Vapaus, December 28, 1929

              Saapui juimiiyt Suomesta
' Tätä kirjaa ovat ja laseat ennakol*^» i. « ^önme nyt i l ^ i e lm ilmoittaa.; että^eTiX Ä S ^ '*
;SJt sen saada hakemS^rSCSf V^DÄ"^^-^'
^Bpasta Sudburyssa. Kysymyksessä S ^ a k i r j ^ ^ ^ ^""^
Toinuttanait KABOLINA ESKELI^f. ent. sairaalanläukän.
AyusJ;ajina: v
ff OLD BACKMAN,
sairaalanfö^käri, professori.
GÖSTA BEGKfiIt,
sisätautiopin professori.
H F>/^BRITIUS,
inielisairasopin professori.
perinriöllisyysopin ja rotu-hygie.
ylimääE. professori.
V. GRÖNHOLM,
silmätautien' professori.
j. EA<:KELSTAM,
hermotautiopin ent. ylimäär.
professori.
Ö. VON H E L L E N S ,
terveysopin professori.
YEJÖ KAJAVA, .
anatomian professori.
ALIKKOGIUS, >
kirurgian professori,
j. L. LYDECKENv
sairaalan, lääkäri.-
YRJÖ MEURMAN,.
korva-, rrenä- ja kurkku­tauti
dosentti;
A. J. PALMIJN, ; ., .
raäninsairaaran ylllääloäri
kirurg. dosentti. ,,
eimtinen
PAAVO PmiLÄ.
sukupuolitautien
dosentti.
INA ROSQVIST
ELSA RYTI,
: S^ g j o p i n Ja serologian
P. SALTZMAN,
Mariansairaalan ylilääkäri
sisätautiopin dosentti.
M. 'IfS^A^V^OiVL^I^N''," dosentti. 1. V. TALLQVIST,
sisätautiopin professori
E. TAMMISALO,
yliopiston hammaslääketie-r
opettaja.
TANNER,
yliopiston lääkevoimistelun
aliopettaja.
9 ; . . ^ ^'^^'^TESTRAND.
ARVO YLPPÖ,
röntgenologii
lastentautiopin professori.
Toinen painos.
^2 ^tulette con^äksi,v ja- .minä
sueieuani näsn teidät OEneiäsina
Sitten Mn heti iäML ^ v e i i ^ -:
2ään ovea iichti noi^ä hSh jä tänaö^
Faletten maalaustelinÄf Öaaoön.
Hän pysäh^ ja katscd- niihfe ja
sitten- Paletteen, ja sanoi:
" "Niin, sinähän et enää niitä tar­vitse."
Mutta Palette kiirehti nostamaa»
iiiltä ylös ja sanoi nautttte»
• Kirjan- koko on^sao'suurikokoista sivua ja on sidottu ko
I viin vaatekansun nahkasaranoiden kanssa. siaottu Ko-
Hinta $6.50
Lähetetään postivapaasti kaikkialle.
viBen^el^"*'^'' hankkimaan tämä kirja itsellenne tai ystä-
VÄ^AUS, Box 69, Sudbury, Ont
"Erehdytte, herra Bogvit. Minä
tulen niitä yhä tarvitsemaan."
Kun hän sai tehneet takölsih ja^
loilleen. oU Hogwit hävinnyt. Hän
kiiruhti Rubyn luo. tarttui kiihlÄ-ästi
häntä käaiiii ja kysyi:.
"Onlö> |ämä kaikki totta, vai
uneksinko miAä?"
"Kyllä tämä totta on. rakkaani,"
Euby vakuutti ja vei huulensa Pa-letten
suudeltavaksi.
"Ja Rasputinin luutko- meidät lo­pultakin
johG yhteen?"
"Niin näyttää, mutta väUpä siUä.
Rasputinl on nyt. tehnyt ainein
KARi^AUai KESKUS-TAljOIf.^
POIKAiStCOTI ^ :
Laajcimetta toimmta aloteUn
kaksi ihmistä onnelliseksi — Mutta
yhä inhoan noita. luita sekä koko
tuota luujuttiia —".
"Mutta mitä sanot, rakkaani, tuos­ta
H(^witin teosta?" — Palette kat­sahti
pöydällä' olevaan, miaksuosötuk-seensa.
Ruby kohautti olkapäitään haJvek-suvasti
ja vastasi:
"Se oli hätäölan aiheuttama..Huo-^.
maat, miten hirveästi hän pelk^
tuon luujutun julkisuuteen tuomis­ta.
Sitäpaitsi hän tiesi, että joutuisi
ikumminkin maksamaan'nUniille vä­hintään
miljoonan oikeuden päätSk-'
sen kautta. Muuten, hänellehän on,
miljoonadollaria sama kuin- sinulle
yksi dollari. HSn omisfeia nolh
kolmesataa miljoonaa, omisötla» sinä
nyt kolmesataa dollaria?"
"En lähimaillekaan, rakkaani."
Ruby keilaiutti päätään meridt-sevästi.
"Tuliko meistä nyt yläluokan jä- heti
* •
Kirj. PiUppo.
voi esittää sellaisia syytteitä —
vaikkS) ehslmäiseli» vaimöl-olittelkdn
hyvin uskoton —
jahtiäluiuie näyttämö-,
(liäiisien; takana jä'näyttelijättä-pukuhuoneissa
hiin mbua
olette' luullakseni ollut us-
— ehkäpä siksi, kun olette
etten olisi vähääkään vä-vaifcka
ette sitä olisi ollut-
Huonoa kohtelua ^myöskään
akaart en ote teiltä saanut.
tuo luujuttuhan on kyllin
ivä syy. — AlMi siis- esittää
tuon luu juonittelunne — ja
iten halua asu* Ihmlsluukokö-itin
silmät saivat kauhun Il­ja
hän näytti' olevan lyhlsty-
Palette myös kääntyi
. katsomaan Rubyyn hämmästy-äotonta,-
1ftuby!" Hogwit huu-tukeva
leukansa vapisten,
syltä ette voi esittää!''
en?"
