1920-01-15-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ai: ^-fiiililiili C A N A D . CÄNÄiarmtTIÖE*, PORT ARTHTJR, ONT?/'cSTAT5i,>rorst. TaminiK. 15 p. 1920, » u o m a l a i n e h i sanomalehti Canadassa, i l m ö s t y y : j o k a i s e n i Torstaina. . • ; Kustantaja. The Canacfaf News l=^ubllshing Co. E r i c k J . Korte,Juilkjvcenlioitaja. ,T. H . H i r v i , Toimilttaja. T^LAUSHINN1^T5: Caiiaclaau: $2.00 lioko'| vuodelta, ^1.60 9 kuula^udeltal '$1.2o .puolelta -vuolleita, 65 s e n t t i ä 3 kiuukaudelta ja 25 f i e n t t i ä kuukaudeltai^ Y h d y s v a l t o i M n i j a Suomeen: $2.50 k o k o vuodella j a $1.50 j>uok.lta h i o - deita- ^ I L M O I T U S H I N N A T : 40•sGn^tiiä'WlstatuumaUa k e r r a n ju-laistuna. P i t e m p i a i k a i s i l l e liImoituksil- )€ kolitxiullinön^ alemius. I l a l u l a a n i i e - To- j a nim^onmuuttoiliMotukset 75 senttiä kerta. $2.00. kol\ne kertaa. jlnioituk&et !?2.00 kerta^ kertaa. Avioliitto-! jai kililaus- i l n i o i - tukset $2.00 kerta. Kuo]cnilmoituk.set $2.00, m u i s t o v ä r e y l l ä $2.25. Syntymäilmoitukset - $1.50.: A,vioei:oilnioit.ukset S2.00. , 1 P ö j t ä k i r j a t , liliselvit>ksot. kcräys-lueu- elor, m^nto-ilmoituki^et y. .m. 25 Historian valossa. Silmäys pariin nyky-ajan bolshe-vikitilanteeseen valoa luovaAn meniieisyyden murroskausien kokemukseen. . J > o l s l ) O v i k i e n y s t ä v i e n p i i r i s sä kuulee useiu lausuttavan sen miel i p i t e e n , e t t ä a a t t e i t a vastaan ei voi t a i s t e l lM kuularuiskuilla. Tämä o n k y l l ä s i u i r t j k s i o.saksi totta, inuttn j o s v i l v o l l i s e i i n e t a i s t e l e v at teitä v a s t a a n .sekä a a t t e i n että k u u l a n i i - s k u i n , e t t e te s i l l o i n voi i l i y ö s k i i ä n heila m e n e s t y k s e l l i sen t U ä tuumalta.!. ^ i f • ^ U u t i s i e n joukltoön 'a|ijotuifrta llinoi-uikaista pcrltäänVlu senuiä rivillä. • P i e n i m n i ä n k i n ilmoitukJ^on hinta, on •hO senttiä. P o s t i s s a tui*iailnioiluksia $3,00^kolme V e s t i . v a s t l i s t a a a i i i o a s t a a n a a t t e i l l a t a i s t e l e i n a l l a . j M a a i l m a n k a n sa 11 v a 1 l a t V O i s i v a t t e h d ä r a u h an b o U h e x i k i - V e n ä j ä n kanssa., m i l l o in l i y V i i n s ä . nmtt<i. seil 1 a i n e n r a u h a u - l o t t u i s i a i n o a s t a a n k u u l a i n i i s k u i - l i i i i : a a t t e i i l e n t a i s t e l u t u l i s i edels i h y v ä k s y t ä v e l a k s i ituntematiomilia.. : n^alta. P o l i i t t i s e t ilmoilukbet .'>1.00 tuuK a i k k i l i i k k e e n e aijoitiliitt; kii-joet, t i laukset ja rchiati ovat lahotettavat o s o i t t e e l l a : > C A N A D A N UUTIjS^T. P o r t A r t h u r . i \ Out., Canada. Bolshevismin historia^Saksassa .ia Unkaris.sa viime vuonna, .samoin kuin' liolsh«vistinen pröpa-gandat. yö kaikkialla, o.soittaa spl-viisti, että. ne maat, .jotka omaksuvat bolshevismin aatteet, joutuvat Hosli^)van,; intcrnationalisen i-yh-män vallan alaiseksi. Kansojen vastenmielisyys alistua vieraan vallan alle on ollut sutu'ena apiuia bolshevismin levenemisen elikäise-misessä. ja siinä suhteessa Ovat aatteet taistelleet aatteita vastaan. Mutta bolshevismi A"enäjäl-lä. ja kaikkialla jni.ssä. se on ilmennyt, nojautuu pääasiallisesti .soti-laalli. seen ylivaltaan. Ja kuula-ruiskuja vastaan voidaan menestykset li.sest i taistelh) ainoastaan kuula )'uiskuiHa. ENGLANTIIN? VIROLAISTEN RAUHANNEUVOTTELUT. Canadan Uutisista lainattaessa-on lähde nriainittava. ' tjiii Oaoitonuiutoksesta' tuloe. ilmoittaa lehdon k o n t t o r i i n s^^iävanlva, e t t ä uusi osoite. 