Vapaus, March 10, 1925

              V A P A U S
CmmiaU nomalaiseo tySriestdn Säsenkaimattaja, ilme^
«yj Sodtranms, Ont, Joka tiistaf, tontai Js lanantaL
T o i m i t t a j a t :
A.aiIlKELÄ. ARVO VAARA.
käin haiUtaeva iooöca n mUloinkaan ole suosiolla igUOJHJj^ KARJJUJA
luovuttanut -valtaa kasistaan».
Y l i tullannen työlaista kuuli nami puheeL Vaildca
VAPAUS (Uberty)
The only organ of Finnish Woricen in Canada. Pub*
Ushed In Sudbury, Ont, every Tuesday, Tbursday and
flatnzday. ' •
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa seeond elass matter. '
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nfmnm
eharge for single insertion 75c. The Vapaus
Is the i>e8t advertising medium among the Finnish
People in Canada.
, ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailnsotukset %t.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenonmotukset 60c palstatuuma.
Nimennuntosilmotukset 50c kerta, 11.00 3 kertaa.
Syntymgilmotokset $1.00 kerta, |2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, S3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerte, $50c lisämaksu
aiitoslauseelta tai muistovSrssyltä.
; ' Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapaisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-d!
ttae(i<ia. lähetettävä flmotnsbinta etukäteen.
« 1 — •'•, I , • I . . ••
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "k. $5.50, puoli vk^
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha. ef tttSa lähettämään.
^JtsJasiamieBten joilla on takaukset
Tiifitain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina,! torstain lehteen tiistama ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
S»-. PiThp-tin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella; ninvellä.
3. V. KANr:4ST0. Liikkeenhoitaja.
Scott Nearing ja L L. puolue
Scott Nearing, ollessaan Winnipegissä Independent
Labor puolueen puhujana helmikuun 14—15 päivinä^
puhui neljä eri kertaa. Kommunistit saattoivat arvata,
etta I. 'L. puolueen jäsenet eivät olleet oikein tietoisia
Nearingin mielipiteitä, ja että he nyt katuivat kun
antoivat hänen pitaa puheensa. Lauantai-iltana puhui
' Nearing ennen sotaa vallinneesta taloudellisesta tilan­teesta.
vEuropan karttoja ja laajoja tietojaan apunaan
käyttäen esitti luennoitsija sodan historian pääpiirteet,
seii taloudelliset syyt, ja »itte pidiui aselevon jälkeen,
1^'eläpä Versaillesin rauhansopfiuukseukln jälkeen jat-kuueesta'
sodankäynnistä. / Puhuja painosti seuraavia
seikkoja: ; 1 r-r imperialististen kansojen asteettainen
rappeutuminen; 2 idän kansojen kasvava kapinalli-
;auu8 ja niideh myötätunto Neuvosto-Venäjää kohtaan;
3 —^Neuvostoliiton kasvava" taloudellinen ja poliitti­nen
valta. Hänen vastauksensa I. L. puolueen jäsen-
'ten pildcuporvarillisim kysymyksiin hänpmästyttivät näi­tä.
-^Puhujan esittämät tosiasiat olivat niin jofad
kaisiäv ja!'epäämätt'iiin^ herättivät suuttumus-niiden
f^h^lta,^ JQtka ^Qvat pitkin aikaa tosiasioita
väaristel|eet. ^
Sunnuntaina pitämässään kahdessa puheessa hän
Nearing ei olekaan kommunistipuolueen jäsen, esitti
hän marxilaisella tavalla kapitalismin nykyaikaiset
seuraukset j a luokkataistelun tulokset — Nearingin pu­heitten
rinnalla olivat L L puolueen äantoi-kalastajien
puheet naurettavia, ja heidän vastavalladaimoidcselli-set,
työväenluokan eduille vastaldcaiset menettelytapan­sa
esiintyivät todellisessa karvassaan. Nuo porvaris­tolle
j a Ramsay. BiacDonaldille suosiolliset politikoitsi-jat
olisivat valmiit, jos saisivat tilabuuijen, viemään
perikatoon koko työväenliiidceen yhta varmasti kuin
Kerenski tahi Scheidemann. • .
Näissäin Winnipegin työläisten valistustilaisuuksis­sa
tuli taas tuhansille selväksi, että mailman työväen
luokan on kokonaisuudessaan turvauduttava kommunis­tipuolueeseen,
sillä se on ainoa puolue, joka tinkimät­tä
ajaa työväenluokan asiaa.
/taas rökitti Independent: Lahor puoluetta puheittensa
totuuden voimalla. Ottaen iltapäivapuheensa aiheeksi
' i)awe9-8Uunnit6Unan,^ käsitteli hän tyhjentävästi, mutta
•^nunärrettavallä j a yksinkertaisella tavalla sitä'orjan
asemaa, joh^n se saattoi mailman työläiset Tuon
suunnitelihan hän sanoi olevan petomaisen tulloksen
YersaUIesh) rauhaa
telytapojen huipun. J . F. Morganin kä^yläiset tule­vat
pitämään sdcsalaisia työläisiä täydellisessä orjuu*
ydeäsaanlahiznmät viisikymmentä vuotta.K Davres-suun'
nitelman kaytäntöönpano didottomasti vie Europan työ'
lasten, ja samalla myöskin Canadan ja Yhdysvaltojen
'työväenluokan nyt jo alhaisen elintason alentamiseen.
