Canadan uutiset, June 29, 1922

              SIVTT 3 i^imsmm xnrnsEi, EOBT. memm DOT., CASADU, Torstaim KesäE 29 p. 1922 iNUMERÖ 26
CANADAN trVTISET
Suomalainen Banomalehtl Ganadassa,
ilmestyy Jokaisena' Torstaina.
Kustantaja
• The Canada New8VPubll8hIng Co.
Erlck J. Kortei Liikkeenhoitaja.
Murl Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: ' $2.50 koko vuodelta,
11.50 puolelta vuodelta, 75c. 8 kuu­kaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin iJa Suomeen: 13.50
koko vuodelta JaU$2.00 puolelta vuo-delta.
^
— Jokainen' pä2vä on pieni e-lämk
j a mci(iainkK)ko elämämme,
muöclostim päiyien toistumisesta.
Jotka uskaltavat j>äivän menet­tää,
ovat kevytmielisiä tuhlarci-ta,
ija jotka se;n väiirinkäyttävät,
ovat epätoivoisia.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-lalstiina.
Pitempiaikaisille ilraoltuk«il.
le kohtuullinen alennus. Halutaantle-to-
Ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent­tiä
korta,?2.00 kolme jkertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.001 kerta, $3:00 kolme
kertaa. Afjiollltto- ja kihlaus-Ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuolonll
moltufcäct' $2.50, mulstovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil
moltuksot $2.00.
Pöytäkirjat. Ullselvltykset, kerftys-luettelot,
lucntOrllmoitukBet y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joilkkopn aljotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkln lilmoltuksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta
Poliittiset ilmoitukset $1.00 .tuu­malta.
KäikklHikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Outisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu-sl
osoite. •• •. .i'-
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
Tho Finnish Newöpa];Jter In Canada.
• Publlshod ^yery Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
Erlck J. Korte, iManager.
Lauri Maunu, Editor. .
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
- 1 - Parhain apu, mitä jollekin
elämän välttämättömien taakko­jen
rasittamalle iltmisclle voi­daan
antiui, ei ole ottaa pois hä­nen
taakkansa, vaan liäntä roh­kaisemalla
aiithia sen kantami­sessa.
— Todellinen smiruns on hy­vän
palvelemista jokapäiväisessä
elämässä; silmien 'l)alvclemiscn
väittämistä; pahan vallan hei-kontamista
vastustamalla kiusa­usta
joka paikassa ja alituisesti
taistelemalla oikeuden puolesta;
toisen kuorman keventämistä
milloin se on raskaampi kuin o^
ma. Sellainen .suuruus voidaan
saavuttaa kaikkein vaatimatto-niimmissakin
ulkonaisissa olo-
.sulitcissa. J
ja kirjoittamisesta.
Koeta välttää kaikkia intohi-monpurkauksia.
Älä sano epä­mieluisia
asioita, äläkä myöskään
jos mahdollista, kuuntele sellai­sia.
Meno naimisiin.
Ole kohtuullinen myöskin kah­vin
ja ieen nauttimisessa, tupa­kasta
ja alkoliolipitoisista juo­mista
piiliumattakaan.
Vältä '.liian lämpöisiä paikko­ja,
varsinkin kaikkia köyryllä
lämmitett3'jä ja huonosti tuule­tettuja
huoneita.
Elinkii^annukset Europan
keskuksissa.
CANADAN UUTISET
is Avclcomed and read in every Finnish
home in the Dominion. ,It is theoniy
direct advertlsing medijum for those
manufacturers and merchants who
wi8h to create and bulld a profltable
and pormanent deraand for thelr prod-iiqts
and merchandlse by|thelarge and
evergrowlng Finnish populationresid-
Inj? In Canada. I Place your trial ad-vortlsement
and! get results.
Advertlsing ra^tes 60c per Inch.
Politlcal advs.V$1.00 perilnch.
Advertlsements must reach our of<
floo AVednesday noon to appear on
Thur8tlay'8 Issuei
Suhacriptlon prlce In Canada $2.50
per year, United . States and othcr
countrlcs $3.60 per year In advance.