[;5dlaiset syyt eivät, olisi päte-
- ia — ja —".
ja, — ja? — Minä ainakin
n, eivätkö ne ole lÄteviä."
saa koettaakaan!"
siitä minut voi estää?" \
IlKpsis! tiedättehän, etten ole
itrolleerattavissa asioissa, joissa
on luonnollinen oikeus puo-
\ ^ B . estän Shiut siitä hinnalla
tahansa; -•Etkö tatu?^, mito
5iaerfcitsisi>—- Aiheuttaisit juuri
yleismaailmallisen häväis-un,
jost.<i kuulit minun ystä-
Palettelle puhuvaa. Menet-seuraufcäet
olisivat kokonaan
sa luokkamme etujen ja
ätteitteh kanssa —
puokkaainte'*, Ruby matki, teh-
Inhoavia ihneitä. "Enhän sil-kuniirisi
"luokkaamme"^
ätkaa, että söoh niuuttua ta-vaih
taiteilTjäksL Ja minulla
el ole mitään periaatteita,
elyjäni eivät missään suhtees-
[.ffläärää periaatteet, vaan pelkäs-yiettini,
makuni ja järkeni,
eivät; siis ole minulle mis-
' arvosta. Mutta jos ahiakhi tah-estää
minut «millä hinnalla
hakemasta avioeroa mai­li
perusteilla, niin voitte
jonkun - minua tyydyttävän
katsot mieheen^ viekkaan
Hdgvrtt pyyhki otsaan-
'Jar alkoi kävellä edestakaisin, as-vihdoiti
lasin. luo ja katsoi
lainuutteja äänettömänä ulos
^ aikaa katseilvafc Ruby ja Palette
paljon puhuvin silmin. Vib-
;fio8wit kääntyi heihin. Hänen
™^*aan oli suopeantäikeä ilme
hymyili ränkeastL Hän astui
ja Imtolempiin edessään
vJion&i kateoen alkoi puhua;
Olevaöii huonolla puo-hän
säooL, *'ä^a kun lähem-sjatteela
asiiäa, tmmnstan Ru-
'oerapäatöksett täysin oikene
Ilmoitan siis supstuvani a-
. soviimöDla. Tarjoudtmpa
itse^kofco asian — kM-kessa
hiljaisuudessa — siten, ettei
maailmalle tulla toitottamaan ju­tusta
tietysti ilmoittaen lakimie-hiUemmfi
ja tuomarille syinä olevat
iikokset omalle puolelleni — sa­nokaamme
aviorikokset — mutta
asetan kumminkin kolme ehtoa, joi-
Iiiu luulen Rubyn mielellään suostu­van,
tai oikeastaan . teidän molem­pain.
— Nätiiä «Jitoni ovat: Ensimäi-nen,
että lupaatte, ettette kumpi­kaan
koskaan kelienkään puhu ha­laistua
sanaa tuosta luu jutusta; toi­nen,
että lupaatte mennä toisten
ne kanssa naimisiin. heti avioerom­me
tultua laillisesti vahvistetuksi;
ja kolmas, että suotte minun nyt jo
etukäteen antaa teille kummallekin
häälähjan — viisisataa tuhatta dol­laria
kummaJJekin, siis yhteensä
miljoonan dollaria. Tämä lahjoi­tukseni
tietysti edellyttäen, että Ru­by
pklättäytyy esittämästä korvaus­vaatimuksia
avioerojutun yhteydes­sä.
Suostutteko esitykseeni, ystä­väni?"
Ruby ja Palette katsoivat toisiin­sa
hämmästyneinä. Sitten he neu­vottelivat
silmillään, ja kuri Pa­lette
oli vielä selvyydeksi nyökän­nyt
myöntävästi päätään Rubylle
kääntyi tämä mieheensä ja sanoi:
"Teidän "hintanne" tyydyttää mei­tä.
Tekemänne käänne on viisaasti
valittu."
Hogwit ei ollut kiinnittävinään
huomiotaan noiden sanojen, "hin­tanne"
ja "viisaasti valittu", tarkoi­tukseen,
vaan oli riemastuyinaan.
"Te siis suostutte!" hän huudahti
iloisesti. "Käsi vielä myöntymisenne
vahvistukseksi ja kunniasananne
merkiksi! Minä nostan omani o-main
sanaini vahvistukseksi Kas
näin!"
Hän nosti teatraalisesti kätensä ja
Ruby ja Palette seurasivat esimerk­ki,
tekeytyen hyvin juhlallisiksi. Sit­ten
otti Hogwit heti pankkiosotusör-jan
taskustaan ja kirjoitti; kaksi
pankkiosotusta, toisen Rubylle, toi­sen
Palettelle. Ruby katsoi Palet-teen
ja huomasi hänen olevan suu­ren
mielenjännityksen vallassa. Ru­by
hymyiU ymmärtäväisesti. Hän it­se
oU jo tottunut miljooniin, mutta
köyhälle taiteiUjalle oli yhfäkkiä
rikkaaksi tuleminen järkyttävän
suuremmomen asia. Näytti, ettei
hän siihen vielä kyennyt oikem
uskomaankaan; näytti, että han
epäili Hoe:witin tekevän vam jätti­läismäistä
pUaa. Ja kun Hogwlt sit­ten
ojensi häneUe maksuosotuksen
vapisi hänen kätensä, ottaessaan -
seniä?*
Itlsästi. "Saammeko: me' nyt itsei-lemmfe
pamat "iperiaatteet" kuin
Hogwitillä- ja kaikilla niHjOB^eifia
on?"
"Minä en koskaan tule saäittQ^
itselleni periaatteita. Minä tufci*
edelleenkin olemaan vain intohimoi­nen
Ruby,. hyVän mavmi omaava
Ruby. järkevä Ruby — kun jättää
huomioon ottamatta siUointällöiset
erehdykseni — ja joskus sietämätön
Ruby.
"Ja myöskin älykäs Ruby, ja en
nen kaikkea suloinen Ruby," sanoi
Palette ja alkoi suudella Rubyä
intohimoisesti.
