1919-03-13-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ISrCTMERO l i
itsenäisyytensä.
(Gollifereista.) '
Thel^iiÄs ähiJ their
Independence.
(Fi-oin Collier's.)
msMfm mmm:, PÖRU ^smm, tm., amim, Torst., knaiisic. n p. 1919,
The Q&thering Storm
stvtr %
(Jatkoa viime numeroon.)
KiipesimuK» kukkulalle katselemaan
satamaa ,ja venäläisiä dre-adnoug-
hts so1alai^'0.ja, ^Ijotka oli-vat
maanneet täplä sodan alkamisesta
saakka ja sitte riensimme
kai somaan äänestystä. Äänestys-
'kopit olivat klupi- ja kouhilmo-neissa
y. m. semmoisifesa paikoissa
ja liarmaahapsiset 1 vanhat naiset
ja viehä tavilta näyttävät nno-rrmmat
leivissä miesten kanssa
näyttivätl sangen arvokkailta. Me-
•ninivnelvaupungin toiselle laidalle,
lehdas-aluekle, missä koko
k on telin mitalta oli ihmisrivejä
odoTtnmnssa. äänestys'vuoi|'oaan ja
kulimme Kansantalon läpi, joka
oir sosialistien hallitsema suuri ra-konnns
klupi- ja luentohuonei-noon
ja tianssisaleineen ,ia lisäksi
suuri ruokala, missä saf ruokaa
•h.-11V immi la hiu^ioilla. Koko ajan
Iiii n snlitti asioita, ja kuu liäu neljä
n tunnin kuluttua j ä t t i minut.
(^palaleu n
(Oont. frou) last number.)
\V(; cliiubed a hil] and looked
down on the liarbor. andtlie Russian
dreadnonghls, \viiic]i had
been collocting barnaeles there
ottamatta kansainvälisiä, asioita,
olivat jokseenkin vapaat. . •
Myrskyn puhkeammen.
Tällaisen maakunnan olemassa-;
oi o eri nskonnioUa j a kielellä : oii-tiety.
sti. silmiitikkuna innokkaiUe
slavouiiteille.janionien yhteenottojen
jälkeen, joita emme tarvitse
nyt läliemmin kosketella, Nikolai
lopulla !)0-lukua alkoi miiäriityn
sortopolitiikan. Hiin otti itselsince
l.he beginning oi' tht» war, leen oikeuden päättää, niitkä-^ oli-and
thcn lo see the votinjj. The vat paikallisia ja mitkä valtakun-poUiug
booths,wt're in clubrooms,, uallisia kysymyksiä, ja siten to-schools,
audsufJi places, and witli | dellisuudessa poisti kotoishallin-niin
toimiinsa, tiesin -asi-oisia
Tlelfjingissii yhtäpaljon, kuin
samallaisissa suhteissa olisin Ve-nii.
jiillii liilliit tiotämään neljässä
vJik|ossa.
I
Mutta 'niiinii eivät ole tärkeitä
nsioii;]. jmahdollisesti merkillisiä
Tain koti-ikävää potev^olle ameri-kalaiscllc.
Suomalaisilla on mui-tn
jjirkoiimpiä. ITe olivat ensim-
111 i i i 11 o n 1 i a )i s a m y (>u t ii mää n ii än i -
oiivtMKlciiInaisille — jokainen 24
viiöiln fiiyltiinyt nänestila Suomessa
ja jnainen voi tulla.valitnkr
si cdnskiinlaan eli valtiopäiville,
lirisinf^-issä on yliopisto, muutettu
sinne v. 1S27 vanhasta pääkau-punfrista
Turusta, ja useita tie-tecl
1 isiii seuroja, joiden julkaisut,
leviävät Suomea paljon laajem-mallo.
Omasta muinaisuudestaan
sukutieteen, muinaistieteen ja
kansifntarnston alalla ovat Suomala
isot telineet tavattoman huolellisia,
ja tarkkoja tutkiimoita. A-
: j a 11 a m vn e 1 öytyy S no m essa m a ai a-reita.
runoilijoita j a novellistia,;
joiden teokset) ellei ehkä tärkeimpiä,
ovat vähintäinkin yhtä mielen
; kiintoisia vilpittömiä. ja maan
luonnetta kuvaavia, yiimeiscn 50
vuodon kulnessa on [)n|lidas suo-memnielisyys
elpynyt "voiniak-kaalvsi
vastakohdaksi onnen val-linnoolle
'niotsalaisollc kulttnui'il-le.
ja submalaiset ovat rakentaneet
ja r.ihastanoet suuren teaat-terin
Helsinkiin, missä ei esitetä
mitiiän muuta kuin suomenkieliä.,
i\ lu n t a ma t n^iy t oksi st ä o va t k ä ii n -
nöksiä, inuutamat taas. kuten se.
niinkil minii näin,. nylcyajau. suo-m
alaisten k i r j oitt a mi a. Täm ä yritys
011 sitä mielenkiintoisempi,
kun Ottar huomioonyettä onim-inisl(•>
Helsingin ja tämän meren-
. rannikk'0-alneon . yläluokasta pu-liuu
j'uotsia ja että heidän seurapiiri
nsä - )n mieluummin ruotsalaista
kiilii suomalaista.
Suomalaisten ,sorranta Nikolai
n aikana herätti koko maailman
yleisen osanoton heitä kohtaan,
yksi11 m e i n ä n k i n kaltaisten kanso-je
n k es k' en, j oil la t a va 11 isi m min on
sangon ylimalkaiset käsitykset
. maast a,m|issä. ajattelemme olevan
enimmäkseen vain poroja ja jäätä.
Suomalaiset olivat k y l l i i si kaukana
oliakseen iniolueettoman osanoton
esineenä sellaisillekin toimit-tajille.
joiden hiukset olisivat
: noussoot • [lystyyn. jos: kapinasta
lähemiiänä kotia olisi mainittukaan,
ja Venäjä oli vanhan lialli-tnksen
aikaan jonkillainen yleismaailmallinen
syntipukki, jota
lienou hyvänsä sopi kivellä heittää.