Entered as second clasa mall mat
ter, Dee. 1, 1915; at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM O F T H E C A N A DA N
UUTISET.
To help preserve the täeals and
sacred traditiona of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its javvsj and Insplre others to
reapect and obey them: To strlve
unceaslngly tojqulcken the public'8
senae^of cIvIc duty: In ai) ways ta aid
In mÄl<lng thIs country greater and
better>^han we ifounil It.
Canadan luonnollisten asfaltti-varastojen
käyttäminen.
— A n (a k a a i t ö i d e n n e yi i s t ii ä
i 1 seii n n f, ei: l^n i Iloin k a an k i elennc.
— Luottakaa itseenne ja toiset
luottavat teiliin.
Totuus oni kaiken suuruu­den
perustus.
^ — Nfj vastoinkäymiset, joita
mjlloinkaan ei tiilen liuolcltava
meitä eniten, i
— Kehtoa heiluttava käsi hal­litsee
maailmaa,
— Järjestys'on viisauden tytär
ja menestyksen äiti.
—Parhairamatkin ihmiset te-kevitr
kylli^ksi; erehdjfksiä pysy­äkseen
alhaisina.
— Ellette halua tulla toisten
naurettavaksi, | naurakaa itseän-
— On viisasta itse pyrkiä täy­dellisyyteen,
mutta mieletöntä
odottaa sitä toisilta. '
— Ne, jotka tuovat auringon­paistetta
toisten elämään, eivät
voi sulkea sitä poisl omastaan-kaan.
— Ette v6i kadehtia, halveksia
tai vihata toista, käyttämättä sii­hen
osaa ajastanne.
- T ^ - !Ei ole mitään ovea, Jonka
pahantekijä voisi sulkea itsetuo*
mitsemista välttääkseen.
; — ^ - h —
— /Kukaan ihminen ei koskaan
niin perinpohjin :paljasta omaa
luonnettaan |kiiin toisen luonnet-t-
a kuvatessaan!
1 r n
— Ottakaa i uskontonne mu-kaap
minn^e tSiJiansa menettckin.
Ette koskaan tule sellaiselle seu­dulle;
niissä, et e sitä tarvitsisi.
'McMiirray 'ssa, Alta,, noin käk-sisa
taa mailia J^jdmon i on in kau-punj,'
ista ' ])olijoiseen, «ijaitsee
Gan a d a n pa 1 j on puliu tu t te rva -
liiekka- (asialtti) alueet. Aikai­sin
keväällä, kun : viimeiset
jäälautat ovat lähestyvän kesän
tieltä hävinneet, joella tuntee sa-mallaisen
tuoksun kuin King;
Streetillä Torontossa: kuumana
kesäpäivänä, jolloin aurinko
paalit aa kadun pintaa ja tulian-sista
autoista 'lähtee j,'asolinin,
öljyn ja kuumentuneiden kum­mien
. hajua. Joskus tulevaisuu­dessa
tervahiekka-akect vielä o-vat
miljoonien dollari(ui arvoisia,
kunhan ehditään keksiä keinoja
jai menettelytapoja niiden kau-
I)alliseksi kehittämiseksi.
Tullaanko Canadan halki tule­vaisuudessa
rakennettava, maan­tie
tckemiiän tervahiekasta saa­tua
a st'a 1 tt i a k ii y 11 ii mä 1 lä, ta i sen
ja joidenkin muiden rakennusai­neiden
yhdistelmistä, on toistai­seksi
vaikea sanoa, mutta kauka­na
ei enää voi olla se aika, jol­loin
suunitcljna totcutetaan. Me-
'M11 r r ay n a s i'a 1 tt i se u t u ei ole n i i n
kaukana rautatiestä, että se olisi
esteenä sen käyttämiseen. Niin
i)ian kuin edullinen incnettclyta-imi
tervaliiekan astaltiksi valmis-tarniseen
keksitään, ryhdytään
raaka-ainetta suurissa määrin
kaivamaan joen uomasta, jonne
sitä vuosisatojen . kuluessa on
suinuiattomia määriä keräänty­nyt.
