1923-07-26-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
OaSÖSDÄN K J F E I ^ J B T ; PORT S B T H U H , O N T ; / CANAISÄ; Torstaina, Heinäk'. 26, 1923" f ' N U M E R O 30 C A N A D A N UI^TISET Buomalalnen canomalehll GanadasBa, Ilmestyy jokaisena ^ Torötaina. Kustantaja The Canada Newe Publishing Co. Brick J. Korte, LlikkeenhoUaJa. ' Lauri Maunu, Toimittaja. suurina. * Hiinpä kertoi mouarra urheilijat yhc^teeti, /eikä sitten- TILAU8HINMAT: Canadaan: $2.50 toko todelta, $1.50 puolelta vuodelta, 76c. S kuu kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta. Yhdysvältoililn Ja Suomeen: 18.50 koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo-g^ ta. • ILMOITUSHINNAT* 60 senttiä palstatilumaltA kerran 3»* lalstuiia. Pitempiaikaisille llmoitukil» I*» kohtuullinen alennus. Halutaantie lo- Ja nlmenmuuttoilmotukset 76 sent. tlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Nalma-llmoltukset $2.00 kerta. $3.00 kolme «ert^. ATsiolIitto- Ja kihlaus-llmol- TOkset 60c palstatuumalta. Kuolonll moltukset $2.50, muistoVärssyllä $3.00 SyntymftllmoltukBet $1.60. Avioeroa moltukset $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys. luettelot; luento-llmoltukBet y. m. 80 eenttift tuumalta. Uutisten Joukkoon aljotulsta ilmoituksista peritään 15 senttiä riviltä. Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on 50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia el hyväksytä velaksi tuntemattomilta Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu pialtÄ. ; Kaikki liikkeelle aIJotut kirjeet, tl-taukset Ja rahat ovat lähetettävät osoitteella: CANADAN UUTISET, Port Arthur, Ont., Canada Canadan Uutisista lainattaesaa on , lähde mainittava. Osoitemuutoksesta tule© ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että uusi osoite. Ganadaan äskettäin saapunut kansalaisemme sellaisestakin tapauksesta joUoiu konttoristin t a i yleensä sillä a l a l l a ' palvelevan palkasta jää ainoastaan satai i i i a r k k a a yli vält^ämättömäinl^ meiROJen, ruuan j a asunnon, yaat-teide »n ostoon j a mufihin tarpeisiin. J a sadalla markalla ei nykyään ' pitkällekään potkita, joskin rali.alla on suurempi ostoarvo Suamessa kuin .vastaavalla summalla Canadassa. kään luultav^asti saada kokoon n i i n suurta raäärää. | E s i m . Ca-i i f o r n i a n yliopistossa on yksinomaan kiekobaheittoa harjoittamassa y l i 80 aniestä j|a keihään^ heittoa noin 50 mietätä. Pikajuoksua harjoitellaan k a i k k e in eniten. Siinä syy, miksi Setä S a m u l i l l a on n i i n runsaasti pikaj u o k s i j o i t a . Kysymykseen, mikSl on haastateltavan kokemus A m e r i k a n suhteesta Suomeen ja erittäinkin Viisas ajatus lienee kylläkin j nyt P a r i i s i n oIympialais,ten lä-inatkustaa tänne rahoja ansait-1 hestyessä, vastasi heiya Mikko-semaan, sillä yleensä sanoen on l l a : C A N A D A N U U T I S ET (The Canada New8) The Finnish New8paper in Canada. PubUshed every Thur^day by The Canada Nevvs Publlshlng.Co. Erick J. Korte, Manager. Lauri Maunu, Editor. Daily News B l d i , Port Arthur, Ont. CANADAN UUJISET Is welcomed and read In every Finnish home ia the Dominion. It is the-only dlrect advertlslng medium for those manufacturers and merchants who wl8h to create and build a protitable and permanent demand fdr thelr prod-ucts and merchandlse by the large and evergrofWlng Finnish populatlon regld- Ing In Canada. Place your trial ad vertlsement and get results. Advertlslng rates 50c per Inch. Polltical advs. $1.00 per Incil. Advertlsements must feacb our of- IIo© Wedn€sday noon to appear on Thnrsday'e Issue.i , Subscrlptlon prlce in Canada $2.50 per year, United States and other countrles $3.60 per- yearl in advance. Entered as secondclaaa mall mat. ter, Dee. 1 i 1916, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. TH E AI M OF TH E CANADAN UUTISET. To help preserve ^the Ideale and oficred traditions of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe Its Iaw8 and Insplre ethers to respect and obey them: To atrlve unceaslngly to quicken the public'8 eense of cIvIc duty: In ali vvaya to aid In maklngthls country greater and better than we found It. —- Saatamme maailmaa halveksia, mutta ilman sitä emme tule toimeen. — Pastori ^rho jValtari on ottanut eron Lännen Suomettaren toimituksesta j a hoitaa sitä nyt lehden liikkeenhoitaja, Mr. F. Tolonen. Pastori Valta ri tuli toimeensa vasta| viime keväänä otettuaan eron SoutihRangeu seurakunnan papinvirasta M i chiganissa. siihen nykyään suuremmat .mahdollisuudet täällä kuin kotimöasf-s a . M a t k a i a suunnittelevan s i i r tolaisen ei kuitenkaan ole heit>- täydyttävä liian loistavain mielikuvitusten valtaan. Ratkaisevan päätöksen teko olisi mitä \ tarkimmin harkittava ja mahdollisuuden mukaan otettava Il u o iiii oon k a ikk i a sianh aa ra t. Epäilemättä ovat hj^ankin monet vasta, liian myöhiiän tulleet huomaaniaan, että parempi olisi sittenkin ollut pysyä kotona ja siellä kaikdn voimin ponnistella. Alkuvaikeudet Aderaissa oloissa tahtovat olla' n i i n suuret, ottane ennen kaikkea olisi mielessä pidettävä Amerikan-kuumeen'• puhjetessa. Tulee muistaa, että sittenkin — n i i n suotuisat elärai-senmahdollisuudet kuin inuualla; 1 ieneekin — on " o m a maa mansikka, muu maa mustikka. V a i k k a k i n siirtolaisuus Suomesta pois on suuresti lisääntyi nyt. ei kuitenkaan ole pelkoa Suomen "tyhjentymisestä", kuten näkyvät monet ajattelevan. Paljo matkustaa kansalaisiamme synnyinmaahansa takaisinkin ja monet jäävät sinne pysyväisesti asumaan. Ja mikä olisikaan sen viisaampi ajatus, kuin että Canadan tai Amerikan suouialai-nen, joka täällä on saanut kor koon sievoisen omaisuuden, koettaisi sijoittaa sen Suomeen. Sii-\ hen on nykyään mitä eduUisin tilaisuus Suomi on Europari uusien . va 1 ta k un ti en. j ou kossa kai k-kein edistyneimpiä . j a y r i t t e l i äimpiä. M a a n itsenäisyys ja rauhallinen sisäinen tilanne on täysin taattu. Taloudellinen asema vakiintuu päivä päivältä. R a - ^hanaryo. ei kaikesta päättäen e-nää tule laskemaan, päinvastoin kohoamaan. Edullisia rahansi-joitustilaisuuksia on k a i k i l l a a-loilla ja alansa taita villa ammattimiehillä on tulevaisuudenpaik-koja liyvillä palkoilla. Pienemmilläkin rahavaroilla varustettuna voi työhön pystyvä mies Siio-meen huoletta lähteä j a sinne pysähtyä. " T o s i a s i a on^ ettäVimerika dn huolestunut Suomesta., En sano, että se pelkää, mrAta jotakin sinne päin nyt, k u n valmistaudutaan Parisiin. ^tlutta heidän pelkonsa on aiva.i/i turha, sillä siksi voimakas on. 