Vapaus, March 7, 1925

              8iva2 Lauantaina, maaKsfc 7 p ^ - ^ t , Blarch 7th, 1925
VAPAUS
^ S o l b n r y a a , OnL, joka tiistai, torstai ja lanantaL
T o i m i t t a j a t :
A.B.M1KEUL ABVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The only o r ^ a of Finnirii Woriiers in Canada. jPul^
lished in Sadbory, Out, every Tnesday, Thursday and
8atnrday« ' _
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
•s «eeond class matter. • -
General advertising ratca 75c per eoL inch. M i -
nlmam charge for single insertion 76c. The Vapai»
1« the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksinkertaa.
Avioliittoonroenoilmotukset • 60c palstatnnma.
Nimenmuutosilmotukaet 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotokset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
iditoslauseelta tai muistovärssylta. ^
Halutaantiedot ja osoteilmotukset eOc kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja flmotusakenttnunen on, vaa-dittaessa.
lähetettäväUmotashinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme klc.
fi;6Ö l a yksi kk. 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k. $6.60, puoli vk.
18.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita el seuraa raha, ei tn.1a lähettSmSän.
jpaitri arinmieBten joilla on takaukset^-
Vallaitkumouksen alku
, Otsikolla tVallankumouhen alku Venäjällä* jul
kaisi Lenin «Vperjod»'lehdessä N:o 4 tammik. 31 pna
1905 seuraavan artikkelin:
Suurenmoiset historialliset tapahtumat ovat kayn
nissä Venäjällä. Proletariaatti on noussut tsarismia
Taataan. Hallitus on vienyt proletariaatin kapinaan.
Nyt tuhkin ovat mahdollisia epäilyt siitä, että hallitus
tahallaa)) antoi laldcoIiiMceen verrattain e^teettdmästi
kehittyä ja laajan mielenosoituksen alkaä haluten Joh­npa
Midi aseellisen vpiman käyttöön saaMca. Ja se
Johti siihen! Tuhansittain surmattuja ja hamltetta
22 pai
, van V. 1905, tulokset Pietarissa. Sotaväki voitti aseet
tomat työmiehet, heidän yaimonsa JR lapsensa. Sota-kukisti
vihollisensa, ammuskeli maassa , viimria
työläisiä. «Me annoimme heille hyvän opäliiksehl»
puhelevat nyt kuvaamattomalla kyyninisyy<)eila isaarin
rengit ja heidän europalaiset apurinsa vanhoillisen por>
Variston keskuudessa.
Niinpä niin, opetus oli suurenmoinen! Venä­jän
proletariaatti ei unohda tätä opetusta. Kaikkien
Valmistumattomimma^ kaikkein tdcapajuisimm^t työ­väenluokan
kerrokset, jotka lapsellisesti uskoivat tsaa-
A x i ^ ja palavasti halusivat rauhallisina: jättää «itselleen
keisarille» kärsivän kanaan pyynnöt — kaikki he sai-
, Vat opetuksen tsaarin tai. tsaarin sedän, suuriruhtinas
Vladimirin johtamalta, sotavoimalta. . > - H >' ,
Työväenluoldka sai kansalaissodan suuren opetuk­sen:
proletariaatin* vallankumouksellinen kasvatus
harppasi yij^tenä päivänä eteenpäif) pitemmän askeleen
kilin se olisi voinut harpata kuukausissa ja vuosissa
hiurmaan, arkipäiväisen yksitoikkoisen elämän aikana.
' Pietarin sankarillisen'proletariaatin tunnuslause: «kuo­lema
tai vapaus!» kiirii ^yt kaikuna kautta koko Ve-iBäjän.
Tapaukset kehittyvät, ihmeteltävän nopeasti.
Y l e i s i ^ o Pietarissa kasvaa. Koko teollinen, yhteis­kunnallinen
Ja poliittis
nahtaina, tammikuun 23 pnä työläisten yhteentörmäyk­set,
sotaväen kaiussa käyvät kiivaimmiksi vaikka veri
virtaa monen monissa ' pääkaupungin osissa,^ hallitus
valheellisesti tiedottaa päinvastaista, Kolppinont^^
väki nousee. Proletariaatti asestautuu ja asestaa kan
saa. Työläiset ovat, niin kerrotaan, 'vallanneet Siestat
joen asevaraston.' Työläiset varustavat itselleen revol
vereja, takoVat aseita työkaluistaan, jbankkivat pomme­ja
epätoivon vimmalla taistellakseen vapauden puoles-
: tai Yleislakko valtaa maaseudun. Mojovassa on jo
kymmenentuhatta - työläistä jättänyt ,työnsä. Huonten-na
(torstainav tammikuun 26 pnä) on yleislakko mää
rätty alkavdcsi Moskovassa. Riiassa on syttynyt kapi
na^' • Lodsin työläiset ovat mielenosoituksilla, Varsovas­sa
valmistutaan kapinaan
sia Helsingissä, Bakussa, Odessassa/ Kievissä, Harjko-vissa,
Kovnossa ja Vilnassa. Työväen mieliala kiihtyy
ja lakkoliike laajenee. Sevastopolissa palavat merimi
nisteriön varastot ja arsenaali, sotaväki kieltäytyy am
puxdasta kapinaan nousseita merisotilaita. Lakkoja
Räävelissä ja Saratovissa. Työväen ja nostoväen
: aseellinen yhteentörmäys sotaväen > kanssa; Radoinissa.
r Vallankumous laajenee. Hallitus alkaa jo horjua.