1 Tho CANADÄffljUTISET (The Canada N4WS) F i n u i s i i N<;\vsi)aper i n Ganada. J^uhliished" everyl T i m r s d a y by The Canada".News Publishing Co. . lOrick J . • K o m \ iManaseiv .h'' 11. H i r v i . Editor. D a i l y Novj-ö Bldp:,:v P o r t A r t h u r , Onr. CANADAUI UUTIjSET is wolcomed and r e a d j i n e v e r y F i n n i sh home i n t he Dominion. is t h e only (lii-ect advertising- mediii n for thos.e m a n u f a c i u r e i v andi merchants who Avlsh to c r c a to and.h\uilld ,.proi'iiabic and permanGnt. tiemand for i l i e i r prod-ucts and- m-e?-cliandise by t ho l a r g e and ever j;ro\ving P i i | | i i s h po^ulation resid-ing in Caiiadq.l VPlac-e your t r i a l ad- VfM-ti.semei^T.^.a.nd jrot results. . • : . Advei-tivSing •ates.40c. per ineh. PoLiiicnl ndvRi. .$1.00 por iucoh. Ad v-oi-tis-hmen! s i i n i s t vc-.ach :our of- 1 ice \\'edi\rsday ncon io apiioar on Tluiisday^^v issue. Si]'l>s(-rii)iion pri^f^-in Canada. $2.00 per- yi^ar, . i : n i t o c r States . a nd other <;ovin^rios :i;2,ö() p e r y c n r i n . advance.^^ - \ Entered as, secpnd cjass maii mat-ter, Dec-I. 1915, ät t ^ e i P o ö t Office a< Port Arthur, Ontaribl^anada. THE AIM OF T H E C A N A N D AN UUTISET., The help ^pre^erve th|e! ideals and sacred traditiona' of this. our adopted country, the Dominion of jCanada: To observe i t s laws' a n d Vnspire others to respect and ob'ey them: . To strive unceasingly ,to quicken . the public's sense of ciyic duty: : In ali >Svays to aid in -makir^g- this country greater a nd better than we found it. •— Ti-i lUnrik Ramsay, joka on ä.^kottäni palannut Suomrrn Kng-l a U l i i n i e.k.e i n ä 11 ä ä n. ,: t.n t e m niä 11 ä matkalla, on kertonut Suomen b-^hdille vaikutelmi.4tcian. että -En g] a im issa. l iJi ai ut a an miel ellä än ti(-!toja . .Suomen olpisl|a. ^Mielen-: kiintoa pitänit yluämiuaa vireillä s a n o m a l e l K b ' t . i.jpi^'''",»' Suomen nimi tulee laliiuisesti niaiuil-uksi v.^ltiolli.stc^n asiliiii .-^'Jiteyde.-^.sä. Vall ioni laina l|ankkeiilila ei kuitenkaan ole p a l j o n edelk^tyksiä, sillä en^Hantilainein ranamaailma ei kaikesta huolimaltaJuota: Suomen niioreen valtioon.Lainojen saan- 1 i a v a i k' en t h i a. i 1 sii k .si.: J'] n o-i a nni n oma piiäomanitarv•e( il jna' se seikka. leeiikin jatkuina.iii,.- siihen asti. kunnes boKhfvikit kat.soisivat so-vei. iaaksi ottaa liudelleen kuula-ruiskut käyiänröön. Ja siellä, mis-sii lieidiin. aatteensa, eivät voisi \-oi {t a;i. alaa. s ie 11 ^i t u r va iu uisi va t he kuuhiruiskuihin. kuten OV<i t u-si- asti ennt ukin tehneet. .Xiin kauan kuin "-holshevisnii. nykyisessä Mioudossaau on vallalla A^enäjällä, on i a i s t e h i se n j at 1 ä n s i - ma a i lm an välillä vättämätön. • N y kyisi ä a se maa V enä jä 1 la on usein veri'aitu Kanskan -vallankuin o ukseen; IvoIsliäkin kukistumis-ta on verrattu Keski-P^iu-opan val-tojoii sotajoukkojen epäonnistuin i see 11 a i keessa an pai a i it t a a. Bo u r-bonit iv<inskan valtaistuimelle. A'hräläi.syys ci kyllil ole tiiydelli-nen. mutta on se siksi huomattava, et t ii tiiytyN' ih meteliä: sirä, että bolshevistisen ])ropag"andan har- . jo i 11 a j at k ä y 11 ii \- ä t ä t ä \-.ei' ta n s t a, s i 11 ä 1 i i 111; i \' e r 1 a u s j u 11 r i todista a. et rä rauha bolshevl.sti.sen Venäjän kans'>a c i o l e mahdollinen. Kun. 11 a n s k a n t a sa 11; i. o li s a a nu t' ra - jnnsa tn.rvatuk.si; alotli se attcel-liscn ristiretken niiiihin Kuropan maihin.Muna Ivanska taisteli sek.ii pistimin että aattein; ja pistimet olivai aatteita tehokkaam-nial. i*ian tulivat pienemmät la-- sa vai 1 at., 1\ a n.skan rajoilla huomaamaan. : että h 1 rm uh ai linn on sijaan ei uitu saatu itsehallinloay vaan sen sijaan r.an.vkalainen sortovalta. Haiiskan tasavallan johtajat, •hallit.sivat kaikkia niitä alueita, •missä heidän aa11ecnsa oii saanut jalansijaa. Aatteet menettivät •voimansa heti kun tultiin huomaa-^ maa n,. et tä ranska la inen sortovalta ei ollut enti.siä sortovaltaa sie-dettävämiii. nmt ta pistimet pysyivät yhä edelleen voimas.sa., ja pisti met pitivät yllä l^-mskan ylivaltaa Kuropassa siihen a.sti kunnes Napoleon i n :.ret lvi' Yenä jä 11 e t uh os lianskan sostilaalILsen. yiivallan. Lojnillisesti. kukistettiin . llanskan ylivalta h]uroi)assa pistinten avulla, niiden sotamie.sten:käsissä, jotka ka a t ui va t Leipzi|L'in ja Wa teriöön taistelu is.