takaisin pääkäytävään. Ko­merosta
eteenpäin kulkevan käy­tävän
edessä on savimöhkäle.
Jos sen ottaa pois, jatkuu tunne­lia
yhä vieden samallaiseen sok­keloon,
joka taas päättyy savi-möhkäleeesen.
Tämän ' takapa
ja tkuu käy t ä vää sa maila tavalla
kolmannella savimöhkäleellä ja
vasta sen takana on varsinainen
käytävä eläimen oleskelupaik­kaan.
Au.stralialaisille ovat use­at
eläintarhat jo ?;tarjonneet
suuria summia elävistä platy-puksista.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada. :
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideala and
sacred traditlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaw8 and Insplre others to
respect and obeylthem; To strlve
unceaslngly to quicken tho publlc's
sense of clvjlc duty; In all vvays to aid
in maklng this country greater and
better than we found It.
Hyve ja onnell^uus' ovat
äiti ja tytär.
Innostus ilman tietoa on
tulta: ilman valoa.
—. Pahan paras kosto ön sen
unhoittaminen.
— Ganadassa savukkeille ja
iliuillc tupakoitsijain tarpeille a-f^
ctcttu lisä vero onkin saanut ai­kaan
aivan päinvastaisia tulok­sia
kuin mitä finanssiministeri
yeroa. suunnitellessaan otaksui.
Tilastot kcsäknulta näet osoitta­vat,
että savukkeiden kuUituk-
!;essa on havaittavissa 90 mii joo-nau
savukkeen väheneminen ver­rattuna
va.staavaan kuukauteen
jvuosl sitten. Se toisinsanoen mer-jkitsee,
että liittohallituksen ra-
Jlvasto on neljäsosa miljoonaa
dollaria köyhempi kuin sen tuli-si
olla. Nykyisiin savukkeiden
hintoihin katsooniei olekaan ih­meellistä,
vaikka oman maan
tuotteiden kulutus onkin suun­nattomasti
vähentynyt ja sala^
kuljetus Yhdysvalloista lisäänty-inyt.
^ Jir.:
— i\raksakaa ensin veikanne
ja antakaa lahjoja jälkeenpäin.
Rakkaus toivoo siinäkin.
missä järki joutuu cr^ätoivoon.
— Kehitys Jn hengellp yhtä
tärkeätä Ikuin ravinto ruumiille.
— Tehkää kaikki parhaalla
tavalla, ajatelkaa para.sta kaikis­ta
ja toivokaa parasta itsellenne.
— Sukulaisenimekaan eivät ai­na
voi olla ystäviä, sillä me toi­sinaan,
emme osaa ystäviä valita.
— Suuri asia on luottaa omaan
kykyynsä ja ; vielä suurempi on
omistaa kykyä.
—- Kukaan muu ei ole johta­nut
ihmistä -harhaan niin suures­sa
määrin kuin hän itse.
— Joka yhden rikoksen jättää
huomioonottamatta, valmistaa si-
4en tietä uudelle.
Keskusteleminen sellaisen
miehen kanssa, joka aina on yh-i
tä mieltä, on samaa kuin kaiun
kanssa puhuminen.
-—Samoin kuin magneetti löy­tää
raudan, samoin kiitollinen
sydän löytää jokaisesta hetkes­tä
taivaallista siunausta.
— Mikään ei niin helposti voi
johtaa ikäviin vastoinkäymisiin,
kuin nopeasti ja ajattelematto-masti
annetut lupaukset.
— Tieteen marttyyrien, lukua
on li.sännyt Toronton yliopiston
professorin John . Joseph Mac-kenzien
kuolema, ja. samalla kar^
tuttaiiut luetteloa, joka kertoo
ihmiskunnan hyväksi henkensä
uhranneiden miesten murehdit­tavasta
kohtalosta. Pro.f. Mac-ikenzie
heitti henkensä toimitta-lessaaii
kokeita ,joiden lopullinen
! onnistuminen olisi tieteen histo­riaan
lisännyt uuden kunnioitet-tavau
voiton. Viimeiset vuoten­sa
hän uhrasi kokonaan tutki­muksille,
joiden tarkoituksena
oli saada selville eräs tuhoisa
bakteeri joka maailmansodan ai­kana
tuotti huolestuttavan pal­jon
tuhoa brittiläiselle armeijalle
Balkanin rintamalla. Kokeita
toimittaessaan hän itse sai tar­tunnan
ja kaikista ponnistuksis­ta
huolimatta sortui bakteerien
uhrina. Prof. Mackenzie oli syn­tynyt
Ganadassa ja saavuttanut
laajaa! huomiota tämän maan tie­teellisissä
piireissä.