. He istuivat äänettöminä" jonkun
aikaa, Ruby Palletten sylissä, paina­en
poskeaan hänen poskeensa. Palet­te
silmäih tämän tuosta viidensadaar
tuhannen d(Hlarin inaksuosoitusta
pöydällä. Ruby el tarkanzuit hänen
ilmeitään. Tunsi vain, että hänen
poskensa V^hkul kuummia. Han
luuli sen johtuvan intohimoisista
tunteista, ja hänen oma verensä
kuohui kiihkeänä ja ääretön hel-lyydentunne
täytti hänen mielensä
Lopulta huomasi hän Paletten .hikoi­levan
ja irrottautui katsomaan hän­tä
kasvoihin. Hän hämmästyi. Pa­letten
kasvoilla oli tuskan/ vään-teet.
"Mikä sinun on, Robeat?" . kysyi
häh pelästyneenä." Oletko sinä ki­peä?"
"En ole kipeä, Ruby," Palette vas­tasi,
muttahänen äänensä särähti
suurta kärsimystä.
Ruby nousi hänen sylistään ja
katsoi häneen tutkivastL PMettc
nousi myös ja alkoi kävellä laafctiaa,
pyyhkien otsaansa ja kyntäen tuk­kaansa
sorminaan. H ^ hengitti
raskaasti ja hänen sihnänsä punot­tivat.
Hän pysähtyi pöydän luo ja
jäi tuijottamaan niaksuosoitukseen
kuta johonkm kununitukseen. Sen
nähdessään äänettömänä ja peläs­tyneenä
katselevan Ruby alkoi ym­märtää
hänen tuskansa syytä.
"Kadutko, Robert, että otit sen
vastaan?" hän kysyi.
P^tte kääntyi häneen äkkiä ja
vastasi larahtavalla huudahtuksella:
"Kadun, RUby! Kadun hhreästi!
_ En ole ikinä ennen tehnyt niin
suurta tyhms^ä!"
"Miten niin nyt aloit tuntea sen?"
"Heräsin kuin unesta. — Olin tuiv-
\nan huumauksen vallassa, —
ikinä voisi käyttää noita rahoja. —
Ne eivät ole sydännnffitä annettuja.
— Ne ovat vihaavan kilpakosijaa
lahja. — Ja ne ovat Rastputinin
luurahoja. — Ja ne ovat fciristys-
Marraskaon 30 pnä kokoontui
Pefäso^in Talonpöikaiskodin nea-
.Tosto . uudessa' kokoonpanossaan.
Neuvoston puheenjohtajazm. toimi
tov. Denisov.
Neuvosto kuuli . kodin toiminta-selostuksen,
jonka teki johtaja
tov. F. Kleanola. Huoneusto ön
•liian ahdas, henkilökunta?» vähän,
varastohuoneita ja" säilytyspaikko­ja
puuttuu, samoin laskuttajaa ja
reglstraattoria, jotka staasilta oli
poistettu. Ruokalalla on liian suuri
"kuormitus, juokseva remontti oa
kesken. Karelgöstroi ei ole voi­nut
syventää kaivoa, Vaikka lupasi
tehdä sen . kalideksassa - päivässä.
Nyt on pari kuukautta kulunut,
jona aikana on täytynyt vedättää
vettä, joka tuottaa 10 ruplan lisä­menon
päivässä. .Kodissa käy noin
2000- henkilöä päivittäin: Sänkyjä
ja makmivaa«teita on liian vähän.
Tov. Prohorov teki apuselostuk-sen
kodin poliittisesta valistustyös­tä,
todeten, ettei valistustyötä ole
voitu- järjestää hyvin varojen ja
huoneuston pienuuden takia. Sali
on pimeä ja vielä ei ole -varaovea.
Petroskoin kunnallistrusti on jo
aikoja sitten saanut rahat salin
sähkölaitteiden asettamiseksi, mut-
,ta se tyo on vielä kesken.
Kuitenkin on poliit;tista valistus­työtä
tehty luentojen, selostusten,
keskustelujen sekä muiden muoto-ijen
avulla. I/uennoitsijoina on
'käyltetty spesialisteja, kuten lääkä-ireifä,
agnronoomeja y.m. On myös
ollut tiedonantopöytä ja 'kysymys-ja
vastaustorminta kirjeenvaihdon
kautta. Talonpojat voivat läheittää
kysymyksiä kirjeellisesti ja niihin
vastataan. Kodilla toimii
tunnuksena Qifc "njt: .|gkaryhmistä
iskuosastojaj, isknjtisiai iskateh-taaseen.
Tähän asti oh sosialistinen kil­pailu
ja iskutyö ollut hyvtä häarn-naista
maaseudulla. Nyx on nuo­risoliiton
tehtSvSnä aloittaa tääl­lä
voimaperäinen toiminta sosialis­tisen
Mlpailun järjestämisekd.
Nuorisoliitto voi antaa huomattai-vasti
tarvittavaa työvoimaa maata­loudelle.
Yksin- uusia traktoristeja
'tar\'itsee, vKsivuotissttunnitelma yli
200.000. TBaiän ast on nuoriso­liiton
osallistuminen koUektivisoi-mistyössä
ollut verrattain heikkoa,
mutta,- "itastä lähtien on nuoriso­liiton
kiinnitettävä mitä vakavinta
huomiota kantajoukkojen muodos­tamiseen
kollektiivisissa talouksis-
Nuorisoliiton johto on päättänyt
siiriää^ VEÖiintäia 10,000 parasta
nuorisoliittolaista kiviihiiltpiireihin,
•5000 nuorisoliittolaista rautamal-mikaivoksille
ja 3000 ikoneraken-nus-
ja metallit^taisiin.
Selostuksensa lopussa lausui tov.
Kosarev: Puoltreeh avustaminen
taloudellisella .rintamalla merkitsee
tällä hetkellä taistelua puolueen
päälinjan puolesta oikeistolaisia ja
trotskilaisia vastaan. Taloudelliset
kysymykset ovat etualalla. Talou­dellisia
kysymyksiä' ratkaistaessa'
kysyi Palette ivallisen leik- säästökassa, johon (talonpojat kau­punkiin
tultuaan voivat antaa ra­hojaan
säilytettäväksi. Kodille tu­lee
yli 30 eri sanomalehteä ja 42
aiicakauslehteä. Lukutupa on avoJrt-na
joka ilta. On ollut usein maa-tafous
y.m. näyttelyitä ja talbn-pojille
aina saatavilla maatalous-ja
neuvostöalaa sisältäviä helppo­tajuisia
kirjoja. Piiritoiminta on
ollut heikkoa. Kinoa ei ole vielä
saatu» eikä näytelmiä näyttämön
puuttuessa.