Nämä hyökkäykset eivät olleet
ai\ian oikeudellisia — enempää
kuin kaikki .samallaiset moitteet
PiUglannin suhtaanturaisesta
Trlant iin^ mutta sitt(|kin ne olivat
enem män oikeutettu,]a kuin sellaiset
kaukaiset ihmisystävällisyy-den
harjoitukset tavallisesti ovat;
SuomahRsten kokemukset lyhyesti
ovat näin: Osana Ruotsia 4
tai T) vuosisataa joutui se alitui-seen
kärsimään tiheään, uudistuvista
sodista Ruotsin ja Venäjän
välillä, ja V. 1809 antautuivat he
Venäjälle tsaari Aleksanteri I:sen
jul ).l ai li scst i 1 uva t a sä ily ttä ä louk-kaa
m at tornina he^dä^n perustuslar
kiusa. Suoniiykclistettiin valtar
ku n ta an puoli-itsenäisenä suuri-mhtinasknntiina,
tsaarin ollessa
tijoir \vhite-.h.aii'od old -1 adies and
n ie e-100 k ing yo un g o n es sta nding,
in lino with the »1021, very "digni-fied
indeed. AVe went to the othej-sifle
of tovvn to factory district,
whoi'o there woi-e Iines of people
Avaiting to vote, a bloek long, and
seooted through the People's
Palaee, a big building i'uu by So-eialisis.
with club and leeture
rooms a nd a ha 11 to da neo. in, and
a big restaurant \vhere food \vas
sei'ved at the lowost priees. Ali
tho time he was explaining thingsj
and; Avheu. he l e f tme, ai'te]' lour
hours, to roturn to his own work,;
l know as mueh about things in
Helsingfors, as iinder similar eir-
•umstanoes iu Russia. I should
ha\'0 known in . fovn* -\voeks.
But ihese are unimportanv
til i J i g s . )) e 1- h a ps. i m p r essi ve only
to a liomesiek Ameriean. The
h^inns havo otliers. Tliey were the
rirst people to grant women the
vot c—e voi\vbody OA^OI* twenty-to
u 1' A' o t es i n Ki n l an d, a nd >vo men
are eligiblo Tor eleetion to the Assembly.
OI' Landtag. There is a
university in Helsingfors, moved
heiT in 1827 from the old cabital,
Aho, and vacious scientifie soeiet^.
ies, wlioso piiblieations oireulate
1'arbeyond Finland, in their own
past history, ethnology. archer
ology. and folklore, the Finns
liave made unusually painstaking
and tiiorough researohes. There;
are contempoi-ai-y painters. poetsv
and novolists \vhoso M'Ofk, iI' n o t
of first importanco. is at lost inf
torosting. sinoere. and oliaracter-istif
of tlio ooujitry. Iu iho last
fifty years thoro has. indeed. beeri
a most onthusiastic revival of dis-
' i j i o t i v o l y Finni sh foeling—as eon-trasted
with the Swedish culture
Avhieh pj-oviously held a:way. and
Mie l^^inns built and ondowed a
lai-ge theatro in Helsingfors \vlrere
nothing but- Finnish was lioai'd.
Some of these i)lays woi'e transla-tions,
some THtQ, one 1 sa.;\v, the
Avork of (;ontomporai'y Finns. and
the attempt Avas themoro introst-ing
when one realized 1 hai most
of the upper-elass peoplo ol^ flol-sinirfofs
and this scaooast part of
Kinland spoak Swedish; jind in
t h e i r associat ions are general ly
i^tlior lossr Finnish than Swedish.:
The oppresion of the Finns dur-ing
Xieholas II's t i mc stirrod up
general synij)athy .for them a l i
over the world; even ann^ng the
pooi)le likc ourselvcs, who, as a
rule, thonght of Finland vaguely
as eonsisting mostly of reindeer
and ice. The Finns were far
enougli away to be quite sai'e sulj^
jeets . foi- the most disiutrested
sympathy. even on the part of
editors whose hair Avould have
stood on end at the mere whisper
of. rebellion nearer home, and the
Rassia of the old regime was a
sori of universal political goat at
Avhom anyone was welemoe: to
heave bricks. These ;attackswere
not altogether just-r-any more
than are ali sueh attacks on Eng^
land' s treatment Ireland—there
was at least something to b e said
for the other side—-but they were
more :justified t h a n sucli exercises
in long-distanee altriiism oft(^.n
are.
T h e experience ot the Finns had
been, briefly, this: iV part of Sweden
for four or f i v e eentnries, Finland
had always been a victim in
the frcquent Avars between Riis-sia
and Svveden, and in 1809 tJiey
surrendered to Russia with the
solemn promise from Gzar Alexander
I that they were to retain
their eonstitution and ''funda-mental
law>s" and be attaehed to
the empire as a semi-independent
grand . duchy, with the Ozar as
Grand Duke. They had tl^eir own
army, with Finnish offieers, and
non. V. 1908 sai koni-aali Bobri-kof]-,
jota suouuilaiset tänäänkin
niuistavat kuin itse i>aholaista,
melkein diktaattoj'i]i oikeudet.
Hyvä vanlianaikäinen taantumusr;
ohjelma alkoi -e johon kuului vakoilu,'
kotitarkastukset, sanoma-leht
i en lakka utukset, ma a st a kar-koittaminen
j . n. e. .
SuoRialaiset j)ukeutuivat tummiin,
suiTen menetettyjä oikeuksiaan.
Nähdessään Hobrikoffini
meni vä t h e t o iselle puolel le katua
ja lopuksi hyvän kasvatuksen saanut
suomalainen. Eugene Sehan^
mau. ampui kenraalikuvernöörin
kesäk. V; 1904. Koko surunäytel-mä
oli suunniteltu omituisella vaka
V uu del 1 a j a epä it sek ky y de ] lii.
I Kuukausia pysytteli nuorukainen
erossa ystävistään, eläen kuin
kumma erakko, ettei vain. ketään
toista voitaisi syyttää tekoon osal-;
lisenav Lopuksi, v. 1905, heti kansallisen
lakon jälkeen, jolloin ve^
näläiset pakottivat Nikolain anta-maan
heille Duman ja perustuslain,
lakkosivat suomalaisetkin.
Kaikki pysähtyi. Heisingissä ei
ollut katuvaunuja, ajureita tai valoa.
Koulut ja ruokalat suljettiin^
Marraskuussa sai Suomi ennen
taantvunispolitiikan alkua omistamansa
oikeudet takaisin. Se ei
kuitonkaan ollut kylläksi tyydytä
taakseen kansaa. He vaativat perinpohjaisia
uudistuksia, yleisen
äiinioikeuden ja sanomalehtien
M^he existenee of sueh a provin-ee.
Avith a different language and
reli ^ion, AVas n aturally a red r a g
to tke Jiiore entliusiastic ' Slavo-philes.
and aftej-. various elashes,
whieh need not be gone into -here,
!Ni>*lio[as J1, in ^t^e la te nineties,
st a rted a def init e poliey o f re pj-es-sion.
