1929-09-03-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1929 ia jotain Baataam> kaanune» sitä Hitillä mitä. aan saa. n "Nao« ia^n 4- Tämä. Canadas-isinkään, me ylei-toksensa huoma-ekin va-lystit on le tehdä. ' saman sinä päi-ensi t i - aa Jlola- Iiarven- >verimme ?it täältä, äa. Toi. yvin uu-osaa yh- [läkin te-iralittii. 0 ipita-tÖs- ^ , jota so-lustoinaln-kapitall£>' opettaa, tamuodon Eäänlaista eikä valoisuus- " itään pie-tukkulilk-uten ten-ae. vähän osuustoi-u"* ta»(U5- ten (keit-n on ka-n alitaal-ittavat lo-oLessä vel-anssa so-kuva! Ei i, el muu-kauppaa opettavat min kaurain mää- Jotka kyl-isen vöit- »ikeaksi? jeraattorit aa yhty-jn — "Irti 1 heidän luUnä salvat ensi luttaiaaan »in Kdlt-ttiilvat a-ä. ja ta- >hto klel-tmuuhlsti-tavat sle-y. m.) i l - jvau eros-rlakon ja lakon ai« tn kaivos-oaeijaansa. ooperatiivi namtinlstit Hampu- Moperatii-poliislvoi- Ja kui-» äijät" oli-koopera- 1926 Vie-oaaseudun Sten Vfcsi-liisiä fas-ätamiseksi., ;tti vaati-ijärjestöjä (tisen fas- [talian ja In osuus-mkumous-tajat am-cobperatii-ji tarvttse >men tan-oreita. »mme sen. eikä voi aiitplujär-ptiolue tai ei voi ikia. että a, feeinot-i M L ime xustoiinin- Sen takia 'oonat ih-pneet jär- : Jaifly- Ita saavu- ; etenkin T taistelu m, samoin Mutta on istelut on a t t e i L Sen i muuttu-nmie, että kaudella i rajoissa, a toimit-i, niin o-atalistisen No. 207 — 1929 TJistaina, gyysk. 3 pmä ~ Tnes., Sept, 3 T i n i , samoia koin edellisinaldn Tnosiaa, viiltSmme onneatoivotnkum Icailddia Saomessa Umestrrim pnolneemme sanoraalditiia. Jakaiaen sano- Biattalda tietiia, «tta-fäten kenantyneet varat menerit Soomea vasem. Butoliusca tyointealHUKea avasbuatseea. LiJtettilna siis tmrotnksia run-saasti- Toivotaksiea l u aU oa 25 seatUi joko ykdelta tai koko perkeea Bimelta j a osotteelta. MnUtakaa, e tU JOKAISEEN L E H T E E N MENEVÄT TOIVOTUKSET ON EHOOTTOBtASTI KIRJOTETTAVA ERI PÄ, PERILLE. •• •- . . . Snomea ^ lektiia aieaevat toivotnkset pitää olla sisällä lokak. 30 p. tneaaessä. Asiamidiille aaaetaaa taTalUaea aleanns. Missä ei asiaaiiestä ole, pyydetäaa joakaa toveria keräämääa äimiä ja läkettäxnääa ae, raka zDukaaa, Vapaadea koattoriia. Vaivoistaaa voi kerääjä pidättää palkkiok-seea 10 proseattia. Kirjottakaa aimet j a osötteet s e i t t i . Kirjottakaa mnsteella ja a i - Boastaaa ykdelle pnolea paperia ja eri lehdUIe menevät eri paperille. Läkettäkää toivotukset osotteella V . VAPAUS, Box 69, Snibnry,Ont m m - ¥U-Ludendorff paljastaa imperialistien sotasuunnitelmia Eräs.: porvarillinen sanomalehti on maailmansodan alkamisen 15-vuotis-päivän johdosta haastatellut eräitä kapitalistimaiden huomatulmpia henkilöitä sodanvaaran johdosta. Useimmat haastatellut, varsinkin valtiomiehet, ovat vastanneet pidättyvästi, i l meisesti salaten sLsimmftt ajatuksensa. Saksan ent. sotamarsalk&a, maailmansodan ajoilta kuuluisa sodan johtaja Ludendorff ön haastattelussaan paljastanut kapitalistipiirien suunnitteluja. Koskia Ludendorffin haastattelu luo valoa sotaporvarloi puuhiin, jul-kaisenune haastattelun kokonaisuudessaan. Näin Ludendorff: "Kaksi ' suurta • sotakysymystä kiinnittää nykyisin koko maailman Venäjän kansan sen vainoojista. Sellaista mahdollisuutta ei nykyisin vielä voida edellyttää. Toinen suuri kysymys koskee T<!ng]n'ylTl^T1 tuhoamlsta siinä ta- ' pauksessa, että syttyisi sota toiselta puolen Englannin ja toiselta puolen Yhdysvaltain Ja Ranskan välillä. Tällaisen sodan syttyessä Englanti jäisi olemaan yksin. Saksaa pitäisivät aisoissa kaukaisen idän meinen matta VAINO-VUORIO! Funaisei lipat ympäröiväi ponaisten taistelijain aiUniJa — SanAtdkne Hämeentiellä Helsingin Malmin hautausmaalle maan poveen kätkettiin VJE. 11 p:nä arineijat'sen itärajalla ja Ranskan huomion puoleensa. Samat valtioiden takaila lymyilevät salaiset voimat, jotka tuonnoin oivalsivat maailmansodan tulon jä lopulta kiirehtivät sen syttymistä, huomaavat nyt kahden sodan-uhkan.; Vöin tässä v£dn teoreettisesti kosketella näitä kysymyksiä.- Toinen niistä koskee sotaa, joka kohdistuu Venäjää vastaan sen ''pfertifcteellai; "^ettel tämä imaT,v.tar joa TnaftMmftn lainapääomalle riittävästi riistomahdollisuuksia ja, ettei sitä vielä ole saatu .tiuinustamaan Rooman r kirkon ylivaltaa. Riunanian, Puolan, Uettuan, Latvian, Viron ja Suom^ joukot — niin väitetään — tulevat marssimaan Venäjälle ja niitä tulevat PeipUbJärven pohjoispuolella olevilla soilla vahvistamaan ranskalaiset joukot Ja saksalaiset vapaaehtoiset, samalla kuin Englannin laivasto tulee toimimaan Mustallamerellä, Suomenlahdella Ja Kaukaisessa Idässä, Ja Japani tulee katkaisemaan Venäjän yhteyden muuhun maailmaan. Eivät puna-armeijat eikä.. Neuvostovaltio itsekään pystyisi täUaisen yhdistyneen hyökkäyksen alaiseksi jouduttuaan sitä tehokkaasti ja kestävästi torjumaan. Poliittiselta kannalta katsoen tällaisen yhdistelmän otaksuma näyttää minusta kuitenkin hyvin pintapuoliselta, kun kommunistinen propaganda tekisi sodan mahdöttomaksL Venäjän vapautus olisi ajateltavina jos Saksa jälleen olisi täysin asestettu ja jos kansat tulisivat epäitsekkäästi väliin vt^auttaakseen Joukot sen länsirajalla. Ranskan U-mailuvoimat kävisivät sotaa Englannissa ja Rianikan vedenalalse toimien edullisesta tukikohdosta käsin katkaisisivat elintarpeiden ja • tarveaineiden viennin Englantiin, samalla kuin Amerikan Yhdysval> tain laivastot lamauttaisivat kauJ 'pan kalkillft merillä, kunnes ne lopulta saisivat Ranskan satamissa sopivat tukikohdat EngL suoraxiais- ; ta saartca varten. EngL nutavdmat eivät lainkaan voi astua maihin Ranskassa, siksi heikko mieluvul-taan sen armeija on. Toiselta puolen Ranskan armeija, senjälkeen ' kilin'Ranska -ja YhdysJWdIat ovrt turvanneet itselleen merien herr ruuden, voisivat ryhtyä nyökkäämään Englantiin, nussu silloin puhkeaisi vallankumous samoine nu^- dollisuuksineen. Jotka sille aikaisemmin tarjoutuivat Saksassa." Tämä sotaherran lausunto ei kaipaa paljon selityksiä. Siinä jopa räikeällä tavalla jpaljastuvat kapitalistien vehkeet Neuvostoliittoa vastaan. Työläisvaltio, joka on muuttunut huonoksi riistolähteeksi kapitalisteille, halutiaan sotaisin keinoin — kun muut keinot eivät ole tepsineet — saattaa Jälleen kapitalistien liisto-raaaksi. Ludendorff, kuten kapitalistien lakeija ainakin, puhuu Venäjän "vapauttamisesta", mutta tarkoittaa, hän tietysti orjuuttamista. Tämäkin haastateltava näkyy kuitenkin pelkäävän työväenluokan sodanvastaista toimintaa. Ja se onkin hyökkääjille laskuihin otettava tekijä'. Työväestön on vain yhä tätä taistelua tehostettava, svn ettei ihmis-kumian suurin onnettomuus; imperialistinen maailmansota pääse Johtamaan imperialisteja toiveidensa perille. , • . valtion perusolemuksen, sen mihinkä kapitalistinen valtio ja yhtelskunta- ...