Canadan uutiset, July 26, 1923

              OaSÖSDÄN K J F E I ^ J B T ; PORT S B T H U H , O N T ; / CANAISÄ; Torstaina, Heinäk'. 26, 1923" f ' N U M E R O 30
C A N A D A N UI^TISET
Buomalalnen canomalehll GanadasBa,
Ilmestyy jokaisena ^ Torötaina.
Kustantaja
The Canada Newe Publishing Co.
Brick J. Korte, LlikkeenhoUaJa.
' Lauri Maunu, Toimittaja.
suurina. * Hiinpä kertoi mouarra urheilijat yhc^teeti, /eikä sitten-
TILAU8HINMAT:
Canadaan: $2.50 toko todelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 76c. S kuu
kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvältoililn Ja Suomeen: 18.50
koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo-g^
ta. •
ILMOITUSHINNAT*
60 senttiä palstatilumaltA kerran 3»*
lalstuiia. Pitempiaikaisille llmoitukil»
I*» kohtuullinen alennus. Halutaantie
lo- Ja nlmenmuuttoilmotukset 76 sent.
tlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Nalma-llmoltukset
$2.00 kerta. $3.00 kolme
«ert^. ATsiolIitto- Ja kihlaus-llmol-
TOkset 60c palstatuumalta. Kuolonll
moltukset $2.50, muistoVärssyllä $3.00
SyntymftllmoltukBet $1.60. Avioeroa
moltukset $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys.
luettelot; luento-llmoltukBet y. m. 80
eenttift tuumalta.
Uutisten Joukkoon aljotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu
pialtÄ.
; Kaikki liikkeelle aIJotut kirjeet, tl-taukset
Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaesaa on
, lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tule© ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
Ganadaan äskettäin saapunut
kansalaisemme sellaisestakin ta­pauksesta
joUoiu konttoristin t a i
yleensä sillä a l a l l a ' palvelevan
palkasta jää ainoastaan satai
i i i a r k k a a yli vält^ämättömäinl^
meiROJen, ruuan j a asunnon, yaat-teide
»n ostoon j a mufihin tarpei­siin.
J a sadalla markalla ei ny­kyään
' pitkällekään potkita, jos­kin
rali.alla on suurempi ostoar­vo
Suamessa kuin .vastaavalla
summalla Canadassa.
kään luultav^asti saada kokoon
n i i n suurta raäärää. | E s i m . Ca-i
i f o r n i a n yliopistossa on yksin­omaan
kiekobaheittoa harjoitta­massa
y l i 80 aniestä j|a keihään^
heittoa noin 50 mietätä. Pika­juoksua
harjoitellaan k a i k k e in
eniten. Siinä syy, miksi Setä
S a m u l i l l a on n i i n runsaasti pika­j
u o k s i j o i t a .
Kysymykseen, mikSl on haasta­teltavan
kokemus A m e r i k a n suh­teesta
Suomeen ja erittäinkin
Viisas ajatus lienee kylläkin j nyt P a r i i s i n oIympialais,ten lä-inatkustaa
tänne rahoja ansait-1 hestyessä, vastasi heiya Mikko-semaan,
sillä yleensä sanoen on l l a :
C A N A D A N U U T I S ET
(The Canada New8)
The Finnish New8paper in Canada.
PubUshed every Thur^day by
The Canada Nevvs Publlshlng.Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News B l d i , Port Arthur, Ont.
CANADAN UUJISET
Is welcomed and read In every Finnish
home ia the Dominion. It is the-only
dlrect advertlslng medium for those
manufacturers and merchants who
wl8h to create and build a protitable
and permanent demand fdr thelr prod-ucts
and merchandlse by the large and
evergrofWlng Finnish populatlon regld-
Ing In Canada. Place your trial ad
vertlsement and get results.
Advertlslng rates 50c per Inch.
Polltical advs. $1.00 per Incil.
Advertlsements must feacb our of-
IIo© Wedn€sday noon to appear on
Thnrsday'e Issue.i ,
Subscrlptlon prlce in Canada $2.50
per year, United States and other
countrles $3.60 per- yearl in advance.
Entered as secondclaaa mall mat.
ter, Dee. 1 i 1916, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
TH E AI M OF TH E CANADAN
UUTISET.