Selostusten johdosta- keskustel­tua
hahmoiteltiin päätöslauselma,
jonka lopulliseen muotoon laatimi­nen
jätettiin parin neuvostojäse-nen
tehtäväksi.
Toisena asiana käsiteltiin Kar­jalan
Tp, KKrn pääitös Talonpoi­kain
Kodrt uudelleen ; järjestämi­sestä,
jOsta tehtiin vastaava pää-;
tös.
md valistaanme poliittisesti nuori-
Roa. ja. luomme kommunistista maa­ilmankatsomusta.
OU sUs aika^ psana pöytä kffifiaksi 5a
siauttia rauhaa- sUtntuksesta. Sau^
maila kuninkaalla näet, joka Ql<
.Vesteicsla yaltlopäiFiliä %'aUttanut«
olevansa köyhä kuin äteppiksrjäiäl»^'
nen, oli nyt jo maallistakin-manuno-naa.
Varsinkin "uskonpuiidistutf* oU;
tuottava afääri Hänellä dll vlisltu.
haita maatilaa ja kokonainen aar­rekammio
kirkkojen Ja luostarien
kalleuksia. Kuvaavaa hänen menet-telyUeen
näissä liiketoimissa oU mm
Marlefredin luostarin, nykyisen kir­kon
edelläkävijän besoTkkaus. Luos.
tari oli noussut aivan Gripsholinaa
vi»«en ja kuului sille täUöhi itse
Gripsholmakui maineen *2^vineen
Mutta kuningas, joka hädän hetkellä
oli saanut turvapaikan luostarissa, a-nasti
valtaan päästyään siltä iimän
muuta Grlpsholman Ja lilhetu /niie>
het Jaolttamaan maahan luostarin
ja ottamaan' haltuunsa sen miduic^
3
NUORISOLIITTOLAISIA
KAIVOSTÖIKIN
. Ukrainan Kommunistisen .nuori
soliiton KK on julistanut erikois-mobilisatsioonin
nuorisoliittolaisten
mobilisoimiseksi Donin alUeen kai­voksiin.
Lähipäivinä aletaan selvi-tyskamppailu
ja joulukuun 10 p:
'on julistettu erikoiseksi mobilisoi,
mispäiväksik
USKONNONVASTAISEN TAIS-TELUN
TULOKSIA
Ryibinsk. 3. Työläiset ovat esit­täneet
kysytmyksen kirkonkellojen
käyttämisestä teOlHstuttamisen hy­väksi.
Piirikuhnassa on kaikkiaan
270 kirkkoa, joitten kelloissa on
yhteensä yli 2,000 tonnia metallia.
Tyuläisten yleisen kokouksen pää­töksellä
on kaupungeissa suljettu
jo kalfsi kirkkoa ja kolme suunni­tellaan
suljettavaScsi. Useat työläi.
set vaativat kaupungin keskuskir-kon
sulkemista jä sen luovuttamis­ta
kulttiiuritarkoitukiin. Grekövin
ja., Pogörelkan kylissä on strljettu
kirkot ja tehty ;niistä •'kouluja. K u ­luvan
kuukauden aikana on i y l i
20 kirkollista toimihenkilöä luopu-,
nut itehtävistään.
. Neuypsito.Päätti kokophtpa. sään-.:..:.-. ..ir
nöllisesti ja valitsi kohnihenkilöi-' JL
sen jaoston suunnittelemaan uu­den
rakennuksen rakentamista.
LUKUTAIDOTIOMUUDEN
LIKVIDOIMINEN
Luikutaidottomuuderi Hkvidoimis-su'un
«itetlmä vuodelle 1929^—30 ön
lopullisesti^ vahvistettu. • Neuvos.to-
Venäjän alueella itullaan tänä
•vuonna opettamaan lukutaitoisiksi
vähintäin 3,175,000 (tähän ei ole
laskettu autonomisia tasavailtoja)
lukutaidotonta ja 770,000 vähä-lukutaitoista.
Tänä -vuonna tullaan lukutaidot-tomiius
likvidoimaan teollisuustyö-
Iäisten keskuudessa kokonaisuu­dessaan.
KcUektiivisissa ttalouksis-sa
jä neuvostotiloissa tullaan. lu-cutadottömuus
likvidoimaan lopul­lisesti
ensi vuonna.
Nykyään suoritettavan likvidoi-mistyön
vauhdin jJerusteeHa on
: 'Jeuvosto-Venäjän Kansankomisar
rien Neuvosto asettanut lukutai­dottomuuden
likvidoimisen lopul-
;iseksi maalaajaksi vuoden 1931—
32. Tällöin on lukutaidottomuus
saatava likvidoitua kaikkien väes-
1 lökeitosten keskuudessa Neuvosto-
Venäjän alueella.
ai
suur-pesä
(Jatkoa edelliseen numeroon)
5,000 NUORISOLIiTTOLAISTA
METSÄTÖIHIN
tahoja. — Likasta itseni- — En ikhiä
olisi onnellinen noiden rahojen seu­rassa,
huolimatta sittä&in, että sa­malla
omistan sinufc,—- Haluan
tä vastaan. Ja hän empi ottaakto
sitä. Hän veti jo ojennetun käten­sä
takaisin ja katsoi kysyvästi Ru­byyn.
Tämä nyökkäsi vakuuttavasti
ja kehoittavasti päätään ja han o-jensi
kätensä uudeUeen mafcsuoso-
^ ^ ' ' o n , poikani ja tyttäreni-
^ olen nyt kuin isä teille. Ol-teisen
kätensä RubyHe. sitten tol-
S^Palettene,japurist^tua^n^^
vei hän ne juhlallisen hitaasti yh-
Iccu, ja lausui, vahvahl«lcv^ ka.-
^ S l a i i n ja korahtelevalla-aanella:
päästä noista rahoista eroon nön
pian kuai suinkin."
