Canadan uutiset, May 29, 1919

              te
li'
w
IM'
Ir,-
i i
k'
!NTFMERÖ 22
••Xi-,
P R I l U S T E T t U 1875.
(Keisarllliucn Pankki)
OF CANADA
« K im l i i h c t i i l t o raluia kolia, niin tämä Paukki välitUiii
teidän r a l i a u i u v uiiliin tahaii«{> sivistyneen nuiailman osaan.
ijäholUikiiä j-alKinnc [)ankiii välilyksellii. Sc o» varmin ja
lioljH)in keino.
PORT ARTHURIN HAARA-PANKKI. A. McKENZlE, Manager.
HAARAPANKKEJA GobaJtlssar Fort VVilijamlasa. North Bay'8
sa ia Sault Ste Mariessa.
-A-Naulasaaren
taistelu.
Kun lirihlikuun päivän aa­muna
Ahvolan, Oravalan.ja Han­nilan
joukot, -niitten mukana
Karjalan 2-.sen rykmentin 4 :a p a -'
laljoona. johon allckirjoittaneel-
Ici oli kunnia kuulua,'saivat viln
I(loinkin yleisen liyökkäysmiiiirä-
'yksc-n länteen, laukesi monen
jjiifhcii iiii(ili jännityksessti, sillä
sitähän vain oli odolettu.j Oli o-
( l o t e t t u a i k a a , jolloin nmakunnan
p ä i i k M U [ ) u n ^ i n , :Viii)urin vuoro o-lisi
vapaniua i-yssicn ja punais­ten
vallasta. -Jo n ui {^il is kuussa
t i e s i h u h u meille k e r t o a , eitä V i i -
jiuri vapautetaan jo j>ääsiäiseksi,
mutta , k u n ennustus syystä tai
; 1 oisest a t;i toi eutunut, emin'e t aii.-
.tonect e n ä ä uskoa todeksi sitä-
,kään. e t t ä , vapaana voisimme ol-
']a Viii)UJ* i s s a . !!\lutta k u n hyök-j
k i i y^disky ainieltiin kokonaista
v i i s i päiväii ennen vai)pua, koetti
,jokainen tehdä ])arhaansa. ehti-lidkscMnme
päämäärääni me | vapi).ua
l v i r l l ä i n ä ä n . — bä)»teenluijn kyllä
iliilHruumckin, vaikka, nn-illo ei
H u o t i i k a a n syytäl ci t i c d d i i —
' t i l a i s u u l l a ottaa osaa itse kau-
{)un,srin valloitukseen, vaikk-a. o -
11 i m mc s i t i l o d o 11 a n e e t k oi m c k uu-k
n a l i a ,
tFyökkäykscn al'kusoilto oli
! nui ] 1 \ a v a. K u i 11 k a ,[u 111 a 1 l i se 11 a.
ti(git ui kaani, nieidän tykistömme
alk oi I a u l a a Ha i mii a s s a , A h v o -
l a s s a ja Joullsenof>.':jakin;! . Nyt o li
t y k k ( \ i ä meilläkin ja ainmuksia
myös! "Tuntui j o kuunt<dijasla-kin
, f ' t l ä meillekin oli l u l l u l vol-j
n a , joka kuin nhatien sanoi
maaid<avait;;jille : ^ Vaviskaa, nyt
on aikanne lop,ussa I
.Joukot kulkivat rientonjarssis-.
Ba Kavantsaai'elle| jossa lo-.s i)a-
. taIjoona, sai suuren sot asaaliin,
sitten edeli(>en Hyvänlaii.tcen ja
Kilpeenjoelh;. Pienempiä k a h a ­koita
sattui nuilk; i n varrella, yk-
B i l y i s i i i |)iinaisia \'angilliin, u n i l ­la
yleensii riennettiui vain et(ien-päin.
lvilpeenjocillaoli vain sa­vuavia
raunioita taloisla,, jotka
punaiset olivat lapausa mukaan
lählessään sytyttäneet. Matka
j a t k u i sitten Jnuslilaaii, jossa
30:« palaljooim joutui'.pari k e r ­taa
taisi etuun — jääkäripataljoo­nien
kanssa, jotka luulivat uni-vormut
lomia kai-jalaisia vj^paa-eiitoisia
punaisiksi. Karjalaiset
saivat olla tulen alaisina, mutta
itse eivät tietenkään a m p u n e e t,
Hflllä jiliikäi ipataljo )nala'set oli>
vai hel|)Osti lunnoVavitsa [ K i ­vuissa.