Ja ennen kuin montakaan
vuotta on vierähtänyt, pääsevät
automatkailijat Torontosta Van^
eouveriin saakka asfaltilla pääl­lystettyjä,
erinomaista, canada-lajsta
maantietä pitkin.
i Japanilaisia elämänohjeita.
:'Japanin liallitus on painatta­nut
sarjan hygienisiä elämänoh-jeiita,
joita aiotaan maksuttomas-ti
Ijakaa kansalle. Niissä sano­taan
m. m.:
yiotii niin kauan aikaa kuin
mahdollista ulkoilmassa. Oleske­le
: paljon auringonpaisteessa ja
ota paljon ruumiinliikuntoa. Pi­dä
huolta siitä, että aina hengi­tät
syvään ja säännöllisesti.
By'6 ainoastaan yksi ateria päi­vässä
ja anna ruokajärjestyk-scen
niin paljon kuin mahdollis­ta
| kuulua munia, jauhoja ja
i'yynejä, vihanneksia, hedelmiä
-ja verestä maitoa. Juo maitoa
niin paljon kuin mahdoilista. Pu­reksi
ruoka huolellisesti.
pta lämmin kylpy joka päivä
ja höyrykylpy kaksi tai kolme
kertaa viikos.sa, jos sydän on
kyllin vahva sitä kestämään.
Käytä löyhästi kudottuja alus­vaatteita
(puuvilla on parasta)
ja pukuja, mukavaa kaulusta,
keyyttä hattua; mistä aineesta
tallansa, ja kevyitä jalkineita.
Mene aikaisin makuulle ja
nouse aikaisin ylös." Nuku hyvin
pimeässä ja hyvin hiljaisessa
huoneessa, jonka akkunat ovat
auki. Lyhin nukkumisaika ol­koon
kuusi tai kuusi ja puoli
tuntia, korkein seitsemän ja puo­li
tuntia. Naisille on suotavaa
nukkua kahdeksan ja puj^i tun­tia.
Käytä yksi päivä .viikossa eH-dottomaan
lepoon, jolloin on pi­dätyttävä,
myöskin lukemisesta
Usein tehdään kysymys, m i k ä
on nykyään se Kuropan maa,
jossa elinkustannukset tulevat
kaikkein huokeiminiksi, eli toisin
sanoen,missä korkeavaluuttaisen
maan raiiallaj s. t. s/ Amerikanj
Englannin tai Canadan, on suu­rin
arvo. Eräs paljon kokenut
matkailija asettaa Unkarin ensi-mäiselle
sijalle. . Siellä yhdestä
punnasta maksetaan; 3,000 kruu­nua
(par-arvo 20 senttiä kruu^.
nulta), jolla samalla saattaa os-taamelkein
niitä vain haluaa.
Huokatavaroita .sanotaan olevan
yllin kyllin saatavissa ja sellai­silla
hinnoilla, että viiden dolla­rin
seteli alkaa niiyttää pieneltä
omaisuudelta.
Wien, joka ennen sotaa oli
* • va nh a n ma a ilm an'' h i eii o impia
ja iloisimpia keskuspaikkoja, on
nykyään täynnä keinottelijoita
ja kustannuksiltaan verrattain
kallis kaupunki, vaikkakin yh­dellä
ainoalla punnalla joskus
voi. saada kokonaista . I33j000
kruunua. Päivän kustannuksiin
Itävallan i)ääkaupungissa täytyy
kohtuullisenkin arvion mukaan
laskea seuraavat: Asunto kyl{)y-huoncpii
kanssa .12,500 kruunuav
kaupungin vero 2,r)00 kruunua^
valosta .110 kruunua, liinunityk
sestä 5,000 kruunua, aarniaisesta
ja päivällisestä 10,000. kruunua,
il 1 a llisesta ja t eestä 2,000 k ruu-nua:
'Mitii punnan arvosta mah-d
o 11 i s e s t i j ä ä j ä 1 e 11 e, 1 r 1 e n e e j i lo -
marahoihin ynnä muihin välttä­mättömiin
sivukulunkeihin, Täl^
1 ä k i n ra h a 11 a s a a k eh n o a r u o k aa
j a V ä 1 i n pi t ä m ät tl) m ä n pa lv cl uk­sen,
sillä useampain hotellinpitä-jjiin
pyrkimyksenä näy11iiä oie-van
ulkomaalaisen puhtaaksi ky­niminen.
