Canadan uutiset, July 26, 1923

              ssaa
SeTj'aavia kirjoja on nykyään saatavana Oanacbn j
^ Uutisten kirjakaupasta: ' ^ff
J
U@£d Testamentti (Uusi s u o r a e n n o s ) . . . . .>,»..,. . 1 . . . 7 5 -
(vanha ) , .65
Herran Tulen K a n t a j a / .$2.00
B i b l i a (Pienempiä) . . . . . . . . . . . •. . i . . . . ••..... 1.75
(Keskikokoa) t 2.00
fIsoja)i f 2.50
Uusi Postilla (jLaestadiukscn) 3.50
Pyhä Kaipuu 1.75
Kansallista Itsetutkistelua 1.35
Minkä Mitäkin Italiasta • 1.25.
Vieläkin Siitä A j a s t a .... ....>../. i . . . . .|. 1.25
Tiellä , 2.00
Milä on kulolema < 1.75
Pyhäkoulun l a u l u k i r j a (nuoteilla) ..,...{....;.. ..,.3.50
M a r t t i Luther f. 2.00
Amerikan Suomalaisten H i s t o r i a . . . . . . . 1 . . . . . 1.75
F i n n i n America .1 50
Turinoita Amerikan Suomalaisista . . . . .|.... * . . . . . 25
Kaivanlnosta hautaan . . . . . . . . . . . . . . 1 . . . 1 . . . ^ . . . . . . 1.25
Mäkelän Pentti 1.50
Pienestä pappilasta * 1.25
E i sitä voi koskaan tietää . . ^ . . . . . . . .... 1.50
Petsamon rata • 1.35
Paimen j a lampaat ^ 1.25
Munkkikamraio 1 85
Sianhoito oppikirja ; 75
Kapinoitsija ^ »- 1.50
Älichiganin Kuparialue j a suomalaiset siirtol 1.00
Biologia . . . 1 2.00
M i k s i tahdon olla suomalainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85
Englantilais-Suomalainen Sanakirja ( A r m i n e n ) . . . . 3.50
Suoma la is-Englantilainen Sanakirja . . . . . . . . . . . . . . 3.25
Sanakirja (Rekonen) . . . . . . . . . . . . . . . . . . ( . . . . . . . . : . 2,25
Katekismus . . . . . . . . . . . • •. • • « . . . . . . • • » . . ( . .35
Raamatun historia . •. . . . . . . . . . ti« * . . . . . . . .75
Pyhäkoulunjlaulukirja . . . . . . . . . . . . . . . . . H . . . . . . .35
Eläinten lääkäri • 45
English-Finnish St. Luke t , .35
Punanen kardinaali . . . . . •. - . .> . . . . . . . . . . .40
Elämää ikuisessa yössä . . . . . . . * . . . . . . . . . ( . - . . . . -.50
Jkluuan katuvallan kumous . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . .10
» • • •
• . • • I • • •.
• -1 • • fl
• * ' • • • '
.10
.85
1.35
2.00
2.00
2.0Ö
2.00
3.00
1.00
.50
$1.75
Kalevaloin Avain, kovissa kansissa . . . . . . •> . . . . . . . 3.50
Rauhan Sointuja^ nuottien kanssa 2.50
K o r a a l i k i r j a , v i r s i k i r j a . . . . . . . . . . r • • • • • • • • 2.00
CoUlers NeA' Photographic Hist. of the W o r l d War 3.00
O p i k i i ikä eletty 50
V i r s i k i r j a , evankeliumin kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.25
^lyötävirtaan . ^.
Suomen Perustuslf^ki j a Hallitusmuoto
Kaukomieli . . . . •. ^ • • •
A Finnish Grammar . ,
That P r i n t e r of UdelPs
Undying F i r e . . . . . . ..
The Sampo ....
L i f e and IleröicDceds of R o o s e v e l t . . . . . . . . . . . . ..
F i n l a n d and the Finns . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • .
Sionin Kannel . . ^ . . . . • • • • • • • • • • • • • • • • •
V i r s i k i r j a , virret ainoastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
V i r s i k i r ja
Onni K ^ l p a , k i r j i J . Hemmer. •. • • «
P A L U U , k i r j . Uuno Hirvonen . . . .......>..;..>....... $1.75
T I E N RISTEYKSE^SSÄ, k i r j . Uooo Hirvonen $1.00
K I V I R A N N A N P I E N T I L A , k i r j . K. K a s i i n $1.00
S E L J A K U K K I I , k i r j . Gunnar Enj{berg $1.25
T O I S T E N S A TIELLÄ, k i r j . Urpo ^iankila . . , $1.25
K A P I N A , k i r j . U. W . W a l a k o r p i $1.25
I R T I S O R T A J I S T A , k i r j . K . - M e r i k o s k i $1.00
K I R J A P I K K U V E I K O S T A , kirj.^ 6. Geijerstam $1.25
T U S K A A , k i r j . Väinö K a t a j a $0.85
U U T E E N ELÄMÄÄN, k i r j . Väinö K a t a j a $0.85
Tilaukset j a rahat lähetetään ;osojtteella:
CANADAN UUTISET. ^
Port Arthur, - Ontario, Canada.
alkuperäisesti aiottuun tarkoi­tukseensa.
Dr, Frost, kaupunkimme enti­nen
päälpkäfri on p a r a i l l a an
viettämässä kesälomaa maatilal­laan
Blainyssä.
"Iitin Tiltu", musiikista'päät -
taen on saanut vakavan sijan
kommunistiemme joka tilaisuu­teen
kuuluvassa tanssiohjelmas-sa.
V. J . Laaksonen. *
OSOAB. 0. G. RY.
Harvinaisia vieraita kävi tääl­lä
Oscarissa eilen 18 p. heinä­kuuta,
niirtittäin kaksi piiäskys-tä.
'Ne saapuivat tänne länneltä
ja palasivat lännelle, tarkasteltu­aan
rautatieasemaa noin viiden
minuutin ajan. Pääskyset olivat
tavallisen sääskihaukan koko-sia,
tumman liarmaita. ^Myöskin
olivat ne Imrv^inaisen kesyjä.
Tunnen ainoastaan neljiiä lajia
pääskysiä, joten niimä vieraat 0-
li outoja minulle.
II. Heikkinen.
AJATUKSEN VOIMA.
LADYSMITH, B. C.
Heinäk. 18 p.
HäUtainkukituspäivää vietet­t
i i n täällä t. k. 15 p. k a u n i i n i l ­man
viettoa suosie^sa.i i V i r a l l i s ­ten
muödoHisuuksien mukaan
keräännyttiin juhlaa vietämään
maailman sodassaj kaatuneitten
urhojen muistopatsaan luokse
ensimäiselle avenuelle. Siinä
suoritettiin ennakolta. laadittu
ohjelma, jossa monella tavalla
selostettiii^', /gaivän merkitystä.
Yk^ityiset'niin1k:ään olivat enna­kolta
laitelleet omaistensa liau-toja,
sellaiset, j o t l i a : j o t a k i n ar­voa
antavat kau^niille j a kunni­oitettaville
tavoille ja sitten päi­vän
kuluessa kukittelivat rak­kaittensa
hautakiimpuja juhlal­lisen
^vakava tunnelma mielesr
s^än.' Suomalaisista vain ;harvat
täyttävät siinä suhteessa velvol­lisuutensa
]\lAuten päivä y-le,
enÄii kului hiljaisesti.
Metsävalkea alkoi raivota V i c -
sen pirtti viidennen tienoilla t.
k. 14 p. Siellä valmistuivat työt
jo keväällä varhain. Todennä­köisesti
joku huolimaton tulen
käsittelijä on sen alkanut. Täl­laisilla
ilmoilla se leviää kulo­valkean
nopeudella, hävittäen
arvokasta metsää, turmellen muu
tenkin kivisen maan v i l j e l y s k e l -
poisuutta j a k u l u t t a e n aiheetto­masti
hallituksen varoja sam­mutukseen
sekä aiheuttaen tun­tuvaa
tappiota niille, joita pä­re
mpipalkkaisista töistä velvoi­tetaan
tulen sammutukseen 25
sentin tuntipalkalla. r
Brikoisasunto. Tuonnottain
päätti^ Ladysmithin sairaalan
johtokunta tarpeen vaajtimukses-t
a rakennuttaa eri rakennuksen
säiraalanhoitajattarien asunnok­si.