Verisestä sortopolitiikasta se yrittää siirtyä taloudelU
siin' myönnytyksiin ja selviytyä pulasta lahjomalla tai
lupaamalla yhdeksän tunnin työpäivän. Mutta veri-
> päivän opetus. ei voi mennä lahjaksi;Kapinaan nous'
seiden Pietarin työläisten vaatimuksen -7- heti kutsut­tava
koolle perustava kokous yleisen, välittömän, yhtä
Iäisen ja salaisen äänioikeuden perusteella — täytyi
muuttua kaikkjen lakootehneiden työläbten vaatimuk
.seksi. Hallituksen pikainen kukistuminen — siinä tun­nuslause,
jolla tsaariin vielä luottavat työläiset vastasi­vat
tammikuun 22 päivän teurastukseen, vastasivat joh
: tajansa, pappismies GeorgijGaponin sanoilla: «Meil­lä
ei ole enää tsaaria. Verivirta eroittaa tsaarin kan­sasta.
Eläköön: tabtelu vapauden jniotesta!»
r Eiäöön vallankumo —
sanomme me. Yleislakko nostaa ja mobilisoi yhä laa-jenmia}
työväenluokan ja kaupunktköyhälistön joukot
Kansan aseistaminen tulee yhddcsi vallanlAunoukselli'
sen hetken tditäväsi.
; >• Vain asefstettu kansa voi olla kansan vapauden to­dellisena
turvana^ Ja mitä nopeammin onnistuu prole­tariaatin
aseistaminen, mitä kauemmin se pysyy lakkor
laisvaliaidcmnou&selliseUa sotaknnnaHa,^ sitä nopeam-tniii
herää soIav^,sitä^ on sotilaiden kes^
kuudessa löytyvä ihmisia, jodca lopultaan ynomärtävät
mitä tekevät ne, iodca äsettuvM kansan puolelle jul-mureita
vastaan, tyrannia va^^aan, aseettomien työ-JKninIca YflJtaifflig tUT-miesten
ja heidän vaimojensa ja lastensa murhaajia'
vastaan. Päättyköön nykyinen kapma itse Pietarosa
tavalla tai toisella, joka tapauksessa tulee se ehdotto­masti
ja eittämättä olemaan cnsimäinen a ^ I vieläkin
laajempaa, tietoisempaa, valmistetumpaa kapinaa koh­den.
Hallitus onnistuu kenties lykkäämään tilinteon
hetkeä, mutta lykkääminen tekee vam suurenmoisem-mdcsi
vallankmnoukseUisen rynnistyksen seuraavan
mdia työväen ja ta*
Jonpoikaln liitto
Usem iapahtnu — kirjoittM tov.
Buharin V ^ j ä n Kommunistlpuob.
eeasa alkaneen «trotskilaisauskeskos-telun
johdosta ~ että joku histo­riallinen
: käännekohta synnyttää
aatteellisia riitoja, jotka ensin näyt­tävät
satunnaisilta, mutta sitten sel­viääkin
niiden syvä merkitys. Ve-
Goolidge suorittanut sällmäytteensä
Yhdysvaltain senaatissa Jlmaisi senaattori .Norris
mielikarvautensa presidentti Coolidgen viimeisten vir-kaniraityksien
johdosta seuraavasti:
«Sitte viime vaalien en ole nähnyt nykyisen
hallituksen tehneen ainoatakaan viikaniinitystä
muuta :,kuin suurrahakasten ja monopoolien scri-koisetuja
silmälläpitäen. Vaaleissa kansa antoi
suuremman kannatuksen Vermontin"^'farmarille
Coolidgelle kuin , Morganin asianajajalle Da­visille,
ja äänesti Coolidgen Valkoiseen taloon.
Eivät artanneet, että se merkitsi toisen Morga
, nin asianajajan (Stonen) nimittämistä Yhdysr
valtain ylioikeuden tuomariksi. Eivät arvan-
«eel, että sokeritrustin päämies Warr€fn siten
tuli pääsemäärt ylisyyttäjäksi, maan |coikeim
maksi oikeuden valvojasi. Eivät aavistaneet,
että Woodloc!k, jonka ^ kynä vielä on märkänä
Wall Street Journalin toimitusmusteesta, pan
näan Valtioitten väliseen kauppakomissiooniin.