•Siuotp pohjautuu. Se on yksityisomistus* Ja sen hankkimiseksi käytetty toisen yhteiskuntaluokan riisto. Keltä Istuu valtiokoneistossa — nalUtukses-sa? Suurtehtailijoita, kauppiaita, t i lanomistajia, pankkiireja ja heidän lakeijoinaan sosdem johtajat Koko. osuustoiminnan periaate on taistella riistoa ja keinottelua vas-taan. Näin joututi osutistolmint^ ka-pitallslssa maissa valtio- ja yhteiskuntamuotoa vastaan. Ja tässä juuri ee "puolueettomuuden? harhaoppi. On ensin poistettava se este — kapitalistinen valtto^jä sen johtava aines, on proletaarisen vallankumoukisen avulla pystytettävä proletariaatin diktatuuri. Sen turvissa vasta voidaan osuustoiminta kehittää korkeimpaan asteeseensa — sosialismiin. Punainen lehdistö fas-cistieh isklijeii ftaikille.. on,, tunnettdr :miten raskasta on -julkaista kapitalistisissa maissa kommimistisla lehtiä. Tohhlt-tajia raaltaiaan' gHTmJBafi^. numeroita taka^^rikbbUkiaiii; ^ jopai"^ 'lakkautetaan lehti j«*6 j<&siMn ajaksi tai kokonaan. Niinpä, esiin. Saksan kompuot; lueen pää-äänenkainnattaja,\*note Palmev lakkautettiin Vap^ pu-tapahtumleh jälkeen, Suoinpssa ''TiedfflDiätotaja" vähää enhe^ vaaleja jee. Melkein kaikissa kapitalistisissa maissa ilmes^ät Jcommunl^Etiset Ja yleensä vallankumoukselliset lehdet hinnulsen purist^^ Kaikkialla. ovat ne, I^pdpoolen, a porvaiiUlseen I^idlstSon nähden. Ja muuteia ei voi ollakaan niin kauan kuin kt^^tiallsmia on^ bleooi^^ Viime vuonna oli Kölnissä sanomalehdistön näyttely, jossÄ oli asetettu näytteille lehtiä muutemästa kymmenestä maasta. Mutia tdkomaflla H-mes^ ää ; koinmunlsista lehdistöä ei päästetty näyttelyyn- Sitä edusti a i noastaan SSSR. Mitä ollä voinut nähdä Kölnissä, jos sinne olisi jpäästetty kommunistiset ja fasdstivastaiset lehdet? 2,914 sanomalehti; Jotka Mussolini on lakkauttanut ja hävittänyt. Ja ksrmmeniä tuhansia lakkautettuja ja tuhottuja lehtiä muista maista. Mutta lehden julkaiseminen ei ole vaikeata ainoastaan toimittajille ja kustantajille. Se on vaikeata myöskin levittäjille Ja lukijoille. Myyjiä vainotaan. Lukijat joutuvat painostuksen alaiseksi sUtä, että lukevat "vaarallisia julkaisuja". Muutama viikko, sitten oli Parisin oikeudessa käsiteltävänä 16 nuorisoliittolaisen Juttu, joita syytettiin "anarkistisesta propagandasta ja osanotosta sotilaiden tottelemattomuuteen kiihbittamiseen". Tämä osanotto i l meni siinä, että syytetyt oUvat myyneet köm. nuorisoliiton äänenkannattajaa" Avangart" 27 p:ltä huhtikuulta, jossa oU kirjoitus, jonka omaiset katsoivat "tottelemattomuu teen kiihoittamiseksi". Syytetyt tuomittiin 3 kuukaudeksi vankeuteen ja 200 rangin sakkoihin. Tämä oli ensi- Ecälnen tapaus, kun sanomalehden myyjiä on sakoitettu Ranskassa lehden sisällön takia Ranskalaiset viranomaiset harjoittavat vimmattua ajojahtia nuoirisoliiton lehtiä vastaan sen takia, että ne ovat tunkeutuneet laajalti armeijaan, ka-sarmelhih. 'M ka^itälisitit pelkäävät eniten armeijan "saastuttamlste" ja eikä suotta- äsicettäin esizEL BeUö^ kahden luokkatalsteUjan ruumliit — toverien J . V. Isakssonin Ja Väinö Vuorion. Vuorion haudalla piti tov. Asser Salo muistopuheen. Julkaisemme sen tässä ^konaisuudessaan: Tässä tulisieluisen taistelijan Väinö Vuorion haudalla muistuvat mieleemme ne sanat, jotka hän vuosi sitten Turun hovi(dkeudessa lausui tuomarille: '^oiiUo on minulle henkilökohtaisesti raskas, mutta sittepkin minä seison' tuhatkei^taa xnieluummin tuo-maripöydän tällä piioleh*. Tuomio oli hänelle, raskas, se oli kuolemantuomio, mutta hän otti sen vastaan todellisen luokkatalsteUjan tyyneydyllä, sellaisella henkisellä ylemmyydellä, että hänen tnoinariensa täytyi varmaankin slsim-mäsdlän sitä ihaUIa. Ji» nunusta tun-tui. että heidän kaidoilleen nousi hetkeksi häpeäjn polttava puna. Heidän täytyi käsittää, että tuomittavana ei oleainoastaan heidän yhtelskuntajär- ^esteimänsä^ vaarrtlHhen - T vastusjaja, kommunisti, vaan myöskin suuri ihmi? nen. Oikeuden istuntosalissa oli sinft hetkenä haudanhiljaisuus. "Me edustamme kahta eri 'maailmaa, me puhumme eri kieltä, me emme voi yiQ-kieltäytyi lykistöpataljöopan 70 reser- Tisbtilasta ottamasta osaa paraatiin £odassa kaatuneiden haudoille, koska tällä pMaatiila oli shiovlnfetlnen luon-xtbl Samoin erään toisen tyksistöpatal-jbonan reservisotilaat kääotylvät "Hu-nianiten" puoleen iHJOtesfÄ^ kautta reserylsotilaiden intkän palve iasajan^ johdosta ja 'samalla lähettivät jonkun summan raiiaa Punaisen päivän rahastoon^ OEt^itkexi, että he gvat^soHdaffTlsltv knmpuolueen tvnnus<; lauseelle. Tämä, tosiasia puhuu sitä, että sotilaat tuntevat fcotfmiimlstlset ^lehdet omakseen, hyvälosyvat kompuolueen tunuslauseet Kaikesta sorrosta ja vainosta huolimatta tekee kommunistinen; sanomalehdistö kaintalisisissa maissa voäm-kasta -jgopaganda sotaa ja sodanlietsojia vastaan. Terrori ei kykene tukahduttamaan miljoonien ääntä. tnärtää toinen toisiamme", lausui toveri Vuorio tuomarilleen. Tuomionsa neljä jä puoli vuotta kuritushuonetta osoitto että hän oli oikeassa. Hjrvät toverit! Sellaista sankaruutta jota Väinö -Vuorio osoitti hovioikeuden edessä, sellaista uljuutta, jolla hän kuolema päivä päivältä hiipiessä yhä lähemmäksi, armoni^ntöön taipumatta kärsi kiuitushucmerangaistustaan, voi osottaa vain tavailla mittoja suur-rempi ihminen, ihminen, joka on kokonaan vihkiytynyt aatteelleen. Ja sitä oli Väinö Vuorio niin kuin vain harvat niuut. Vaikka hänen elämänlankansa katkesi jo 34 vuotiaana, ehti hän tehdä päivätyön, joiika vain hai-vat pystjreät suorittamaan, vaikka saavat elää elämänsä ehtooseen saakka. Nuorisoliittolainen, ralttiustaistellja, punakaartilainen, sanomalehtimies ja johtaja. Tekii»;;hän mitö tahansa, kaiketi hän suoritti kunnollisesti, perusteeUisestL Hän vaati paljon muilta, eninmaän kuitenkin itseltään. Suuret teoreettiset tiedot yhtyneenä selvään käytärmölll-seen älyyn, tekivät hänestä luokkatalsr telun etm-lvin miehen, jonka palkka ch vaikeasti täjrtettävissä. Luollataistelu vaatii uhreja, kalliita, raskaita uhreja. Vapautta ei maailmassa vielä milloinkaan ole saatu lahjaksi. Se on iäytyttyt taistellen voittaa. Työtätekevän luokan vapautus kapitalismin Ikeestä käy myöskin taistelujen ja uhrausten kautta. Ja mitä lähemmäksi loppuratkaisua tullaan sitä katkerammaksi taistelu muodostuu. Vallassaoleva luokka, joka tuntee loppunsa lähenevän, ponnistaa kaikki voimansa pidentääkseen elinaikaansa. Sillä elämänhalu ei ole vain yksilöiden, vaan yhteiskuntaluokkienkin voi-maiikain halu. Säälimättä;^ toimii väl-iassaolevan luokan valtansa tueksi luo-; ma koneisto poliiseineen^ tuomiolstui-inlneen ja #iJfcöt^oleineeri. Työtätekevän J u o j ^ r i v e l s ^ temmataan ne, jotka ovatJilpiinkantajia. Tuhoamalla etumaisbnmat. uskovat vallassadlijat lamauttavansa koko luokan. Ei äin& kysytä,, onko syyllinen vai ^jrtön. Mutta' vaikka vankiluplat . täyttyvät työväenliikkeen. vapaustaistelijoista; Kirj. LUDVIG KOSONEN Seis, kantajat. Tultu on määränpäähän. Vaikene häly. Hiljaisuus ympäri olkoon syvä hiljqhuus! Ennemmin kuolema raudoissot ennemmin menköön henki, Ennenkuin orjana ^ kumarran tai olen loistava renki. Seis, toverit! Arkussa kannen alla kallis on tomu. Ympäröi punaista kotkaa syvä hiljaisuus. Ennemmin auringon kimallus myrskyisten aaltojen yli. Ennenkuin orjien ihanne: tyynien lahtien syli. Ennemmin työväen taistelu herroja vastahan lyöden. Ennenkuin rauhaisa elämä pöydältä muruja syöden. On alat avarat katsella punaisten kotkien tiellä. Villinä hehkuvat sydämet työväen puolesta siellä. Seis toverit! Arkussa kannen alla kallis on tomu. Hautaamme punaisia kotkaa — nyt on hiljaisuus syvä hiljaisuus. Soi helkkyen taistelun tulinen harppu haudalla iällä!! Soi, kertoen siitä kuin työväen leirissä kaatuen kuollaan^ Soi! Pauhaa kumouslauluna,huulilla meidän. Vie viestinä kauvas rintamme hehku ja taistelutahtomme koTisana kiiolematon. ' Jos kuolevat kotkat^niin rintansa hehku se elää! Ja suonissa meidän on perintö: polttava verensä heidän.. Yhä-uusia meitä on nouseva siiville aina, ' Yhä uudet ohjaavat kulkunsa punaisten kotkien tielle;.. Ennemmin auringon kimallus myrskyisten paitojen yli.