Se on tämW porvarillisen järjestele
keksityn suunnitelman välttämätön tulos. ^ ^ ,
f Ja loppujan lopuksi viepi se sotaan. Stdcsan tuot<
.leiden Idlpailu yhä ditaammiksi käyvillä mailman
markkinoilla vaikuttaa sen, «ttä niitä täytyy myydä hai
venunalla kuin muiden maiden teoUbuuden tuotteita.
Se aihetattaa työttömyyttä, nälkää, alhaisia palltkoja
lisääntyvää köyhyyttä kaildden maiden työlaisi
ko: kansainvälisen työväenluokan pitäisi vastustaa tar*
nokkaasti Davres-suunnitehnaa, ymmärrettiinpä s|lä
täydelleen tahi* ei. Surkuteltava tosiasia on, että Mao
Donaldin hallitus toimi pankkiirien apurina luon suun­nitelman
voimaan saattamiseksi.
> Kysymyksiä tehtäessä selosti puhuja täplän seikan
vieläkin selvemmin. Toinen kansainväfinen, MacDo-iialdin
hallitus j a 1, L . puolue olivat täydelleen hyvak'
syineet Dawes-8uunnitelman — siis k a M i sen seurauk;
selkin.
Neuvosto-Venäjästä Ityseltäessä, puhuja ehdotto.
masti kannatti polsevikkeja, eikä sanotiutlcoskaan voi­vansa
hyväksyä Toisen kansainvälisen ts^iildcaa. Ve­näjän
kommunistipuolueen ja konuhunistisen ONtioriso-l
i i t on hän sanoi olÄvan suurin yhtenäinen luokkatie-tobten
työläisten "järjestö mailmassa.
Kokoidcsen alussa olivat I. L. puolueen paikallinen
puh^jt^taja^ sc^ä muut ^puolueen mei^dcihönkilöt etur
alalla. Surkeankuttluisa e t i n e n kaupungin pormestari
Farnaer — joka ajoi ^nälkäiset työttömät pob kaupun
gintalolta täpä talvena,v samalla "kun vetosi kansalai­siin,
että nämä äänestäisivät «äelvän pelini miestä —
o l i laivalla kokouksen alussa, imutta Nearingin esittäes­sä
vaHankumoukselHsia mielipiteitään imperialismin
kukistamiseksi, siirtyi Flarmer pois Javalta, sillä tdco-syyllä
että himen o l i * siellä kylmä, f Pikemminkin voim­me
otaksua siella'^^^^
että Nearingin teräväkäikisel väitteet pystyivät lävis­tämään
hänenkin 'paksun pikkttporvanllisen' näldcäni^a.
SiÖe iltasella • pitämäMaän' puheessa 'Nearing sanoi,
että autoastadn^vallanknmoidffiäi kautta . potvanstolta
vallan anastaminen 'niillä^.kdndllainitä^^d tarvi­taan^
voi saada' taloudellisen vnllim'~siirzetyl»i hallitse­van
luokan käsbtä työväenlu<^Ue, j a lisäsi, että «mi*
Lapsirajotuskysymys ja työväen­luokka
-Nykyään on tämä kysymys mailman suurimpien
ajattelijain harkittavana. Lapsirajotuksen kannattaji­en
suurena tarkoitusperänä on koko ihnuskunnan, Ja
erittäinkin li^uisien köyhälblöludcan yksilöiden olo
tilan parantaminen. Eri maiden työväenliildceissä on
otettu huomioon lapsirajotuksen taloudellmen puoli,
sillä tuskinpa on tehokkaampaa asetta olemassa työ­väen
vapaustaistelussa kuin juuri se. Turha on pyr­kiä
rajottamaan kilpailua työmarlddnoilla ja halvan
siirtolaistyÖvoiman maahantuontia, jos ei työväen lapsi­määrää
ollenkaan rajoteta. Senvuoksi kuuluu luokka­taistelun
tärkeimpiin tehtäviin lapsiraj otuskysymyksen
tutkiminen muiden taloudellbten. kysymysten ohella.
Canada j a Yhdysvallat ovat ainoat maat, jobsa laki
kieltää antamasta tämän kysymyksen yhteyteen kuulu­via
tietoja. Lapsirajotusta koskevia tietoja pidetään
noiden vanhentuneiden l^Kkien mukaan irstaina ja so­pimattomina.
Mutta mbtään lainsäädännöstä välittä­mättä
raj otetaan oppineempain ja rikkaampain yhteis­kuntaluokkien
keskuudessa lasten syntyvaisyyttä. Tie­don
j a rahan voimalla saadaan niissä piireissä mitä
tahdotaan, ^ekä välineitä että neuvoja^ Köyhät ja tie­tämättömät
kärsivät köyhyytensä vuoksi nibtä Ijsärast-tuksista,
joita lidcuisat lapsijoukot'aiheuttavat.