"Mutta rakkaani!" Etkään nyt ole
pois järjUt^?"
"En! Järki ei ole järkeä, ellei se
ole sopxisoinnussa' ihmisen sopivai-suustunteen
kanssa. Sellahien; järki
ön raakalalshhnori'jäike» — saman-l^
sta kuin mikä ohja» Raspottnlen
ja Ht^itien pj^imyksJ». Siinä ei
ole hihimillisyyttä eikä - hienoutta
— olkoon, että se «siintyy sivistet­tynä
—•".
"Sinä ajattelet nyt sydäanmellä,
Robert." Huby sanoi, kujeellisesti
hymyillen- "Ja tfedätkS mitä? Sään­tö
on — varo naista, joka rakastaa
päällänsä, ja miestä, joka ajattelee
sydämmellänsä."
"Siispä sinun tulisödn varoa mi­nua,
Ruby- J a r kuitenkin aiot memaä
Icanssani naimisifn —
<JaficeU
Moskovassa on päättynyt kom-munfetisen
nuorisoliiton neuvotte­lukokous^,
jossa käsiteltiin metsätöi­tä
Jkoskevia kysymyksiä. Paitsi
selostusta nuorisoliiton tehtävistä
metaSialoudessa ja kantajoukkojpn
muodostamisessa, oli neuvottelu­kokouksessa
selostus metsätalorudeh
tilasta ja sen edessäolevista ylei-:
sistä (tehtävistä, metsätöiden ,uu-
•destijärjestelystä sekä osuustoimin­nan
tehtävistä metsätyö&unnnitel-mien
toteuttamiseksi.
Neuvottelukokous katsoi yälttä-mättömäksi,
että nuorisoliitto lä-h€<
ttää metsätyöpiireihin metsätoi-'
tä varten tänä -vuonna vähintäin
5,000 nuorisoliittolaista. ~ Mosko­vasta
ja useista niuista kaupungeis­ta
on jo lähtenyt joukattain nuo­risoliittolaisia
metsätöihin, pää­asiassa
Arkangelin lääniin. ,
NUORISOLIITON KUU0ES
TÄYSMSTUNTO .
TILATKAA VilPABS!
Moskovassa oli NLKNL:n Kes­kuskomitean
kuucfes täysistunto.
Selostukse^an nuorisoliiton työn
tuloksista ja edessäolevista tehtä­vistä
maan teollistuttami^essa ja
maatalouden uudestijäi-jestämises-sä
keskuskomitean sihteeri Tov.
Kosarev kuvasi useilla tosiasioilla
ja numerotiedoilla' kommunistisen
nuorisoliiton suuria saa^vutuksia i a -
londellis^ssa rakennustyössä, erit­täinkin
sosialistisen klpailon ja is­kuryhmien
järjestämisessä. ' Sosiä-
'lisstisen kilpailun aalto nuorisolii­ton
riveissä on vyörynyt etäiisim-piinkin
kolkkiin. Nuorisoliiton
" Ja; kultetfiln oli Knuutinpoika
vain näpistelijä verrattuna sellai­seen
suurpiirteiseen vallan ahmat­ein
kuin <Bo Jubaninpoika Grip, jo­ka
eli pari miespolvea aikaisenunhi,
ja josta linnakin oli saanut nimen­sä.
Hän otti mammonan arvovallal­la
täsmällisesti' kaiken mitä halusi.
Ruotsin ja Suomen kohtalosta el ole
koskaan määrännyt kukaan täyslval-talsemmin
kuin tämä läänlherra Ja
oikeuskansleri, minkä kädessä lain-
Ofäyttö ei tarvinnut sellaista, Jos koh­ta
läpinäkyvää sulkaverhoa, kuin
nykyaikana, jolloin mammona Ja
mahti on paljon keskltetympi kuin
keskiaikana, jakavat Orlpln vallan
sentään muutamat kymmenet trus­t
i - ja pankklherrat, kukaan el .ole
suorastaan ykshi kaiken valtias.
Mutta, Grip oli; muut pikku lääni-herrat
olivat ifvaln hänen vaseäieieai^
Joita hän"^ suvaitsi käytännöllisistä
syistä; ne eivät vaaranneet hänen
suunnatonta omistustaan. Niin, kas­kipa
hän Itse kuninkaankin — eikä
kuningas häntä — luokseen sopi­maan
liiketoimista, talonpoikain nyl­kemisestä,
mihin kuningas oli Gri-pin
mielestä tarjpeettoman paljon se­koittanut
näppinsä. Ja kuningas tai­pui,
ja juuri täällä Grlpaholmassa,
Gripsholman linnansa enUsessä asus­saan,
mistä vielä on rahtuja JäleUä
vietti Grip, lifkctolmen oxinelUsen
päättymisen j a o s t a juhlaa — ai­van
samoin kuin kapitaalin suurval­lat
m^dän päivli&mme, saatuaan
suuren pörssivolton taikka ajettuaan
demokraattisessa parlamentissa läi^
uusia suojatulleja taikka saadessaan
75 prosenttia rahtialennusta, mene­vät
loistphotellUn jix mässäävät ei­vätkä
suinkaaa syyttäi>- vietti Grip
juhlaa, minkä i^tyttyä hän jakoi;
aterioidessa käytetyt kultavadlt ja
lautaset kuninkaan seuralaisille.
Mutta hänen valtansa oli sentään
yhdei^ suhteessa rajoitettu: viika­temies
ti^i ja mana el kuulunut
Gripin läänitykälin. Jaf puotm vuosi­sadan
kuluttua maissivat Ehgel-brektin
miehet kohti bänm entistä
linnaan^, josssi nyt asui muudan
kaikkein/ kauheimmista nyl^rrivou
deista, j a jo!^ sytytti pelösfa linnan
tuleen Ja purjehti khrevllkkaa koko
jxmoluolasta.
