Canadan uutiset, January 31, 1924

              . CANADAN XJUTISET
euiomalaioen eanomalehtl Canadassa.
• ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The CanadaiNew8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko yuo4elta,
U.50 puolelta vuodelta, 75c. 8 kuu-tcaudelta
]a 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Jai Suomeen: |8.60
:'oko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo»
dejta. _
ILiviOITUSHINNAT?
«O senttiä palstatuilmalta kerma Ju-lalstuna.
Pitempiaikaisille llmoitukBl»
{p kohtuullinen alennus. Halutaantlo.
to- Ja nlmenmu^ittoUmotukset 7B sent
ttä kerta, $2.00 kolme kertau. Naima
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
Kortpa. Aiaioliitto- Ja klhlaus-llmol-
«<ikset fiOc Tialstatuumalta. Kuolonil
moitukaet $2.50, mulstovärssyllä $3.00;
SyntymftllmoltnkBet $1.B0. Avioeroll
moitukset $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, Keräys-luettelot;
luenlo-ilmoltukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
tJutlBten Joukkoon aljötulsta Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Piehimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia!Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu
Sialta.
Kalkki liikkeelle aiJotut kirjeet, tl-taukset
Ja : rahat ovat lähetettävät
osoitteella: i
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, pnt.,. Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoltemiuutoksesta tule© ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
— Suomesta saapuneet viestit
certovat pääministeri Kallion
halUtukson. eronneen Turun ho­vioikeuden
annettua, päätöksensä
kommunististen, valtiopotokbon
valmistelusta syytettyjen -kan^
ijauediLstajaiu jutussa.
Halutusta : hoitaa toistaiseksi
pääministfiji Cajanderin johtama
n. k. toinijtusininisteristö ja. py­syy
«e virassa ensi liuhtikuuliun
saai<ka. jolloin — mikäli säiikö-sanojnissa
kerrotaan — pi'esi-dentti
Stälill)erj,' on määrännyt
toimitettavaksi uudet eduskun­tavaalit.
Kriisin koi-rotaan pääasiassa
ailveutunevu s i i t ä e t t ä . : viisikym-mentäkolme
sosialistista: edusta­jaa
uhkasi tehdä lakon, koska
perustuslain mukaan oduskun-nassa
täytyy olla 200 jä>^cutä, ja
tämä ei ollut uialidollista, kun,
kaksik y lu me n t ä se i t semän . ko ui -.
munistia oli vankilassa ja luvidän
valitsijanpa .siis olivat iluiaii e-dustnsta.
Tämä viiliaikaincu sisäinen
kriisi -CM millään tavalla tnh" vai-
Ivuttaulaan Suomen ulkopolitiik­kaan
itai rahn-asioiliin joita k u u p ­piakin
hoidetaan viime vuosien
aikana- onnistuneeksi osoittaiitu-neella
tavalla.
sana tyttöniä, nimeltään Marie
Sklodonsky4 Hän ansaitsi vain
i)Q Tr. kuakaudossa toimiessaan
siivoojattareiua laboratoriosea ja
asuntonaan oli pieni ullakkoka-mari,
jossa (idi vain joku penkki
ja railmaineKi tuoli. .Alutta nuo­r
i puolatar; oi"i toimekas ja kyvy­käs,
joten liävi vähitellen kehitti
itseään niin, että voL suorittaa
yli o ]>|) i I a s t utk'inn o n j a il m o i 11 a u -
tui Sorbonnen .ylioinstooir. Tääl­lä
tutustui h ä n kahdektjan vuot-ta
vnuhcmi)aan fysikkoon l \ Cu-rici-
n. Oppilaasta tuli ensin Cu-,
rien apulainen sekä myöhemmin,
1894, Curien vaimo. Viime vuq-sisadau
lopulla voivat puolisot
ilmoittaa, että. yhdessä olivat
keksiru-et sekä radiumin, että p<)-
toniumin Tämän jälkeen «aivat
aviopuolisot (IMOllV yhdessä puo
let Xobel palkinnolta. 40,000 tr
Ja kun ! vr a C u IM e 1 J> p ;nä h uh t i
Isuuta IDOi) kuoli, jatkoi rouva
C i i r i e omintakeisesii työtä ja sai
v. 1911 kol^o Nol)el-])alkinnon ra
(liumin atomi-luvun uinärittelys
(ä. -
CANADAN UUTISET
r (The Canada News)
The Finnish Newspaper in Ganada.