^a. l\ak^^ikymmelUä-kolme vuosisataa ennemmin o l i aa ma historiallinen draama:näytelty yhtäläiseen lopputulokseen. Ateenan koTioa-mijita johtoasemaan Kreikan kan-satf\- a Itäisessä, liikkeessä seurasi ensimmäinen Peloponucsön sota. e t t ä enji:lantiläis a ])ääomaa käy- .Vselep{)so{)imuksen allekirjoittamisen johdosta Viron ja Neuvosto Venäjän viilillä kirjoittaa Xe-\v '\'ork Times*iii kii-jeenvaih-taja Riiasta : Viron päättis solmita rauha Neuvosto- Venäjän, kans.sa on johtunut .suureksi osaksi siitä, että vi-r oi a is e t o v at t u.ska an tn ne et liitto-valtain häilyvään politiikkaan. 1 ii i 11 o^' a 11 a t. xi\ a ti \' a t V i roa. j a t k a - maan taisielua bolshevikejä vastaan, m ut t a,. sa ma 11 a ki el t iiy tyi vii t antaniast-a: Virolle tarvittavaa, a-vustiista ja ja tunnustamasta V i ro n. \ a 11 i o n k a n sa 11 i s t a. i t se n ä i - syyttä. Mikii on vieläkin paliem-; pi. vaativat liittovallat virolaisia s n o j e 1 e m a a n ) u d e n i t s h i n k ä ke ä pesässään •—- vaatimus, "joka oii Virolle luonnollisista .syistä täy-dellise. sti vastenmielinen. Sekä virolaisten, cttii muidenkin olen monasti, kuullut sanovan, että liitr toA-altain • taistelif bol.shevikejä vastaan. rajoittuu vihai.siin kasvonilmeisiin, joi ka eivät bolshevi-kejä hiilistakaan pelota, ja joista- Itämei-envaltioille ole mitään a-pu a. V i)"o 1 a iset o va t o i 1 ee t pa koi-t e 111 t o 11 a 1 n a a n . rohkeana ske leen. Ile ikäiinkuin. sanovat Ijittoval-loille: ••[\'latkaa korttinne tai poistukaa pelistä.'' 'Se on rohkeaa i)olitiikkaa. nmtta .samalla viisasta,, menettelyä. .Ehkäpä se ] )a.k o 11 a a. 1 i it t o v a 11 a t luo pum a a n epävarmasta politiikastaan. M itään todellista rauhaa Viron ja Neuvosto-Venäjän. välillä ei ki r jeen va ib t a ja usk o saatava n ai-kaan, sillä kansan yleinen mielipide va.stu.'^.taa Venäjään yhtymis-tä.. tai oikeammin bol.shevismin pyiirtecseen hukkumista. 1 jontoon sanomalehdet ennustavat että Britanlan 'pääministeri Lloyd (x eo i* j^e suu n n ittelee uuden valtiollisen: puolueen perustamista tultuaan huomaamaan a.seuiansa •• • / .•• - .... - ; ...... sekä unionisiisen että: liberaalisini puolueen keskuudessa epävar-niak. si. l^ääministeri tulisi' uuden puolueen johtajaksi. J)aily .^Fail arvelee että NVinstön Olmrehillin hy(3kkäys työväenpnolnetta vastaan tapahtui pääminksterintiften . ja suostumuksella .sillä (••hur<?hil-lin ja Lloyd (.Jeorg:en tiedetään o-levaii lähellä toisiaan. l^Un C;Jhu.r-ehi 11. viime ke.sijinä : ••intämäs.sään puheessa. ehdötfci ^esku.spuoMeen muodostamista, lau.suu lehti, tiedetään hä nen tehneen esityksensä siinä inielessä,^ että pääministeri tulisi uuden puolueefi johtajaksi, mutta, pääministeri ei katsonut- \ o i V a n sa A- a 1 ti oi li st en sy i d en t ä.h - den avoimesti, ilmoittaa.mielipidettään asiasta. Lehti viiittiiä, että, piiäministe-rillä ei ole mitäair-kannatusta o-do t e tta V issa.. 1 iberaalien tali oi ta., ja että suuri osa unicfeiist. oiii ty.y-t. vmätön 'hänen. johtoonsa. Ilän on tämän vuok.si pakotettu perustama a n u u d e n p u o 1 lie e n, s i i n ii t: o i - vossa ,ettii siihen liittyy suurin 0- sa n n i o n ist e i s t a ja n e 1 i bei*a a 1 i puo-lueen.' • jäsenet, jot^ka, kiiten ; ('h u reh i 11. pel käii vii t;. työväen puo-• lueen ^valtaanpääsyä. Äskettäin ])itiiiniissii;in ])uhee.ssa lan.su iki n ; ('hui"ehi 11 ettii palaaminen puolue^ halli n t o o n 1^^. n gi an nissa ni er kitsi s i hallitnsvallan antamista .tyciväen- ])uolueen kä.sii n. ".joka veisi maan pei'ikatooii. *' Viime kesäkuulla ])itämassään puhees.sa e r ä ä s s ä tilaisuudessa, jossa toistasataa parlamentin jii-se n t ä (11 i ! ii s n ii, e h d o t ti C • lm rehi 11, että on tarpeellista perustaavakl-tuinen kokoomuspuolue, keskus-puoluee. vv iiituellii;. Tlän lau.sni; et-iii nialiillisten ainesi'en on yhdvt-tiivä. taistellakseen uni"onist(\ja ja! liberaaleja vastaan, l.^seat liisllii-o 1 i j o i s t a. 1< a 1 m a 11 i v a t - (^1 vd ot n s ta, Yleensä oltjin siinä^ käsitykse.ssä että . Loyd <Teorge .tulisi: uuden keskuspuolueenjolitjaksi. . '. ", Nykyinen kurssimme Rahaelähetyksille Suomeen Postin kautta ia Sähköteitse on Myös myynuiie panTvki-osoituksia (»^'lekkejä) markoissa yllä- 3-iiainittm ktirssin jälkeen ja erikoisin, kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Supnifjssa lunastetaan siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksillc postin kautta on .Loe. sumjnilta alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kujuja ei peritä. Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta sumnylta. ' Kaikki lähetykset osoitetaan postin kantta,) |o^,' ^sähkösano-malähetystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä|hettäjän/)osoit-teilla varustettuina osoitteella: FOHETGN DT^]PAKTi\lENT HANCOCK, MICH, Perustettiv vuonna 1874. A^a]\it vii ^3,000,000 Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees- ENGLANNIN TYÖVÄENPUOLUEEN BDSRKITYS VALTA-KUNNAN POLITIIKASSA. t e t ä ä n luoipndllis'(|sti jOnsi sijassa siirtoniaiden hyyäk.si, \joihin sitä ta rv i ta a n rnn sa as t i . S i t ä va s t oi n v o i s i yksityisillä .liikemiehillä o l la la inamahdollisuuk.<iia tavarava-kuutta vastaani EDg:lanuista voidaan Suomeen tuoda useita , iaryetavaroita ja enj2:lantilaiset ^taasen odottavat Suomesta ennenkaikkea ipuiitava-raa. Kun puutavarain hinta on v i i m e a i koin a.l noussntil hyvin paljon on Suomella odotettavissa suu ria, tu 1 oja, s e n A^iennist|i. Verrat- 1 a i n : . paljon ptiutavajraa-; lienee W.Vtykin Englantiin., Voita kysyt ä ä n myöskin erittäinlpaljon Englannissa, joissa yieisistt toivotaan voin tuonninlftuomesta alkamista. Erään hnomattavan lontoolaisen pankkiirin ' j ilnnbitetaan lausu-n c p mielipiteenään^ Suomen markan arvon, laskemisesta, että Suonien markan nykyinen yhä jatkuva ai en eminc n j oh^uu useista syis-tä, mutta paijannus xapahtuu varmasti ensi keväänä tai|kesänä, jolloin Suomi ' alkaa sjaada täyden korvauksen vientikaii^astaan. ;.; Suiti--liritaiiiäh poliittiseii tilanteen kehityksessä on työväenptiö-: 1 ueen • käSvHinine^ j a v o i i n i s t u m i - neii liuohiattayin ilmiö.^^^. V .sissa piireissä: oi!ä9nyleensä :sitä i n i e l t i i e t t ä työy saaiiiaan .Itallitusohjat.käsiinsä seuraavissa :vaaleissa. ;Kolii^^ viinyb aikoina.taiVahtUnei.ssät vaaleissa ovat. .työväenpuolueen ehdokkaat saaheet enemmän ääniä kuin molempain vanhain puo- Ateeiialaiset taistelivat sekä aat- hieiden ehdokkaat yhteen.sä. T i - lastot osoittavat, et tä paljon enti- :>-:J>;T':;'.^--:..:;:A:..