He reservcd to lumsidf the
right to dceide wliat were loeal
and what imperial (lucstions, thus
praetieally destroyed home rule,
and in 190H (Jeneral Bobrikov,
whom ])resent-day Fiiins look
baok to as l o t h o very devil liim-self,
assumed ajmost dietatorial
powers. :The good old-fashioned
reactionary program began —
spies. searcliihg of houses, shut-ting
up of noAVspapors. banish-nient.
and so on.
Tho Finns put on black tomourn
theii- lost liberties, they. crossed
to the othei" sido of the streei
whon they sa\v Bobrikov coming
and 1'inally a young oducated
Finn. Fugone Schauman, shot the
govo)"nor in .lune. 1904. The wholo
tragedy was planned with pecu-liar
sei*iousness and imselfishness,
and for months befoj-e the young
man kept away ,from his frionds
and lived as an accentric hormit
in oi'dor that noono but. himself
oonld ho connec.ted wit h 1 he
erimo.. Kinally. in 190'), just a fter
the great national striko with
whieh the Uussian forced Nicholas
to grant them a eonstitution
and t il e Du m a, the Kinns aiso
st ru<;k. K vory t Iring st op j)ed. l l e l -
singfors had neithor tramways
eabs, nor l i g h t s s e h o o l s and res-turants
elosed. and in November
the .status pi-eeeding the Ozar's
attempts at reaetion Avas restored.
This :wa,s not enough, hoAyever, to
sätisfy the people. They insisted
on thoroughgoing reforms, on uni-versal
suffragOj on freedom of the
]U'Oss. and changod the 4)iet fj'om
LIMITED
' r . M v n r a a , j o i i k a 011 v a l i k o i n u t Mi-. ('ain))l)(dl
l)(M's()(»iaIIis('sti Xo\ v Y o r k i s s a ollessaan
k a k s i v i i k k o a / s i t t o . ,
Ei mitään 'pukinetta tai hattua ole kahta
öamallaista. -
puhevapauden, ja muuttivat van- -^^^ old-fa.shionod arrangement of
h en t u n e e 11 j ii i'je st y kse n 1 nu k a i so t,
nolisäätyisoi — aatelis-. ]){|ippis-^
poi'va ri s- ja t a lonpoikais-sää ty,
kukin. i)itäen istuntonsa erikseen
- - - valtiopäiviinsil yksikamariseen
e d u s k u n t a a n , m i n k ä 200 jäsentä
va 1 it a an v äli 11 ö n vä 11 ii v a rall isuus-äänostyksellä.
V^onäjän hallituksen;ja kaiiina-iniolisen
suur-i'ulitinaskunnan välit
eivät kuitenkaan jiarantuneet.
Vaikka . hallitus olisi inonetellyt
jK^rokkaammin kuiji so teki, olisi
SO pakostakiji kolidannut samoja
vaikeuksia. joita englantilaiset
kohtaavat hdannissa, yrittäessään
mitä hyvään nienotlelyjärjestel-m
ä ii, j okfi so vei tuisi yhteen vojiii -
Iäisten ajatusten kanssa kansallisista
tarpeista ja samalla kelpaisi
tälle ihan toisellaisille, Itsepäiselr
l<» ja voimakkaast l Isänmaalliselle
kansalle. A^. 1910 Duma määräsi,
että kaikki Suomea ja Venäjää
y Ji de ssii, k oske v a lain säädä n tö vai -
ta tulee olla keisarillisen neuvoston
hallussa, ja että verotus poliisi-,
koulu- ja sanomalehtiä, koskeva
lainsäädäntö kuuluu niihin.
Kotoishallitus melkein poistettiin.
Vanhan Venäjän hallituksen kukistuessa
julistettiin Suomi itsenäiseksi,
innostuksen eri 'piireissä
vaihdellessa ' ja Kerenskyn hallituksen
kieltäessä sen itsenäisyyden,
ja tämä epävarma asiain tila
oli yallallaminun Helsingissä vieraillessani.
four o st at es
burghers, and
soparately -
-nobles. <'ler gy,
peasants. sitting
to a ono-chambor
Landtag with 200 delegates. to be
ohosen by direot and p? ' 0 p o r t i o n a|
olection.
Kolations botwcten tho liussian
Oovornmeni and the i-oliellious
gra nd duehy did not improvo,
howover-—oven had the Government
boon niuch more tactful than
it was, it would necessarily liav(^
ni et wit h iiuic h t ho sa m e di f f icul t -
ies that the Fnglish faoo iu Ireland.
in (lotising. any working
arrangement which would suit
Russian, thoories of national ne-oossity
and at the same time bo
aeeeptable to tliis wery different,
stubborn. a n d intensely. patriotic
people. In 1910 lUissia deereed
that the Duma and Tmixerial Oovui-c
i 1 sli o ui d ha v o t ho soi o po w o r- o f
logisiation in matters which af-feoted
both Russian and Finland
jointly. and among sueh matters
were included taxes. poliee,
sch 001 s. a nd con trol of t he press.
Home rule was praetieally destroyed.
\Vith the eollapse of the
old Russian regime the independence
of Finland was announced
w i t h • vary in g de g rees of emph as i s
i n Fi nl and it sei f a nd t his un ce rt-ain
State of things' was dragging
enriously a long when 1 visited
Helsingfors." The deelaration of
a l k a a oiisi T i i s t a i n a . Katsokaa M a a n a n t a i -
na XoNvs (1ivo,ni(do^i, Johon niCM-kitaiin hinnat
nnsistJj pnmpuli kankaista, k a r t t n i i -
n c i s t a . Ja hienoista k a n k a i s i a . Sunri Sodan
Jiilkoiiion ah^niins L a k a n a k a n k a i l l r.
l l a n t n n k i k a n k a i l l e . IJIaiikereille, ( i l j y n i a -
t o i l l e 7. 111.
hennnän epävarmalta suuruudelta
.joka sattuisi olemaan mää-räiijiinäMexico
Citvssä.
c o r n i i n authqrity . Iiolcljiig the
st a go the j 111 o I l ie n 11 n AI e x i c o Ci t y:
The a i i i a t o i i r vVboss" saw rod as
Amatööri " p o m o ' ' näki pnnas-i h r i , i | k e d of these t hings—indeed.
ta tästii i)uhuossaan—hiin ihan
totta kävi punasoksi korvia niyö-ten.
Jos. kuten han sanoi,, hän
tuntui kylmällä Fougiantia. ja suosiolliselta
Saksaa kohtaan; oli se
siksi että Fnglanti oli Voniijän
liittolainen, eikä siis sieltä tarvinnut
odottaa apua. M u i s t u t i n hänelle
lännellä sangen yleistä o-sanottoa
Suomeen juihdeu ja monia
ystävällisiä seikkoja mitä
lioista on kirjoitettu Englannissa,
i^anskassa ja Amerikassa.
