Vapaus, December 16, 1927

              Tehdessänne
Jooliiostok^uiiie
M a i s t a k a a '
käydä meidän
kaupassamme
L L EDMONDS
• 20 Qneen St^ East,
SAULT STE. MARIE, ONTARIO.
MEILTÄ LÖYDÄTTE täydellisen v a ­raston
joululahjoja miehille se­t
ä poikasille. ^
HAUSKAA
JOULUA
J A —
Tonrorikasta
Uuttavuotta
Toivotamme
suomalaiselle
ostajapiirillemme
Edward's Rautakauppa
364 WeIlinKton St., W.
SAULT STE. MARIE, ONTARIO.
A U T O L I I K E
PHONE H57
Myöskin myydään laivapilettejä
Suomeen ja Suomesta tänne
parhaimmille linjoille.
CHAS HÄYRINEN
354 Albert St., W .
SAULT STE. MARIE, ONTARIO.
Thompson Bros.
Haonekalakauppa
PUHELIN 640
26 Queen St., E . ,
SAULT STE. MARIE, ONTARIO.
Meiltä saatte hyvät huonekalut,
matot, stouvit y.m.
Toht F. V. Giady-
HinnmailSilriri '
Nutsonin apteekin yläkerrassa
T u n n i t : 8-30—12 a.p., 1.30—6 j : p p .
. M A A N A N T A I N A ,
K E S K I V I I K K O N A ja
P E R J A N T A I N A
tilauksen T H ^ V " " " -
Puhelin 135. — Kotiin 426 ÄL
K o n t t o r i : 2 A l b e r t St., E . , Soo, Ont.
TAYLOR BROS.
RADIOITA,
SÄHKÖPESUKONEITA.
S&HKÖLkMMITYSUUNEJA
Puhelin 1784
GORE ST., SOO, ONT.
Rattoisaa Joulua ja Onnea Vuodelle 1928
toivoo
RATTOISAA
JOULUA
j a —
ONNELLISTA
UUTTAVUOTTA
. RAATAJATOVEREILLE
Toivottaa
E. W E S S AN
RUUMlNKI HAUSSI
173 Haron St. — Soo, Ont.
HAUSKAA JOEUA
J A —
TOIVORIKASTA
UUHAVUOTTA
toivoo -
EMMA KETOLA
569 Superior St., Soo, Ont.
HAUSKAA
JOULUA
' ' " O N N E L L I S T A
U U T T A V U O T T A
Toivottaa
Kerttu Salmisen
Parturinliike
340 Albert St. W.,
SAULT S T E . . MARIE, ONTARIO.
H A L L O O P O J A T !
K. AARNIO JA PERHE
\
H U O N E I T A J A R U O K A A S A A T A V A NA
A T E R I O I T T A I N
PÄIVITTÄIN J A V I I K O T T A IN
304 Albert St W. Sault Ste. Marie, Ont.
UnGNER
K i r j . ^ EUen Michelsen. R u o t s i r k i e Iistä kääntänyt: B . T .
Hauskaa Joulua ja Onnekasta Uuttavuotta
kaikille kundipiireilleen
Toivottaa
SHOE SHOP "ATLAS"
OmUtaja JOHN KONKA
Ensiluokkainen kengänkorjausliilce, parhain j a suosituin liike
alallaan Soossa. — Huoin.! K a i k k i a jalkinetyossä t a r v i t t a v i a t a r ­peita
myytävänä halvalla.
375 Alberta Street W. — SAULT STE. MARIE, ONT.
n HMSH BOnLDiG VORKS
ON PARAS VIRVOKEJUOMAKAUPPA JOULUKSI
JOEUA
ja samalla kun tulette kaupunkiin,
Biin tulkaa J u l j u s Hansonnin pallo-rnumaan
. n i i n näette Ison Vilin
joka antaa piletin myös Suomeen,
jos niinkun o l i s i , kenellä sinne a i ­komus
mennä. Toivon samalla ilos­ta
j a muuten hupasta joulun viet­toa.
Toveruudella
IsoViUe.
317 A l b e r t St., W . , SOO, Ont.
i Rattoisaa Jonina ja Onnea Vaodelle I92S S
Toivottaa •
V. L Ä H D E I
324 BLOOR ST. — Puhelin 1123 W . — S A U L T STE. MARIE, O N T . ' "
Ostakaa
Joululahjaksi
Hyvä Keila
täi joku muu j u v e l l i artikkeli.
