Vapaus, April 20, 1922

              2 Torstaina, huhtiL 20 p, - Thtirsday, April 20!k
fDanadan Buomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-ftyy
Sudburyssa, O B C , joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP ,
yastaava toimittaja. Toimitussihteen.
V A P A U S
(Liberty) , „^
The only organ of Finnish •Workers in Canada. Pub-
Hshed in Sudbury, Ont., every Taesday, Thursday and
&tiarday.
a Ilmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta «erta-flmotuksesta
75c. — Kuolemanilmotukset $2.00 (uiuisto-värsyistä
50c. kultakin iisäksi). — Kihlaus- ja avjolntto
Ilmot, alin hinta 12.00, niraenmuutosilm. (muuten kuin
aviuMittodmotusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil-jnotukset
$2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. — Syntymailmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
91M kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
jojsta ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaon yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
n.60 ja yksi kk. 75c. , . , ' ^ ^ ^ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
la.öO ja kolme kk. $1.75. . '
Tilauksia, joita ei seuraa raha, e! tBl!§ lftb?ttamaän,
galtsi asiamiesten joillg on takaukset
' Jos otte milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
terjeeseenne, kirjottakaft u^d?!leeI» liikkeehoitajan per-fioonalllBella
nime lä.
J. V. KÄMNASTO.Xiikkenhpitflla^
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liome St., Puhelin 1038.Postiosote: ,. - ,
Bojt69. Sudbury, Oqt.
, Bejristered at the fpsk P?^iw Department, Ottawa, as
Bccund clasa matter. y ' .
r Pinanssipääoma ja paniikki
r Nykyinen mailmanlaajuinen teollisuuspula on ollut
suuren kriisin ja koettelemuksen aikaa heikommille
veljille finanssimailmassakin. Kaikissa maissa tapah­tuu
jatkuvasti yhä uusib ja uusia pankkikeikaubia.
Yksin Canadassakin, jossa pankkilaitokset ovat huo-jnattavan
lujasti aitä koakevalla laini aadinnalla taattu,
•on Merchants pankin häviäminen antanut paljon pu­heenaihetta.
So ettii ponkkikeikauksia tapahtuu ia-iloudellisesti
rappiolla olevissa maissa, ei tietystikään
meidän kannalta katsottuna anna niiHkään paljon
ihmettelemisen aihetta, mutta että pankkikeikaukset
wat tavattoman — ihan hämmästyllllvlln— monilu­kuiset
viimp vuoden ajalla niin .rikkaassa maassa kuii»
.Yhdysvalloissa, on suurmerkityjcseilinen ilmiö. Yh-dysvahain
hallituksen rahaasiain kontrolleerin Mr.
Crisfiingerin julkaisemien tilastojen mukaan tapahtui
maassa vuoden 1921 ajalla kaikkiaan 528 valtion
ja yksityisten pankkien vararikkoa, joista ainoastaan
163 voitiin uudestaan avata ja saada jaloilleen, jälelle
jääden 365 pankkia, jotka kokonaan hävisivät, siis-yksi
pankki vuoden jokaisena päivänä hävisi. .
Jättiläismäinen teollisuuskriisi riepoittaa siis anka­rasti
yksin mailman rikkaimmankin maan tärkeitä
elintä — finanssilaitosta.' Viime vuosi Mr. Crissirigerin
mukaan oli kolmas tuhooVa vuosi Yhdysvaltain pank­kilaitoksen
historiassa, pahin vuosi ollen 1893 ja
toinen 1897.
Mutta samalla kun teollisuuspula järkyttää anka­rasti
rahamailmaa ja hävittää sen pienempiä ja keski­varakkaita
jäseniä, esiintyy se toiseltapuolen finanssi-pSflOJnankin
kasaajana, se keskittää rahapääomankin
yhä harveiriplin ja harveiiipiih käsiin, Pienpankkii-rien
kukistuessa Morganien ja Stihnesien valta raha-mailman
ylitse yam laajentuu ja voimistuu ja rikkau­tensa
kasvava!^
, Työväenluokalla ei ole pikkuomistajien häviämises­tä
mitPn mmm^ §il!ä täniä prosessi vain jouduttaa
vallanfeuiiiQuksen toteylpmlgtfl,
Kaivostyöläisten taistelu on mei-f,
dänkin taisteluamme
/ Yksi Atnerikan mantöreen lakkotaietelujfeii suurim­pia
lakkoja on käynnissä — hiilenkaivajain lakko:
Y l i 600,000 hiilenkaivajaa Yhdysvalloissa ja Gana-dassaon
noussut taistelemaan elintasonsa alentamista
vaataan. Kapitalistien suunnaton voitonnälkä ja pyr-kihiys
murskata järjestyneen työväen vastarinta tyyten,
on syynä tähän taisteluun. Jo kuukausia ennen tais­telun
alkamista levittivät riistäjät päivälehtiensä kaut­ta
uutisia «puolueettomalle yleisölle», kuinka hiilen-kaivajat
saavat suunnattomia palkkoja, ja josta muka
sitten johtuu hiilen korkea hinta. Hiiliparoonit ovat
antaneet ymmärtää, että jos kaivosmiehet tyytyisivät
«kohtuulliseen» palkkaan, tulisi hiilen hinta alentu­maan.