Published every Thursday hy
IMC Canaxia New8 PiJbllshIng Co.
ErickJ. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edltor.
Daily News Bldg., Pori. Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is vrelcomed and read in every Finnish
home in th* Dominion. It is the only
direct advertising medium for thoee
manufacturers i and merchants who
wl8h to create and huild a profitable
and permanent demand for thelr Prod­ucts
and merc^handlse by the large and
ever grow1n?: Finnish population resid-
Ing in Canada. Place your trial ad
vertisement and get results.
Advertising rates 50c per Inch.
Polltlcal advs. $1.00 per InclL
A^ertlsenients must reach onr of-fjo
© WedneRday noon tc appear on
Thnrsday'B Issue.
Subscriptlon price In Ganada $3.C0
per year, United States and other
countries $3,60 per year in advance.
Entered as second class mall mat.
^ep, Dee. 1, 1915. at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To hefp preserve the Idcala and
^scrid tradltlons of thfs, our adopted
ountrv. ihe Dominion of Canada: To
/»bservr Javvs and Insplre ethers to
ospect and obey them: To strlve
.nceaslngly to iquicker the publlc's
tenee of cIvIc duty: In ali vvays to aid
In making this country greatcr and
better than we fouf|id It.
— Joutilas kaipaa u^ein hyvin
halpa-arvoistakiu seuraa aikansa
kuluttaaksoen: työtätekevii tyy­tyy
itseensä. ~ .Jules Pavut.
-— Oikea kiitollisuus on suu­rempi
ilo sille, .io k a sitä ösottaa
kilin 5>iUo. jota sen tulisj l^otJ-
•kea.^--.
Ihminen jäii sitä en e u n 11 an
yksin, mitä lähemTll;ik^i hän lä-houee
totuutta. — Fv. AV. Foers-ter.
-r-- Olemme korjainieetsarum-nie,
jos olemme elä neei ohi mä m-me
avoimin kalsein. — ILiupt-mann.
— Nii.oruk-aisclle ()u ohjaus hy­vään
kirjallisuuteen vielä tar­peellisempi
kuin Ijapsellc opetus
kävelemiseen. — Tlutarkos.
Nuoruus kuihtuu,, juhlalle!;-
kien innostus haihtuu, nerokkai-dej]
aivojen, salamat sammuvat,
sortuu sorea,, tulinen ääni. joka
UH)ipnfii .satoja mukaansa, .fäl-
.ielfe jää vain työ, se eeisoo, —
tekijän kadottuakin. — Linnan-koski.
— On totta että elJn ennen
l)uouosti: nyt olen kuitenkin
.rnnuttunut. Katsokaa itseänne,
millaisia, olitlo onnen, ja tutkikaa
sitten, kuinka paljon olette siiift
muut tuncet. -7- Diogbnes.
— Etcenpä in pääii«|omi^en kyky
m\ vain siinä, että tekee öitä.mi-
/hin pystyy, ja että tekee hyvin
sen, : minlvä osaa, ajattelematta
maineen saavuttamista. Long-lelIow.
R.uotsinmaalainen leiiti
* * I) a \; cnn N }• 11 e te r ' ' on t u o n n o t -
tain haastatellut SUOUUMI siljoi.s-ta
(nyttemmin..muun hallituksen,
umkann eronnutta) ulkoministe­ri
Vennolaa.
• llaastattelussa kosketrllaau.m.
m. liittoajatusta ja ministeri
Vennola lausuu, ettii, puolueetto­muus
on tällä hetkellä ainoa rat­kaisu
Suomelle. Sitä edellyttää
kaksi vsyytä. Knsimäineu un se.
eUä poliittinen asema- Kuropas-srt
odelleen on hyvin epävarma
— ei ole tulevaisuuteen niihden
mitään varmoja valtaryiimilty-:
niiä ja. suuria ylät.vksiä voi sat­tua.
tSuonii ei tahdo tulla miksi­k
ä ä n leikkipidloksi suuressa eu-.
rop-tlaise^-sa pelissä, uuk;i olisi
'^euvHuksi.-na. jos -^e nykyisessä
vaiheessa .kytkisi kohtalon.sa. jo-honkiiv
. valtaryhmään. .Mikään
liitto lial^ialaisteu valtioiden ja
Puolan kanssa ei voi tulla ky.sy-mvksven.
sillä erinäiset näiden
valtioiden kot^kinäisiä suliteita
koskevat, kysniykset .ovat y hä
vitdä ratkaisenuTtta Ja ; useita
ristiriidan aiheita on olemassa,
niiden välillä. Toiseksi ei ylci-iien
mielipide Suomessa ole kyp­synyt
niillekään liittoajatukselle.
