Canadan uutiset, May 26, 1921

              SIVU 4 U Ca3^AK^.XJIJTlSET,P0RTr^^^ Torstaina, Toukok;, 36, 1921 NUMERO 2i
C A N A D A N U U T I S ET
miomalainen eanomalehU;Canadassa,
ilmestyy, jokaisena Tor»talna,
, ^Kustantaja
The Xanada Nevvs Publlsning Co.
E r i c k J. Korte, LdikkeenholtaJÄ.
TILAUSHilNNAt!
Canadaan: $3.00 koko vuodelta^
.$1.75 puolelta vuodelta,'$1.00 3 kuu­k
a u d e l t a j a 40 senttiä kuukaudelta.
Y h d y s v a l t o i h i n ja luomeen: $3.75
koko vuodeltk\ ja $2.25 puolelta vuo-'
d e l t a . ' !
ILMOITUSHINNAT:
-50 senttiä palstatuumalta k e r r a n ju-aistuna.
P i t e m p i a i k a i s i l l e i l m o i t u k s i l ­le
kohtuullinen alennus. H a l u t a a n t i e -
to- ja mmenuiuuttotl:aotukset 75 sent­tiä
kerta.. $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00l kerta!,! $3.00 kolme
kertaa. Avialiltto- ja kihlaus-Ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. K u o l o n i l -
moitukset $2.50, muistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat- t i l i s e l v i t y k s e t , keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
U u t i s t e n joukkoon aijotuista Ilmoi­t
u k s i s t a peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkinilmoituksen h i n t a on
50 sentt. Postissa t u l e v i a i l m o i t u k s ia
•i hyväksytä v e l a k s i tuntemattomiltai
P o l i i t t i s e t ilmoitukset $1.00. tuu­l
i a l t a .
K a i k k i l i i k k e e l l e aijotut kirjeet, t l -
aukset ja rahat ovat lähetettävät
«oitteella:
CANADAN UUTISET,
' : Arthur, \ Ont., Canada.
Canadan Uutl.<}l8ta lainattaessa «n
^hde mainittava. i
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden k o n t t o r i i n sekä vanl\a että uusi
osoLte.
CANADAN U U T I S ET
\ (The Canada Nevvs)
The Finnish :Newäpaper i n Ganada.
Published e v e r y T h u r s d a y by
The Canada News Publlahing Co,
E E i c k J . Korte, Manager.
Daily New6Bldg., Port A r t h u r , O nt
CANADAN UUTISET
IS .veelcomed and r e a d i n e v e r y F i n n i sh
honijf i n t h e Dominion. It i s the only
direct a d v e r t i s i n g medium for those
m'anufac*urers and mevchants who
w l 8 h to create and b u i l d a' profitable
and permanent demand for t h e i r prod-uctft
and merchandise by t h e l a r g e a nd
ev^ar crowingr F i n n i s h population resid-i
n g l a Canada. . P l a c e your t r i a l ad-vertisement
and get resplts.
A d v e r t i s i n g rates 50c^^'per inch.
P o l i t l c a l advs. $1.00 per i n c h .
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday neon to appear on
Thursday's Issue. l
I S u b s c r i p t i o n price Canada $3.00
per year, United. States and other
countries $3.75 per y e a r i n advance.
Entered as.seconddass mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM O F T H E CANANDAN
UUTISET.
The help preserve thi Ideals and
sacred tradltlons of this, our adbpted
country, the Dominion of Canada: To
observe (ts (aws and inspire others to
respect and obey themi: To strlve
unceasingly to qulcken ' the public'3
sense of Civic duty: In äll ways to aid
fn making this country greater and
better than /e found It.
-— Kirjeenvaihtajiamnie .^T-a-vustajiamm2
tällä mantereella,
Suomessa ja muualla pyytää toimi
tus kesäkiireidenkin aikana sään­nöllisesti
muistamaan lehteänsä
j a entistä nnisaaramin a vasta­maan
sen :sisällön monipuolisttir-tamisesisa.
Kirjeitä kansalaistem-me
asninsendu i l t a lia lii a i si m m e
saada paljon ene.mmän ja. nseam-min
knin tähän asti sekä entisiltä
että nusiltalikirjeenvaijitajilta.
— Kukaan ei Voi pelastaa ihmi-siä
heidän suruiltaan, mutta 'pal­j
o n annetaan sille anteeksi, joka
heissä sjTiyttää lii^ftta rolikeutta
kestää ne.
v ~ - E i ole ainoatakaan hetkeä
nuoruudessa, joka ei helniasäaan
kantaisi" kohtaloa ~ ei silmänrä­päystä,
joka J)lisi korvattavissa,
joS: on antanut sen mennä huk­kaan
tai j o l l o i n , laiminly^ötyä työ­tä
voisi jälestäpäin suoHttaa. —
Ruskin.