Eivät aavistaneet, että suurporhojen hartain yS:
- täVä,Hmnphrey, taantumuksellisin noista kaikis­ta,
tulee istuTnaan Liittovaltain liikennekomissi-
• Oonissa. He ovat kaikki miehiä, jotka suurliik­keen
silmälasien läpi katselevat rildcauden ja
ylellbyyden kiiltoa.» \
Tämän johdosta hän kysyi, milloinka republikaanit
aikovat ruveta toteuttamaan puolueohjelmansa lupausta
«rehellisten työtätekevien miljoonien oikeidcsienlurvaa-misesla
'suurliikkeitten etuja vastaan?»
Se porvarirädikaalinen lehti, joka senaattori Norri-sin
lausunnosta kertoo, sanoo elta nuo oikeudet eivät tule
turvatuksi Coolidgen hal^ituksen/^ ollessa, sillä hän va­littiin
virkaan sitä varten, että se idtisi juuri sen, mitä
Cöolidge nyt tekee. T^Mä ei tarkoteta sitä, että ekan
sa» olisi tietensä äänestänyt Coolidgea luovuttamaan
hallitusdijakset tykkänään suiirliil^eitten käsiin, mut<
tu mellonit, steamsit, butlerit ja koko muu republi­kaanien
vanha kaarti odottivat Coolidgelta nimenomaan
sitä, mitä hän heille nyt on antanut Coolidge on suo­rittanut-
häneltä vaaditut näytteet.
Omastapuolestanune voimme tähän lisätä, että ny­kyisen
järjestelmän puitteissa on aivan yhdentekevää,
istuuko presidenttinä Morgan itse, vai semmoinen «Ver»
montin farmari» kuin Coolidge ~ taäka semmoinen
«sosialidemokraatti» kuin EberL Kapitalistisen järjes­telmän
vallitessa ovat ohjakset suurliildceitten käsissä
ilman kenenkään niitä enää luovuttamatta.
' * ) Lukija huomaa,: että tässä Idrjotuksessatatko-tetaan
silloista sosialidemokratiaa, ei nykyistä sillä ni­mellä
kulkevaa ponrarillista politiäkaa.— Vap. toko.
teen kohtaan: suurvallat tunnusta­vat
Neuvostovallan ja samaan a i ­kaan
ilmenee kansainvälisen vallan-askeleen.
Lykkäystä käyttää hyväkseen vain sosiali
demokratia, *) lujittaakseen järjestyneiden taisteli]^
rivejä ja leviUääkseen Uetoja Pietarin työväen al^Itees- ^n^äuantamors o^"^^^^
ta. Proletariaatti tulee liittymään taisteluun, jättäen
tehtaat, valmistaen itselleen aseistusta. Kaupunkiköy
iiälistön .keskuudessa, miljoonien talonpoikien keskuu­dessa
tulevat yhä laajemmalle leviämään vapaustaiste­lun
tunnuslauseet. . Vallankumouskomiteoita peruste­taan
. jokaiseen tehtaaseen, jokaiseen kaupunkipiiriin,
jokaiseen huomattavampaan maakylään. Kapinaan
noussut kansa alkaa tuhota kaildcia ja kaikenlaisia
tsaarin itsevallan hallituslaitoksia, julistamalla Perus­tavan
kokouksen pikaista kokoonkutsumista.
Työväen ja yleensä kaildcien kansalaisten pikainen
aseistaminen, vallankumouksellisten voimien valmista­minen
ja järjestäminen viranomaisten ja hallinnollisten
laitosten tuhoamiseksi^^— siinä käytännöllinen pohja,
jolla kaildd ja kaikenlaiset ^vallankumodkselliset voi
vat ja jolla niiden täytyy yhteenliittyä, yhteistä iskua
antamaan. Proletariaatin on aina kuljettava itsenäistä
tietä heikentämättä yhteyttään sosialidemokraattisen
puolueen kanssa, muistaen lopulliset päämäärät; koko
ihmii^unnan vapauttaminen kaikesta sorrosta. Mutta
tämä sosialidemduraattisen proletaarisen puolueen it­senäisyys
ei koskaan saa meitä unohtamaan yhteisen
vallankumouksellisen rynnistyksen tärkeyttä todellisen
vallankumouksen hetkellä. Me, sosialidemokraa­tit,
voimme ja meidän pitää kulkea riippumattomina
porvarillisen demokratian vallankumouksellisista, suo­jaamalla
proletariaatin luokka-itsenäisyyden, mutta
meidän pitää kulkea käsi kädessä kapinan aikana, vä­littömiä
iskuja tsaarille annettaessa, sotaväkeä tokaisin
lyötäessä hyökättäessä -koko Venäjän kansan kirotun
vihollisen linnoituksia vastaan;
Venäjän proletariaattim katsoo nyt kuumeisen kär-
«ImSttömänS» koko maailman proletariaatti. Tsaarin-
Vftllan kukistaminen Venäjällä, minkä työväenluok­kamme
niin sankarillisesti on alkanut, on tuleva kään­nekohdaksi
kaikkien maiden historiassa, kaikkien kan­sakuntien
kaikkien työläisten asian helpoitukseksi kai­kissa
valtioissa^ maapallon kaikilla kulipilla. Ja muisr
takoon jokainen sosialidemokraatti, jokainen tietoinen
työläinen, mitkä suurenmoiset koko kanaan, tabtelun
tehtävät ovat hänen haltioillaan. Älköön unohtako,
että hän edustaa myöskin koko talonpoflcaiston, työtä­tekevien
ja riistettyjen koko massan, koko kansan tar­peita
ja .pyrldmyksiä yhteiskunnallista vihollista vas-
Kaikkien nähtävänä on nyt Pietarin proletaari
sankarien esimeikki.