'Amerika tällä hetkellä, että p/eilkoon heillä ei o h syytä. He lietsovat vain i n - nV)stusta miehilnsä sanomalla, että' meidän / on varottava Suo-me. a." / A m e r i k a '^^ei ole koskaan ennen valm istautr m u t sellaisella tarmolla olyj npialaisiin kuin nykyjään. He tulevat useimmissa k i l - pailuis:>a valtaamaan k a i k k i palkintosi jW t. Koko Europpa' ei y h dessäkään kykene heitä voittamaan. ;Suomen mahdollisuudet tulevat l olemaan ; h y v i n pienet. Sen sijjiän Norjan, Etelä-Afrikan, Rjuotsin j a Italian luultavasti hoivin suuret." • 1— — - Kalevaisten järjestön äänenkannattaja 'i " K a l e v a i n e n ," j o n k a järjestön edustajakokous viime heinäkuussa päätti lakkauttaa, on uudelleen alkanut i l mestyä J . A . Harpetin toimittamana ja kustantamana,Kalevais-ten järjestö ei kuitenkaan ole vastuunalainen siinä julkaistuista kirjoituksista j a mielipiteistä. ' ' K a l e v a i n e n " ilmestyy kerran kuussa ja maksaa Yhdysvaltoihin tilattuna $1 ja ulkomaille $1.25 vuosikerta. — - Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille, etupäässä Amerikan Y h d y s v a l t o i l i i n . j a Canadaan sekä vähäisemmässä määrässä myöskin kaukaiseen lAustraliaan saakka, on saavuttanut viime kuukausina niin suuren laajuuden, että se kotimaassa alkaa herättää levottomuutta. Tosin suuri prosentti siirtolaisista lähtee vieraalle maalle siinä mielessä että jonkun vuoden perästä palataan takaisin j a Ryhdytään kotdna entistä ' innokkaammin työskentelemään Amerikassa ansaitut dollarit apuna. Useimmat siirtolaisista ovat näet pikku tilallisten poikia jl^) perheenisiä, joille vaikea taloudellinen aika Suomeasa on tehnyt elämisen ja •perheen ylläpidon ylivoimaisen vaikeaksi, melkeinpä mahdottomaksi. Elintarpeiden hinnat o-vat yhä vain pysytelleet kovin kotkeallaiaa .)y«?^^>«öhteettomaix — Teknikko Jaakko J . Mikkola, joka on oleskellut kolmisen vuotta Amerikassa, toimien m. m. eri yliopistoissa u r h e i l i j a in treenarina, on tullut valituksi jo toisen kerran Suomen olympia-laistreenariksi ja on sen vuoksi viime kuun lopulla palannut takaisin Suomeen. Helsingin leli-tien haastattelijoille on' hän kertonut minkä mitäkin ' A m e r i k an urheiluoloista, j o i h i n hän on suuresti ihastunut. Aluksi toteaa herra Mikkola .että sanom a lehdistö on valtava tekijä Amerikan urheiluelämässä. Joka lehdessä on erikoinen urheiluosasto ja on se tavallisesti 3—6 sivun suuruinen. Suurissa kilpailuissa on lehdellä oma edustajansa ja näillä omat sähkölennätiilko-neensa. Sanomalehtien vaikutus onkin ' helposti huomattavissa^ Amerikalainen ottaessaan aamulla sanomalehden käteensä heittää nopean silmäyksen etusivulle, sen jälkeea avataan urheiluosaston simt ^ j a tarkaste^ taan ne perinpohjin. Ehkä 75 pros. lukee ensiksi urheiluosaston. Koulut ovat urheiluelämän keskuksia. Kouluissa jo alusta pitäen valetaan urheiluhenkeä oppilaisiin. Koulut kilpailevat keskenään kaksinotteluissa ja sen lisäksi järjestetään yhteisjä k i l p a i l u j a piirittäin; joihin ottaa osaa tuhansia poikia. Yliopistoissa on sääntönä, että jokaisen oppilaan on otettava osaa ensi-mäisenä lukuvuotena johonkin urheilulajiin. Siitä huolimatta, että Amerikassa urheilu on' uskottu yksinomaan' koulujen huostaan, on urheilua harrastavien luku niin äärettömän si^uri, — .Muuan Suomesta keskuu-des^ sam me vi e ra i II u t ka nsal a i nen, jolla. vain pikimäItään oli l i l a i - suus käydä Canadan ja Amerikan itä- j a kesldvaltioiden suo-malajisseudiuUa, kertoi meille palaava nsa takaisin kotimaahan nä k et m i i nsä j a k u ui e mii nsa hyvin tyytyväisenä. Hän; oli tosin jo iSuomessa koettanut täällä asuvien suomalaisten oloihin ja elämään perehtyä siinä määrin kun se sieltä saakka o l i m a l i d o l l i s t a, mutta vasta täällä perillä liän, itse suomalaisten parissa liikut-tuaan, t u l i näkemään, että tässäk i n kohdem •'todellisuus oli satua ihmeeltlisempi;'' Täällä valtameren totiselha puolella o l i " u u - si Suomi "y toisin pienoiskoossa, mutta s i l t i k i n niin paljon kotimaata muistuttavana. Suomessa, sanoi hän, on täällä asuvia suomalaisia tähän; saakka katseltu etupäässä v a i n siirtolaisuuden kannalta. 'Siellä ei monikaan o-le selvillä niistä saavutuksista, j o i h i n siirtolaiskansalaisemme o-vat päässeet. Tosin eivät suomalaiset täälläkään ole lähimainkaan: vapaita perinnäisestä ominaisimdestaan,kateudesta ja eripuraismudesta, joka on kansalaisemme hajoittanut eri l e i r e i hin, mutta saavutukset ovat sittenkin merkillepantavia. Ja täällä uuden maailman oloissa-v kin säilytetään suomalaisen sitkeydellä oma kansallisuus, koetetaan tuoda esille sen parhaat puolet. Siitä on todistuksena m. m. seurakunallisen toiminnan vilkkaus, raittiusseurat ja muut kansalaiskuntoa ja moraalitasoa kohottavat pyrkimykset.Jos Suomen kansan jäsenissä on paijon paheksuttavia ominaisuuksiaj on niissä runsaasti hyviäkin puolia, j o t k a juuri kansallismielisen väestön keskuudessa pääsevät oikeuksiinsa j a ylläpitävät entistä hyvää mainettamme tämän maan englanninkielisen väestön silmissä. 'N. k. siltaa rakennettaessa Suomen ja Amerikan mantereella asuvien suomalaisten välille olisi ennen kaikkea tärkeätä ,että Suomessa osattaisiin oikealla tavalla Amerikan j a Canadan suomalaisiin suhtautua. Siinä kohden tulisi ottaa- huomioon täkäläisten kansalaistemme saavutukset sekä henkisellä että taloudellisella alalla eikä arvioitava niitä lainkaan liian vähäisiksi, Tyydytyksellä on merkillepantava, että Suomella on täällä useita v i r a l l i s i a edustajia, jotka juuri siten kansalaisiimme suhtautumalla ovat sillanrakennuksessa suorittaneet tärkeän alustavan työn. Siten edelleen j a t k a - inalla saadaan koko rakennustyö oikealla tavalla päätetyksi. rella lukumäärällä. Ei. k u l u pit-. kääkään aikaa, kun kuullaan u u desta murhasta, joka tavallisesti on vielä j o l l a k i n uudella, hirveällä tavalla toimeenpantu. Milloin on itsemurhan tehnyt leikannut kurkkunsa p o i k k i partaveitsellä, milloin räjäyttänyt dynamiitilla ruumiinsa palasiksi tai vkäyttänyt jotakin muuta kaameaa keinoa. V a r s i n k i n ovat kaksoiskaupunkien ja ympäristön suomalaiset sillä alalla ' k u n nostautuneet. ' Itsestään herää