^. . . Ennenkuin orjien ihanne: tyynien lahtien syli. ' Niin. Kuolevat kumousmiehet käsissä valkoisen vallaUf Kumous ei kuole! Ei kuole jjolte povessa meidän^ vaan eespäin se ajaa. Kuljemme voiton porttia kohden punaisten kumoiislippujen alla: kommunismiin. Ilmaiseksi ei mene punaisten kotkien henki. Iljnaiseks' ivanaiifurei pyövelien soi! I I P iiliseltä taistelnrintaoialta l ^ k ^ a ^ l l l ^ kellittyä taisteluiksi eri rintamilla! jfLsema alkaa kSrjistymäSn päivä päivSItä elokuun 15 päivä pohjen. n(»p88« Tossun "N&lkävyösodassa'*. Lehtienune asiamiehet ovat j o aika. .n^t JnzumeiaeUa kiireellä mobilisoimaan Joukkoja j a usealla l i n j a l l a on «loitettd JiyfildciyB .tietamfittdmyyden peikkoja vastaan pä&ttäen siitä sotasaaliin (Ponilda tilausten) lukumäärästä, j o t a on allcanut keriänty-maän Tossun päfimajaan. X paiävySt j o i s t a tässä kamppaUlaan ovat erinomaisia — sen v o i todistaa 'alleidijottanut. Se eriskummallinen suutarimestari ttähkääs'teki P u n i k i n leyitysäijällekin nälkävyön — teki oikein lujasta, kolminkertaiseB-t a "jäkaaan nahasta" tuumaten että: "Levitysäijä kuitenkin on sellainen jakaasm kaltainen vetoeläin". Vyö on erinomainen. AUekirjottanut on JO vpmut sen ayaUa jättää useita mojako^ta syömättä 4 a käyttänyt molca. a j a t k i n si^äntulvivien P o n i k i n tilausteii kauntaambeen l a nukkuneiden asiamiesten herättämiseen. Vyössä on ainoastaan yksi paha vika. Mestari ei ole sitä valmistaessaan pitänyt silmäHS allekirjottaneen kaltasen nSUcä-y y o n t a r v i t s i j an suoliston paksuutta. Mutta sitä kauemminhan kestää k un kietasee ympSxUIeen kaksin kerroin. ^ Alla seuraa taasen jouklco nimiä j a numeroita j o i s t a käy selville että t u l i n e n kamppailu nälkävöistä j a P u n i k i n vuosikerroista on j o käynnissä. Itnett laoltka K u s t i Järvinen, I>etroit, M i c h . 230 A k s e l i A n t t i l a , Brooklyn, N . Y . 160 K a l l e K u l j u , Irdnwood, Mich. Geo. HendricksoB, Chicago, IIL Tupamies, Ironvrood, Mich. ..... Gust Rove,' Detroit. M i c h . ........ Tupamies, Detroit, Mich. P. PinnUä, Detroit, M i c h . ........ D. Laine. Brooklyn, N . Y . K. Rahko, Detroit, Mich.- Tupamies, Hancock, Mich. Helga Aho, Berkeley, Calif K a t t i Saari. Berkeley, Calif A . HoIIman, Detiroit, Mich. .... 80 70 90 60 320 40 40 30 30 30 30 20 T. Kankkonen, Berkeley, Calif. A . Salmi, Chicago. D l . K a l l e Wal8anen, Chicago, IIL A . Sandberg, Quincy, Mass. .... J . L . Kyyrö, Detroit, Mich. E l i a s M u l a r i , Detroit, Mich. .... E i n a r Hallinen, Detroit, Mich. Jenny l l m i n e n , Ironwood, Mich. Emma Lähteenmäki, Cloqoet, M i c h . Z K. Riksman, Sointula, B . C. .... Emmi MSki, Berkeley, C a l i f . .... E l i n a Salo, Gardner, Mass M . B:aski, N6rwpodf Mass. ........ 20 20 20 20 10 10 10 10 10 10 .10 10 10 E r i paildnlnmtiatt talokset PuDiUa wosllMrtakIlpaUatM Ei! Pimeydessä jo hautojen yllä kajastaa kalpea valo. Se hehkuu, liekehtii kasvaa. Yön helmasta nousee punaisen tuomion päivä. Detroit, M i c h . 730, Brooklyn, N , Y . 190, Ironwo6d, Mich. 180^ Chic», go. D l . 110, Berkeley, C a l i f . 90, Hancock, Mich. 30 J a Joukko muita pienempiä saavntoksia j o i t a e i vielä kannata panna "kartalle^*. K u t e n näette o n tilanne ensimäisessä luokassa muuttunut huomatta, vasti viime viikosta. On näet ilmestynyt uusi kenraeli rintamalle, A k s eU A n t t i l a BKOoklynistä, j o k a kipasi itsensä toiselle t i l a l l e Ja samoin kaupan-k i n a i . S i i s A k s e l i J a K u s t i oyat tällä kertaa lähinnä nUtä kahta nälkavyStS j a Detroit sekä Brooklyn lähinnä Punikin vuosikertoja, vaikka ei o le Ironvoodikaan kaukana jälessä. Missä ovat toiset keskuspaikat? Ilmea laokka K. G . A s i a l a , Sudbary, O n t M i k e Mononen, Gromwell, M i n n. John Leino, Hanna, Wyo< E . Erkkilän K i r l d a n d Lake, O n t A d a Lepistö, Iron River, Wi8. ilohn Saari, ^ a n Francisco, C a l . E m i l HeckmanV.Buffalo, N . Y . Tdpamies, Bmces Crossing, M i c h . 170 40 40 40 '20 20 20 20 E d B y o m i , Brule, Wis. ........... Tupamies, Iron River, Wis E . Sjöman, Toronto, Ont. ........ K. Kauppinen, 'Virorthington, Ont. Tom J u t i l a , Wo>thiqgton, O n t Tupamies, Worthington, Ont. E d L a u r i l a , E r i e , R a . 10 10 10 10 10 10 10 Tässä luokassa e i o l e vielä n i i n suuria e r o j a polntimäärfissä. K G, A s i a l a on kyllä tfihänasti lähimpänä ensimäistä nälkävyötä mutta t o i s i l ta ei saa selvää. Samoin on Sudbury ensimäinen kaupungeista. III laokka Tupamies, Covington, Mich. .... Tupamies, PeUde, Mich. A i n a Karjalainen, Red Lodge, Mont. A u g . Niemi, Hoquiam, Wa8h. Tupamies, Copper C l i f f , O n t Matt Nelson, Menahga, Minn. V i c t o r Sillanpää WeBtminster, E v a l d Wäänänen. Westminster, IVIass, 70 E m i l Schwartz, Conneaut,Ofiio 60 Tupamies. Chassell, Mick. Tupamies, Ramsay, Micli. 60 Tupamies, Trout Creek, M i du 40 Tupamies, Watton, Mich. ........ 30 Tupamies, Flöodwood, Minn. .... 20 David Saari, Iron, Minh. ........ A n t t i Emäs, Phelps, Wi8. ........ 10 20 G. A . N y g r e n , Yancouver, B . C . 10 W. Helenius, .Quartz, Ont. 10 20 O,, Old^tnen,^ Monessen, F a . .... 10 Tässä luokassa o n j u t t u sama k u i n edellisessäkin. A n n a Karjalainen j a August N i e h i i sekä Red Lodge, M o n t j a Hoquiam, Waih4| 9vat lähim-pinä l u o k a n neljää p a l k i n t o a hjrvin pienelljl summalla. IVts luokka J . H . A h o , Palmer, M i c h. Oscar Goski, I^uiid, B . C ......... E i n o WIrtanen, NewPort, N . H . E m i l Wiemer, Fairpor|; Harbor, Ohio .. Wm. Näsi, Wcsterly, R. L ........ Tupamies, Puritan, M i c h . " . . . . . . .. Abe Laakso, Los Angeles, C a l i f , ....... M a i j u Kolehmainen, Aihesbury, Mass. Tupamies, Baraga, Mich. Sanni Anonius, Scötia, N . Y : Hannes Dorff, Cochrane, Ont. Töpamies, Calumet, Mich. ....... Tupamies, Jacobsoii, Minn 60 60 60 40 40 40 30 30 30 25 20 20 20 M i i n a Wirta; r^aministikvia, C Ont,_^.... 16' Oscar H a r j u , Red Granite, Wis. 1 0' Mrs. T . Lehto, P o r t Moody, B . C 'itU' A . Kantdkoskl, Creighton Mine, O n t M i i n a Ranta, Finland, O n t .... H j ; P a r k k i , ' Raymond, Wash. T. Alanko, Hubbardston, Mass. E. Mäki, W i i t o n , N . H M i i n a Niemi, Johnswood, Mich; Tupamies, Paynesville, Mich. Tupamies, Ewen, M i ch A l i i n a Pur^inen,: Soo, Mich. Gust Niemi, Goodland, Minn. Tupamies, Poplar,, Wis. 10 10 1 0 10 10 10 20 10 10 10 10 telijaa, uhrautuvälslnta työntekijää raahattiin etsivän kesku^liisin pimeisiin koppelhiiL Niiden joukossa oli Väinö Vuorio. Hänen vuoronsa oli tullut Huolimatta siitä, että Vuorio sairasti keuhkotautia, sai hän vhiia vlik-tokausia. pimeässä, pieni»(tä vankiko- I>issa ialitulsteh kuulustelujen aiaisens. H & i ^ tautinsa paheni. Hän Alko.! saada verensyöksyjä. Vaadittiin Itänen siirtämistään^sairaalaan, vedottiin i n himillisyyteen, mutto turhaan. Ei sai-raal^ ui, vaan lääninvankilaan hänet lopjpiijen lopu^ lääkärien apmm ei auttanut. Vankl-valklca yhä useamman tie läättyy^äh- ^tiujiiin; vyöryy kum<:niksen yhä eteenpäin. Sen tielle riakennetaan sulkuja tbined^toistean V/rfnu^irypfMnpta^ mutta »e k ö ^ ^ hiiilen ja kulkee jälleen^ eteex^^äis. Eivät mlticäan es-^ tert^iQiisty 'sitä 'ioi>ullisesti vangltse- KiilhiM vallassaoleva luokka lie-ratiitär meiiiä i l vuotta siti;en, kun et smiakuöpiäin funpunutllsi ja w ^ riihin Jiäämxyttämällä uskxd Mvittä-vSnsä vallankiimmiteellifiRn liikfceen l»erinpofajhcL ' M he saivat kolcea katkeran pettymsicsen. Se aat^ Joodca puolesta Suomen iyöläiset, niiden mu^ ^ma eturivi^ Väinö Aaxze Vuorio olivat taisteluun lähteneet ^ kuollut kuoneiden mukana. Se el voinut kuolla. s iM se järjestelmä, joka sQslal^ sen työväenliikkeen oQ iQrnnyttäiqrt, jäi elämään. Ei^Jcestänyt kauan kun punainen lippu -liehui •jälleen.