Sitä varten hankittiin sai­raalan
läheltä tontti, joka o l i
saatavissa Esctuimalt & Nanaimo
rautatieyhtiöltä. Rakennus on jp
vesikatossa. Kaukaa katsoen,
näyttää siitä tulevan ajanmukai­nen.
Tällä toimenpiteellä saa­daan
sairaala tilavammaksi, j o ­ten
sa maa huonetta kojiti v oi
daan potilasten lukua vähentää
Onko mitään uuihatayampa^^
k u i n ihmisen . ajatus? Se syn­nyttää
tunteet, .se innoittaa teot.
Mei d ä n 1 u on te em me, t ä n ään, ni ei -
dän kyk3'niine tänään, on tulos
siitii, mitä olemme ajatelleet
menneisyydessä. Meidän tule­vaisuutemme
muodostuu* siit^,
mitä mc nyt ajattelemme. Suu­ret
synnit tehdään aivoissa, sa­noo
Wilda. Eräs itämaalainen
lause sanoo: mitä ihminen ajat­telee,
siksi hän tulee.
Ajatuksillamme on suuri mer­kitys
ympiiristöömme, ne v a h i n ­goittavat
tahi hyödyttävät kans­saihmisiämme.
Kuinka huolelli­sesti
me varommekaan itseäm­me
tarttuvilta taudeilta, jokai­sen,
joka sairastaa lavantautia
tahi koleraa, eristämme, ehkäis­tä
ksemine' niiden tautien levene­misen
Mutta henkisiä taudin-siemeniäsallitaan
ihmisten es­te
11 öm ä s t i 1 e A'! 11 ä ä y in pii ri 111 en.
•Pahat ajatukset ovat yhtä vaa-
'ralisia kun taudin siemenet. Ne
myrkyttävät . ihmisten mielen,
mutta me lähetämme niitä ym­pärillemme,
otamme vastaan
toisten vahin{,'olisia a jätteitä. N e
saastuttavat ilmakehän ympäril­lämme.
;Meidän ajatuksemme
luovat väreitä, j o t k a lähtevät sä­teilemään
k a i k k i i n suuntiin, v a i ­kuttavat
enemmän tai vähem­män
k a i k k i i n ihmisiin, joitten a-jatteden
kanssa ne tulevat ylite-ytecn.
Jokaisella ihmisellä on aina'
Jsj'mpärillään n. ft. ajatusaura, jo­ka
heti koskettaa niihin, joiden
lähistöön luin saapuu. Muuta­mat
ilimiset vetävät meitä puo-leeuvsa
puhumatta yhtään ainoa­ta
sanaa, kun toiset taasen sy>
säävät luotaan n i i n pian kun as-tume
heidän auransa säteen s i ­säpuolelle.
Ihmisen aura sisäl­tää
hänen ajatustensa soinnut.'
Se henkii hänen ajatuksellista 0-
lentoansa. Muistakaamme, että;
ajatukset kiteytyvät teoiksi.
K u n siis ajatuksemme vierivät e-teenpäin
j o l l a k i n alalla, oh mei­dän
kysyttävä itseltämme, halu­anko
saada tämän ajatuksen
muuttumaan teoksi? Jos vasta­us
on kieltävä, niin seisautta
kaamme heti sellainen ajatus ja
siirtykäämme ajattelemaan juu­r
i päinvastaiseen suuntaan.Muis-akaamme
myöskin, että positii­vinen
ajatus aina tekee negatii­visen
ajatuksen . tehottomaksi,
o^itiivisia ajatuksia ovat roh­keuden,
toivouj pelottomuudeUy
Päättäväisyyden, se o n : "Minä
v o i n j a minä tahdon "-ajatukset.
Negatiivisia ovat pelon, mur.
leen, vihauj pahansuopaismid^n,
taudin ajatukset, jotka esiirity-i
t ajatuksina " e n voi, tahi en
uskalla. Niinkuin ihminen %
jattelee sydämmessään, sellainen
Voi säteillä ympäristöönsä aivan
m i n k u i n suihkukaivo yhtämittaa!
vuodattaa virkistävää vettä. P i e ­neen,
lasipalloon, joka on yhdek­sän
tuumaa läpimitaltaan, voi­daan
johtaa sähköä 100,000 volt­tia.
