Vapaus, September 3, 1929

              1929
ia jotain
Baataam>
kaanune»
sitä Hit­illä
mitä.
aan saa.
n "Nao«
ia^n 4-
Tämä.
Canadas-isinkään,
me ylei-toksensa
huoma-ekin
va-lystit
on
le tehdä.
' saman
sinä päi-ensi
t i -
aa Jlola-
Iiarven-
>verimme
?it täältä,
äa. Toi.
yvin uu-osaa
yh-
[läkin te-iralittii.
0 ipita-tÖs-
^
, jota so-lustoinaln-kapitall£>'
opettaa,
tamuodon
Eäänlaista
eikä val­oisuus-
"
itään pie-tukkulilk-uten
ten-ae.
vähän
osuustoi-u"*
ta»(U5-
ten (keit-n
on ka-n
alitaal-ittavat
lo-oLessä
vel-anssa
so-kuva!
Ei
i, el muu-kauppaa
opettavat
min kau­rain
mää-
Jotka kyl-isen
vöit-
»ikeaksi?
jeraattorit
aa yhty-jn
— "Irti
1 heidän
luUnä sa­lvat
ensi
luttaiaaan
»in Kdlt-ttiilvat
a-ä.
ja ta-
>hto klel-tmuuhlsti-tavat
sle-y.
m.) i l -
jvau eros-rlakon
ja
lakon ai«
tn kaivos-oaeijaansa.
ooperatiivi
namtinlstit
Hampu-
Moperatii-poliislvoi-
Ja kui-»
äijät" oli-koopera-
1926 Vie-oaaseudun
Sten Vfcsi-liisiä
fas-ätamiseksi.,
;tti vaati-ijärjestöjä
(tisen fas-
[talian ja
In osuus-mkumous-tajat
am-cobperatii-ji
tarvttse
>men tan-oreita.
»mme sen.
eikä voi
aiitplujär-ptiolue
tai
ei voi
ikia. että
a, feeinot-i
M L ime
xustoiinin-
Sen takia
'oonat ih-pneet
jär-
: Jaifly-
Ita saavu-
; etenkin
T taistelu
m, samoin
Mutta on
istelut on
a t t e i L Sen
i muuttu-nmie,
että
kaudella
i rajoissa,
a toimit-i,
niin o-atalistisen
No. 207 — 1929 TJistaina, gyysk. 3 pmä ~ Tnes., Sept, 3
T i n i , samoia koin edellisinaldn Tnosiaa, viiltSmme onneatoivotnkum
Icailddia Saomessa Umestrrim pnolneemme sanoraalditiia. Jakaiaen sano-
Biattalda tietiia, «tta-fäten kenantyneet varat menerit Soomea vasem.
Butoliusca tyointealHUKea avasbuatseea. LiJtettilna siis tmrotnksia run-saasti-
Toivotaksiea l u aU oa 25 seatUi joko ykdelta tai koko perkeea
Bimelta j a osotteelta. MnUtakaa, e tU JOKAISEEN L E H T E E N MENE­VÄT
TOIVOTUKSET ON EHOOTTOBtASTI KIRJOTETTAVA ERI PÄ,
PERILLE. •• •- . . .
Snomea ^ lektiia aieaevat toivotnkset pitää olla sisällä lokak. 30 p.
tneaaessä. Asiamidiille aaaetaaa taTalUaea aleanns. Missä ei asiaaiiestä
ole, pyydetäaa joakaa toveria keräämääa äimiä ja läkettäxnääa ae, raka
zDukaaa, Vapaadea koattoriia. Vaivoistaaa voi kerääjä pidättää palkkiok-seea
10 proseattia.
Kirjottakaa aimet j a osötteet s e i t t i . Kirjottakaa mnsteella ja a i -
Boastaaa ykdelle pnolea paperia ja eri lehdUIe menevät eri paperille.
Läkettäkää toivotukset osotteella V
. VAPAUS, Box 69, Snibnry,Ont
m m - ¥U-Ludendorff
paljastaa imperialistien
sotasuunnitelmia
Eräs.: porvarillinen sanomalehti on
maailmansodan alkamisen 15-vuotis-päivän
johdosta haastatellut eräitä
kapitalistimaiden huomatulmpia hen­kilöitä
sodanvaaran johdosta. Useim­mat
haastatellut, varsinkin valtiomie­het,
ovat vastanneet pidättyvästi, i l ­meisesti
salaten sLsimmftt ajatuksensa.
Saksan ent. sotamarsalk&a, maailman­sodan
ajoilta kuuluisa sodan johtaja
Ludendorff ön haastattelussaan pal­jastanut
kapitalistipiirien suunnittelu­ja.
Koskia Ludendorffin haastattelu
luo valoa sotaporvarloi puuhiin, jul-kaisenune
haastattelun kokonaisuudes­saan.
Näin Ludendorff:
"Kaksi ' suurta • sotakysymystä
kiinnittää nykyisin koko maailman
Venäjän kansan sen vainoojista.
Sellaista mahdollisuutta ei nykyisin
vielä voida edellyttää.
Toinen suuri kysymys koskee
T<!ng]n'ylTl^T1 tuhoamlsta siinä ta-
' pauksessa, että syttyisi sota toi­selta
puolen Englannin ja toiselta
puolen Yhdysvaltain Ja Ranskan
välillä.