••Osanottoa — joo—" liymäli-t
i hän; ' * mutta mitä he tekevät ?
l i e Iit o ra 1 ly go t i-od to t h e t i ps of
his ears. If. tio said, (he seemed
ebol :toward England and warm
toward (;olMnany ,it \vas only bo-eauso
England was Unssia's ally^
and 1 hoy could Jievor expoct help
1'rom t hero;v 1 reminded •; hiin -of
tho v(M-y.genej'al syhipat hy for the
Fiiins in; t;h(-;\\'esty aiKl th(v
fri(^n(lly things said and wntt^
ahout 1 h(rin ; in EnglanilV France,
and America. ^^^^^^^^^ • V
•/S^nnpath^
butAvhäf do they do? NVe know
we've got|one, frieiul!''
Me Hedämme. että meillä on yksi; 7^,^
blos. FnitiM against the Kussians,
xMutta Suomella on muitakin
vaikeuksia. Yhdistyneenä Venä-
Kirkollisia ilmoituksia.
Ensi pyhänä 011 jumalanpalvelus
l'\)rt \V i 11 ia m in k i rIcol 1 a k lo 1 ()
aam. ja Port Arthurissa klo 8 i l l .
Muita kokouksia pidetäiin: Ompeluseuran
kokous klo S tänä ilta-n
a A nd erson i n t a 1 ossa 141 .M a o ha i-
Ave.^ Virkakuiuian kokous .1. Niemen
talossa 214 .Mcintyro st. huomenna
eli ])erjantai-iltana. .
1\ A. l).-liollä /)n hartaushetki
.Maailanpiiivänä 24 [). klo 2 jiäi-vällä
; Morganissa Hiltusessa ja
Nolalun koululla klo illalla. -
•laakko H i r v i ,
2(>2 Wilson st;, Rort Arthur, Ont.
at home tliey wore dividod, fir^st
by llie. old rivalrv l)etwoon the
suuri-ruhtinaana. Heillä oli oma \vere not obliged to serve in the
sataviiken.sä suomalaisine upsec-Ru.ssian army, and, exeept
reiuccnj eivätkä tarvinneet palvell
a Venäjän, sotaväessä, ia, l u b i T U i -
the republie and the ei vii war bet-
Tasaval la n ju I istami nen ja sisäl-' ween t heTled and Wh ite Cluards
jää vastaan jakaantuvat ho koto-: propei- and Iho Swo<lisl,
na, onsin vanhnii vavsinaiston |,^^.
lissota puna- ja valkokaartilaisten
välillä — bolsh.evistien ja antibol-shevistien
välillä — olivat vielä
tidossa, mutta lumoavan puhtauden
ja virkeyden alla n^yrsky teki.
tuloaan, ja poliittinen sekasorto
ja vaikeudet olivat inelkein yhtä
pahoja kuin Pietaris.sa ja muuta*
missä suhteissa ärsyttävämpi.Ruo-kapula,
(Suomi oli maksanut
Smk. 40,000,000:00 Venäjän väli-aikajiselle
hallitukselle viljasta,
jotaj}i koskaan saatettu perille, ja
kun v(».jiäläisot olivat vieneet rehun
jOlivat he olleet ])akotcttuja
teui-astamaan suuren osanmaito-karjaansa),
laumat venäläisiä sotilaita
ja nuerimiehiäj ryöstö ja
murhat olivat kuten Venäjällä^
kin, sillä eroituksella, että suonm-laiset
kieltäytyivät olemasta venäläisiä."
He katseliviit joutilaita
sotureita melkein vihollisina,
jokseenkin samoin tuntein, kuin
kalifornialaiset, jos he liitettynä
i he l^olshevist and anii-Rolshevist
^'orees—was yet to (;ome, hui un-dorneath
ali the eaptivating neat-ness
and promptne.^s the storm
was gathering, and the political
disorder and the diseomforts were
ai most as eomplete as those in
Pötrograd and in some ways even
rurore exasperating. The laek 0^
food (the Finns had paid 40,000,-
000 raarks to the Provisional Göv-ernment
for grain that was never
delivered, and the requisitioning
of fodder by the Russians had forced
them largcly to k i l i theii^ clai-ry
cattle); tlie hcrds of idle Russian
soldiers and sailors; the rob-beries
and murders, were similar
to those in Russia with this dif-ference—
that the Finns refused
to eonsidcr them.selves" Russians.
*• Thiy looked on the idle
soldiery almo^st as, on an invading
araijr^ and felt as people in Cali-fornia
might feel if they -vverc
suomalaisten ja Suomen ruotsalaisten
välisen riidan kautta ja
toiseksi sosialismni liämmästyttavan
levenemisen kautta. Vanhoi^
na Ruotsinvallan aikoina oli Suomi,
ylimalkaisesti puhuen, maalaisten
ja kansan kieli ja ruotsi
sekbitt uneempien kaupunkiasuk-kaiden
kieli. Se on laita usein
V iel äk i n. K\ 1 n j oi ssak i n u 1 k o m ai 11 a
(Jatketaan.)
Hermostoa, kasvattavat uutta verta,
loistavat Kalpeuden, Päänsäryn ja
:lo,ttomuuden, sekä kaikki muut taudit
otka johtuvat huonosta hermostosta,
ilallisesta työnteosta, yni., Joista vioista
johtuu taas väsyttävä tunne Ja voiman
puute ruumiissa.
Lignellin rautaplllerit ovat helppoja
nauttia Ja lisäaviit ruumiin painoa ja
voimaa verrattain lyhyessä ajassa.
Tästä näette mitä eräskin potilas
sanoo:* Palnesdale, MIch.
Mr. P. A. L i g i i e l l , Superlor, Wl8.
Rautapillerit olen nyt nauttinut Ja v o in
teille vakuuttaa, etta lääkkeenne on ehdottomasti
paras, öllUl olen nyt t i l y d e l l l -
sestl terve Ja Hyvässä voinnissa, Ja olen
esittänyt sitä inulllekln tovereilleni.
Kunnioituksella, Herman HUI
on isli i n g. sprea d o f soci a I ism.
, Jn the old Swodish days Fiiniisli
was, rouj^hly speakin«v llie lan-guage
of tlie country peoplo and
peasants, ^wedish tlie language of
the more sophisticatcd classes in
the fownsj This is still largely
the ease.. aud wheu a foreigner
meets somewherf' abroad acnltiv-
(Continued.)
P. GALINET
624 Simpson St. Fort William.
OSTAA JA MYY
Uusia ja käytettyjä
huonekaluja.
Ostaa kaikenniiköistä romurauta
j,». nnnita romuii.