• S»;' kaukse:':i eivät k a r ­j
a l a i s e t 5-e.viytynect u.-rei!t.".. iSir
tcn tultiin Ilanhijo';!le j a si:^'])
iedelleeu i ' i vinmaa .i^ifi ta-palnni
pioJii väliko'i J linneii-kni
jouhkDnmc o l i \ }i cl;li:!ec'
päästii k u T i o l l e e u a>,' •«•li»» a.lKoi
punaisien Tienhaai-an ascinalta
panssarijunassa tuotu | pikatykki
^^^rveästi ulvahd|dla, kaatae;i yh-Öen
miehen. Ampumisen tauot­tua
jatkettiin matkaa. 4:s>])atal-äoona,
jonka päällikkönä toimi
jääkiiriluutnantti Salminen, aset­tui
Lahtisen- kylään, -5 J S - v ^ i ^ F r k k i
Närväsen johdolla Sunr-Mci-i-joelle
ja 10 :s, jonka päällikkönä
oli varaväiirikki IHcimolaiucu,
Naulasaarcen.
1 iruhtikiHin 29 i)äivää vastaise­na
yönä olimme siis Viii)iirin e-
(lustalla. Tuntui niin oudolta,
m ut t a sam ai 1 a j u hl ali isclta kat-s
e 1 h i n ii t ä s un n na 11 o mi a t u li p at -
sa il a. jot ka kaupungista kohosi­vat
.leimuten pinujässä yössä.
Tiesi olevansa tähellä, mutta sa­malla
v i e l ä voinnit Oli j)elasta-m
a a n sitä. mikä ehkä; pelastetta­vissa
oli. Niinpä onkin ynnnär-rettävissä
hermostuneisuus jou­koissamme,
kun ei ollut mitään
t i e t o a yleisestä asemasta eikä
kyökkäysmääriiystä Naulasaarcn
pattereita vastaan annettu. Vies­tit
kei-loivat Vii[)urin jo olevan
vai koisi en hai 1 ussa ja - punaisten
vetäytyneen pois Naulasaaren
v a i M i s t u k s i l t a , mutta, molemmat
li 1 ih n t osottautu i vat kni lenkin
perät lomiksi.
Tulipa sitten 2!) päivän iltana,
Iosin melkoisesii•: myöhästyneenä,
ratsumestari Ifussolta ilnunl us,
että meikläislen tykistö alkaa klo
illalla Hovinmaan asemalta
ja 11 :s i)a lal Joona
Tienhaaraa vastaan
pommittaa. Naulasaaren varus­tusta,-
ö:s
hyökkäävät
lK.)hjpise8ta, jolloin 4 ninen ja
U):nnen on oltava valmiina hyök-käämäiin
Naulasaarta vastaan
sen eteläpuolelta. Miesten mie­let
virkosivat kerrallaan. Jokai­sien
tiesi taistelun olevan viimeis­t
ä , ellei viimeisen, Viipuria vas­taan
vyliryt taessa. llyiikkäys
kiiitenkin epäonnistui.
Kun jiimittäin 4 :s ja 10 :s pa­taljoona,
l ä h i i vät hy()k käämään,
i lykist() piiästänyI . iiäntiikään-eikä
noita kalita muuta patal-jocuiaa
kuulunut e i k ä näkynyt.