Tällaisen sodan syttyessä Eng­lanti
jäisi olemaan yksin. Saksaa
pitäisivät aisoissa kaukaisen idän
meinen matta
VAINO-VUORIO!
Funaisei lipat ympäröiväi ponaisten
taistelijain aiUniJa — SanAtdkne
Hämeentiellä
Helsingin Malmin hautausmaalle
maan poveen kätkettiin VJE. 11 p:nä
arineijat'sen itärajalla ja Ranskan
huomion puoleensa. Samat valtioi­den
takaila lymyilevät salaiset voi­mat,
jotka tuonnoin oivalsivat maa­ilmansodan
tulon jä lopulta kiireh­tivät
sen syttymistä, huomaavat nyt
kahden sodan-uhkan.; Vöin tässä
v£dn teoreettisesti kosketella näitä
kysymyksiä.-
Toinen niistä koskee sotaa, joka
kohdistuu Venäjää vastaan sen
''pfertifcteellai; "^ettel tämä imaT,v.tar joa
TnaftMmftn lainapääomalle riittävästi
riistomahdollisuuksia ja, ettei sitä
vielä ole saatu .tiuinustamaan Roo­man
r kirkon ylivaltaa. Riunanian,
Puolan, Uettuan, Latvian, Viron
ja Suom^ joukot — niin väitetään
— tulevat marssimaan Venäjälle ja
niitä tulevat PeipUbJärven pohjois­puolella
olevilla soilla vahvista­maan
ranskalaiset joukot Ja saksa­laiset
vapaaehtoiset, samalla kuin
Englannin laivasto tulee toimimaan
Mustallamerellä, Suomenlahdella Ja
Kaukaisessa Idässä, Ja Japani tu­lee
katkaisemaan Venäjän yhtey­den
muuhun maailmaan. Eivät
puna-armeijat eikä.. Neuvostovaltio
itsekään pystyisi täUaisen yhdisty­neen
hyökkäyksen alaiseksi joudut­tuaan
sitä tehokkaasti ja kestä­västi
torjumaan. Poliittiselta kan­nalta
katsoen tällaisen yhdistelmän
otaksuma näyttää minusta kuiten­kin
hyvin pintapuoliselta, kun kom­munistinen
propaganda tekisi sodan
mahdöttomaksL
Venäjän vapautus olisi ajatelta­vina
jos Saksa jälleen olisi täysin
asestettu ja jos kansat tulisivat
epäitsekkäästi väliin vt^auttaakseen
Joukot sen länsirajalla. Ranskan U-mailuvoimat
kävisivät sotaa Eng­lannissa
ja Rianikan vedenalalse
toimien edullisesta tukikohdosta kä­sin
katkaisisivat elintarpeiden ja
• tarveaineiden viennin Englantiin,
samalla kuin Amerikan Yhdysval>
tain laivastot lamauttaisivat kauJ
'pan kalkillft merillä, kunnes ne lo­pulta
saisivat Ranskan satamissa
sopivat tukikohdat EngL suoraxiais-
; ta saartca varten. EngL nutavdmat
eivät lainkaan voi astua maihin
Ranskassa, siksi heikko mieluvul-taan
sen armeija on. Toiselta puo­len
Ranskan armeija, senjälkeen
' kilin'Ranska -ja YhdysJWdIat ovrt
turvanneet itselleen merien herr
ruuden, voisivat ryhtyä nyökkää­mään
Englantiin, nussu silloin puh­keaisi
vallankumous samoine nu^-
dollisuuksineen. Jotka sille aikai­semmin
tarjoutuivat Saksassa."
Tämä sotaherran lausunto ei kai­paa
paljon selityksiä. Siinä jopa
räikeällä tavalla jpaljastuvat kapita­listien
vehkeet Neuvostoliittoa vas­taan.
Työläisvaltio, joka on muuttu­nut
huonoksi riistolähteeksi kapitalis­teille,
halutiaan sotaisin keinoin —
kun muut keinot eivät ole tepsineet —
saattaa Jälleen kapitalistien liisto-raaaksi.
Ludendorff, kuten kapita­listien
lakeija ainakin, puhuu Ve­näjän
"vapauttamisesta", mutta tar­koittaa,
hän tietysti orjuuttamista.
Tämäkin haastateltava näkyy kui­tenkin
pelkäävän työväenluokan so­danvastaista
toimintaa. Ja se onkin
hyökkääjille laskuihin otettava tekijä'.
Työväestön on vain yhä tätä tais­telua
tehostettava, svn ettei ihmis-kumian
suurin onnettomuus; imperia­listinen
maailmansota pääse Johta­maan
imperialisteja toiveidensa peril­le.
, • .
valtion perusolemuksen, sen mihinkä
kapitalistinen valtio ja yhtelskunta-
...•Siuotp pohjautuu. Se on yksityisomis­tus*
Ja sen hankkimiseksi käytetty toi­sen
yhteiskuntaluokan riisto. Keltä
Istuu valtiokoneistossa — nalUtukses-sa?
Suurtehtailijoita, kauppiaita, t i ­lanomistajia,
pankkiireja ja heidän
lakeijoinaan sosdem johtajat
Koko. osuustoiminnan periaate on
taistella riistoa ja keinottelua vas-taan.
Näin joututi osutistolmint^ ka-pitallslssa
maissa valtio- ja yhteis­kuntamuotoa
vastaan. Ja tässä juuri
ee "puolueettomuuden? harhaoppi. On
ensin poistettava se este — kapitalisti­nen
valtto^jä sen johtava aines, on
proletaarisen vallankumoukisen avulla
pystytettävä proletariaatin diktatuuri.