— Eurppan rahojen aryossa^^^,^^^
leneminen ja sen vaikutus asuk­kaiden
elintasoon kuvastuu sat­tuvasti
ertaässä,: kertomuksessa
kahdesltä huöresta itävaltalaises-ta,
joille heidän isänsä muutama
vuosi, sitten jätti perintönä 20,=
000 kruunua kummallekin. Toi­nen
pojista oli ahkera ja säästä­väinen
ja onnistui vuoteen 1919
mennessä kartuttamaäan perin­tönsä
50,000 kruunuun. . Hänen
veljensä taasen oli kokonaan toi­senlainen^
huoleton ja huomises­ta
päivästä mitään välittämätön.
Hän katsoi parhaaksi sijoittaa
varansa erääseen viinikellariin,
jonka varastoa hän sitten ystävi­ensä
avustamana kävi tyhjente-lemässä.
Vaikkakin hän nähtä­västi
oli" kaikkea muuta, vaan ei
eteensä katsova liikemies, päätti
hän. kuitenkin säilyttää tyhjät
pullojt. Sitten krutihtin arvo' al­koi
huimiäväa kyytiä laskea aina
siihsn' saakka, että'se .veli, jolla
— Maailman onnellisimmat ih-*oH viinipulloja,' nyt OD'suure^m-
— Amerikassa teiidään innok­kaita
kt)keiluita kahd^la sarjal­la
parannuksia lentokoneiden
rakenteeseen. Toisen tarkotuk
sena on saada moottorin aiheut­tama
melu hiljennetyksi mah>
dollisimman vähäiseksi, toisella
taas koetetaan tekemällä muu­toksia
lentokoneen muotoon ja
väriin saada se niin vähän näky­väksi
kuin' mahdollista. Tulok­sista
ei ole annettu mitään tieto­ja,
mutta niin paljon on kuiten­kin
saatu tietää, 'että äänetöntä
ja näkymätöntä lentokonetta
koskevan kysymyksen ratkaisu
alkaa • olla kohdakkoin lähellä.
Äänetöntä lentokonetta koske-vi.
ssa kokeiluissa on jo päästy
niin pitkälle, että ainoa kuuluva
ääni on potkurin suriseminen ja
tuulen vinkuminen koneen tak­lauksessa,
kun sitävastoin voi­makkaasta
moottorista ei kuulu
mitään ääntä. Ja näkymättö­myyttä
koskevassa kysymykses­sä
on päästy niin pitkälle, että
on suunniteltu lentokonemalli,
joka näyttää yhdeltä ainoalta le­vitetyltä
siiveltä, jonka si.sään
moottori ja ohjaajan paikka o-vat
niin sijoitetut että silmä nii­tä
tuskin voi erottaa. Merellä
toimitetut kokeet ovat osoitta­neet
että. sellainen kone; lentäes-sään
matalalla vedenpinnan ylä-puolella,
voi huomaamatta pääs­t
ä sotalaivan välittömään lähei­syyteen.
ta, sillä tehtävä ^ on kaikissa ta­pauksissa
hyvin vaikea perustel­laan
sillä, että Lusitaniankin
nostamista pidetään mahdollisen
na monien onnistuneiden pelas-tusyritysten
vuoksi. Merkillisim­piä
on näistä italialaisen panssa­rilaiva
Leonardo da Vinoin nos­taminen.
Laiva oli uponnut Ta-ranton
satamaan verrattain sy­välle
ja sitäpaitsi painunut mu­taan,
josta ei voimakkainkaan
nostolaite voinut sitä kohottaa.
Nyt yhdistettiin hylky köysillä
Taranton satamaan, ilmajohtoja
johdettiin siihen, ja kun jokii o-sa
aluksesta oli saatu puhtaakjsi
vedestä, puristettiin ilmaa, si­jaan.
'Näin keveni hylky hiljal­leen
ja kohosi vedenpinnalle vä­hitellen.
Se saatiin nousemaan
pystyynkm vain pumppuamalla
vettä vedenpäällä oleviin osiin.
Työtä kesti neljä j a puoli vuotta
ja se maksoi 5 miljoonaa liiraa.