Tämä sähkömäärä 'täysin
riittää kuljettamaan G7 täysi­näistä
Taltio vaunua. Tämä suuii-naton
tat-momäärä kehittyy nä­köjään
niin vähäpätöisestä paK
losta, että sitä saattaa pidellä
kädessään näkemättä tai tunte­matta
vähääkään. A i v a n samoin
k u i n on l a s i p a l l on laita, niin on
ihmissielun. Sielussa piilee aja­tuksia,
tunteita j a aistimuksia,
joista emme vielä arvaa uneksia^
kaan.
Sielu on k u i n järvi. Läheltä
pintaa katsoen ruäemme vain
k i r k k a a n tai väreilevän veden
kalvon, m u t t a jos nousemme y -
lemmäksi, voimme nähdä järven
pohjaan saakka.
Se voima, joka syntyy jollekin
ajatukselle suomastamme huomi­osta,
on ehkä "mailman k a i k k i u -
den tehoisin j a mahtavin voimaa
Me emme vielä tunne sitä lakia,
jonka mukaan ajatukset l i i k k u ­vat
meidän keskuudessamme.
K u i n k a suuri mullistus onkaan
tapahtunut meidän käsitykses-sänime
satuamme selville, että
näkyvän luonnon perusvoima on
sälikö.
Vielä suurempi mulliistus tulee
silloin tapahtumaan, kun me 0-
pimme ymmärtämään, että tämä
sähkö onkin ainoastaan ajatuk­sen
» palveluksessa oleva ase.
Urho Vähälä. .
Vieraillessanne Duluthissa, kesäh^ ihailemassa kaupungissa^
käyttäkää aina hyväksenne
^Juvcli j a Kello-liikehuoneen tarjoamia etuisuuksia.
K U L T A , H O P E A , K E L L O J A J A L O K I V I L l l K K l i J E M M E ON S U U R l l N , A J A N M U K A I S IN
J A M O N I P U O L I S I N POJ^IUOISLÄNNELLÄ.
Tämä ,liike tarjoaa kansalaisille, huvimatkailijoille, mitä parhaimman tilaisuuden tar­kastaa,
valikoida j a ostaa haluamansa muisto koruesineen ja käytaniiöllisen taloustarve
esineen.
Hintamme ovat ehdottomasti oikeat!
H O P E A T A V A R O I D E N valikoima l i a r v i n a i s i n , monipuolisin; esineet siroja, käytännöllisiä,
taiteellisia ja huokea hintaisia.
K E L L O T , sekä miesten että naisten, parhaita, l u j i a , kauniita, suositlujai taattuja.
S O R M U K S I A , kauniita, taiteellisia, sopivia k a i k k i i n crikoistarkoituksiinsa.
!Korjataan kelloja
ja kaikkea juveli-tavaraa
taatusti. E L Y
Minn.
T H E L E A D I N O J E W E L E RS
Superipr & Lake Ave.
D U L U T H VIRGINIA
H I H B I N O Minn.
Palvelus nopea
varma ja
rehellinen.
(
'^ÄN¥IIJEL¥§
OSASTO
Miten yhteistoiminta voi
menestyä.
hän on. Mies, joka kantaa v i
li^a, vetää puoleensa kaikki v i ­han
j a pahan suopaisuuden aja
tusaallot laajan säteen piirissä.
Nämä ,lisäajatukset vaikuttavat
sytykkeiden tavalla hänen: ah­t
a i s i in tunteisiinsa, tehden hänet
vihamielisemmäksi kuin konsa­naan.