kysymys, mis-^ tä tämä murhavimma oikeastaan aiheutuu. Minkätähden juuri suomalaiset ovat menneet toisten kansallisuuksien edelle? Syitä v^aattaa olla hyvinkin paljon, mutta epäilemättä on niistä kaksi kaikkein vaikuttayinta.Toinen on mieletön väkijuomain käyttö .ja toinen bolshevismi, radikaalinen punaisuus. Bolshevismin merkeissä eletään kuten viimeis lä päivää, nykyistä yhteiskuntajärjestelmää moittien ja olema^ tonta "proletariaatin diktatuuria " haaveillen. Kun sitten vihdoinkin huomataan, että kaikki hyvät toiveet sellaisen ajan toteutumisesta haihtuvat, . kuten tuhka tuuleen, myrryttää se har^ haoppien sokaiseman mielen .siinä määrin että ryhdytään lohdutusta, etsimään viinasta. Koti-keittoisella huumataan jö miiu-tenkin kaikenlaisten höyryjen kyllä.styttämää pääparkaa niin kauan, että arvoton elämä tuntuu entistään arvottomammalta. Itsemurhaa pidetään sitten ainoana pelastajana maallisesta surkeudesta. Tilanteen näin surkeaksi muodostumiseen ou suurena tekijänä j u u r i suomalaisiin pesiytynyt j)unaisiius, s. o. olevien olojen aiheeton syy tt ä niinen. Erä s ry h-mä on tehtäväkseen ottanut työväestön narraainisen, kommunis-tikurjuuden iiiannoimisen ja vallankumouksellisen toiminnan liet somisen. Ikävä kyllä on osa kansaamme vielä niin kehittymätöntä j a yksinkertaista, että se on näin silmiinpistävän jul-; keasti petettävissä. Kommunis-tilicrroillo viedään, viimeisetkin pennit, seurataan sokeasti heidän talutusnuorassaan, vaikka monet vakavat j a varoittavat c-simerkit puhuvat toisenlaista kieltä. E i pienimmässä.kään määrässä harrasteta /mitään jalostavaa työskentelyä. Ei oteta osaa sc u ra k un t a ty öii ön, ei ka nn a te t a mitään puoluekiihkosta vapaata toimintaa, vaan kaikki uhrataan kommunismin ' tyydyttämattö-mälle pedolle, j o k a sitten loppu^ jen lopuksi ei tyydy vähempään k u i n orjamaisen palvojansa kaK leimpaan omaisuuteen — henkeen. ettäi maassa on kaksi kansallisuutta, ranskalaiset ja englantilaiset, kielellisesti n i i n toisistaan eroavat, ettei varsinaisen väestön eri osat ymmärrä toisiaan. Montrealissa, suurimmassa kau^ pungissa, ehkä puoli väestöstä ei osaa englanninkieltä. Quehe-cfn kaupungissa ja. maakunnan sisäosissa on vaikea englanninkielellä tulla toimeen muualla paitsi liikepiireissä. Suomalainen^ joka on tottunut kahteen, keskenään riitelevään kansallisuuteen, uteliaana koetr taa etsiä Canadassakin; kielellisen ristiriidan ilmiöitä, alutta ei: englantilainen sanomalehdistö puhuu kunnioituksella j a arvonannolla ranskalaisista^ tunnustaen heidät mitä parliaim-miksi .kansalaisiksi. Ranskalaiset puolestaan, jotka yleensä katsoen, ovat köyhemmässä ja, kehittymättömämraässä .asemassa (loistavia poiltkeuksia on paljonkin olemassa) ovat täysin lojaalisia englantilaista ainesta kohtaan. Kummallakin k i e l i r y h mänä on koulunsa, yliopistonsa j a kielelli«et oikeutensa. Viralliset tiedonannot ovat kaksikielisiä ei ainoastaan kaksikielisissä maakunnissa, mutta myös Domi-nionin (koko Canadan) hallituksessa. '''' Selvää k i e l i r i i t a a en ole m a an sanomalehdissä huomannut. Jos sitä on ollut, sc on taisto Itu 1 o p-puun — tai ehkä ei ole taistol- Canadan :iuomalaiset ovat viime vuosina herättäneet kiusallista {huomiota toiskielisen letiäi^^tioietii^^ifa-^^la^ea;?^)!»^?»»^^!^^ MXb^ * Kuten tunnettua oU Canada alkujaan ranskalainen siirtomaa. Ranskalaiset ne ensiksi asuttivat St. Lawrenee-lahden j a joen rantamat ja sieltä tunkeutuivat Suurille järville; ja kauas niiden taakse. H6 ensimmäisinä valkoisina pitivät hallussaan niitäkin tärkeitä maita, jotka nyt ovat keskiosana Yhdysvaltoja. Mutta jo vuonna 1763 murtui täydellisesti Ranskan valta Pohjos-Ame-rikassa ja Canada joutui Englannille.' Väestö kuitenkin pysyi ranskankielisenä, eroten siten jyrkästi eteläpuolella olevista siirtokunnista. Amerikan vapaussodan aikana ja - jälkeen muuttivat ^e^ jotka tahtoivat e-delleen pysyä uskollisina 'Englannille, . Yhdysvalloista ' Canadaan, Heistä tuli varsinainen pohja englantilaisuudelle. Yhteistä näillä molemmijla, sekä ranskalaisilla että r o j a l i s t i s i l la e n g l a n t i l a i s i l l a oli se, että he eivät harrastaneet Yhdysvaltoja eivätkä n i i h i n liittymistä. Tämä katsantokanta on vieläkin niin luja^ ettei voi olla mitään vakavaa puhetta näiden kahden suuren maan yhdistymisestä., Vieras; joka tulee Ganadaan ja koettaa^ aluksi sanomalehdistön avulla, tutustua maahan saa ehdottomasti sen käsityksen, että kansa siellä on yhtenäistä, k a nadalaisten, joka on sangen lo-tukaan, tuskin vastakaan taistellaan. : • . K u i t e n k i n , kun [vääsec läiem-m i i T syventymään kanadalaiseen elämään, sellaisena kuin sc c-siintyy mainakin Quebecin niaa-kuniiassa, jonka väestöstä 80 prosenttia • ])ulmu ranskaa, ivuo-: maa, ettei asiassa, suinkaan olla välinpitämättömiä. Kan.skalai-nen pitää kiinteästi kiinni kielestään eikä tahdo sitä vaihtaa. Senvuoksi se elää aikalailla eris-t et t y ä e 1 ii mä ä n sä j a o n l uo n t e e 1- taan uudistuksia vastaan. Uudesta siirtolaiiriuidesta sc ei ole saanut mitään: apua, sillä: tuii-^ nettua :on, ettei Ranskasta ole sanottavasti mitään siirtolaisuutta. .Sanotaankin, että Quebecin ranskalainen ei ole nyky-: ajcfn ranskalainen, vaan ranskalainen vuodelta 176;!. Canadan ranskalaisessa sanomalehdistössä ja vielä enemmän rans'kalaisessa henkilössä on hava i t tavissa jo n k 11 n \' e r ra n ha i - keamielisyyttä. Näyttää siltä, että heissä, kaikesta huolimatta, asuu ehkä. vaistomaisena käsitys siitä; että he kielellisenä ryhmänä ovat sittenkin tuomitut häviämään, ei tosin lähiaikoina, mutta kaukaisessa tulevaisuudessa. Anglosaksilainen aines on . os o i 11 a u t u n u t v oi m a k k a am m a ks i v Niinpä, kun joutuu lähempään suhteeseen ranskalaisen kanssa, huomaa,i että hänen sisiniraässä sydämessään on ehkä aikalaillakin katkeruutta, ei varsinaisesti englantilaisia, Ä^aan kohtalon kovuutta kohtaan. Ja se epäilemättä toimintatarmoa herpaisee: ' Quebecin maakunnassa, jonka hallinto on pääasiassa ranskalaista, ilmenee tuon herpaisun merkkejä. Maakunta on . C a n a dan vanhin ja suurin. Sillä oa edistymiseksi suuria etuja: mainio kulkuväylä,: erinomaisia luonnonrikkauksia. Sanotaan^ että se voisi elättää 50 miljoouaa ihmistä, mutta sen väkiluku on vain - 2,362,000 eikä osoita sanottavaa kasvamista. Jos erotetaan siitä pois Montrealin lähes 900.