Suhteesta reunavaltioiliin laa-,
suu ministeri rn. m.: Minä kat­son
koht aion vaa ti va n. • että. Suo­mi
(»n yhteistoiminnassa näitten;
vapaitten valfioiden Icanssa niis­sä
ky.symyk6:is.«;ä. jotka koskevat
yhteisen itsenäisyyden puolu.sta-mista.
Tällainen yhte.istoimint;X;
voi tapahtua iliuan sitovia soti-:
laallisia- liittoja ja valiing-oitta-..
nmtta liyvää .suhdettanune liuot­ta
iin j a j u u u 11 u n Sk' andin aA' i a a n
i.ehcien edustajan: kysymykseen.^
että Suomihan ottanee osaaA"ar
sovan-konrereussiin 1 amu-iikuuh
lopulla.: vastaa ministeri: Xiin.
jos se saadaan, aikaan. Kmmc
tiedä vielä, kuinka Puolan hal-
1 i t VKs s n h 1 a u t u i i k o n lei-eii ss i k y sy -
mykseen. .Mutta .10ka tapauk­sessa
.— niinisten korosti tätä—.-
voi tällöin tulla 'kysymys yhtei­sistä
siviilieduista. ci imistään
puoluhtusliitosta. , '
Haastattelussa kosketellaan
myöskin Karjalan kysymystä,
jonka merkitystä ministeri selit­tää
Ruotsissa liioiteltavan. Unoh­detaan,
. erinäifiiä yliopisto.piirejä;
lukuunottamatta, jatkaa. ministeT
ri, että me täällä pidämme koko
kysymystä kansainvälisenä oike-uslcy.
symykseuä. Mistään impe­rialistisesta
valioitushahitita, v i -
rallisen Suomen taholla ei voi ol­la
puhettakaan. Jo Neuvosto-
Venäjä n' kani5s<i Tartossa kä ydyis
sä. rauhanneuvotteluissa asettui­vat
Suomen edustajat sille kan- S' nalle, että »Suomi ei millään ta­valla
tahdo^ pakoittaa :itäkarja-laisia
liittymään valtakuntaan.—
Ministeri toistaa vielä, että asia
Jiyttemmiu yksinomaan on kan­sainvälinen
oikeuskysymys.
~ Jos Venäjän ju-olelaaridik-tatt(
U'i Leninin kuolemasta saapu­neet
tiedot :paikk;in.sa liitävät, ou
inaailmasta poistunut, henkilö,
rioka viimeist:cn kuuden vuoden,
liikana herätti huomiota m u u a l ­lakin
kuin vain. neuvostovalta;:
kunnatisa. \
.X i k o 1 a 1 1 ven i n. . la k i m ies, k i 1: j a i -
lija ja lopuksi koko Venäjän­maan
itsevaltias kiiyhiilisiödik-:
laattori .aikaansaimaassaan suu­ria
mullistuksia holfshevismin ni
inelUi tunnetulla liikkeellä, .iota
hän k u t.su i '' suu reksi kok eiluk -
s i . " ' Leninin ja • JvolshevikieV
valtakausi koitti syksyllä 1017.
jolloin tsaarivallan tilalle tullut
Kerenskiu liallitus oinaan .heik­kouteensa
kukistui ja iiärimäi-sei
radikaalit suorittivat uuden
kaapjuiuksen. Lenin astui silloin
ohjalv^siin . ja : i-yhtyi . toteutta-
Miaan jo valmiiksi laatimaansa
ohjelmaa; Silloinen aika Venä^
jällä. oli tällaiselle ''suurelle .ko­keilulle"
kaikkea muuta, vaan
el otollinen. Maailmansota-oli
suuresti heikontanut maan sekä
ulkoihta että s i s ä i s t ä rakennetta.