Y ril I iimätl ii ei k ui t enka a n hyök-
"^'d y k sesiä luo vut t u. Pa tai joo n ui
marssivat Tienhaaraa kohti, jossa
oli purmisia ja i*yssiä ainakin yli
7.000 miestii, heillä oli tarpeelli-n'
n ^niiärä konekiväärejä, eli ty-
Icistöä ja h.e olivat hyvissä, venä-
Ui i s t () i M i lv oi n a a n r ak en n i vt t a in i s -
s'i \ ;ii'ustuksissa. Karjalaisten o-n
liyiikättjivä jioin 2 km. piiuisen
aukeaii niityn y l i . . ' Uc kulkivat
aina -IjlO metrin päähän punais.-
ien etulinjasta, päälliköt etune­nässä,
mutta silloin ulvahtivat
pi i n a is te n k y i n m e n et ku nl ar uis-kiit,
mH\slen oli heittäydyttävä
kiireimmän kaupalla maalian ja
})<'räydyttävä. Paluumatka saa­tiin
onnellisesti suoritetuksi ja
kolvO:taisielussa ei kaatunut kuin
yksi mies. Pataljoonan päällik­kö
Heimolaiselta ammuttiin lic-voneii
alta. Vastahakoisesti mie­het
peräytyvätj mutta ylivoima o-li
liian suuri, sillä karjalaisia
oli vain noin G»50.miestä yhteensä.
Niin käy,^^ tuumivat^ miehJet,
kun hyökkäysrnääräykset anne­taan
niitä tarkemmin harkitse­matta."
Ainoastaan punaisten
Imono ampumataito pelasti koko
i'j,ttokon^ '.sitä saivat -mielietikiittää
siitä, "etteivät jääneet Naulasaa­ren
niitylle joka mies," kuten
luutnantti Salminen sanoi.
Joukot vetäytyivät siis entisiin
asemiinsa ja asettuivat levolle.
Luultiin, etteivät punaiset aina­kaan
nyt ' hyökkäyksen jälkeen
ryhdy murtautumaan länteen
päin, ainoaan suuntaan, jossa
valkoisten "teräsvyö oli mahdol­lista
enää katkaista. Mutta pu­naiset
yrittivät.
^ Kla 1 aikaan yöllä, kun miehis­tö
ja päällystö olivat levolla ja
vain vartijat valvoivat, tulivat
cnsiämiset hälyyttävät ^tiedot ja
sitten leikki alkoi. Punaiset
Ivyökkäsivät vyöryvänä laumana.
— Apua!... apua!... apua!.,.
kuului joka taholta. Pataljoo­nani
m e pä äi likkö, 1 uutnanttl Sal-minen,
otti kaikki ilmoitukset
tyynesti vastaan, kylmästi ja
harkiten. Hän aikoi nähtävästi
torjua jvunai.sten hyökkäyksen
kaiii:essa hiljaisuudessa. Mutta
vihollisen ylivoinut oli n i i n valta­va
että hetket olivat kalliit. Vyö­ry
.uhkasi hukuttaa kaikki.
Milhrisella tuntui asema Nau­lasaaren
' eteläpuolella Lahtisen
kylässä, osoittaa m. m. se. että u-s
e a I j) a i k lv 11 kun t a la i s e t j a i n u ut-kin.:
tulivat pyytämiiiin ivataljoo-nan
j)ääHiköltä saada Iarttua a-seisiin,
sillä:-'Asema on nyt sel­lainen,
että ennemmin on kaa­duttava
kunnialla .taistelussa
kuin soriMvttava heidän jalkoi-
I v i n s a . A l l v o i todellakin olla va­littavana
vain ne kaksi vaihtoeh­toa.
