Canadan uutiset, August 26, 1920

              CANADAN UUTISET
suomalainen eanomalehtl Ganadaflsa»
i ilMiestyy jokaisen» Tor&taina;
. : > Kustantaja
The Canada Nevvsi Publlanlng Co,
ErickJ. Korte, Liikkeenhoitaja.
T I L A U S H I N N A T :
"-Canadaan^ $2.00 koko vuodelta,
11.60 9 kmikaudeltai?1.25 puolelta
vuodelta, 65 eentUä 3i kuukaudelta Ja
225 senttiä kuukaudelta .
?YhdysYaltoihin ja Suomeen: |2.5p
koko vuodelta ja $,1.50 puolelta vuo-
I L M O I T U S H I N N A T :
^ 40 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.'
Pitempiaikaisille ilmoltuksil-
1<> koMuullinen alennus. HaJutaantie-tö-
ja nimenmuuttoiliuotuks(^t 75 sent
tiä kertai $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ihnoltukset $2^00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmol-tnkaet
$2.00 kerta. Kuoloniimoitukset
$2.00, muistövärsyllä $2.25: Syntymä-
Ilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukaet
?ä.oo. , .
; Pöytäkirjat^ tiliselvitykset, keräys
luettelot, luento-Ilmoitukset y. m. 25
aentllä tuumalta.! '
VUutisten joukkoon aijotuista Ilmoi­tuksista
peritään 10 senttiä riviltä.
Plenimmänkin ilmoituksen hinta on
6Q senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomiltai
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotutikirjeet, tl
laukset ,^ ja rahat ovat lähetettävät
osoittee/la:
/ C A N A D A N U U T I S E T,
Port Arthur,, Ont., Canada.
ehdokas,"' vaan '^lam yoitoaaii:
panemisen ehdoksi" ja että :**vii-namiehet
saavat-, ymmärtää ^en
miten tahtovat.Kummallakin
puolueella näyttää siis olevan di-
^okas, joka ei omasta päästään
ole millään kannalla, vaan odot­taa
ohjauksia ylempää. Suurin
ero näyttää miesten välillä ole­van
siinä, että toinen on demo-'
kraati ja toinen republikaani, ja
suurin yhtäläisyys että kummal­takin
puuttuu. omantakeisuutta
ja että kumpikin koettaa ktj^las-tella
ääniä joka suunnalta. Kol­mannen
puolueen syntyminen
Ylidysvalloissa ei ole mikään ih­me.
Pikemmin voi ihmetellä sitä
ettei se ole voimakkaampi.
Canadan Uutisista lainattaessa on
tähdd mainittava.
Osoitemuutoksesta tuiee i Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
(Tho Canada!News)
The Finnish Ne,wspaper in Canada.
Published eveVy Thursday by
• The Catilada News Publishing Co.
V ErickJ. Korte, Manager.
Daily New8 Bldg-, ^ Port Arthur, Ont;
CANADAN U U T I S ET
is"welcomed and read in every Finnish
homic In thle Dominion. It is the only
direct advertising imedium for those
I manufacturers and mevchants -vvho
•wlsh to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-uct
» and merchandise by the large and
ever erowing Finnish population resid-ing
1Ä Canada-i Place yonn trial ad
vertisement and get results.i:
Advertising rates 400. per Ineh.
Political advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday neon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price tn Ganf.da $2.00
per; .year,; United States and other
countries $2.50 per ycar in advance.
Entered as second ciass mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada. ,
—^ Äitien • eläkelaki laadittiin
Ontariossa parlamentin viime is-tuntokaudelhi
ja äskettäin naivat
lain toimeenpanemista ja valvo­mista
varten määrätyn toimikun­nan
jäsenet virallisen nimityksen.
Toimikuntaan kuuluu viisi jäsen^
tii. ja • sen puheenjohtajaksi.nimi­tettiin
Toronton kieltolakikomite-an
siliteeri, pastori Peter Bryce,
joka työskenteli innokkaasti lain
laatimiseksi. Toimikuntaan kuu-luu
kaksi naisjäsentä.