Mitä kauemman elän, sitä
varmemmin olen vakuutlsttu siitä,
että ero kahde^ ihmisen — heikon
j a voimakkaan, suuren j a vähä­pätöisen
välillä — r i i p p u u vain
tarmosta — voittamattomasta
päättäväisyydestä — päätöksestä,
j o k a ei^ tunne muuta kuin kuole­man
tai voiton. — Powell Buxton.
. — Todellinen viisaus on samaa
kuin rakkaus^ mutt^ itsekkyys ei
ole ainoastaan tyhmyyttä, rikki-viisautta,
.sei on mielenhäiriötä­kin.
' s
— On merkillistä, että rajaton
luottamus nostattaa ihmisessä nä-ikyviin
jaloimmat puolet.-l—Lhot-zky.
— Jos taiteilijain teoksia ei ku­kaan
ihaile, löytyy kuitenkin vie­lä
yksi, joka löytää siitä hyviä
puolia, nimittäin, tekijä itse.—Ro-i
Lausuntoja Ahvenanmaan
asiasta.
Ahvenanmaan selostajat hu.o-m
au 11 a v a t s i i t ä v a a ra s t a, j o k a o n
t a r j o l l a siiiiä• . että mantereelta
muuttaneet suomalaiset mahdolli­sesti
asuttavat Ahvenanmaan.
Tietysti, tietysti! .Mikseivät he
oli essa a n A h ven a n m a a 11a siitä A'ii
hän ] äk sy 11 ä n e e t Sun d l)lom i a ^ J o -
ka on kutsunut .suomalaisia työ­miehiä
Alivenanmaalla olevalle
sahallensa, ja siten aiheuttanut
'' V a a ra 1 1 ' . j ota ci Suomen vai tie­pä
i v ie n sää t ii m ä . i t seh a 11 in t oi a k i
riitä: torjumaan. Vaipi vielä t o i -
.seksi ky.syä kuin k a laa j a itseha l -
1 i n t o H.a n s ka n on an ne 11 a A' a -l.voi--
siJcalle, jos i t a l i a sattuisi pyytä­mä
ii n- lv ansa i n 1 i i to 1 ta, et t ii. sa n ot t u
saari yhdistettäisiin . • Italiaan,
ta i k k a k n in k a suu r i i t seh ali i lato
Iviiglannin on myönnettävä .Trlan-
1) i ] .1 e., ,i OS Y h (1 \'s v ai 1 a t sati ui s i \' a t
^• aa t i ma an k a n s a i n 1 i i t olt a ,\ e 11 ii
1 rl anti y hd islot tii isi in A m(M'ikaa n.
koska .Amerikas.^a jo eimestään
asuu enemmän ii'lantilaisia kuin
Irlannissa... V ; i i k a l s o i s i v a l k o jän.-
k i i k o \' i 1 r m i e 1 e M ii ii n s i 1 ii. j o s k a n -
sainliitto: määräisi: ett i i : Cu baile
(tn annettava laaja itsehallinto ja
lisäksi kielelliset j a kauppaa kos­kevat
takeet, j a myöskin' takeet
silä vaaraa vastaan, ettii jänkit
voisivat asuttaa ('uhan. Kansain-l
i i t o n m a i n e ei tähän astiol.e ollut
kovinkaan suuri.: I.vikä ole luul-r
tavaa, -eMii se niittäisi kunniaa,
jos .se ; ottaisi . sj)esiaalialakseen
saarien olojen jilrjestiimisen. Ei
hyvä rakas kansainliitto, kyllä,
maailnuissa • on enemmän mutkia
k u i n : mi t ä si n il ole t k oslca a n un e le -
sinut, lausuu l i k k a ."
Sen j ()11 d ost a ,(• 11 ii Ven ii j ii n i.i eu -
Y o s 10:11 ali i 111 s o n i 1 m o i 11 mm t ett e i
se .muka tuunusta niitiiiin • Ahve­nanmaan
sopimusta ellei se o l e ol­lut
mukana sopimusta tekemiissä,
lausiiu Suomen: Sosialidemokraar-li
seuraavaa :
. "Olemtne jo aikaisemmin lau­suneet
käsityksemme Ku.otsin p-^
]^iioikeuietnistä pyyteistä Ahve­nanmaahan
tiähden.: J a n.yt y r i t -
;tää Veiiäjii: puolestaan entisen,
isäntä valtansa perusteella' se-omaisilta
, siitä kuinka suuret
inäärät V v o i t a i s i in saada-^^^^^^^k
Nöi'jasta: tiitä tietä^^^^k
si. Ii ä 11 eri i 1 m oi tu s te nsa ni u k aari
iion si.si vuot ui n eir kalamää rä 50
rniljOonaan kiloon. Kun näiden
lisäksi, ottaa huomioon suomalais­ten
Petsamossa pyytämät kalat,
voi sanoa, että kalojen kuljetus
j ulisi •. muodostumaan tärkeäksi
tehtäväksi tulevalle rautatielle.