Sen turvissa vasta voidaan osuus­toiminta
kehittää korkeimpaan astee­seensa
— sosialismiin.
Punainen lehdistö fas-cistieh
isklijeii
ftaikille.. on,, tunnettdr :miten ras­kasta
on -julkaista kapitalistisissa
maissa kommimistisla lehtiä. Tohhlt-tajia
raaltaiaan' gHTmJBafi^. numeroita
taka^^rikbbUkiaiii; ^ jopai"^ 'lakkautetaan
lehti j«*6 j<&siMn ajaksi tai koko­naan.
Niinpä, esiin. Saksan kompuot;
lueen pää-äänenkainnattaja,\*note
Palmev lakkautettiin Vap^
pu-tapahtumleh jälkeen, Suoinpssa
''TiedfflDiätotaja" vähää enhe^ vaaleja
jee. Melkein kaikissa kapitalistisissa
maissa ilmes^ät Jcommunl^Etiset Ja
yleensä vallankumoukselliset lehdet
hinnulsen purist^^ Kaik­kialla.
ovat ne, I^pdpoolen, a
porvaiiUlseen I^idlstSon nähden. Ja
muuteia ei voi ollakaan niin kauan
kuin kt^^tiallsmia on^ bleooi^^
Viime vuonna oli Kölnissä sanoma­lehdistön
näyttely, jossÄ oli asetettu
näytteille lehtiä muutemästa kym­menestä
maasta. Mutia tdkomaflla H-mes^
ää ; koinmunlsista lehdistöä ei
päästetty näyttelyyn- Sitä edusti a i ­noastaan
SSSR.
Mitä ollä voinut nähdä Kölnissä,
jos sinne olisi jpäästetty kommunistiset
ja fasdstivastaiset lehdet? 2,914 sa­nomalehti;
Jotka Mussolini on lak­kauttanut
ja hävittänyt.
Ja ksrmmeniä tuhansia lakkautettu­ja
ja tuhottuja lehtiä muista maista.
Mutta lehden julkaiseminen ei ole
vaikeata ainoastaan toimittajille ja
kustantajille. Se on vaikeata myös­kin
levittäjille Ja lukijoille. Myyjiä
vainotaan. Lukijat joutuvat painos­tuksen
alaiseksi sUtä, että lukevat
"vaarallisia julkaisuja".
Muutama viikko, sitten oli Pari­sin
oikeudessa käsiteltävänä 16 nuo­risoliittolaisen
Juttu, joita syytettiin
"anarkistisesta propagandasta ja osan­otosta
sotilaiden tottelemattomuuteen
kiihbittamiseen". Tämä osanotto i l ­meni
siinä, että syytetyt oUvat myy­neet
köm. nuorisoliiton äänenkannat­tajaa"
Avangart" 27 p:ltä huhtikuul­ta,
jossa oU kirjoitus, jonka
omaiset katsoivat "tottelemattomuu
teen kiihoittamiseksi". Syytetyt tuo­mittiin
3 kuukaudeksi vankeuteen ja
200 rangin sakkoihin. Tämä oli ensi-
Ecälnen tapaus, kun sanomalehden
myyjiä on sakoitettu Ranskassa leh­den
sisällön takia
Ranskalaiset viranomaiset harjoitta­vat
vimmattua ajojahtia nuoirisoliiton
lehtiä vastaan sen takia, että ne ovat
tunkeutuneet laajalti armeijaan, ka-sarmelhih.
'M ka^itälisitit pelkäävät
eniten armeijan "saastuttamlste" ja
eikä suotta- äsicettäin esizEL BeUö^
kahden luokkatalsteUjan ruumliit —
toverien J . V. Isakssonin Ja Väinö
Vuorion.
Vuorion haudalla piti tov. Asser Salo
muistopuheen. Julkaisemme sen tässä
^konaisuudessaan:
Tässä tulisieluisen taistelijan Väinö
Vuorion haudalla muistuvat mieleem­me
ne sanat, jotka hän vuosi sitten
Turun hovi(dkeudessa lausui tuomaril­le:
'^oiiUo on minulle henkilökohtai­sesti
raskas, mutta sittepkin minä sei­son'
tuhatkei^taa xnieluummin tuo-maripöydän
tällä piioleh*. Tuomio oli
hänelle, raskas, se oli kuolemantuomio,
mutta hän otti sen vastaan todellisen
luokkatalsteUjan tyyneydyllä, sellaisella
henkisellä ylemmyydellä, että hänen
tnoinariensa täytyi varmaankin slsim-mäsdlän
sitä ihaUIa. Ji» nunusta tun-tui.
että heidän kaidoilleen nousi het­keksi
häpeäjn polttava puna. Heidän
täytyi käsittää, että tuomittavana ei
oleainoastaan heidän yhtelskuntajär-
^esteimänsä^ vaarrtlHhen - T vastusjaja,
kommunisti, vaan myöskin suuri ihmi?
nen. Oikeuden istuntosalissa oli sinft
hetkenä haudanhiljaisuus. "Me edus­tamme
kahta eri 'maailmaa, me pu­humme
eri kieltä, me emme voi yiQ-kieltäytyi
lykistöpataljöopan 70 reser-
Tisbtilasta ottamasta osaa paraatiin
£odassa kaatuneiden haudoille, koska
tällä pMaatiila oli shiovlnfetlnen luon-xtbl
Samoin erään toisen tyksistöpatal-jbonan
reservisotilaat kääotylvät "Hu-nianiten"
puoleen iHJOtesfÄ^
kautta reserylsotilaiden intkän palve
iasajan^ johdosta ja 'samalla lähetti­vät
jonkun summan raiiaa Punaisen
päivän rahastoon^ OEt^itkexi, että he
gvat^soHdaffTlsltv knmpuolueen tvnnus<;
lauseelle.