. Eläköön vallankumous!
Eläköön kapinaan noussut proletariaatti!
suinkaan. Se johtaisi sooraa pää­tä
kriisiin. Sillä mitä h y S ^ olisi
kasaamisesta,;jos ei olisi menekkiä!
kumouksen behityksessä pysähdys-kohta;
taloutemme nousee nopeasti
ja^uusia suhteita näkyy työväen ja
talonpoikain kesken. Siis uusi - t i ­lanne,'
; ;
Ja tällöin syntyy puoluekeskuste­lu.
Olisi lapsellista siinä nähdä
"persoonariitaa*. Uusi tilanne vaasi
tii jälleen, peruskysymysten selvit­telyä.
VHme puoluekeskustelussa
olivat kysymykset vielä hajallisina:
rabareformi ja ikäluokkain keske-näinen
suhde; hintakysymys ja puo-lueaparaatti;
"sakset" ja puoluede­mokratia;
"suunnitelma" taloudes­sa
ja kysymys ulkomaan tavaroista
j.n.e. Nyt- kiertyvät kaikki nämä
kysymykset muntamain peruskysy­mysten
ympärille. Ja keskeisenä on
kysymys : työväen . ja^ talonpoikain
liitosta. <
Tov. Trotski kirjoitti 1922 "per-manjentin
vallankumouksen" teori­ansa
puolustukseksi väittäen, että
työväki joutuu yhteenottoihin ei
vain kaikkien porvarisryhmien kans­sa,
vaan myös talonpoikain laajojen
joukkojen kanssa, joiden avulla
pääsi valtaan". Ja tov. Trotski nä­kee
ainoan ratkaisun proletariaatin
maailmanvallankumouksessa.
Tov. Lenin taas opetti, että työ­väenluokan
ja talonpoikain välillä
ei ristiriita ole välttämätön. On
osattava elää sovussa talonpojaii
kanssa. Ja sen sovun takeena. on
maatalouB-osuuskunnallinen osuus­toiminta,
kooperatsia, jota tov^ Le­nin
meille opetti. Mutta sitä ope­tusta
eivät kaikld ymmärrä. ,
Tov. Buharin ottaa esimerkkejä
tov. Predhrashenskin ^tutkielmasta
"Sosialistisen-kksaamisenperuelaitV,
jossa ilmenee bolshevismille vieras,
puolmenshevistinen, ^ ammattikuntai­nen
henki. Preobrashenski selittää,
että takapajuisessa maassa "täytjry
sosialistisen 'kasaamisen nojautua
esiosialististen <' talousmuotojen ' eks-ploateeraukseen"
- (hyväksikäyttöön,
riistämiseen). Ja P. nimittää näitä
"esisoslalistisia talousmuotoja, talon-poikaistalouttaj
sosialistisen teolli­suuden
siirtomaiksi, kolonioiksi.
— Saako Sosialistinen teollisuus
lisäarvoa pientuottajilta, kysyy tov.
Buharin^ ^ Ja hän vastaa, että saa.
Mutta on väärin sanoa sitä riistämi­seksi
j a proletariaattia talonpoikain
riistäjäksi. Sellainen puhe ei vas-
'taa todellisuutta.
Ylipäänsä on virhe tov.r Preobra-^
shenskin puolelta ottaa vertauskoh­daksi
kapitalistiset alkuperäisen Ica
saamisen ja siirtomaa^rilstännän
alat. Sillä mitä ne olivat? .Kapitä-ilsmi
söi talonpoikia pois maaltaan,
ryösti niitä. Ei kohottanut. . Sa­moin
teki se siirtomaille. . E i an­tanut
näiden kehittyä. Vielä vä-;
hemmän koetti niitä kohottaa omalv
le tasolleen. -Kapitalistinen kasaa-
Proletaarinen jtaollisntis e i voisi ke­hittä,
jolJervse alitmseen pyrkisi
alentamaaif tuotantohintoja' j a sen
nojalla- .my9$ 'myyptihintojä.
Kapitalismi kehittyi aikanaan ale-nevairi
hintäin voimall^ ^ p a i ln
«ihen pakotti, ^Muttaf^ sitten kehit­tyi
kapitaUääni Tnonopo^istiseksL Y h ­tyneen
teollisuuden korkeita hintoja
pidettiin korkealla tullin suojassa.
Kansalta kiskottiin loisvoittoja. Ke­hitys
pysähtyi Kapitalismi alkoi
mädätä.
Eikö ätten meidän mon<^po-minen
merkitsi sitä, että arvoja
siirtyi toisen luokan käsistä toiselle,
joka merkitsi yhä' kärjistyvää risti­riitaa.