Piihelimc;: S. 113 ja S. 195.
— ÄlUäii lyökö lapsia päähän.
Sitävarten löytyy pai'empiakin
paikkoja. '
REUMATISMI
Kivut jaloit^.sa ju käsien nivelissä sekä
ylimalkaan l;oko ruumiissa, ovat kaikki
reumatismin tuntomerkkejä. — Tämä
lanli on yleinen kansalaistemme kesr
kuudessa täällä, johtuen ilinastosuh-
1 ei s ta y. m.
! Kun kipu kaivaa lihaksia Ja muuttuu
toisesta ruumiin osasta toiseen kutsu-laon
| S i t ä kuume-reumatismiksi. Kun
'taas kolotus ilmenee Jäsenissä kulsu-taan
.silä kroonlUiseksl reumatismiksi,
ja kun tuntuu kovaa kivistävää kipua Ja
Jalat ajettuvat on se leiniä eli nk.kihtiä.
L u k e k a a mitä tämä mies sanoo:
Arvoisat Herrat: KUtoa kirjeestänne
Jonka anln vastaanottaa eilen, Josaa kysytte
Josko olon saanut S^astaanotttui ne
XT_ • i 1 • •• 1 j / - " i "l"i•U•'•l«k^k•^e«ecti jJuoitKkiai ti iiiluaHs iinu tloeiiilmtä,, nniiiinn nnyyvt mmaail-- — rJai.set harvoin änkyttävät. ' m t s e n etta olen saanut ne j a myös nuut- TT^:fv L" i - 1- tlnut ne teUlän sUUntttJenno mukaan . N v t Heillä nähtävästi on niin palhon s,ian lausua tellle tuhannet klltoks"t ti-l-puh
nm ista, ett ei sii hen ole aika a. dän • erinomaisesta lääkkeest;in»u', sekä
reholllsyydestUnne.» Lääkkeet oli u l i n hyvät
Jotta el vot r a h a l l a parempia saada,
minä olen nyt a i v an terve mies. Kn tiedä
nyt tällä kertaa tilata uu.sla lääkkeitä,
^ — The liffht n f hnnniuestj i s oTt. '^i^lL®^-. tarvitse, vaan k a l k k i a Jotka kärr
l u t i i g n i , 01. UcippiULSS i s <>'t- s i v ä t i l e u m a t l s m l s t ä k e h o l t a n tilaamaan en s h u t ont hv the s h a d 6 w of SIIS- te«idHn k u u l u i s i a hyylä lääkkeitänne,
t u . M i l l i u i i L i»y i iM sna(H)>\ oi sus, p^^^^^ KUnnloltiiksellfi, Victor Mäki. -
picion. Krikoislääke No. /i50 on erinomainen
l ä ä k e yllämainittuihin k i p u i h i n . Kuu-ternationäl
af fairs,' were practifeal-n
!\M!exiepon, olisivat pakotetut nä- annexedby Mexico and obliged Tilatkaa tiinään kuukauden lääke- than th(» other fellow', and some
in In- kemään Villan sotilaiden täyttä- to see their towns-overrun by jy!.;;!^';^^^,^^ morning you Avill wake up and
jtifeal- vu ^ kaupunkinsa, odotellen mää- Villa's soldiers and'to'Hvait for or- —Ligneiiin Apteekki on s u u r i n— ^ ; find yourself boss.
4i U. tayk^iä joltakin enemmän tai ders fröm some more or lesa un- —.Suom. Apteekki T h d y s v a l l o l s s a— ,
^. A. LiONiLL 00., ' superlor, Wis. ^
lliauden hoitoon kuuluu suuri pullo IM-
"Hn vmiv Wnrl^ .1 lUtin hnH^P lictlä, rasia pilleriä Ja Indl-voide ulko-
JJo youl work a little Detter naisosli voiffeliavaksf..
.Til'ai.kaa lääkemSäräys No. 450, lähete
läfiri postissa Iiihetyskutut suorltet-luu:'
» if^?:.' hinnuirila.^ ^
—iJgnelHn Apteekki o t t i m u r t t^
> —auomal. apteekki Thdjrgvallolflaa—*
A, LIONfiU 00.. 6u|i[9rtol>i
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, March 13, 1919 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1919-03-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada190313 |
Description
| Title | 1919-03-13-07 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
ISrCTMERO l i
itsenäisyytensä.
(Gollifereista.) '
Thel^iiÄs ähiJ their
Independence.
(Fi-oin Collier's.)
msMfm mmm:, PÖRU ^smm, tm., amim, Torst., knaiisic. n p. 1919,
The Q&thering Storm
stvtr %
(Jatkoa viime numeroon.)
KiipesimuK» kukkulalle katselemaan
satamaa ,ja venäläisiä dre-adnoug-
hts so1alai^'0.ja, ^Ijotka oli-vat
maanneet täplä sodan alkamisesta
saakka ja sitte riensimme
kai somaan äänestystä. Äänestys-
'kopit olivat klupi- ja kouhilmo-neissa
y. m. semmoisifesa paikoissa
ja liarmaahapsiset 1 vanhat naiset
ja viehä tavilta näyttävät nno-rrmmat
leivissä miesten kanssa
näyttivätl sangen arvokkailta. Me-
•ninivnelvaupungin toiselle laidalle,
lehdas-aluekle, missä koko
k on telin mitalta oli ihmisrivejä
odoTtnmnssa. äänestys'vuoi|'oaan ja
kulimme Kansantalon läpi, joka
oir sosialistien hallitsema suuri ra-konnns
klupi- ja luentohuonei-noon
ja tianssisaleineen ,ia lisäksi
suuri ruokala, missä saf ruokaa
•h.-11V immi la hiu^ioilla. Koko ajan
Iiii n snlitti asioita, ja kuu liäu neljä
n tunnin kuluttua j ä t t i minut.
(^palaleu n
(Oont. frou) last number.)
\V(; cliiubed a hil] and looked
down on the liarbor. andtlie Russian
dreadnonghls, \viiic]i had
been collocting barnaeles there
ottamatta kansainvälisiä, asioita,
olivat jokseenkin vapaat. . •
Myrskyn puhkeammen.
Tällaisen maakunnan olemassa-;
oi o eri nskonnioUa j a kielellä : oii-tiety.
sti. silmiitikkuna innokkaiUe
slavouiiteille.janionien yhteenottojen
jälkeen, joita emme tarvitse
nyt läliemmin kosketella, Nikolai
lopulla !)0-lukua alkoi miiäriityn
sortopolitiikan. Hiin otti itselsince
l.he beginning oi' tht» war, leen oikeuden päättää, niitkä-^ oli-and
thcn lo see the votinjj. The vat paikallisia ja mitkä valtakun-poUiug
booths,wt're in clubrooms,, uallisia kysymyksiä, ja siten to-schools,
audsufJi places, and witli | dellisuudessa poisti kotoishallin-niin
toimiinsa, tiesin -asi-oisia
Tlelfjingissii yhtäpaljon, kuin
samallaisissa suhteissa olisin Ve-nii.
jiillii liilliit tiotämään neljässä
vJik|ossa.