Toimikunnan ensimäisenä ai­heena
on nimittää 10 tutkijaa
maakuntaan ottamaan selvää a-pua
tarvitsevista äideistä. Mikä­li
malulollista koetetaan työhön
saada yhteiskunnalliseen työhön
t ot tu n ei t a s ai r aaho i t a j at t a ri a. H<ii-dän
työnsä ; alkaa. syysk. 1: p. ja
tutkinuiksen . ylikäytyä ovat he
vierailevma neuvonantajina ko­deissa.
'Eläke eli avustus makse­taan
lokak. 1 päivästä lähtien
3^ksin siinäkin tapauksessa, että
sen antaminen päätettäisiin: vasta
myöhemmin.
r THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve «the Ideals and
sacred tradltlons ofi this, our ndopted
country, the Dominion cf Canada: To
observ© Its Iaw8 and incpire others to
respect land obey thern.; To strlve
unceasingly to quick^n the ipublic'a
sense of clvlcduty: In ali ways to aid
In making thia country greatep and
better than^/e found It.
— Parhain viisaus on järkky­mätön
päättäväisyys. — Bona­parte.
I
— Todellisen ystävän voit voit­taa
ainoastaan olemalla itse sel­lainen.
X 1
.Henkiset kyvyt, niinkuin
ruumiillisletkin, voimistuvat har-
. joituksen kautta.. Liiallinen lepo
on kaikelle veltostaj^^aa. : i
; Parhain^millekin aikeille, el­lei
niitä käydä ajoissa toteutta­maan,
käy kuten pesässä hauto-nmtta
jääneille ikananmunill e
ne mätänevät.
. >^ Tarkkasta ystäviäsi ,* heissä
näet oman -kaavasi, il Sanonta, sa­no
minulle kenen kanssa seurus­telet
ja minä, sanon sinulle i mil­lainen
olet, 'ei ole vailla totuutta.
~ Suui*-scdan jälkimainingit
eivät ole läheskään elltineet tyyn­tyä,
kun maailma taas avoimesti
puhuu uusista sodista. Äskettäin
piti liittolaisjoukkojcn ylikomen-taja,
marsalkka F<jehy puheen
Ranskan (^merikadeteille, jossa
hän sanoi, että seura'äva sota i.tul^
' laan pääasia.ssa taistelemaan i l -
Äiassa ja veden allaJ 1 tietäisipä
'hansojen koettaa kaikessa oikeut­ta
noudattavan ohjelman kautta
pyrkiä välttämään sotia, sen si­jaan,
että suunnittelevat ja .va­rustautuvat
niitä varten.
• Osotteeksi siitä kannätto-muudesta
1 mikä Ylidysvaltain
pääpuolueiden prdsidpnttiehdok-kaillä
on useissa tärkeissä kysy­myksissä
mainitsemme että de-
!mokraattien ehdokas (kuvernööri
Gox on ilmoittanut ole^^iansa jyr­kästi
puolueeton kieltolakikysy-myksessä.
s Hänen vaajlitaistelun-sa
johtaja on viinami;ehille kui­rienkin
ilmoittanutj että Gox lei
plö "piirin' Ja mietojinn .viinien
— Useilla ihmisillä on se onne­ton.
tapa, ett ä h e alinom a a ni i e ti s-kelevät
entistä elämäänsä ja kat­kerasti
syyttävät itseään virheit-ten
vuoksi, kunnes -lopulta koko
heidän eiämänsä suuntautuu;
taaksepäin sen sijaan, että se oli­si
kohdistettava eteenpäin, ja :he
^läkevät kaikki valh.eelJisessa val­iossa,
ko.-^-Va he näkevät kaikesta
yaiu varjopuolen. Kuta kauem­min
ne mielikn.;it tai r.jatukset,
joiden vuoksi me itseämme kiu­saamme,
^viipyvät hengessämme,
sitä. syvempään ne sinne junrtu-vat
ja sitä vaikeampi on niitä e-nää
karkoittaa.
Oletko kokskaan kuullut, että
huolet ovat mitään hyvää aikaan
saaneet. Ovatko ne koskaan pa­rantaneet
jonkun ihmisen tilaa?
Eivätkö lie aina. ja kaildcialla ole
vaikuttaneet aivan päinvastoin
kuin on tarkoitettu, turmelleet
terveyden, tyhjentäneet elinvoi­man,
vähentäneet tuotantoky­kyä?
Sen vuoksi me tahdomme laka­ta
huolehtimasta ja valittamasta.