'^'^*|1^!f||
VJ\ 1 n e 11 k u i n -1 ä y d el 1 ee n oi i m m e
käsittäneetkään, mistä oli kysy­mys;
läheni punaisten lauma hir-myrskyn
tavoin. Kun ankariin-maila
ukkosilmalla jyrisi ja pauk
kni. Tulta tuli. tuli kivääreistii,
konekivääreistä ja tykeistä. Tais­telu
oli: sitivkin kaameampaa, kun
yö oli sy s i m u s t a, n i i n' p i m o ä, et t il
tnskin vierusmiestiiän näki. Moil-
Ie oli siitä kuitenkin eiiemmiivv e-lua
kuin i)unaisille.Me olimme
a s(> m issa ei vä Ikä inu i a sei voineet
I ii h d ä t ä, V a j k ka me k i n a m m u i m -
me vaiiv leimaht(;levia tulia' koh­ti,
u i npimäl 1 käiin aukea 1 le, jossa
punaisten tiesimme olevan.
Hetki tuntui epätoivoiselta. Pe­lastusta
el tuntunut enää/olevan
missään. Kuormastoinme, oli ko-mennetlu
lähtökuiitoon. 'Mutta
minncT Sitä el osanivut kukaan
sanoa. Kaikki tiet olivat tukos­sa.
Tiiylyykö nieidiin tähän sor­tua,
vkuormastoinemme, kaikki-nenrme.
.? se kysymysnousi mo­nen
miehen rinnasta. •
. Punainen vyöry läheni. l<^uu-la'l
vinkuivat kaikkialla, kuorma-rengit
kin haavoittuivat. Alle­kirjoittanut
lätiti silloin patal-i
Joonan komentajan luo o i tamaant
s(.'lviiä, olisiko edes kuormastolla
II1 i n k ä ä n la i s ta, m a h d o 11 i s u u 11 a pe-räytymiseen.
-Lahdin juoksemaan
j a etsimään. Eikä aikaakaan,
kun luutnantti Salminen vaka­van
piuittävästi. mutta yhtä hert­taisesti
kuin rauhallisemmissakin
tilanteissa huutaa: ''Komenta
kaa kuormasto Löytömäelle
ta toisensa- jälkeen lyötiiri; hyök,
käykset takaisin. ^ ^ |
Naulasaaren taistelu oli 'taiste­lua
elämästä ja kuolemasta. Jos
valkoiset olisivat hiulcankin an­taneet
perään, olisivat he hautau­tuneet
vyöryn alle. Pimaisilla 0^
l i se taas viimeinen yritys mur­tautua
länteen. Se oli ainoa epä­toivoinen
keino, ainoa tie, jolla
olisi voitu saavuttaa l.>rkkäystä
lopulliseen tuhoon." ; ,
Ainoastaan pari kolme tuntia
kesti tätä raivoisaa, epätoivoista
taistelua, jota täydellä syyllä on
nimitetty " K a r j a l a n , clikäpä ko­ko
vapaiisodaii verijsimmäf^si,
mutta saidalla kuhniakkaimmak-si
taisteluksi." Aamun sarastaes­sa
punaisten laumat hajaantui­vat
tai pirstoutuneina antautui­vat.
Taistelussa kaatui punaisia
lähes 1,000 henkeä ja yli 5,000
joutui vangiksi. Ja noin 650
miestä oli suorittanut kaiken.
Saatiin suunnaton sotasaalis,
kuormasto, täynnä Viipurista
ryöstettyä tavaraa, tykkejä, ko­nekiväärejä,
aseita y. m. Naula-saiiren-
lujat varustukset joutui­vat
valkoisten käsiin ja tie Vii­puriin,
joka sillä välin oli joutu­nut
myöskin heidän haltuunsa,
oli täältäkin vapaa. Taistelussa
kaatui myöskin punaisten itäisen
rintaman ylipäällikkö.