Tämä, tosiasia puhuu sitä, että so­tilaat
tuntevat fcotfmiimlstlset ^lehdet
omakseen, hyvälosyvat kompuolueen
tunuslauseet
Kaikesta sorrosta ja vainosta huoli­matta
tekee kommunistinen; sanoma­lehdistö
kaintalisisissa maissa voäm-kasta
-jgopaganda sotaa ja sodanliet­sojia
vastaan. Terrori ei kykene tu­kahduttamaan
miljoonien ääntä.
tnärtää toinen toisiamme", lausui to­veri
Vuorio tuomarilleen. Tuomionsa
neljä jä puoli vuotta kuritushuonetta
osoitto että hän oli oikeassa.
Hjrvät toverit! Sellaista sankaruutta
jota Väinö -Vuorio osoitti hovioikeuden
edessä, sellaista uljuutta, jolla hän
kuolema päivä päivältä hiipiessä yhä
lähemmäksi, armoni^ntöön taipumat­ta
kärsi kiuitushucmerangaistustaan,
voi osottaa vain tavailla mittoja suur-rempi
ihminen, ihminen, joka on ko­konaan
vihkiytynyt aatteelleen. Ja sitä
oli Väinö Vuorio niin kuin vain harvat
niuut.
Vaikka hänen elämänlankansa kat­kesi
jo 34 vuotiaana, ehti hän tehdä
päivätyön, joiika vain hai-vat pystjreät
suorittamaan, vaikka saavat elää elä­mänsä
ehtooseen saakka. Nuorisoliit­tolainen,
ralttiustaistellja, punakaarti­lainen,
sanomalehtimies ja johtaja.
Tekii»;;hän mitö tahansa, kaiketi hän
suoritti kunnollisesti, perusteeUisestL
Hän vaati paljon muilta, eninmaän
kuitenkin itseltään. Suuret teoreettiset
tiedot yhtyneenä selvään käytärmölll-seen
älyyn, tekivät hänestä luokkatalsr
telun etm-lvin miehen, jonka palkka
ch vaikeasti täjrtettävissä.
Luollataistelu vaatii uhreja, kalliita,
raskaita uhreja. Vapautta ei maail­massa
vielä milloinkaan ole saatu lah­jaksi.
Se on iäytyttyt taistellen voittaa.
Työtätekevän luokan vapautus kapi­talismin
Ikeestä käy myöskin taistelu­jen
ja uhrausten kautta. Ja mitä lä­hemmäksi
loppuratkaisua tullaan sitä
katkerammaksi taistelu muodostuu.
Vallassaoleva luokka, joka tuntee lop­punsa
lähenevän, ponnistaa kaikki voi­mansa
pidentääkseen elinaikaansa.
Sillä elämänhalu ei ole vain yksilöi­den,
vaan yhteiskuntaluokkienkin voi-maiikain
halu. Säälimättä;^ toimii väl-iassaolevan
luokan valtansa tueksi luo-;
ma koneisto poliiseineen^ tuomiolstui-inlneen
ja #iJfcöt^oleineeri. Työtäte­kevän
J u o j ^ r i v e l s ^ temmataan ne,
jotka ovatJilpiinkantajia. Tuhoamalla
etumaisbnmat. uskovat vallassadlijat
lamauttavansa koko luokan. Ei äin&
kysytä,, onko syyllinen vai ^jrtön.
Mutta' vaikka vankiluplat . täyttyvät
työväenliikkeen. vapaustaistelijoista;
Kirj. LUDVIG KOSONEN
Seis, kantajat. Tultu on määränpäähän.
Vaikene häly.
Hiljaisuus ympäri olkoon
syvä hiljqhuus!
Ennemmin kuolema raudoissot
ennemmin menköön henki,
Ennenkuin orjana ^ kumarran
tai olen loistava renki.
Seis, toverit! Arkussa kannen alla
kallis on tomu.
Ympäröi punaista kotkaa
syvä hiljaisuus.
Ennemmin auringon kimallus
myrskyisten aaltojen yli.
Ennenkuin orjien ihanne:
tyynien lahtien syli.
Ennemmin työväen taistelu
herroja vastahan lyöden.
Ennenkuin rauhaisa elämä
pöydältä muruja syöden.
On alat avarat katsella
punaisten kotkien tiellä.
Villinä hehkuvat sydämet
työväen puolesta siellä.
Seis toverit! Arkussa kannen alla
kallis on tomu. Hautaamme punaisia kotkaa
— nyt on hiljaisuus
syvä hiljaisuus.
Soi helkkyen taistelun tulinen harppu haudalla iällä!!
Soi, kertoen siitä kuin työväen leirissä kaatuen kuollaan^
Soi!
Pauhaa kumouslauluna,huulilla meidän.
Vie viestinä kauvas rintamme hehku
ja taistelutahtomme koTisana kiiolematon. '
Jos kuolevat kotkat^niin rintansa hehku se elää!