Meidän täytyy huolemme unoh­taa
ja haudata. Paljon voi teh­dä
niitä vastaan jo pysyttäyty­mällä
aivan terveenä:; hyvä ruu­ansulatus
ja hyvä uni karkoitta-vat
jo suuren joukon huolia, jot.
ka kuten tunnettu, parhaiten
viihtyvät silloin, kun ihminen ori
sairas. Eikä sen lisäksi mikään
niin helposti karkoita huolia kuin
totuttautuminen tai tarpeen tul­len
pakottautuminen olemaan i -
löinen, käsittämään asiat parhain
päin, tietoisesti ja tarkoituksella
sulkemaan silmät elämän varjo­puolilta.
Jos tunnet, että pelko:
ja huoleti tahtovat sinua ahdis­taa,
niin; täytä heti paikalla hen­kesi
rohkeuden toivon ja luotta-mulcsen
: ajatuksilla. Kieltäydy
ottamasta vastaan noita onnesi ja
menestyksesl katkeria vihollisia,
karkoita pois verenimijät kaikki­ne
seuralaisineen. Sinun täytyy
epä toi von, masennuksen, pahojen
aavistusten ja huolten sijalle a-settaa
niiden vastakohdat: toi­von,
rohkeuden, iloisuuden, reip­pauden.
Kaksi tällaista joukkoa
toisilleen vastakkaisia . ajatuksia
ei voi yhtä aikaa nila mielessäsi,
hyvät karkoittavat pois pahat.
den, haluaisivat edistää kauppaa
Canadassa ja auttaa sitä ^brittiläi­sellä
rahalla. Hän ilmoitti surul-la
tehneensä sen havainnon, että
maassa on runsaasti amerikalais-tumis-
taipumusta.
Luonnollisesti mahtavan eteläi­sen
naapurin vaikutus pääomien
sijoittajana Ganadaan ei ole tun­tumatta
• amerikalaistumisessa-kaan.
f^Iutta löytyy toinenkin
huomattava amerikalaistumissyy,
syy, jota Mr. Feilden ja monet
muut harvoin huomaavat: Ameri­kasta
saapuu tuhansia siirtolaisia
vuosittain Ganadaan, enimmäk­seen
maanviljelijöitä. Vaikka nä­mä
puhuvatkin englanninkieltä,
ja vaikka heidän ulkomaalaisuu-dostaan
ei kenties pidetä melua,
niin ovat he hitaampia canada-laistumaan,
niin että he hengel­tään
olisivat canadalaisia, kuin
kukaan' niistä siirtolaisista, joi­den
puutteellinen englanninkie­len
taito tai sen taitamattomuus
heti ilmaisee ja leimaa heidät ul-komaalais'.
eksi. Nämä ulkomaa-lai
se t o va t m onest i en e m män ca­nadalaisia
hengeltään kuin Ame­rikasta
tai Englannista muutta-:
nut siirtolainen. Jälkimmäinen
voi nimittäin olla vieras ja välin-p
i t ä m ti t ön Ga n a d a 11 e hri t ti 1 ä i sy y-destään
huolimatta.
A menkasta muuttanut, siirtohvi-n
en, e i h e v i 11 ä va p au du a m eri k a -
laisuudestaan. Ja tätä kiinty­mystä
amerikalaisuutecn luonnol-;
lisesti pitää yllä entisen kotimaan
läheisyys ja siellä olevat sukulair
set ja monet muut seikat. Useim­mat
tarpeelliset koneensa hänen
täytyy edelleenkin tuottaa Ame-:
rikasta ja hänen 'amerikalaismier
•lisyyttään ei vähennä suinkaan .se
että hän niistä täällä joutuu mak-
) samaan huomattavasti enemmän.
Ja kuitenkin kauppakilpailua -ja
intoilevaa kansallisylpeyttä lu­kuunottamatta
tuskin löytyy mir
tään .syytä paheksua Ganadan tä­hän
astista ameriklvalaistumista.
— J. H.
kasta miestä vetämään rangaista-j Yhdysvailtain neekeriprobleemi,
van killumaan, on kaikki mitä
tarvitaan tuomion täytäntöönpai
nossa.