Yksi monista vaikeuk­sista
Itävallassa on kruunun
kurssin tavattoman äkkinäinen
vaihtelu. Jonakin päivänä pun-n
a s ta m a k s e t a a n \\ 3,000 kruunua,
toisena 28,000 ja , kolmantena
kurssi saattaa kohota yli .'33,000.
Matkustajain kertoman mu­kaan,
olosuhteet Saksassa ovat
paljon paremmat. Ruoka ja a-sunto
ovat suuresti, halvemmat.
Palvelus on ensiluokkaista ja
i'a u t a t i cm a k s u t n o i n puolet" s i i t ä
kuin Itävallassa. Kananmunien
Jiinta on suuiviiHeen kaksi sent­tiä,
voi kaksitoista senttiä pau­na,
miesten kengät alle dollariJi
ja puku viisi dollaria eli siitä ai-:
le. Kaikesta luiolimatta muodin
määräyksiä seuraavat ostavat
vaatteensa Wienistä, niissä he
saavat viimeisiä kuoseja, mutta
samalla saavat maksaa siitä kal­liin
hinnan.
kaupankiiynnin ja ystävyyden
säilyttämisellä kansojen keskuu-.
dessa/ Siten hän on tehnyt ra­dikaalisen
poikkeuksen maassaan
tähän saakka vallinneesta aja­tussuunnasta
ja perintätavasta.
Että nämä ajatukset merkitsevät
käännettä koko kansallistuntees­sa;
eikä ainoastaan yksityisen
henkilön satunnaisia tai poliitti­sista
syistä aiheutuneita purka­uksia
käy täysin selville .siitä,
että Kato onmuodo.stanut ko­koomushallituksen.
Hän tahtoo
edustaa Japanin kasvavien kan­sanjoukkojen
tahtoa ja mielipi­dettä.
Japanin varsinaisen kansan
mielipiteen muuttumisesta on
selvänä todistuk.sena Tokiossa
viime talvena sattunceet mella­kat,
joilla proletariaatti vaati it­selleen
enemmän yleisiä oikeuk­sia;
M. m. he vastustivatj)akol-lista
asevelvollisuutta'' ja hallitsi­jan
yksinvaltaa. Sellaista mieli­alaa
ei koskaan ennen Japanin
k u ui i ai su u t e en . to t u t e 11 u, m i i i t a-ristinen,
chauvinistinen- ja keisa­ri
a pai VO va kansa ole oso i tt a nu t.
Prinssi Ja m a ga ta n, ni i 1 i t a r i s m i n,
ieudalismin ja kuninkaiden ju­malallisten
oikeuksien suuren tu-:
kipylvään kuoltua Japanin kan­sassa
tapahtui muut.os. Nyttem­min
se näyttäii tarpeeksi kehit^
tyncTf)! voidakseen vaatia itsel­leen
aktiivista osaa hallituksessa.
Tästälähtien .muilla . maailman
kansoilla näyttää olevan toivoa
päästä tekemisiin kansakunnan
eikä vain pelkän sotilasheimon
kanssa.
ennenkuin. niille voidaan saada -
luottoa ulkomailta. Tällainen
\l u 1' o i)a n j ä 11 e e n ra k e n t a m i n e n o n
suunnaton tehtävä, mutta se on
rat ka ista va en ne n ku i n voi d aan o-losuhteet
saada uudelleen nor­maalisiksi.
Maailman jokainen
sivistysmaa seuraa jännityksellä
tämän kysymyksen" ratkaisua."
Canadan osuus Genuan
konferensissa.
.f
Uusi poliittinen suunta
Japanissa.
Amiraali Katon ryhdyttyä hoi­tamaan
Japanin pääministerin-virkaa
odotetaan sen' merkitse­vän
uuden ajan alkamista saari­valtakunnassa.