Tulkaa valikoimaan se meiltä, s i l -
ä meiltä löydätte täydellisen v a ­raston
kelloja, j a muita juvelli
esineitä. Ostaessahne meiltä osaat­te
arvokkaan j a hyvän tavaran.
W. L. W H A L E N
138 GORE STREET SAULT STE. \MARIE, ONT.
' U » W | W W I I » W W W W ' W W W »wwuwwww
H I E R O J A
K.
336 Albert st
A . L E I N O
— Raivon talo Soo, Ont.
Hauskaa Jonina ja Onnekasta Uuttavuotta
kaikille työläistovereille.
A v a a Bilmäs, katso itään!
J o u l u n tunne tuleepi.
L i i t y yhteen veli, sisko! .
N i i n voiton vuosi alkaapil
kaikille saunavieraille
toivovat
Roy, Ellen ja John Aha
Norma, Helmi ja Au&* Lehto
3io ALBERT ST. W. — SOO, ONT.
HAUSKAA JOULUA
ja- OnneOista Uuttavuotta
^toivoo
F I N N I S H S T E A M B A TH
k a i k i l l e raatajatovereille.
Cor. Huron ja . Albert Street,
i J O H N KUISMA, '
omistaja.
S U i p O R WOpD CO.
Hyvä palvelus
Puita jia kolia
Kovan ja pehmeän
puunsläbsiä
Haapoja, koivuja, y.m.
SUMR WOODCO.
Pobelin 390 — 201 Queen St. W .
SAULT STE. MARIE, ONTARIO.
Naisten Leninkejä
Takkeja, y.m.
Shouldice & HaUoday
P U H E L I N 1433
'*146 GORE ST.,
SAULT STE. MARIE, ONTARIO.
Venäläinen, kumousmies j a k i r j a i*
l i j a Sergei Kravrtselunsky-Stepniak
antoi V. 1870-80 luvun venäläiselle
vapausliikkeelle nimen 'Russia Sot-teranea,
' e l i maanalainen Venäjä.
N i m i d i merkitsevä j a hyvin pe­r
u s t e l t u . Vapautta valoa, ilmaa j »
k a i k k i a muita edellytykää, mitä i h ­minen
elämäänsä tarvitsee, puuttui­vat
Venäjältä. Kirjaimellisesti elet­t
i i n maanalla, vankiloissa j a k a r k o i -
tusseuduilla. Tuhannella tavalla o l i
huolehdittu siitä, ettei ääntä eikä
elonilmaustakaan l pääsisi tunkeutu­maan
sieltä "vapaaseen Europaan".
R a j o i l l a seisoi vartioimmassa vah­deista
hirvittävin: tsaari-Venäjä.
Maanalainen Venäjä. Seitsenkym-men-
kahdeksankjrmmenluvun Venä­j
ä . . . Mitä historian aikaa v o i t a i s i in
v e r r a t a tuohon vuosikymmeneeseen?
jjVIillä sukupolvella i o l i s i ollut s e l l a i ­nen
sankarimieli, j a rakkaus ihmi-sjryttä
kohtaan, k u i n sillä? Millä nuo­r
i s o l l a olisi sellaista sädekehää otsal­l
a a n k u i n sen a j a n Venäjän nuori­solla.
Sillä nuörisilla, j o k a vannoi
oikaisevansa väärjryden. Jotka meni
o r j i en keskuuteen j a j u l i s t i sosialis­mia,
vapauden evankeliuma. N i i - '
den samojen orjien, joiden esiisät-k
i n olivat eläneet verojen j a solmu-ruoskan
alaisina. •'
Nuo nuoret olivat utopisteja ja
uneksijoita, sanotaan. Ehkä he o l i ­vat
haaveksijoita. Heidän unelman­sa
k i r k a s t i heidän olemustaan.' Kau­kainen
päämäärä, vapauden kulttai-^
nen päivä haämöitti. Sen vuoksi
unhoittivat he iskut j a vastoinkäy­miset,
katkeran todellisuuden. Kidu-uksen
vankiloissa, kuoleman r i r t t o -
l a v a l l a . Varmaankin olivat h ehaa-v
e i l i j o i t a , hyhiä haaveilijoita. Sik­si
he voittivat. .