'Tämä menettely on virkistänyt
venäläisiä mainiosti. Vetelehtivät
pakolaiset, jotka Turkista lähti­essään
muiijottivat ja äksyilivät,
mu'uttuvat käteviksi ja ahkeriksi
työntekijöiksi tunnin kuluessa ve-'
nälälselle maaperälle saavuttu­aan.
Ase- ja työhuoneet ja har­joituskentät
Sevastopolissa ovat
täynnä vilkasta toimintaa ja ve-telehtijöitä
ei löydy.
.'Mutta pienet;prinssessatseura-naisineen
— vähän asiaa tiedus-teltlia.
si tulet siihen huomioon, et­tä
ihan mnutaraaa lukuunotta­matta,
ovat kaikki Konstanttino-pelissa
olevat venakot aatelissu­kua
— ovat lohduttomia ja sa­moin
myöskin ne vetelehtivät her­rasmiehet,
joiden pian täytyy
mennä tapaamaan," niinkuin he
sanovat, ankaraa päällikköänsä.
Heidän lukunsa kaupungissa al­kaakin
vähetä, ja venäläisen uni­vormun
näkeminen käy päivä
piiivältä harvinaisemmaksi, ja jä-lellä
olevat viipyjät ovat aina
vaarassa joutua hyvinkin tiukan
kuulustelun alai.siksi.
— Canadassa on liian paljon
Yhdysvaltalaista pääomaa, lausui
Empire MaiPin päätoimittaja ja
valtakunnan • kauppa-pröpagan-dajäi-
jestön johtaja, Mr. Theo.
Feilden, Torontossa vierailles­saan.
' En Q:I antilaista pääomaa
tarvittdsiin Mr. Feildenin miö^
Iestä saada Ganadaan eriemniaiii
Brittiläiset tehtailijat, sanoi Feil-
Venäjän uusi hirmuvaltias.
Sellaisena kuvaa eräs englanti­lainen,-
Sir Pereival Phillips^
Ranskan äsk(|n tunnustaman ken­raali
NVrangelin, etelä-Venäjän
holsheviki vastaisten joukkojen
komcntajanj kirjoituksessaan
Konstantniopelista Lontoon Ex-press-
lehteen. Hän sanoo, että
Wrangel ampuu ja hirttää yhtä
.arkailematta; kuin itse holshovi-kitkin,
ja että Konstantinopelissa
tarmollaan järjesti rippeet Deni-kin
'in .armeijasta, ovat sangen
vastahako'isia palaamaan takaisin
Venäjälle, sillä siellä heidän täy­tyy
ryhtyä sotaväkeen tai työhön
tai joutua — hirteen; Kirjoitta­ja
kyllä myöntää että nämä pa­kolaiset
kuuluvat -tavalliseen ve­telehti
jäluokkaan. Kun Wrangel
,t a r m oi la an j är j e sti r ii p p e e t D eni -
kin'in armeijasta taa.s merkitystä
omaavaksi joukoksi riensivät
kaikki todelliset isänmaan ystävät
vapaaehtoisesti riveihin. Jälellä o-levat
ovatkin siksi sellaisia, jotka
tyytyväisinä eläisivät englanti­laisten
armopaloista, ja seuruste­lisivat,
paossa olevien entisten
prinsessain ja heidän seuranais-tensa
kanssa miten kauan hyvän­sä.
Häiriöt, keskinäiset tappelut
ja juoppous ovat heidän keskuu­dessaan
tavallisia, mutta viinatto­maan,
taistelua ja nälkääkin nä­kevään
armeijaan tai työhön me­noa
— sitä he eivät kuvittele­kaan.
^
Mutta kenr. Wrangel haluaa
heitä ja heidän täytynee mennä,
varsinkin kun englantilaiset alka­vat
kyllästyä heidän elosteluunsa
ja tappeluiliinsa.
^ Ja päästyään Sevastopoliin on
heidän valittava työhön, armei­jaan
täiNliirsipuuhun joutuminen
välillä. . Ensimäinen lie monille
näistä miehistä vaikein, mutta
Viimeksi mainittu on variha ellei
asianomainen suostu työhön tai
armeijaan. Kuolemantuomioiden
toteuttamisessa on "Wrangel ar­moton.