On kuitenkin otettava Iniomioon
"^Inurmannin ; rata,^
kuljetuksessa voisi koitua kilpai­l
i j a . — »los vielä Petsamosta saa-da
an -.s a ma n lä ist a ; ra u t a m ai niin
ku in K i r k k on ie nti es t ä j a k ös k i voi­maa
käytettä isi vai m ist ukseen,
voita is ii n tässä kiri suli teessä saa--
vuttaa hyviä tnloksia. Tutkimuk-s
et l^etsa moi i ma In liken ti] 1 ä, j o ira
ei. vielä ole perusteellisesii toimi-,
tettu.. r osoit t av at lopu llisesti n i i-den
luottavaisuuden. :
Puut a vara liikenne -ei tuottane
ni itääii sanottava m pia l i i l o j a a i -
jotulla radalla, koska ylipäänsä
katsotaan ediillise.inmaksi, uittaji
puut jo k i en sti i 116 ja s iellä j a 1 os­taa.
/ . ; - - v . • y : -^; .:: '\, V : ' ' -. :;>,,, •'.'
O n vielii yksi malvdoHisuus. jo­ka
voisi lisätii i*ahdiu kuljet usta
tulevalle Petsamon radalle.!iäisis­sä
olisi ryhdyttävä polttamaan
pu uhiiltii. N'iii(i en kuljetu s rau­tateitse
jalostusiiaikkoihin. ja
myös vi entitaväran a ulkomaill e
olisi verrattain tärkeiinä tekijänä
rautatien konnatta vaisu u teen
niihden. •.Vie ; ääi-ettomat määrät
kuivia ;: kelo h an k ia. joita Lap in
metsät ovat täynnään, ovat' suu­rem
ma k.si • osaksi hyödyit ömiä
muihin tarkoituksin. Paitsi j)uu-h
i i l t i l saa talsii n ii ii s tii m y ö s tä r-
.pättiä j a tervaa. Siiurin merki­tys
. Petsa mon rad a 11 a. oi isi sii nä,
että sen a v u l l a saataisiin syrjiiiset
seudut yhteyteen muun. maailman
kanssa. ' •"^•-••./;:-
' Ollessani Meskusteluissa. prof.
Castrenin kanssa Petsamon radan
suunnasta lausui hän, ettei liänel-lii
v.ielä ole . xi\ r m a a su u 11 ii i t e| ma a
siitä. Tehtyään tutkimijksia. ja
otettuaan asia.sta selkoa tulee hän
tekemään. .ehdot,uk.son.nnasuun-nasta.
Hänet).; :i^iielipiteensä .kal-kaantua
vi^elä Suomen aluekysy- lisluvat tälUiha^ayaa siihen,. että
myksiin. Venäjän virallinen säli- rata olisi rakennettava suoranai-käsin
ei 'Hayvvood;. sentään liene
lähtenyt, siksi hyvin hänen täy­tynee
tuntea n euvostovaltakun-naii
ilianiieolot. Venäjän minis­teripaikat
näkyvät olevan eneiii-m
än ku n n i a v i r k oja, m a in i t a kse ni­in
e esi m. N u ortevaii, jo n k a san o-taan
keinottelusta syytettynä
j o 11 tiineen v a k a v i i n se Ik ka u k s i in.
K u n Lenin nyt on ottanut ta­vakseen
antaa ui k o m a a 1 a i s i 11 e ^ m i -
ulsteripaikkoja, kirjoittaa • : eräs
tämän maan ' leiiti, haluaisimme
neuvoa hänelle, että C-iinada-ssa-k
i n 011 useita ' " B i g B i l l " IIaywoo-din
laatuisia kansalaisia, • j o t ka
ni iel ihy vä 1 lä 1 uovntta isi m me ho 1-
shevikipääministerin palveluk­seen.
Ir.seita sellaisia: on vVinni-jiegissä
ja muissa lännen kaupun­geissa.