Ja suonissa meidän on perintö: polttava verensä heidän..
Yhä-uusia meitä on nouseva siiville aina, '
Yhä uudet ohjaavat kulkunsa punaisten kotkien tielle;..
Ennemmin auringon kimallus
myrskyisten paitojen yli.^. . .
Ennenkuin orjien ihanne:
tyynien lahtien syli. '
Niin. Kuolevat kumousmiehet käsissä valkoisen vallaUf
Kumous ei kuole!
Ei kuole jjolte povessa meidän^ vaan eespäin se ajaa.
Kuljemme voiton porttia kohden
punaisten kumoiislippujen alla:
kommunismiin.
Ilmaiseksi ei mene punaisten kotkien henki.
Iljnaiseks' ivanaiifurei pyövelien soi!
I I P iiliseltä taistelnrintaoialta
l ^ k ^ a ^ l l l ^ kellittyä taisteluiksi
eri rintamilla!
jfLsema alkaa kSrjistymäSn päivä päivSItä elokuun 15 päivä pohjen.
n(»p88« Tossun "N&lkävyösodassa'*. Lehtienune asiamiehet ovat j o aika.
.n^t JnzumeiaeUa kiireellä mobilisoimaan Joukkoja j a usealla l i n j a l l a on
«loitettd JiyfildciyB .tietamfittdmyyden peikkoja vastaan pä&ttäen siitä
sotasaaliin (Ponilda tilausten) lukumäärästä, j o t a on allcanut keriänty-maän
Tossun päfimajaan.
X paiävySt j o i s t a tässä kamppaUlaan ovat erinomaisia — sen v o i
todistaa 'alleidijottanut. Se eriskummallinen suutarimestari ttähkääs'teki
P u n i k i n leyitysäijällekin nälkävyön — teki oikein lujasta, kolminkertaiseB-t
a "jäkaaan nahasta" tuumaten että: "Levitysäijä kuitenkin on sellainen
jakaasm kaltainen vetoeläin". Vyö on erinomainen. AUekirjottanut on
JO vpmut sen ayaUa jättää useita mojako^ta syömättä 4 a käyttänyt molca.
a j a t k i n si^äntulvivien P o n i k i n tilausteii kauntaambeen l a nukkuneiden
asiamiesten herättämiseen. Vyössä on ainoastaan yksi paha vika. Mestari
ei ole sitä valmistaessaan pitänyt silmäHS allekirjottaneen kaltasen nSUcä-y
y o n t a r v i t s i j an suoliston paksuutta. Mutta sitä kauemminhan kestää k un
kietasee ympSxUIeen kaksin kerroin.
^ Alla seuraa taasen jouklco nimiä j a numeroita j o i s t a käy selville että
t u l i n e n kamppailu nälkävöistä j a P u n i k i n vuosikerroista on j o käynnissä.
Itnett laoltka
K u s t i Järvinen, I>etroit, M i c h . 230
A k s e l i A n t t i l a , Brooklyn, N . Y . 160
K a l l e K u l j u , Irdnwood, Mich.
Geo. HendricksoB, Chicago, IIL
Tupamies, Ironvrood, Mich. .....
Gust Rove,' Detroit. M i c h . ........
Tupamies, Detroit, Mich.
P. PinnUä, Detroit, M i c h . ........
D. Laine. Brooklyn, N . Y .
K. Rahko, Detroit, Mich.-
Tupamies, Hancock, Mich.
Helga Aho, Berkeley, Calif
K a t t i Saari. Berkeley, Calif
A . HoIIman, Detiroit, Mich. ....
80
70
90
60
320
40
40
30
30
30
30
20
T. Kankkonen, Berkeley, Calif.
A . Salmi, Chicago. D l .
K a l l e Wal8anen, Chicago, IIL
A . Sandberg, Quincy, Mass. ....
J . L . Kyyrö, Detroit, Mich.
E l i a s M u l a r i , Detroit, Mich. ....
E i n a r Hallinen, Detroit, Mich.
Jenny l l m i n e n , Ironwood, Mich.
Emma Lähteenmäki, Cloqoet,
M i c h . Z
K. Riksman, Sointula, B . C. ....
Emmi MSki, Berkeley, C a l i f . ....
E l i n a Salo, Gardner, Mass
M . B:aski, N6rwpodf Mass. ........
20
20
20
20
10
10
10
10
10
10
.10
10
10
E r i paildnlnmtiatt talokset PuDiUa wosllMrtakIlpaUatM
Ei! Pimeydessä jo hautojen yllä
kajastaa kalpea valo.
Se hehkuu, liekehtii kasvaa.
Yön helmasta nousee punaisen tuomion päivä.
Detroit, M i c h . 730, Brooklyn, N , Y . 190, Ironwo6d, Mich. 180^ Chic»,
go. D l . 110, Berkeley, C a l i f . 90, Hancock, Mich. 30 J a Joukko muita pie­nempiä
saavntoksia j o i t a e i vielä kannata panna "kartalle^*.
K u t e n näette o n tilanne ensimäisessä luokassa muuttunut huomatta,
vasti viime viikosta. On näet ilmestynyt uusi kenraeli rintamalle, A k s eU
A n t t i l a BKOoklynistä, j o k a kipasi itsensä toiselle t i l a l l e Ja samoin kaupan-k
i n a i . S i i s A k s e l i J a K u s t i oyat tällä kertaa lähinnä nUtä kahta nälkavyStS
j a Detroit sekä Brooklyn lähinnä Punikin vuosikertoja, vaikka ei o le
Ironvoodikaan kaukana jälessä. Missä ovat toiset keskuspaikat?