^^ Kristillis^|i op'pttajan tehtä-yä on tehdä totuus miellyttäväksi. tein että keihäin; ja ateenalainen kansanvaltaisuus-aate kadotti voimansa lifctikun tultiin buomaa-nuHqi. että valtiot, jotka' liittyivät Ateenaan, joutuivat Ateenan yliherruuden alaisiksi.' ]\hitta vaikka ateenalaiset aatteet menet-t i y ä t k i n ; voimansa, py.syisvätA-teenan keihäät ja Ateenan sotalai- ^• a t ku i t e n k i n ^ voi tt am at tom ina. Ateenalla oli sotilaallinen, ylivalta Kreikassa samoin kuin' Napoleonin aikuisella lianskalla oli sotilaallinen .ylivalta Europassa, siksi kunnes ateenalainen suur-armeija tuhottiin yrittäessään valloittaa Egyptin. Kun sotilaall inen yli valta oli tuhottu, nousivat Ateenaan liittyneet valtiot kapinaan Ateenaa vastaan. Ateenan onnistui välttää Waterloonsa sen vuoksi, että'Perikles oli kyllin älykäs ymmärtämään tulleensa voitetuksi ja solmisi rauhan sellaisilla ehdoilla, jotka olisivat Napoleonillekih olleet^ hyvin mahdpUiset ennen Leipzigin t^aistelua. Aatteet olivat vallankumoukselliselle Ranskalle ja kansanvaltaiselle Ateenalle ar-vokkana apuna sotaretkillään, mutta voittonsa' voittivat ne ase- PLUMBIN TEOLLISUUS-OHJELlvi^. siä liberaaleja on, viime aikoina liittynyt työväen puolueeseen, ja monet liberaalipuolueehjohtomie-histä tunnustavat olevansa kokona a n e pä toi v oi sei 1 a kanna 11a puo - lueen tulevaisuuteen nähden, senja 1 kedn ku in puolue jakautui kahtia päämin. Lloyd Georgen ja entisen pä ä m i ni s terin Asqui th i n seura a j iin. |- Liberaalipuolueessa on yhä enemmän pääsemässä vallalle se kä.sityskanta että puolueen periaatteet voidaan panna täytäntöön ainoastaan työväenpuolueen välityksellä. Yksikään yllämainituista kolmesta täytevaaleista ei tapahtunut sellaisessa vaalipiiirissä, jossa varsinainen: työväki olisi muodostanut äänestäjäin enemmistöä, ja tästä voi päättää että useimmat n., k. keskiluokan jäseniltä ovat yhtyneet valtiolliseen työväen puolueeseen. Britanian työväenpuolue vastustaa suuria sotavarustuk^ sia ja suosii sovinnollisuutta maan entisiin vihollisiin näliden, ja ne ovat juuri ;näraä kaksi kohtaa työväenpuolueen ohjelmassay jotka saattavat sille kannatusta var-voimin, ja asevoimatj olivat; sä-j sinaisen työväestön, ulkopuolella moin syynä nii^eÄ kukistumiseenJ olevissa i)iir§^^^^ i/;vi'.^'.:^v:p:-"-'-^: . : - : . : i ^ '•••::^:.v'^ y^^^^^'}-^ Amerikalaiset sanomalehdet julkaisevat otteita n.'k, Plurabin suunnitelmasta, sovellutettuna k-a i Ivk i in V hdysva 11 ai n: teo 1 i.suus- 1 aito ksi i n. joka tul 1 a a n luulta vas-t i piaklvoin kokqnaisuude.ssaan j \ i l.k a i sein a a n, ja, jonka- muuta m at arvelevat t ulevair vaalikysymyk-seksi Yhdyr*valtaiu tulevissa yleis i s s ä vaaleissa ensi .syksynä. Suun nitelmassa ehdot-itaan kaikille A-mcrikan suuriiiimillo teollisuuslaitoksille samallaista kolmiosaista k on t roll i a . j onk a rautatiety ölä is-ten veljcysHitot esittivät muutamia- kuuk. sitte rautateiden • hallintoon nähden käytäntötin otettavaksi-. Suunnitelman mukaan tulisi jiääoma, työväki ja yleisö olemaan •'suunnilleen yhtäläisesti' e-du. slettuina .teollisuusasiain joh-do. ssa. _ Teolli.suudet .jaetaan suunnitelmassa neljään luokkaan. - Ensimmäiseen luokkaan kuulttvat rau^- tatiet ja muut yleiset ktdjetusvä-lineet. Toiseen luokkaan kuuluvat teollisuudet, jotka perustuvat saatuihin myönnytyksiin erityisten - etuoikeuksien, luonnonrikkauksien tai monopolien muodossa. Tähän luokkaan kuuluit suurin o-sa yleisöä palvelevista korporat-sioneista ja,kaikki-sellaiset teollisuudet, jotka käyttiivät maan 1 u on n o n r i kk a uksi a,'k u t en ka i van-not ja öljy-, kaasu- j a vesivoima^ lähteet. Kolmanteen ; iiiokkaan kuuluvat teolli.suudet, jotka eivät perustu myönnytyksiin erikoisoikeuksien tai monopolien muodossa; ja jotka ovat muodpUisesti yksilöllisiä, vaan joissa kuitenkin 0- mistus,jolm johtaa tuotantoa, on työvoiman ulkopuolella ja niin' ollen käyttää niiden työtä, joilla ei ole m itään osuutta omistuksessa. Neljänteen luokkaan kuuluvat yksilöiden omistamat ja.käyttämät », teollisuudjt, kuten maatilat ja sellaiset' tuotannolliset feolli-suudet, joita samat yksilöt omistavat ja käyttävät. Viimeksimainittujen, neljänte'en-luokkiaan kuuluvi;eh| teollisuuksien hallintoon' 4f*'kuuniiitelmassa ehdoteta mitään muutoksia, vään, ,jii i s i \- ä 1. n e: edel 1 ee 1 i k i n t ii y de 11 i - se.sii niitä omista vain ja käyttäväin yk.silöiden ;haltimn, l?auta-teid( Mi ja nm iden yleisren kulje-: tusvälineiden johtoon ja- hallintoon näliden ehdoietaan yleisön, pääoman . ja työväen kolmi-osai-seii edustuksen käytäntöiin otta-m i k i a. Niihin yleisiin teollisuuk-, siip nähden, jotka perustuvat etu-oikeirksille .