Onpa Toronto.ssakin eräs
MaeDonald, kir.ioittaa saraa lehti,
ja hän on ilmaissut hartaan ha­lunsa
päästä matkustamaan pu­naiseen
tasavaltaan,' ellei asian
, Nfyt mekin siirtolaissuomalaiset
vihdoin huomaamme, ett'ei " v a n -
tasavaltaan.'
rahallinen j)noli olisi 'esteenä. Hän
ha m a a ' ' enää kulje kaikesta e
distyksestä ja nykyaikaisuudes-ta
niin paljon jälellä kuin ehkä
tähän asti olemme luulleet. Pu­humattakaan
siitä, että siellä on
automobiileja, katuvaunuja, fo­nografeja,
liikkuvia kuvia y. m.
uudenajan merkillisyyksiä aivan Filippiinejä vastapäätä sijaitsev.a
t i i n Japaiylle. 'Nliiden joukkoon
kuului niyöskin mainittu Yap-saari.
Lu o v ut us i) a p e r e i ss a oli
myöskin presidentti Wilson in a l ­lekirjoitus,
mutta siitä huolimat­ta
ei Y h d y s v a l l a t hyväksy saaren
j outu m ista j a pani 1 a is iii e. j a h y -
v i n k i n ymmärrettävistä syistä.
Japanilaisten hallussa voi aivan
Nytyinen kurssimme rahalähe
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
kuten täälläkin, o u siellä nyttem-min
V i l l e n ja H i l d a n toimesta
tehty mullistava aiot e j a täälUl
edistyksen ja- vapauden maansa e-lävät
toverit saisivat hitautensa
tähden aikalailla hävetä.
Yllämainittu tekele, joka nau-rettavaisuudessaan
menee ehkä
vi elä pi t e mmälle. k u in Am eri ka n
suomalaisten kommunistien Suo­men
presidentille liihettiimät-
'•protestit", on omansa osoitta­maan,
miten Suomessa Venäjilltä
'käsin harjoitetlu järjestelmiilli-n
en k' i 1 \ o itus ty ii o n kant a n 111 y Iiii
runsaampia hedeliniii. Suomen
j ii r j e st y s \' i i • a n o m a i s i 11 e s e eli k ii
antanee aihetta kommunistien
maanalaisen toiminnan tarmok-on
viime aikoina yrittänyt järjes-tellii
työttihnien asioita, vaan ei
s i l l ä tarkoituksella, että työttö­mille
toimitettaisi, tyiitä. Hän ja kaampaan 1 ukahuttamiseen.
luinen seuraajansa yr i t I ä v i i t saa-'
(ia tyött()Miyysavustusla,. johon ei
sisiiltyisi työtii. • " M inä pyysin
leipää, ja; te tarjositte, minulle
• j o l l i a " , on heidän ajatuksensa.
M r . Maedonald m. m. k u u l u i lähe­tystöön,
jo k a äsketlä in kä vi; To-,-
ranton kontrollilautakunnan pu­heilla
ehdottamassa iieuvostoJial-
1 itu ksen jieri i st a m ista Canada a n.
K u n häntä kehot ett i in mene­mään
siihen maahan. jos­sa
neuvostojärjestelmä jo n yt
on voimassa, tarjoutui hän lähte-
"Yiä p-saari saaxla sunren st ra tegi-sen
j a poliittisenkin m e r k i t y k s e n ,
häiriten ylide.ssii muitten Saksan
entisten saariryhmien, kuten K a ­roliinien
, 'M a r sh ali n sa a r t e n y. m .
kanssa yhdysvaltain ybte.vttä 1^'i-lippiinien
kanssa.
Vielä, ei ole tietoa, miten r i i t a ­kysymys
lopuULsesti ratkaistaan,
l l a n s k a , : jo 11 G on t ärkeä 1 ii saada;
Yhdysvallat puolelleen voidak­seen
teltokkaammin valvoa Sak­salta
tulevien sotakorvausten ,.!)(•'
rimistä. on asettnnnl kannatta­maan
Ypulysvaltain vaatimiisi a.
Suur-Britannia sitilvastoin f»n a i ­na
pitänyt .lapanin puolla. —
L. .T. .AI. '
i\ iisa n 01 n a o n s i tä k in om it u ise m p i.
kuu siinä sanotaan, että Venäjä
t i d o n . j ö h d ost a. ett ii k y sy mys
ratkaistaan 'Suomen hyväksi, i l ­moittaa,
ettei se tule hyväksy-iiiään
iiiitääri ratkaisua asiassa s i -
,t(.)vaksi, jos ratkaisu, tapahtuu i l ­man
Venäjän myötävaikutusta.
Tällaksesta isäntävallasta Suo­meen
nähden ön Venäjä kuiten­k
i n luopunut.