Ja kaikesta saauanatbnnasta riis­tosta
j a sorrosta huolimatta, kesti
kansa, kaiken lä^iiherra- ja rubtl^
nasvaälaa. a j a a, ^»skä v^^^ aika» er
teenpäin, l^unnes ; päägtlftt fyisixm-puhdistuk^
en", ts.
Hän se -ralonntitti iq^SQrlsen Grips-bohnan
linnan ja i^Ietti siellä l l i l ^
tavan kffstllllstä peÄe-^^&äää.
lajunkkari oli nousussapa nitjeznitit
nnoolaBtUainen kapinasnfcs^
surmattu,- puhumattakaan. Böistfem
tyrannista, joka' oU ajettu-maas^
Uset ksiUeudet. — Niin. kannatU to­della
panna pöydän koreaksi, ja
niinpä kulutettiin ykslssäUn ahiols-sa
Iidoissa, jotka kestivät kuusi, vlik-^
koa, liha- ja kalaruokaa/lukuunot­tamatta.
229 tynnyrUlIstä leipää. 691i
tynnyrillistä olutta, 8 tynnöriUlstä
voita ja 1270 kananmunaa. Ja mitä
lihankulutukseen tällaisissa tilai­suuksissa
tuli. saa siltä Jonkinlaisen
käsitylcsen, kun tutusttunme. van­haan
kirjeeseen, missä itnnän vouti
ihmettelee, miten vottaisiin tulla toi­meen
lähetetyUlä 24(^ härällä! —
Ahmattien linna missä el paUneni-dylUllä
ollut paljon Ulaal
Ja Kostaa Vaasan Jälkeen astui­vat
uudet "marsalkat" sauvoineen e-siln:
kuninkaan rakkaripojat jptka:
kiduttivat t(^ia:an vuoron perään>
Grlpsholmassa; mässäyspesä oli nyt
muuttunut yhtäkkiä vankilaksi, kun­nes
Juhani njyrl^tl Eerildn sen'
vuoksi, ettei tämä cfllut myrkyttänyt
häntä. Ja nämä kwuiilt lapset olli
kasvatettu mitä puhtaimmassa Lut­herin
usko&sa, mikä el tiefc^tl estä-i:
yt että heistä, tuli kansansa kauhu
ja että he tuhlasivat ylellisyyteen l -
sänsä suunnattoman omaisuuden yh­tä
pian. kuin tämä oli sen TmnTOclnut»'
Gitipsholman herroilla ei ollut slUr
nausta.
Mutta linna puhuu pienemmistä^
lein herroista, jotka eivät kuitenkaan
olleet "paimenia". Siellä saivat olla
vankina sigismundilaiset, jotka oli­vat
säilyneet, LhiköplngUi teilauspöl-kyltä.
Näiden Joukossa oUvat suoma­laiset
herra* Sfci^arm Ja Kurklkln,
JotkÄ herroille harvinaisella suorasu-»
kalsutidella myöntävät seh^ääi;^. pUr-tämässään
. khrjoltuk^essa kärsiväp&a
syntiensä tähden". Ja kun vielä
mainitsemme Kustaa IUcnnen, sie-vlstelijäkunliokaan,
Joka Neeron^. ta­voin
uskoi olevansa el ainoastasi
suuri hallitsija yaan myössuuri tai­teilija,
ja Joka sen vuoksi raJKnsi
Gripsholmaan teatterin -cniaa esiin­tymistään
varten; Joka slevisteU ja
keikaroi silkissä Ja sametissa, ^ n
ncs herrat pettivät hänet Ja hänen
oli turvauduttava rahvaaseen, kiutön
niin monen muun ruhtinaan ennen
häntä, Jolloin hän pukeutui äkkiä
sarssihi ja puhui idtkonmäellä Tao-lain
talonpojille^ pelasi, tosin alhais­ta
peliä, mikä el kuuksikaan 'pelas­tanut
häntä salamurhalta — k u n o-lieoome
mainhineet hänet^ olemme
käyneet läf}! Gripsholman oleelUslm
Tokkoia ykslkä^ ^Jeeijvalhtajap
;on' -nuohtamit 'Ti(ifitiyjifci»ftfintuiiqw
alussa kuvaanötta tOitä tuntäta.
jotka mteies^ temmastdevat eraci
hetken oh&a»)tyä. KnUakln oa
omat tunteensa, ja Jokaisell» <m
sm 95 profi. yhteistä. Yleensähän
JO vanhassa kansanlfttattssst vtäitet-tUn,
että «^tm hfitM on katkera*
mutta kaikki täytyypJ •voittaa''.
Nlhi lienee ollut meHläfcte, mnttsi
el Idin suuresisa määrässä, että sutä
kannattaisi laulua seidtt&ä. o n luon­nollista,
etä ha&eata on yhtSkkiä
' im':?!}
jtOc lähetyksistä «Ote $amOi
lähetyksistä ?20;00—l^aÖSjr
(Bhetykaiatäv : ?PO;ao-«f7iM»TA :|a
huomata lähteneensä- toverien luota,
jotka ovat kaikissa sydähtä lähim­missä
asioissa kuin yhtä' verta ino-net
ajaseajat tttnluu tyhjättä...
Sinne Jäivät rakkaaseen New Yor-, , . ^
kllh ja "Pinntownihi monet, joiden *^-<><>^^h«*yJMiatä.WO.00--^Ifl»l«O
arvoisia ystäviä el usko monella-ff^^.fP^^VfH***]'^,**^^^
kaan tahSla koskaaTtoiS^. rÄ^^^^ Sinne jäivät monet t«mte.mattomat, hetySut $ ^ 0 S S S e ^ ' ^
joident kansa ystävyyssuhteet ovatl Suomen',|^,o^tK>a;Kiaa«l
rakentuneet vahi julkisen työn kaut- \ ^^AS- sad&tä Smk^a;^
iäkaiur
Edessäolevat uudet olosuhteet, uu­det
toverit, unttet halut, uuä elämä
synnyttävät utellatsuutta. Siksi into
lilästä mahdollisimman pian tä­män
vuosi -vuodata lyhenevän rapa­kon
tuolle^ puolen, plOden öiden Ja.
hulmuavien revontaBen. valkoisten
Jääkenttien ja lumentäyteisUiä u l - r , . . * " ^ " ^ " ^ otwva
nnvlöa metsiä maöhan. Sellaisena, b'" vastaan myps^öi:
han moni k u ' ^ talvista Siionrea,.
valkkjt tfotba e i ulbttuisSkaan He:-
singhi ulkopuolelle; joka. on melkein
yhtä paljon meätiimahkaupunki kuin^
New YorklUn, JöskUv taskukoossa. Ja J. IHV^;-— - U , ' V^^^
Tehkää mhotyiäeie oirätteA^; • '
Box 69/^.suD8iMWv'ö»fc^':'-^;^'';^3il
VapaudpHe ottavat tahaVSUM
PORT AnrmikMAim
• Port..Arthurv..- iÖateribr•^;•:->;;4
1196 St. Antote* S t ,
Montreal, Que.