Se mahdollisesti
tulee paljastamaan, kuinka pal­jon
keisjjirikunnan kansallinen
henki on vallankumouksellisuu­teen
taipuvainen. Tätä silmällä
pitäen, ja jos pääministeri Kato
säilyttää itsellään saman luottar
muksen, jonka avulla hän nyt on
korkeaan asemaansa päässyt,
voidaan odottaa Japanin edel­leenkin
kasvavauj -haurastuvan
ja ulottavan "Vaikutuksensa kan­sojen
keskuudessa paljon lave­ammalle
alalle kuin se tähän
saakka on voinut.
Kato on siitä merkillinen ny­kyajan'
valtiomiesten joukossa,
että hän on miltaarinen, silti o-lematta
militaristi. Vaikkakin
hän on Japanin etevimpiä laivas-'
toupseereita, uskoo hän parhai­ten
voivansa edistää maan etuja
ei aseellisella voimalla — kuten
aina viime aikoihin saakka Japa
nissa on uskotfn vaan rauhan,
Sir Charles (»ordonia, joka oli
Canadan lähetyskunnan j(xiitaja-na
Cenuassa, on Lontoossa
ä sk et t ii in ha a s ta teli u t *' (Ja n a d i a n
(lazettcn" edustaja. Haastatel­tava
antoi Canadan osanotosta
seuraavan lausunnon.
"Minä ])uok'stani arvelen, et­tä
Canadan osanotto oli hyvä a-sia.
^le kohtasimme väkeä Euro­pan
kaikista maista. Erinomai­nen
henki vallitsi konferensissa,
ja epäilemättä siitä ailfeutuu tu­loksia
tulevaisuudessa. 'Meillä
kaikilla oli tilaisuus tulla tunte­maan
toisemme ja pitää arvossa
toi n en to i s e m m e n ii k ti kanta a.
Ijäsnä oli ei ainoastaan i)olitiik-koja,
^ vaan myöskin asiantunti­joita
ja neuvonantajia ralui-asi-oidcn
ja taloudellisten olojen a-lalta.
Kaikkien. kansallisuuksien
kokooiikutsumisen tarkoituksena
oli nmrtaa e[)äluulöt konfcren-si
ssa 1 ä s nä o 11 e i d ei i m a i d e n e d u s -
ta jäin väliltä. iKonferensi istui
kuu s i V i i kk oa, j a v a i k ka k a an m i -
tään kouraan tuntuvia tuloksia,
ei saavutettu, myöntää kuitenkin
jokainen, että kaikki esille tul­leet"
kysymykset olivat luonteel­taan
käytännöllisiä ja että aina­kin
jotain niiden ratkaisemiseksi
yritettiin.
-Maailman: kansat ovat niin suu­resti
toisistaan riippuvaisia, että
Canadalle, samoin kuin kaikille
muillekin on tärkeätä saada ti­lanne
selvitetyksi. Huonot ajat
saattavat siirtyä meiltä pois,
mutta niitä saattaa kestää liy-
V i n k i n ka u a n. C an a d a 11 e samoin
kuin Englannillekin on mitä e-dullisinta,
että kauppavaihto sää­täisin
jälleen tasapainoon ja että
vientiä ei enää rajoitettaisi. Se­kä
Yhdysvallat että Canada mie-liiiy
väliä näkisivät maailman
kauppakoneiston täydessä käyn-nissäi
Vaurastuakseen kansojen
täytyy tehdä kauppaa toinen toi­sensa
kanssa. 'Meidän täytyy os­taa
Europan mailta, jos kerran
haluamme niille myydä tuottei­tamme.
Vaihtokurssien nykyisel­lään
ollessa se* käy mahdottomak­si.
Maailmansodan jälkiseura­ukset
ovat jakaneet kansat kol­meen
ryhmään. Ensinnä tulevat
ne, joiden raha on melkein par-arvossa,
j a joiden kanssa kaup­pavaihto
on jokseenkin helppoa.
Toiseksi tulevat ne, joiden raha
on noin puolet huonompaa nor­maaliarvosta
ja on edelleen pa­ranemassa.
- Kolmanneksi ne, joi­den
valuutta on niin huonontu­nut,
että se on melkein arvoton­ta
ulkomaisessa kauppavaihdos­sa.