Vielä jännittävämpi oli erääri
englantilaisen vedenalaisen ja
sen miehistön pelastus. Alus oli
uponnut GHyde-jokeen, ja koko
miehistö jäiiinyt sen sisään. Maal­ta
johdettiin nyt vedenalaiseen
putkia joita pitkin ilmaa ja ruo­kaa
saatiin rungon sisään. Ilmaa
pumputtiin säiliöihin niin pal­jon,
etä alus nousi pinnalle^ jon­ka
jälkeen miehistö pääsi mai­hin
kylkeen hakatusta aukosta
vietettyään veden alla melkein
epätoivoisessa asemassa koko
joukon toista vuorokautta. Mut­ta
juuri kun alus oli saatu pin­nalle,
katkesivatkin sitä kan­nattavat
touvit. Se vaipui jal-leep
syvyyteen, mutta: nostettiin,
taas puristetulla ilmalla. Toisen
englantilaisen : laivan pelastus
tapahtui siten^ että sen runkoon
yhdistettiin touveilla 5 veturia,
jotka kiskoivat sen ylös aallois­ta.
Sodan jälkeen on jo nostettu
noin 5 alusta.
Lordi Northeliffe mahdollisesti pahuonetta aseteta vararikkoti-
• Oppineisuus ja käytän­nöllisyys.
-— Viime päivinä on kysymys
Nkjuvosto-Venäjän...ulkoasiainko-missaarin
George Tshitsherinin
olopaikasta ollut omituisen sala­peräisyyden
peitossa. Toisaalta
on, vakuutettu hänen edelleen o-leskelleen
Berlinissä, mistä hän
muka aikoi matkustaa Etelä-
Saksaan hoitamaan terveyttään,
mutta toisaalta onyhtä varmasti
väitetty Tshitsherinin matkusta­neen
Tallinnan kautta Mosko­vaan.
Nyttemmin on kuitenkin
edellämainittu tieto osoittautu­nut
oikeaksi sikäli, että Tshit-sherin
on edelleen Berlinissä ja
onkin hän kieltäytynyt tottele­masta
kansankomissarien neuvos­ton.
kutsua saapua Moskovaan
ennenkuin on saatu järjestetyksi
Italian kanssa tehty kauppasopi­mus,
jonka ratifioimatta jättä­mistä
Tshitsherin pitää persoo­nallisena
loukkauksena itseään
vastaan.
Tämän yhteydessä aletaan
Moskovan johtavien bolsheviik-kien
keskuudessa yhä varmem­min
rpuhua siitä, että Tshitsherin
ei lainkaan palaa ulkoasianko-missariaatiksi
ja pidetään hänen
seuraajanaan tässä toimessa Ra-dekia,
joka viime aikoina on yhä
enemmän alkanut f'Isvestijassa'^
kirjoittaa suurpolitiikasta.
— Yleisön muistossa on vielä
suuren ranskalaisen höyrylaivan
Egyptin kamala haaksirikko.
Nykyään suunnitellaan jo ver­rattain
syvällä lepäävän aluksen
nostamista' ja'arvellaan sen oö-nistnvankiTi,'
j Töideti alottj^niis-'
Ei oppi kaada ojahan eikä tai­to
tieltä työnnä, on tunnettu sa­nanlasku;
Niin ' totta kuin sen
esittämä...väite.;. onkinJL.„YÄidQ.an
kuitenkin 6^
•misessa mennä yli rajtrjen yhtä
liyvin k,uin - opin ja koulutiedon
lialveksimisessakin. kiilloin .kou­lutieto,
jää vain kirjaviisaudeksi,
jota ei sen omistaja kykene käy­täntöön
sovittamaan on suurop-pinut
itse asiassa kykenemätto-'
mämpi sitä joka kykenee käyt­tämään
pienetkin tietonsa itsen­sä
ja kan.ssaihmistensä hyödyksi.
Meidän oloissamme ei tätä to­tuutta
ole varsinkaan eräällä ta-liolla
tahdottu mitenkään tun­nustaa.
Siksi meitä hieman ku­tittaa
eräs Amerikan Suometta­ressa
julaistu pikkujuttu, se kun
varsin sattuvasti valaisee sitä
mitä olemme edellä esittäneet.
Lainaamme sen tähän. Se pu­huu
puolestaan.