I
Mutta 'niiinii eivät ole tärkeitä
nsioii;]. jmahdollisesti merkillisiä
Tain koti-ikävää potev^olle ameri-kalaiscllc.
Suomalaisilla on mui-tn
jjirkoiimpiä. ITe olivat ensim-
111 i i i 11 o n 1 i a )i s a m y (>u t ii mää n ii än i -
oiivtMKlciiInaisille — jokainen 24
viiöiln fiiyltiinyt nänestila Suomessa
ja jnainen voi tulla.valitnkr
si cdnskiinlaan eli valtiopäiville,
lirisinf^-issä on yliopisto, muutettu
sinne v. 1S27 vanhasta pääkau-punfrista
Turusta, ja useita tie-tecl
1 isiii seuroja, joiden julkaisut,
leviävät Suomea paljon laajem-mallo.
Omasta muinaisuudestaan
sukutieteen, muinaistieteen ja
kansifntarnston alalla ovat Suomala
isot telineet tavattoman huolellisia,
ja tarkkoja tutkiimoita. A-
: j a 11 a m vn e 1 öytyy S no m essa m a ai a-reita.
runoilijoita j a novellistia,;
joiden teokset) ellei ehkä tärkeimpiä,
ovat vähintäinkin yhtä mielen
; kiintoisia vilpittömiä. ja maan
luonnetta kuvaavia, yiimeiscn 50
vuodon kulnessa on [)n|lidas suo-memnielisyys
elpynyt "voiniak-kaalvsi
vastakohdaksi onnen val-linnoolle
'niotsalaisollc kulttnui'il-le.
ja submalaiset ovat rakentaneet
ja r.ihastanoet suuren teaat-terin
Helsinkiin, missä ei esitetä
mitiiän muuta kuin suomenkieliä.,
i\ lu n t a ma t n^iy t oksi st ä o va t k ä ii n -
nöksiä, inuutamat taas. kuten se.
niinkil minii näin,. nylcyajau. suo-m
alaisten k i r j oitt a mi a. Täm ä yritys
011 sitä mielenkiintoisempi,
kun Ottar huomioonyettä onim-inisl(•>
Helsingin ja tämän meren-
. rannikk'0-alneon . yläluokasta pu-liuu
j'uotsia ja että heidän seurapiiri
nsä - )n mieluummin ruotsalaista
kiilii suomalaista.
Suomalaisten ,sorranta Nikolai
n aikana herätti koko maailman
yleisen osanoton heitä kohtaan,
yksi11 m e i n ä n k i n kaltaisten kanso-je
n k es k' en, j oil la t a va 11 isi m min on
sangon ylimalkaiset käsitykset
. maast a,m|issä. ajattelemme olevan
enimmäkseen vain poroja ja jäätä.
Suomalaiset olivat k y l l i i si kaukana
oliakseen iniolueettoman osanoton
esineenä sellaisillekin toimit-tajille.
joiden hiukset olisivat
: noussoot • [lystyyn. jos: kapinasta
lähemiiänä kotia olisi mainittukaan,
ja Venäjä oli vanhan lialli-tnksen
aikaan jonkillainen yleismaailmallinen
syntipukki, jota
lienou hyvänsä sopi kivellä heittää.
Nämä hyökkäykset eivät olleet
ai\ian oikeudellisia — enempää
kuin kaikki .samallaiset moitteet
PiUglannin suhtaanturaisesta
Trlant iin^ mutta sitt(|kin ne olivat
enem män oikeutettu,]a kuin sellaiset
kaukaiset ihmisystävällisyy-den
harjoitukset tavallisesti ovat;
SuomahRsten kokemukset lyhyesti
ovat näin: Osana Ruotsia 4
tai T) vuosisataa joutui se alitui-seen
kärsimään tiheään, uudistuvista
sodista Ruotsin ja Venäjän
välillä, ja V. 1809 antautuivat he
Venäjälle tsaari Aleksanteri I:sen
jul ).l ai li scst i 1 uva t a sä ily ttä ä louk-kaa
m at tornina he^dä^n perustuslar
kiusa. Suoniiykclistettiin valtar
ku n ta an puoli-itsenäisenä suuri-mhtinasknntiina,
tsaarin ollessa
tijoir \vhite-.h.aii'od old -1 adies and
n ie e-100 k ing yo un g o n es sta nding,
in lino with the »1021, very "digni-fied
indeed. AVe went to the othej-sifle
of tovvn to factory district,
whoi'o there woi-e Iines of people
Avaiting to vote, a bloek long, and
seooted through the People's
Palaee, a big building i'uu by So-eialisis.
with club and leeture
rooms a nd a ha 11 to da neo. in, and
a big restaurant \vhere food \vas
sei'ved at the lowost priees. Ali
tho time he was explaining thingsj
and; Avheu. he l e f tme, ai'te]' lour
hours, to roturn to his own work,;
l know as mueh about things in
Helsingfors, as iinder similar eir-
•umstanoes iu Russia. I should
ha\'0 known in . fovn* -\voeks.
But ihese are unimportanv
til i J i g s . )) e 1- h a ps. i m p r essi ve only
to a liomesiek Ameriean. The
h^inns havo otliers. Tliey were the
rirst people to grant women the
vot c—e voi\vbody OA^OI* twenty-to
u 1' A' o t es i n Ki n l an d, a nd >vo men
are eligiblo Tor eleetion to the Assembly.
OI' Landtag. There is a
university in Helsingfors, moved
heiT in 1827 from the old cabital,
Aho, and vacious scientifie soeiet^.
ies, wlioso piiblieations oireulate
1'arbeyond Finland, in their own
past history, ethnology. archer
ology. and folklore, the Finns
liave made unusually painstaking
and tiiorough researohes. There;
are contempoi-ai-y painters. poetsv
and novolists \vhoso M'Ofk, iI' n o t
of first importanco. is at lost inf
torosting. sinoere. and oliaracter-istif
of tlio ooujitry. Iu iho last
fifty years thoro has. indeed. beeri
a most onthusiastic revival of dis-
' i j i o t i v o l y Finni sh foeling—as eon-trasted
with the Swedish culture
Avhieh pj-oviously held a:way. and
Mie l^^inns built and ondowed a
lai-ge theatro in Helsingfors \vlrere
nothing but- Finnish was lioai'd.