Varsinkin hallituksensa
alussa -pani hän kuolemantuomio
oita^ toimeen runsaasti, hirttäen
sotilaita tottelemattomuudesta,
upseereja velvollisuutensa laimin­lyömisestä
tai juopumisestai ja
kerrotaan että hän antoi hirttää
erään Punaisen Ristin hoitajatta­ren
,'joka oli löydetty syylliseksi
'avuttomana sairastavan soturin
hiuonosti kohtelemiseen. Hirttä-riiineä'
'tapahtuu, ilman mutkia.
JKappale nuoraa, ja pari voima-
Yhdysvaltain neekerit.
Puhue.ssamme heistä, me t a v ^h
lisesti kuvittelemme mielessämme
rääsyisen ja likasen olennon, tie­tämättömän,
ja valmiin 'kaikkiin
alhaisimpiin rikoksiin. ,:\ruunlai.
sia neekercitä tuskin muistamme
löytyvänkään. Mahdollisesti tämä
kansan aIhainen käsitys neekereis­tä,
joka enimmäkseen on muodos­tettu
kokonaan rodun huöuoim-;
pien a i nes t en mu ka a n, sellaisten,
joit a, :t a va taa n si veet t öm.yyden pe­säpaikoilla
ja kaduilla vetelehti-m
ässä, 1 ie nee syynä; s ii h en ki n, et -
tä yleisö ei pohjois-valtioissakaan
nouse panemaan,Jyrkempää vas­talausetta
neekerilynkhauksia
vas ta a n, e i k ä ota niiden ka u h o a a
rikollisuutta huöhiioon. vakavalta
kannalta.
Kysymme kuitenkin tehdäänkö
siten oikeutta neekereille. Jos
myöntäisimme vielä senkin, että
he ovat alhaisemmalla kehitysta­solla,
kuin valkoiset'naapurinsa,
niin ; oikeuttaako se inuodosta-majin
heistä yleiskuvan heidän
keskuudessaan löytyvien kurjim--
pien tyyppien mukaan?
: Totta kyllä että meihin suoma;^
laisiin nähden tehdään tässä
maassa sama erehdys sangen u-sein.
Kun joku suomalainen sodan
aikana lausui jonkun hävittö-myyden,
jonka merkitystä hän
tuskin itse ymmärsikään. Punai­sen
Ristin kerääjälle tai sotalai­na-
tilauksien merkitsijälle, niin
leimattiin hyvin helposti koko
suomalainen kansallisuus sen mu­kaisesti,
katsomatta ollenkaan
siihen, että monen monet suoma­laiset
uhrasivat kumpaankin hy­vinkin
kohtuullisen osansa.
Kun joku määrä suomalaisia on
löydetty syypääksi korpirojun
valmistamiseen ja Tiiyymiseen,
puhutaan. asiasta . heti niinkuin
kaikki suomalaiset sitä tekisivät.
Ja kun muutamia kymmeniä pu-j
naruton saastuttamia suomalaisia
elää laitonta yhdyselämää, ja
eukkoja ja ukkoja vaihetellen,
vetävät päällensä siveellisten ih­misten
inhon, niin kun tämä seik­ka
jonkun jutun yhteydessä tulee
julkisuuteen ja toiskielisten' kor­ville,
ovat monet näistä heti val­miit
uskomaan, että suomalaiset
yleensä ovat siveyden velvoituk­sista
tietämätöntä väkeä ja elä­vät
kuin nautakarja laitumella.
Sellaisen päätelmän saattaa vielä
lisäksi tehdä henkilö, joka ken­ties
on asunut kauan suomalaisen'
naapurina ja oppinut tuntemaan
tämän yhtä kunnollisena ihmise­nä
kuin parhaa^n canadalaisen tai
amerikalaisen konsanaan. Huono
suomalainen luetaan helposti tyy­pilliseksi
suomalaiseksi, rotunsa
ja kansallisuutensa oikeaksi edus­tajaksi,
ja hyvä ja kunnollinen
taas jätetään huomioonottamat­ta
tai pidetään poikkeusilmiönä.
Tällä ei nyt ollenkaan tahdota
vertailla neekereitä ja suomalai­sia
toisiinsa. Ei kai kukaan as^a
niin käsittäne. Tarkoitus on vaan
osottaa miten väärin tehdään kun
miiutamieUj eli vaikkapa nseain-kin
syystä koko irdtu tai kansal­lisuus
\tuomitaan sämallaiseksi.
vaikkeipa nyt olekaan sellainen
kuin Irlannin tai Ahvenanmaan
kysymys, on sittekin olemassa.