Älylliseen ilmakehään voidaan
lähettää ajatuksia, jotka kohot­tavat,
puhdistavat, innostutta­vat,
SleUaisille ajatusvärähte
l y i l l e herkkiä henkilöitä. K a i kk
hyvään suunnatut ajatukset
Minnesotassa on noin 510 yhr
teistoiminnallista meijeriä, jotka
ovat jo monta vuotta toimineet
hyödyllisesti. Ennen niiden pe­ru
s t a m is t a \' a 11 io n m a a n V i 1 j e li j ä t
jo t k a k a s v a 11 i \' a t ni a i to 1 e h mi ä,
saivat hyödyllisiä tuloja voiras-vasta,
jos n i i n .sattui, sillä ker­man
ostajat ja^' nuuit * ' s u d e t "
maksoivat niin vähän rasvasta
k u i n suinkin. Useasti tuottajat
saivat rasvasta ainoastaan 20
senttiä, kun voin hinta kulutta­jille
oli 45 senttiä. Tämä nuot­t
i muuttui> kun tuottajat ottivat
asiat omiin käsiinsä. He perus­ti
vat yhteistoiminnallisia meije-reitä
k a i k k i a l l a Minnesotassa ja
sanotaan että usein maanviljeli­jät
saivat yhtä paljon ravasta
k u i n kuluttajat maksavat val­mistetusta
voista. Esimerkiksi
Kingstonin meijeri joku aika sit-te
maksoi jokseenkin saman hin­nan
rasvasta kun se s a i voista.
Tämän meijerin liikkeenhoitaja
lausui, että t^ämä oli mahdollis­ta,
sillä kun rasvasta valmiste­taan
voita, pannaan - sihen noin
15 pros. vettä j a suolaa.: Siis jo­ka
85 paunasta rasvaa meijeri;
valmistaa 100 paunaa voita jä
tekee voittoa myymällä 15 pau­naa
vettä j a suolaa'' joka ' 100
paunasta rasvan hinnalla.
' Minnesotan 510 yhteistoimin­nallista
meijeriä toimi yksinäi-sesti
^ monta vuotta, mutta n y t
ne ovat perustaneet yhteistoi­minnallisen
yhtiön nimeltä M i n ­nesota
Co-operative Creameri^^^^^
Association, joka sitoo kaikki
meijerit valtiossa yhteen liikkee­seen,
joka arvattavasti voi myy­dä
tuotteita paremmilla hinnoil-a
j a pienemmillä kulungeilla
Ulin meijerit yksinäisesti j a ois-aa
tarpeita k a i k i l l e meijereille
pienemraillä hinnoilla k u i n yksi­näiset
meijerit voisivat tehdä.
Minnesotan Go-operative Grea-meries
Association on jo todista­nut
hyödyllisyyden, sillä viime
vuonna se t o i m i t t i markkinoille
n o i n 1600 kaaranlastia voita.
K a i k k i voi m y y t i i n kaaralastit-tain,
joten voitot olivat suurem-konttori
ostaa k a i k k i tarpeet val­t
i on meijerille j a tämä menette­lytapa
viime vuonna säästi kym­meniätuhansia
dollareita maidon
j a voin tuottajille.
Meijerit maksavat- pienen vuo­tuisen
jäsenmaksun pääkontto­r
i i n , mutta yhtiön toiminta ou
n i i n hyvästi menestynyt, että
vuoden . lopussa jäsenmaksuista
oli vielä 5)525,000 jälellä. Tällä
ralialla on yhtiö perustanut y l ­lämainitun
kone- j a tarveosas- ton. ^"<^QIiIQ|
''Minnesotan meijereitten y 1-
tcistoiminnallinen yritys on mie­lestäni
menestynyt loistavasti'',
lausuu A. J . McGuire, yhtiön
l i i k k e n h o i t a j a St. Paulissa ja en­tinen
Minneso t a n m a a n \'i 1 j e 1 y s-opiston
professori. *'j\Iinä uskon,
että valtiollinen meijereitten yh­distys
on yhtä vaikea järjestää
k u i n m u ide n t u o t a j i e n j arjesta-minen,
mutta meidän kokemuk­semme
näyttää, että se on mah­dollista.'-'
T u t k i j a t uskovat, että perunan
kasvattaja, nisun kasvattajat,
hedelmien kasvattajat ja muut
tuottajat voivat yhtä hyödylli­sesti
perustaa yhtiöitä jotka voi­sivat
myydä ja ostaa tarpeita y h -
teistoimirinallisesti. Yhteistoi­minnalliset
yritykset^ tulevat me­nestymään
niin pian kuin tuot­taja
t itse tule va t tunte ma an' y h -
teistoiminnallisten yrityksien
vaatimukset, mutta ei Qnnen.
h i n 30 tuumaa toisistaan, mais­sin
tai viljankylvykoneella.