- se liehuu entistä piihtaajnpana, ^rentistä kirkkaamman punaisena. OUDISTAEAA Ja ne vainot joiden alaisena Suomen luokl^tietohien työväenliike on luokkasodan jälkeiset vuodet joutunut elämään, eivät ole liioin sitä lamauttaneet. Keväällä vUme vuonna iski porvaristo jälleen aukon työväenliikkeen taistelurivelhin. 49 eturivin tai&- seUi oli: heidän mielestään kuumesai-raalTe miehelle erinomaisen Jsoplva hoitopaikka. JCului viikkoja ja kuukausia rasittavaissa tutkintpvankeudes-' sa vailla alkeellisintakaan hoitoa. Vib-do^ alkoi jutun käsittely Turun hor vioikeudessa. Syytettyinä idti; Wiiid Vuorion tovereineen olla, tmjiba. syij^ täjinä he esiintyivät Blaniv^kaali syytti heitä, mutta: lie' syyttivät cliä järjestelmää, joto kanneviskaall edusti. Vastakkain oli kaksi maallmankatso-innsfa, lkiyc8ilubkima. Syytetyt tueanit-tiin, mutta sitä aatetta, jonka edusta- Jtoa; he öUrot el voitu * tuomita. Jai todellisen tumxdpn lukivat syytetyt! ^yttäjUleen, Jbe i nousevan luokan tuomion kuolevalle Indcalle. Be lukivat sorrettujen tuomion sortajille. Hovioikeuden tuomio oli ankara, ennenkuulumattoiinan ahkftra. VäinO Aarre Vuoribne se oli kuolemantucnnia Tuomarien täytyi ^ tietää, sillä heille oli jDsotettu selvää ideltä puhuva lääkärintodistus. Mutta siitä huolimatta he lukivat: 4 ja puoli, vuotta kuritus-huonette. Väinö Aarre Vuorio el valittanut. Ei anonut armoa. Hänet olM todennäköisesti voitu pelastaa elämälle, jos: hänet olisi siirretty sairaalaan. Mutta sitä ei tehty. Tuomiohan oli kuritushuonetta. Tanti kehittyi nopeasi^ kuume nousi, hengitys alkoi käydä yhä valkeammin ja vaikeammin. Kuolema oli iskenyt lujin kou-kuumeessa makaava, kuolemaisillaan olevaa miestä raahattiin paareilla satojen kilometrien matka. Kuolema oli Ihmistä lempeämpL Se vapautti Vuorion kiusaajlehsa käsistä^ Tulisieluisen taistelijan elämänliekki sammui. Väinö Aarre Vuorio on kuollut Hänen hautansu luodaan umpeen. Kumouksen kalpa on Idrvonnut taistelijan kädestä. Punaiset liput tekevät kunniaa tulipunaiselle taistelusieluUe. Mutta hänen henkensä ei ole kuollut Se aate, jonka fiyväfcsl hän eli, jonka puolesta hän.vuodatii vertansa ja lopullisesti antoi henkensä/ ei ole kuollut Luokka, jolla on sellaisia taistelun sankareita kuin VäinO Aarre Vuorio, el voi kuolla. Se voi vain ybittaa. Lepää rauiiassa toveri/ Sinun muistosi elää kuolemattomana. Sinun luokkasi ylösniousemuiosen päivä koit4«a. Vts l u < ^ Aatos Unhola Hienojen- säikeitten tavoin se huomaamatta tunkeutuu ajatuksiini; Kes-rin. Vasta nyt, kun loppu oli selvä, siirrettiin hänet sairaalaan. Korkeassa kellä jokapäiväistä työskentelyä, keskellä iltahetkien rauhaa ee punoo verkkoaan, johon herkkä, vaikutieille altis mieleni tarttuu. Ensin varovaisesti ja hieman ivallisessa sävyssä, sitten robkeanimin ja Iqpulta rt^rhkeän varmasti ja vakuuttavasti saapuen se e-' Eittää kysymyksiään ja sommittelee vastauksiaan. Ja ikäänkuin maaperää tunnustellen se kysyy; "Onko se mahdollista?" Vastaus on välttelevä: En tiedä", Täs^ rohkaistuneena sc jatlcaa salaperäisesti: "Niin, voihan £e olla mahdollista". Ja lopulta, kuin antaakseen viimeisen iäkucsa, se varmasti jatkaa: "Eihän se muuten voisi ollakaan." En tahdo vielä uskoa tuota, vaan itsejÄlsestl kysyn: "Miksi?" Vcs-taus on alentava ja vastenmielinen: "Sikä että olet selkdnen". — Kysymys seuraa toistaan, funfies olen uupunut, enkä jaksa enään ajatella. Tuo ei^ys Tupamies, E l o , Mich. Tupamies, Kimball, Wi8. ........ Tupamies,. Agate, Mich. ............ Tupamies, Nisula, Mich. ........ Tupamies, Gwiiin, Mich. ........ Tupamies, Wakefleld, Mich. .... Tupamies, Turbihe, O n t ........ A . Lindbergh, Carlshend, Mich. G. Lundguist, Buda, Ont. ........ John Mattson, Pitteburgh, C a l i f. Irene L a h t i , Coventry, R. I. .... Henry Jääskeläinen, Crosse Pointe, Mich. .....i 40 40 20 20 20 20 20 20 20 20 20 10 Tupamies, A n v i l L o c , M i ch H i l j a Salo, Dagget Mich. ........ A n t o n Kangas, Grayling, Mich. J . Pennanen, MaComb, Mich; Tupamies, Oskarr Mich J , Pulkkinen, Marcell, Minn. W. W., Gindon Mine, Ont N i c k Lampi, M u r i l l b , O n t ........ Otto Holm, F l i n F l o n B y . , M a n . Ike Thomas, Bdcklyn, C a l i f. C a r l Hendricksoh, W€ott, C a l . O. Majamäki, Albany, N . Y . John Doyle, Wilmerding,. P a . 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 Kahdesta viimeisestä luokasta e i s a a vielä mitään selvää kuka o h 13-' himpänä palkinnolta. N y t k u n on j o k i l p a i l u n kolmas viikko käynnissä on j o a i k a että asiamiehet j a lehtemme lukijat k a i k k i a l l a ottavat ryntäyksen oikein toden kannalta j a alkavat rynnistämään että kipenet lentää tässä ensimäisessä j a ainutlaatuisessa Tossun nälkävyökilpailussa. Leyityksellisyydellä . ^ T T y _ P Y T T Y ' ' kiduttaa, kiusaa. Se sytyttää viha:! itseäni kohtaani^ Se saa^ minut toisia karttamaan j a vlendcsuma^m. E n y m märrä itseäni, e n toisia. B n voi a j a tuksiani enkä mySskään esiintymistäni muuttaa, jos epäUyksen kyy on saaiiut ajatuksissani vaUan, Olen ; heikko ja tarmoton voidakseni karkoittaa sen ensiasiteleillaan pois., Öleii epäilykseni vanki. • KORKEAT K J ^ G X N K O B OT Muuan tanskalainen lääkäri Aas;e Bemsten on tanskalaisten lääkärien änunattilehdessä kirjoittanut huomiota herättävän kirjoituksen naisten ja-loiEEta. Hän iuKHnaiittaa, että naisten jaloissa on vikoja ja ej^uodostumla paljon suuremmassa xnäärin, kuin mitä päältäkatsioen luuUsi. Hyvin harvoin r.ämä viat ovat syntymästä a s t L U - scimmlten ne ilmenevät vasta n. 14 7. ikäisillä ja johtuvat miltei :^ännölli-sesti £iitä, että asianomaiset käyttäväi liian pieniä ja suippokärkisiä koikiä sekä l i i a n korkeita, korkoja, jotka p l ^ vät jalkoja luonnottomaEsa asennossa. T r i Bemstenin mielestä olisi i^^ytä Iniomauttaa naisille tästä J a saarnata kyseessäolevaa muotihullutta vastaan. Suomen Pä^nsulivirasto koko Canadaa varten raorltlte kafk-tda msan viralUselle edvstakMDe kuuluvia tehtäviä, anto» ^«sfel» matkustusta varten 'kotimaahan t a i mnnaller vahvistaa asiakixjoja. U i n - nöksiä jm.» selvittää perfntS. ja muita Suomen kansalaisiin kohdis. t n v i a asioita. Osoite: ¥• Coiualate General of Finlaad, Room 918 1410 Stanley Street, H o n t i e aL (Comer S t Catharine a n d Stanley) A K S E L I , RAUANHEIMa pääkonsnlL Lisäksi on Suomella edustajina - Canadassa: K o n s u l i E r I c k J . K m t t e b P o r t A r t h u r , O n t Adiel S a a r l - toakiv, 319 B a y S t , T o r c n t o , O n t -— H . P . A l b e r t H^irmanson^ 479 H a ^ S t . Winnipeg, M a n . — Thomaa F r a n s s i , B o x L . , Copper CHff, O n t Charl^fi E . Magnusson 64 D o e k i S tu S a i n t John, N . B . , G . W . .Törnroos, 551 Howe Street, Vancouver, Bi<X,- -MM 'm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 3, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-09-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290903 |
Description
Title | 1929-09-03-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
1929
ia jotain
Baataam>
kaanune»
sitä Hitillä
mitä.
aan saa.
n "Nao«
ia^n 4-
Tämä.