'
Merkitseekö sitä arvojen siirty­minen
pientuottajilta proletaariselle
teollisuudelle? Eipä suinkaan. Päin­vastoin.'
Proletaarinen talous ei
syö pois talonpoikaistaloutta, vaan
kohottaa sitä. Sähköistämisen^ 0-
suustoiminnan y. m. tietä kehittyy
talonpoikaistalous yhteiseksi, sosia­listiseksi.
Tov. Preobrashen^Ua on sellai­sien
käsitys, että sosialistisen talou­den
pitää ottaa talonpoikaistaloti-desta
irti enemmänldn kuin kapita-llstanen
otti. Se perustuu wheelr
Useen käatykseen; kuinka muka so-dafismi.
voia syntyä ^ertokulun
(tavaran j a rahanvaihdon) kautta,
kun se tosiasiassa syntyy siten, että
ta]onpoika3staloudet,r kohoavat ja
yhdistyvät osunskunraalliseen yhteis­toimintaan.
Tov.. Pv näkee kolme
mahdolBsuutte: l i pifentalous pysyy
pientaloutena, 21 pientalöus Itelut-tyy
kapitalistisen i vosnustoiminnOT
kautta iapitaBsfiseka, 3. inentjflous
koopereerautou «oäaEsfiste v ^eTSi
ollen sen itana maatalonsaiteHit ja
kommuunat Bän ei näe leniniläi­sen
kooperatsiomn laetä: osuustoi­minta
järjestää tilonpoikaastalouk-sien
suuret joukot jsoaalistisen teol­lisuuden
ympärille yhdeksi järjes­telmäksi.
Ja siihen j perustun työ­väen
ja taloQpoikfliinv liitto.
-—Onko tämä -vain k^iiinistaipcK
hette? Tahdommeko--vain sanoilla
pdtellä rumaa todellisautta, jonka
tov. Preobrashenski von tuonut juUd
suorin sanoin? -
Eipä suinkatin../' Ajatellaanpa.
Hyötyisikö sosialkttinen; teollisuus
(talonpoikain verottiuidsesta korkeil-a
hinnoilla (jos itiönä tehtäiain o i -
cein järjestelmäoa eikä alennettai-^
si hintoja, vaikka voitaisiin)? Eipä
linyne voi johtaa samaan, loishln-toihin,
pysähdykseen? EL JSiihen
saattaisi jahtaa tov. Preöbrashen-skin
teorian mukainen politiikka:
kiskottaisiin plentaloudestai, ("siirto-
. maasta") monopolivoittoja j a elet­täisiin
niiden varassa. Mutta niin
ei voi käydä. Itse elämä pakottaa
meitä- ^ .pyrkimään.' yhä enjsmmän
alentamaan hintoja. Vain Se takaa
yhä laajemman menekin. Tämän
varassa laajennetaan /teollisuutta,
parannetaan tekniikkaa, kohote­taan
tuottavaisuutta J a halpoja
tuotteita (työkaluja, koneita y. m.)
saavat talonpojat kohottavat tuo­tantoaan,
ostavat yhä enemmän.
Näin -kohoo sekä teollisuus että
maatalous. E i tiiin että. työväki riis­täisi
talonpoiltaa, ehkäisisi tämän
kehitystä, vaan niin että kummat­kin
liitossa kohottavat maan ta­loutta,
kaikkien elintasoa. '
Tov. Preobrashenskin katsanto­kanta
on kaikua vanhan ammatti-kuntaismnodon
ajalta,- jolloin työ­väki
ei nähnytr' nenänvarttaan pi­temmälle,
ei ymmärtänyt, että on
elettävä kokonainen ajanjakso yh­teiskuntaoloissa,
jotka perustuvat
sjlhen, että on kaksi luokkaa: työ­väki
ja ialonpojat. Ja erehtyvät
ne, jotka luulevat^ että nämä luo­kat
, ovat toisiinsa jotenkin samassa
suhteessa kuin olivat porvarit ja
talonpojat.. Pikemminkin, sanoo
tav. Buharin, voisi ottaa "vertaus­kohdaksi
kapitalistit ja tilanherrat.
Niiden kesken oli kerran mailmas-sa
jyrkkä -ristiriita, tappelukin. Mut­ta
sitten yhtyivät liittoon, riistäjäin
liitoksi. Työväki j a talonpojat ovat
molemmat työtätekeviä luoUiia: Ne
voivat järjestää suhteensa liittosuh­teeksi
paljoa paremmin kuin kapita­listit
j a täanheprat.' Mutta vaaralli­sia
ovat "teoriat" sellaiset; kuin yllä
esitetä' tov. ' Preobraiihnskin, kuin­ka
muka työväenvaltion ^ teollisuu­den
pitäisi "eksploateerata" talon­poikaistaloutta
ja "syödä: ne pois",
silloin • kun tehtävämme juuri on
liittää:ne yhteen suureksi kokonai­suudeksi.