Jo. Tarton rauhansopimuksen
alkulauseessa sanotaan, että ' ' V e -;
n ä j ä on t u n nu s ta n ut Su om en v a 1 -
i:a kunnan. Suomen Suuriruliti-naanmaan
rajoissa, riippumatto­maksi
j a täysivaltaiseksi. . . " A h -
v en a nm a a o n Su o me n 8 u u r i r u i i t i ­na
a nm a an ra joissa j a on si itä
Suomi sopimuksen mukaan tiiysi-valtainen
pää ttäniään, n iin et tä
Veniijän holhoushalu on aivan kä­sittämätön,
ellei sälikösanomal ia
pyritä, levittämään maailmalle
käsitystä, että Venäjä on tehnyt
raiihansopimuksen Suomen kans­sa
— muuten vain I "
" Ä l a n d " ei usko, että tieto A h ­venanmaan
selosta j a i r i . lausunnos­ta
voisi olla tosi. Lehti lausuu:
Jos sähkösanoma .olisi pääasiassa
oikea, s. t. s. että selostajat todel­l
a k i n aikovat ehdottaa ratkaisua,
j o k a olisi ahvenanmaalaisille epä­edullinen,
emme voi muuta kuin
mitä syvimmin ihmetellä kuinka
selostajat Ahvenanmaalla vierail­lessaan
saattoivat vakuuttaa tule­vansa
ehdottamaan ratkaisua, jo­ka
olisi omiaan tyydyttämään
Ahvenanmaan väestöä j a .sen etU'-
ja. Lehti pidättyy enemmästä
kunnes se on saanut varmempia
tietoja.
seksi jatkoksi : .siUe radalle j,ota.
snnnnitellaan .rakennettavaksi
Koni iomäeii pysäkiltii Kemijär­velle.
Kansa äii nesii k iel t olaki vaaleis­sa
Ontarion maakunnan kuivaksi,
vieläpä aivan luukuivaksi j a ' l i - :
sii k s i V i elä huoma t ta van suurella'
eneriiniistöllii.V Suurin osa maa­kuntamme
väcst östii oli siis vii me
ai koi n a sa atuj e \V k ok eni il s te n' pe­rusteella-
tulliit 'sii h en ehdot to-riiaan
vakaumukseen, että" alko-hoii
kuuluu niihin nautintoainei­siin,
j oi lie n . kiiyl t iiminen. on t u r-miollista
ja ikokön.lau tarjieetou-ta.
IMäräksi on tällä kerralla jäär
mäiin jo seuraavana päivänä, jos ' nyt vain Canadan itäiiien j a liin-
PAAVIN YRITYJKSET LUJEN-TAA
VALTAANSA SUOMESSA.
Dollarilta.
Tilyös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) • markoissa yllä*
mainit, kurssin- jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve»
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
. Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c. summille
alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Ijiähetyskulut ^ sähköteitse on
$3.56 k a i k i l t a summilta.
K a i k k i ' lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
vain kaupunki myöntää hänelle
matkarahat, . joita tällaisista por-va
r i 11 is i s t a: maisia l ii h t i e ss ä v i elii
vaaditaan uudistusaatteenkin
miehiltä. Kun nykyinen nurin-ikurineh
järjestelmii ei ole varan­nut
1 n i t ä ä n r a h a s t o j a : X e u v os t o -
Venäjälle aikovien ministeriko-ke
1 aiden käytettii\^äksi, ei..Toron­ton
kaupunki voinut Maedonald.V,
ille lunastaa tikettiä, r Hänen täy-tinen
osa, ja niilläkin seuduilla
on juovutusjuomain kauppa, ra^
j o t u k s i l l a ankarasti säiinnöstelty.
JOi ole epäilystii, eiteiki) sielläkin
ennen pitkää aleta seuraamaan
yleis-eanadalaista esimerkkiä ja
väkijuomaliikkeelle anneta loinil-lista
tuomiota. Raittiusliike on
1 a a j e n (M n a ssa . y h d e k' s i 11 y k' y a .ja 11
Isuu r i m m is t a e d i s t y s.i vy r ki my ksi s -
tii ja aika, j o l l o i n ' s e valtaa kok'o
muuahd.
Petsamon rautatie.
Oulun läänin maaherra M. von
Nandelstadli on ollut keskuste­luissa
prof. Castrenin kanssa Pet­samon
rautatien kannattavaisuu-d
e s t a j a sen suunnasta. K a i k u " -
lehden haastattelijalle on hän
kertonut näistä asioista m, m. seu­raavaa
:
Epäilemättä ei Petsamo yksi­nään
tule kannattamaan liiken­nettä.
Jokseenkin varma tuloläh­de
valtiolle olisi Ntorjasta j a o-mista
kalavesistä hankitut kala­määrät.