Englantilainen filosofi Bearnes
antoi erään kerran soutaa itsen­sä
virtaavan joen poikki. Mat­kalla
kysyi hän soutajalta,: osai­siko
tämä aritmetiikkaa. -
— Aritmetiikkaa? Ei, siitä
minä en ole milloinkaan kuullut
puhuttavankaan, kuului vastaus.
— Se surettaa minua, sanpi
Bearnes, silloin on neljännes elä­määnne
menetetty. Mutta sano­kaa
taidatteko geometriaa?
Soutaja hymyili ja kielsi.
— Ei, valitti B., silloin on toi­nen
neljännes elämästänne. men­nyt
hukkaan. Mutta astrono­miaa
te kuitenkin taidatte. '
— En sitäkään.
— Silloin on kolme neljännes­tä
menetetty.
Samassa törmäsi vene kiveen
ja kaatui. Soutaja heitti takin
päältään ja huusi: .
— Osaatteko uida?
— En, en! huusi filosofi kuo­leman
kauhussa.
— N'o> nopeasti sitten minun
selkääni, muussa tapauksessa mi­nä
pelkään, että kaikki neljä
neljäsosaa teidän elämästänne on
kadotettu, sanoi soutaja ja aut­toi
pelästyneen filosofin ran­nalle.
• ' - — — ^ — — — — ..
, Suuri sanomalehtimies.
sai aikaan enemmän kuin kukaan
muu sanomalehtimies nykyisissä
oloissa. Hänen vaikutuksensa ei
tuntunut ainoastaan kaupungis­sa,
jossa hänen lehtensä julkais­tiin,
vaan myöskin kaikkialla
Englannin maaseudulla ja sa­malla
koko suuressa maailmassa.
Ollen jo nuorena innostunut
sanomalehtiin ja aikakauskirjoi­hin
Arthur Harmsworth aikaisin
tajusi, että sanomalehdistö^, a-vulla
voidaan helposti sekä saa­vuttaa
että menettää varsinaisen
kansan kannatusta ja suosiota.
Sitten hän alkoi ostella ja aloi­tella
koomillisia, uskonnollisia ja
muunlaisia viikkolehtiä, jotka
kaikki nopeasti saavuttivat; laa­jan
menekin ja tekivät llarms-
"vvorthin nimen tunnetuksi ja pi­detyksi
kansanmassojen kes­ken.
Tympäisevässä, elottomassa
ja vanhanaikaisessa englantilai-.
sessa sanomalehtiraallissa oli vä­hitellen
toimeenpantu perinpoh­jainen
vallankumous.
Vuonna 1807 lIarms\vorthin
liike perustettiin osakeyhtiöksi
usean miljonan punnan pääomal­la.
. Kolmea vuotta aikaisemmin
Harmsvvortli jo oli astunut päi-välchtiliikkeeseen
ottamalla hal­tuunsa
Evening Newsin. Viikon
k u lu 11 ua va rs i u 11 or j u va 11 a> tai ou-dellisclla
pohjalla ollut lehti saa­tiin
IIarmsworthin taitavalla
johdolla pönkitetyksi, ja .uudel­leen
voittoa omistajilleen tuotta­vaksi.
Vuonna 1896 perustettiin
Daily M a il ja kymmenen vuotta,
inyöhemmin ITarmsworth ; suorit-ti
kerrassaan jättiläismäisen
työn ottam all a. h ai tu u n s a Tim e -
sin :— tapalituma, joka suuresti
järkytti Englannin konservatii­visia
piirejä.
Jo buurisodan aikana Ilarms-
Avortliin lehdillä , oli paljoa: vai­kutusvaltaa,
mutta vasta suur­sodan
kestäessä selvästi tultiin
havaitsemaan, miten mahtava ja
vastustamaton ase nykyaikainen-sanomalehti
on kansan äänen
julkituom isessa. M aail ma nsoda n
aikana. . Englannin i>olitiika.ssa,
tapahtuneet huomattavat .muu­tokset
saivat joko suorasti tai
epäsuorasti alkunsa lordi North-eliffen
sanomaleiiticn vaikutuk­sesta.
Lordi Northeliffe ei ollut aino­astaan
suuri sanonmlehtimies,
vaan sen ohella maapallon kier­tänyt
matkailija, urheilun inno­kas
ystävä ja ihmiskunnan hy­väntekijä.