Naulas-^fiaren taistelu osoitti
loistavasti, ettämichissämme Oli
taiMiioa ja sitkeyttä. Pitkän, ra­sittavan
ja vaivaloisen marssin;
jälkeen antautui repaleinen va-paachtoinen
joukko taisteluun
kymmenkertaista vihollisvoimaa
vastaan, voitti, pirstosi ja vangit­si
sen ja m a r s s i voitokkaana pää­ni
ääräiin^ä, Se näytti, e t t ä k u ur
nollises'ti johdettaessa, kunnollis­ten
])ääl.liköitten käskystä se te­kee
kaiken, mikä ihmiselle on
malidollist<v. Siksi on myöskin
ainaiseksi piirtyn.\!ft Vapautusso­tamme
hif^toriaan NaulasaiiFcn to­dellisten
.sankarien nimet: luut­nantti
Salmisen, varavänrikki
He i m o 1 a istui ja kom{) pji nia n jiääl-likkÖ
Uskin. Heille ja heidän
johtamilleen joukoille, Karjalan
2 :sen rykmentin 4:nnelle ja 10 :n-nelle
pataljoonalle, annettakoon
siitil julkinen tunnustus.
A. Lallukka.
SUURISTA LUVUISTA.
11
T^mä 071 se askij joka tuo teille
xnaailmän parasta ptirui^u|»akkää.
1
tUPAKKAAI
Tehtyä valikoiduista, van­hoista
,ja mehukkaista tn-pakanlehdistä
— ja taat-tua
ehdottopiasti puh­taaksi.
.
KAIKILLA
KAUPPIAILLA.
Löytiimäen tien olivat poikamme
muutama h.etki sitten puhdista­neet,
.saaden vankeja.
Kuormastomme lähtiessä l i i k -
M e (^ 11 e o I i n 1 i e s t(51 n m e a s ci n a m i t ii
vaikein. Ammukset alkoivat lop­pua,
kun asekuormat jouttdvat
pakenemaan ensimäishiä. Ahtaal­la
metsätiellä iiäytti_ siltä, kun
niitten takaisin lähettäminen
miesten olisi mahdotonta. Luut­nantti
Salminen katsoikin silloin
puolustautumisen silloisissa ase­missa
ja antoi käskyn peräytyä.
Mutta silloiiuosoitti kolmannen
komppanian jväällikkö J. Uksi,
mitä liän 'ja hänen joukkonsa o-livat
'miehiään. " E i vaaksaa­kaan
takaisin, . vaikka jääköön
Naulasaaren saloille joka mies!"
Se auttoi. Asekuormat saatiin ta­kaisin.
iMiesten mielet t ä y t t i uu­si
luottamus.
10 :s ja 4 :s pataljoona saivat
taistella kymmenkertaista ylivoi­maa
vastaan. Heidän järkkymän
tön rohkeutensa ja piinaisten
summittainen, yltiöpäinen ja jär­jesty
ksetön hyökkääminen pelas­tivat
aseman. Punaiset vyöryi­vät
tilleissä / riveissä, ryhminä;
hajallaan, am puivat^^^ huusivat,
pääsivät raivoisasta vastarinnas­ta
huolimatta meikäläisten ase­miin.
Siellä syntyi taistelu mies
miestä vastaan kiväärinperin''
pistimin ja -puukoin. Jouduttiin
suoirrataan käsikähmään. Mutta
karjalaiset eivät horjuneet.' Ker-l
Matematikassa ja luonnontie
tee.ssä tapaamme usein lukiija,
jotka esittävät m il jovvia, bil jonia,
trilJonia j.n.e. kyllä niitä lu­kuja
lausumme, vaan harvoin tu­lemme
tarkemmin ajatellefiksi,
mitä lavattoman suuria määriä
tuollaiset luvut edustavat.
^.
Usealle ei tunnu olevan suurta­kaan
erotusta biljonan j a mii jo­na
n välillä. Ja kuitenkin on l)il-j
o n a n su h de m i i j on a an sam a ku in
kilometrin suhde millimetriin.
Paraimman käsityksen biljonan
suhteesta miljonaan saamme seu­raavasta:
vähemmässä kuin puo­lessa
kuukaudessa elää ihminen
miljoonan sekuntia, mutta elääk­seen
biljonan sekuntia, tarvitsisi
hän enemmän kuin 32 tuhatta
vuotta. ' '
2.