Heistä ei. ulkomaailmaan saanut
t u l l a elonilmaustakaan. Osaksi n i i ­tä
kuitenkin t u l i Kialliita asiakir­j
o j a , myöhästyneinä j a pitkien vä­l
i a i k o j e n kuluttua. Stepniakin omat
työntulokset. Krapotkinin muistel­mat.
Leo D e u t s c h : Kuusitoista vuot-taSiberiassa.
Ludmila Vockenstei-n
i n - k i r j a ?<rankeudesta Pähkinälin­nassa.
J a nyttemmin näin pitkän'
ajan kuluttua päässeet tutustumaan
teokseen, joka on enemmän kuin
monet muut omistettu Heittämään
valoa tuohon myrskyiseen j a ihmeel­liseen
ajanjaksoon: Vera Fignerin
muistiinpanoihin.
P a i t s i venäjäksi, on teos ilmesty­nyt
saksan j a englanninkielillä, ja
toivottavasti se. p i a n käännetään
m u i l l e k i n k i e l i l l e.
Nuorimmat meistä ^olemn^e ehkä
Harvemmin kuulleet V e r a Fiilgeristä
puhuttavan. Sentähden häneii elä­mänsä
sisältääkin mitä tärkeintä
tietoa. Hn o n syntynyt Kasanin lä­heisyydessä
V. 1852. Vanhemmat o-l
i v a t aatelisia:. Siellä heidän t i l a l ­laan
kasvoi hän yksinäisyydessääii.
Yksitoistavuotiaana p a n t i i n kouluun,
i n s t i t u u t t i i n Kasaniin, missä seudun
n u o r i l l a aatelistyttärillä oli tapana
saada kasvatuksensa. Kaksikymmen­vuotiaana
V. 1872 saapui Sveitsiin,
Z u r i c h i n kaupunkiin, lukeakseen
siellä lääkäriksi. Opinnoistaan val­mistuneena
aikoi hän tietoineen ja
lääketaitoineen palvella venäläisten
k y l i e n köyhää kansaa. Melkein val­m
i i n a lääkärinä keskeytti hän opin­tonsa
v. 1876 j a matkusti takaisin
Venäjälle, - ^ k ä meni, n i i n k u i n niin
monet muut nuoret, "ulos kansaan".
Poliittisesti epäiltynä j a ahdistettu­na
tsaarin santarmien taholta, a n ­t
a u t u i V e r a Finger sitten vallanku­mousliikkeeseen,
johon hän koko
sielustaan j a mielestään kuului v.
1883 saakka, j o l l o in t u l i vangituksi
j a tuomituksi kuolemaan osanotosta
tsaaria vastaan vuonna 1881 järjes­tetystä
attentaatista. "Armahdettu­n
a " elinkautiseen vankeuteen, tuli
hän suljetuksi Laatokan järven ran­n
a l l a olevaan Pähkinälinnaan. Kah­denkymmenen
vuoden jälkeen hänet
jälleen "armahdettiin". Hän pois­t
u i vankilasta mieleltään samanlai­sena
k u i n sinä päivänä, k u n o l i s i n ­ne
joutunut. Kaksikynmientä vuot­t
a Pähkinälinnan muurien takana e i ­vät
-voineet masentaa hänet. Samalla
uskolla j a mielellä kulki hän v i i ­meisen
kertansa y l i v a n k i l a n Huo­kausten
siliän kuin s i l l o i n k i n , kun
käveli ensi kerran sen y l L " A r m a h ­duksensa"
jälkeen karkoitettiin hän
Pohjois-Venäjän Inmikenttfen yksi^
näisyyteen. V i h d o i n v. 1906 s a i h S n
l u v a n matkustaa ulkomaille. Kah­deksan
vuotta asui hän Pariisissa
väsymättömästi työskennellen Euro^
pan huomion kiinnittämiseksi Venä­jän
pelottaviin vankiladloikitt. M a a ­ilmansodan
puhjetessa V- 1914 v a n ­g
i t t i i n hänet r a j a l l a Venäjälle t u l -
»lessaan j a pidettiin sitten p o l i i s i v a l ­vonnan
alaisena aina vallanknmo-ukseen
saakka v. 1917, — Hän o n
n y t 75-vnotias, j a vieaäkin' tekee
työtä — sosialistisen Venäjän r a -
kentamiseksL
V e r a F i n g e r i n vallankumoukselli-neh
toiminta rasältyy Venäjän v a l ­lankumousliikkeen
myrskyisimpiin
Ttevätmurroksen vuosiin. -Hän k u u -
l ö i kumouksellisen sanomalehden
Narodnaja V o i j a a toimeenpanevaan
komiteaan. Narodiiaja V o i j a , han­san
tahto, joka-päämääräksensä . o l i
ottanut itsevaltiuden kukistamisen.