Canadas-isinkään,
me ylei-toksensa
huoma-ekin
va-lystit
on
le tehdä.
' saman
sinä päi-ensi
t i -
aa Jlola-
Iiarven-
>verimme
?it täältä,
äa. Toi.
yvin uu-osaa
yh-
[läkin te-iralittii.
0 ipita-tÖs-
^
, jota so-lustoinaln-kapitall£>'
opettaa,
tamuodon
Eäänlaista
eikä valoisuus-
"
itään pie-tukkulilk-uten
ten-ae.
vähän
osuustoi-u"*
ta»(U5-
ten (keit-n
on ka-n
alitaal-ittavat
lo-oLessä
vel-anssa
so-kuva!
Ei
i, el muu-kauppaa
opettavat
min kaurain
mää-
Jotka kyl-isen
vöit-
»ikeaksi?
jeraattorit
aa yhty-jn
— "Irti
1 heidän
luUnä salvat
ensi
luttaiaaan
»in Kdlt-ttiilvat
a-ä.
ja ta-
>hto klel-tmuuhlsti-tavat
sle-y.
m.) i l -
jvau eros-rlakon
ja
lakon ai«
tn kaivos-oaeijaansa.
ooperatiivi
namtinlstit
Hampu-
Moperatii-poliislvoi-
Ja kui-»
äijät" oli-koopera-
1926 Vie-oaaseudun
Sten Vfcsi-liisiä
fas-ätamiseksi.,
;tti vaati-ijärjestöjä
(tisen fas-
[talian ja
In osuus-mkumous-tajat
am-cobperatii-ji
tarvttse
>men tan-oreita.
»mme sen.
eikä voi
aiitplujär-ptiolue
tai
ei voi
ikia. että
a, feeinot-i
M L ime
xustoiinin-
Sen takia
'oonat ih-pneet
jär-
: Jaifly-
Ita saavu-
; etenkin
T taistelu
m, samoin
Mutta on
istelut on
a t t e i L Sen
i muuttu-nmie,
että
kaudella
i rajoissa,
a toimit-i,
niin o-atalistisen
No. 207 — 1929 TJistaina, gyysk. 3 pmä ~ Tnes., Sept, 3
T i n i , samoia koin edellisinaldn Tnosiaa, viiltSmme onneatoivotnkum
Icailddia Saomessa Umestrrim pnolneemme sanoraalditiia. Jakaiaen sano-
Biattalda tietiia, «tta-fäten kenantyneet varat menerit Soomea vasem.
Butoliusca tyointealHUKea avasbuatseea. LiJtettilna siis tmrotnksia run-saasti-
Toivotaksiea l u aU oa 25 seatUi joko ykdelta tai koko perkeea
Bimelta j a osotteelta. MnUtakaa, e tU JOKAISEEN L E H T E E N MENEVÄT
TOIVOTUKSET ON EHOOTTOBtASTI KIRJOTETTAVA ERI PÄ,
PERILLE. •• •- . . .
Snomea ^ lektiia aieaevat toivotnkset pitää olla sisällä lokak. 30 p.
tneaaessä. Asiamidiille aaaetaaa taTalUaea aleanns. Missä ei asiaaiiestä
ole, pyydetäaa joakaa toveria keräämääa äimiä ja läkettäxnääa ae, raka
zDukaaa, Vapaadea koattoriia. Vaivoistaaa voi kerääjä pidättää palkkiok-seea
10 proseattia.
Kirjottakaa aimet j a osötteet s e i t t i . Kirjottakaa mnsteella ja a i -
Boastaaa ykdelle pnolea paperia ja eri lehdUIe menevät eri paperille.
Läkettäkää toivotukset osotteella V
. VAPAUS, Box 69, Snibnry,Ont
m m - ¥U-Ludendorff
paljastaa imperialistien
sotasuunnitelmia
Eräs.: porvarillinen sanomalehti on
maailmansodan alkamisen 15-vuotis-päivän
johdosta haastatellut eräitä
kapitalistimaiden huomatulmpia henkilöitä
sodanvaaran johdosta. Useimmat
haastatellut, varsinkin valtiomiehet,
ovat vastanneet pidättyvästi, i l meisesti
salaten sLsimmftt ajatuksensa.
Saksan ent. sotamarsalk&a, maailmansodan
ajoilta kuuluisa sodan johtaja
Ludendorff ön haastattelussaan paljastanut
kapitalistipiirien suunnitteluja.
Koskia Ludendorffin haastattelu
luo valoa sotaporvarloi puuhiin, jul-kaisenune
haastattelun kokonaisuudessaan.
Näin Ludendorff:
"Kaksi ' suurta • sotakysymystä
kiinnittää nykyisin koko maailman
Venäjän kansan sen vainoojista.
Sellaista mahdollisuutta ei nykyisin
vielä voida edellyttää.
Toinen suuri kysymys koskee
T
tain laivastot lamauttaisivat kauJ
'pan kalkillft merillä, kunnes ne lopulta
saisivat Ranskan satamissa
sopivat tukikohdat EngL suoraxiais-
; ta saartca varten. EngL nutavdmat
eivät lainkaan voi astua maihin
Ranskassa, siksi heikko mieluvul-taan
sen armeija on. Toiselta puolen
Ranskan armeija, senjälkeen
' kilin'Ranska -ja YhdysJWdIat ovrt
turvanneet itselleen merien herr
ruuden, voisivat ryhtyä nyökkäämään
Englantiin, nussu silloin puhkeaisi
vallankumous samoine nu^-
dollisuuksineen. Jotka sille aikaisemmin
tarjoutuivat Saksassa."
Tämä sotaherran lausunto ei kaipaa
paljon selityksiä. Siinä jopa
räikeällä tavalla jpaljastuvat kapitalistien
vehkeet Neuvostoliittoa vastaan.
Työläisvaltio, joka on muuttunut
huonoksi riistolähteeksi kapitalisteille,
halutiaan sotaisin keinoin —
kun muut keinot eivät ole tepsineet —
saattaa Jälleen kapitalistien liisto-raaaksi.
Ludendorff, kuten kapitalistien
lakeija ainakin, puhuu Venäjän
"vapauttamisesta", mutta tarkoittaa,
hän tietysti orjuuttamista.
Tämäkin haastateltava näkyy kuitenkin
pelkäävän työväenluokan sodanvastaista
toimintaa. Ja se onkin
hyökkääjille laskuihin otettava tekijä'.
Työväestön on vain yhä tätä taistelua
tehostettava, svn ettei ihmis-kumian
suurin onnettomuus; imperialistinen
maailmansota pääse Johtamaan
imperialisteja toiveidensa perille.
, • .
valtion perusolemuksen, sen mihinkä
kapitalistinen valtio ja yhtelskunta-
...•Siuotp pohjautuu. Se on yksityisomistus*
Ja sen hankkimiseksi käytetty toisen
yhteiskuntaluokan riisto. Keltä
Istuu valtiokoneistossa — nalUtukses-sa?
Suurtehtailijoita, kauppiaita, t i lanomistajia,
pankkiireja ja heidän
lakeijoinaan sosdem johtajat
Koko. osuustoiminnan periaate on
taistella riistoa ja keinottelua vas-taan.
Näin joututi osutistolmint^ ka-pitallslssa
maissa valtio- ja yhteiskuntamuotoa
vastaan. Ja tässä juuri
ee "puolueettomuuden? harhaoppi. On
ensin poistettava se este — kapitalistinen
valtto^jä sen johtava aines, on
proletaarisen vallankumoukisen avulla
pystytettävä proletariaatin diktatuuri.
Sen turvissa vasta voidaan osuustoiminta
kehittää korkeimpaan asteeseensa
— sosialismiin.
Punainen lehdistö fas-cistieh
isklijeii
ftaikille.. on,, tunnettdr :miten raskasta
on -julkaista kapitalistisissa
maissa kommimistisla lehtiä. Tohhlt-tajia
raaltaiaan' gHTmJBafi^. numeroita
taka^^rikbbUkiaiii; ^ jopai"^ 'lakkautetaan
lehti j«*6 j<&siMn ajaksi tai kokonaan.
Niinpä, esiin. Saksan kompuot;
lueen pää-äänenkainnattaja,\*note
Palmev lakkautettiin Vap^
pu-tapahtumleh jälkeen, Suoinpssa
''TiedfflDiätotaja" vähää enhe^ vaaleja
jee. Melkein kaikissa kapitalistisissa
maissa ilmes^ät Jcommunl^Etiset Ja
yleensä vallankumoukselliset lehdet
hinnulsen purist^^ Kaikkialla.
ovat ne, I^pdpoolen, a
porvaiiUlseen I^idlstSon nähden. Ja
muuteia ei voi ollakaan niin kauan
kuin kt^^tiallsmia on^ bleooi^^
Viime vuonna oli Kölnissä sanomalehdistön
näyttely, jossÄ oli asetettu
näytteille lehtiä muutemästa kymmenestä
maasta. Mutia tdkomaflla H-mes^
ää ; koinmunlsista lehdistöä ei
päästetty näyttelyyn- Sitä edusti a i noastaan
SSSR.
Mitä ollä voinut nähdä Kölnissä,
jos sinne olisi jpäästetty kommunistiset
ja fasdstivastaiset lehdet? 2,914 sanomalehti;
Jotka Mussolini on lakkauttanut
ja hävittänyt.