Tämän johdosta oleri
käskenyt Inarin nimismiestä ot­tamaan
selkoa norjalaisilta yiran-
\: ••:
Leninin, 'N^euvosto-Veniijän d i k -
l a a t t o r i n , kerrotaan saavuttaneen
Yhdysval ta in k iitollisuuden otta­malla
" B i g B i l l " Ha y \v o o d i n o i s
sikäläisten porvarieir kiisistä ja
toimittamalla hänelle turvapai­kan
Aloskoyassa: naywoodin sa.
notaan olleen I. \V. AV.-yhdistyk-sen
tarmokkaimman johtajan ja
hänen ansiokseen luotaan, eVtä sa­no
t un,: k'i i ui n i sa k s i tul 1 e en \' a 11 a n-k
u m o us j ä r j es t ö n j ä s e n ra ää r ä , k pr-hosi
420,000 :teen, mutta .senjäl­k
e e n , ' k u n HäyAVood vetäytyi asi­oiden
johdosta syi-jään, sanotaan
sen supistuneen vallan mitättö­miin,
nim. 50,000 :teen.
Haywood, joka yhdessä muit­ten
i. ^V. AV.-yhdistyksen pääjoh­tajien
kanssa, mukana useita suo­malaisiakin
komraunisteja, tuo­m
i t t i i n Y''hdys valta in piirioikeu-dessa
Leavenworthin vankilaan
kärsimään rangaistusta liallituk-sen
sotatoimien n^astustamisesta,
ei katsonut hyväksi jakaa muit­ten
" m a r t y y r i v e l j i e n " kohtaloa,
vaan poistui Vhdy.svalloista, ei­vätkä
viranomaiset ole onnistu­net
häntä pidättämään. Varmuus
siitä, että hän ei enää ollut Ame­r
i k a n alueella, saatiin kohta, kun
t u l i tieto hänen pakenemisestaan
Moskovaan,.jossa hänet sanotaan
otetun bolshevikien palvelukseon
Nieuvosto-Venäjän propaganda­ministerinä.
Hänen, erikoistehtä-vänään
siinä toimessa kuuluu ny­kyään
olevan punaisen propagan­dan
johtaminen Saksassa^ Puolas­sa,.
Norjassa ja Ruotsissa. Chica­gossa
h i l j a t t a i n pidetyssä I. AV.
W.-liitonyleises.sä kokouksessa
todettiin mielikarvaudella " B i g
B i l l i n " tileissä 35,000 d o l l a r in v a ­jaus,
joskin tieto siitä myöhem­min
peruutettiin. Siitä huolimat­ta
se osoittaa: sitä ääifimäistä epä-loisuutta,.
j a varovaisuutta, j o l la
mainit.yn. vallankumousliitonSiin
jäseiiti -onr täytynyt ruveta suhta-;
ntumaän johtotoiehiinsä. • Tyhjin
tynee .-.odottaa- niinkauan, kunnes. »Pohjois-Amerikan ntantereen ta­itse
Lenin näkee hyväk.si ojentaa Jienee varhiasti, v a i k k a k i n filtaas-auttavan
kätensä ja. koota k a i k k i • t i . ' ' • ••
ikyyykkäimmät eanadalaisetkin ' Ontarion lainlaatijat nriytfin-ä
'bolshevikit avustamaan yleiseij' olevan sitä mieltii, että kieltölaki-v
i r i t - äänestyksen 'mukainen hinku iva'
asetus 'öh ''parit a vä: • voini aa ii täy­dessä
ankarUiJdessaan."' 'Torönto-l
a in e n ' san onialcht i'. -1?! öTl^'' \i ie rt ob
saaneensa tietoja niidestä lakmh-;
Se n johdosta, että Norjan rooma
laiskatolisteir . äänenkannattajan
" S L Olavin"' kantta saapuu tieto
J ees u k s e n sy d ä m ei i v e i j s k u n n a ri
Hollannissa toi m i va n osaston joh­tajan
t r i .M. .1., Buek i n i i i m i l y kses-tä
Suomen roomalaiskatolisten
seuraInintain «esimieheksi |viis]\-v:.i
arvolla, kirjoit taa - pi-nr. 'A m t i' -1
Pietilä m. m.' s-furnavaii : *
:. Näin p i t k ä l l i t o l l i i a n . Paavin-istuin
niinittiiä Suomen hallitusta
kuulematta ja iMirtaaiiiatfn .Siu)-
men:laista, joka kieltää iminkki-k
u n n a 1,: 1 n a a 11 k a t o 1 i 1 a i st en yi i m -
mii k si. p a i k a 11 i s e k s i jo h t a j a le si. u I -
komaalaisen miehen. Joka kuulun
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella-
varustettuna osoitteella:
Foreign ~pepai:tment
First National Bank
HANCOCK :: MIOH.