To help preserve ^the Ideale and
oficred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaw8 and Insplre ethers to
respect and obey them: To atrlve
unceaslngly to quicken the public'8
eense of cIvIc duty: In ali vvaya to aid
In maklngthls country greater and
better than we found It.
—- Saatamme maailmaa hal­veksia,
mutta ilman sitä emme
tule toimeen.
— Pastori ^rho jValtari on ot­tanut
eron Lännen Suomettaren
toimituksesta j a hoitaa sitä nyt
lehden liikkeenhoitaja, Mr. F.
Tolonen. Pastori Valta ri tuli
toimeensa vasta| viime keväänä
otettuaan eron SoutihRangeu
seurakunnan papinvirasta M i ­chiganissa.
siihen nykyään suuremmat .mah­dollisuudet
täällä kuin kotimöasf-s
a . M a t k a i a suunnittelevan s i i r ­tolaisen
ei kuitenkaan ole heit>-
täydyttävä liian loistavain mie­likuvitusten
valtaan. Ratkaise­van
päätöksen teko olisi mitä \
tarkimmin harkittava ja mah­dollisuuden
mukaan otettava
Il u o iiii oon k a ikk i a sianh aa ra t.
Epäilemättä ovat hj^ankin mo­net
vasta, liian myöhiiän tulleet
huomaaniaan, että parempi olisi
sittenkin ollut pysyä kotona ja
siellä kaikdn voimin ponnistella.
Alkuvaikeudet Aderaissa oloissa
tahtovat olla' n i i n suuret, ottane
ennen kaikkea olisi mielessä pi­dettävä
Amerikan-kuumeen'•
puhjetessa. Tulee muistaa, että
sittenkin — n i i n suotuisat elärai-senmahdollisuudet
kuin inuualla;
1 ieneekin — on " o m a maa man­sikka,
muu maa mustikka.
V a i k k a k i n siirtolaisuus Suo­mesta
pois on suuresti lisääntyi
nyt. ei kuitenkaan ole pelkoa
Suomen "tyhjentymisestä", ku­ten
näkyvät monet ajattelevan.
Paljo matkustaa kansalaisiamme
synnyinmaahansa takaisinkin ja
monet jäävät sinne pysyväisesti
asumaan. Ja mikä olisikaan sen
viisaampi ajatus, kuin että Ca­nadan
tai Amerikan suouialai-nen,
joka täällä on saanut kor
koon sievoisen omaisuuden, koet­taisi
sijoittaa sen Suomeen. Sii-\
hen on nykyään mitä eduUisin
tilaisuus Suomi on Europari uu­sien
. va 1 ta k un ti en. j ou kossa kai k-kein
edistyneimpiä . j a y r i t t e l i ­äimpiä.
M a a n itsenäisyys ja
rauhallinen sisäinen tilanne on
täysin taattu. Taloudellinen ase­ma
vakiintuu päivä päivältä. R a -
^hanaryo. ei kaikesta päättäen e-nää
tule laskemaan, päinvastoin
kohoamaan. Edullisia rahansi-joitustilaisuuksia
on k a i k i l l a a-loilla
ja alansa taita villa ammat­timiehillä
on tulevaisuudenpaik-koja
liyvillä palkoilla. Pienem­milläkin
rahavaroilla varustettu­na
voi työhön pystyvä mies Siio-meen
huoletta lähteä j a sinne
pysähtyä.
" T o s i a s i a on^ ettäVimerika dn
huolestunut Suomesta., En sano,
että se pelkää, mrAta jotakin
sinne päin nyt, k u n valmistau­dutaan
Parisiin. ^tlutta heidän
pelkonsa on aiva.i/i turha, sillä
siksi voimakas on. 'Amerika tällä
hetkellä, että p/eilkoon heillä ei
o h syytä. He lietsovat vain i n -
nV)stusta miehilnsä sanomalla, et­tä'
meidän / on varottava Suo-me.
a." /
A m e r i k a '^^ei ole koskaan ennen
valm istautr m u t sellaisella tar­molla
olyj npialaisiin kuin nyky­jään.
He tulevat useimmissa k i l -
pailuis:>a valtaamaan k a i k k i pal­kintosi
jW t. Koko Europpa' ei y h ­dessäkään
kykene heitä voitta­maan.