Ja ksrmmeniä tuhansia lakkautettuja
ja tuhottuja lehtiä muista maista.
Mutta lehden julkaiseminen ei ole
vaikeata ainoastaan toimittajille ja
kustantajille. Se on vaikeata myöskin
levittäjille Ja lukijoille. Myyjiä
vainotaan. Lukijat joutuvat painostuksen
alaiseksi sUtä, että lukevat
"vaarallisia julkaisuja".
Muutama viikko, sitten oli Parisin
oikeudessa käsiteltävänä 16 nuorisoliittolaisen
Juttu, joita syytettiin
"anarkistisesta propagandasta ja osanotosta
sotilaiden tottelemattomuuteen
kiihbittamiseen". Tämä osanotto i l meni
siinä, että syytetyt oUvat myyneet
köm. nuorisoliiton äänenkannattajaa"
Avangart" 27 p:ltä huhtikuulta,
jossa oU kirjoitus, jonka
omaiset katsoivat "tottelemattomuu
teen kiihoittamiseksi". Syytetyt tuomittiin
3 kuukaudeksi vankeuteen ja
200 rangin sakkoihin. Tämä oli ensi-
Ecälnen tapaus, kun sanomalehden
myyjiä on sakoitettu Ranskassa lehden
sisällön takia
Ranskalaiset viranomaiset harjoittavat
vimmattua ajojahtia nuoirisoliiton
lehtiä vastaan sen takia, että ne ovat
tunkeutuneet laajalti armeijaan, ka-sarmelhih.
'M ka^itälisitit pelkäävät
eniten armeijan "saastuttamlste" ja
eikä suotta- äsicettäin esizEL BeUö^
kahden luokkatalsteUjan ruumliit —
toverien J . V. Isakssonin Ja Väinö
Vuorion.
Vuorion haudalla piti tov. Asser Salo
muistopuheen. Julkaisemme sen tässä
^konaisuudessaan:
Tässä tulisieluisen taistelijan Väinö
Vuorion haudalla muistuvat mieleemme
ne sanat, jotka hän vuosi sitten
Turun hovi(dkeudessa lausui tuomarille:
'^oiiUo on minulle henkilökohtaisesti
raskas, mutta sittepkin minä seison'
tuhatkei^taa xnieluummin tuo-maripöydän
tällä piioleh*. Tuomio oli
hänelle, raskas, se oli kuolemantuomio,
mutta hän otti sen vastaan todellisen
luokkatalsteUjan tyyneydyllä, sellaisella
henkisellä ylemmyydellä, että hänen
tnoinariensa täytyi varmaankin slsim-mäsdlän
sitä ihaUIa. Ji» nunusta tun-tui.
että heidän kaidoilleen nousi hetkeksi
häpeäjn polttava puna. Heidän
täytyi käsittää, että tuomittavana ei
oleainoastaan heidän yhtelskuntajär-
^esteimänsä^ vaarrtlHhen - T vastusjaja,
kommunisti, vaan myöskin suuri ihmi?
nen. Oikeuden istuntosalissa oli sinft
hetkenä haudanhiljaisuus. "Me edustamme
kahta eri 'maailmaa, me puhumme
eri kieltä, me emme voi yiQ-kieltäytyi
lykistöpataljöopan 70 reser-
Tisbtilasta ottamasta osaa paraatiin
£odassa kaatuneiden haudoille, koska
tällä pMaatiila oli shiovlnfetlnen luon-xtbl
Samoin erään toisen tyksistöpatal-jbonan
reservisotilaat kääotylvät "Hu-nianiten"
puoleen iHJOtesfÄ^
kautta reserylsotilaiden intkän palve
iasajan^ johdosta ja 'samalla lähettivät
jonkun summan raiiaa Punaisen
päivän rahastoon^ OEt^itkexi, että he
gvat^soHdaffTlsltv knmpuolueen tvnnus<;
lauseelle.
Tämä, tosiasia puhuu sitä, että sotilaat
tuntevat fcotfmiimlstlset ^lehdet
omakseen, hyvälosyvat kompuolueen
tunuslauseet
Kaikesta sorrosta ja vainosta huolimatta
tekee kommunistinen; sanomalehdistö
kaintalisisissa maissa voäm-kasta
-jgopaganda sotaa ja sodanlietsojia
vastaan. Terrori ei kykene tukahduttamaan
miljoonien ääntä.
tnärtää toinen toisiamme", lausui toveri
Vuorio tuomarilleen. Tuomionsa
neljä jä puoli vuotta kuritushuonetta
osoitto että hän oli oikeassa.
Hjrvät toverit! Sellaista sankaruutta
jota Väinö -Vuorio osoitti hovioikeuden
edessä, sellaista uljuutta, jolla hän
kuolema päivä päivältä hiipiessä yhä
lähemmäksi, armoni^ntöön taipumatta
kärsi kiuitushucmerangaistustaan,
voi osottaa vain tavailla mittoja suur-rempi
ihminen, ihminen, joka on kokonaan
vihkiytynyt aatteelleen. Ja sitä
oli Väinö Vuorio niin kuin vain harvat
niuut.
Vaikka hänen elämänlankansa katkesi
jo 34 vuotiaana, ehti hän tehdä
päivätyön, joiika vain hai-vat pystjreät
suorittamaan, vaikka saavat elää elämänsä
ehtooseen saakka. Nuorisoliittolainen,
ralttiustaistellja, punakaartilainen,
sanomalehtimies ja johtaja.
Tekii»;;hän mitö tahansa, kaiketi hän
suoritti kunnollisesti, perusteeUisestL
Hän vaati paljon muilta, eninmaän
kuitenkin itseltään. Suuret teoreettiset
tiedot yhtyneenä selvään käytärmölll-seen
älyyn, tekivät hänestä luokkatalsr
telun etm-lvin miehen, jonka palkka
ch vaikeasti täjrtettävissä.
Luollataistelu vaatii uhreja, kalliita,
raskaita uhreja. Vapautta ei maailmassa
vielä milloinkaan ole saatu lahjaksi.
Se on iäytyttyt taistellen voittaa.
Työtätekevän luokan vapautus kapitalismin
Ikeestä käy myöskin taistelujen
ja uhrausten kautta. Ja mitä lähemmäksi
loppuratkaisua tullaan sitä
katkerammaksi taistelu muodostuu.
Vallassaoleva luokka, joka tuntee loppunsa
lähenevän, ponnistaa kaikki voimansa
pidentääkseen elinaikaansa.
Sillä elämänhalu ei ole vain yksilöiden,
vaan yhteiskuntaluokkienkin voi-maiikain
halu. Säälimättä;^ toimii väl-iassaolevan
luokan valtansa tueksi luo-;
ma koneisto poliiseineen^ tuomiolstui-inlneen
ja #iJfcöt^oleineeri. Työtätekevän
J u o j ^ r i v e l s ^ temmataan ne,
jotka ovatJilpiinkantajia. Tuhoamalla
etumaisbnmat. uskovat vallassadlijat
lamauttavansa koko luokan. Ei äin&
kysytä,, onko syyllinen vai ^jrtön.
Mutta' vaikka vankiluplat . täyttyvät
työväenliikkeen. vapaustaistelijoista;
Kirj. LUDVIG KOSONEN
Seis, kantajat. Tultu on määränpäähän.
Vaikene häly.
Hiljaisuus ympäri olkoon
syvä hiljqhuus!
Ennemmin kuolema raudoissot
ennemmin menköön henki,
Ennenkuin orjana ^ kumarran
tai olen loistava renki.
Seis, toverit! Arkussa kannen alla
kallis on tomu.
Ympäröi punaista kotkaa
syvä hiljaisuus.
Ennemmin auringon kimallus
myrskyisten aaltojen yli.
Ennenkuin orjien ihanne:
tyynien lahtien syli.
Ennemmin työväen taistelu
herroja vastahan lyöden.
Ennenkuin rauhaisa elämä
pöydältä muruja syöden.
On alat avarat katsella
punaisten kotkien tiellä.
Villinä hehkuvat sydämet
työväen puolesta siellä.
Seis toverit! Arkussa kannen alla
kallis on tomu. Hautaamme punaisia kotkaa
— nyt on hiljaisuus
syvä hiljaisuus.
Soi helkkyen taistelun tulinen harppu haudalla iällä!!
Soi, kertoen siitä kuin työväen leirissä kaatuen kuollaan^
Soi!
Pauhaa kumouslauluna,huulilla meidän.
Vie viestinä kauvas rintamme hehku
ja taistelutahtomme koTisana kiiolematon. '
Jos kuolevat kotkat^niin rintansa hehku se elää!
Ja suonissa meidän on perintö: polttava verensä heidän..
Yhä-uusia meitä on nouseva siiville aina, '
Yhä uudet ohjaavat kulkunsa punaisten kotkien tielle;..
Ennemmin auringon kimallus
myrskyisten paitojen yli.^. . .
Ennenkuin orjien ihanne:
tyynien lahtien syli. '
Niin. Kuolevat kumousmiehet käsissä valkoisen vallaUf
Kumous ei kuole!
Ei kuole jjolte povessa meidän^ vaan eespäin se ajaa.
Kuljemme voiton porttia kohden
punaisten kumoiislippujen alla:
kommunismiin.
Ilmaiseksi ei mene punaisten kotkien henki.
Iljnaiseks' ivanaiifurei pyövelien soi!
I I P iiliseltä taistelnrintaoialta
l ^ k ^ a ^ l l l ^ kellittyä taisteluiksi
eri rintamilla!
jfLsema alkaa kSrjistymäSn päivä päivSItä elokuun 15 päivä pohjen.
n(»p88« Tossun "N&lkävyösodassa'*. Lehtienune asiamiehet ovat j o aika.