Vaikkakin hänen
kuolemansa lähinnä koskee Eng­lantia,
on se korvaamaton tappio
koko maailman sanomalehdis­tölle.
Kuoleva Konstantinopoli.
laan. Galatassa yrittävät vielä
muutamat kauppiaat pysytellä
pinnalla harjoittamalla ainoata
tuottoisaa kauppaa, nim.^ aseiden,
ampumatarpeiden y, m. salakul­jetusta,
kemalilaisille ja bolshe-vistisile
armeijoilje. Lukuunot­tamatta
tätä kaupanhaaraa, ei
juuri ole olemas.sa mitään kaup­patoimintaa.
Melkein joka ilta, kun kaikki
on tyyntä :ja hiljaista, kaikuu
Stambulin kaduilla - huuto: '' Tan-gin
war!" (Tuli on i r t i l " ).
Tämä huuto herättää kaikki ky­symyksessä
olevan* kaupungiji-osan
asukkaat. Vieläkin tulipa­lo,
joka tuhoaa kokonaisen kau-.
pungin osan, sillä Konstaninopo-lissa
hävittävät tulip. aina suu­ria
alueita.: Viiden vuoden aikana
aina heinäk. 1915 tapahtuneen
suuren tulipalon jälkeen, joka
tuhosi 800 taloa, on aikajak.sol-tain
sattunut lakkaaniatla tuli­paloja,
kuten Futiki.ssa (1,.S00 ta­loa),
Gasani Paellassa (KKUaloa !
AVefas.sa (000 taloa), Tocku-Ku-rasissa
(-löO taloa) I'];iciiinc-l\a-,
pussa (000 taloa) sekä Skulai-is-:
sa (700 taloa) — niin että crxMii:
män kuin puolet kaupuntrista on
tuhkana.
J a alinomaa saapuu uusi.T pa­kolaisia
Ve.nä jii Itä, Tivi akiasi a,
Anatoli.sta ja. Kaukasuksesta,
vaikkei ole tietoa, minne niitä
voitaisiin sijoittaa. Moskeijat o-vat
nyttemmin . vain suunnatto­mia
yömajoja ja koulut ovat
t äy n n ä 1 n a lei i u i") ai k le o j a, Sairaa­lat
ovat täpösen täynnä sairaita,
voimattomia ihmisiä. . Kuolevai­suus
lisääntyy sellaisessa niiiii-rässä
ettei kalmistoissa ole sijaa
kuolle ill e. • 'Ka i k k ia 11 e. lia u (hi 1 a a ii
nyttemmin. kanpuiiLrin . Itysanti-laistcn
muurien. ulkopuolelle.
Konstantinopoli on Iällä haavaa
kaikenlaisen aja.teltavissa. olevan,
iniiimilliseii kurjiuidcn näyttä­mönä.
200.000 ryssää, 300.000
l)akola ista A natol iasta, mel kr in
y h tä m on ta Ti*a a k i a st a 1 ii k n -
väestö on ennenkuulumaton, ja
tvöttömyvs sanoinku vaarna-ton.
Perässä, samoinkuin JMoskovas-sa
löytyy kaiken tänuin kuj'juu-den
rinnalla i-ikkaita keinotteli­joita,
jotka elävät:, mitä hävyt tii­mi
m inän loisteliaasti sekä hieno­ja
ravintoloita missä; tapaa: kaik-k
i ei 1 m a anosien suu ria se i k kii i 11-
joita. Konstantinopoli on myijs-k
in se paikka., m ili in ncu vost ot a -
savallan rikastuneet komis'-arit
saapuvat viettämään, komeat a e-lämää.
Koko maailma on täjiirä
herrana, . lukuunot ta m at ta t n rk-k
i la i st a. Ka i k k e a o n t ä ii 11 ä 1 ea u -
pan. Kaikkialla näkee ilmoituk­sia,
joissa tarjotaan taloja tai
N y t y / kui^s^infime / »ahaläfe»
tyksilie SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myörarae pankki-osoituk
sia (sliekkejä) markoissa y i l^
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi,
sia, kolmen prosbntin korkoa v^^
täviä matkustajien siiekkcjädt»!-
lareissa, jo tka Suomessa lunaste*
taan siellä voimassa-olevan doll%.
rin kurssin jälkeen*
Lähetyskulut rahälähetyksille
postin kautta |on 15c. summilJ*»
alle $20.00; sitä .suuremmilta suiJ»
miltä mitään kuluja ei peritä.