Tilastot kuitenkin osottavat, että esim. Länsi-
Ganadan hiilialueilla tulee työvoima maksamaan tonnia
kohti ainoastaan $1.97-$2.00, mutta kuluttajat jou­tuvat
maksamaan hiilestä British Columbiassa $11.50
ja enempikin. Ero tonnin työvoiman hinnalla ja hiili­tonnin
hinnalla on siis huomattavan suuri. Ja jokai­selle
on ilmeisen selvää, että hiiliparoonit pistävät
loistavat summat voittoina taskuihinsa.
Ja kuitenkin he pyrkivät alentamaan kaivostyöläis
ten palkkoja 35—50 prosenttiin. Kapitalislilehdet
ovat levittäneet täytenä totena juttua, että hiilenkai
vajat saavat §15 päivältä, ja kuitenkin on tosiasia,
että esim. Nova Scotiassa saavat hiilenkaivajat ainoas'
taan $2.85 päivältä ja paikoin vähempikin. Niimpä
kaivostyöläisten ja heidän perheittensä asema Nova
Scotiassa onkin mitä tukalin ja puutteellisin. West
Virginiassa ja muilla Yhdysvaltain hiilikentillä uhkaa
näiden rikkauksien tuottajain perheitä ankara nälkä­kuolema,
tuhannet kaivosmiehet ja heidän perheensä
kärsivät vaatetuksen ja ravinnon j)uutteesta, puhumat­takaan
siitä, että he elävät mitä kiirjimmissa hökke­leissä.
Huolimatta siitä, että ankara puute ja kurjuus
ahdistaa kaivosmiehiä, tahtoo riistäjäluokka syöstä
heidät ja heidän mukanaan entistä kurjempaan ase­maan.
Sillä hyökkäys hiilenkaivajia vastaan on koko
kapitalisthnailman yhteinen hyölckäys. , Huolimatta
siitä, että Yhdysvaltain hallittis nyt vakuuttaa «puolu­eettomuuttaan
» tässä taistelussa, on julkisena tietona,
että hallitus on suoraan rohkaissut hiiliparooneja tä­hän
taisteluun. Ja missä määrin hallitus on «puolu
eetonT/, se näkyy jo seri lausuntojen ja toimenpiteitten
yhteydessä. Se nimittäin lohduttelee «yleisöä», ettei
ole mitään hätää huolehtia hiilen puutteesta, koska
ei-union hiilikentillä voidaan tuottaa pitkän aikaa riit­tävästi
hiiltä, varsinkin kun on olemassa suunnattomat
varastot ylituotantoa. Ja ylläpitääkseen tuotantoa rik-kurivoiman
avulla, lähettää hallitus sotaväkeään suo­jelemaan
rlkk|irityövoimaa, ehkäisten samalla injunk-tionituomioitten
avulla järjestämästä ei-union työläisiä
ja ehkäisemästä union miehiä ylläpitämästä lakkovah-tia.
West Virginiassa on nämä toimenpiteet jo johta­neet
mitä tuiraimpaan luokkasotaan, siellä valtion
kasakat ja hiilitrustien haalaamat pinkertoni- ja pyssy-hmtfa^
ar^^eija^.jahtaavat työläisiä kuin metsän petoja,
törkeästi polkien kaikki omat porvarilliset perustus-lakinsakin
jalkoihinsa.
Amerikan hiilenbivajain lakko on sotavoitoista
humaltuneen ja jofjegtyneen työväestön murskaamis-halusta
hullaantuneen amerikalaisen teollisuus- ja
raha-oligargian ja sitä edustavan valtiovallan yhteinen
5uuri?Muntainen ja säälimätön hySkkäyg, el alrtoastaaa
hiilenkaivajia vastaan, vaan koko Aingrifeaft työväen­luokkaa
vastaan tähdätty mitä rajuin hyökkäys. Hii­lenkaivajain
järjestö, huolimatta sisäigMlä hajaantu-neisuudeslaan,
huollfflattalaantumuksellisista johtajis-taan
ja huolimatta monista puutteellisuuksistaan, on
kuitenkin ehka voimakkain varsinaisen teollisuustyö»
väestön unio Amerikassa. Jos se saadaan murskattua,
on riistäjämahdin verrattain paljon helpompi murska­ta
muut työväen uniot. Kysymys on siis koko Ameri-kan
työväenluokan kol^t^losta. Ja näin ollen koko
järjestyneen ja kaiken ecljstysmielisen työväen on rien­nettävä
sekä aineeUisesli että moraalisesti kaikin voi­min
tukemaan hiijenkaivajia, jotka nyt tällä kertaa
ovat joutuneet ensimäisiin vallihautoihin, ankarimpaan
tuleen luokkasotarintamalla,
Kutka ovat uskovaisia?