Riistävää luoldcaa ilahuttaa erikoisesti tietämättö*
mien, halpapalkkabten työläbten suurilukuisuus. Lap­sityötä
vastustavat lait rikotaan ja saajaan tehottomiksi
juuri sellabten työläisten lapsirikkauden avulla. Siinä
on se ehtymätön lähde, josta sotaherrat ja omaatuntoa
vailla olevat työnriistäjät saavdt satonsa. Tyo kurjalis­to
ennedj^ikkia tarvitsee niitä tietoja, jotka nyt ovat
vain harvojen hallussa, ^
Suuria, rahasummia kulutetaan vuosittain laitok-sim,
inbsä hoidetaan hedcisesti j a ruumiillisesti vialli­sia,
kuuroja, mykkiä, sokeita, raajarikkoja, väkijuo­mien
j a huumausaineiden orjia, joiden lukua voitaisiin
suuresti v^entää, ja mahdollisesti kokonaan pobtaa,
jos iskettäisiin asian ytimeen. Noiden laitosten ylläpi*
tambeksi kiskotaan varat kansalta. Mutta kun järke­vää
talousoppia esitetään lapsirajotuskysymyks^n muo­dossa,
parannudceinoksi näille epäkohdille, on meitä
vastassa lakiasäätävän 'luokan keskiajalle kuuluvat vas­taväitteet
ja^ tietämättömyys. Sitä luddcaa ei liikirta
tämä kysymys, sillä siihen kuuluvien on' helppo saada
siitä tietoja.
Lyhyessä kirjotuksessa ei voi muuta kuin viitata
lapsirajotukseö taloudelliseen tärkeyteen^ Voimme sii­hen
vain viitata, mutta kysymyksen perusteellisempi
tuddminen on työväenluoka[lle välttämätöntä. Vain
työväki itse löytää tälle kysymykselle oikean ratkaisun.
Se on tärkein juuri tämän luokan alimmaksi ppljetuil
le kerroksille. ,
Houkutteleva Hollywi
Vibitobta vuotia sitten oli Hollywood tuntematon
pikkukaupunki Califormassai Sen aSnoa huomattava!-
suus o l i sitronffdljeys, jota sen. ympaTistössä «nuressa
määrin hatjoilSeftiin. Mutta nyt sen jaBceen kun Holly-vvoödbtä
on tullut fihnin paöcauputiki \oidaan se las­kea
mäaibnaTi tuimetuimpien Itauptnikien joiil^^opn.
Sen maine on fibninsnvillä lentänyt y l i tnaailman. Sil­le
on annettu hyväilynimiä: «Kahaennenkyöuneöennen
vuosbadan Sodoma», -^fcAmerikan Pariisi» y. m. Sitä
pidetään — eikä todennäköisesti aivan aiheetta — yh
tenä ylellisyyden ja mässäyksäi »pääpaikkana.^
Mutta HdIlywoodis3a tehdään myöäcih -tyÖta. Kau^
pungissn^on yli "SÖ'!fil»nläidasta, joissa
yhteensä enemmän 'kuin il2,Ö0Ö himbtä. 'Suurin osa
filmiateljeerien työiäbistä saa huonoa palkkaa, mutta
pienfellä Valiojoukolla on satumaisen 'kofbeat tulot
Näiden inmiitamien harvoj«i -kadäidittaviäi osa 'hou­kuttelee
Hollyvroodiin vuosittain "kynHnehiä tiihänsia
^Uotukäiäia ja ndtosiakäikilta^ maailman ^kulmilta
onneansa ^koettaniaan. -Nämä lYiUoret u n ^ i v a t Hölly
woodiin tullessaan rikkaudesta ja "maailmaiiänäinees-ta,
imutta saavatkin niidäi a s e m i a kurjuutta loppb
mattoinim. Juuri HöllyWoodissa. on enimmän työÄö-imiä
k ä ^ t a Amerikan Saapungeista. Yhteen ainoaan
paikääVälijLVstoimbtoon on ^'kuuden vuoden' sukana i l
ni<Httaulönut y l i satatuhatta paikaidiakij aa, jotka olbir
Vat ottaneet miten vaatimatonta työtä tiihansäJ&lim-:
alalla, toivoen siten pääsevänsä esille «näyttämään.ky-i^
jaäh». Ainoastaan'pi^i osa on saanut minkaänlnisr
tä työtä ja valin rädestä'näistä sadastatiAännesta'ön
tullut «t^tiä». Tilanne .Hollywoodbsaön -nykyisin
tilainen, että kun johonkin filmitditaaseen tarvitaan
vaikkapa vain yhtakin aputyöläistä on tuhansittain kilr
pailemassa paikasta.
Ja kuitenkin hoidiuttelee Hollywood puoleensa ajat<
telematonta nuorboa kuin kärpäspaperi kärpäsiä.