Otaksutaan, että yksi penni
pannaan Kristuksen syntymän ai­kana
kasvamaan korkoa korolle 4
pros. mukaan. • Kysymykseen,
kuinka suureksi olisi'tuo y l ^i
penni kasvanut 1905 vuodessa,
saadaan vastaukseksi, että se oli­si
kasvanut lähes 3 kvintiljonaksi
markaksi. Kvintiljona on luku,
joka alkaa yhdellä ja jonka pe­rään
tulee 30 nollaa). Jos tämä
suuri rahamäärä maksettaisiin
Suomen kultarahoista, saataisiin
niistä niin suuri kultakasa, että
siitä voisi «valmistaa suunnilleen
533 mynttikultaista - maapalloa.
Niin suunnattoman suureksi kas­vaisi
yksi ainoa penni. -—Muuten
on huomattava, että tuon loppu­summan
suuruus vaihtelee tavat •
tomastii' jos hiukankin muuttelee
prosentin suuruutta.
taan ,että kukin minuutissa kir­jottaisi
10 eri tapaa, niin menisi
koko ihmiskunnalta tähän työhön
sittenkin yli 100 tnliatta vuotta.
Jos kohtalaisen taajaan kirjotet-taisiin
paperille nämä eri tavat,
niin ei riiUäisi sellainen i)ai)eri-määrä,
joka saataisi, kun riisi
500 arkkia) iiaperia riisin vie­reen
asetettaisiin maapallon koko
jiinnalle. ^ ,
4.
Auringon tilavups on noin l ^ -
370 biljoonaa kuutiopcninkul-maa.
Jos ajattelee auringon hal­kaisijaa
oauhaksi, niin A^isi sii­hen
pujottaa yli 100 maapallon^
kokoista jvelmeä. Auringon ko­koisesta
ainemäärästä voisi val­mistaa
enemmän kuin miljoonan
maapalloa. Auringon suuruudes­ta
saamme käsityksen, jos ajatte-lehime
maan asetetuksi auringon
keskipisteeseen. Silloin mahtui­si
kuukin auringon sisälle kiertä­mään
maan ympäri samalla etäi­syydellä
maasta, jolla se todelli­suudessa
on.
5.
A urin ko on maasta 150 miljoo-nan
kilometrin etäisyydessä. Mat­kan
pituudesta saamme aavistuk­sen,
jos ajattelemme Ivenkilöä, jo­ka
Kristuk.scn syntymän aikana
olisi lähtenyt liikkeelle maasta
aurinkoa kohti-, kävellen lierkeä-mättii
yöt päiviit, kohtalaisella
nojveudella, s. o. 5 km. tunnissa.
Niin, jos liän näin olisi tehnyt, ei
hän vielä nytkään olisi päässyt
muutakuin runsaasti puolet mat­kastansa.
Äänikin, joka etonee
n. kolnvasosa km. sekunnissa, s.o.
120 penink. tunnissa .tarvitsisi 14
vuotta kulkcakscen kysymykses­sä
olevan matkan.
6.
Saatuamme näin jonkinlaisiin
käsityksen auringon ja maan vä­lisesi
ä etäisyydesiä, hämmästyt-tänee
meitä kuulla, että valo suo­rittaakseen
tuon suuren matkan,
tarvitsee ainoastaan 8 ja puoli
minuuttia. Niin suuri on valon
nopeus! Mutta s(; kulkeekin 300
tuhatta km, sekunnissa. Tällä
suunnattomalla nopeudella voisi
se yhdessä ainoassa sekunnissa
kulkea päälle 7 kertaa maapallon
vmpäri. Vaikka valon nopeus
O l i näin suuren suuri> tarvitsee se
sittenkin kokonaisia kolme ja
kolme neljäsosa vuotta tullakseen
läheisimmästä kiintotähdestä
meille. —-Ja ajatelkaapa, että
löytyy tähtiä, ' jotka ovat niin
suunn a 11 om a n kau kan a, et tä vai o
viipyy monta salaa vuotta ennen­kuin
se ineillesnaimu. Tähti voi­si
loistaa meille, vaikka se. esim.
jo 500 vuotta sitten (vlisi sammu­nut,—
Tästä saamme heikon na-i
s 1 u lv sdn a V a r I M K Ien ii ii re 11 ö m y y-destä.