Etelävaltiot ja neekerien
poismuutto.
Etelävaltiot ovat joutuneet
kärsimään kahdesta haitallisesta
sattumasta tänä vuonna: ensin
a 1 k o i \' a t n e e ke r i t, j o t k a o v a t mo­n
i n p a i k o i n ainoana työvoimana,
mu u tt a a p o h .j os e in [> i i n v a t li o ili i n
j a sitten tulivat rankat sateet,
j o t k a ovat tehneet suurta hait­taa
v i l j e l y k s i l l e . Työvoiman vä-.
h y y d c n vuoksi jäi s u u r e t , m e l ­keinpä
summattomat alat viljc-
1 y k s i ä osa k s i k y 1 A' iim ii 11 ii o saksi
l e i k k a a m a t t a . Villinä kasvava
roskaheinä rehottaa t u h a n s i l la
eekkereillä, joissa ennen on o l l ut
a a l t o i l e v a t v i l j a v a i n i o t;
Tästä on seurauksena, että
näissä valtioissa Alabamassa,
Mississippissä, l^ouisianassa ja
osaksi »South. C a r o l i n a s s a k in
Auringonkukkarehu.
tullee heinät, kaurat j a maissit
l)uuttumaan e l u k o i l l a . Pohjois­v
a l t i o i d e n l'arniareille olisi edul­l
i s t a : ryhtyä järjestämään nuji-n
i t t u j c n aineiden lähcttämistii e-telääu.
: Edellä inainittuljen val­t
i o i d e n |)a n k it o va t lä heisissä te­kemisissä
i'ariuarciden kanssa j a
j o s heidän välityksellään alottaa
k i r j e v a i h d p n , on siitä varmasti
oleva t u l o k s i a . Täten s i t i i p a i t si
säästyy välikädet eli n . s. " kes-k
i m i e h e t " , j o t k a aina ovat kis-^
komassa; suurimmat voitot omiin
t a s k u i h i n s a .
tuhatlukuisia
—, (G.P.S.)
n e e k e r i j o u k k u e i t a .
50 henkeä kodittomaksi ^
j o u t u i Sa]amanea'ssa, N. V . , l a u ­a
n t a i n a j a 35 r a k e n n u s t a k a u p u n:
g i n liikeosassa paloi poroksi t u ­lipalossa
, j o k a sai a 1 k i i n s a tuleen
sytytetystä roskaläjästä. V a h i n ­ko
on toista miljoonaa d o l l a r i a.
Sietäisi olla varovaisia tulen
kanssa kaui)unf?isha jos maalla­k
i n .
Liikettä sotien lopettamiseksi
on Canadan Metodistikirkon
pää, j u m a l u u s o p i n tohtori S. D.
C h o n I kellottanut e d i s t ii m ä ä 11.
' ' E i enään sotia'•-mielenosoitus­päiväksi
on n i m i t e t t y ensi lau­antai
j a m a a i l m a n rauha on esi­tetty
puheenaineeksi ensi sun­n
u n t a i t a varten.
kun toinen kerros, joka on ollut
t o r i a X Co;lle kuuluyalla^gntj»^asunto-osastona täten vapautuuixat smnenksia, ajotta. Jokainen
mat j a k u l u n g i t ' pienemmät.
Meijerit säästivät ^200^000 . y h ­dessä
vtiodessa tällä yhteistoi-mirinallisella
menettelytavalla
syystä, 'että nämä mfeijerit ovat
maanvilelijäin omistamat. Mut­t
a "siinä el ole k a i k k i Minneso
t a n 510 meijeriä osti. j o k a vuosi
noin $1,000^000 e f c t a koneita ja
muita ti^rpeita.- E n n e n W » »^^i-jerit
yhtyivät piti h«dän ostaa
nämä tarpeet yksinäisesti kor-^
keille hinnoilla, mutt«k »yt Pää-
Auringonkukka säiliörehu (si-lage)
on hyödyllisempi kuin
mäissirehu, Minnesotan valtion
itäpohjoisosaston koefarmin löy­töjen
mukaan. Tutkimukset jot­ka
ova kestäneet 10 vuotta ja
j o t k a suoritettiin valtion koefar-milla
lähellä Duluthia näyttävät
että auringonkukat menestyvät
paremmin kuin maissi, kylmässä
ilmanalassa j a että ne ovat rik­kaat
niissä ravintoaineissa, jot­ka
ovat hyödylliset karjan syöt­tämisessä^
erittäinkin maitoleh-ihieh
syöttämisessä.