-ja: •lihi)nn.onrikkaviksi-en. käyttämiselle, (\hdotetcjan. t^t-t i i : sei lajse t teol lisuudet t u 1 isi ot - taa - kansallisomaisuudeksi, ottamalla käytämöön yleisön, pääoman ' ja työväen kolmiosaisen e-dust u kseii niiden j o.l 1 d ossa, ja e 11ä • työtehon tuottamat siiästöt olisi j a e tt a.^' a siten, e tt ii y 1 e i s ö, p ä ii o m a ja työväki kukin saisi siitä osansa. Yleisön 'Saama osuus ilmenisi silloin hintojen alenemi.sen muodossa. Niihin tuotantoa harjoittaviin teollisuuksiin nähden, jotka eivät perustu myönnytyksille erikoisoikeuksu.ui: tai monopolien muodossa ,elic|otetaan, että sellaiset teollisuudet olisi vaadittava tunnustamaan työvoiman merkit- •seviin sijoitusta, ja että työviiellä t ui ee olla ])ä äo m a n - ka n ssa . t asa - \QY t a i ne n oi k eus te o 1 lis n u d en johtoon, sekii oikeus, saada päiioman kanssa ta.savetraineii osa työtehon tuottamista säästöistä eli voitois-- ta. . Suunnitelmassa lausutaan; että yhteiskunnan tekemiä myönnytyksiä teollisuuslaitoksille pn pidettävä yhteiskunnan tekeminii sijoituksina siihen teollisuuteen, joka näistii myönnyt.yksistä h.yö-tvy. ja yhteiskunta on oikeutettu saamaan voittoa sijoituksestaan paremman palveluksen ja halvempien hintojen muodo.ssa. Sa-moin^ on työtä tekevien yksilöiden luovaa voi m aa pidettävä sij oitu k-: .sena. ja niinollen tulee työväen saada korva'uksena työvoimansa sijoituksesta sellaisen palkkamää- Tän, jolla mailman vapailla" markkinoilla voidaan hankkia kunkin luokka isen työvoiman palvelus, ja palkan lisäksi tulee työviien saada osuutensa kaikista säästöistä, jotka työvoima teollisuuden alalla tuottaa. Pääomanomistajien tulee saada, osuutensa .sijoitetusta pääomasta sijoituksensa turvaamisessa ja sellaisen voittomäärän saamisessa, mikä kulloinkin katsotaan maailman markkinoilla riittäväksi korvaukseksi sijoitetusta pääomasta. Kukin teollisuus 'on saanut alkunsa ^iitä, että yhteiskunta tarvitsee sen teollisuuden\valmistamia tuotteita. 'Missä yhteiskunta ei ole tehnyt minkäänlaisia eri-, koisiAyönhytyksiä, .suojelefe yleisön eluja 'kysynnän ja tarjonnan l a k i,. j a' y le i söi 1 ä c i ole niit ä än.; pe - iMi.stuslaillista; oikeutta j'iistää päiioman omisvajilta s-ijuiiuksi-aan. .MuHa jos ylei.sö maksaa e-nemmän kuin sen määriin, minkii piiäonian omistaja 011. öikeut*'tin saamaan sijoituksestaan kohtuuU lisena voittona, maksaa yleisö ta- A- a r o i s t a: 1 i i a n k o r k e i t a hi n to j a j a oinTsUija"* saa" »Mienmiän'.kuin liiui. on oi ken teit n saa maaiv. Työväellä on oikeus saada ty<>stään pai velliksensä arvon mukainen korva-n s. jo ta oi k e u 11 a n .N; k y i n e n i.)a 1 k - kajäi-jestelmä" ei kuitenkaan ota huomioon. ^ Tämän järjestelmän k' orja ami se ksi,' j ossa pa 1 ka t ei vii t aina ole, suoritetiur .palve*luksen mukaiset, ja jossa päiloinanomis- •tajat useinkin saavat kohtuuttomia voittoja., ehdotetaan Plumb in teollisim.sjärjestelmän käytän-töiin ottamj.sia. kää iji si i h e n e lii 11 iii n lm o mi o t a .k i i n niniimär-tä. Ja kenenkiiiin teke-miit )ii vallankumousta. ]\le näcm--'. ni(^ ennenpitkää työmiesten edus- 1 Ijia rantateiden johdossa, rauta-tei-< l(Mi, jotk'a ovai yksityisni. nieniiemnj(' hiilikaivoksien jou).u-;.: van yjhteniii^^Qn johdon alaiselisi. : jossa työntekijä on.mukana. Toir } .sei teollisuudet 'seuraa^•at jiilessä niyöheiumin'. — kypmtyään. I Täiiiä kf^hitysprosessi oii.tisein "ini valtaavana ilmiönä, jon- \sitviskohtiin luiluan ?