V m yfelskazjalaisen neuvostojen
edustajakcdcouksen avajaisissa Pet­roskoissa
joolnk. 15 pnä 1924 lau^
sui tov. • Vilmi seuraavaa:
Toverit! Tervehdin yleiskaijalais-ta
neuvostojen edustajakokousta
Suonien Kommunistisen Puolueen,
sen K. K m puolesta, tervehdin
Suomen, vallankumoukselilsten työ­miesten
ja talonpoikain puolesta
sekä niitten toverien puolesta, jot­ka
viruvat valkoisten vankiloissa
sätä syystä, että he v. 1921 ja
1922 rohkeasti nousivat Suomen
lahtarien Ncuvostokarj^aan järjes^
tämiä rosvoretkiä vastustamaan.
Toverit! Sanon avoimesti, että
sydämeni läikähteli ilosta kun kat­selin
eilen j a tänään täällä Petros­koissa
teidän työnne saavutuksia.
Paljon te täällä olette työtä teh­neet.
Ja katsellessani nyt edusta­jakokouksenne
työjärjestystä, huo­maan'että
teidän käsiteltävänänne
j a ratkaistavannanne on inoneU-käyneet
ja käytte lujin käsin työ­hön
käsiksi
Jotuessani seuraamaan^ Suomen
porvarillisia ja so8.-dem. sanomaleh.
dbtoä, voin sanoa, ettei juuri päi­vääkään
kulu etteikö ne teitäkin
muistaisi, v Varsinkin "Suomen So-sialidemokraattiv-
lehdessä esittävät
vihamiehemme palstottain valheelli­sia
juttujaan, miten me,täällä, niin
Neuvosto-Karjalassa kuin Neuvosto-
Venäjälläkin, muka istumme rauni­oilla,
elämme täydellisessä rahalli­sessa
j a taloudellisessa sekasorrossa,
kykenemättä enää nousemaan/ ky­kenemättä
pääsemään eteenpäin.
Lyhyen oleskeluni aikana täällä tei­dän
parissanne j a katsellessani teh­tyä
työtä olen nähnyt ihan päin­vastaista.
Elämä' osoittaa, että
täälläkin on kauas taakse jätetty
vaikein aika, niinkuin kolco Neuvos­toliiton
alueellakin. Ei puhetta­kaan
siitä, että me istuisimme rau­nioilla,
eläisimme taloudellisessa se­kasorrossa.
Valta, joka op voitta­nut
kansainvälisen kapitalismin, pii­rityksen,
nälkäsaarron, Volgan ja
Karjalan < seutuja kohdanneen nä­länhädän,"
on ollut ja täytyy olla
elinvoimainen, eteenpäin kulkeva.'
Niin me olemme kapitalismin
murskaamilta raunioilta kohonneet,
olemme saaneet sirpaleista r i e n ­tää
elämämme; Mutta kaikista vai­keuksista
huolimatta me nyt voim­me
ylpeillen /vihamiehillemme sanoa,
vertaappas viljelyksessä olevan maa-alan
suuruutta esim. vuosien 191^6
tai 1922 ja 19^*.olleeseen. Tarvit­sematta
numerotietoja esille vetää,
me vieläkin voKime sanoa,' vertaap­pas
hiilen, naftan, metalli- tai teks­tiiliteollisuuden
tuotantoa, meidän
tavaravaihtoamme, I i i k e n n e t tä,
yleensä meidän työmme saannoksia.
Voimme sanoa, että me lyöi&me v i -
lioUisienime puheilta pohjan pois,
me osoitamme |Saavutuksillamme, et^
tä me emme istu raunioilla.
Että me olemme näin asioissam­me.
selvijrtyneet, johtuu siitä,: että'
Venäjän ja sen liitossa olevien vaV
tojen tyomiesteif j4 talonpoikain
etujoukko, Venäjän kommunistinen
Puolue on osannut asiamme -hyvin
johtaa, on osannut voittaa sotatai­don
korkeimmat huiput, on osannut
voittaa politiikan Ja diplomatian
ovelimmat huiput, on aina osannut
puolustaa työmiesten ja talonpoi­kain
etuja. '
Näin on tapahtunut täällä .-Neu­vosto-
Karjalankin alueella. Tiedän,
ettei.täällä ole kaikki käynyt niin-kuin
veitsellä leikaten, ei ole ,men-nyt
niinkuin olisimme toivoneet,
mutta siihen on oDut syynä sekän,
että vaikeudet maaseudun ja kau­pungin
väliM ovat vielä suuret,
yhteys ei ole vielä sellainen kuin
se pitäisi , oUa. Mutta onpa silti
lonilunut kaukabimmiltaldn Karja^
lan kyliltä talonpojan ääni, joka
täällä on Imonöoon otettu. Tsaariis
aikana oli Karjalan talonpoika tuo-^
niittu pimeyteen, oK kieltetty "ko^
koontumasta, e i l ^ ^ U i t t u kirjpitus-elkä
iu"kutaitoa. "Nyt on asiat täs­säkin
suhteessa toisin. Liikutaidpt-tomuutta
hävitetään : kovin kourin,
koulut, klubit, M e l r f i i v i t , Kirjastot
ja lukutuvat saapuvat. joka Icylään,
säatx,'k<iköontua asioista keskustele­maan
ja äänesi saat kuulumaan.;
Näin on kuljettu ;väloon. ja -vapau-tefttt.