Tutkimuksien alussa käytettiin
ainoastaan maissia säilöissä ja
v a i k k a se o l i hyödyllinen, t u t k i ­jat
päättivät että maisin kasvat­taminen
Minnesotan pohjois­osassa
ei menesty joka vuosi ja
siis muitten kasvien kanssa ko­k
e i l t i i n monta vuotta ennenkiun
auringonkukka löydettiin par­haaksi.
Tutkimuksien mukaan
seuraavat sadot eekkeriä koh­den
näyttävät, että auringon­k
u k k a tuottaa paljon enemmän
ruokaa kuin muut kasvit, joita
k o k e i l t i i n .
Siperialainen miletti tuotti
10,81 paunaa eekk. k o h t i ; t a ­vallinen'
miletti 10,147 paunaa;
golden'' miletti 20,190 paunaa;
unkarilainen miletti 12,491 pau­naa;
herneet j a k a i i r a t 18,169
paunaa; sokerirehu 31,153 Äpau-näaj
auringonkukat 36,168 pau­naa.
Siis auringonkukat tuotta­vat
enemmän kuin muut rehut
j a ne ovat rikkaammat ravinto­aineissa
kuin muut rehut.
Auringonkukkarehussa on- e-nemmän
öljyä ja rasvaa kuin
maississa. Duluthin koefarmilla
v a l t i o on siittänyt uuden lajin
näitä hyödyllisiä kaf;veja, jotka
joutuvat täysikasvuisiksi lyhyes­sä
kesässä^ ' A u r i n g o n k u k a t k y l ­vetään,
leikataan; j a säilytetään
aallossa samaila l a i l l a kuin mais­s
i . Ne ovat hyödylliset vuorö-
Neekerien poismuutto on ole­va
hyvä opetus Etelän farma­reille
; sen kautta hc ovat tulleet
huomaamaan että neekerienkin
olemassaolo on tarpeellinen ja
hyödyllinen. Ainoa m o i t i t t a v a
seikka asiassa on, että neekerit
läksivät .sanan sanomatta, ilman
edelläkäypää ilmoitusta, jättäen
siten maanviljelijät auttamatto­maan
pulaan aikana, jololin työ­väkeä
kipeämmin tarvittiin. H u ­hut
paremmista palkoista, j a päi­vistä
Pohjois-valtioissa saivat a i ­kaan
matkustuksen, johon l i i t t yi
Kauppabalanssi Canadan
puolella.
y i i k y m m e n e n m i l j o o n a n dol­l
a r i n s u u r u i n e n k a u p p a b a l a n s si
k e r t y i Canadallo viime kuussa;
v i e n t i oli n i i n paljon tuontia.
s u u r e m i ) i , va i k k a p a v i i me m a i n i t -
t u k i n oli e n t i s e s t ä ä n . lisäiinty-n
y t . Lohi, s a n o m a l e h t i p a p e r i j a
juUfSto olivat s u u r i m p i n a teki­jöillä
v i e n t i l i s t a l l a.
Ankarat tulipalot riehuvat
Quebecin maakunnan eri osis­sa,
eikä tilanteessa tälliin m e n ­nessä
ole helpotusta. Lähes .5,-
000 miej>tä on sammutushommis-sa.