Huutava .vääryys on tehty silloin
kun mustia 'on orjina kuletettu
Amerikan mantereelle ja tämän
Vääryyden rangaistuksena on A-merikalia
vaikea probleemi edes­sään.
; Neekerit ovat ja pysyvät
siellä. Joko he ovat maalle hyö­dyksi
tai vitsaukseksi riippunee
suureksi osaksi kohtelusta, jota
heille osotetaan.
Parhaimman keinon neekeriky-symyksen
ratkaisemiseksi Ameri­kassa
esitti heidän etevin edusta­jansa
,orjuudessa syntynyt, oppi­nut
kirjailija ja koulumies Boo-ker
T.;Washington. Hänen maa-ilmanmainetta
/ ansainneet saavu­tuksensa
todistavat myöskin ;siitä
että neekeri kykenee: opinteillä ja
julkisessa elämässä kohoamaan
valkean veljensä rinnalle ja edus­tama
a n nä issä rotu aan y h tii a r-vokkaasti
kuin tämäkin.
Hänen esimerkkinsä ja ennen­kaikkea
hänen työnsä rotunsa
kasvattamisessa ja järjestämises­sä
todistavat, että valistustyö
mustan rodtin keskuudessa tuo
tyydyttäviä hedelmiä ja on ;»'unoa
tie Amerikan neekeriky.symykson
onnelliseen ratkaisuun.
Aiheen näihin mietteisiin n y t ;
tällä hetkellä antoi näiden rivien
kirjoittajalle uutinen yllämaini­tun
n e e k e r i jo h t a j a n poru s t a ma n
Nee keri e n Kansa 11 iae n L ii ke i ni es-
1 ii t on x u OS i k o Ivou kscs t a, j o k a l i i ­dettiin
Philadelphiassa viime vii­kolla.
Booker T. AVashington-vainaja
perusti sanotun liiton
Bostonissa v. 1900. Nykyisessä
kokouksessa oli tuhatkunta edus­tajaa
eri o.sista Yhdysvaltoja m.
ni. k3nnmeniä liuGmattavaan ase­maan
kohonneita ]ieekerirotnun
kuuluvia finanssimichiä, ja edus­tajia
useista varakkaista liikefIr­moista
ja kaupungeista, joiden
hallinto on kokonaan neekerien
k ä s i ssii. : Va rs i n a i s e t k o k o u s i s t n n .
n o t pidett iin $400^000. maksa noes­sa
Dunbar teaatterissa, joka on.
neekerien omistama ja on nimi­tetty
Paul Dunbar 'in, jo kuolleen
ncekerirunoilijan kunniak.si. Val­tion
kuvernööri i)iti edustaji 11 e
tervehdyspuheen mahtavassa A-cademy
.; of Music huoneustossa.
Vastauksen pu h e eseen esitti va r-sinaisessa
juhlapuheessaan tohto­ri
Robert R. I\rorton, liiton presi­dentti
ja Booker T. NVashingto-nin
seuraaja Tuskegee Instituten
rehtorina.
JOS Booker T; AVashingtonin a-lot
ta ma työ neekerien keskuudes­sa
saa jatkua, kehittäen neekeriä
yhdenarvoiseksi - valkean kansa­laisen
rinnalla on kaikki hyvin.
Mni ta rotu vi ha j a enna k koi uul
b oi s h e V i s t i s el 1 e. k i i hotU k sell e t i e t ä
valmistaen ja mustaihoisten miel­tä
katkeroittae^i, asettavat .vai­keita
esteitä:tällaiselle ke'hiyk.sel-le,
ja ohjaavat sen helposti päin­vastaisille
urille. Rotuvihassa ja
sen laittomissa ilmenemismuo­doissa
on suurin uhka Amerikan
neekerikysymyksen onnelliselle
ratkaisulle. J. H.
Nykyifien kurssimme
Siiomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
. Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä)::
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien
shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin'jälkeen.