- 000:een nouseva väestö, jää maakuntaan, joka on monta ver^ taa Suomea .suurempi, vajaa 1^2 miljoonan väkiluku. Kymmeniä tuhansia ranskalaisia muuttaa vuosittain sieltä pois. Syntyväi-syys on suuri, mutta se ei: riitä siihen, että maakunta jaksaisi toisten kanssa k i l p a i l l a . Toiset edistyvät nopeasti. Ontario on j o mennyt edelle. Voisihan Quebecin maakuntakin saada uutta voimaa, jos se kävisi edistämään siirtolaisuutta kuten toiset maakunnat. Tämän kyllä tietää maakunnan parlamentti, mutta se tietää ipyÖs, että uudet ainekset eivät ole ranskalaisia, vaan niitä, jotka ovat' ranskalaisuudelle vahingoksi. Senvuoksi ei maakuntaan s i i r t y mistä auteta, luonnonrikkaudet annetaan olla esillevetämättä.; Tähä ei kuitenkaan kohtaloa jiroid&fe^^tää; -JLäimeiiyLtAiBia' p a i s u u , . v a n h a n maakunnan vaik u t u s heikkonee—' samalla ransk a l a i s u u s syrjäytyy. E i ole kumma, että Canadan ranskalaisissa o n surumielisyyttä M u t t a ei englantilaisuuskaan ole a i v a n i l m a n vaaroja Canadassa. Se on kyllä vallitsevassa, OntarioiL maakunnasta, lähtien k a u k a i s i m p a a n , länteen saakka, täysin hegemonisessa ase-; massa. K u i t e n k i n 1921 vuoden väenlasku osoitti, että Canadan väestöstä on ainoastaan öö pros e n t t i a .brittiläistä alkuperää. M a a n väkiluku ei ole vielä 9 m i l joonaa. Se voisi toimeentulon s a a n t i i n nähden.olla a i n a k i n 20 k e r t a a suurempi. Maa on tavattoman r i k a s, suun n a 11 o m a t m a a - ala t vii j c l y k seen •i)a rli aita,: m a a n sisustassa on hyödyllisiä m i n e r a a l e j a ehkä enemmän k u i n i n i s - sään muualla. E i ole -ihmeleUävää,^ että sii)-- t o\a i s u u s o u s en h u o i n a n n u t, k u n Selä Samuli eteläpuolella alkaa •porttejaan sulkea Jos ('airadan portit olisivat .sej>i)OM'n seläl- 1 ti ä n, k u i j 1 k' a ha n k ä \' i s i s e li ai s t e n v i l j a v i e n maakuntain kuin Ma-nitoban, Sa,skatehewanin ja A l - b c r t a n , joissa ylidessäkiiän ei..väk i l u k u n o u s e läheskään m i l j o o naan. N i i h i n voisi tulvat a toi^ sia kansallisuuksia n i i n paljon, että v a l l o i t t a i s i v a t maakuntien p a r l a m e n t i t ja alkaisivat .kään-tiimääu peräsintä toisien tuulien mukaan sekä. kuljettamaan niitä pois brittiläisistä i)eriaatteis-ta. Iri-ittiläinen p r o d u k t i i v i s u u s ja u l o t t u v a i s u u s on t o d e l l a k i n ollut suuremmoinen. -Sillä ei ole ollut ' a in o a st a a n . .(J a n a (I a, m u 11 a mycis • monet muut suuret •maat • a s ut e 11 a V a n a . . . 8 i 11 ii on t ii y t y n y f riittää voimaa esimerlviksi koko maanosan. A u s t r a l i a n kansoittain i s c e n . . Näihin .'taakka • se o ii j a k s a n u t, s a n k a r i 11 i s e s t i j a k sa - Nyiiyinen ^kurssimme rahaläiö tyksille S U O M E EN Postin kanitta ja Myös myömme pankkir»aoituk sia (shekkejä) markoissa yll&- mainit, kurssin jälkeen j a e r i k oi sia, k(j>lmen prosentin korkoa Vt> täviä matkustajien shekkejä dwi-lareissa, jotka Suomessa lunaf taan siellä voimassa-olevan d o l^ rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksilU postin kautta on 15c. summill*» alle $20.00; sitä suuremmilta sulamilta mitään k u l u j a ei peri.tä. Lähetyskuiut sähkoteitse $3.56 klikiltä summilta. OB nut. I- V i i m e vuosiua. .'•:en on k u i - tfvnkin täytynyt toimia aivan e-rityisellä t a r m o l l a . . E n i r l a n t i uhraa nykyään m i l j o o n i a puntia v u o s i t t a i n s i i r t o l a i s u u d e n edistämiseen. - . Ponnistuksis.saaii. se on i i i i u onnistunut että viime vuonn a k i n lähetti B r i t t e i n saai-ilta ."U.OOO s i i r t o l a i s t a , noin puolet C a n a d a a n : saapuneista . si.irtf.ilai-sista. Ja A u s t r a l i a a n se lähetti vielä enemmän. M u t t a jos C a n a d a a n tulisi vuos i t t a i n miljoona siirtolai.sla, ku.- t c n hyvinä vuosina Vhdysval-t o i b i n , . s i l l o i n kävisi En<;lanniile v a i k e a k s i pitää tasapainoa, yllä Tämän vuoksi Tinglannissa sekä (Canadan hallituspiireissä ymmärretään, että maahan s i i r t y mistä pitää k o n t r o l l o i d a j a r a j o i t t a a . . E i saa päästää sisiille K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lälietystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vap taanottajan ja lähettäjän osoi^ teellä varustettuna osoitteella Foreign Department HANCOCK :: MICH —Perustettu v. 1874.— Varat y l i $3.000,000.00. K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä on kuusi suomalaista tiikkeessäm-me. eneiMiuän kuin [tystytään Canad a n , yhteiskuntaruumiiseen sulattamaan. -Maan ylitenäisyys, sen terve k e h i t y s , samalla kansallisuus ja brittiläinen • ilianife inääräävät Canadan | s i i r t o l a i s u u s i ) o l i t i i k a n . Närliin saakka on tätä p o l i t i i k kaa ohjattu erinomaisella t a r k o i - tuksl.uimukaisuudella ja. on hyvin onnistuttu ' J o s olisi enemmän siirtfilaisia jijiästetty maa-h a n, e ini i I e m ä 11 ii^ o l i s i. e ne m m än viijelyksiä avaltu: j a r i k k a u k s ia kasa i i u, m u t t a si itä oi i s i saalt a-n u t ; j o u t u a , kärsimään tärkeät v a l t i o l l i s e t / ja yhteiskunnalliset cdut.j Canada on kieltämättä hyvin s e l v i y t y n y t kansallisuuskysy-myksfssä. Ranskalaiset ja engl a n t i l a i s e t . ovat sopeutuneet i l m a a n raatelevia r i i s t i r i i t o j a. \lu.iit .kan!-'allisuudel ovat. helposti sulautuneet. K a i k k i ovat eanadalaisia. A k s e l i Rauanheirao: M M » . \ Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa. Mahdollisimman pikainen toiminta. A i / lähettäessänne ottakaa huomioon, ettäi allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. KURSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN M A B ^ K K A A CANADAN OOLLARISTAl Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kantta, jos säh-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetyskulujen * lisäksi. Lähetyskulut rahalähctyksille on 40c summille $40.00 asti^. 50a summillo $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seul-aavalta sadalta 25c. Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille, Läbettaessanne rahuja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti. . ' ,1^
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, July 26, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1923-07-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada230726 |