Ilmea laokka
K. G . A s i a l a , Sudbary, O n t
M i k e Mononen, Gromwell, M i n n.
John Leino, Hanna, Wyo<
E . Erkkilän K i r l d a n d Lake, O n t
A d a Lepistö, Iron River, Wi8.
ilohn Saari, ^ a n Francisco, C a l .
E m i l HeckmanV.Buffalo, N . Y .
Tdpamies, Bmces Crossing,
M i c h .
170
40
40
40
'20
20
20
20
E d B y o m i , Brule, Wis. ...........
Tupamies, Iron River, Wis
E . Sjöman, Toronto, Ont. ........
K. Kauppinen, 'Virorthington,
Ont.
Tom J u t i l a , Wo>thiqgton, O n t
Tupamies, Worthington, Ont.
E d L a u r i l a , E r i e , R a .
10
10
10
10
10
10
10
Tässä luokassa e i o l e vielä n i i n suuria e r o j a polntimäärfissä. K G,
A s i a l a on kyllä tfihänasti lähimpänä ensimäistä nälkävyötä mutta t o i s i l ta
ei saa selvää. Samoin on Sudbury ensimäinen kaupungeista.
III laokka
Tupamies, Covington, Mich. ....
Tupamies, PeUde, Mich.
A i n a Karjalainen, Red Lodge,
Mont.
A u g . Niemi, Hoquiam, Wa8h.
Tupamies, Copper C l i f f , O n t
Matt Nelson, Menahga, Minn.
V i c t o r Sillanpää WeBtminster,
E v a l d Wäänänen. Westminster,
IVIass,
70 E m i l Schwartz, Conneaut,Ofiio
60 Tupamies. Chassell, Mick.
Tupamies, Ramsay, Micli.
60 Tupamies, Trout Creek, M i du
40 Tupamies, Watton, Mich. ........
30 Tupamies, Flöodwood, Minn. ....
20 David Saari, Iron, Minh. ........
A n t t i Emäs, Phelps, Wi8. ........ 10
20 G. A . N y g r e n , Yancouver, B . C . 10
W. Helenius, .Quartz, Ont. 10
20 O,, Old^tnen,^ Monessen, F a . .... 10
Tässä luokassa o n j u t t u sama k u i n edellisessäkin. A n n a Karjalainen
j a August N i e h i i sekä Red Lodge, M o n t j a Hoquiam, Waih4| 9vat lähim-pinä
l u o k a n neljää p a l k i n t o a hjrvin pienelljl summalla.
IVts luokka
J . H . A h o , Palmer, M i c h.
Oscar Goski, I^uiid, B . C .........
E i n o WIrtanen, NewPort, N . H .
E m i l Wiemer, Fairpor|; Harbor,
Ohio ..
Wm. Näsi, Wcsterly, R. L ........
Tupamies, Puritan, M i c h . " . . . . . . ..
Abe Laakso, Los Angeles,
C a l i f , .......
M a i j u Kolehmainen, Aihesbury,
Mass.
Tupamies, Baraga, Mich.
Sanni Anonius, Scötia, N . Y :
Hannes Dorff, Cochrane, Ont.
Töpamies, Calumet, Mich. .......
Tupamies, Jacobsoii, Minn
60
60
60
40
40
40
30
30
30
25
20
20
20
M i i n a Wirta; r^aministikvia, C
Ont,_^.... 16'
Oscar H a r j u , Red Granite, Wis. 1 0'
Mrs. T . Lehto, P o r t Moody, B . C 'itU'
A . Kantdkoskl, Creighton Mine,
O n t
M i i n a Ranta, Finland, O n t ....
H j ; P a r k k i , ' Raymond, Wash.
T. Alanko, Hubbardston, Mass.
E. Mäki, W i i t o n , N . H
M i i n a Niemi, Johnswood, Mich;
Tupamies, Paynesville, Mich.
Tupamies, Ewen, M i ch
A l i i n a Pur^inen,: Soo, Mich.
Gust Niemi, Goodland, Minn.
Tupamies, Poplar,, Wis.
10
10
1 0
10
10
10
20
10
10
10
10
telijaa, uhrautuvälslnta työntekijää
raahattiin etsivän kesku^liisin pi­meisiin
koppelhiiL Niiden joukossa oli
Väinö Vuorio. Hänen vuoronsa oli tul­lut
Huolimatta siitä, että Vuorio sai­rasti
keuhkotautia, sai hän vhiia vlik-tokausia.
pimeässä, pieni»(tä vankiko-
I>issa ialitulsteh kuulustelujen aiaisens.