Nousuja holslievismia vastaan
tapalitui valtakunnan kaikiUä
k u 1 u) i 11 a. :• - j o sk in:. n e u v o s to h a l i i •
tuksen dunistui ne äiirimäistä
ankaruutta käyttäen kukistaa.
Pionille Venäjän enlisille alus­in
a i Ile se k ui t enkin ta r j otsi.. ti -
laisuuden valtiolliseen, itsenäi-
.syyteen.
• itse: Leninin uneksima .kom­munismi
ei alkuperäisessä muo­dossaan
voinut fsäilyä. Vaikka
lK)r värillistä yhteiskunta m noloa
vastaan käytiin sääiimätöntä
taisf'^hia kaikilla aloilla, yksin-,
pä .uikeauHkoinen • kirkkokin ju-
1 ist ettiiu ha llitusvastaiseksi. ja^
käiklci taloudellinen, toiminta 0 -
lettiiu valtion haltuun, on nt^iK
vostohallit uksen yhä euemunin
täytynyt antaa perään ja uudel­leen
palata siihen mistä lähdet­tiinkin.
Ero olikin oikeastaan
vain siinä, vttä yksinvaltaisen
tsaarihallituksen lilalle otettiin
vieläkin y k s i n v a l t a i 8 e m ] ) i kijy-hälistöhallitus.
.)a sellainen muur
tos ei voinut tapahtua ilman
suurta verenvuodatusta, hätää
ja kärsimystä, josta A\'näjän en­tinen
porvaristo ja. vai-fiinainen
kansa ' sai suurimman kuorman
kantaa.
Leninin kuolema itsessään ei
muun m a a i l m a n . niielenkiintoa
herätä, vaan kysymys, mitä seu­rauksia
sillä tulee olemaaiji Ve­näjän
olojen \uidelleen järjesty­miseen.
Koottavatko hänen seu­raajansa
edelleen jatkaa samaan
suuntaan vai ryhtyvätkö harkit­semaan
toimenpiteitä, joiden a-vTilla
m a a nopeammin voidaan
vapauttaa nykyisestä, kaaostilas-taan.
palata takaisin talous- jä
sivistyselämän koetellnille uril­le,
yksilölliseen yritteliäisyyteen
ja kansanvaltaiseen vapauteen
muita jonkunlaisen käsityksen
asiasta saa esinierkili«i Vaasan
ääninhallituksesta saamastam­me
tilastosta viime vuodelta. Sii­tä
ilmenee, että passia Ameri-caan
inatkustainieta varten on.
P3'ytänyt 1,712 henkilöä, jotka
eivät kuitenkaan ole ilmoitta­neet,
aikovatko lie Yhdysvaltoir
hin vai Canadaan. Nimenomaaji
Canadaan on passhi pyytänyt
2.4G)i sekä Yhdysvaltoihin Uxi
Canadaan lierikilöä. 'Lisäkisi
on .joku määrä lienkilöitii pyyt^r
nyt passia jonkun Europan
maan ka\itta Amerikaan. Tila)s-to
osoittaa ilmeisesti, että 1IUJ<.)-
mattavasti suurin osa muuttajil­ta.'
matkustan Canadaan, sillä
varmaan ensinmainitun ryhmän
henkilöistäkin monet siirtyvät
sinne. Toiselta puolen on kui­tenkin,
huomat ta vaj etta moneli
Canadaan matkiietaneista, var­maan
koettavat sitä tietä, pyrkiä.
Yhdysvaltoihin •
Vaasan läänistä saatu tilasto-
(UI tietysti suuresti katsoen : ko-:
ko maata edusta va. koska .siii'-
tolaiKUUshalu siellä ou: suurin.j
S i i r t oi a is un s v i r ra n : si 111 n ta a va -
laisevat niinikään laivayhtiöiltä,
saadut numerot. Niinpä on S.
IL ()y:n välitystä kdyttäeu
viime vuonna noin 4,000 siirto-laistamuuttanut
Canadaan.
.Alitä tulee Canadaan-muutto-.
jen lisiiäntymiseen .on siirtolai-kohtaan.
» Ja kaikissa keekinäi-sissä,
k.Ysymyksissä se kehoittaa
sopuun ja yksimielisyyteen, ei
riitaan je erimielisyyteen.