.n^t JnzumeiaeUa kiireellä mobilisoimaan Joukkoja j a usealla l i n j a l l a on
«loitettd JiyfildciyB .tietamfittdmyyden peikkoja vastaan pä&ttäen siitä
sotasaaliin (Ponilda tilausten) lukumäärästä, j o t a on allcanut keriänty-maän
Tossun päfimajaan.
X paiävySt j o i s t a tässä kamppaUlaan ovat erinomaisia — sen v o i
todistaa 'alleidijottanut. Se eriskummallinen suutarimestari ttähkääs'teki
P u n i k i n leyitysäijällekin nälkävyön — teki oikein lujasta, kolminkertaiseB-t
a "jäkaaan nahasta" tuumaten että: "Levitysäijä kuitenkin on sellainen
jakaasm kaltainen vetoeläin". Vyö on erinomainen. AUekirjottanut on
JO vpmut sen ayaUa jättää useita mojako^ta syömättä 4 a käyttänyt molca.
a j a t k i n si^äntulvivien P o n i k i n tilausteii kauntaambeen l a nukkuneiden
asiamiesten herättämiseen. Vyössä on ainoastaan yksi paha vika. Mestari
ei ole sitä valmistaessaan pitänyt silmäHS allekirjottaneen kaltasen nSUcä-y
y o n t a r v i t s i j an suoliston paksuutta. Mutta sitä kauemminhan kestää k un
kietasee ympSxUIeen kaksin kerroin.
^ Alla seuraa taasen jouklco nimiä j a numeroita j o i s t a käy selville että
t u l i n e n kamppailu nälkävöistä j a P u n i k i n vuosikerroista on j o käynnissä.
Itnett laoltka
K u s t i Järvinen, I>etroit, M i c h . 230
A k s e l i A n t t i l a , Brooklyn, N . Y . 160
K a l l e K u l j u , Irdnwood, Mich.
Geo. HendricksoB, Chicago, IIL
Tupamies, Ironvrood, Mich. .....
Gust Rove,' Detroit. M i c h . ........
Tupamies, Detroit, Mich.
P. PinnUä, Detroit, M i c h . ........
D. Laine. Brooklyn, N . Y .
K. Rahko, Detroit, Mich.-
Tupamies, Hancock, Mich.
Helga Aho, Berkeley, Calif
K a t t i Saari. Berkeley, Calif
A . HoIIman, Detiroit, Mich. ....
80
70
90
60
320
40
40
30
30
30
30
20
T. Kankkonen, Berkeley, Calif.
A . Salmi, Chicago. D l .
K a l l e Wal8anen, Chicago, IIL
A . Sandberg, Quincy, Mass. ....
J . L . Kyyrö, Detroit, Mich.
E l i a s M u l a r i , Detroit, Mich. ....
E i n a r Hallinen, Detroit, Mich.
Jenny l l m i n e n , Ironwood, Mich.
Emma Lähteenmäki, Cloqoet,
M i c h . Z
K. Riksman, Sointula, B . C. ....
Emmi MSki, Berkeley, C a l i f . ....
E l i n a Salo, Gardner, Mass
M . B:aski, N6rwpodf Mass. ........
20
20
20
20
10
10
10
10
10
10
.10
10
10
E r i paildnlnmtiatt talokset PuDiUa wosllMrtakIlpaUatM
Ei! Pimeydessä jo hautojen yllä
kajastaa kalpea valo.
Se hehkuu, liekehtii kasvaa.
Yön helmasta nousee punaisen tuomion päivä.
Detroit, M i c h . 730, Brooklyn, N , Y . 190, Ironwo6d, Mich. 180^ Chic»,
go. D l . 110, Berkeley, C a l i f . 90, Hancock, Mich. 30 J a Joukko muita pienempiä
saavntoksia j o i t a e i vielä kannata panna "kartalle^*.
K u t e n näette o n tilanne ensimäisessä luokassa muuttunut huomatta,
vasti viime viikosta. On näet ilmestynyt uusi kenraeli rintamalle, A k s eU
A n t t i l a BKOoklynistä, j o k a kipasi itsensä toiselle t i l a l l e Ja samoin kaupan-k
i n a i . S i i s A k s e l i J a K u s t i oyat tällä kertaa lähinnä nUtä kahta nälkavyStS
j a Detroit sekä Brooklyn lähinnä Punikin vuosikertoja, vaikka ei o le
Ironvoodikaan kaukana jälessä. Missä ovat toiset keskuspaikat?
Ilmea laokka
K. G . A s i a l a , Sudbary, O n t
M i k e Mononen, Gromwell, M i n n.
John Leino, Hanna, Wyo<
E . Erkkilän K i r l d a n d Lake, O n t
A d a Lepistö, Iron River, Wi8.
ilohn Saari, ^ a n Francisco, C a l .
E m i l HeckmanV.Buffalo, N . Y .
Tdpamies, Bmces Crossing,
M i c h .
170
40
40
40
'20
20
20
20
E d B y o m i , Brule, Wis. ...........
Tupamies, Iron River, Wis
E . Sjöman, Toronto, Ont. ........
K. Kauppinen, 'Virorthington,
Ont.
Tom J u t i l a , Wo>thiqgton, O n t
Tupamies, Worthington, Ont.
E d L a u r i l a , E r i e , R a .
10
10
10
10
10
10
10
Tässä luokassa e i o l e vielä n i i n suuria e r o j a polntimäärfissä. K G,
A s i a l a on kyllä tfihänasti lähimpänä ensimäistä nälkävyötä mutta t o i s i l ta
ei saa selvää. Samoin on Sudbury ensimäinen kaupungeista.
III laokka
Tupamies, Covington, Mich. ....
Tupamies, PeUde, Mich.
A i n a Karjalainen, Red Lodge,
Mont.
A u g . Niemi, Hoquiam, Wa8h.
Tupamies, Copper C l i f f , O n t
Matt Nelson, Menahga, Minn.
V i c t o r Sillanpää WeBtminster,
E v a l d Wäänänen. Westminster,
IVIass,
70 E m i l Schwartz, Conneaut,Ofiio
60 Tupamies. Chassell, Mick.
Tupamies, Ramsay, Micli.
60 Tupamies, Trout Creek, M i du
40 Tupamies, Watton, Mich. ........
30 Tupamies, Flöodwood, Minn. ....
20 David Saari, Iron, Minh. ........
A n t t i Emäs, Phelps, Wi8. ........ 10
20 G. A . N y g r e n , Yancouver, B . C . 10
W. Helenius, .Quartz, Ont. 10
20 O,, Old^tnen,^ Monessen, F a . .... 10
Tässä luokassa o n j u t t u sama k u i n edellisessäkin. A n n a Karjalainen
j a August N i e h i i sekä Red Lodge, M o n t j a Hoquiam, Waih4| 9vat lähim-pinä
l u o k a n neljää p a l k i n t o a hjrvin pienelljl summalla.
IVts luokka
J . H . A h o , Palmer, M i c h.
Oscar Goski, I^uiid, B . C .........
E i n o WIrtanen, NewPort, N . H .
E m i l Wiemer, Fairpor|; Harbor,
Ohio ..
Wm. Näsi, Wcsterly, R. L ........
Tupamies, Puritan, M i c h . " . . . . . . ..
Abe Laakso, Los Angeles,
C a l i f , .......
M a i j u Kolehmainen, Aihesbury,
Mass.
Tupamies, Baraga, Mich.
Sanni Anonius, Scötia, N . Y :
Hannes Dorff, Cochrane, Ont.
Töpamies, Calumet, Mich. .......
Tupamies, Jacobsoii, Minn
60
60
60
40
40
40
30
30
30
25
20
20
20
M i i n a Wirta; r^aministikvia, C
Ont,_^.... 16'
Oscar H a r j u , Red Granite, Wis. 1 0'
Mrs. T . Lehto, P o r t Moody, B . C 'itU'
A . Kantdkoskl, Creighton Mine,
O n t
M i i n a Ranta, Finland, O n t ....
H j ; P a r k k i , ' Raymond, Wash.
T. Alanko, Hubbardston, Mass.
E. Mäki, W i i t o n , N . H
M i i n a Niemi, Johnswood, Mich;
Tupamies, Paynesville, Mich.
Tupamies, Ewen, M i ch
A l i i n a Pur^inen,: Soo, Mich.
Gust Niemi, Goodland, Minn.
Tupamies, Poplar,, Wis.
10
10
1 0
10
10
10
20
10
10
10
10
telijaa, uhrautuvälslnta työntekijää
raahattiin etsivän kesku^liisin pimeisiin
koppelhiiL Niiden joukossa oli
Väinö Vuorio. Hänen vuoronsa oli tullut
Huolimatta siitä, että Vuorio sairasti
keuhkotautia, sai hän vhiia vlik-tokausia.
pimeässä, pieni»(tä vankiko-
I>issa ialitulsteh kuulustelujen aiaisens.
H & i ^ tautinsa paheni. Hän Alko.! saada
verensyöksyjä. Vaadittiin Itänen
siirtämistään^sairaalaan, vedottiin i n himillisyyteen,
mutto turhaan. Ei sai-raal^
ui, vaan lääninvankilaan hänet
lopjpiijen lopu^
lääkärien apmm ei auttanut. Vankl-valklca
yhä useamman tie läättyy^äh-
^tiujiiin; vyöryy kum<:niksen yhä
eteenpäin. Sen tielle riakennetaan sulkuja
tbined^toistean V/rfnu^irypfMnpta^
mutta »e k ö ^ ^ hiiilen ja kulkee
jälleen^ eteex^^äis. Eivät mlticäan es-^
tert^iQiisty 'sitä 'ioi>ullisesti vangltse-
KiilhiM vallassaoleva luokka lie-ratiitär
meiiiä i l vuotta siti;en, kun et
smiakuöpiäin funpunutllsi ja w ^
riihin Jiäämxyttämällä uskxd Mvittä-vSnsä
vallankiimmiteellifiRn liikfceen
l»erinpofajhcL ' M he saivat kolcea
katkeran pettymsicsen. Se aat^ Joodca
puolesta Suomen iyöläiset, niiden mu^
^ma eturivi^ Väinö Aaxze Vuorio
olivat taisteluun lähteneet ^ kuollut
kuoneiden mukana. Se el voinut kuolla.
s iM se järjestelmä, joka sQslal^
sen työväenliikkeen oQ iQrnnyttäiqrt, jäi
elämään. Ei^Jcestänyt kauan kun punainen
lippu -liehui •jälleen.- se liehuu
entistä piihtaajnpana, ^rentistä kirkkaamman
punaisena.