Muistakaamme Leninin
neuvo: "Nyt on meidän yimnarret-tävä
ja-kteossa näytettävä, että t^nä
aikana se yhteiskuntarakenne, jo­ta
meidän on pidettävä etualalla, on
tavallisesti osuuskunta- (kooperatii-
.vinen) rakenne".
Petroskoip "Kommunisti".
tä, että ne rahat ovat Amerikas­sa
työskeneleväin snomenkidlisten
luokkataisteluun järjesl^eiden työ­läisten
myötätannon nmans sitä val­lankumouksellista
työtä kohtaan,
jota tämäkin laitos täällä teistä
etäällä olevassa kolkassa tekee, niin
katsomme oikeudeksemme tuoda
Teille j a Teidän kanttanne Amen
kan suomenkieliselle vallankumouk­sellisesti
järjestyneelle työväestölle
toverillisen kiitoksemme.'
T e i ^ n keskuudessanne on tove­reita,
jotka ovat nähneet toimin-
Karjalan suomenkieli-^
sen opettajaopistqn
. avustus
josta Y. W . . P . S. Järjestön toi­meenpaneva
komitea -viime :mapTäs-kuussa
julkaisi r vetomuksen v tehdis^
pä, avustuksen * keräämisdcsi joulu-laigan
muodossa 'iiiuinitu opistolle
onf tuottanut; tähän mennessä ^ h -
t§ensa ^1,125.34. 'Tästä summas­ta
lähetettiin kahdessa eri erässä
ennen joulua kaapelisanomalla yh-.
:teensä $900.00 asianomaiselle oppi
laitokselle j a loput varat ovat mat­kalla
asaanomaiseen' paikkaan pos-titae
myöhemmin lähetettyinä."
Lahjoituksia rahastoon saatiin
osonskonnllta, Snperiossa olevan
Keskusosuuskunnan kautta :f200.00
dollaria ja Canadan £ . P . S. Järjesr
tön kautta $11L82. Lopun sum­masta
ovat lahjoittaneet Järjestöm­me
osastot. )
Saimme juuri Karjalasta Opiston
Hallinnolta Idrjeen, joka julaistaan
tämän mukana ja^ -joka puhuu itse
puolestaan, esittäen tovereille ja
osastoille sekä y muille lahjoittajille
kiitoksen' avustuksesta. Kirje myös
toteaa, «ttä lahjoitus oli tervelnnut
ja . tarpeen; .auttamaan : sen työn
edistämistä, jonka toteuttamiseksi
useimmat Idgolttajiste täälläkin
^ttävät fyoskennellä.
LuokkasoBdaarisundeHai
Y. Iff. P . S. Jätä. Keskusvirasto.
'WOiaCERS, PARTTN SUOMQI-nELINrär
KESKUS­KOMITEA
KaUlit toverit:—
Karjalan:: SnomeUHelinen Opettar
jaopisto on saanut S. N . T . Lm
Tuotanto^- j a Kauppapanlan JMosko-van
. konttorin välityksellä .-vastaan­ottaa
k t ^ :raha^ä, joiifta -toinen
oli 400 dollaria j a toinen 500 dol­laria.
. Kun me olemme vannoja -ai­tamme
niissä oloissa, jolloin Neu­vosto-
Karjalamme eli tähänastisen
histeriansa -vaikeimpia hetkiä. Sen
jälkeen olemme kaikissa suhteissa
menneet huomattavasti . eteenp^n.
Kuitenkin teille on selvää, ettemme
ole vielä kyenneet omin voimimme
kaikkia puutteita poistamaan. Var­sinkin
oppilasten varustelu vaate­tukseen
ja jalkineihin nähden on
puuttellista, sillä se kuuluisi oppi­lasten,
huoltajille, vanhemmille. Mut­ta
vanhaan polveen ei >vah'stushar-rastus
ole vielä niin lujaan juur­tunut,
että he ahtaissakin- oloissa
pyrkisivät tämän velvollisuutensa
tannollisesti, täyttämään. Selvää
taas on, ettei Karjalan talonpojan
talous ole -vielä kohonnut, niin, et^
telvät 1921—1922 talven rosvoliik-keen
jäljet siinä vielä pahasti tun­tuisi.
Valtion varoilla taas tässä
sosialismin rakennustyössä on niin
monta reikää, ettei niitä vielä riit­tävästi
ole kaikkiin tärkeisilnkään
paikkoin. Lujan tulo- ja menoar­vion
luomiseksi olemme, niinkuin
hyvin tiedättekin täällä Karjalassa­kin
olleet pakoitettuja supistamaan
menomme pienimpään mahdolliseen
määräänsä. Tämä kaikki osoittaa,
kuinka tärkeä tämä aineellinen
avustuksenne nyt juuri Oli.
Tähän mennessä olemme avustus­ta
käyttäneet lähimain seuraavalla
tavalla:
Oppilasten jalkineisiin 400 ' rup­laa.
Koulutarpeisiin ja kirjastoon 150
ruplaa.