Narodnaja V o i j a ! N y t seisovat sinun
kaksi sanaasi poislähtemättSmästi
piirrettynä historian lehdille. N a ­rodnaja
V o i j a ! Sinä taivaita vaUoit-tava,
kaikkia r a j o j a ylittayä. Mitä
muistutit sinä? Ainoastaan yhtä:
Ikaroksen lentoa lähelle — a u r i n ­koa..
Tiedän hyvin: eriäviä käsityksiä
löytyy Narodnaja Voijan huimapäi-sen
rohkeasta auringonlennosta. Oli­ko
se pahaksi vaiko .hyväksi? Se o li
hyvä. N i i n k u i n oh kaiken sen l a i t a,
mikä palaa, öli senkin elo lyhyt.
Vuoden 1881 jälkeen se tuskin e-nään
ilmestyi. Kolme lyhyttä vuot­t
a ainoastaan oli se ollut olemassa.
— Pähkinälinna tuli väliin. M i l l a i ­sena
voimallisena yllykkeenä tuo
paikka onkaan ollut Venäjän val­lankumousliikkeen
myöhäisemmissä
vaiheissa, sen tietävät k a i k k i , j o i l la
on vähänkään aavistusta vallanku­mouksen
kirjallisuudesta.
Se on Narodnaja V o i j a n historiaa,
j o t a V e r a Finger kertoo. Hän k e r ­too
siihen kuuluneen pienen ryhmän
esimerkiksi kelpaavasta urhoollisuu­desta,
loistavasta sankaruudesta.
S o f j a Bardinan viimeiset sanat t u o -
marfensa edessä olivat sanoja, joita
jokainen heistä j u l i s t i kuolemantuo­mioita
kuullessaan: " V a i n o t k a a mei­tä
v a i n ! Teillä herrat, on toistaiseksi
raaka voima ' puolellanne, mutta
meillä on siveellinen mahti — aat­teiden
mahti — r aatteet eivät kaadu
p i s t i m i i n . " —^ S o f j a Baradina kar­koitettiin
Siperiaan, j a Siperiassa,
Karaverskissä, o l i niiden satama,
j o i t a ei teloitettu j t a h i teljetty Päh­kinälinnaan'
t a h i , jotka eivät kuol­leet
nälkään P i e t a r i - P a a v a l i n l i n n o i ­tukseen.
Koskahan kirjoitettanec
K a r a v e r s k i n historia, sen p a i k a n , j o ­ka
muodostui vallankumouksen elä­väksi
kronikaksi? Milloin saamme
tietää niiden kohtaloiden historia,
kaikkien niiden, joita'^hyt näemme
vain vilahdukselta kirjoissa? Sofja
Bardinia, Jakimova, Anna Pa.vlöva
K o r b a , j a muut.
V e r a F i n g e r on k i r j a l l a a n antanut
nuorelle Venäjälle ihmeellisen, m u -
kaafisa-tempaavan perinnön. Se a n ­taa
täysin käsin j a se asettaa «uuria
syvällisiä vaatimuksia. Se puhuu
puhtaudesta j a - hengen voimasta.
K o r k e i s t a ihanteista. Meille toisille
ulkopuolisille tuskin Neuvostoliitto
o l i s i koskaan voinut lähettää sydän-t
ä s v a l l ^ a m m i h Rikuttavan kirjan.
Se tulee tä^tämään tehtävänsä, häl­ventämään/
osan hirvittävää tietä­mättömyyttä,
mikä tähän saakka on
vallinnut kaiken sen suhteen, mikä
koskee Venäjää. /
Englantilaisen painoksen esipu-"^
heessa kertoo V e r a Finger, että E -
leonora Duse kerran, k u n he. kphta-s
i ^ ^ t Pariisissa, kehoitti häntä eh-doltomasti
kirjoittamaan elämäker­tansa.