Some of these i)lays woi'e transla-tions,
some THtQ, one 1 sa.;\v, the
Avork of (;ontomporai'y Finns. and
the attempt Avas themoro introst-ing
when one realized 1 hai most
of the upper-elass peoplo ol^ flol-sinirfofs
and this scaooast part of
Kinland spoak Swedish; jind in
t h e i r associat ions are general ly
i^tlior lossr Finnish than Swedish.:
The oppresion of the Finns dur-ing
Xieholas II's t i mc stirrod up
general synij)athy .for them a l i
over the world; even ann^ng the
pooi)le likc ourselvcs, who, as a
rule, thonght of Finland vaguely
as eonsisting mostly of reindeer
and ice. The Finns were far
enougli away to be quite sai'e sulj^
jeets . foi- the most disiutrested
sympathy. even on the part of
editors whose hair Avould have
stood on end at the mere whisper
of. rebellion nearer home, and the
Rassia of the old regime was a
sori of universal political goat at
Avhom anyone was welemoe: to
heave bricks. These ;attackswere
not altogether just-r-any more
than are ali sueh attacks on Eng^
land' s treatment Ireland—there
was at least something to b e said
for the other side—-but they were
more :justified t h a n sucli exercises
in long-distanee altriiism oft(^.n
are.
T h e experience ot the Finns had
been, briefly, this: iV part of Sweden
for four or f i v e eentnries, Finland
had always been a victim in
the frcquent Avars between Riis-sia
and Svveden, and in 1809 tJiey
surrendered to Russia with the
solemn promise from Gzar Alexander
I that they were to retain
their eonstitution and ''funda-mental
law>s" and be attaehed to
the empire as a semi-independent
grand . duchy, with the Ozar as
Grand Duke. They had tl^eir own
army, with Finnish offieers, and
non. V. 1908 sai koni-aali Bobri-kof]-,
jota suouuilaiset tänäänkin
niuistavat kuin itse i>aholaista,
melkein diktaattoj'i]i oikeudet.
Hyvä vanlianaikäinen taantumusr;
ohjelma alkoi -e johon kuului vakoilu,'
kotitarkastukset, sanoma-leht
i en lakka utukset, ma a st a kar-koittaminen
j . n. e. .
SuoRialaiset j)ukeutuivat tummiin,
suiTen menetettyjä oikeuksiaan.
Nähdessään Hobrikoffini
meni vä t h e t o iselle puolel le katua
ja lopuksi hyvän kasvatuksen saanut
suomalainen. Eugene Sehan^
mau. ampui kenraalikuvernöörin
kesäk. V; 1904. Koko surunäytel-mä
oli suunniteltu omituisella vaka
V uu del 1 a j a epä it sek ky y de ] lii.
I Kuukausia pysytteli nuorukainen
erossa ystävistään, eläen kuin
kumma erakko, ettei vain. ketään
toista voitaisi syyttää tekoon osal-;
lisenav Lopuksi, v. 1905, heti kansallisen
lakon jälkeen, jolloin ve^
näläiset pakottivat Nikolain anta-maan
heille Duman ja perustuslain,
lakkosivat suomalaisetkin.
Kaikki pysähtyi. Heisingissä ei
ollut katuvaunuja, ajureita tai valoa.
Koulut ja ruokalat suljettiin^
Marraskuussa sai Suomi ennen
taantvunispolitiikan alkua omistamansa
oikeudet takaisin. Se ei
kuitonkaan ollut kylläksi tyydytä
taakseen kansaa. He vaativat perinpohjaisia
uudistuksia, yleisen
äiinioikeuden ja sanomalehtien
M^he existenee of sueh a provin-ee.
Avith a different language and
reli ^ion, AVas n aturally a red r a g
to tke Jiiore entliusiastic ' Slavo-philes.
and aftej-. various elashes,
whieh need not be gone into -here,
!Ni>*lio[as J1, in ^t^e la te nineties,
st a rted a def init e poliey o f re pj-es-sion.
He reservcd to lumsidf the
right to dceide wliat were loeal
and what imperial (lucstions, thus
praetieally destroyed home rule,
and in 190H (Jeneral Bobrikov,
whom ])resent-day Fiiins look
baok to as l o t h o very devil liim-self,
assumed ajmost dietatorial
powers. :The good old-fashioned
reactionary program began —
spies. searcliihg of houses, shut-ting
up of noAVspapors. banish-nient.
and so on.
Tho Finns put on black tomourn
theii- lost liberties, they. crossed
to the othei" sido of the streei
whon they sa\v Bobrikov coming
and 1'inally a young oducated
Finn. Fugone Schauman, shot the
govo)"nor in .lune. 1904. The wholo
tragedy was planned with pecu-liar
sei*iousness and imselfishness,
and for months befoj-e the young
man kept away ,from his frionds
and lived as an accentric hormit
in oi'dor that noono but. himself
oonld ho connec.ted wit h 1 he
erimo.. Kinally. in 190'), just a fter
the great national striko with
whieh the Uussian forced Nicholas
to grant them a eonstitution
and t il e Du m a, the Kinns aiso
st ru<;k. K vory t Iring st op j)ed. l l e l -
singfors had neithor tramways
eabs, nor l i g h t s s e h o o l s and res-turants
elosed. and in November
the .status pi-eeeding the Ozar's
attempts at reaetion Avas restored.
This :wa,s not enough, hoAyever, to
sätisfy the people. They insisted
on thoroughgoing reforms, on uni-versal
suffragOj on freedom of the
]U'Oss. and changod the 4)iet fj'om
LIMITED
' r . M v n r a a , j o i i k a 011 v a l i k o i n u t Mi-. ('ain))l)(dl
l)(M's()(»iaIIis('sti Xo\ v Y o r k i s s a ollessaan
k a k s i v i i k k o a / s i t t o . ,
Ei mitään 'pukinetta tai hattua ole kahta
öamallaista. -
puhevapauden, ja muuttivat van- -^^^ old-fa.shionod arrangement of
h en t u n e e 11 j ii i'je st y kse n 1 nu k a i so t,
nolisäätyisoi — aatelis-. ]){|ippis-^
poi'va ri s- ja t a lonpoikais-sää ty,
kukin. i)itäen istuntonsa erikseen
- - - valtiopäiviinsil yksikamariseen
e d u s k u n t a a n , m i n k ä 200 jäsentä
va 1 it a an v äli 11 ö n vä 11 ii v a rall isuus-äänostyksellä.
V^onäjän hallituksen;ja kaiiina-iniolisen
suur-i'ulitinaskunnan välit
eivät kuitenkaan jiarantuneet.