Kun ensimäisen lähetyksenne
saimme vaihdetuksi kurssilla 190;
voimme siitä vielä osan käyttää in-ternaatin
makuuvaatteisiin. Meillä
onkin ollut suuri puute lakanoista
y. • m. Valkosista vaatteista. Nyt
saamme 100 .oppilaan intemaa^n
kohtalaisesti varustetuksi. Viimeksi
saamastamme rahasta, jota emme
ole vielä vaihtaneet, aiomme käyt­tää
osan ruokalan kalustamiseen,
osan vaatj^tu^vustuksen hankkimi-
'seen j a osan ^peitteisiin. Lähetäm­me
Teille ; myöhemmin yksityiskoh­taisen
selostuksen varojen käytöstä.
' Tämän aineellisen puolen ohella
ön tällä Teidän avustuksellanne tär­keä
aatteellinen arvo. Se nimittäin
karjalaisnuorisolle teossa osoittaa,'
että työväenluokan veljeys on enem­pi
kuin vain koreita sanoja. Aivan
Ilmeisen selvästi näki, että jo yksin
tiedon saapuminen lahjastanne vai"
'kutti sytyttäväati, innostavasti l a i -
toksessamme opiskelevaan nuoriso
parveen. Tällaiset vailla kaikk^ i t ­sekkäitä
etupyyteitä olevat teot
I ovat sellaisia, * jenillä me voimme teh­dä
tyhjäksi. Suomen porvarien yri­tykset
lahjoa "sivistysseurojensa"
varoilla karjalaisnuorisoa rosvopyy-
Iteitänsä kannattamaan. Tiellä het­kellä
ovat neät Suomen kapitalistit
erikoisesti keskittäneet voimansa
Jdlpistyvit takaisin. Olette, tove­rit,
aktiivisesti mukana tässä l i i w :
sa. Näin se jo tältäkin osaKaanon"
ulottunut yli valtakuntain r^ojea.
Tämän tosiasian toteaminen oa
paras katoksemme. Pyydämme Kes­kuskomiteaa
saattamaan sen alai^
siinne järjestöihin knulöviea työ-läistoverien
tietoon.'
Petroskoissa" tammikuun 97 _
1925. ,
Kaijalan «uomenldelisen Opetta-jaopiston
puolesta: '
Heino Rautio, Otto Tanner.
Port MuriD nofisia
f.
Keskastelalcokoakseen helmik. 27
päivän i l l a % osaston järjestämänä,
oli osanotto tyydyttävä. Kokouk-sen
keskusteltavana oli taloudelli-siin
järjestöihin suhtautuminen ja
niiden tärkeys . työväenliikkeessä,
dakseen heidät järjestymään, sillä
sä keskusteltiin mitä meidän kom­munisteina
tulee tehdä tässä kysy.
myksessä. Vaikka puheenvuoroja
vain käytti osa kokouksessa olijois­ta,
oli sen puolesta keskustelu in­nostavaa,
jokainen käsitti että mei­dän
on järjestäydyttävä myös ta-loudellisesti,
etenkin todettiin että
metsämiesten keskuudessa on alet­tava
tekemään enempi työtä saai-distaa
toimintamme metsämiesten
heidän olosuhteensa ja palkkatason--
sa on painettu niin alas, että ne
ovat alapuolella elämisen tason, Sa­malla
todettiin että metsäteollisuus
Karjalanvaltaus-taisteW8aan "valis-tusrintamalle".
Suomessa olevaa pa-kolaisnuorisba
kasvatetaan voimape­räisesti
kaikenlaisissa lahtarikonluls^
«a. Vannaa on, että heidät kerran
jrritetään lähettää suorittamaa?) " s i -
fvistykselliötä valloitustyötä" täällä,
»niinkuin saa joskus nähdä suoranai-
' sia suunnitelmia' puhkeavan esille.
Tätä vastaan meillä on asetettava
namme suomenkielinen valistustyö,
•joka on laskettu kommunistiselle
pohjalle. Teille, toverit, on selvää,
että tämän työn täytj^ vielä käydä
lapsen kengissä- Voimin ei ole ph
ditty,; tarpeeksi kouluuttaa, takapa­juiset
olot ovat muutoinkin oiniaän
työtämme jarruttamaan.
Te, toverit.' olette varmaankin
iehdistämme lukeneet, kuinka meillä
täällä neuvostojen maassa on eri-^
koisena tämän hetken tehtävänä
l^aaseudun j a kaupungin työläisten
jo talonpoikain liiton' lujittaminen;
Täällä on laaja karjalankielinen
maaseutu, jossa elää j a ahertaa ver­rattain
alkuperäisellä • asteella -oleva
maalmsväestö. Täällä oleva V suo-menldelinen
tyoläiskerros on ver­rattain
ohut. Te, toverit; sieltä val­tameren
takaa riennätte meille
avuksi lisäämään proletariaatin vid-kutaste
tässä liitossa niillä edelly­tyksillä,
mitä op taötannollisessa
suhteessa edellä, olevan maan val­lankumouksellisesti
valveutuneen ja
järjestyneen: proletariaatin- käytet­tävissä.