«Jos säkkiin valoa antaa vois,
niin,pimeä ei moni paikka ois;
ja kauhalla kantain jos mieltä
vois antaa,
ois neroniekkaa kuin tiellä
santaa.. .>
Porvarillinen järjenvälähdys Rans­kan
parlamentissa
L'Humanite-lehdessä kirjoittaa tov. Cachin:
Sivistynyt porvari, pohjois-ranskalainen suurteol­lisuuden
harjoittaja, M. Delesalle, keihoitti maaliskuun
24 pn istunnossa hallitusta heti paikalla ryhtymääti
kauppasuhteisiin Neuvosto-Venäjän kanssa. Hän va­litti
entisten ministerien poliittisia hairahduksia Neu­vosto-
Venäjään nähden ja kieltäytyi omaksumasta
Clemenceaun, Pichonin ja Millerandin kantaa Mosko­van
vallankuinouksen suhteen, heidän saaftoaan, at-tentaattejaan
jä syyttömän kansan murhaamista. Hän
kehoitti heti kohta,-lopettamaan nämä mielettömyydet
ja koko sen politiikan, mikä meidän häpeäksemme on
harjoitettu aina vuodesta 1918 lähtien.
Ja hän meni vieläkin pitemmälle. Hän kehoitti
Poihcäreta poliittisesti tunnustamaan Moskovan halli­tuksen
jollakin mieleisellään hetkellä, mikä ei kuiten­kaan
saisi olla kaukainen. M. Delesalle on kylliksi
älykäs huomatakseen, että kauppasuhteita täytyy vält­tämättä
seurata tehokas tunnustaminen.
Ja siten otti kansallisen blokin edustajakamari
tällaisen esiintymisen vastaan? 5e osoitti voimakasta
hyväksymistä.ei]iä suinkaan syyttä. On totta, että M.
Delesalle perusteli esitystään vanhoillisilla ja käyte­tyillä
tosineilla ja-että hän sekoitti, lukuisiin asiallisiin
näkökohtiin kakaramaista kommunismin ja bolshevis­min
arvostelua, mutta hänen puheensa kokonaisuudes­saan
oli yhtäkaikki tuomio kamarin tähänastiselle
löyhäpäiselle politiikalle. Mutta kamarin jäsenet hy­väksyivät
kuitenkin sen sellaisenaan ja osoittivat sen
johdosta Suosiotaan. >
M. DeleSälle asetti ranskalaisten teollisuusmiesten
ja« poHtrkoitsrjajn tyhmyyden vastapainoksi englanti­laisten,
saksalaisten, italialaisten ym. porvarien sivis­tyneisyyden
ja joustavuuden, nämä kun ovat ^aikoja
sitten ryhtyneet lumeisiin kauhean vallankumouksen
kanssa, mistä on olluf seurauksena, että Venäjälle on
kahtena vuotena myyty tavaroita 800 miljoonan edestä
ilman, että summasta olisi tullut äyriäkään Ranskaan.
Lillen kehruutehtailijat pitävät täällä tiellä pysymistä
mitä suurimpana onnettomuutena, mutta nykyinen ja
entinen edustajakamari on neljän vuoden ajan ottanut
vastaan tämän alkeellisen totuuden pilkalla ja huli­nalla.
Me vallankumoukselliset olemme vaatineet neu­vostovallan
tunnustamista syillä, jotka ovat kokonaan
toiset kuin M. Delesallen esittämät. Tiedämme, että
ranskalaiset kapitalistit, jotka tänään suurin elein
tuomitsevat clehienceaulaisten politiikan tekevät sen
olosuhteiden paiiibstuksesta. Mutta hänen esiintymi­sensä
on meistä julkinen porvarillinen syyllisyyden
tunnustus, rippi, joka merkitsee heidän omain ereh­dystensä
myöntämisiä ja kaiken sen politiikan hylkää-njistä,
joka on johtanut Ranskan suoraa päätä eristj-^
neisyyteen ja rappioon.