Talonpojan -pojalla ;on vielä
He avoinna tiedon ja^ taidon kor­keimmille
lähteille; on avoinna ta­lonpoikain
yliopistojen ovet-ja mor
net muut kbrke^ oppilaitokset. A n ­toiko
Ätaapohatta -koskaan neuvoja
talonpojalle oman taloutensa jär­jestämisessä,
viljatuotannon kohot­tamisessa.
^ antanut Enempää
kuin ei antanut neuvoja maatälous-kofteiden
käytössä, korjauksessa ja
hoidossa. Ei auttanut 'talonpoikaa
sähkön 'eikä myHjrlaitosten/ saännis-.
sa. Sfutta nyt ImSkessa tallaiäessa
auttaa talonpojan liittolainen, ^ sa­manlainen
toveri,;"^^ .teoHisniiStyÖlnr
aen. " ~
"Kuiiika toisenlaisen-^knvan saam-mekaan
talonpojan ja työimeheii
elämästä rajavnvan. tuolta puolelta,
AmlköiS^a Suomesta. Jo^Mcapitar
lismi hallitsee, ja joi&a hallitsemaa
'J2ii<}«istältaäa Suomen '8ö8.^em. joh­tajat
-^kyndn hampain, - aivan ase­voimin
' vannovat, puöh^^vansa ja
suojelevansa; Senajaan kun tääl­lä
elämä on elpynyt j a Ihan, silmis­sä
hämmas^rttävän nopeasti kohon­nut,
niin vaIkois«asa Suomessa «lä-ml
painuu alaspäin, kulkee vauh­dikkaasti
rappeutumistaan kohti.
Mainitsen vain muutamia esimerk­kejä.
Teollisuuden bruttotuotanto
verrattuna v. 1913 on laskenut
13,7 pros. Viennin vajaus v. 1919-
23 on kohonnut huimaavasti, on ko­honnut
4 miljaardiin markkaan.
Puhdas viennin vajaus on näiltä vii­deltä
vuodelta 2,236 miljoonaa
mkaa, mutta sifhen l i s ^ on las­kettava
salakuljetuksesta; ulko­maankaupan
edustuksesta j a vien­nin
vajausta peittämään otettujen
uikomaalaisten lainojen korkeat ko­rot,
jotka yhteensä tekevät suun.
nilleen mainitsemani vajauksen hir­vittävän
suuren summan. , Pankki­en
käytettävissä oleva pääoma ver­rattuna
V. ;913 on vähentynyt 39
pros., mutta pankkeihin sijoitetut
säästöönpanöt ovat pudonneet -puo­leen,
eli 920 milj. kultamarkasta
463 kultamarkkaan. Tämä seikka
merkitsee ei ainoastaan talonpojan
mutta myöskin keskivarakkaan luo­kan
suurta köyhtyneisyyttä. Vielä
räikeämmän kuvan antavat henkiva-kuutnslaitokset,
joihin ennen van­haan
pennit kerättiin pääasiassa
työmiesten j a talonpoikain keskuu­desta.
Verrattuna v^ 1913 on hen-kivakuutuskassojen
Scäytettävissä
oleva pääoma pudonnut 1/4 eli 159
miljoonasta kultamarkasta s 40
miljoonaan kultamarkkaan. Työt­tömyys
kasvaa tavattoman nopeasti
kaikilla aloilla.j Pitkän. aikaa on
tehty^ monilla teollisuuden aloilla
neljäpäiväisiä viikkoja, kuten ku­toma-;
jalkine- ja nahkateollisuu­den
aloilla. Verot kasvavat hui­maavasti.
Niinpä panldriherra Paa­sikivi
jo hädissään huudahtaa, että
kovin kalliiksi tulee valtion j a kun­tien
huusholli, kun näiden ylläpitä­miseksi
vaaditaan jo maan asuk­kailta
1 % päivää palkatonta työ­tä
viikossa eli 75 päivää vuodessa.
Verorästejään " eivät valkoiset keh­taa
enää julkaista, mutta päättäen
siitä, että lakkaamatta eri kunnbsa
täytyy lisätä verorästien perijäin
lukumäärä, osoittaa, «ttä veroras-kaus
on hirvittävän raskas. Ta­lonpojalta,
jolla vielä on maanpäälr
Ibtä, kiskotaan se sääfimättä. Niin­pä
Suomen, lehtiä seuratessa näkee
lakkaamatta, miten varsinkin Itä-
Suomessa, luetellaan palstottain ta­lonpoikain,
nimiä, joiden omaisuut­ta,
lehmiä, hevosia, huonekaluja tai
muuta, omaisuutta myydään, pal^o-hnutokaupalla
verojen maksamatto-muuden
vuoksi. Talonpojalla ei ole
enää rahoja'maksaa raskaita veroja.