Viimemainittuihin nähden
tuskin on muuta parannuskeinoa
kuin setelistön uudelleen liik­keellelaskeminen
jollakin luotto-perusteella.
Maiden täytyy, tuot­taa
enenimän kuin ne kuluttavat
RIITA SAKSAN A V U N MER­K
I T Y K S E S T Ä SUOMELLE.
Maailman vienti­kauppa.
Canadalaiset ovat toisinaan
t a i I) u va isia . ii no h t am a an, ett ä
heidän: maansa näyttelee Jiuo-mattavau
osaa maailman kaui)an
ja teollisuuden alalla. M aan ke­hitystä
ja kuntoisuutta ei mi­kään
kuvaa niin elävästi kuin se
määrä, minkä maa kykenee
m uu a 11 e lä h e t tii mä ii n omi a t u o t-:
t ei t a a n, t oi s i n • sa n o en v i en ti k a u p -
pa.
Vuonna 1913, niaaiimansodaii
puhkeamisen lähinnä edellisenäv
C a n a d a o 1 i k a 1 id e k anne 11 a s i j ai la
vientikauppaan - nähden maail­man
kansojen joukossa. Siihen
aikaan Sa k sa oli j u u r I v ai 1 a ii n u t
YhdysvalUiin tilan ja tulint
maailman liiiiin;i;i suurimnrab.i\
vientimaaksi, ollen kuitenkin
huomattavasti Suur-Hritannian
jälessä.- Noin kuudensadan mil­joonan
dollarin aukko croiiti
s i 11 o i n Sa k' s a n. j a i'in g 1 a n n i n, j a
Amerika taasen oli kaksisataa
m i I Joona a d oi 1 a ria Sa ksa n j ales­s
a .
Sitten syttyi sota, joka vii luis­sa
ajassa käänsi koko maaiJmau
kaupan y 1 ösala isin. ^ . M erki 11 isen
lyhyessä ajassa YJidysvallat
riensi kaikkieivmuidenmaiden
edelle / kauppavaihdossa; saavut­taen
vuoden 11)20 loi)ulla kah­deksankymmenen
tullannen mil-j
o o n a n d o 11 a rl n k a u[) [ yn v a i h d o n ^
1 i 1 ä h e s ne 1 j ii k e r t a a n i i n s u ii -
ren kuin vuonna 1013. Samnau
aikaan Suur-Britanniakin [ron-n
i s t e 1 i yi (is päin, ] > ä äs 1 e n 1 o j) i ilhi
vuotta lf)20 .Yiiteenkymmencenv
tuhantecn miljoonaan, :jotavas-toin
Saksa auttamattomasti jäi
jälelle. Sen vientikauppa, joka
arvonsa ineiiettäneen valuutan
vuoksi ; lasketaan hiljoonissa
markoissa, tekee dolla reissä va in
muutaman sata miljoonaa.
Mutta vuonna 1921 Yhdysval­tain
viennissä tai)alrtui odotta­maton
aleneminen, l.ieneekö s(;n
aiheuttanut tu o nt i ta va i'o i 11 e ase­tettu
raskas tariffi tai jokumuu
syy, ei ole ticdossainnie; niutja
tosiasia on, et t i i Ylidysvaltaiii
vienti kahdessatoista kuiikaudes-sa
väheni kalideksastakynime-
II es t ii t u h a nn esta n el j äänky m i n e -
neenkolmeentuhanteen miljoo­naan,
do 11 a ri in. • K u 1 uvan x\i oden
n e Ij ii n e n si in ii i s e n k u u k' a u d e 11 a in­kana
lasku on muodostunut vie­lä
jyrkemmäksi. Vuoden 1921
liikelamäannus koski tosin .suu-r
esti E n gl a n ti ak i n, m u 11 a e i s i i-nilmäärin
kuin oH odot;'ttu, ja
.vuonna 1922. sen. vient i ai koi u uu­delleen
kohota sillä seurauksella,
ettii Y'hdistetty Kuningaskunta
taasen on muita maita vientiin
nähden . johtamassa, YHidysval-tain
jäädessä toiselle tilalle,
]\Iikäli Canada on kysymylv-sessä,
on sen ryhmittymisessä
vi e n t i k a u p p a a n n ii 11 d e n t a p a 111 u -
nut merkillepantava käänne.