—PiTiistettu V . 1874.—
• ICirjoiliakäa kioÄieksi f hieiliä
on kuusi: suomalaista •liikkeessäm-vin
myöt; , \ v a i i u i 1 u s i a.
.• Nyt saapuva tieto on kuitenkin
kaikkein |uiolestitttavin, • sillä - se
pa.i j a st a a y h d e 11 ii is kulia, . k.u i n ka
m a ai 11 n a n \'al 1 a n k u m o u k s e,n
tämiiie.ssä.
• vKhdötus Öuonicn uudeksi h a i -
litusmuodoksi." ,^ .
Yllämainitulla juhlallisella btsl-kolla":
varustettii sepiistu^: on äs-!
k et t iii n" k o m e i 11 u t" S u o m e ri b olsli e -
vikilehdissä. Kysymyksessä on
V i l l e V a in ion j a H i l d a Hannuseri
'''esitys." maa n eduskun nalle mos-kovalaiseen
tapaan Järjestetyn
nenvostojärjestelraän voimaan­saattamisesta
Suomessa. Asiakir­j
a sisältää yhteensii seitsemän-toksta
pykälääj joista tähän otam­me
muutamia kuvaa vi mpia.
Ensinnä luonnollisesti sääde­tään,
et tii 3'ksit y i somistus maa­han
lakkautetaan j a siirretään
korvauksetta työtätekeville ja
k a i k k i ' . m u i i omaisuus, kuten niet-siit,
kaivokset, vesivoima ja A^e-sistöt,
pankit y. m. siirrotäiin
neuvostovallan omaisuudeksi. Y-Mneii
työvelvollisuus, jonka tar­koituksena
on ''yhteiskunnan
loiskerrosten hävittäminen," saa-
'tetaan voimaan ' j a entinen sota-lait.
j a suojeluskunnat lakkaute­taan..
Työtätekevien oinantunnonr
lyapauden turvaamiseksi erote­taan
kirkko valtiosta j a koulu
kirkosta. Tasavalta hävittää sa­nomalehdistön
riippuvaisuuden
pääomasta j a siirtää painovapau­den
yksinomaan työväestön oike­udeksi.
iSenjälkeen seuraa selos­tus
ihanneyhteiskunnan eri hal­lintoelimistä,
joitten inäärä on
suunnaton,/Ija yksityiskohtainen
luettelo niistä valtakinmaiv ala­maisista,
j o i l l a on j a joille ei an­neta
äänestysoikeutta. Viimemai-^
n i t t u i h i n ^ k u u l u v i k s i .->mainkaan
m. m. seuraavat:
henkilöt, jotka «lävät - paÄOirian^
koroilla, liiketuloilla, omaisuustu-loilla
y. m.; yksityiskäuppiaät ja'
välittäjät; entisen keskuspoliisin
palveluksessa olleet ja suojeliis-kuntalaiset
kymmenen vuoden
kuluessa tämän lain voimaanastu­misesta;
piispat ja' papit y. m',
y. m.
\ Lakiehdotus on päivätty Hel­singissä
huhtikuun 14 pmä j a o -
vat sen allekirjoittaneet yilämai-
•nitufc yilfe. Vainio jÖ-Hildfa Han-lnunen:
v«'• " • • '
• :
•dotuksesta, joiVa tullaan, esittä-m
iiii n 1 a i nl a a t i j a ku n nalle ' e n s i is •
tuntokaudella. Se oikeuttaa lial-lituksen
takavarikoimaan kaikki
yksityiset väkijuoma varastot ja
s a m ai 1 a s uo rit ta m a a n n i is t il o mi s -
t a j i l l e korvauksen. Tiedustelta­essa
oikeusdeparteraentin" viran­omaisilta
onko Ontarion lainlaati-jakunnalla
oikeus mainitunlaisen
a s et n k sen v o i m a a nsa a tt a m isee n,
vastattiin; epävirallisesti, että toi­menpide
. on lainsäädiinnölliseltä
-kannalta mahdollinen toteuttaa.
• V a i k k a k a a n ei voida odoitaa.
että kieltolaki täällä, yhtäväliän
k u i n muuallakaan, heti voimaiui
saattamisesta lähtien tuottaisi
tyydyttäviä, tuloksia tiukastikaan
valvottuna, on yllämainittii toi­menpide
lain tehostamiskeinona
'paikallaan.