^vven-j MITÄ TAPAHTUU ENGLANNISSA? Muuan Englannissa oleskeleva suomalainen: kuvailee kirjeessään sikäläisiä oloja .seuraavasti: :. Talouselämän demokratisoituminen — talouselämän .ikaiisanvalta — tapahtuu Englannissa tasai,ses-. ti,mutta varmasti. Sodan aikana on. työntekijä: inelkeiii. kaikkien t e o 11 isuu ksi en ai ai 1 a oli ut muka na työehtoja miiäräämässä. Ilman työntekijän osanottoa tähän toimintaan ei Englanti olisi voinut keskittää voimiaan ]\Iolokin vaati m u ksien m u k aa n. Sodan äi kana perustettiin ensimäinen koko maata käsi ttii vä teoll isuusneu vos to. Tällainen neuvosto kokoonpantuna . yhtä .suuresta työnantajaT ja työntekijäedustajasta on nyt 51 teoll i.suudessa. Neuvosto pohtii etupäässä työolojaj työehtoja koske V i a ky sy m yksiä. Se saa tt aa työ n antajan ja työnt. läheiseen koske^ tuksceii: ja auttaa teollisuutta- ja sen etua yleensä. Se hävittää ennä kko 1 u n 1 o j a . j a V i h ami e 1 i syy tt ä i Englannissavplikin v. 1914 eneniy män tulenarkoja aineksia; teolli-suudesfia kuin nykyään. Viha-inielisyys eri luOkkien viilillä lauh tuu ja yhteiskuntarauhalle rakentuu uudet perusteet. Työntekijä näkee teollisuuden menestyksessä oman mencstyksensä ja työnanta-ja ymmärtää entistä paremmin työntekijää ja hänen vaatimuksiaan. Luovuttuaan kerran, siitä käsityksestä, ettii hänen on valta teollisuudessa ^rnääräta kaikesta, alkaa työnantaja kypsyä ottamaan työntekijän rinnalleen yhä useammista asioista neuvottele/ maan. Yhteiskunnan perinpohjainen uudistuminen kypsyy kenen-dcs^ ka y • tya. Samoinkuin Englanti ensi.-, maisenaHfehittyi teollisuusmaaksi, samoin, siitä: olen vakuutettu. ,se: ensimäisehä voittaa teollisunsyh- • teiskunnajn, kapitalismin: varjopuolet. •Kiun muualla tehdään, ku- .mouksia, n i in täällä luodaaniiutta •=lienkeä: i ' • f Täällä tekevät työväen johtajat tosiaan työtä toisten johtotivhtieiv alkl . kuin tehtiin meillä emien -vuotta 1918. Viikko .sitten pitivät . eräät t.yiväen puolueen johtavat . miehet huomattavia ^ esitelmiä. 'C"lyne,s i)uhui siitä, että työväenliike ei ole mikään materialismiin vetoava ja hajautuva, se -vetoaa, ihmkseen .kokonaisuutena: ihmi- . ;see-n taloudellisena, iilyllisenä ja henkisenä 'olentona. Samana päi- - vänä.'lIienders.son kelioitti luottama cjtifi' eliemmän vakaumuksen kuin uhkauksen voimaan;,'; Edelleen Tljoni!a,s samana päiviinä teroitti mieliin, ettii työväen liike ei ' saa Ollia luökka-liikV, sen täytyy . kO|Ota kannattajansa kaikista luo- . ki-stla. ''^ / Ij^jluitatjelakon jälkeen on tilan- :. ne ihmeellisesti selvennyt. Lakko iiiei-kitsi sitä, että Englannissa ei-synnjy vallankumousta. Thomas to'siaankin, asettuessaan lakon johtoon, jota hän vastusti, Iriskasi ohjakset pois bolshevikien käsistä.' Ile ovat jo lakon jiilkeen vai- " cnneet.. jKukaan ei puhu direct aetionista. Kaikki tahtovat säi-lyttää yliteiskuntarauhan.. Tämä . ei merkitse vielä sitii. että la^^koja ei saitltaisi s.yntyä. Ne ovat, rau>- ' tatielaikkoa valtavammatkin.mah-dollisiä millä hetkellä hyvänsä. i\rutta I ne ovat vain siinä tapauksessa mahdollisia, että Jiallitu.sdo-pett| aa kaiken sodanaikaisen teqly listiuden .kontrolloimisen, palaai • täydjellisen' vapaakauppapolitii-* kankann^jle, johon äärimmäinen oikeisto täällä kuten Suomessakin, vaatii. Ja ne ovat inahdollisia. jos, Imllitus, unoktaa rautSatielakon ope|ukset ja uskoo voivansa s kest ä ä iTrade-Unionien painostuksen. Trade Unijot ovat sellainen voi- /ma, joka jhiujlistaa,'mutta, niin ili-; meelliselt;ä; kilin se timtuukin, ei . stirJ9 yhteiskunt|aa. —. Turun/San. ^ :,v';.-rM m kr.