Lähetyskulut rahalälietyksille postin kaiitta on
15c. summilla alle .$20.00; sitä suuremmilta S U HK
miltä mitään kuluja ei pei^itä. Lähetyskulut säh­köteitse
on .^li.no kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos
sähkö.sanomalähetystä ei erikoisesti: pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä­hettäjän
osoitteilla varustettuina osoitteella:
FOEEIGN DEPARTMENT
HANCOCK,
Perustettu vuonna ;IS74. iVarat yli $3,000,000.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suoma­laista
liikkeessämme. ; '
lainen ei paljon pääse; ymmälle.
Sitä ei juuri voi enää kutsua suo­menkieleksi,
'-siansaksaa':' vai
mitä lienee.
Tarkoitukseni ei tässä ole ruve­ta
luettelemaan tämiin uuden
englantilais-suomala isen k ielen
merkillisiä sanoja, siMH katson,
että kenelläkään ei ole 'sen oppi­misesta
vastaavaa hyötyä. Espe-btlak.
ta seivä, miten suomalaisen
tulee käyttää omaa, ; kaunista
kiel tää n. .Va i k ka a's u m me k in €a -
nadassa ja elikä olemme vielä tä.
män maan alamaisiakin, ei meillä
silti ole mitään oikeutta ruveta
uutta suomenkielen sanaoj)pia
mu od OS ta m aan. Set ä 1 ä u kielioppi
on tietäiikseni .vielä kyllin tarkoi­tus
l a an • v a s taa v a. Ln gla n n i ] i k iel-rantonkiui
opiskelu olisi varmasti tä tule,c ojuskella kaikkien iiiit-kchittäväYnpää,"
valakka sitä ei ten, jotka siinä vielä ovat, heik­koja,
mutta suomenkieltä ei silti
ble-käsitelfävii ; luiolim^
Kun Suomala isillä 1 apsillä lei ole
vielä ole yleiseksi hyväksytty­kään.
Jos tämän; maan suomalaiset
täisiin nyt ensiksi, huomioon : - ; ;
Kaara—vaunu . (k automobiili);
treini-T—juna; tippo—asema; träki
Kansalaistemme
suomenkielen
taidosta.
Ei tarvitse muuta,, kuin penkoa
vanhoja suomalaisia käsikirjoi­tuksia
ja verrata niitii nykyiseen
kirjakieleen, kun jo huomaa sen
suunnattoman kehityksen, mikä
äidinkielemme käytössä on tapah­tunut
viimeisten vuosikymmenien
aikana. Agricolan teoksissa e-siintyvää
kieltä eivät nykyajan
ihmiset tuskin enää voisi vaikeu­detta
ymmärtää ja kuitenkin oli
Agricolan työllä mullistava vai­kutus
suomenkielen kehitykseen
ja asemaan Suomessa.
Kieltämme sanovat useat uiko--
maaldisetkin kauniiksi ja sointu­vaksi,
verrataanpa sitä tässä suh­teessa
italiankieleenkin. Sano­taan^
että jokainen kieli on kau­nista^
jos sitä vain ihmisten ta­valla
käytetään, ja se lansui/to
pitää epäilemättä paikkansa. A-merikan
ja Canadan suomalaiset,
jotka vuosikausia ovat tässä maas­sa
oleskelleet, eivät enää osaa pu­hua
omaa äidinkieltään. Heidän
keskuudessaan on syntynyt omi-t]
ainen, suomen- ja: englanninkie­lisistä
aineksista muovailtu eeka-sotku,
--gosta varsinainen siioma^
eivät jokapäiväisessä puheessaan tilaisuutta saada koulussa hyvää
halua käyttää englanninkieltä, PO ijaa äidinkielessään, tulee, van­niin
miksi he eivät sitten tahdo he npien antaa .se; heille. Sillien
säilyttää iiidinkieUään sellaisena, hekään eivät kykene, elleivät a-miksi;
se kotimaassa on muodos-' joissa paranna omaa kielitaito-tunut.
Tietääkseni ön suomenkic-j aan. jllyvää. suomalaista kirjalli-lessä
jo silcsi monipuolinen sana- suutta lukemalla saavutetaan jo
varasto, että siihen: ci vieraasta byviä tuloksia ja parsitaan hajal-kielestä
tarvitse . ainakaan joka- le mennyttä kielitajuntaa.
päiväisimpiä sanoja lainata. Eh-1 Vielä ei ole myöhäistä. Tehkää
dotan arv. canadalaisille kansaa- parannus ja niin pian kuin mah­laisille,
että esim. seuraavat pa-^dollista.: L. J. M.
rannukset kielen ulkoasussa ot et-^
Japan^aisia tulee salateitä
I Yhdysvaltoihin.