Siis Canadan Untiset vaikut­taa
koQionaan päinvastaisessa
liengessä kuin - se puolucintoili-jain
sakki, joka täällä tahtoisi
keinoilla millä tahansa koliottau-tim
yli muiden ja alistaa huu-maamaii*
sa kannattajamatssa mie-lettöm.>';>^
teen, josta itsekukin ei
muuta tiedä kuin ahdistuksella
tajuaa, että Kamassa myllyssä ol­laan
j a nuikana pitää pysytellä
joko tahtoen tai t ahtomattaan.
Se sama frakki tahtoisi poikkeuk­setta
kaikkiin nähden sovellut­taa
•'köyhälistön itsevaUi utta.
'pakoittaa. toisinajattelevatkin
kansalaiset liittymään kommu­nistien
riveihin, tekemän kom­in
un i st i s i 1 h; " t u t k i j a k omit e o i lie''.
täydellinen synnintunnustus j.i
sitten toveriluoton'' saatuaan
nauttimaan kaikesta siitä seka-
.sotk\ista, jolla suomalaisen siir­tokansan
maine tahdotaan pai;
naa nmstaakin mustemmaksi..
rvunnonkansalaisten tulee täs­sä
kohden tehdä selvä jjesäerp,
määrätä v kantansa ja säilyt­tää,
se I kärankasna. • X i idenk in,
jotka t ä t ä lehteä salassa tutki­vat,
täytyy itseltäiin kysyä:
Olenko^ väärällä vai oikeallo.
tielläV-' Suomalainen järki, ej-
]ei se jo perin pimittynyl. ole.
Englannin uusi hallitus.
suns .inne ollut viime vuonna )«ntaa Mihen varman vastauksen,
koko joukon suurempi kuin lä­hinnä
edellisinä vuosina. Yhdys­valtain
siirtolaisuuslaki tieten-,
kin aiheuttaa tämän lisääntymi­sen.
Vaikeata, tm sanoa, m i l l a i ­seksi
tulevaisuus tähän nähden
muodostuu, nmt ta luulta va.sti
jatkuu kehitys samaan suun-t
a a T]. ,. V lidy s va It a i n su Ik e 11 tai nu -
nen .t'i siten ole. voinut vaimen­taa
maastamuuttodvuumetta. Ko-loisei
olosuhteet «vamoinkuin
Suomeen liihetettyjen dollarien
määrä edi^^tiiy\\t sitä. Varsinkin
Keski-T'olijaninaan. Ivok.kolan.
tienoot ja Suupohja, s. o. Vaasan
läänin eteläisin osa, . niinkuin
nuuUe " ilmoitetaan, ovat joutua
neet tällaiseen kuumeeseen, sen­sijaan
kuin Etelä-Pohjanmaa on;
vielä jälessä. .Maat ovat jo jae-t
u t 1 \ i i n ä ä r et 1 ö m ä n j > i e.n iin o s i i Ui.
että niitä el enää käy jakami­nen.
Kun kansa taa>> on; sellais­ta,
että se ei yleensä iialua ])al-vellä
eikä oliii muista -nippuvai-nen.
niin la nk ea a ai van h on n os-taan,
että se mielellään s\iriyy:
vapaampiin ja väljemi)iiu olo­suhteisiin,
varsinkin kun . h u G t io
vuodentulo. ja taloudellinen a>-
diukotiia muutenkin vaikeutta:
vat elamaii. " (C. S. 1 .
^— Suurin tyj^dytys, jonka jär-kevä
ihminen voi maailmassa
saavuttaa, on uusien 1 totuuksien
löytäminen; 'senjälkeen: vanhois­ta
ennakkoluuloista vapantumi-nen.
—• Fredrik Suuri.
— Ranskan edustajakamarissa
esitettiin ja hyväksyttiin äsket­täin
40,000 markan vuotuinen
Inmniapalkinto leskirouva Curi-elle,
joka itse otti osaa suurmer-kityksellisen
radiumin keksin­töön
^Ime Curie saapui aikoi-'
naan Parisiiu köyhänä puolalai-
— iSen jol^dosta. että Ameri­kan
Yhdysvaltoihin lasketaan
alnoaetaan tarkoin rajoitettu
määrä siirtolaisia kunakin AOion-na,'
mikä määrä on niin vähäi­nen,
että se ei vastaa Suomesta
siirtymishalua, ovat siirtolaiset
yhä enemmän alkaneet pyrkiä
Canadaan. Viime -voionna muo­dostui
tämä ilmiö Suomeseakm
entistä selvemmin havaittavaksi.