AAm mtfim
Kirkfand Lake, 0nt.
pan0vatldn<. aimnen kääntämään nök»
omsa takaisin pikemmin kuin itee
luolettekaen..
Eikä snmm sietMikään ote ikävä.
Sen mitä. alussa latelinune eron ikä^
vyydestä. oi&ln vain pidjafl» sio-nan
koreutta, johon lähimpänii syy­nä
on ihmisen Iankaikkinen haloi
tekeytyä haikeaksi.
Ja täällä sitS Jo mennään Aihm-nilla.
Vuorokausi vasta kulhnut sil­tä,
kun "Estonia" myöhästyneenä
liukui idos Brooklynin, telakastaan
utuiseen Now Yorkin satamaaiir Ja
painui hiljakseen, pienten lotjten Jo|{>5T Broai?ieW Ami tfiaon^
hinaaja-alusten lävitse Sandy HOo-J ^ . - j ; ^ . » ' 1
lela- kohti Ja sen Jälestä ulos aavaUe ] . - . ^AVm ffEItffir
- ' 1 l
JOHN moRi
Sotrth ft^cöSfiie^ _
Osuuskaäplmv l^tttttilt», OM. " -"^^ \
selälle. Kokan kurssi on- Haiifaadto I e»** Patfc^taknniimiy
ja- sinne, saavutaan- vasta maanantain-1 '
mot muistot. Ja havaineet.t ettei pa
mehsauva ote suorittanut stellä mt-tään
osaa.
Mutta prlnssi-klrJalUja on kulten'-
kln "oikeassa siinä, että "keisareista
on tullut pahnenla". Gripsholman
linnan .'historiassa, on iiselta,
Joiden päivät ovat päättyneÄ päl
menmälsesti sikäli, että ovat lopal-ta
joutuneet sotketuksi Jalkoihin:
kuten Eerik XIV:nhen, Kustaa m :
nnen Ja Kustaa IV Adolfin, Joka
hänUn tylsäin linnassa aikansa,
kunnes lähetettiin maanpakoon.
Kaikki tämä el kultenkaaii estä
että tätä kaunista Ja Jykevää "muls
tojen" linnaa katselee mielihyvin
sen sUnä seistessä tehtlkudoksessaan
ja Malarin sylellemänä. Tunnelmaa
tosin häiritsee sydänsuven sunnun­taina
läheinen tanssilava, mikä niät-kyy
ruotsalaisen hambon jyskeestä
ralvomoottoriveneet,. jotka kilpaile­vat
selällä ja tekevät vaivaiset 30
solmuaan tunnissa. J^ tqrylseptettl
Joka yrittää parhaansa niukaan v i ­ritellä
kaimosävellä puollbumaliafset-te
nykyajan ytelsiffle kousmnglnfao-telUn
puistikon lähettyvillä. Sanoin
"häiritsee". Todellisuudessa saadaan
kuitenkin olla kUtolUela, että ihmis
sukukunta hn-laji»aan nihi äärettö­män
sitkeätä, ettei se ole pitkän
"jäacautensa" aikoja, jota Grips-hohnakin
edustaa, menehtynyt Jätti-
Uskojen tavoin, vaan päinvastoin l i ­sääntynyt
ja varttunut, mikä. tietys­ti
<m hyvä asia, vallankin sitten, kun
"paimenet" vetävät esllh renssells-
«lään marsalkkasauvansa. jolhdn vas­ta
hamdoUa Ja torviseitsikoilla Ja
•alvovenelllä on kalkki syy jjjtkyä,
'»uhala ja kohista. Astukoon'vato
?8iln rensselimlehet.
"lyöväen^r halUti&sen
menot lisäänfyTät
aaiCTuno. Ajetaan vain puälet vaUh- {
tio,, ettei t u l t a ^ yöUä t>erlUe. Jon-kun
Verran matkustolfa saapuu slel-|
tä lisäksi laivoifth, ja sen Jälestä 9 •.:—•---•—^ T.'
vuow&autta iK>bjol8ta ÄtlaiitUL^^^^^^ Canadan vaMen vH^
penhÄmina on seuraava pysäkki, Ja kalkkia maan viroflU^^ «SS^^^^^
slttöi Belfllnkl. . ' "
Bfijeitäf cnk Buomalalslfl; tä8sä> iduni r - - — - r - ~ - ^ . — - — r T 5 ~ i i ^ , - .,
suomea puhutaan joka swmnalla.8ifn kohdtetuvlo^ aaml^r--:-:'^^'^^^^^^^
Enhnmäkseen nuort» väkeft.'-.Yksi"L Osoite: ^•^ ^V.;-:-:VV'\,VV^;:;M^^
CoDtuUte General, of
Boonv d ia
näisiä; tyttöjä m useflsnpia> J» ytel-naiset'
pojat oviUb yten> kiitollisia^ Ja
onnellisia. Kun viimeksi^ matkustim'-
me omin nimlimme; fil ollut isäln^j 1410 Stanley Stjree^JKontrot^^
Kun meillä: oa vahvempi astiamme XCormr St; Cathai^iie' aöd-Steiflilir) -'^
mukana^ on nfito. Maailma on' kal- •AKSELr.||AlMÄ
pSäkonfluli. ^fl
kessaoUut meiUo nurinkurinen. Ja
vapaus oUsi yien^ kallis käsite. , - ,^„g^^. « . ^ « « i . ^i^iMäi
^ P ä i v f t merellä; on suloinen. L S S ° Ä l ? ^ c k^Sf^^
Ttihot kertaa meUuIsampi kuin New te. Port Arthur, Oat. -•••••^'-^'^•'•'-"'-^^
Yoridn^ painostavassa atmosfäärissä jSoorimäkL S19 BajT' S W
Jossa IStna <ȣ paksua Ja tukalaa ja Ont- H. P. Albert &irntfliMrii^^3
nhn raäkastft fajengtttä& E i nyt pals-14^75 Main. St.r Witmiii«B^^^^^^^1^^
Jellikta. mutta el^8a<Waan.^Gnpa. 'g^ pocfc Sl^, SaJht Johtti N ^ i
hap tuon^nohlen tyypIlUnen harmaa __ G. W. Ti3rnroöä{, fiSl HÖ^«'S^^^
päivä, mntta sdfalBMiflkfn vilhäyttä-1 Vancouver. B.C*.