Eläintaudit.
Kun ivahanlaista keuhkotautia
on -ilmaanliinut nautaeläimiin
Uud(!nmaaiv läänissä, on UiKhui-maan
läänin maaherra määrän­nyt,
että jokaiiu-uv, joka on ostar
nut nautaeläimiä saksalaiselta so­ta
v ä c11 ä. V i i m (\ i st ii ii n lv a h de n vii­kon
kuluessa ilmoittamaan tästji
asianomaiselle piirieläinlääkärillö
uhalla^ että hän muuten menet­t
ä ä korvaukse;i eläimestään, joka
teurastetaan, pahanlaatuisen keuh
kotaudin saastuttamaksi epäiliy-nii.
Mainittu keuhkotauti, joka-siis
o n t ui 1 ut i n aa h an saksal a istpn
mukana, on hyvin tarttuvaa ja
tuhoatuottavaa laadultaan. ISuo-:
messa ei sitä liene ollut ainakaan
80 vuoteen eikä sitä-voi ilman e-läinlääkärin
neuvoja hoitaa.
Uusi nainen!
Tämä se on jota jokainen nainen halu­aa,
kuuma kupillinen hyväntuoksuista
Blue Ribbon Teetä. Se poistaa vanhan
väsyttävän tunteen ja täyttää hänet uu­della
elämällä. Ja niin vahhasta myöskin.
Koettakaa sitä.
Perustettu 1«72.
Laillistettu Parlamentin määräyksen mukaan.
Pääoma (hyviiksylly) ^ r),0()().()00.()()
Pääoma (maksettu) , . . , . . . . . . . . . . . . . . . . . . :{.n()f),()()().()()
Vara-rahasto ' 3.r)fK),()()0.0n
Kokonaisvarat ; . . . . , ; . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . ; 77.1 (M.120.(il
135 Haara pankkia Canadassa.
SÄÄSTö-OSATO.
«Jokainen, ilollari minkii te sijoilalh^ |)ankkiimme. on il-,
sensii dollarin ja ko!'on ai'\-oiiien, .tokairiendollari niinkä
<uli
eikä
osan siitä koska vain ha luit aa.
Suomalainen tulkki i)anIvissa.
PORT ARTHURIN HAARAPANKKI
Cumberland & Lorne katujen kulmassa.
msmm
talle eli pidätte laslvussaiine, on vain dollarin ai*voinen
leiiempää. Te voitie oi laa ulos rahanne kokonaan c l i '
SUOMEN HÖYRYUIVA OSAKEYHTIÖN
(Finland Steamship Co.)
Rahanvälitysllikettä Amerikassa jatketaan nyt nltneliä
A H E D M A N , H O R N B O R G CO.
H Postinkulku täältä Suomeen on auki. Olemme
O sentähden taasen tilaisuudessa välittämään kan*
J salaistemme rahalähetyksiä.
A Paitsi entistä varmuutta on liikkeemme myöskin •'Th^, State
Banking Departmentin" valvonnan alaisena. Takaamme no­pean
välityksen. Rahat ulosmaksaa Suomessa niinkuin en»
g nenkin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö» lähimmän oostikont-torin
välityksellä.
M Dollarista maksamme nykyään M. o
E
E
Sähkösanomalla lähetys kulut $3.00
HORNBORG & CO.
5 STATE ST.; NEW YORK
FINLAND STEAMSHIP CO. AOENCY
On yhä odelleen valtuutetut suomalaiaet aslajttlfibot kalkUle valtMie-rllinjoillo
kuten AMBBICAN XIWE, AWCHOB X1WB,JÖUKA»Ö MNE,
WHITE STAB IINB, ALLAN IINE, ANeKOB-DeKAlDSON LIBTE,
C. P. B. ÖCEAN SEBVICE LINE, WHITE STAB-DOMINION LINE,
NOBWEOXAN AMEBICA LINE, SCANDINAVIAN AUEBICAN
LINE, SWEDISH AMBBIOA» LINE.