Kahdeksannelta tilalta vuoden
1913 lopussa se 1920 j)ääsi kiipe­ämään
kolmanncksi,mutta 'Kans-kan
vientikaupan nopea laajene­minen
vei sen Canadan edelle
toukokuulla 1920, jonka aseman
se siitä lähtien oii edelleenkin
onnistunut säilyttämään. Viime
vuoden lamaannus aiheutti sille,
vähemmän haittaa kuin muille
kilpailijoille, vaikkakin se vielä
on päl^jon jälessä Englannista ja
Yhdysvalloista. Canada on an­karasta
kilpailusta huolimatta
onnistunut pysyttäytymään nel­jäntenä
Japanin kulkiessa aivan
sen kintereillä ja Argentinan lä­hinnä
seuraavana.
• Canadalaiset vaatimattomuu­dessaan
eivät tahdo suurta nu­meroa
: tehdii saavutuksistaan,
mutta syytä on muistaa, että
kansakunta, joka vientiin, näh­den
kykenee valtaamaan, neljän­nen
tilan, ei suinkaan ole mikään
merkityksetön tekijä maailman
markkinoilla.
Suomen armeijan päämajassa
vapaussodan aikana palveUiil
r u o t s a l a i n e n majuri ( ) . M . ^rörn-gr.
cn o n ä s k e t t ä i n j u l a i s s u t len­t
o k i r j a s e n , jossa hän tahtoo vas­t
a t a kysymykseen, onko saksalai­nen
k e n r a a l i von der (loit// a r v i ­o
i n u t Suomen oman osuuden va-paustaistelu.
ssaan lifan ])ieneksi.
K i r j o i t t a j a toteaa ensiksikin,
e t t ä saksalaisten j o u k k o j e n Suo­meen
kutsuminen tai)alitui vas­t
o i n kenraali '.Mannerheimin toi­vomusta
ja hänen vastalausees­taan
huolimalta. Vapaussotam­me
y l i p ä ä l l i k k ö oli v a k u u l e l lu
s i i t ä , e t t ä jos Suomi saa ulkoa--
p ä i n vissiä l i c u k i l ö l l i s l i j ja s o l a -
v a r u s l i i k s e l l i s t a apua se tulee o-min
neuv( j i i i s a , ilman saksalaista
aj)ua, i saattamaan .vaiiaussodari
onnelliseen loppuun.; Jvenraali
M a n n e r h e im pelkäsi, e t t ä saksa­laisen
avun vastaanottaminen tu­li
s i Id e t o 111 a a n S u om o n m a a i l m a n-
SO t a a 11 i . k' sk u s v a 11 a i n ' p i lo 1 e 11 a.
K i r j n i t t a j a n mielestii riippui
Suomen polil i i k k o j e n Imnkki-man
saksijl a i s e n avun >aanli s i i -
t ä e l t i i sen l i i h e t l i i m i i K M i oli S;ik-san
solasuunnilelman muknisla,
K e n r a a l i t Ludendorri' J;i von der
(io]{'A eivät iiiuislelinissaaii l i i la
sa 1 a a k a an. :M. u j u r i 'I'ö rYi i,' i-e 11 i n
m i e l c s l i i v i i m e i n a i n i l t u on ; m l a -'
nut tässä suhteen väiiriin kuvan
k(>nr, Manncr-lieiiiiiitf kann;ist;i^
j o k a ]\vsyi koko .sodan ajan iimnt
tumattomana. 'Ivun saks;ilaisfi'n.
m a i h i n i i o n s i i oli j)iiä{etty loi;i; i -
sia, koetti sufjiiialainen . ylij)iiälr
l i k k ö hionnolli.sesti ])arhaansa:
mukaan sopeutua tilanteeseen.
l l i i i d c n h u r g hyviiksyi myJiskiu
..kenraali -Mannerheimin toivo­muksen,
e t t ä >Snom('ss;i toimineet
saksalaiset j o u k o t tulisi\-at: Siio-meii"
.yiipiiäHik(")n a l a i s i k s i , Mii--
laiseksi asia todellisuudessa muo­d
o s t u i , siitä kuvastaa kirjoi Ha­j
a n mielestii von d i ' r (Joltzin pu­he
''molemmisfa ylip;t; i l l i k ( ) i s { ; i .'