, E s c a l a n e niminen kylä, j o ka
lauantaina/ näytti joutuvan l i e k ­k
i e n sj'ialiiksi on pelastunut,
mutta tulet yhä r a i v o a v a t ympä­ri^
•-— Ennen vanhaan, jolloin
suuri<4 omaisuuksia saatiin vain
sodassa, oli sota tavallaan-,liike-yritys;
l\Iutta nyk^aikana, j o l ­loin
suuri omaisuus voidaan saa­da
kokoon vain liikehommilla,
on liike-elämä vsotaa^
tilj^lyksessä ja^kylvetääp rivei-
Tamä lääke vaikuttaa niin nopeasti, että sen vaikutuksen voi tuntea jo muutaJ
manpaivan kulutta. Se «ierinomaincn miehille ja naiaUe, joilla on huono ruuanaulatus. maksa-teuti
tS jotkSSvat^asatanöllisesta ulostuksesta. Tama laako vahvistaa ja puhdistaa vatsana
lis&a ruokahalua ja auttaa ruuansulatusta. Se poistaa kaasun vatsasta ja suolistosta, poistaa sairau­den,
hemostueisuudesta johtuvan pftankivistyksen ja pyörtjnnyksen. ,P9'«taa l»™?"^*"'»^^^
puhdistaa hengityksen. Se jarjest&Ä suoliston toiminnan, nunetta ne toumvat s&tanoUisemma»
siten edistäen uiostudta.
T&XD& lääke sis^tää erikoisen määrän
rautaa, joka tekee rikasta ja punaista.verta eri­laitta'
rautaoi Joto antoa varin kalvenneille
kastoille Ja eloa silmiin. Se inyöskin sis<äa
fosforia, parhaiden tunnettua l&ftketta antamaan
voimakkaita ja• vahvoja hermoja. Fosiori..on
luonnon oinoa hermoston ruoka Ja enersian
rakentaja. Tamftn Iisaksi on siinA kuusi muuta
arvokasta IftÄketta. Naita elamftft antavia .ja
voimaa rakentavia l&&kkeit& k&ytt&v&t maailmane
parhaimmat l&akarit rakentaessaan •vahvaa,,
tervotta Ja voimakasta miehuutu Ja naisel­lisuutta.
TfimS ihmeellinen lääke of Nuga-Tone.
Tuhannet miehet ja naiset ovat «iita saaneet parem-män
terveyden, lisa&ntyneen ^ voimakkuuden,
energian ja suuremman kestävyyden. Nusa>Tone;
rakentaa, vahiiataa ja järjestää lihaa ja hermo*,
tosystemla ja'Icaikkia heikontuneita niumun osia;^
autaa niitä tökemaanteht&vftnsa niinkuin luonto
on ne mafirfinnyt. TSmS on varmin Ja todellis­i
n keino saavuttaa tyydyttfivBt tulokset;
Nuea-TdheiisÄä painon lihavissa henkilöissä ja antaa enemmän enereiaa
auuremmän työkyvyn—alun uuteen elQmaBn. Sairaille, heikoille, vasyneaie* hermostuneille ja;
lamaantuneille ihmisille ei ole mikaan niin hvva kuin on Nuga-^Tone, panemaan heidät jftllee»
jalvUleen. Ota Nugo-Tonea muutaman pmvBn, niin tunnet kuin uudesti syntyneeltä.
j®te liBMmessaMBa tissEiHi Ä f v o i S p S Ä h i n i o a l Ä :
Nuaa-Tone makeaa ainöaataan-$l 25 > paketUta sisältäen 90 tablettia, joka riittää kuukaudeksi.
Vfl^te ostaa kuosi pakettia tdA).:*Ota Nuga-Tonea 20 pSlvan ajan kokonaan meidän vas­tuullamme
Ja Jos ette ole tyytyväinen sen tulokseen palauttakaa loppu lääke Ja me paiau*;
tamme TeUEn rahanne takaisin. Lähettäkää tänään, juuri nyt. Ette voi menettää penniä*
«BHime käah. N. uga-Tonea^yyväMt t mmyySösskkiinn aapptteeeekkiitt . JJoottIk a vakuutavat sen tuloksen tai palautF*
tavat rahanne. Katsokaa takausta Joka paketissa.
KÄTipNALLÄ60RATORY»DEPT.PE»4 r^018S. ^Vabash Ave,Chicago, III.
HERRAT:—Mukana seuraa -9^. ..paketista Nuga Tonea. ««Otan Nuga-
Tooea 20 päviän ajan ja joa en ole tyytyväinen sen tulokseen, palautan sen takaisin ja Te lähetätte
rahanltatousin.?-j i i i t,. a - i u s i l / 1 . ' !
Nimi
Katu & No.
|aiR.P.D.