;Suomen mahdollisuudet
tulevat l olemaan ; h y v i n pienet.
Sen sijjiän Norjan, Etelä-Afri­kan,
Rjuotsin j a Italian luulta­vasti
hoivin suuret."
• 1—
— - Kalevaisten järjestön ää­nenkannattaja
'i " K a l e v a i n e n ,"
j o n k a järjestön edustajakokous
viime heinäkuussa päätti lakka­uttaa,
on uudelleen alkanut i l ­mestyä
J . A . Harpetin toimitta­mana
ja kustantamana,Kalevais-ten
järjestö ei kuitenkaan ole
vastuunalainen siinä julkaistuis­ta
kirjoituksista j a mielipiteistä.
' ' K a l e v a i n e n " ilmestyy kerran
kuussa ja maksaa Yhdysvaltoi­hin
tilattuna $1 ja ulkomaille
$1.25 vuosikerta.
— - Siirtolaisuus Suomesta ul­komaille,
etupäässä Amerikan
Y h d y s v a l t o i l i i n . j a Canadaan se­kä
vähäisemmässä määrässä
myöskin kaukaiseen lAustraliaan
saakka, on saavuttanut viime
kuukausina niin suuren laajuu­den,
että se kotimaassa alkaa
herättää levottomuutta. Tosin
suuri prosentti siirtolaisista läh­tee
vieraalle maalle siinä mieles­sä
että jonkun vuoden perästä
palataan takaisin j a Ryhdytään
kotdna entistä ' innokkaammin
työskentelemään Amerikassa an­saitut
dollarit apuna. Useimmat
siirtolaisista ovat näet pikku ti­lallisten
poikia jl^) perheenisiä,
joille vaikea taloudellinen aika
Suomeasa on tehnyt elämisen ja
•perheen ylläpidon ylivoimaisen
vaikeaksi, melkeinpä mahdotto­maksi.
Elintarpeiden hinnat o-vat
yhä vain pysytelleet kovin
kotkeallaiaa .)y«?^^>«öhteettomaix
— Teknikko Jaakko J . Mik­kola,
joka on oleskellut kolmi­sen
vuotta Amerikassa, toimien
m. m. eri yliopistoissa u r h e i l i j a in
treenarina, on tullut valituksi jo
toisen kerran Suomen olympia-laistreenariksi
ja on sen vuoksi
viime kuun lopulla palannut ta­kaisin
Suomeen. Helsingin leli-tien
haastattelijoille on' hän ker­tonut
minkä mitäkin ' A m e r i k an
urheiluoloista, j o i h i n hän on suu­resti
ihastunut. Aluksi toteaa
herra Mikkola .että sanom a leh­distö
on valtava tekijä Ameri­kan
urheiluelämässä. Joka leh­dessä
on erikoinen urheiluosasto
ja on se tavallisesti 3—6 sivun
suuruinen. Suurissa kilpailuissa
on lehdellä oma edustajansa ja
näillä omat sähkölennätiilko-neensa.
Sanomalehtien vaikutus
onkin ' helposti huomattavissa^
Amerikalainen ottaessaan aa­mulla
sanomalehden käteensä
heittää nopean silmäyksen etu­sivulle,
sen jälkeea avataan ur­heiluosaston
simt ^ j a tarkaste^
taan ne perinpohjin. Ehkä 75
pros. lukee ensiksi urheiluosas­ton.