Tällä laitoksella toimiva
V; K - Pm (b) solu on ottanut vas­tuulleen
sen, «ttä' me ^ällä tämän
näin syntyneen luton: väfittäjänä
käytämme kommunistisen puolueen
etajen ja . sosiaSsmin:; rakennustyön
toaätarpeiden mukaisesti Teiltä näin
saamamme uäneelfisen j a moraalisen
tuen. - ,
Työläisten j a talonpoikain viBnen
Intto -on > » vaSankomouksen valli­tus
täSDä'Karjalassa, josta kaikki
muodostaa suurimman osan tämän
alueen teollisuudesta, joten sitä e-nempikin
meidän juuri tulee koh-!
distaa toimintamme metsämiesten
järjestämiseen. Kokouksessa sel­västi
annettiin ymmärtää, että jos
me kaikki, jotka työskentelemme
metsäteollisuudessa j a olemme kom­munistipuolueen
jäseniä, yhdymme
omaan metsämiesten järjestöön,
niin billoi^ meillä on helpompi saa­da
suuremmat joukot myöskin yh­tymään
kanssamme, samaan järjes­töön,
sillä jokaisella" järjestöllä pi-tää
olla tietoinen - ik)hjajä8enistö
ollakseen sillä tavalla voimaperäi-nen
taistelussa kapitalistiluokkaa
vastaan; sekä samalla .kasvattaak-seen
järjestöstä järjestön, joka vas­taa
-vallankumouksellisten työläis­ten
vaatimuksia.
Samalla kun keskusteltiin mihin
järjestöön olisi edullisinta järjes- ;
ää metaätyöläisiä Canadassa, tul­tiin
täydelliseen yhtplpymmärryk- .
seen, että Canadan metsätyöläisten
; ärjestöllä on ainoat .edellytykset
tällä alalla, koska se ensinnäkin
järjestää teollisuuksittein, eikä ^
maakunnittan kuten O. B. U., toi­seksi
että sillä on koko suuri jäse­nistö
jo etenkin lännen metsätyö-äisten
keskuudessa ja kolpaannek- >
si että Canadan metsätyöläisten n-'
nio on ainoa,. joka kuuluu Punai­seen
Ammatilliseen kansainväliseen
j a sillä tavalla omaa vallankumouk-sellisen
luonteen.
Lopuksi: kokous: velvoitti, osasto­jen
ja piirikomitean antamaan en­tistä
enemmän ' huomiota metsätyö-iäisten
järjestämiseen, koska sumin
osa etenkin tämän: piirin. jäsenistä
työskentelee metsätyoalalla. Päätet-tiin
kirjelmällä huomauttaa tästä
osastoa' ja piirikomiteaa.
Obje!nuiiltamIita,,r joita pidetään
osastommfe haalilla /joka toinen sun­nuntai,
muodostoi maalisk. 1 pnä ;
pidetty yleisön osanottoon . nähden
oikein suuremmoiseksi. "Yleisöä oli ,:
haalimme 'joka nurkka ja käytävä
täpösen täynnä^, siksipä poliisi tu- ;
likin paikalle j a vaati yleisön pois-tupiaan
käytäviltä ja myös että
enempää ei saa laskea sisälle, kaik­kien
vahinkojen varalta. Kaikki
tällaiset tilaisuudet vain osottavat
haalimme pienuutta, joten olisi va­kavammin
ruvettava harkitsemaan
haalimme suurentamista, koska se
on yleisesti alkanut käymään liian
pieneksi osaston järjestämissä tilai­suuksissa.
-
Ohjelma 1 päivän lialla oli vaih­televaa
lyhkäisiner-öhjelmanumeroi-neen.
Jdussa^^^ ta '
sen jälkeen seurasi: puhe, jossa pn-huja
selosti meidän toimintaamme,
puoluetoiminnassa; sen jälkeen oh'
kymmenkunta laulur j a soittoesitys-tä.
Väliajalla ja taasen lopnll»
kuunneltiin radion soittoa,: joka oli­kin
parempi kuin edellisellä ker­ralla,
etentatt fltamien^ loppupuolel­la
soi radio koko selvään.
Seuraavat ohjelmailtemat tulee
järjestämän Intolan ja Arthnri»
naisjaostot yhteisesti- Samalla vie-taantonniksen
yiltykscit tätattondm
tetään naistenpävää siinä yhteydes­sä.
' Kaikkien^ tulee pitää siis t ä^
päivä: mielessään, ninaittäin 15 I»»*
vä tätä kuuta.
••Ko«ij«t", tuo kaunis <»P«^,/
Jota ja on kaksi kertaa esitetty
tullaaii viem esittämään kolmas k»- ]
i a maanantai-iKana, maalisk. 9 P**^;
vä, j a ätten on näytelmäliitto pSf-tänyt
että kappale lähetettäisiin » -
kaMn, koska. siBä on niin P8«<*
kysynfiä Yhdysvaltain puoleHa ett»
ei jöida pidemmällä
maan. Jokainen siis, joka ö « *
.-ndä ifihnyt tätä kaunista oper^
tia, v d s e i nyt tuDa katsomat»