Kongressimies Albert Johnson
on matkaillaan länsiraiinikoliö
saanut selville, että; japanilaisten
. saläkul j e tus ta . ; j Yl^ys v^
liärjoitetaah aiyäij jilrjestelmälliv
sesti. I<:äik^vi .länsirannikon • asuk-ka
a t ti e tä Va t, ^en, nui ttä:. i dän • a-sukkaat
.eivät; sitä ^tahtoneiet:;us­koa.
::i-..;':':.;;.';-:'' • y-\',':r.:/t'':::^-:\ •
Olemme saaneet selville, sanoo
Johnson, että japanilaisten sala­tie
alkaa Yokohamasta ja jatkuu
sieltä Honolulun kautta Guayma-siin,
Caiitornian lahdcii rannalle.
Sieltä: japanilaiset kulkevat var­kain
Yhdysvaltojen rajan yli.
Täydellinen suo jelusjärjesteliuä
on asetettu kuntoon. Honolur
luun ja Guaymasiin Oli perustet­tu
asemapaikkoja, jotka huoleh­tivat
salakuljetuksen • yksityis­kohdista.
JEeksikolaiset vartijat
^leksikon ja Ylulysvaltain rajal­la
on tiettävästi lahjottu- . $10..
Kuri japanilainen sitten .011 onnel­lisesti
päässyt pujahtamaan maa-
—rautatie; stouvi—uuni; kitsi—
keittiö; .ruuma—huone; ruumata
—asua ; bo or d a ta—k äy d ä syö m äs-s
li; li a u SS i—t a 1 o; b il d i n gi—-r ak e n-nus;
bootti—vene - leeki-^järvi j ,
n. e. ai van 1 op pu m a ttomiin. Kyllä
tällainen kieli kuulostaa kerras­saan
tympäisevältä : tottumatto­man
korvassa, hassunkurisel ta.
IMikä pakko meidän on lainailla
sanoja vieraasta' kielestä, kun aiii-tii
on tarpeeksi omasta kohdasta­kin
? On aivan varma, että jo­kaiselle
sanalle, mitä tavallisessa
kielenkäytössä tarvitaan, löytyy
sopiva ja täysin merkityksellinen
suomalainenkin vastine. Ei sitä
synnynnäisen .suomalaisen tarvit­se
kauan miettiäkääuj tarvitaan
vain hyvää tahtoa ja päättäväi­syyttä
vapautua jo yleisek.si käy­neestä
huonosta tavasta. Jos o-mapäisyyttä
jatketaan edelleen­kin,
käy kielemme lopulta sellai­seksi,
että suomalaisten on mah­doton
ymmärtää tällä mantereel- hau, ottaa joku Japanilaisen Yh-la
asuvia heimolaisiaan. On totir
sesti jo aika^alkaa miettiä paran­nusta
tässä suhteessa. • Vanhem-
,pien ei käy laatuun ;:opettaa lap-silleeri
tällaista^^vajanaista kieltä,
jos, he kerran aikovat suomalai­suutta
säilyttää nuoren polven
keslmudessä. • Kun emme^ ker
ole brittiläisiä, niin me olemme
suomalaisia, puhummepa sitten
mitä kieltä tahansa.'-
Hyvät ystävät ja kylänmiehet!
Jos teillä hiukankin on suomalai-suudentiintöli
jälellä, niin' uhrat­kaa
hitunen "kallista aikaanne ja
distyksen jäsen, jolla yhdistyk­sellä
on haaraosastoja Oregonissa
ja "VVashfngtonissa, toimekseen
huolehtia uudesta _ kansalaises­taan.
Hänet viedään-pankkiin ja
hän sijoittaa sinrte jonkun sum­man
rahaa. Oltuaan, viijji, vuotta
työssä viini^nhoissa tai farmeilla
ei hänen sitten enää tarvitse pii­leksiä.
Jos häntä epäillään hil­jattain
maahan tulleeksi, voi hän
pankkiin veoaniallä osoittaa asu­neensa
jo viisi vuotta Amerikas­sa.
Tällöin on hän lain mukaan
oikeutettu maahan jäämään.