vä. touha kuist tavaDfsesiii' lokakuus­sa.
kuii>^.el ole* koleata, ja melko ty-voitä^
Melko, tyventäkö? Eihän nyt I TtTRR<%i^ il
tuute lainkaan. Hiukan värähtelee ***K< a w « rÄ
meren phita ja jälklmainlngtt kel- ottaa vastaan .Joka päivä sekä
417
^lee 'koteihin^
Buffabn rahnil^ -L^^
vartijat ampmieet .
mieliea
nuvot l a l ^ i n a . Ja päämäärättöminä
ja laiva kalUstetelkBen hlljaUeen ja
hitaasti kuin vanhan verkkolsan
valssin tahtlssa . . . ja ttamehha on
mieluinen jamukava; Ja Jotkut ovat
kuitenkin Jo merisairaita. Sitä oli
joku ennenkuin köydet IrroUettUn
laiturista. Me otemme suosittanut
ttsesuggestlota, mutta henki on epä­röivä
ja vaikutus on. sen mukainen-
Onneksi oma seuramme ei tutmu
kosivaa liävoa heflatafiikslsta. BUFFALO, N. Y., joulök. 27; --•
Itsellämme et ole väUä. Pidämme J?«£«"e| F. D<mp£y^^^
sUtä, että meri vähän mylvU J a J:°^olaiBen poÖMdi^^
rolskahteteekto, ja siksi <mxaBvi\^'
pettynyt; ellemin^ soisi matÄonam-r"»^ ^'ff^y^^'^''''^;^^^^
Toe muuta katnt&mmiMma&TBjnx-l^^^ • ^
^Jir^iV^Lt*,^\t^« tuntematon toTterinsa pakeni.
kSySmmjSenStä^ v^no«ttfe2 s^itSten^. 2NSy.t ^otie^mP- g^^^n^ v eneenve neto mvfacosmtaesrki^kedjeSU,JeöeUna ; ' •:
me valmis nauttimaan dlvldenttejä. oli .tuotu huumausaineite^^^C -
Vanhana merenkulkijana otenme ta, j a et^-se ^ - i l m t t i - v ^ ^ ' ^ ' :M
huiMnannut, ^tä tSimä ••ES1»nla''|eikä pysähtynyfc.^^^^^'V
vastoin monia pubrfta, Joiden alku-Idetty mitään lövajtomia aineita.'
Johteena <m » . että tämä on faiot- Rannikko kolmlheit-taan
h i h l ^ pienempi monia toisia ikinen miehistö-o^n
valtamerilaivii^, on l^m^ä merlaftiK|hedän hihnääijL^irde
Tämä; el ote vihne vuoBlen tuot-Jtoom^
LONTOO, jouluk. 24. — .Uustol
Usärarvlolden mukaan tulee Eoglan-nln
venmmaksajien hankkia toJhen
i25fiWjOOO:n erä: valtion lisämenoja
varten. Tästä Bummasta tulee, käy­tettäväksi
-$20;300/)00 v.v 1929 ^röi^
myysv^akuutuslain mii^^laa^^^^^^^ i ^
mlen: avustukseen. PUoU^^^ niiljoim^
käytetään ulkmnaisiin alusmiäj^
vietävien ciirtolat'*im-.^!:besi1uuttamt-;
scen'
Itsensä: fcoitiMraammafcst—^ j(4 niini
voidaan, käsittää. -~Ja^t«^^i^
semiriftkst:kanssa -1 »«^it^ing^ajftnsa^
ISUbän se iUkdoen, ' ' '
mene ia^naMBk^iioiM^^
maa- ja{jiitta#l|ml§^
teitä, ^ entlsteä alköfoara&Hmet-j kuusi kertoo, J r k s l iu
Dovmey'n^ meanim
aaltojen halkojia^ Tämä c i « r i ^ i^^^^^^^^r^^^W^
kä vmiiiastl pahimmassakaan jaal- * " " ** '^^^ - --
tekossa *irtäiaar! vibt raskaasti Ja
"suonla-nykkieästl'' kula moöefe Ja
useimmat aluSsett innihoista laivois­ta
on mecihelpolsuadeh} tunnetuhn-päna
eglmerkktnft «liaiauxietanla^.
gun.,giatkugtajia; ei <fle lilaa ipal-isxa,:<
ai HMtkiii^jlpn gJtä/tto
ja^', nrnkavamioa. : 4cdEaJneh tuntee
. . _ , . . t luotöi , :
tlln laivoista lujSempIa Ja sitkeämpiä Downcy'n, meanea hänen vtifiem- ;'
myöhemmin tefraaassai * lftwh^>^> Ä^S^
oi! |10,00()m Jtakauks^^
väkijnömalaki^n tiS3ainus^^
T^niä.on: toiBen^keaPia.'IS^i^ö^^
den :isi8änä^.kuh' l^etri^x^'^^^
yattiipm^nr Bmpment mie%»aii^- ''"1
k» veneestä öläsflam UsitiÄSr.-^ "
takla^vl^ätti^^i
ta^täiajÄiciötif
:'m^"