Edellisenä vuonna kohtasi maata
raskas kato. Ei kukaan talonpoi­kaa
auttanut. Valtio -antoi vain
lyhytaikaisina^ lainoina siemeniä / ja
vähän rahaakin joidenkin hätäapu­töiden
suorittamista varten. I Näin'
vain. V J a saharuhtinaat ' käyttivät
katoa hyväkseen, ' ^ i auttaakseen ta-lonpoikaa,\
vaan kyniäksejen häntä.
Talonpoika oli pakoitettu kuoleman­hädässä
myymään metsiään. Saha-herrat
ostivat Ja maksoivat mitä; al­haisimpia
pilkkahintoja. Mutta maa-labliittoiäbten:
äänenkannattaja
"Ukka" on joutunut • tutkimaan
myöskin silloin tällöin talonpojan
asemaa näinä aikoina; Sekin sa­noo,
että jos talonpoikäkin r tekisi
kannattavaisuuslaskebnia muiden
elihkeinonharjoittajain -tapaan, mää^
rättäiain isännälle j a muille per-heeii
jäsenille kohtuullinen palkka,
niin saataisiin heti tehdä se havain­to,
että elinkeino: tuottaisi pelkkää
tappiota. Näin on työmiehen ja
talonpojan—asiat valkoisessa Suo­messa.
Täst^ valkoisen Suomen alaspäin
«menevästä' taloudellisesta asemasta
johtuukin, iettä ne suurkapitalistit
ja heidän kätyriensä hoettavat va­lehdella
meidän>' asioistamme,; an­taa
niistä maMoUisimman ^Ukeän
Icuvan j a siten vaikuttaakseen pe­lottavasti
ja liämmentävästi työ-mieliiin
ja talonpoildin. Siksi ne
koettavat Icuiskailla rajaviivan täl­läkin
puolella olevien: korviin, /koet­taisivat
saada erimielisyyttä ai­kaan
talonpoikaiini keskuudessa ja
riitaa työmiesten ja talonpoikain
välillä, niin että me ryhtyisimme
keskenämme tappelemaan j a pnHko-maan
toistemme otsia. "Heimovel-jeyaesta'*
ne muka puhuvat Mokor!
nMtKin''Tieimoveljet'^'Tunnen
kein jokaisen,, joka. tästä 'valkoisesta
"hjeimoveljeydestä'• "siellä - saamaa.
Eivät V ne mitään heimorakkautta
'Karjalan kansaan tunne, vaan tei­dän
humiseviin metsiinne j a Icohi*
seviin kosldinne^ luosnpnrikkaisiin
vuoriinne j a järviinne j a talonpoi-
Min siinä mielessä, otta -siitä sai-sivat
orjuutettua halpaa työvoimaa.
Siinä heidän "heimorakkautettE^"
J a nämä ^ 'heimoveljet" tallakm
hetkellä koettavat estää todelliäta;
Karjalan ja Suomen kansan lähen­tymistä:
Korkea irajamuuri'*kohoaa
pitkin pitkää rajaviivaa Kaijalan ja
Suomen: välillä^ joka estää mdtem-'
pien- kansojen vuorovadttttnäta. '"ft*
senais]^den liittoja" Suomen kaplj
talistit' sos.-^dein. herrain -icanssayiK;
des^ perustelevat, voidakseen ;ttun-;
Tiensä takaa salaa hyökätä I ^ V .
lan - kansan kimppnun, hävitäSk*
seen s ^ koteja Ja kouluja, tap­paakseen
parhaimpia Karjalan ta­lonpoikia
Ja naisia. Vasta sitten
kun tunä rajamuuri on murrettu.
Suomessakin työmiehet j a talonpo­jat
ottaneet vallan käsiinsä pää­semme
keskenämme veljelliseen
vuorovaikutukseen, • silloin me r a ­kennamme
vapaaehtoisten sopimus­ten
pohjalla sellaisen liiton, kun
tuotantovoimien ja kaikinpuolisen
kansan? kulttuurin vapaa kehitys
Suomessa Ja Karjalassa edellyttää.
Suomen työväki käy ankaraa tais­telua
Karjalankin puolesta. Edus­kunnan
puhujalavalta on useamman
kerran 'kaikunut ankarat arvostelut
ja tuomiot Suomen kapitalbteja
vastaan sen johdosta että heidän
taholtaan tfn järjestetty j a pyritään
edelleenkin järjestämään rosvoret­kiä
karjalan kansaa vastaan. On
ollut taistelussa mukana pienviljeli­jäinkin
edustajia, joiden äänet jot­ka'ovat
kuuluneet eduskunnan pu­hujalavalta,
ovat olleet ääniä itse
talonpoikain keskuudesta. Ja mo-issa
v&nkiloissa istuu tälläkin het­kellä
monta työmiesten ja talonpoi­kien
edustajaa juuri siksi, että he
ovat lahtarien ryöstökiihkon Kar­jalaan
päin raivotessa kohottaneet
äänensä tätä raivoa vastaan, -Kar­jalan
kansan ' puolesta. Ja tämä
taistelu tulee jatkumaan. ' Suomen
vallankumouksellinen työkansa tu-'
lee pelottomasti jatkamaan taiste­lija,
niinkuin se taistelee koko maa­ilman
työi^iesten /ja talonpoikain
liiton saavuttamisen puolesta. Sitä­paitsi
tämän kokouksen päätökset,
tunnetuksi tultuaan Suomen työmie­hille
ja talonpojille," tulevat anta­maan
tukea tälle taistelulle, sillä ne
kumoamattomasti osoittavat
Karjalassa tehdään ja tehdään juu­ri
kansan hyvinvoinnin ja siyistyk-sen
kohottamiseksi.