OUDISTAEAA
Ja ne vainot joiden alaisena Suomen
luokl^tietohien työväenliike on
luokkasodan jälkeiset vuodet joutunut
elämään, eivät ole liioin sitä lamauttaneet.
Keväällä vUme vuonna iski
porvaristo jälleen aukon työväenliikkeen
taistelurivelhin. 49 eturivin tai&-
seUi oli: heidän mielestään kuumesai-raalTe
miehelle erinomaisen Jsoplva
hoitopaikka. JCului viikkoja ja kuukausia
rasittavaissa tutkintpvankeudes-'
sa vailla alkeellisintakaan hoitoa. Vib-do^
alkoi jutun käsittely Turun hor
vioikeudessa. Syytettyinä idti; Wiiid
Vuorion tovereineen olla, tmjiba. syij^
täjinä he esiintyivät Blaniv^kaali
syytti heitä, mutta: lie' syyttivät cliä
järjestelmää, joto kanneviskaall edusti.
Vastakkain oli kaksi maallmankatso-innsfa,
lkiyc8ilubkima. Syytetyt tueanit-tiin,
mutta sitä aatetta, jonka edusta-
Jtoa; he öUrot el voitu * tuomita. Jai
todellisen tumxdpn lukivat syytetyt!
^yttäjUleen, Jbe i nousevan luokan
tuomion kuolevalle Indcalle. Be
lukivat sorrettujen tuomion sortajille.
Hovioikeuden tuomio oli ankara,
ennenkuulumattoiinan ahkftra. VäinO
Aarre Vuoribne se oli kuolemantucnnia
Tuomarien täytyi ^ tietää, sillä heille
oli jDsotettu selvää ideltä puhuva lääkärintodistus.
Mutta siitä huolimatta
he lukivat: 4 ja puoli, vuotta kuritus-huonette.
Väinö Aarre Vuorio el valittanut.
Ei anonut armoa.
Hänet olM todennäköisesti voitu pelastaa
elämälle, jos: hänet olisi siirretty
sairaalaan. Mutta sitä ei tehty. Tuomiohan
oli kuritushuonetta. Tanti kehittyi
nopeasi^ kuume nousi, hengitys
alkoi käydä yhä valkeammin ja vaikeammin.
Kuolema oli iskenyt lujin kou-kuumeessa
makaava, kuolemaisillaan
olevaa miestä raahattiin paareilla satojen
kilometrien matka. Kuolema oli
Ihmistä lempeämpL Se vapautti Vuorion
kiusaajlehsa käsistä^ Tulisieluisen
taistelijan elämänliekki sammui.
Väinö Aarre Vuorio on kuollut Hänen
hautansu luodaan umpeen. Kumouksen
kalpa on Idrvonnut taistelijan
kädestä. Punaiset liput tekevät kunniaa
tulipunaiselle taistelusieluUe.
Mutta hänen henkensä ei ole kuollut
Se aate, jonka fiyväfcsl hän eli, jonka
puolesta hän.vuodatii vertansa ja lopullisesti
antoi henkensä/ ei ole kuollut
Luokka, jolla on sellaisia taistelun
sankareita kuin VäinO Aarre Vuorio, el
voi kuolla. Se voi vain ybittaa.
Lepää rauiiassa toveri/ Sinun muistosi
elää kuolemattomana. Sinun luokkasi
ylösniousemuiosen päivä koit4«a.
Vts l u < ^
Aatos Unhola
Hienojen- säikeitten tavoin se huomaamatta
tunkeutuu ajatuksiini; Kes-rin.
Vasta nyt, kun loppu oli selvä,
siirrettiin hänet sairaalaan. Korkeassa
kellä jokapäiväistä työskentelyä, keskellä
iltahetkien rauhaa ee punoo
verkkoaan, johon herkkä, vaikutieille
altis mieleni tarttuu. Ensin varovaisesti
ja hieman ivallisessa sävyssä, sitten
robkeanimin ja Iqpulta rt^rhkeän varmasti
ja vakuuttavasti saapuen se e-'
Eittää kysymyksiään ja sommittelee
vastauksiaan. Ja ikäänkuin maaperää
tunnustellen se kysyy; "Onko se
mahdollista?" Vastaus on välttelevä:
En tiedä", Täs^ rohkaistuneena
sc jatlcaa salaperäisesti: "Niin, voihan
£e olla mahdollista". Ja lopulta, kuin
antaakseen viimeisen iäkucsa, se varmasti
jatkaa: "Eihän se muuten voisi
ollakaan." En tahdo vielä uskoa tuota,
vaan itsejÄlsestl kysyn: "Miksi?" Vcs-taus
on alentava ja vastenmielinen:
"Sikä että olet selkdnen". — Kysymys
seuraa toistaan, funfies olen uupunut,
enkä jaksa enään ajatella. Tuo ei^ys
Tupamies, E l o , Mich.
Tupamies, Kimball, Wi8. ........
Tupamies,. Agate, Mich. ............
Tupamies, Nisula, Mich. ........
Tupamies, Gwiiin, Mich. ........
Tupamies, Wakefleld, Mich. ....
Tupamies, Turbihe, O n t ........
A . Lindbergh, Carlshend, Mich.
G. Lundguist, Buda, Ont. ........
John Mattson, Pitteburgh, C a l i f.
Irene L a h t i , Coventry, R. I. ....
Henry Jääskeläinen, Crosse
Pointe, Mich. .....i
40
40
20
20
20
20
20
20
20
20
20
10
Tupamies, A n v i l L o c , M i ch
H i l j a Salo, Dagget Mich. ........
A n t o n Kangas, Grayling, Mich.
J . Pennanen, MaComb, Mich;
Tupamies, Oskarr Mich
J , Pulkkinen, Marcell, Minn.
W. W., Gindon Mine, Ont
N i c k Lampi, M u r i l l b , O n t ........
Otto Holm, F l i n F l o n B y . , M a n .
Ike Thomas, Bdcklyn, C a l i f.
C a r l Hendricksoh, W€ott, C a l .
O. Majamäki, Albany, N . Y .
John Doyle, Wilmerding,. P a .
10
10
10
10
10
10
10
10
10
10
10
10
10
Kahdesta viimeisestä luokasta e i s a a vielä mitään selvää kuka o h 13-'
himpänä palkinnolta. N y t k u n on j o k i l p a i l u n kolmas viikko käynnissä
on j o a i k a että asiamiehet j a lehtemme lukijat k a i k k i a l l a ottavat ryntäyksen
oikein toden kannalta j a alkavat rynnistämään että kipenet lentää
tässä ensimäisessä j a ainutlaatuisessa Tossun nälkävyökilpailussa.
Leyityksellisyydellä . ^
T T y _ P Y T T Y ' '
kiduttaa, kiusaa. Se sytyttää viha:!
itseäni kohtaani^ Se saa^ minut toisia
karttamaan j a vlendcsuma^m. E n y m märrä
itseäni, e n toisia. B n voi a j a tuksiani
enkä mySskään esiintymistäni
muuttaa, jos epäUyksen kyy on saaiiut
ajatuksissani vaUan, Olen ; heikko ja
tarmoton voidakseni karkoittaa sen
ensiasiteleillaan pois., Öleii epäilykseni
vanki. •
KORKEAT K J ^ G X N K O B OT
Muuan tanskalainen lääkäri Aas;e
Bemsten on tanskalaisten lääkärien
änunattilehdessä kirjoittanut huomiota
herättävän kirjoituksen naisten ja-loiEEta.
Hän iuKHnaiittaa, että naisten
jaloissa on vikoja ja ej^uodostumla
paljon suuremmassa xnäärin, kuin mitä
päältäkatsioen luuUsi. Hyvin harvoin
r.ämä viat ovat syntymästä a s t L U -
scimmlten ne ilmenevät vasta n. 14 7.
ikäisillä ja johtuvat miltei :^ännölli-sesti
£iitä, että asianomaiset käyttäväi
liian pieniä ja suippokärkisiä koikiä
sekä l i i a n korkeita, korkoja, jotka p l ^
vät jalkoja luonnottomaEsa asennossa.
T r i Bemstenin mielestä olisi i^^ytä
Iniomauttaa naisille tästä J a saarnata
kyseessäolevaa muotihullutta vastaan.
Suomen
Pä^nsulivirasto
koko Canadaa varten raorltlte kafk-tda
msan viralUselle edvstakMDe
kuuluvia tehtäviä, anto» ^«sfel»
matkustusta varten 'kotimaahan t a i
mnnaller vahvistaa asiakixjoja. U i n -
nöksiä jm.» selvittää perfntS. ja
muita Suomen kansalaisiin kohdis.
t n v i a asioita.
Osoite: ¥•
Coiualate General of Finlaad,
Room 918
1410 Stanley Street, H o n t i e aL
(Comer S t Catharine a n d Stanley)
A K S E L I , RAUANHEIMa
pääkonsnlL
Lisäksi on Suomella edustajina -
Canadassa: K o n s u l i E r I c k J . K m t t e b
P o r t A r t h u r , O n t Adiel S a a r l -
toakiv, 319 B a y S t , T o r c n t o , O n t -—
H . P . A l b e r t H^irmanson^ 479 H a ^
S t . Winnipeg, M a n . — Thomaa
F r a n s s i , B o x L . , Copper CHff, O n t
Charl^fi E . Magnusson 64 D o e k i S tu
S a i n t John, N . B . , G . W . .Törnroos,
551 Howe Street, Vancouver, Bi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-09-03-03