-Majuri, - T ö r n g r e n i u .mielestii
k e n r a a l i von der ( i o l t / i i i nliiis-telmis.
sa kuvasifivan Saksan
Nykyinen 'kurssimme t-ahaläht
tyksille SUOMEEN
kostin kautta ja
sähköteitse on
— Enimmän pulmvat ne, joil­la
on vähimmin sanottavaa.
— Pienten alusten tulisi pysy­tellä
lähellä rantaa,
Dollarilta.
Myög myömme pankki-osoituk­sia
(shekkejä) markoissa . yllä i
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi)
sia, kolmen prosentin korkoa ve-,
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa iunäste-'
taan siellä voimassa-olevan doll>.
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialähetyksille
postin: k'autta on 1 He. summille
alle .1520.00; sitä suuremmilta sum­milta
ijiitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta. .
, Kaikki. lähetykset osoitetaan
postin kautjta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
I
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjiin osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. LS74.—
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
I
s a K ^ a i a i ^ t e n
l i u l i t i k i i i i i i
nai.^el j o u k o t - o l i v at
uiaihinnoustessa
p.. Llan-iossa. pu-
.^nuiinilh^en
' • l i n j a l h t . l*oi-i—Tampere—ITci-
) ) ( ) ] a - - \ | j i i ) i i r l rintamassa. Valko­sia
vastlian,. ilman e t t ä siihen
saakka, oli. t a j i a h t i i n u l m i t ä än
r a t k a i s u a / ' .Majuri T. sanoo,
e t t i i 1' i i s i i m i i k i M , i i i a i n i t t u rinta-mamjiii
r i i t e l y on virlieollinen.:
Toiseksi t illee, c t l i i ratkaiseva
i ' y n n i s l y s 'J.'a m peret ta vastaan
a.- j a l k o i Iinlitikunn . o p . klo •> aa-vun
y l i a r v i o i n t i oii monessa k o h - j n u i l l a ja ettii sanottuna i)iiivänä
d i n e p ä m i e l l y t t i i v ä i i laatua. Vaik
. k a k- e 11 r a ji I i t u 11 n u s t a a k i 11 .M; i u -
nerheimin: :1 a i t a va>;t i t o im rneen
vapaussodan . i»iuiMikkiJnli,.mer­kitsee
hän liiinet vain maan j)oli-joisosan
vapauttajaksi, Vaikka
t o s i a s i a l l i s e s t i saksalaiset suoi-jt-t
i va t lii k k e e n s ä .verrat ei i ra joi le­t
u l l a J I a n j ; ' o n — l i ä m e e n l i n n a n —
L a h d e n — L o v i i s a n alueella,
K*uotsalainen kii-jf)ittaja on e-r
i k o i s e s t i kiintynyt huomautta­maan
kenraali' von der ^JoMzin
maininnasta. minkä mukaan
kosken i t ä p u o l e l l a oleva Tampe-i-
eenosa oli vaikoisfMi armeijan
l i a l l i i s s a . Tiistii huolimatta tah­too
keui'aali von d e r (ioltz. tode­ta,
että \-en'ateii viihii j i ä l ö i n eu
K a i ' j a i i taistelu, jokii tapahtui
l i n i u i n l i e t i i • l ö o k i l o m e t r i n piiäs-sii
Tampereelta, ' olisi helpoitta-nut
mainitun kaupunj^nn valloi­tusta.
K e n r a a l i von ,der ( l o l t z i n mie­lestii
h{'l|)orfti,\'at saksalaiset so-tal(
il ila ilvarjalan kannaksella-^
kin. Tiimiikin viiite on m a j u ri
Yhteys; Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
»uomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
pn joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
aryo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman^
kurssin rahalähetyksistä.
KUÄSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN IVCAKKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00. asti. Jokaiselta seu(raavaltä sa­dalta
25;c;
^ Tiedlzstelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
!: L •
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.