Me luulemme, että Vera^ F i n ­ger
ilman tuota kehoitustakin olisi
tehnyt sen. M u t t a j o s n i i n o l i s i , e t ­tä
Eleonora Dusella todellakin olisi
osaa Vera Fingerin muistelmien
julkaisemiseen, silloin on tuo suuri
tragedikko, aavistamatta sitä täydel­leen,
antanut esiripun kohota draa­malle,
niin synkälle j a k a u n i i l l e , että
&3 ylittää kaikki ne esitetyt draa­mat
j o i l l e hän^ oh f antanut hengen
j a elämän. J K e s t i kauan ennen kun
V e r a Finger sai toteutetuksi elä­mänsä
tehtävän. Maailmansota tuli
väliin. Maailma myllersi pirsta­leina.
Eleonora Dusen oma loisttiva
tähti oli iäksi s a m m u n u t . . . . Jos­kus
olen uneksinut heidän kohtauk­sestaan.
Mitä sanoivat he toisillensa,
Eleonora Duse, tuo pieni nälissään
oleva tyttönen VJgevanosta Italias­ta,
syntyneenä köyhimmistä;^ köyhim­pien
keskuudessa — j a V e r a F i n ­ger,
aatelislapsi Vogalta, joka köy­hien
tähden pidättyi kaikesta itsek­käästä
j a meni vapaaehtoista tietä
Pähkinälinnan vankilan selliin. Eleo­nora
Duse, tuo nöyrä kaihomielinen
etsiskelijä, j a V e r a Finger, j o k a ker­ran
nuoruuden innossa j a rajatto­massa
rakkaudessa hyökkäsi taivaa­seen
ryöstääkseen valon n i i l l e , jotka
istuivat pimeässä j a kuolemanyar-joissa.
Suuri nero — ^ u r i vallan^
kumouksellinen. tTsein olen unek­sinut
Heidän kohtauksestaan.. Mitä
ovat he sanoneet toisilleen silloin^
k u n heidän elämänsä r e i t i t yhtyivät
yössä? > • .,.'
JÄs Eleonora D u s e eläisi, olisi hän
ymmärtänyt Vera F i n g e r i n k i i l a a.
Hän olisi ymmärtänyt Narodnaja
V o i j a a . ^
Mikä on se k i r j o i t t a m a t o n ihmeel­l
i n e n voima, mikä esiintyy kaikessa
siinä parhaimmassa, jfokJai saapuu
meille tuolta Itämeren takaa? Mitä
6n tuossa' venäläisessä hengessä, j o ­k
a — tahdoimmepa t a i ci — - vetää
meitä puoleensa, kuten kynttilän va^
lo perhosta t a i magneetti tei^tA'!
Onko nyt t u l l u t se aika^ j o t a työ­läiset
ovat ennustaneet, panslavis­m
i n unen toteutumisen aika? U n e l ­ma
maailmanvallasta, Moskovasta
Jo^ynatte
PUKUJA, PÄJULLYSPALTTOJA.
KENKIÄ. TYÖKENKU, ROPESSEJA, ; ^
t a i mitä tahansa metsämiesten tarpeita, n i i n tulkaa meille
^ 238 Q U E E N STREET E A ST SAULT S T E . MARIE. ONT.' -
äjmiiimumfi^^
I Ostakaa Sselenne jouluksi Victrob f
I meiltä pienillä maksuehdoilla. ' 1
Suamalaisia levyjä saapuu piakkain. |
BARNES DRUGCal
A P T E E K K I 1
I S A U L T S T E ; M A R I E , ONTARIO |
^ i i i i i i i i i n i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i iH
Hajuamme toivottaa kaikille meidän ystä­ville
ja suomalaiselle ostajapiirillemme
Hauskaa Joulua ja Oniu^
M I S S J U L A A R V O N E N on valmis palvelemaan suomalaisia
kundejamme aina.