— Yhdysvaltain ja Canadan hallitukset ovat ryh­tyneet
harjoittamaan vaihtokauppaa vallankumouksel­lisilla
agitaattoreilla. Ensimäinen tällaisen kauppa
on, että Canadan hallitus on karkoittanut Yhdysvaltoi­hin
Hulet .M. Wellsin, ent. Seattlen Työväen Keskus-neuvoston
puheenjohtaja ja edustaja Punaisen Inter-nationalen
perustavassa kongressissa Moskovassa viime
kesänä. Yhdysvaltain hallitus on samaan aikaan kar­kottanut
Canadan I. W. W:n sihteeri-rahastonhoitajan
George Hardyn, joka myöskin oli ^^ime kesänä Eng­lannin,
Saksan ja-Venäjän vallankumouksellisten uni­onistien
kanssa alustavissa neuvotteluisga Punaisen
Internationalen perustamisesta ja sittemmin peruste­tun
Internationalen lämmin kannattaja. Molemmat
olivat neuvosto-Venäjän Ystäväin liiton puhujia. Ve­näjän
nälänhädän hyväksi. Tämä hallitusten toimenpi­de
lienee suuresti rauhoittanut kummankin maan kapi­talisteja.
Me toivomme ettei työväkikään ole vaihto­kaupassa
menettänyt, koska molemmat toverit ovat
mitä harlaimpia ja kyvyldcäimpjä työskenlelijöita työ­väen
vapautuksen hyväksi.
Useat Vapauden lukijoista muis­tanevat
vielä aikaa — noin kah­deksan
vuotta sitten —, jolloin se
useinmainittu repeämä alkoi suoma­laisessa
sosialistiliikkeesä, jossa re­peämässä
syntyi silloinen «Sosia­listi
», nyt Industrialistin nimeä kan­tava
syndikalistien äänitorvi. Muis­tamme,
että yksi senaikuisista „ eni­ten
ja ahkerammin käytetyistä ni­mityksistä,
joilla Industrialistissa
sätkittiin toisin mtUWlB, mutta
varsinkin suomalaiseen »9§i8M«i)jär-jestöön
jääneitä ja sen tefatiä 8«i'
raavia työläisiä, oli <u»i»yais«n»-
jlimitys. Tahdottiin sanoa, ja sai
hottiinkin, että suora, sosialistijär-jestöon
jääneet työläiset ovat vä­hintäin
sokeasti nskovia aaseja, jot­ka
eivät uskalla itse ajatella, käyt­tää
omia jivgfjfiai^^Jukea ja^^sen-rata
muita lehtiä, tutkia muuta kir-jallifiuuttia
ja kuunnella muita pu­hujia
kun niitä, joihin heidän omat
«johtajansa» antavat luvan — huo­limatta
siitä, vaikka nuo «johtajat»
veisivät heidät suinpäin homankat-tilaan.
Sitä tarkoitti tuo uskovai­sen-
nimitys. Sitävastoin kaikki ne,
jotka erkanivat sosialistijärjestöstä
ja jotka lukivat silloista «Sosialis­tia
», olivat muka «omilla aivoillaan
ajattelevia» j.n.e, / ,
Mutta aika muuttuu. Kaikkinais­ta
mailmanmenoa järJtyttänyt suur­sota
varsinkaan; ei jättänyt opetuk­sista
osattomaksi järjestyneen työ­väen
rehellisintä ja harkitsemisky-kyisintä,
vallankumouksellisinta ai­nesta,
päinvastoin. Samalla kun ta­pausten
kulku on avartanut ja sel­vittänyt
sen' katsantokantaa, on se
paljastanut sille käytännössäolleit-teri
menettelytäpöjensa ja työväen­luokan
kansainvälisen solidarisuu-den
heikot kohda^ ja puuttuvaisuu-det.
Suurten maailmantapahtumien
antamista läksytyksistä ovatkin ot­taneet
oppiakseen tämänkin man­tereen
suomalaisista työläisistä
kaikki sellaiset, jotka todellakin
ovat rehellisesti, halunneet käyttää
omia aivojaan, joilla on ollut roh­keutta
ja uskallusta katsella asioita
ja tapahtumienkulkua laajapiirtei-semmin,,
ilman ahtaita kansallisuus­rajoja
ja järjestönurkkakuntaisuus-ennakkoluuloja.,,
.
Näemme suuren osan noista sil­loisessa
repeämässä n.s. «radikaali­en
leiriin» menneistä «omilla ai­voillaan
» ajattelevista työläisistä
joko siirtyneinä takaisin suom. sO'
sialistijärjestöön, tai ainakin pää­asiassa
hyväksyvän ne periaatteet jä
menettelytavat, jotka ovat: järjes­tön
pohjana. Näemme koko suoma­laisten
sosialistien toiminnassa sen
repeämän jälkeen' tapahtuneen suu­ren
muutoksen; koko järjestö on
kuin uudesti syntynyt, se on omak­sunut
vallankumouksellisemman oh­jelman
ja ! siivoutunut siitä Bosia-iidemokraattisesta
kuonasta — nos-kelaisaineksesta,
jota vastaan silloi­set,
repeäraänaikaiset, enemmän ta-loudellisentoiminnan
välttämättö­myyden
painostajat jft n.s. <poliit-tiset
radikaalit» olivat yhteisesti so-tajal&
lia» Kaikki työväenluokan kan­sainvälisen
solidarisuuden kannalla
olevat vallankumoukselliset työläi­set
ovat ottaneet oppiakseen niistä^
läksyistä, joita kansainvälisen ^im­perialismin
esiinloihtima maailman­palo
kaikkine seurauksineen sille
antoi — kaikki muut, vaan ei syn­dikalistien:
nimellä, eri maissa esiin­tyvä
fanaattinen «körttiläisryhmä»,
jonka sokeaksi seuraajaksi näkyy
tässä maassa muodostuvan I. W. W.