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, January 15, 1920 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1920-01-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada200115 |
Description
Title | 1920-01-15-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ai:
^-fiiililiili
C A N A D .
CÄNÄiarmtTIÖE*, PORT ARTHTJR, ONT?/'cSTAT5i,>rorst. TaminiK. 15 p. 1920,
» u o m a l a i n e h i sanomalehti Canadassa,
i l m ö s t y y : j o k a i s e n i Torstaina. .
• ; Kustantaja.
The Canacfaf News l=^ubllshing Co.
E r i c k J . Korte,Juilkjvcenlioitaja.
,T. H . H i r v i , Toimilttaja.
T^LAUSHINN1^T5:
Caiiaclaau: $2.00 lioko'| vuodelta,
^1.60 9 kuula^udeltal '$1.2o .puolelta
-vuolleita, 65 s e n t t i ä 3 kiuukaudelta ja
25 f i e n t t i ä kuukaudeltai^
Y h d y s v a l t o i M n i j a Suomeen: $2.50
k o k o vuodella j a $1.50 j>uok.lta h i o -
deita- ^
I L M O I T U S H I N N A T :
40•sGn^tiiä'WlstatuumaUa k e r r a n ju-laistuna.
P i t e m p i a i k a i s i l l e liImoituksil-
)€ kolitxiullinön^ alemius. I l a l u l a a n i i e -
To- j a nim^onmuuttoiliMotukset 75 senttiä
kerta. $2.00. kol\ne kertaa.
jlnioituk&et !?2.00 kerta^
kertaa. Avioliitto-! jai kililaus- i l n i o i -
tukset $2.00 kerta. Kuo]cnilmoituk.set
$2.00, m u i s t o v ä r e y l l ä $2.25. Syntymäilmoitukset
- $1.50.: A,vioei:oilnioit.ukset
S2.00. , 1
P ö j t ä k i r j a t , liliselvit>ksot. kcräys-lueu-
elor, m^nto-ilmoituki^et y. .m. 25
Historian valossa.
Silmäys pariin nyky-ajan bolshe-vikitilanteeseen
valoa luovaAn
meniieisyyden murroskausien
kokemukseen. .
J > o l s l ) O v i k i e n y s t ä v i e n p i i r i s sä
kuulee useiu lausuttavan sen miel
i p i t e e n , e t t ä a a t t e i t a vastaan ei
voi t a i s t e l lM kuularuiskuilla. Tämä
o n k y l l ä s i u i r t j k s i o.saksi totta,
inuttn j o s v i l v o l l i s e i i n e t a i s t e l e v at
teitä v a s t a a n .sekä a a t t e i n että
k u u l a n i i - s k u i n , e t t e te s i l l o i n voi
i l i y ö s k i i ä n heila m e n e s t y k s e l l i sen
t U ä tuumalta.!. ^ i f •
^ U u t i s i e n joukltoön 'a|ijotuifrta llinoi-uikaista
pcrltäänVlu senuiä rivillä. •
P i e n i m n i ä n k i n ilmoitukJ^on hinta, on
•hO senttiä. P o s t i s s a tui*iailnioiluksia
$3,00^kolme V e s t i . v a s t l i s t a a a i i i o a s t a a n a a t t e i l l
a t a i s t e l e i n a l l a . j M a a i l m a n k a n sa
11 v a 1 l a t V O i s i v a t t e h d ä r a u h an
b o U h e x i k i - V e n ä j ä n kanssa., m i l l o in
l i y V i i n s ä . nmtt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-01-15-04