H & i ^ tautinsa paheni. Hän Alko.! saa­da
verensyöksyjä. Vaadittiin Itänen
siirtämistään^sairaalaan, vedottiin i n ­himillisyyteen,
mutto turhaan. Ei sai-raal^
ui, vaan lääninvankilaan hänet
lopjpiijen lopu^
lääkärien apmm ei auttanut. Vankl-valklca
yhä useamman tie läättyy^äh-
^tiujiiin; vyöryy kum<:niksen yhä
eteenpäin. Sen tielle riakennetaan sul­kuja
tbined^toistean V/rfnu^irypfMnpta^
mutta »e k ö ^ ^ hiiilen ja kulkee
jälleen^ eteex^^äis. Eivät mlticäan es-^
tert^iQiisty 'sitä 'ioi>ullisesti vangltse-
KiilhiM vallassaoleva luokka lie-ratiitär
meiiiä i l vuotta siti;en, kun et
smiakuöpiäin funpunutllsi ja w ^
riihin Jiäämxyttämällä uskxd Mvittä-vSnsä
vallankiimmiteellifiRn liikfceen
l»erinpofajhcL ' M he saivat kolcea
katkeran pettymsicsen. Se aat^ Joodca
puolesta Suomen iyöläiset, niiden mu^
^ma eturivi^ Väinö Aaxze Vuorio
olivat taisteluun lähteneet ^ kuollut
kuoneiden mukana. Se el voinut kuol­la.
s iM se järjestelmä, joka sQslal^
sen työväenliikkeen oQ iQrnnyttäiqrt, jäi
elämään. Ei^Jcestänyt kauan kun pu­nainen
lippu -liehui •jälleen.- se liehuu
entistä piihtaajnpana, ^rentistä kirk­kaamman
punaisena.
OUDISTAEAA
Ja ne vainot joiden alaisena Suo­men
luokl^tietohien työväenliike on
luokkasodan jälkeiset vuodet joutunut
elämään, eivät ole liioin sitä lamaut­taneet.
Keväällä vUme vuonna iski
porvaristo jälleen aukon työväenliik­keen
taistelurivelhin. 49 eturivin tai&-
seUi oli: heidän mielestään kuumesai-raalTe
miehelle erinomaisen Jsoplva
hoitopaikka. JCului viikkoja ja kuu­kausia
rasittavaissa tutkintpvankeudes-'
sa vailla alkeellisintakaan hoitoa. Vib-do^
alkoi jutun käsittely Turun hor
vioikeudessa. Syytettyinä idti; Wiiid
Vuorion tovereineen olla, tmjiba. syij^
täjinä he esiintyivät Blaniv^kaali
syytti heitä, mutta: lie' syyttivät cliä
järjestelmää, joto kanneviskaall edusti.
Vastakkain oli kaksi maallmankatso-innsfa,
lkiyc8ilubkima. Syytetyt tueanit-tiin,
mutta sitä aatetta, jonka edusta-
Jtoa; he öUrot el voitu * tuomita. Jai
todellisen tumxdpn lukivat syytetyt!
^yttäjUleen, Jbe i nousevan luo­kan
tuomion kuolevalle Indcalle. Be
lukivat sorrettujen tuomion sortajille.
Hovioikeuden tuomio oli ankara,
ennenkuulumattoiinan ahkftra. VäinO
Aarre Vuoribne se oli kuolemantucnnia
Tuomarien täytyi ^ tietää, sillä heille
oli jDsotettu selvää ideltä puhuva lää­kärintodistus.
Mutta siitä huolimatta
he lukivat: 4 ja puoli, vuotta kuritus-huonette.
Väinö Aarre Vuorio el va­littanut.
Ei anonut armoa.
Hänet olM todennäköisesti voitu pe­lastaa
elämälle, jos: hänet olisi siirret­ty
sairaalaan. Mutta sitä ei tehty. Tuo­miohan
oli kuritushuonetta. Tanti ke­hittyi
nopeasi^ kuume nousi, hengitys
alkoi käydä yhä valkeammin ja vaike­ammin.
Kuolema oli iskenyt lujin kou-kuumeessa
makaava, kuolemaisillaan
olevaa miestä raahattiin paareilla sa­tojen
kilometrien matka. Kuolema oli
Ihmistä lempeämpL Se vapautti Vuo­rion
kiusaajlehsa käsistä^ Tulisieluisen
taistelijan elämänliekki sammui.
Väinö Aarre Vuorio on kuollut Hä­nen
hautansu luodaan umpeen. Kumo­uksen
kalpa on Idrvonnut taistelijan
kädestä. Punaiset liput tekevät kun­niaa
tulipunaiselle taistelusieluUe.
Mutta hänen henkensä ei ole kuollut
Se aate, jonka fiyväfcsl hän eli, jonka
puolesta hän.vuodatii vertansa ja lo­pullisesti
antoi henkensä/ ei ole kuol­lut
Luokka, jolla on sellaisia taistelun
sankareita kuin VäinO Aarre Vuorio, el
voi kuolla. Se voi vain ybittaa.
Lepää rauiiassa toveri/ Sinun muis­tosi
elää kuolemattomana. Sinun luok­kasi
ylösniousemuiosen päivä koit4«a.
Vts l u < ^
Aatos Unhola
Hienojen- säikeitten tavoin se huo­maamatta
tunkeutuu ajatuksiini; Kes-rin.
Vasta nyt, kun loppu oli selvä,
siirrettiin hänet sairaalaan. Korkeassa
kellä jokapäiväistä työskentelyä, kes­kellä
iltahetkien rauhaa ee punoo
verkkoaan, johon herkkä, vaikutieille
altis mieleni tarttuu. Ensin varovaises­ti
ja hieman ivallisessa sävyssä, sitten
robkeanimin ja Iqpulta rt^rhkeän var­masti
ja vakuuttavasti saapuen se e-'
Eittää kysymyksiään ja sommittelee
vastauksiaan. Ja ikäänkuin maape­rää
tunnustellen se kysyy; "Onko se
mahdollista?" Vastaus on välttelevä:
En tiedä", Täs^ rohkaistuneena
sc jatlcaa salaperäisesti: "Niin, voihan
£e olla mahdollista". Ja lopulta, kuin
antaakseen viimeisen iäkucsa, se var­masti
jatkaa: "Eihän se muuten voisi
ollakaan." En tahdo vielä uskoa tuota,
vaan itsejÄlsestl kysyn: "Miksi?" Vcs-taus
on alentava ja vastenmielinen:
"Sikä että olet selkdnen". — Kysymys
seuraa toistaan, funfies olen uupunut,
enkä jaksa enään ajatella. Tuo ei^ys
Tupamies, E l o , Mich.