liitto oikeistolais-johtajineen, ja sen
suomalaisena hännänpäänä Indust-rialisti
kannatusjoukkoineen.
Eläessä ja kulkiessa tuolla, In­dustrialistin
varsinaisen kannatta­jajoukon,
enimmältä osalta 'kulek­sivan
työläisjoukon, keskuudessa,
joukon, joka yleisesti tunnetaan
suurisuisimmaksi ja kerskuvimmak-si
— kun kysymyksessä oii työläis­ten
järjestyneisyys ja luokkatietoi­suus
— sekä muihin I.W.W. liit­toon
kuuluvien jä vallankin suoma­laisessa
sosialistijärjestössä olevien
työläisten silmittömään haukkumi­seen
taipuviksi, pääsee tuossa tuo­kiossa
tuntemaan, mistä ryhmästä
tänäpäivänä varmemmin löydät «us­kovaisia
»? Sillä aniharvoja poikke­uksia
lukuunottamatta, ei tuo jouk­ko
viitsi syventyä lukemaan oman­kaan
lehtensä periaatteellisia kirjo-tuksia,
saati sitten, että he uskal­taisivat
vaivautua tutustumaan va-semmistolaislehtiin.
Ja kuitenkin vii­mevuosien
suuret tapahtumat, puo­lue
ja suuntavirtausten eri vaiheet
kaikkialla, käydyt väittelyt ja pole­miikit
tässäkin maassa, puhumatta­kaan
Moskovassa pidettyjä kongres­seja
ja niissä olleiden eri maiden
edustajien pitämien puheiden selos­tuksia
ja niitä seuranneita julistuk-.
sia, täytyisi olla enemmän tai vät
hemmän tietona jokaisella «luokka-tietoisella
» työläisellä, pienempiää-niselläkin,
mutta joista Industria­listissa
ei ole välitetty kirjoittaa
riviäkään; paljon mieluisampaa on
räävittömät p a i k k a kuntakirjeet,
joissa tapellaan sosialistien hommia
vastaan.
Toisinaan tulee tyrkätyksi tuol­laisen
Industrialistiin uskovaisen
nyrkkiin jonkun kirjan, missä seli­tetään
työväenliikettä muultakin
kuin «työmaataistelun» kannalta ja
vasemmistolaislehden, jonka artik­kelissa
näytetään kuinka työläisiä
riistetään muuallakin, ei vain ai­noastaan
tuotannossa — sitä riiste­tään
sekä tuotannossa että kulutuk- 5
sessa, viennissä, tuonnissa, mennes­sä
ja tullessa, kaikella tavalla niin
kauan kun me elämme riistolle pe­rustuvan
järjestelmän alaisina.
Mutta saatko veljen ottamaan kä­teensä
sellaista luettavaa, jossa vä- _
hän laajemmin käsitellään työväen- S
liikettä, on kokonaan eri juttu. Hän
pn «itsetietoinen», vaikka ei olisi
kuökftusimääriin nähnytkään In-dustrlfltlgtla
ja vaikka hän ei olisi
ikinä ennen lukenutkaan ranu)^
lehteä kuin Industrialistia, ja sitä­kin
vasta viime vuosina. Ylipäänsä
tuollaiset veljet ovat silmittömäm-piä
vasemmistolaisten ja koMmunis-tien
vihollisia. Haukkumasanaväras-tonsa
saavat he tavallisesti siihen
läksynsälukeneelta «työmaalähetil-tä
», joka heidän silmissään on vii­sain
tapaamaijsa «proletaari». Kun
tällaiselle henkilölle on vuosikausia
iiskotettu, / että Industrialisti se on
oikea «pohjajoukkojen» rehellinen
äänenkannattaja ja I. W. W.-järjes­tö,
jossa ei ole johtajia, vaai). joh­tavat
sitä joukot «alhaalta ylös­päin
» ja kun kymmenesti vatkataan
vatkaamasta päästyäkin, että: «nuo
kolme kunniakasta kirjainta, niissä
se on taika, ne ovat onni ja au­tuus
»! — syöpyy kuulijaan usko ja
luottamus niihin, kuni patajuopon
pulloon, jonka kupeessa on kolme
tähteä, vaikka sitten ne merkit
peittäisivät mitä törkyä tahansa,
niinkuin viimeaikaiset tapahtumat
I, W. W, liiton sisällä osoittavat.