Tarkkaa tilastoa Canadaan
muuttaJieistii. ei ole gaatavi&«;a.
— iliukankin harkitMemisky-kyä.
kjiyttäen : helposti 'käsittää,
miksi kommunistisuomalaiset y-leensä
ovat sotajalalla niin tätä
kuin kaikkia muitakin kansallis­mielisiä
suoma laisia ?;auomaleh-tiä
vastaan j a sensijaan koetta­vat,
sitä vähäistä henkisen ravin­non
tarvetta, jota he vielii mah­dollisesti
tuntevat, etsiä sanoma­lehden
nimellä kulkevista ala-arvoisista
tekeleistä. . Syy on e-päilemättä.
siinä, että koinmunis-
•James Ramsay .MaeDonald, jo­ka
nyt on tullut Englannin eusi-mäiseu
työläishallitukseu. johta­jaksi,
on kohta kuudenkymme­nen
ijässä (»leva mies, joka kah-kenkymmenen
vuoden kuluessa
on tottunut. parlamenttitoimin­taan
ja. ikäänkuin yhteenkasva-n
u t t y ö^^ä e nl i i kk e CsSen, j o 11 on h ii n
on ottanut osaa nuoruudestaaii
saakka. Hän on syntynyt Skot­lannissa
talon))oikai.svanliemmi.s-ta.
Itse hiin oli kauj^i^a-apulai-nqn
.siihen saakka, kunuer; joutui
erään iiheraalipolitiikon yksityis
sihteeriksi, sitä sanomalehtialalle
ja vihdoin politiikan pyöi*teisiiii.
, MaeDonaldin johdolla on En;:;-;
lännin työväenpuolue kasvanut
nykyisireu voimaansa. Tlän on
*ollut taitava organiseeraaja ja
etevä taktiikko. llän on hyvii
j)uhuja ja otsaa käyttäii kynää­kin.
Sauomalehtimiestoimintan-sa
• oliella 011 hän julkaivssut u-seita
pienemiiiä kirjoituksia ja
ainakin yhden siuiremman teok-seji:
"Sosialismi ja hallitu.s",
jos^a Jiiiir on kehittänyt senai-kii.
sta mielipidettään — mikä
miu t e 11 ei n nyi ä su 11 rest i m u 111-
tuieen niiden neljäntoista vuo­den
aikana, jotka teoksen ibnes-tymivestii.
ovat kulkeneet — so-sialidQnokratiau
suhteelta par­lamenttiin
ja liallitukseen. .lo
den johtoon aikaisemmin toimit-tuaan
Intian varakuninkaana ja
aikaansaatuaan ^vapaamielisiä
uudistuksia Intiassa. i\lutta kai­kesta
huolimatta vastustusi)uolu-eidenkin
sanoiualehdistö myön­tää
jokaisella kabinetinjäsenellä
olevan virkansa vaatimia edelly­tyksiä
sekä kokemusta vaitioasi-oiden
hoitoa koskevilla aloilla.
Kaikilta tahoilta, yksiujiä fi-
"nanssimieslenkin, I u va t a an te luiä
kaikki mitil voidaan valtaan
päässeen hallituksen tukemi.sek-si.
Minkäänlaista paniikkia, jo­ta
Englannks^a levottomuudella
odotettiin, ei kaikesta i)äättäen
tule syntymään.
i\JaeI)onaldin kabinetin läliim-mistä
ratkaisevimmista toimista
mäin i t a a )i ensi m ä is te n j ou kossa
neuvostohallituksen tunnurttamis-ta
koskeva kysymys, riallitus-johtaja
antoi jo ennen.: vallaan-jiäiisemistä
ymmärtäii. että työ­väenpuolue
ei halua pilkit tää;
Auvnäjän taydellist;i tunnustalui.s-t
a . j o t e n p i k n i s I a. t o ii 11 i 11 ta a s i i 11 ii
ta r koitu knessa odot e t a a n. 10 pii -
V i ra 11. i st e n t i e to j e n mu k a a n a ja -
t e Haan pa rla mentiujäsen .la mes
0'(iradya, joka Useamiiaan ot-teese(
ui on tutivinut V'enäjän-ky-
.symy.stä j a : ollut-mukana a m mat-tiunioiden
avustuskomiteassa.