Vaikka . hallitus olisi inonetellyt
jK^rokkaammin kuiji so teki, olisi
SO pakostakiji kolidannut samoja
vaikeuksia. joita englantilaiset
kohtaavat hdannissa, yrittäessään
mitä hyvään nienotlelyjärjestel-m
ä ii, j okfi so vei tuisi yhteen vojiii -
Iäisten ajatusten kanssa kansallisista
tarpeista ja samalla kelpaisi
tälle ihan toisellaisille, Itsepäiselr
l<» ja voimakkaast l Isänmaalliselle
kansalle. A^. 1910 Duma määräsi,
että kaikki Suomea ja Venäjää
y Ji de ssii, k oske v a lain säädä n tö vai -
ta tulee olla keisarillisen neuvoston
hallussa, ja että verotus poliisi-,
koulu- ja sanomalehtiä, koskeva
lainsäädäntö kuuluu niihin.
Kotoishallitus melkein poistettiin.
Vanhan Venäjän hallituksen kukistuessa
julistettiin Suomi itsenäiseksi,
innostuksen eri 'piireissä
vaihdellessa ' ja Kerenskyn hallituksen
kieltäessä sen itsenäisyyden,
ja tämä epävarma asiain tila
oli yallallaminun Helsingissä vieraillessani.
four o st at es
burghers, and
soparately -
-nobles. <'ler gy,
peasants. sitting
to a ono-chambor
Landtag with 200 delegates. to be
ohosen by direot and p? ' 0 p o r t i o n a|
olection.
Kolations botwcten tho liussian
Oovornmeni and the i-oliellious
gra nd duehy did not improvo,
howover-—oven had the Government
boon niuch more tactful than
it was, it would necessarily liav(^
ni et wit h iiuic h t ho sa m e di f f icul t -
ies that the Fnglish faoo iu Ireland.
in (lotising. any working
arrangement which would suit
Russian, thoories of national ne-oossity
and at the same time bo
aeeeptable to tliis wery different,
stubborn. a n d intensely. patriotic
people. In 1910 lUissia deereed
that the Duma and Tmixerial Oovui-c
i 1 sli o ui d ha v o t ho soi o po w o r- o f
logisiation in matters which af-feoted
both Russian and Finland
jointly. and among sueh matters
were included taxes. poliee,
sch 001 s. a nd con trol of t he press.
Home rule was praetieally destroyed.
\Vith the eollapse of the
old Russian regime the independence
of Finland was announced
w i t h • vary in g de g rees of emph as i s
i n Fi nl and it sei f a nd t his un ce rt-ain
State of things' was dragging
enriously a long when 1 visited
Helsingfors." The deelaration of
a l k a a oiisi T i i s t a i n a . Katsokaa M a a n a n t a i -
na XoNvs (1ivo,ni(do^i, Johon niCM-kitaiin hinnat
nnsistJj pnmpuli kankaista, k a r t t n i i -
n c i s t a . Ja hienoista k a n k a i s i a . Sunri Sodan
Jiilkoiiion ah^niins L a k a n a k a n k a i l l r.
l l a n t n n k i k a n k a i l l e . IJIaiikereille, ( i l j y n i a -
t o i l l e 7. 111.
hennnän epävarmalta suuruudelta
.joka sattuisi olemaan mää-räiijiinäMexico
Citvssä.
c o r n i i n authqrity . Iiolcljiig the
st a go the j 111 o I l ie n 11 n AI e x i c o Ci t y:
The a i i i a t o i i r vVboss" saw rod as
Amatööri " p o m o ' ' näki pnnas-i h r i , i | k e d of these t hings—indeed.
ta tästii i)uhuossaan—hiin ihan
totta kävi punasoksi korvia niyö-ten.
Jos. kuten han sanoi,, hän
tuntui kylmällä Fougiantia. ja suosiolliselta
Saksaa kohtaan; oli se
siksi että Fnglanti oli Voniijän
liittolainen, eikä siis sieltä tarvinnut
odottaa apua. M u i s t u t i n hänelle
lännellä sangen yleistä o-sanottoa
Suomeen juihdeu ja monia
ystävällisiä seikkoja mitä
lioista on kirjoitettu Englannissa,
i^anskassa ja Amerikassa.
••Osanottoa — joo—" liymäli-t
i hän; ' * mutta mitä he tekevät ?
l i e Iit o ra 1 ly go t i-od to t h e t i ps of
his ears. If. tio said, (he seemed
ebol :toward England and warm
toward (;olMnany ,it \vas only bo-eauso
England was Unssia's ally^
and 1 hoy could Jievor expoct help
1'rom t hero;v 1 reminded •; hiin -of
tho v(M-y.genej'al syhipat hy for the
Fiiins in; t;h(-;\\'esty aiKl th(v
fri(^n(lly things said and wntt^
ahout 1 h(rin ; in EnglanilV France,
and America. ^^^^^^^^^ • V
•/S^nnpath^
butAvhäf do they do? NVe know
we've got|one, frieiul!''
Me Hedämme. että meillä on yksi; 7^,^
blos. FnitiM against the Kussians,
xMutta Suomella on muitakin
vaikeuksia. Yhdistyneenä Venä-
Kirkollisia ilmoituksia.
Ensi pyhänä 011 jumalanpalvelus
l'\)rt \V i 11 ia m in k i rIcol 1 a k lo 1 ()
aam. ja Port Arthurissa klo 8 i l l .
Muita kokouksia pidetäiin: Ompeluseuran
kokous klo S tänä ilta-n
a A nd erson i n t a 1 ossa 141 .M a o ha i-
Ave.^ Virkakuiuian kokous .1. Niemen
talossa 214 .Mcintyro st. huomenna
eli ])erjantai-iltana. .
1\ A. l).-liollä /)n hartaushetki
.Maailanpiiivänä 24 [). klo 2 jiäi-vällä
; Morganissa Hiltusessa ja
Nolalun koululla klo illalla. -
•laakko H i r v i ,
2(>2 Wilson st;, Rort Arthur, Ont.
at home tliey wore dividod, fir^st
by llie. old rivalrv l)etwoon the
suuri-ruhtinaana. Heillä oli oma \vere not obliged to serve in the
sataviiken.sä suomalaisine upsec-Ru.ssian army, and, exeept
reiuccnj eivätkä tarvinneet palvell
a Venäjän, sotaväessä, ia, l u b i T U i -
the republie and the ei vii war bet-
Tasaval la n ju I istami nen ja sisäl-' ween t heTled and Wh ite Cluards
jää vastaan jakaantuvat ho koto-: propei- and Iho Swo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1919-03-13-07