Koulut ovat urheiluelämän
keskuksia. Kouluissa jo alusta
pitäen valetaan urheiluhenkeä
oppilaisiin. Koulut kilpailevat
keskenään kaksinotteluissa ja
sen lisäksi järjestetään yhteisjä
k i l p a i l u j a piirittäin; joihin ottaa
osaa tuhansia poikia. Yliopis­toissa
on sääntönä, että jokaisen
oppilaan on otettava osaa ensi-mäisenä
lukuvuotena johonkin
urheilulajiin. Siitä huolimatta,
että Amerikassa urheilu on' us­kottu
yksinomaan' koulujen
huostaan, on urheilua harrasta­vien
luku niin äärettömän si^uri,
— .Muuan Suomesta keskuu-des^
sam me vi e ra i II u t ka nsal a i nen,
jolla. vain pikimäItään oli l i l a i -
suus käydä Canadan ja Ameri­kan
itä- j a kesldvaltioiden suo-malajisseudiuUa,
kertoi meille pa­laava
nsa takaisin kotimaahan
nä k et m i i nsä j a k u ui e mii nsa hyvin
tyytyväisenä. Hän; oli tosin jo
iSuomessa koettanut täällä asuvi­en
suomalaisten oloihin ja elä­mään
perehtyä siinä määrin kun
se sieltä saakka o l i m a l i d o l l i s t a,
mutta vasta täällä perillä liän,
itse suomalaisten parissa liikut-tuaan,
t u l i näkemään, että tässä­k
i n kohdem •'todellisuus oli sa­tua
ihmeeltlisempi;'' Täällä val­tameren
totiselha puolella o l i " u u -
si Suomi "y toisin pienoiskoossa,
mutta s i l t i k i n niin paljon koti­maata
muistuttavana. Suomes­sa,
sanoi hän, on täällä asuvia
suomalaisia tähän; saakka katsel­tu
etupäässä v a i n siirtolaisuuden
kannalta. 'Siellä ei monikaan o-le
selvillä niistä saavutuksista,
j o i h i n siirtolaiskansalaisemme o-vat
päässeet. Tosin eivät suo­malaiset
täälläkään ole lähi­mainkaan:
vapaita perinnäisestä
ominaisimdestaan,kateudesta ja
eripuraismudesta, joka on kansa­laisemme
hajoittanut eri l e i r e i ­hin,
mutta saavutukset ovat sit­tenkin
merkillepantavia. Ja
täällä uuden maailman oloissa-v
kin säilytetään suomalaisen sit­keydellä
oma kansallisuus, koe­tetaan
tuoda esille sen parhaat
puolet. Siitä on todistuksena m.
m. seurakunallisen toiminnan
vilkkaus, raittiusseurat ja muut
kansalaiskuntoa ja moraalitasoa
kohottavat pyrkimykset.Jos Suo­men
kansan jäsenissä on paijon
paheksuttavia ominaisuuksiaj on
niissä runsaasti hyviäkin puolia,
j o t k a juuri kansallismielisen
väestön keskuudessa pääsevät
oikeuksiinsa j a ylläpitävät entis­tä
hyvää mainettamme tämän
maan englanninkielisen väestön
silmissä.
'N. k. siltaa rakennettaessa
Suomen ja Amerikan mantereel­la
asuvien suomalaisten välille
olisi ennen kaikkea tärkeätä ,et­tä
Suomessa osattaisiin oikealla
tavalla Amerikan j a Canadan
suomalaisiin suhtautua. Siinä
kohden tulisi ottaa- huomioon tä­käläisten
kansalaistemme saavu­tukset
sekä henkisellä että talo­udellisella
alalla eikä arvioitava
niitä lainkaan liian vähäisiksi,
Tyydytyksellä on merkillepanta­va,
että Suomella on täällä usei­ta
v i r a l l i s i a edustajia, jotka juu­ri
siten kansalaisiimme suhtau­tumalla
ovat sillanrakennukses­sa
suorittaneet tärkeän alusta­van
työn. Siten edelleen j a t k a -
inalla saadaan koko rakennustyö
oikealla tavalla päätetyksi.
rella lukumäärällä. Ei. k u l u pit-.
kääkään aikaa, kun kuullaan u u ­desta
murhasta, joka tavallisesti
on vielä j o l l a k i n uudella, hirve­ällä
tavalla toimeenpantu. Mil­loin
on itsemurhan tehnyt lei­kannut
kurkkunsa p o i k k i parta­veitsellä,
milloin räjäyttänyt dy­namiitilla
ruumiinsa palasiksi
tai vkäyttänyt jotakin muuta
kaameaa keinoa. V a r s i n k i n ovat
kaksoiskaupunkien ja ympäris­tön
suomalaiset sillä alalla ' k u n ­nostautuneet.