Englannin 1 ähettilääksi. Mosko­vaa
n.
, TIuden pääminitsterin mielen
kiinto Kansainliittoon on mylisr
kin hyvin tunnett 11 ja- lif-deliiän.
e t t ä . liiiu aikoo laa.ientaa ulko-a
s i a i n m i n i s t e ri s l ö n . y h te y tl es s ii
ol6van.. Kansain H i t o n . i o im ist on.
työskentelyä maailman yleisen
rauhoittamisen . tarkoituksensa
MaeDonald tulee käytlämään
•hallituksensa vaikutusvaltaamaii
dollisimman suure^^a määriissä,
jotta Saksa ja Venäji\, niin piaii
kuin. mahdollista voidaan, ottaa
liiton jäseniksi.
Ny&yiiMn knrssimme rahala^
tyksille SUOMEEN
JÄ
sähköteitse on
Afyös myömme pankki-oäoittik
sia (shekl^ejä) markoissa ylli
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa v<j»
täviä matktmtajien shekkejä dv*«
larcissa, jotka Suomes-salimaf
taan siellä voimassa-olevan doV-^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilia
postin kautta on 15c. summilJ<»
alle $20.00; sitä suuremmilta suir
niillä mitään .kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähkoteitae
$3.56 kaikilta summilta.
OQ
. Kaikki lähetykset osoitetaaD
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vae
taanottajan ja lähettäjän osoi^
teellä varustettuna osoitteellö
^ 0 4
Foreign Department
o
HANCOCK « *
—Pemstettu v. 1874.
"DEMOKRATIAN VARA­RIKKO."
Varat y l i . . . . . . . . . .$3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meUlÄ
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
. Sen joJidosta, el tä: joissakin
Lhiropau maissa, kuten Ttalia.ssa
ja, Ivspanjassa, parlamenttaaris- loon.
ten hallitusten kukistuminen ja
oi keistodiktat uurin va li aan \nu\ -
se luinen on • a n ta lu 11 -a iii et t a k an­sa
nval ta ismu Ien , tuomit.semiseen.
m. m. joissakin Suomen l e h d i s s j i,
kiijoitelaan iMaasemiun Sano­missa"
yJUiniaiiiiiulUi nimikkoel-lii
seui'aa\ aa :
Katselles-^amme Viikkt>-S;j-nu
i 11 ie n j o ui u n u m e r oa 11 a \- a i is i in-me
luunnallavalh; paikalle ])ai-netluiia
kirjoituksen, jonka ni-menii.
on- ' 'Deiuokra l ia n vararils-ko
Välimei'en maissa." Siinä
ihannoiden .kuvaillaan 1 taiian ja
Esj)anjau diktaattorien Mussoli­nin
ja i^rimo de l\iveran edesot-tainisia.
ja e.sitetään .kausauval-.
talisuuden varjppuolia.
Nykyaikana demokratian vara-r
i lv o sta, sen Icy ke ne mä 11 öm yy defc-l
ä ohjata valtiota ja yhteiskun
taa on paljonkin kirjoitettu, ja
erikoisesti juuri. Italian • j a Es-l)
anjan tapahtumat ovat anta­neet
- aihetta iiiieli(»iteideu vaih-
<,)n kuitenkin huomattava,
cl l i i «lemokratia iiaremmin kuin
m i k ä i i n Huiliifusmuoto ei voi nie-nestyä
vallan sivistymättömien
tai.: luonteeltaan rauhattomien
k a I i s o j e n keskuudessa, mikäli el
tradiiio• \ule avuksi. •Kiinan ta­sa
valta eimissään suhteessa ole
ollut e.nlistii, keisarikuntaa pa­rein
|)i. ja sellaifiissa maissa kuin
Kreikassa epäilemättä kansan­luonne
tuottaa, vaikeuksia, on
11 ali i t u s m n o t o m in k ä I a i n e n h .v -
vä|Usä. Ja erikoisesti Italian ja
E . s p a j a n k a n s a t o\at tulleet tun­netuiksi
K i i t ä , että ne ovat levot­tomia
j a juonitteluihin ja kapi-r
m
silloin iän ajatteli työväenpuor
lu e en i\\cA'a is uu 11 a p a rl a m e n ti s-sa
ja halituksessa varmana asi­ana
. j a v\ti aina esiin valtion
näkökannat
Kun Enganuiu työväenpuolue
iryt joutui Muodostamaan lialli-
^ tnksen, tapahui seMacDonaldin
min jonkkosuggestion huumauk- johdolla ja h\ncn ohjelnmllaau.