Niinkuin rajan tuolla puolen tais­tellaan
rajamuurin alasrepimiseksi,
niin myös tällä puolen voimakkaalla
uuden yhteiskunnan rakennustyöllä]
Jokainen isku, jonka te annatte uu­den,
yhteiskunnan rakennustyössä
jokainen .raami jonka te sahaanne
lisäätte, tuhoaa Suomen .kapitalis;
tien elämää ji» valtaa. Näin revim­me
molemmin puolin rajaa meitä
erottavaa muuria rikki.
• Alas riistäjien pystyttämät raja-aidat
! Eläköön Neuvosto-Karjalan
ja Neuvosto-Suomen. raatajarah-vaan
vapaa veljesliitto!
Poolueeii ja järjestin
asioita
Pariisin kommuimin
54:ttä vuosipäivää
juhlimaan
Hautamäki puhui Suomalaisen'RT"-
ran huoneustolla kuusi eri faZT'
Puheen aiheena oli t a l o u s o p p L ^ '
talous-, valtio- Ja luokkataisteS]
historia. Näitä aineita käsittSr?
huja niissä puitteissa kun rairöJ!*
tu aika sam. Jotka yleispiirtSTi
dittiin kulkfea lävitse. Tov. H«Sl
mäki omaa harvinaisen s e l v ^ ^^
hunuskyvyn, sekä samalla ^
tyen helppotajuisia, , yksinkeiS -
esimerMciä käyttäen, jotta t ^ ^ ^
mänkin tietoisen saisi jnanSrts
mään esittämänsä asian siöfls.
Samalla omaten laajan suo^nSl
Bsen sanavaraston, joka lisää -
nen kuiviinkin aineisiinsa, jojjt,
luennoi, henkevyyttä j a pitää kuB.
Iljan mukanaan.
Osanottajien luku öli verrattain
pieni, vertaUtuna paikkaknniiM
suomalaiseen asutukseen. Ainoag.
taan yhtenä iltana nousi läsnäoter
vien luku ylitse sadan. '
AffitaUionikomitean toimeenpane,
ma tanssi- Ja näytösUtama on lao.
antaina 14 päivä m a a l i B k u n t a Suo.
malaisen Seuran huoneustolla alk».
en kello kahdeksan. Esitettävi
Kaikille Canadan Kommunittipnolo-een
ofästoille.
Toverit! Maaliskuun 18 pnä on
Pariisin kommuunin' 64:jäs vuosi­päivä.
Kommuuni, työläisten ensimäise-nä
' yrityksenä ottaa käsiinsä poliit­tisen
vallan, on jäänyt .häviämättö<
mästi historian lehdille.
~ Kapitalistiluokka oli terrorin Val­taamana.
Se 'käsitti, että:jos kom­muuni
tulee pysymään voimassa, tu­lee
se: tekemään lopun vereen ja
kyyneileisiin, liikevoittoon j ^ . riisr
tämiseen . perustnvBi>takapitalisti­sesta
järjestelmästä. Sentähden ko­kosi'
kapitalistiluokka kaikki : voi­mansa,
murskatakseen kommuunin.
lEkOmmuunikuldstni valkean taan-tumusen
ulkoapäin tekemain hyolc-käyksien,
seilä omain ' Sisäisten er-hetyksiensä
ja kykenemättomyyten-
'sä tähden.
. Kommunardit eivät käsittäneet s i ­tä,
minkä Venäjän vallankumous
käsitti^ että porvarisluolcka täytyy
perinjuurin mursksta, tai muuten
Vastavallankumous palauttaa, 'voi­maan
«ntbet olosuliteet Kommuu-
T i i ' epäonnistui, koska se ei pitänyt
it£«ään yllä kyllin kauan 'proletari^
-aatin diktatuurin avulla.
. Kommunardeilta - puuttui voima-kasta
; kurinalaisia, - selvänäköistä
Kommunistipuoluetta, puoluetta sel­laista
kuin Venäjän BolsherikUpuo-lue,
joka olisi antanut heille Johto-
Tmielret -krSsiälanteen sikana. Sii-.