'
Itsestään herää kysymys, mis-^
tä tämä murhavimma oikeastaan
aiheutuu. Minkätähden juuri
suomalaiset ovat menneet tois­ten
kansallisuuksien edelle? Syi­tä
v^aattaa olla hyvinkin paljon,
mutta epäilemättä on niistä kak­si
kaikkein vaikuttayinta.Toinen
on mieletön väkijuomain käyttö
.ja toinen bolshevismi, radikaali­nen
punaisuus. Bolshevismin
merkeissä eletään kuten viimeis
lä päivää, nykyistä yhteiskunta­järjestelmää
moittien ja olema^
tonta "proletariaatin diktatuu­ria
" haaveillen. Kun sitten vih­doinkin
huomataan, että kaikki
hyvät toiveet sellaisen ajan to­teutumisesta
haihtuvat, . kuten
tuhka tuuleen, myrryttää se har^
haoppien sokaiseman mielen .sii­nä
määrin että ryhdytään lohdu­tusta,
etsimään viinasta. Koti-keittoisella
huumataan jö miiu-tenkin
kaikenlaisten höyryjen
kyllä.styttämää pääparkaa niin
kauan, että arvoton elämä tun­tuu
entistään arvottomammalta.
Itsemurhaa pidetään sitten aino­ana
pelastajana maallisesta sur­keudesta.
Tilanteen näin surkeaksi muo­dostumiseen
ou suurena tekijänä
j u u r i suomalaisiin pesiytynyt
j)unaisiius, s. o. olevien olojen
aiheeton syy tt ä niinen. Erä s ry h-mä
on tehtäväkseen ottanut työ­väestön
narraainisen, kommunis-tikurjuuden
iiiannoimisen ja val­lankumouksellisen
toiminnan liet
somisen. Ikävä kyllä on osa
kansaamme vielä niin kehitty­mätöntä
j a yksinkertaista, että
se on näin silmiinpistävän jul-;
keasti petettävissä. Kommunis-tilicrroillo
viedään, viimeisetkin
pennit, seurataan sokeasti hei­dän
talutusnuorassaan, vaikka
monet vakavat j a varoittavat c-simerkit
puhuvat toisenlaista
kieltä. E i pienimmässä.kään mää­rässä
harrasteta /mitään jalosta­vaa
työskentelyä. Ei oteta osaa
sc u ra k un t a ty öii ön, ei ka nn a te t a
mitään puoluekiihkosta vapaata
toimintaa, vaan kaikki uhrataan
kommunismin ' tyydyttämattö-mälle
pedolle, j o k a sitten loppu^
jen lopuksi ei tyydy vähempään
k u i n orjamaisen palvojansa kaK
leimpaan omaisuuteen — hen­keen.
ettäi maassa on kaksi kansalli­suutta,
ranskalaiset ja englanti­laiset,
kielellisesti n i i n toisistaan
eroavat, ettei varsinaisen väes­tön
eri osat ymmärrä toisiaan.
Montrealissa, suurimmassa kau^
pungissa, ehkä puoli väestöstä
ei osaa englanninkieltä. Quehe-cfn
kaupungissa ja. maakunnan
sisäosissa on vaikea englannin­kielellä
tulla toimeen muualla
paitsi liikepiireissä.
Suomalainen^ joka on tottunut
kahteen, keskenään riitelevään
kansallisuuteen, uteliaana koetr
taa etsiä Canadassakin; kielelli­sen
ristiriidan ilmiöitä, alutta
ei: englantilainen sanomalehdis­tö
puhuu kunnioituksella j a ar­vonannolla
ranskalaisista^ tun­nustaen
heidät mitä parliaim-miksi
.kansalaisiksi. Ranskalai­set
puolestaan, jotka yleensä
katsoen, ovat köyhemmässä ja,
kehittymättömämraässä .asemas­sa
(loistavia poiltkeuksia on pal­jonkin
olemassa) ovat täysin lo­jaalisia
englantilaista ainesta
kohtaan. Kummallakin k i e l i r y h ­mänä
on koulunsa, yliopistonsa
j a kielelli«et oikeutensa. Viral­liset
tiedonannot ovat kaksikie­lisiä
ei ainoastaan kaksikielisissä
maakunnissa, mutta myös Domi-nionin
(koko Canadan) hallituk­sessa.