Description
Title | 1923-07-26-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | OaSÖSDÄN K J F E I ^ J B T ; PORT S B T H U H , O N T ; / CANAISÄ; Torstaina, Heinäk'. 26, 1923" f ' N U M E R O 30 C A N A D A N UI^TISET Buomalalnen canomalehll GanadasBa, Ilmestyy jokaisena ^ Torötaina. Kustantaja The Canada Newe Publishing Co. Brick J. Korte, LlikkeenhoUaJa. ' Lauri Maunu, Toimittaja. suurina. * Hiinpä kertoi mouarra urheilijat yhc^teeti, /eikä sitten- TILAU8HINMAT: Canadaan: $2.50 toko todelta, $1.50 puolelta vuodelta, 76c. S kuu kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta. Yhdysvältoililn Ja Suomeen: 18.50 koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo-g^ ta. • ILMOITUSHINNAT* 60 senttiä palstatilumaltA kerran 3»* lalstuiia. Pitempiaikaisille llmoitukil» I*» kohtuullinen alennus. Halutaantie lo- Ja nlmenmuuttoilmotukset 76 sent. tlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Nalma-llmoltukset $2.00 kerta. $3.00 kolme «ert^. ATsiolIitto- Ja kihlaus-llmol- TOkset 60c palstatuumalta. Kuolonll moltukset $2.50, muistoVärssyllä $3.00 SyntymftllmoltukBet $1.60. Avioeroa moltukset $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys. luettelot; luento-llmoltukBet y. m. 80 eenttift tuumalta. Uutisten Joukkoon aljotulsta ilmoituksista peritään 15 senttiä riviltä. Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on 50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia el hyväksytä velaksi tuntemattomilta Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu pialtÄ. ; Kaikki liikkeelle aIJotut kirjeet, tl-taukset Ja rahat ovat lähetettävät osoitteella: CANADAN UUTISET, Port Arthur, Ont., Canada Canadan Uutisista lainattaesaa on , lähde mainittava. Osoitemuutoksesta tule© ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että uusi osoite. Ganadaan äskettäin saapunut kansalaisemme sellaisestakin tapauksesta joUoiu konttoristin t a i yleensä sillä a l a l l a ' palvelevan palkasta jää ainoastaan satai i i i a r k k a a yli vält^ämättömäinl^ meiROJen, ruuan j a asunnon, yaat-teide »n ostoon j a mufihin tarpeisiin. J a sadalla markalla ei nykyään ' pitkällekään potkita, joskin rali.alla on suurempi ostoarvo Suamessa kuin .vastaavalla summalla Canadassa. kään luultav^asti saada kokoon n i i n suurta raäärää. | E s i m . Ca-i i f o r n i a n yliopistossa on yksinomaan kiekobaheittoa harjoittamassa y l i 80 aniestä j|a keihään^ heittoa noin 50 mietätä. Pikajuoksua harjoitellaan k a i k k e in eniten. Siinä syy, miksi Setä S a m u l i l l a on n i i n runsaasti pikaj u o k s i j o i t a . Kysymykseen, mikSl on haastateltavan kokemus A m e r i k a n suhteesta Suomeen ja erittäinkin Viisas ajatus lienee kylläkin j nyt P a r i i s i n oIympialais,ten lä-inatkustaa tänne rahoja ansait-1 hestyessä, vastasi heiya Mikko-semaan, sillä yleensä sanoen on l l a : C A N A D A N U U T I S ET (The Canada New8) The Finnish New8paper in Canada. PubUshed every Thur^day by The Canada Nevvs Publlshlng.Co. Erick J. Korte, Manager. Lauri Maunu, Editor. Daily News B l d i , Port Arthur, Ont. CANADAN UUJISET Is welcomed and read In every Finnish home ia the Dominion. It is the-only dlrect advertlslng medium for those manufacturers and merchants who wl8h to create and build a protitable and permanent demand fdr thelr prod-ucts and merchandlse by the large and evergrofWlng Finnish populatlon regld- Ing In Canada. Place your trial ad vertlsement and get results. Advertlslng rates 50c per Inch. Polltical advs. $1.00 per Incil. Advertlsements must feacb our of- IIo© Wedn€sday noon to appear on Thnrsday'e Issue.i , Subscrlptlon prlce in Canada $2.50 per year, United States and other countrles $3.60 per- yearl in advance. Entered as secondclaaa mall mat. ter, Dee. 1 i 1916, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. TH E AI M OF TH E CANADAN UUTISET. To help preserve ^the Ideale and oficred traditions of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe Its Iaw8 and Insplre ethers to respect and obey them: To atrlve unceaslngly to quicken the public'8 eense of cIvIc duty: In ali vvaya to aid In maklngthls country greater and better than we found It. —- Saatamme maailmaa halveksia, mutta ilman sitä emme tule toimeen. — Pastori ^rho jValtari on ottanut eron Lännen Suomettaren toimituksesta j a hoitaa sitä nyt lehden liikkeenhoitaja, Mr. F. Tolonen. Pastori Valta ri tuli toimeensa vasta| viime keväänä otettuaan eron SoutihRangeu seurakunnan papinvirasta M i chiganissa. siihen nykyään suuremmat .mahdollisuudet täällä kuin kotimöasf-s a . M a t k a i a suunnittelevan s i i r tolaisen ei kuitenkaan ole heit>- täydyttävä liian loistavain mielikuvitusten valtaan. Ratkaisevan päätöksen teko olisi mitä \ tarkimmin harkittava ja mahdollisuuden mukaan otettava Il u o iiii oon k a ikk i a sianh aa ra t. Epäilemättä ovat hj^ankin monet vasta, liian myöhiiän tulleet huomaaniaan, että parempi olisi sittenkin ollut pysyä kotona ja siellä kaikdn voimin ponnistella. Alkuvaikeudet Aderaissa oloissa tahtovat olla' n i i n suuret, ottane ennen kaikkea olisi mielessä pidettävä Amerikan-kuumeen'• puhjetessa. Tulee muistaa, että sittenkin — n i i n suotuisat elärai-senmahdollisuudet kuin inuualla; 1 ieneekin — on " o m a maa mansikka, muu maa mustikka. V a i k k a k i n siirtolaisuus Suomesta pois on suuresti lisääntyi nyt. ei kuitenkaan ole pelkoa Suomen "tyhjentymisestä", kuten näkyvät monet ajattelevan. Paljo matkustaa kansalaisiamme synnyinmaahansa takaisinkin ja monet jäävät sinne pysyväisesti asumaan. Ja mikä olisikaan sen viisaampi ajatus, kuin että Canadan tai Amerikan suouialai-nen, joka täällä on saanut kor koon sievoisen omaisuuden, koettaisi sijoittaa sen Suomeen. Sii-\ hen on nykyään mitä eduUisin tilaisuus Suomi on Europari uusien . va 1 ta k un ti en. j ou kossa kai k-kein edistyneimpiä . j a y r i t t e l i äimpiä. M a a n itsenäisyys ja rauhallinen sisäinen tilanne on täysin taattu. Taloudellinen asema vakiintuu päivä päivältä. R a - ^hanaryo. ei kaikesta päättäen e-nää tule laskemaan, päinvastoin kohoamaan. Edullisia rahansi-joitustilaisuuksia on k a i k i l l a a-loilla ja alansa taita villa ammattimiehillä on tulevaisuudenpaik-koja liyvillä palkoilla. Pienemmilläkin rahavaroilla varustettuna voi työhön pystyvä mies Siio-meen huoletta lähteä j a sinne pysähtyä. " T o s i a s i a on^ ettäVimerika dn huolestunut Suomesta., En sano, että se pelkää, mrAta jotakin sinne päin nyt, k u n valmistaudutaan Parisiin. ^tlutta heidän pelkonsa on aiva.i/i turha, sillä siksi voimakas on. 