Työläinen, joka' aikoo edes osa­puilleen
pysytellä aikansa kintereil­lä
ja tietää missä menevät miljoo­naiset
vallankumoukselliset luokka­toverit,
ei saa sokeasti uskoa hen­kiseksi
imupillikseen paperia, Joka
suurta meteliä pitämällä on jolloin­kin
onnistunut saamaan itselleen
joukkojen kanntuksen ja vallanku­mouksellisen
himen,^ mutta joka on­kin
aikaamyöten «kääntänyt kelk­kansa
» ja pettää joukkoja minkä
nykyisin ennättää, ei, vaan hänen
on. luettava ja tutkittava asioita
mahdollisimman monipuolisesti, seu­rattava
työväenliikkeen eri virta­uksia,
ja se käy paraiten laatuun
lukemalla useamman «suunnan»
työväenlehtiä. Vai olisimmeko me
niin heikoilla periaatteilla ja niin
helposti mukana vietäviä, ettemme
tartunnan pelosta uskaltaisi ottaa
käsiimme muuta kuin Industrialis­tin?
Jos todella siten on laitam­me,
niin älkäämme sanoko itseäm­me
luokkatietoisiksi työläisiksi,
vaan tunnustakaamme , rehellisesti
itsemme «uskovaisiksi» — niin, In­dustrialistiin
ja kolmeen kirjaimeen
uskovaisiksi, joita me todellisuudes­sa
olemmekin! Uskomasta laannut.
Hoopo.
—o —-•
|IIIIIIIIIIIIHIIIIHIIIIIIiHIIIIII|[|||J|||Il!||||i|i||||,,„„,,,,,,„„,||||^
Canadan!
<IolIaristal
LÄHETYSKUSTANNUKSET: |
Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 jjaj I
Kysykää erikoiskurssia suurille summille. " * " ^|
Rahanvälityksemme on numero 1023 asti ifa-n • S
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p ^^hetetty J
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T H i i i ocn I
• view Ave. " ' Broad. 5
—.— 5
Pilettejä Suomeen ja Suomesta täime. 1
Tiedustelkaa hintoja y. m. S
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. I
VAPAUS, I
SUDBURY, ONT. 5
Mitähän rähjääjät nyt
sanovat?
. • I
Me suomalaiset Canadassa^iolevat
sosialistit olemme viimeisten vuo­ksien
kuluessa syndikalistisUta yksi­puolisilta
«vallanku(mö\iksellisilta>
suomalaisilta oppineet kuulemaan
yhtä ja toista sellaista, jota kuulee
vain mitä suurimmassa tietämättö­myydessä
olevilta työläisiltä, ^uo­malainen
sosialisti järjestö heidän
mielestään on ollut sellainen «pik­kuporvarillinen
» ja vielä lisäksi
«kansallinen» kokoomus, jolla val­lankumouksellisen
.työväestön tais­telujen
tehostamiseksi ei ole mi­tään
merkitystä. Koko syndikalisti-nen
masiina, — «Industrialistista»
joka muuten on tuon aineksen suo­malainen
äänitorvi — aina pienim­piin
I. W. W:n ja 0. B. U:n kan-natusrenkaisiin
ja unitteihin, vielä­pä
yksityisiin järjestömme nakerta­jiin
asti — on «vallankumoukselli­seksi
» pyrkimyksekseen ottanut jär­jestömme
hajottamisyrityksen, kui­tenkaan
siinä onnistumatta. Päin­vastoin
osottaa järjestömme tämän­päiväinen
taktiikka, sen vallanku­mouksellinen
'henki ja ne tulokset
mitä järjestömme valistus- ja kas­vatustyössä
on saavutettu, että sit­tenkin
olemme kumouksellisen työ­väenliikkeen
edistämiseksi ei aino­astaan
suomalaisten keskuudessa,
mutta myöskin yleismailmallisessa
mittakaavassa tehnyt suuren palve­luksen.
Jo se seikka, että järjestömme
on pysynyt yhtenäisenä ja,sellaise­naan
jaksanut käsittää velvollisuu­tensa
suhtautumalla kunakin aikana
ja eri tilanteiden muodostamiin val­lankumouksellisiin
liikkeisiin suope­asti,
osottaa että on oivallettu kul­kea
mukana, ja toimia sellaisten
kumouksellisten järjestöjen tukemi­seksi,
jotka tunnustavat proletari­aatin
diktatuurin ylimenokaudeksi
sosialismiin. Järjestössämme vai»
linnutta kumouksellista mielialaa,'
BOX 69,
Pilettiliike tehtävä J. V, Kannasten nimessä.