''''
Selvää k i e l i r i i t a a en ole m a an
sanomalehdissä huomannut. Jos
sitä on ollut, sc on taisto Itu 1 o p-puun
— tai ehkä ei ole taistol-
Canadan :iuomalaiset ovat
viime vuosina herättäneet kiu­sallista
{huomiota toiskielisen
letiäi^^tioietii^^ifa-^^la^ea;?^)!»^?»»^^!^^ MXb^ *
Kuten tunnettua oU Canada
alkujaan ranskalainen siirtomaa.
Ranskalaiset ne ensiksi asuttivat
St. Lawrenee-lahden j a joen ran­tamat
ja sieltä tunkeutuivat
Suurille järville; ja kauas niiden
taakse. H6 ensimmäisinä valkoi­sina
pitivät hallussaan niitäkin
tärkeitä maita, jotka nyt ovat
keskiosana Yhdysvaltoja. Mutta
jo vuonna 1763 murtui täydelli­sesti
Ranskan valta Pohjos-Ame-rikassa
ja Canada joutui Eng­lannille.'
Väestö kuitenkin py­syi
ranskankielisenä, eroten si­ten
jyrkästi eteläpuolella olevis­ta
siirtokunnista. Amerikan va­paussodan
aikana ja - jälkeen
muuttivat ^e^ jotka tahtoivat e-delleen
pysyä uskollisina 'Eng­lannille,
. Yhdysvalloista ' Cana­daan,
Heistä tuli varsinainen
pohja englantilaisuudelle. Yh­teistä
näillä molemmijla, sekä
ranskalaisilla että r o j a l i s t i s i l la
e n g l a n t i l a i s i l l a oli se, että he ei­vät
harrastaneet Yhdysvaltoja
eivätkä n i i h i n liittymistä. Tämä
katsantokanta on vieläkin niin
luja^ ettei voi olla mitään vaka­vaa
puhetta näiden kahden suu­ren
maan yhdistymisestä.,
Vieras; joka tulee Ganadaan ja
koettaa^ aluksi sanomalehdistön
avulla, tutustua maahan saa eh­dottomasti
sen käsityksen, että
kansa siellä on yhtenäistä, k a ­nadalaisten,
joka on sangen lo-tukaan,
tuskin vastakaan tais­tellaan.
: •
. K u i t e n k i n , kun [vääsec läiem-m
i i T syventymään kanadalaiseen
elämään, sellaisena kuin sc c-siintyy
mainakin Quebecin niaa-kuniiassa,
jonka väestöstä 80
prosenttia • ])ulmu ranskaa, ivuo-:
maa, ettei asiassa, suinkaan olla
välinpitämättömiä. Kan.skalai-nen
pitää kiinteästi kiinni kie­lestään
eikä tahdo sitä vaihtaa.
Senvuoksi se elää aikalailla eris-t
et t y ä e 1 ii mä ä n sä j a o n l uo n t e e 1-
taan uudistuksia vastaan. Uu­desta
siirtolaiiriuidesta sc ei ole
saanut mitään: apua, sillä: tuii-^
nettua :on, ettei Ranskasta ole
sanottavasti mitään siirtolai­suutta.
.Sanotaankin, että Que­becin
ranskalainen ei ole nyky-:
ajcfn ranskalainen, vaan ranska­lainen
vuodelta 176;!.
Canadan ranskalaisessa sano­malehdistössä
ja vielä enemmän
rans'kalaisessa henkilössä on ha­va
i t tavissa jo n k 11 n \' e r ra n ha i -
keamielisyyttä. Näyttää siltä,
että heissä, kaikesta huolimatta,
asuu ehkä. vaistomaisena käsitys
siitä; että he kielellisenä ryhmä­nä
ovat sittenkin tuomitut hä­viämään,
ei tosin lähiaikoina,
mutta kaukaisessa tulevaisuu­dessa.