'Amerika tällä hetkellä, että p/eilkoon heillä ei o h syytä. He lietsovat vain i n - nV)stusta miehilnsä sanomalla, että' meidän / on varottava Suo-me. a." / A m e r i k a '^^ei ole koskaan ennen valm istautr m u t sellaisella tarmolla olyj npialaisiin kuin nykyjään. He tulevat useimmissa k i l - pailuis:>a valtaamaan k a i k k i palkintosi jW t. Koko Europpa' ei y h dessäkään kykene heitä voittamaan. ;Suomen mahdollisuudet tulevat l olemaan ; h y v i n pienet. Sen sijjiän Norjan, Etelä-Afrikan, Rjuotsin j a Italian luultavasti hoivin suuret." • 1— — - Kalevaisten järjestön äänenkannattaja 'i " K a l e v a i n e n ," j o n k a järjestön edustajakokous viime heinäkuussa päätti lakkauttaa, on uudelleen alkanut i l mestyä J . A . Harpetin toimittamana ja kustantamana,Kalevais-ten järjestö ei kuitenkaan ole vastuunalainen siinä julkaistuista kirjoituksista j a mielipiteistä. ' ' K a l e v a i n e n " ilmestyy kerran kuussa ja maksaa Yhdysvaltoihin tilattuna $1 ja ulkomaille $1.25 vuosikerta. — - Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille, etupäässä Amerikan Y h d y s v a l t o i l i i n . j a Canadaan sekä vähäisemmässä määrässä myöskin kaukaiseen lAustraliaan saakka, on saavuttanut viime kuukausina niin suuren laajuuden, että se kotimaassa alkaa herättää levottomuutta. Tosin suuri prosentti siirtolaisista lähtee vieraalle maalle siinä mielessä että jonkun vuoden perästä palataan takaisin j a Ryhdytään kotdna entistä ' innokkaammin työskentelemään Amerikassa ansaitut dollarit apuna. Useimmat siirtolaisista ovat näet pikku tilallisten poikia jl^) perheenisiä, joille vaikea taloudellinen aika Suomeasa on tehnyt elämisen ja •perheen ylläpidon ylivoimaisen vaikeaksi, melkeinpä mahdottomaksi. Elintarpeiden hinnat o-vat yhä vain pysytelleet kovin kotkeallaiaa .)y«?^^>«öhteettomaix — Teknikko Jaakko J . Mikkola, joka on oleskellut kolmisen vuotta Amerikassa, toimien m. m. eri yliopistoissa u r h e i l i j a in treenarina, on tullut valituksi jo toisen kerran Suomen olympia-laistreenariksi ja on sen vuoksi viime kuun lopulla palannut takaisin Suomeen. Helsingin leli-tien haastattelijoille on' hän kertonut minkä mitäkin ' A m e r i k an urheiluoloista, j o i h i n hän on suuresti ihastunut. Aluksi toteaa herra Mikkola .että sanom a lehdistö on valtava tekijä Amerikan urheiluelämässä. Joka lehdessä on erikoinen urheiluosasto ja on se tavallisesti 3—6 sivun suuruinen. Suurissa kilpailuissa on lehdellä oma edustajansa ja näillä omat sähkölennätiilko-neensa. Sanomalehtien vaikutus onkin ' helposti huomattavissa^ Amerikalainen ottaessaan aamulla sanomalehden käteensä heittää nopean silmäyksen etusivulle, sen jälkeea avataan urheiluosaston simt ^ j a tarkaste^ taan ne perinpohjin. Ehkä 75 pros. lukee ensiksi urheiluosaston. Koulut ovat urheiluelämän keskuksia. Kouluissa jo alusta pitäen valetaan urheiluhenkeä oppilaisiin. Koulut kilpailevat keskenään kaksinotteluissa ja sen lisäksi järjestetään yhteisjä k i l p a i l u j a piirittäin; joihin ottaa osaa tuhansia poikia. Yliopistoissa on sääntönä, että jokaisen oppilaan on otettava osaa ensi-mäisenä lukuvuotena johonkin urheilulajiin. Siitä huolimatta, että Amerikassa urheilu on' uskottu yksinomaan' koulujen huostaan, on urheilua harrastavien luku niin äärettömän si^uri, — .Muuan Suomesta keskuu-des^ sam me vi e ra i II u t ka nsal a i nen, jolla. vain pikimäItään oli l i l a i - suus käydä Canadan ja Amerikan itä- j a kesldvaltioiden suo-malajisseudiuUa, kertoi meille palaava nsa takaisin kotimaahan nä k et m i i nsä j a k u ui e mii nsa hyvin tyytyväisenä. Hän; oli tosin jo iSuomessa koettanut täällä asuvien suomalaisten oloihin ja elämään perehtyä siinä määrin kun se sieltä saakka o l i m a l i d o l l i s t a, mutta vasta täällä perillä liän, itse suomalaisten parissa liikut-tuaan, t u l i näkemään, että tässäk i n kohdem •'todellisuus oli satua ihmeeltlisempi;'' Täällä valtameren totiselha puolella o l i " u u - si Suomi "y toisin pienoiskoossa, mutta s i l t i k i n niin paljon kotimaata muistuttavana. Suomessa, sanoi hän, on täällä asuvia suomalaisia tähän; saakka katseltu etupäässä v a i n siirtolaisuuden kannalta. 'Siellä ei monikaan o-le selvillä niistä saavutuksista, j o i h i n siirtolaiskansalaisemme o-vat päässeet. Tosin eivät suomalaiset täälläkään ole lähimainkaan: vapaita perinnäisestä ominaisimdestaan,kateudesta ja eripuraismudesta, joka on kansalaisemme hajoittanut eri l e i r e i hin, mutta saavutukset ovat sittenkin merkillepantavia. Ja täällä uuden maailman oloissa-v kin säilytetään suomalaisen sitkeydellä oma kansallisuus, koetetaan tuoda esille sen parhaat puolet. Siitä on todistuksena m. m. seurakunallisen toiminnan vilkkaus, raittiusseurat ja muut kansalaiskuntoa ja moraalitasoa kohottavat pyrkimykset.Jos Suomen kansan jäsenissä on paijon paheksuttavia ominaisuuksiaj on niissä runsaasti hyviäkin puolia, j o t k a juuri kansallismielisen väestön keskuudessa pääsevät oikeuksiinsa j a ylläpitävät entistä hyvää mainettamme tämän maan englanninkielisen väestön silmissä. 'N. k. siltaa rakennettaessa Suomen ja Amerikan mantereella asuvien suomalaisten välille olisi ennen kaikkea tärkeätä ,että Suomessa osattaisiin oikealla tavalla Amerikan j a Canadan suomalaisiin suhtautua. Siinä kohden tulisi ottaa- huomioon täkäläisten kansalaistemme saavutukset sekä henkisellä että taloudellisella alalla eikä arvioitava niitä lainkaan liian vähäisiksi, Tyydytyksellä on merkillepantava, että Suomella on täällä useita v i r a l l i s i a edustajia, jotka juuri siten kansalaisiimme suhtautumalla ovat sillanrakennuksessa suorittaneet tärkeän alustavan työn. Siten edelleen j a t k a - inalla saadaan koko rakennustyö oikealla tavalla päätetyksi. rella lukumäärällä. Ei. k u l u pit-. kääkään aikaa, kun kuullaan u u desta murhasta, joka tavallisesti on vielä j o l l a k i n uudella, hirveällä tavalla toimeenpantu. Milloin on itsemurhan tehnyt leikannut kurkkunsa p o i k k i partaveitsellä, milloin räjäyttänyt dynamiitilla ruumiinsa palasiksi tai vkäyttänyt jotakin muuta kaameaa keinoa. V a r s i n k i n ovat kaksoiskaupunkien ja