Tupamies, Kimball, Wi8. ........
Tupamies,. Agate, Mich. ............
Tupamies, Nisula, Mich. ........
Tupamies, Gwiiin, Mich. ........
Tupamies, Wakefleld, Mich. ....
Tupamies, Turbihe, O n t ........
A . Lindbergh, Carlshend, Mich.
G. Lundguist, Buda, Ont. ........
John Mattson, Pitteburgh, C a l i f.
Irene L a h t i , Coventry, R. I. ....
Henry Jääskeläinen, Crosse
Pointe, Mich. .....i
40
40
20
20
20
20
20
20
20
20
20
10
Tupamies, A n v i l L o c , M i ch
H i l j a Salo, Dagget Mich. ........
A n t o n Kangas, Grayling, Mich.
J . Pennanen, MaComb, Mich;
Tupamies, Oskarr Mich
J , Pulkkinen, Marcell, Minn.
W. W., Gindon Mine, Ont
N i c k Lampi, M u r i l l b , O n t ........
Otto Holm, F l i n F l o n B y . , M a n .
Ike Thomas, Bdcklyn, C a l i f.
C a r l Hendricksoh, W€ott, C a l .
O. Majamäki, Albany, N . Y .
John Doyle, Wilmerding,. P a .
10
10
10
10
10
10
10
10
10
10
10
10
10
Kahdesta viimeisestä luokasta e i s a a vielä mitään selvää kuka o h 13-'
himpänä palkinnolta. N y t k u n on j o k i l p a i l u n kolmas viikko käynnissä
on j o a i k a että asiamiehet j a lehtemme lukijat k a i k k i a l l a ottavat ryntäyk­sen
oikein toden kannalta j a alkavat rynnistämään että kipenet lentää
tässä ensimäisessä j a ainutlaatuisessa Tossun nälkävyökilpailussa.
Leyityksellisyydellä . ^
T T y _ P Y T T Y ' '
kiduttaa, kiusaa. Se sytyttää viha:!
itseäni kohtaani^ Se saa^ minut toisia
karttamaan j a vlendcsuma^m. E n y m ­märrä
itseäni, e n toisia. B n voi a j a ­tuksiani
enkä mySskään esiintymistäni
muuttaa, jos epäUyksen kyy on saaiiut
ajatuksissani vaUan, Olen ; heikko ja
tarmoton voidakseni karkoittaa sen
ensiasiteleillaan pois., Öleii epäilykseni
vanki. •
KORKEAT K J ^ G X N K O B OT
Muuan tanskalainen lääkäri Aas;e
Bemsten on tanskalaisten lääkärien
änunattilehdessä kirjoittanut huomio­ta
herättävän kirjoituksen naisten ja-loiEEta.
Hän iuKHnaiittaa, että naisten
jaloissa on vikoja ja ej^uodostumla
paljon suuremmassa xnäärin, kuin mi­tä
päältäkatsioen luuUsi. Hyvin harvoin
r.ämä viat ovat syntymästä a s t L U -
scimmlten ne ilmenevät vasta n. 14 7.
ikäisillä ja johtuvat miltei :^ännölli-sesti
£iitä, että asianomaiset käyttäväi
liian pieniä ja suippokärkisiä koikiä
sekä l i i a n korkeita, korkoja, jotka p l ^
vät jalkoja luonnottomaEsa asennossa.
T r i Bemstenin mielestä olisi i^^ytä
Iniomauttaa naisille tästä J a saarnata
kyseessäolevaa muotihullutta vastaan.
Suomen
Pä^nsulivirasto
koko Canadaa varten raorltlte kafk-tda
msan viralUselle edvstakMDe
kuuluvia tehtäviä, anto» ^«sfel»
matkustusta varten 'kotimaahan t a i
mnnaller vahvistaa asiakixjoja. U i n -
nöksiä jm.» selvittää perfntS. ja
muita Suomen kansalaisiin kohdis.
t n v i a asioita.
Osoite: ¥•
Coiualate General of Finlaad,
Room 918
1410 Stanley Street, H o n t i e aL
(Comer S t Catharine a n d Stanley)
A K S E L I , RAUANHEIMa
pääkonsnlL
Lisäksi on Suomella edustajina -
Canadassa: K o n s u l i E r I c k J . K m t t e b
P o r t A r t h u r , O n t Adiel S a a r l -
toakiv, 319 B a y S t , T o r c n t o , O n t -—
H . P . A l b e r t H^irmanson^ 479 H a ^
S t . Winnipeg, M a n . — Thomaa
F r a n s s i , B o x L . , Copper CHff, O n t
Charl^fi E . Magnusson 64 D o e k i S tu
S a i n t John, N . B . , G . W . .Törnroos,
551 Howe Street, Vancouver, Bi<X,-
-MM
'm