Anglosaksilainen aines on
. os o i 11 a u t u n u t v oi m a k k a am m a ks i v
Niinpä, kun joutuu lähempään
suhteeseen ranskalaisen kanssa,
huomaa,i että hänen sisiniraässä
sydämessään on ehkä aikalailla­kin
katkeruutta, ei varsinaisesti
englantilaisia, Ä^aan kohtalon ko­vuutta
kohtaan. Ja se epäile­mättä
toimintatarmoa herpaisee:
' Quebecin maakunnassa, jonka
hallinto on pääasiassa ranska­laista,
ilmenee tuon herpaisun
merkkejä. Maakunta on . C a n a ­dan
vanhin ja suurin. Sillä oa
edistymiseksi suuria etuja: mai­nio
kulkuväylä,: erinomaisia
luonnonrikkauksia. Sanotaan^
että se voisi elättää 50 miljoouaa
ihmistä, mutta sen väkiluku on
vain - 2,362,000 eikä osoita sanot­tavaa
kasvamista. Jos erotetaan
siitä pois Montrealin lähes 900.-
000:een nouseva väestö, jää
maakuntaan, joka on monta ver^
taa Suomea .suurempi, vajaa 1^2
miljoonan väkiluku. Kymmeniä
tuhansia ranskalaisia muuttaa
vuosittain sieltä pois. Syntyväi-syys
on suuri, mutta se ei: riitä
siihen, että maakunta jaksaisi
toisten kanssa k i l p a i l l a . Toiset
edistyvät nopeasti. Ontario on
j o mennyt edelle.
Voisihan Quebecin maakunta­kin
saada uutta voimaa, jos se
kävisi edistämään siirtolaisuutta
kuten toiset maakunnat. Tämän
kyllä tietää maakunnan parla­mentti,
mutta se tietää ipyÖs, et­tä
uudet ainekset eivät ole rans­kalaisia,
vaan niitä, jotka ovat'
ranskalaisuudelle vahingoksi.
Senvuoksi ei maakuntaan s i i r t y ­mistä
auteta, luonnonrikkaudet
annetaan olla esillevetämättä.;
Tähä ei kuitenkaan kohtaloa
jiroid&fe^^tää; -JLäimeiiyLtAiBia'
p a i s u u , . v a n h a n maakunnan vai­k
u t u s heikkonee—' samalla rans­k
a l a i s u u s syrjäytyy. E i ole kum­ma,
että Canadan ranskalaisissa
o n surumielisyyttä
M u t t a ei englantilaisuuskaan
ole a i v a n i l m a n vaaroja Cana­dassa.
Se on kyllä vallitsevas­sa,
OntarioiL maakunnasta, lähti­en
k a u k a i s i m p a a n , länteen saak­ka,
täysin hegemonisessa ase-;
massa. K u i t e n k i n 1921 vuoden
väenlasku osoitti, että Canadan
väestöstä on ainoastaan öö pro­s
e n t t i a .brittiläistä alkuperää.
M a a n väkiluku ei ole vielä 9 m i l ­joonaa.
Se voisi toimeentulon
s a a n t i i n nähden.olla a i n a k i n 20
k e r t a a suurempi. Maa on tavat­toman
r i k a s, suun n a 11 o m a t m a a -
ala t vii j c l y k seen •i)a rli aita,: m a a n
sisustassa on hyödyllisiä m i n e ­r
a a l e j a ehkä enemmän k u i n i n i s -
sään muualla.
E i ole -ihmeleUävää,^ että sii)--
t o\a i s u u s o u s en h u o i n a n n u t, k u n
Selä Samuli eteläpuolella alkaa
•porttejaan sulkea Jos ('airadan
portit olisivat .sej>i)OM'n seläl-
1 ti ä n, k u i j 1 k' a ha n k ä \' i s i s e li ai s t e n
v i l j a v i e n maakuntain kuin Ma-nitoban,
Sa,skatehewanin ja A l -
b c r t a n , joissa ylidessäkiiän ei..vä­k
i l u k u n o u s e läheskään m i l j o o ­naan.
N i i h i n voisi tulvat a toi^
sia kansallisuuksia n i i n paljon,
että v a l l o i t t a i s i v a t maakuntien
p a r l a m e n t i t ja alkaisivat .kään-tiimääu
peräsintä toisien tuulien
mukaan sekä. kuljettamaan nii­tä
pois brittiläisistä i)eriaatteis-ta.