Maailmanvallat Japani j a Y h ­dys
vallat ova t pa rhailla a n • kesk e-nään
ankarassa riidassa Yap-saa-resta,
j o k a sijaitsee kaukana T y y -
nessämeressä j a kuuluu - K a r o l i i n i ­nen
ryhmään. iSaari sinänsä ei
suurestikaan muu t ta isi voi ma .suh­t
e i t a kahden valtakunnan välillä,
sillä se on alaltaan ainoastaan 79
neliömailia, joten sen omistami­sesta
pelkästään alueen vuoksi ei
^kannattaisi erikoisempaa ääntä
'pitää. Saarella on kuitenkin suu­r
i merkitys sentahden, että se on
suurten itä-aasialaist. kaapelilin-jäin
k a i k k e i n tärkeimpiä ke.skus--
.paikkoja. Saksalaiset, joiden hal-
.1}U.ssa saari oli ennen maailman­sotaa,
vetivät sieltä, iennätinjoh-^
t o j a 'Shanghaihin, Guamiin j j a
"Hollannin Intiaan. K u n ottaa
huomioon suuren merkityksen,
niikä tällaispla kaapeleilla on
maailmankaupiassaj käsittää, mik­si
molemmat valtakunnat n i i n pe-räänantamattomasti
vaativat it­selleen'
saaren omistusoikeutta.
'Sodan aikana joutui Y'ap-saari
Saksalta japanilaisille j a heidän
önnisttii saada rauhansopimukr
seen kdhta, jonka mukaan kaik­k
i e n päiväntasaajan pohjoispuo-
'felia sijaitsevien entisten Saksan
sillrtomaiUen yliherruus/liib^^ntetV
vähiin paav.inistuimen taholla vä-
'jesuiittaveljeskunnan luontoiseen liietään Suomesta pilin lausutuis-
•Jeesuksen^ . sydiimeii veljeskun- ta.. toivomuksi.sta, olipa nii-laan.
Suomen kansa alkaa saada:' deri, esittiljiinä .Suomen hal-ensimäistä
tuntua siitii. milämer-- litus • ' t a i :maan roomalaiskato-kitsee
.olla' tekemisissä . t)aavinis-^'lliset.;Seurakun)iat.Molonipain t a -
tnimen kanssa. • - ' ; kolta.Jienee lausuttu toivomus, e l -
Katolilaisten .seurakuntain: ase-' tä lv.a,l;nl,is.- k i r k o n johto uskottai-maa.
jiirjestämitienrine-i(län - inaas- siii\.,kc^^^^^ miehelle,'^ .mutta-
..sa.mme on maamme ity(Miäistyini-. |.';'paav,ij|. istiiin läiiettää tänne nlko-
.sestä;,alka.en. hjerättäuyi.''.kiusallis- maalaisen munkin,
ta huomiota.' .Ln-sin tuotti h e n k i - • r ä m i i n |)itäisi osoittaa suurira-lökysymys.
kotimaisten.', miesten
kesken vaikeuksia, jotka aiheut­tivat,
todellisen, hajaannuksen
mallekin vapaamieliselle politi-koUo.
kuinka hiVönosti':paavinis-:
tuimeiv tarkoitukset 'sopivat y h -
seura kuun issa, • ;j a s i t:t on- tul iva t| teen Sii omen kansan ka nsallisten •
paavin edustajain .•tunnerut dixlo-jtai-pcideri' kanssa. Katolinen kirk-tukset
maamme avaamisesta ka­tolilaisten
veljeskuntain työlle.
A in oa .k o h t a, joka. v o i d a a n- tyy d y
tyksellä mainita, on 'Suomen^roo-malaiskatolisten
^ seurakuntain
vapauttaminen O^l.ohilevin a r k k i ­piispan
alaisuudesta, mutta se 0-
l i s i johtunut jo Suomen itsenäi­syydestä
sinänsäkin, ilman paa-ko
o/rkansainvälinen järjestö, jo-k
cl MM\\nus ta a. k ansal lis i a per ia at-
Leita.*''ainoastaan mikäl'i se voi
kil.^^ttä-ä niitä ' hyväkseen omiin
pää määriinsä pyrkiessiiän, mutta
muuten se syrjäyttää ne; nritä roh-keimmallja.
tiiysvaltaisuudella.
A s i alli ses t i p 11 h ee n a ole va n i mi -
tys on kokonaan pätemätön. I^aa-
.tr )
lähettäessänne ottakaa huomioon, öttä allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen Iraahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rähalähetyksistä.
•• ,v :• I V • • - :• . ; . . ....
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset -Qsoitetaan postin kautta, Jos säh-kösanomalähetystä
ei. erikoisesti vajidita. Sähkötys-maksu
on $4,30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $4Q-0Ö astjj 50c öummille $50,00 asti,
75c. summille $.100.00 asti( Jokaiselta seuraavalta sa->
dalta 25e.
Tiedustelko erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Liihettäeissänhe^tahoja tulee vastaanottaja]^ ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tax-kasti.
. ; ,
9
PORT? ÄRTHUfÄ, ONT., CANAPA.