Tiä oli kommuunin epäonnistumisen
suurin "Syy. '
. SosiäKdembkrsCtian ,ja inacdonal-dlsnunepäomustnminen
Ja Neuvos-näytelmä
'on lyhyt, mutta siitä
limatta hauska, nimeltään "Hnhti.
kuun Manda", joten t a n s s i a raka».
tavalle ylebölle jää s u u r i n osa jj.
lasta sekä saaden vielä nähdä Ifca;
dan huvit Sib pitäkää BmietiMj
mainittu tilabuus.—
Nuoret tytöt jt pojat. Konmio.
niatisen nuorisoliiton suomalaiMn
osaston kokous on ensi torstai-ilta-mitäjna,
maaliskuun 12 päivänä, Sno.
malaben Seuran huoneustolla, aJ-käen
kello kahdeksan illalla. Kaik-ki
paikkakunnan nuoriso on terve- \
tullut, tilabuuteen, jossa voi y h^
osaston jäseneksi kaikki IS-vaotiaat
j a sitä Ajaiihemmat pojat ja tjtöt
Tilaisuuden on osaston johtokunta
järjestänyt sbältörikkaaksi, jota
kaikki pienemmät välttämättömnr-,;
det syrjään siksi illaksi ja safpu-kaa
joukolla.
' Tjroniinistcri Murdock tiedotfaia
kaupungin pormestari Fosterille, et:
tei uudistamallaan pyynnölläkään
hän ole saanut' Dominion halUtu».
ta kiinnittämään huomiotaan kau-;
pungin työttömien mahdolliseen >
vustukseen. Vastaukseksi räxm-'
seen pyyntöönsä on pormestari saa* ^;
nut kehoituksen kääntyä Ontanpn'
maakuntahallituksen puoleen mah-:
dollisen avun saamiseksi.
ICaUihuonepni ^ rakentaminen OB .
muodostunut hallituksen ja fqfoili-;'
ton Kaupunginvaltuuston välisekri^^
tuliseksi riitakysymykseksi.
tus kieltää kaiken avunannon ti^fi-huoneuston
rakentambeen. Toron­toon,
monenmoisilla väitteillä.
väite kuitenkin OU' se/ ettei
tuksella ole varoja ' tähän taiioi-tukseen
-tämänkään vuoden menoar­viossa
otettu huomioon. Toronton
kaupungin monivuotinen nyt jo. vi-,
rastaan poissa ollut pormestari T.
L. Church, joka nykyään on käin- •
netin jäsen, navakasti vaatii Toron­ton
tullihuoneuston rakennrfffien
alkambta, jolle jo on tontti vri-miiksi
puhdbtettuna seissyt nseit»
vuosia> ollen tontin arvo satakym-menentuhatta
dollaria. Toronton
kautta vuosittain välitetään tullat- '
tavaa tavaraa kuudenkymmenen
miljoonan dollarin arvosta, ja vaan
to-Venäjan voittoisa reteenpSnmeno
toteavBt työläisten 'diktatuurin Ja
XomrnUiustipiiolneRm johdona^
den ^Slttfliriattömyyden. .
mäaliäEUUit 18 paiträn viikolla t u ­lee
puolueosastoin - kautta snaan
l>!täS Icokouksda j a unelenosotakäa^
opt^ttaaTcseen ^ ^olgägte ' ^iaoSan
^koimiraunin' smtanoa opetnkiuk '
Canadan;.-.'Konug^^
JoeAnAomltMu
koko Canada välittää sadan kol­menkymmenen
viiden miljoonan ar-^
vonj jotefi välttämättömyys tälli
perusteella herrain • väitteiden m- *
kaan oikeuttaisi Toronton saamaan
nuljoonia maksavan tullihuonenJ-ton
niin pian kuin suinkin oBä
mahdollista.
Uu« ja «amalla kSyhinl«B«»
kaupungin haUinnon esitys ty5tt5-
myyden avustambeksi. Torontoa;
kaupungin eteläosassa, järven un-.?'
nalla lähellä satamaa, on moni»,
kymmeniä ränsbtyneitä isompia J»
pienempiä taloja, u s e i t a vuosia so-v
soneet ilman - minkäänlaista korj»-.
usta j a ovat sib yleissiivouksöj
tarpeessa. J a noita taloja on efr;.;
dotettu kaupungin halUnnon hno-;
lenpidon alaisena alettavaksi
Jaamaan, kuten maalaamaan «e» f
muuten tekemään yleben siivonK-.^
sen. Talot ovat rumentamassa »• |
tamassa olevaa näköalaa. Ne ^
tittyä saisi koko satama kamu2V|
siistin muodon. Tobb taloja ^ \
kamas-on vuosikymmeniä oliot mft.?
ettei tuskin tiedetä kuka n e . o j ^
taa, koska talo on käyttökunnotoft^
vaan maa on arvossa-luonnollbesti
saada h a l l i n n on
toonsa kuka Ja k u ^ omistavat J<>*|
km^n maapalan mitä. on kauppi
gissi, feillä se on vaan vernke * i
tea^tränristyneet talot *ol^J^t
jattna, idksi ettd tavata ««»«'JSi
Ptarempi\jos hallinto
sumrikkaat omistaa sanotut r s ^ f
j a nyt oKri mukava saada ne ^
timpääa' kuntöo;p yleiaä y^^^^
K n käyttäen muka *y°**°2Sf
avnstamisekm. f Herrat on he«»i*:
KaUea boteUia » * ^ ,
taasen hyvSksyUy Torontoon.J»^'
»tt toisen kustännosarviokai «»