ympäristön suomalaiset sillä alalla ' k u n nostautuneet. ' Itsestään herää kysymys, mis-^ tä tämä murhavimma oikeastaan aiheutuu. Minkätähden juuri suomalaiset ovat menneet toisten kansallisuuksien edelle? Syitä v^aattaa olla hyvinkin paljon, mutta epäilemättä on niistä kaksi kaikkein vaikuttayinta.Toinen on mieletön väkijuomain käyttö .ja toinen bolshevismi, radikaalinen punaisuus. Bolshevismin merkeissä eletään kuten viimeis lä päivää, nykyistä yhteiskuntajärjestelmää moittien ja olema^ tonta "proletariaatin diktatuuria " haaveillen. Kun sitten vihdoinkin huomataan, että kaikki hyvät toiveet sellaisen ajan toteutumisesta haihtuvat, . kuten tuhka tuuleen, myrryttää se har^ haoppien sokaiseman mielen .siinä määrin että ryhdytään lohdutusta, etsimään viinasta. Koti-keittoisella huumataan jö miiu-tenkin kaikenlaisten höyryjen kyllä.styttämää pääparkaa niin kauan, että arvoton elämä tuntuu entistään arvottomammalta. Itsemurhaa pidetään sitten ainoana pelastajana maallisesta surkeudesta. Tilanteen näin surkeaksi muodostumiseen ou suurena tekijänä j u u r i suomalaisiin pesiytynyt j)unaisiius, s. o. olevien olojen aiheeton syy tt ä niinen. Erä s ry h-mä on tehtäväkseen ottanut työväestön narraainisen, kommunis-tikurjuuden iiiannoimisen ja vallankumouksellisen toiminnan liet somisen. Ikävä kyllä on osa kansaamme vielä niin kehittymätöntä j a yksinkertaista, että se on näin silmiinpistävän jul-; keasti petettävissä. Kommunis-tilicrroillo viedään, viimeisetkin pennit, seurataan sokeasti heidän talutusnuorassaan, vaikka monet vakavat j a varoittavat c-simerkit puhuvat toisenlaista kieltä. E i pienimmässä.kään määrässä harrasteta /mitään jalostavaa työskentelyä. Ei oteta osaa sc u ra k un t a ty öii ön, ei ka nn a te t a mitään puoluekiihkosta vapaata toimintaa, vaan kaikki uhrataan kommunismin ' tyydyttämattö-mälle pedolle, j o k a sitten loppu^ jen lopuksi ei tyydy vähempään k u i n orjamaisen palvojansa kaK leimpaan omaisuuteen — henkeen. ettäi maassa on kaksi kansallisuutta, ranskalaiset ja englantilaiset, kielellisesti n i i n toisistaan eroavat, ettei varsinaisen väestön eri osat ymmärrä toisiaan. Montrealissa, suurimmassa kau^ pungissa, ehkä puoli väestöstä ei osaa englanninkieltä. Quehe-cfn kaupungissa ja. maakunnan sisäosissa on vaikea englanninkielellä tulla toimeen muualla paitsi liikepiireissä. Suomalainen^ joka on tottunut kahteen, keskenään riitelevään kansallisuuteen, uteliaana koetr taa etsiä Canadassakin; kielellisen ristiriidan ilmiöitä, alutta ei: englantilainen sanomalehdistö puhuu kunnioituksella j a arvonannolla ranskalaisista^ tunnustaen heidät mitä parliaim-miksi .kansalaisiksi. Ranskalaiset puolestaan, jotka yleensä katsoen, ovat köyhemmässä ja, kehittymättömämraässä .asemassa (loistavia poiltkeuksia on paljonkin olemassa) ovat täysin lojaalisia englantilaista ainesta kohtaan. Kummallakin k i e l i r y h mänä on koulunsa, yliopistonsa j a kielelli«et oikeutensa. Viralliset tiedonannot ovat kaksikielisiä ei ainoastaan kaksikielisissä maakunnissa, mutta myös Domi-nionin (koko Canadan) hallituksessa. '''' Selvää k i e l i r i i t a a en ole m a an sanomalehdissä huomannut. Jos sitä on ollut, sc on taisto Itu 1 o p-puun — tai ehkä ei ole taistol- Canadan :iuomalaiset ovat viime vuosina herättäneet kiusallista {huomiota toiskielisen letiäi^^tioietii^^ifa-^^la^ea;?^)!»^?»»^^!^^ MXb^ * Kuten tunnettua oU Canada alkujaan ranskalainen siirtomaa. Ranskalaiset ne ensiksi asuttivat St. Lawrenee-lahden j a joen rantamat ja sieltä tunkeutuivat Suurille järville; ja kauas niiden taakse. H6 ensimmäisinä valkoisina pitivät hallussaan niitäkin tärkeitä maita, jotka nyt ovat keskiosana Yhdysvaltoja. Mutta jo vuonna 1763 murtui täydellisesti Ranskan valta Pohjos-Ame-rikassa ja Canada joutui Englannille.' Väestö kuitenkin pysyi ranskankielisenä, eroten siten jyrkästi eteläpuolella olevista siirtokunnista. Amerikan vapaussodan aikana ja - jälkeen muuttivat ^e^ jotka tahtoivat e-delleen pysyä uskollisina 'Englannille, . Yhdysvalloista ' Canadaan, Heistä tuli varsinainen pohja englantilaisuudelle. Yhteistä näillä molemmijla, sekä ranskalaisilla että r o j a l i s t i s i l la e n g l a n t i l a i s i l l a oli se, että he eivät harrastaneet Yhdysvaltoja eivätkä n i i h i n liittymistä. Tämä katsantokanta on vieläkin niin luja^ ettei voi olla mitään vakavaa puhetta näiden kahden suuren maan yhdistymisestä., Vieras; joka tulee Ganadaan ja koettaa^ aluksi sanomalehdistön avulla, tutustua maahan saa ehdottomasti sen käsityksen, että kansa siellä on yhtenäistä, k a nadalaisten, joka on sangen lo-tukaan, tuskin vastakaan taistellaan. : • . K u i t e n k i n , kun [vääsec läiem-m i i T syventymään kanadalaiseen elämään, sellaisena kuin sc c-siintyy mainakin Quebecin niaa-kuniiassa, jonka väestöstä 80 prosenttia • ])ulmu ranskaa, ivuo-: maa, ettei asiassa, suinkaan olla välinpitämättömiä. Kan.skalai-nen pitää kiinteästi kiinni kielestään eikä tahdo sitä vaihtaa. Senvuoksi se elää aikalailla eris-t et t y ä e 1 ii mä ä n sä j a o n l uo n t e e 1- taan uudistuksia vastaan. Uudesta siirtolaiiriuidesta sc ei ole saanut mitään: apua, sillä: tuii-^ nettua :on, ettei Ranskasta ole sanottavasti mitään siirtolaisuutta. .Sanotaankin, että Quebecin ranskalainen ei ole nyky-: ajcfn ranskalainen, vaan ranskalainen vuodelta 176;!. Canadan ranskalaisessa sanomalehdistössä ja vielä enemmän rans'kalaisessa henkilössä on hava i t tavissa jo n k 11 n \' e r ra n ha i - keamielisyyttä. Näyttää siltä, että heissä, kaikesta huolimatta, asuu ehkä. vaistomaisena käsitys siitä; että he kielellisenä ryhmänä ovat sittenkin tuomitut häviämään, ei tosin lähiaikoina, mutta kaukaisessa tulevaisuudessa. Anglosaksilainen aines on . os o i 11 a u t u n u t v oi m a k k a am m a ks i v Niinpä, kun joutuu lähempään suhteeseen ranskalaisen kanssa, huomaa,i että hänen sisiniraässä sydämessään on ehkä aikalaillakin katkeruutta, ei varsinaisesti englantilaisia, Ä^aan kohtalon kovuutta kohtaan. Ja se epäilemättä toimintatarmoa herpaisee: ' Quebecin maakunnassa, jonka hallinto on pääasiassa ranskalaista, ilmenee tuon herpaisun merkkejä. Maakunta on . C a n a dan vanhin ja suurin. Sillä oa edistymiseksi suuria etuja: mainio kulkuväylä,: erinomaisia luonnonrikkauksia. Sanotaan^ että se voisi elättää 50 miljoouaa ihmistä, mutta sen väkiluku on vain - 2,362,000 eikä osoita sanottavaa kasvamista. Jos erotetaan siitä pois Montrealin lähes 900.