^ i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i H i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i [ | | , , , | i^
huolimatta siitä, että järjestömme
viime vuotena näinnäisesti onkin ol-lutv
pelkkä suomalainen järjestö, on
volffiakkäasti tukemassa se seikka,
että On kansainvälisyyskysymykses-sä
osattu kulkea kommunististen
aatevirtausten mukana ja tunnustet-
't'u Kolmas Kansainvälinen sekä Pu­nainen
Taloudellinen .Kansainväli­nen
ainoaksi- mailman vallankumo­uksellisten
työläisten • etuvartiostok-si,
siksi voimaiksi, joka vilpittömästi
ajaa mailman sorrettujen työväen­luokkien
asiaa. Sensijaan, että oli­simme
telineet voitavamme K. Km
ja P. T. K:n parjaamiseksi, kuten
syndikalistiset ja noskelaiset ainek­set,
olemme vointimme mukaan toi­mineet
kysymyksessä olevain kan­sainvälisten
puolustamiseksi. Jo
yksin se seikka, että emme ole aset­tuneet
vallankumouksellisen prole-taariliikkeen
pärjääjiksi, osottaa et­tä
olemme tehneet kansainvälisen
työväenliikkeen hyväksi enemmän
kuin mitä järjestömme ainaiset^na-kertelijat
osaavat uneksiakaan. '
Niinikään on järjestömme aina
ollut tämän maan vallankumouksel-iisimman
liikkeen tukena, silloin
kun sellaisia työväenjärjestöjä on
ollut olemassa. Mutta kun maassa
ei ole ollut todellista kumouksellis­ta
ja maan varsinaisista aineksista
muodostunutta, järjestöä, on jär­jestömme
katsonut edullisemmaksi
toimia itsenäisenä, pyrkien kuiten­kin
olemaan kosketuksissa sellais­ten
ainesten kanssa, jotka ovat ol­leet
mielipiteiltään kumouksellisia,
vieläpä on vaikutettukin siihen
suuntaan, että todiellinen vallanku­mouksellinen
järjestö Canadaan pe­rustettaisiin.
Ja vieläpä se seikka,
että aineellisesti on J; tuettu ei aino­astaan
tämän maan työläisiä oike­us-
ja muissa taisteluissa, mutta tä­män
lisäksi kotimaamme vallanku­mouksellisia.
Karjalan ja Venäjän
nälkäisiä y. m., selittää jokaiselle
rehelliselle työläistoverille, että jär­jestömme
toiminta ei ole ollut niin­kään
«kansallista» kun siitä on tah­dottu
tehdä.
Ja nyt, kun Canadan Työläisten
puolue perustettiin oli järjestömme
ensimmäisenä siihen liittymässä,
osottaen sillä teollaan, että me kair
kista vastakkaisista selityksistä huo­limatta
sittenkin olemme vallanku­mouksellisin
joukko tässä maassa
olevasta suomalaisesta proletariaa­tista
ja vielä, sehän mitä selvemmin
voi tehdä tyhjäksi väitteen, että
pyrkimyksemme ei ole toimia pelk­känä
kansallisena järjestönä. Sen-pätkhden
me odotammekin, että ne­kin
työläistoverit jotka tähän asti
ovat katselleet työväenluokan po­liittisia
järjestöjä ja niiden • muka­na
järjestöämme ennakkoluulolla, ja
vihamielisyydellä, tulisivat nyt mu­kaan.
^0——-
Eri paikkabueiiiffia
LONG LAKE, ONT.
Olipa taas viime työkokoukseen
kertynyt asioita tavallista enempi.
Pääasia oli uuteen puolueeseen yh­tyminen,
eli uusien veromerkkien
käytäntöön ottaminen, josta sukeu­tui
pitkä keskustelu. Ja paikkeuk-setta
valitettiin uutta jäsenveroa
liian korkeaksi. Erittäinkin pikku
farmiosastot ovat tuomitut kuole­maan,
sillä meillä ' ei kyllä ole
työtöntä aikaa, vaan sen sijaan ra­hatonta
työtä joka aika. Meidänkin
osastossa on perheitä, joista puolu­eeseen
voisi kuulua neljä ja vii­sikin
henkeä, mutta uudien jäsen-veron
takia kuului nuoremman
väen olevan pakoitetlu jäämään
pois osastosta (ja eikö niitä jää
vanhempralun), . sillä heille on
mahdottomuus maksaa 50c kuukau­dessa
kun vielä kannetaan ylimää­räistäkin
veroa heti, kaikista lupa­uksista
huolimatta ja ehkä tullaan
kantamaan vastaisuudessakin, ties
kuinka --usein. Näyttää siltä kuin
olisi tahdottu kaikki köyhempi vä­ki
työntää syrjfiän osastotoiminnas-ta
täm'än kaliin jäsenmaksun käy­täntöön
ottamisella. Eirjeenvaihtn-
»IllilliUltlf
jan tehtäväksi jäi työttömyysme-V
faeny.m. selvän ottaminen S'
panevalta komitealta. Sitten vS
tnn kolmi-henkinen komitea ioZ
tulivat Kaarlo Hirvelä.