KalklflBa pilettlaaiolBsa kirjoittakaa osoltteeUa
FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY
(E. A. HEDMAN, Johtaja)
5 STATE STREET, NEW YORK.
Jalkaa Lapaipatoja
ia enemmänkin tuleo usein Alvc-Batain muti{
a
Kuinka monella eri tavalla voi­daan
suomalaisen aakkosjörjes-telmän
22 aakkosta järjestää? .
Vastaus: ^
112240007277776086800000 eri
tavalla.
Vaikka maan päällä olisi aina
ollut yhtaikaa 2,000 miljoonaa ih­mistä
ja Iie kaikki yöt päivät oli­sivat
kirjoittaneet näitä eri tapo­ja,
niin eivät he vielä olisi koko
historiallisella ajalla^ saaneet työ-. . ^ ^
tään suoritetuksi, ^ ä g o s ptakstt-* p/^, UIQNELL oo., f|up9rlorrWl9,
^ o
Arvoisa Apteekkari: Nöyrimmjit iklitokuct HII-tä
lapamatolUUkkceHlli Jonka mina tUuHln. Sillli
fl lähtenyt varsin 200 jalkaa, mutta yli 100 Jal­kaa
varmasti Ja nyt.olon'! niinkuin toinen mies.
Ne lilUkkcct teki tditUvHnstt, olon sydUmcIliscstl
kiitollinen. Piirsi Kalle Makl, Augusta, Mont.
ALVE^SATSI: Apteekkari Llgnellln eri­tyinen
keksintö, KAKSINKEIITAIISJEN
VOIMA; Tämil lääke-tappaa varmasti
lapamadot Ja kaikki vataaasa olevat ma­dot.
— Matojen yleiset tuntomerkii: ova*t
seuraavat: Väänteltä rinnan ällä", muut­tuvaista
kipua vatsassa, kova ruokahalu,
kuin myöskin ruokahalun puute, vatsan
täyteläisyys^ oksentaminen tai taipumus
oksentamaan; siniset renkaat slnnien alla,
painon vähentyminen ja epämiellyttäviä
tunteita vatsassa. .Monet kärsivät tätä
ylelsestl-tuloksena sopimattomasta ruoka-järjestelmästä
ja moni joka on sairas eikä
löydä mitään huojennusta tavallisista
lääkkeistä tuskilleen, varmasti kärsii nm-dolsta,
vaikka el niitä ole näkynytkään
tarvetta tehdessä. .
— Tämä LAPAMATOLÄXKB on tullut
tunnetulmmaksl ja suosituimmaksi kuin
mikään muu suomalaisten myymä Ja val­mistama
lapamatolääke Amerikassa. •
LIQNELLIN ALVE-SAT8I
(Kakslnkertnlnon voima)— LHIlke voidaan-nant.
tla ilman lUUkkopri makua tuntematta. — LUbc-tetaäh
postimaksnlneen |1.Ö0 blnnallaj i taydcl-
TILATKAA
S U O M E E N
Suomessa tn pa 11 tuiicklciii i i i i i u i o k s i oM jolidosta sauoiualolulcl
moncvät siiiiio nyi: ilinau estoullä. Tilatkaa .siis CANADAN
UUTISET sinne omaisillenne, iiiielihyviillil oltavat he sen vas­taan.
Tilaiisliiuta Suomeen on:
Koko vuosikerta . . . . . . . . $2.50
Puoli vuosikerta $1.50
SeuVaavaa tilauslippua voidaan käyttää' tilausta tehdessä ja
voi sen täyttää lyijykynälläkin.
Täten tilaan . . . . . . . . vuosikeji-an Canadan Uutisia lähe­tettäväksi
osoiteellu:
Maksuksi seuraa $........
Tilaajan nimi ja osoite:
Port ^Arthur, Box 260. Ont., Ganadaf.
mi