Ne valtuudet, .;otka hän on puo­lueeltaan
saanu, antavat Jiiinel-alkuaankin
matala henkensä ei \(. vapaat käde^ ajaa sellaista
valtiopolitiikkaa,\ jota hän aina
on. tarkoittaniit. v 'RadikaaIincii
inielenosoituspölitiiVka er :^0^
ka an ollut, hänen fc jaan. Kun
hän :on johtoon ryhA^nyt, oii hä-seen
tainnutetut suomalaiset o-vat
siksi rappiolla, että heidän
jak.sa sulat taa mitään: muuta kun
k aikkei n mitä t töm i n t ä, k a i k k oin
alhaisimmassa muodossa tarjot­tua
roskaravintoa. Ja sen tarjoa­misesta
kommunismin kaikkieji
sääntöjenmukaan kyllä osataan jeu tarkoituksensa nVöskin ajaa
huolehtia. politiikkaansa niin, (\tä hän to^
Vastapainoksi kaikelle tälle on elellä saa jotakin aikiu. olkoon
kansallismielinen sanomalehdistö, pariamentti nykyiselään tai
Se vetoaa lukijakunnan tervee-' inuuttukoon se uusiet vaalien
seen arvostelukj^k., esittää asiatj jälkeen, ne kun tunteatvält-todellisuuspohjalla
ja antaa In-kijoille
tilaisuuden oman harkiii^
tansa mukaan telidä johtopää-tÖksensä.
Sen tarkoitultsena on
.valistaminen, kasvattaminen, kö­llöttäminen
ja sananvapaus kai­kissa
asioissa.
'Senvuoksi Canadan Outisetkin
pyrkii lukijakunnalleen terotta-maan
niitä velvollisuuksia, joita
jokaiselta suomalaiselta it&ekoh-dastaan
vaaditaan täällä lain-alaisen
Canadan yhteiskunnan
keskuudessa eläessään ja toimi­essaan.
Se koettaa kanäalaisil-lemme
muistuttaa siitä kansallis-tunnofitg.
ja synnyinmaan rak«
kaudesta, jota kaikki'' kunnon
suomalaiset, vaikka ovatkin eh-
!kä tänne pysyväisesti • asettuneet,^
tuntevat yhteistä kotimaatamme
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
MahdolH^^
M I N
tämättöminä väikkyvän kaikkien
puolueiden mielessä samyla kun
toivotaan, että niiden katta jo­kin
puolue saisi itselleeniAllaisen
enemmistön, joka vahA^anVokoo-mushallituksen
muodostamiseksi
olisi suotava.
'MaeDonaldin ministeristii va­lintaa
pidetään yleensä viiäasti
ja kaukonäköisesti suoritetitia.
Suurinta iiuomiota sanotaan^ie-rättäneen
kreivi GhelmsforW,
konservatiivisen aatelismieheila
aina työväenpuolueesta erillä\i
pysyttäytyneen henkilön, nim
täminen laivaston ^ johtajak
•Hänellä, jonlca pääseminen kab
nettiin tuli kuin ^ salama kirk\
kaalta taivaalta, olisi yleisen kä
sityksen mukaan ollut suurem­mat
mahdollisuudet Intian asioi-lähettäessänne
ottakaa huomioon, että allekirjöitta- <
neella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinoUen maksaa jaina päivän^ to
keimman kurssin rahalähetyksistä.
^msai ON TÄNÄÄN
m
SU03ÄEN M^iKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sah-kösanomlähbtystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on ^.00 seuraavassa lueteltujen lahetysku-lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, doo »unmdlle $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu;»Ä«valta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksiil®.
Lähettäessänne rahoja tulee mtaanottajaii ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin te^.
i j-