la ^ja ,T,lda Hänninen, l a a ^^
vastalausetta toimeenpanevalle k>
mitealle sen ottaman kannan «DI,.
teen Vapauden muuttokväirmyhes,
sä. Järjestön lehdessä kun ei ai,
neta tilaa jäsenistölle ja osastoiP,
ausua mielipiteensä järjestöä koi
kevissa asioissa.
Keräyslistat Venäjän näikääkär
sivien- hyväksi otettiin huomioon i;
kerääjiksi lupautuivat seuraavai
Emma Hänninen, Anna Mäkinen ji
Eino Jaakkola. Iltamat myös pää
tettiin pitää samaan tarkotukseei
t. k. 8 p.
Aluetoimikunnan pöytäkirja luet
tiin ja hyväksyttiin muuten pait;
pykälä, koskeva osastojen työkö
kousten pöytäkirjojen aluetoimi
kunnalle lähettämisestä, oltiin va-tustavalla
kannalla. Ei katsottu sii
lä voitettavan sitä mikä on olit
tarkoitus, vaan lisää suotta pöytä
kirjurille työtä;
VappujnMat päätettiin pitää j
aletaan ne' kello 10 aamupäivälli
Ulaksi ftommatäan- jokiii isomi
kappale, jos vain kelin puolesi
voidaan harjoituksissa käydä.
Lehtiasiamies- on tehnyt liiketi
Vapauden kautta helmikuun ajai
$31.60- jä maaliskuulla $20.95, joi
on' hyvin tehty tällaisena aikana
Menneinä huveina voin mainil
lasten iltamat, jotka pidettiin niai
lisk. 18 p. ja jossa tilaisuudesi
lapset suorittivat kiitettävästi ka
ken ohjelman. 'Näistä nuorista tJ
meistä on kasvava uljaita poikia;
tyttöjä, siihen suureen arnieijai
joka kerran vie työväenluokan voi
toon ja elämään. Lisää' vain inno
tusta sekä teille lapsille että ope
. tajillenne.
Sitten viettivät naisemme ka
sainvälistä naistenpäivää, vaikl
vähän myöhästyneenä t. k. 25
Kaiken ohjelman suorittivat nais
mnkiinmenevästi. Ikävä vain et
keskuudessamme ei ole yhtään na;
ta; joka olisi siksi rohkea, että yr
täisi pitää puhetta tällaisissa tili
suuksissa. David Helin piti
lyhyen puheen, ollessaan aluetoic
kunnan kiertävänä kirjallisuusasi
miehenä sanottuna iltana paikl
kunnallamme. Yleisöä oli kumpai
kin iltana tavallista enemmän, J(
ta kiitos teille mukana olleet.
Jussi Löri nimiseltä yksinäisel
mieheltä putosi hevonen lieiki»
jäähän tänne Long Lakeen ja w
li. Samoin' Hjalmar Mäen oli t
vonen tapettava, toisen lie™=
potkaistua siltä jalan poikki. Tn
tuvia vahingoita köyhille farman
. 'Kesän tuloa on suuresti edistän
viimepäiväiset rankat sateet, W
Laken pohjoispuolella asuva •
marit ovat pannaan juliste ta J
sikin aikaa heikkojen jäiden
kia. rr TT
Kevättervehdyk-siii T . n.
_ ••—o-
NORTH BRANCH. ONT._
Kokousasioita. Kunkausuo.o
sessa yhtyi uutena jäsenenä
Koski, ollen eimäinen
sen jälkeen kun osasto
kers puolueeseen. K-Kan
yslista hyväksyttiin ja ^ra J
valittiin Sanna Kannasto.
Long Laken osaston ke
joka on talon "laksun _ vvg^
otettu keräyksen alaiseK^i.
tifrr että sikäläiset ^^'^e^^
yheropia
meidän ,on pakosta
rakennet^^^^
yhtään -köyhempiä kuin
sellemme kol^oushuone ^
sen hyväksi saanut vek.t
ämme raskaasti ja =aanir
tdoäi meidhetlalmeeanhkdinol, lismueuiHttaa eiv aan ^"
on jäsenten ™akset^v3
omasta puolestaan ^^^^^ jf,
huomioon Karjalan Kew
vosto-Venäjän rSstSo»^
ja piirimenot, nun
iut uhrata raskaal ^ f^tti s»»
vielä ottaa huomioon-^«"^y, s
ne kalustoa. P^t^»^