- 000:een nouseva väestö, jää maakuntaan, joka on monta ver^ taa Suomea .suurempi, vajaa 1^2 miljoonan väkiluku. Kymmeniä tuhansia ranskalaisia muuttaa vuosittain sieltä pois. Syntyväi-syys on suuri, mutta se ei: riitä siihen, että maakunta jaksaisi toisten kanssa k i l p a i l l a . Toiset edistyvät nopeasti. Ontario on j o mennyt edelle. Voisihan Quebecin maakuntakin saada uutta voimaa, jos se kävisi edistämään siirtolaisuutta kuten toiset maakunnat. Tämän kyllä tietää maakunnan parlamentti, mutta se tietää ipyÖs, että uudet ainekset eivät ole ranskalaisia, vaan niitä, jotka ovat' ranskalaisuudelle vahingoksi. Senvuoksi ei maakuntaan s i i r t y mistä auteta, luonnonrikkaudet annetaan olla esillevetämättä.; Tähä ei kuitenkaan kohtaloa jiroid&fe^^tää; -JLäimeiiyLtAiBia' p a i s u u , . v a n h a n maakunnan vaik u t u s heikkonee—' samalla ransk a l a i s u u s syrjäytyy. E i ole kumma, että Canadan ranskalaisissa o n surumielisyyttä M u t t a ei englantilaisuuskaan ole a i v a n i l m a n vaaroja Canadassa. Se on kyllä vallitsevassa, OntarioiL maakunnasta, lähtien k a u k a i s i m p a a n , länteen saakka, täysin hegemonisessa ase-; massa. K u i t e n k i n 1921 vuoden väenlasku osoitti, että Canadan väestöstä on ainoastaan öö pros e n t t i a .brittiläistä alkuperää. M a a n väkiluku ei ole vielä 9 m i l joonaa. Se voisi toimeentulon s a a n t i i n nähden.olla a i n a k i n 20 k e r t a a suurempi. Maa on tavattoman r i k a s, suun n a 11 o m a t m a a - ala t vii j c l y k seen •i)a rli aita,: m a a n sisustassa on hyödyllisiä m i n e r a a l e j a ehkä enemmän k u i n i n i s - sään muualla. E i ole -ihmeleUävää,^ että sii)-- t o\a i s u u s o u s en h u o i n a n n u t, k u n Selä Samuli eteläpuolella alkaa •porttejaan sulkea Jos ('airadan portit olisivat .sej>i)OM'n seläl- 1 ti ä n, k u i j 1 k' a ha n k ä \' i s i s e li ai s t e n v i l j a v i e n maakuntain kuin Ma-nitoban, Sa,skatehewanin ja A l - b c r t a n , joissa ylidessäkiiän ei..väk i l u k u n o u s e läheskään m i l j o o naan. N i i h i n voisi tulvat a toi^ sia kansallisuuksia n i i n paljon, että v a l l o i t t a i s i v a t maakuntien p a r l a m e n t i t ja alkaisivat .kään-tiimääu peräsintä toisien tuulien mukaan sekä. kuljettamaan niitä pois brittiläisistä i)eriaatteis-ta. Iri-ittiläinen p r o d u k t i i v i s u u s ja u l o t t u v a i s u u s on t o d e l l a k i n ollut suuremmoinen. -Sillä ei ole ollut ' a in o a st a a n . .(J a n a (I a, m u 11 a mycis • monet muut suuret •maat • a s ut e 11 a V a n a . . . 8 i 11 ii on t ii y t y n y f riittää voimaa esimerlviksi koko maanosan. A u s t r a l i a n kansoittain i s c e n . . Näihin .'taakka • se o ii j a k s a n u t, s a n k a r i 11 i s e s t i j a k sa - Nyiiyinen ^kurssimme rahaläiö tyksille S U O M E EN Postin kanitta ja Myös myömme pankkir»aoituk sia (shekkejä) markoissa yll&- mainit, kurssin jälkeen j a e r i k oi sia, k(j>lmen prosentin korkoa Vt> täviä matkustajien shekkejä dwi-lareissa, jotka Suomessa lunaf taan siellä voimassa-olevan d o l^ rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksilU postin kautta on 15c. summill*» alle $20.00; sitä suuremmilta sulamilta mitään k u l u j a ei peri.tä. Lähetyskuiut sähkoteitse $3.56 klikiltä summilta. OB nut. I- V i i m e vuosiua. .'•:en on k u i - tfvnkin täytynyt toimia aivan e-rityisellä t a r m o l l a . . E n i r l a n t i uhraa nykyään m i l j o o n i a puntia v u o s i t t a i n s i i r t o l a i s u u d e n edistämiseen. - . Ponnistuksis.saaii. se on i i i i u onnistunut että viime vuonn a k i n lähetti B r i t t e i n saai-ilta ."U.OOO s i i r t o l a i s t a , noin puolet C a n a d a a n : saapuneista . si.irtf.ilai-sista. Ja A u s t r a l i a a n se lähetti vielä enemmän. M u t t a jos C a n a d a a n tulisi vuos i t t a i n miljoona siirtolai.sla, ku.- t c n hyvinä vuosina Vhdysval-t o i b i n , . s i l l o i n kävisi En<;lanniile v a i k e a k s i pitää tasapainoa, yllä Tämän vuoksi Tinglannissa sekä (Canadan hallituspiireissä ymmärretään, että maahan s i i r t y mistä pitää k o n t r o l l o i d a j a r a j o i t t a a . . E i saa päästää sisiille K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lälietystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vap taanottajan ja lähettäjän osoi^ teellä varustettuna osoitteella Foreign Department HANCOCK :: MICH —Perustettu v. 1874.— Varat y l i $3.000,000.00. K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä on kuusi suomalaista tiikkeessäm-me. eneiMiuän kuin [tystytään Canad a n , yhteiskuntaruumiiseen sulattamaan. -Maan ylitenäisyys, sen terve k e h i t y s , samalla kansallisuus ja brittiläinen • ilianife inääräävät Canadan | s i i r t o l a i s u u s i ) o l i t i i k a n . Närliin saakka on tätä p o l i t i i k kaa ohjattu erinomaisella t a r k o i - tuksl.uimukaisuudella ja. on hyvin onnistuttu ' J o s olisi enemmän siirtfilaisia jijiästetty maa-h a n, e ini i I e m ä 11 ii^ o l i s i. e ne m m än viijelyksiä avaltu: j a r i k k a u k s ia kasa i i u, m u t t a si itä oi i s i saalt a-n u t ; j o u t u a , kärsimään tärkeät v a l t i o l l i s e t / ja yhteiskunnalliset cdut.j Canada on kieltämättä hyvin s e l v i y t y n y t kansallisuuskysy-myksfssä. Ranskalaiset ja engl a n t i l a i s e t . ovat sopeutuneet i l m a a n raatelevia r i i s t i r i i t o j a. \lu.iit .kan!-'allisuudel ovat. helposti sulautuneet. K a i k k i ovat eanadalaisia. A k s e l i Rauanheirao: M M » . \ Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa. Mahdollisimman pikainen toiminta. A i / lähettäessänne ottakaa huomioon, ettäi allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. KURSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN M A B ^ K K A A CANADAN OOLLARISTAl Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kantta, jos säh-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetyskulujen * lisäksi. Lähetyskulut rahalähctyksille on 40c summille $40.00 asti^. 50a summillo $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seul-aavalta sadalta 25c. Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille, Läbettaessanne rahuja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti. . ' ,1^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-07-26-04