R . I L K # t L t i l
' Perustettu 1895
302 Queen ja Bruce katujen k«IinaaM.
Puhelin 45 — — Soo, Ont
• niin joulutunnelma kestää kauemman. Perheen jäsenille ai j o i u t , .«
y lahjat tulisivat aina olla käytännöllisiä. Siksipä ehdotamme tässS; I
» muutamia, j o t k a olisivat sopivia lahjoiksi,» k u t e n slippersit, :keQgät, : i
' sukat, ropessit, päällyskena^t, y.m. * > ,
LÖYDÄTTE V A R A S T O M M E TÄYDELLISENÄ
j.
, ; "^^^^^^^ p^^
! 374 Queeii Street East " Soo, pntj|i
hihhälleminkämsiksattte. ^Meillä ori^^^l
X jo:^ L; A : B ; X : O : J : A •::!:||
/ 'sopivia joka,, perheen jäsenelle. • ^-0-':
';V : ' : : : M U I S T A K A A P A I K K A ; ;
HURON J A A L B E R t K A T U J E N K U LM
F R A N K A Y O U B , 141 Huron St, Soa, Öni
kolmantena Roomana. — ' U n e n , j o l ­le
Gogol antoi sanat rakkauslaulus­saan
Venäjän suuruudesta, kun hän
k i r j a n s a j " K u o l l e e t sielut", lopussa
puhuu troikasta, venäläisestä kolmi-valjakosta,
joka lentää a r o l l a : " J a
eikö sinuakin,' Venäjä, ajeta eteen­päin,
kuten nopeata, saavuttamaton­t
a troikkaa? Tie pölyää j a tupruaa
aliasi, sillat ryskävät, j a k a i k e n ' j ä ­tät
sinä kauas, kauas t a a k s e s i . . ..
Sinä lennät ohi ' kaiken, mikä on
maan päällä. —-• Ja toi«et< kancat ja
valtakunnat: taipuvat sivulle Ja Jat*
tavat «inulle tilaa . * : '
BALKANIN GORKli J Ä Ä NEU-VOSfÖUiTTOON,
Rianiain •Röllahdin-muutama vuosi
sitten ^ cfeiile y^tämä 'j^
i»anait I s t r a t i n o l i rnatkustanut Mos­kovaan
^ 'Neuvostoliiton iO-vuotis-j
n h l i l l e . Kuötsafainen viridailija^^^
aiärgit Palmaeir kertoo tavann&ensa
hänet Mosköv^^ kirjailijakluhissa
pidetyflsä juhl|»sSa, joka oli jäirjcs-t
e t t y ranskalaisen Väillant-Couturi-e
r i n ja..itsensä.baBcanilaiseh kii*jaili-j
a n , Panait I s t r a t i n kunniaksi. V i i ­meksi
mainittu o l i pitänyt puheen
" k a h d e s t a t o i s t a hukkaan kulutta­mastaan
' vuodesta länsimaissa."
N y t tahtoi hän jäädä Venäjälle ja
tehdä, -mitä tahansa työitS kuhhan
v a i n sai elää mukaha uudessa maa-
.ilmassä. \' : ;v
; Tähän asti ovat kaikki eioroppa-laiset
k r i t i i k o t j u l i s t a n e e t kilvian hä­nen
suuruuttaan,^ Mielenkiinnolla
jäämme odottamaan mitä k r i t i i k ot
I s t r a t i s a nsrt sanovat. Luonnollises­t
i hän e i ole' enään minkään arvoi
nen.
PJ Adaih'a entinen "paikka, :> •
OSTAKAjA MEILTÄ
kankaanne, hattunne,' sukkanne/
7 hansikkaanrie, y.m.'
. M e olemme agentit M i p G a l l k a a*
v o i l l e —- k a i k e n kokoisia;
Puhelin 1614
24 Q U E E N ST. E , SOO, ONTARIO
• \ O S T A J A P i m i L L B E N
,.::--.-;.;MATTI{JCEIVÖ^
309 WelUngton St. W., -
SAULT STE. AlARIE, ONTARIO.
H A U S K A A jouim.:..-:.::^^
K A i m L E T O V E R E I M ^ E 7
. : • toivoo-/'-''—A;'/..-^;^-:-;^.
CHAS. RAiyö i ^ R ^ I N E E Nr:'<;0-> '--
336 Albert» S t W.,^ ' ' ;
SAULT STE. MARIE, ONT­O
N MYöSKIN;;rnum
kellarikerrassa lunissia sel^ pel^
• meitä-ixxiyttdaL,,,':-