Iri-ittiläinen p r o d u k t i i v i s u u s ja
u l o t t u v a i s u u s on t o d e l l a k i n ollut
suuremmoinen. -Sillä ei ole ol­lut
' a in o a st a a n . .(J a n a (I a, m u 11 a
mycis • monet muut suuret •maat
• a s ut e 11 a V a n a . . . 8 i 11 ii on t ii y t y n y f
riittää voimaa esimerlviksi koko
maanosan. A u s t r a l i a n kansoitta­in
i s c e n . . Näihin .'taakka • se o ii
j a k s a n u t, s a n k a r i 11 i s e s t i j a k sa -
Nyiiyinen ^kurssimme rahaläiö
tyksille S U O M E EN
Postin kanitta ja
Myös myömme pankkir»aoituk
sia (shekkejä) markoissa yll&-
mainit, kurssin jälkeen j a e r i k oi
sia, k(j>lmen prosentin korkoa Vt>
täviä matkustajien shekkejä dwi-lareissa,
jotka Suomessa lunaf
taan siellä voimassa-olevan d o l^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilU
postin kautta on 15c. summill*»
alle $20.00; sitä suuremmilta sula­milta
mitään k u l u j a ei peri.tä.
Lähetyskuiut sähkoteitse
$3.56 klikiltä summilta.
OB
nut. I- V i i m e vuosiua. .'•:en on k u i -
tfvnkin täytynyt toimia aivan e-rityisellä
t a r m o l l a . . E n i r l a n t i uh­raa
nykyään m i l j o o n i a puntia
v u o s i t t a i n s i i r t o l a i s u u d e n edistä­miseen.
- . Ponnistuksis.saaii. se on
i i i i u onnistunut että viime vuon­n
a k i n lähetti B r i t t e i n saai-ilta
."U.OOO s i i r t o l a i s t a , noin puolet
C a n a d a a n : saapuneista . si.irtf.ilai-sista.
Ja A u s t r a l i a a n se lähetti
vielä enemmän.
M u t t a jos C a n a d a a n tulisi vuo­s
i t t a i n miljoona siirtolai.sla, ku.-
t c n hyvinä vuosina Vhdysval-t
o i b i n , . s i l l o i n kävisi En<;lanniile
v a i k e a k s i pitää tasapainoa, yllä
Tämän vuoksi Tinglannissa sekä
(Canadan hallituspiireissä ym­märretään,
että maahan s i i r t y ­mistä
pitää k o n t r o l l o i d a j a r a ­j
o i t t a a . . E i saa päästää sisiille
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lälietystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vap
taanottajan ja lähettäjän osoi^
teellä varustettuna osoitteella
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat y l i $3.000,000.00.
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista tiikkeessäm-me.
eneiMiuän kuin [tystytään Cana­d
a n , yhteiskuntaruumiiseen su­lattamaan.
-Maan ylitenäisyys, sen terve
k e h i t y s , samalla kansallisuus ja
brittiläinen • ilianife inääräävät
Canadan | s i i r t o l a i s u u s i ) o l i t i i k a n .
Närliin saakka on tätä p o l i t i i k ­kaa
ohjattu erinomaisella t a r k o i -
tuksl.uimukaisuudella ja. on hy­vin
onnistuttu ' J o s olisi enem­män
siirtfilaisia jijiästetty maa-h
a n, e ini i I e m ä 11 ii^ o l i s i. e ne m m än
viijelyksiä avaltu: j a r i k k a u k s ia
kasa i i u, m u t t a si itä oi i s i saalt a-n
u t ; j o u t u a , kärsimään tärkeät
v a l t i o l l i s e t / ja yhteiskunnalliset
cdut.j
Canada on kieltämättä hyvin
s e l v i y t y n y t kansallisuuskysy-myksfssä.
Ranskalaiset ja eng­l
a n t i l a i s e t . ovat sopeutuneet i l ­m
a a n raatelevia r i i s t i r i i t o j a.
\lu.iit .kan!-'allisuudel ovat. hel­posti
sulautuneet. K a i k k i ovat
eanadalaisia.
A k s e l i Rauanheirao:
M M » .
\
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
A i /
lähettäessänne ottakaa huomioon, ettäi allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN M A B ^ K K A A CANADAN OOLLARISTAl
Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kantta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
* lisäksi. Lähetyskulut rahalähctyksille on
40c summille $40.00 asti^. 50a summillo $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seul-aavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille,
Läbettaessanne rahuja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
. ' ,1^