: Lähetyskulut sähköteitse oa
$3.5G kuikilta summilta,
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta,! Jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
. Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit-teolla
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
HANCOCK MICH
—Perustettu v. 1874.— -
Varat yli $3,000,000,00.
Kirjoittakaa cuomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
kiinteistiijii osfi-tlaviksi. Kaikki
ko(.'ttavat m.uii'ltaa i-aluiksi, mitä
omi s t a \' at, - \'.o i (i a.k se e n i-a \' i t a i t-seäiin,
sillä 'i\onstantinopoli on
]iykyl)et kellä maailman kallein
kaupunki, ja turkkilaiset odotta­va
t aitoturkki-laisella fatalismilla,
mitii heidän kohtalostaan on täh­tiin
kii-joitett u.
ettei
Läheltä piti
\usti-aalian liitto.liallitus
Sanomalehtimaailma parhail-aan
suree yhden kuuluisamman,
onnistuneimman ja merkillisira-män
jäsenensä, lordi Northclif-fen
jokseenkin odottamatonta
kuolemaa, joka tapahtui toissa
mpan^ntoina' tiontoossa ',' I U 1'.
Ihana Stambuli satoine/moske-oineen,
kaupunki, joka on innoit­tanut
Pierre ,Lotia ja monta
muuta ruQpilijaa, on nykyään
vain varjö^entisestään, kaupun­k
i , joka kantaa- kuoleman itua
povessaan. ; Näin lausuu muuan
parisilaislehden kirjeenvaihtaja
Konstantinopolista. Kaikesta sii­tä
viehätysvoimasta, minkä kau­punki
muinoin omasi, jatkaa mai­nittu
kirjeenvaihtaja, on enää
vain sen hieno silhuetti auringon
laskun puolihämäriissä säilyttä­nyt
kauneutensa. Kultaisen sar­ven
rantalaiturit ovat melkein
hyljättyjä ja autioita ja useim­mat
liikkeet sulkevat porttinsa,
koskei niillä ole mitään tekemis­tä.
Traakia, Anatolia j a Venäjä
ovat miltei täydellisesti kaupalta
suletut ja vain harvat lastialuk­set
vierailevat enää Konstantino­polin
.matamassa ja nämäkin ovat
ainoastaan kauttakulkumatkalla
johonkin toiseen satamaan.. U-lompi
satama ja Bospari sen si­jaan
ovat tulvillaan liittolaisten
sotalaivoja, jotka ovat ankkuroi­neet
sinne.
Liike-elämässä ilmenevä lasku
on' ennenkuulumaton ja työttö­myys
kauhea, varsinkin kun kau­pungin
väestö päivä päivältä;
kasvaa itämaiden kaikkien kan­sallisuuksien
tulvimisen johdosta.
Konstantinopolin elämän lähtee­nä
on kaikkina aikoina ^^oUut
kauppa ja tämä on nykyhetkellä
täydellisesti lamassa. Tämä epä­määräinen
tilanne,!^onka aiheut­tajana
on Anatoliassa jatkuva
sota, alkaa nyf näyttää peloitta-via
seurauksiaan, nim. paniikki­na
liikemaailmassa ja liikepulina
lohduttomissa sarjoissa. Kuluu
tuskin päivääkään, ettei ainakir
yKia' it^i;'k'ahta ti^fitiiöWa -kaup-jout
unu t 11 ii vi l] 11 e ä äliest y k.^e^sii
sokerikvifsyniy k
een eS|itläiiiä
tuli eciustajal
sr Iva in 36 ään
annc.tlua äiint
s"stä, Työnpiiolu-ei)
ä luotta m uslavise
loneessa hyljäfyk-llii
27 sen -puolesta
I vastäaT). - : Ä
puolueen esitt?imässä: semallaises-sa
iinest vksessä sa i ha 11 it us vain
yhden äänen enfunmistön.
— Älkää olko riippuvainen ke­nestä
kiiän ystäviistä tai- tuttavas­ta,
joka ei. ole täysin riipinima-ton
toisista.
—5sr'.'i -o
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
m
A
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
JKUESSI ON TÄNÄÄN
m
•
'0S
SUOMEN MAF;&KAA CANADAN DÖLLÄItlSTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahälähetyksille on
40c summille $40.00 asti^öOc summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoiUe lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajaa ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti
, .^1 r
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.'
m