Canadan uutiset, December 7, 1922

              • r- Ir-»- ib - •*«
• Vixm&m. imi mm% om'i,.cisA04 imum J^HMI. T p. 1922
Seuraavia kirjoja on nykyään saatavana Ganadan
1 Uutisten kirjakaupasta:
UäÄi 'restanientti (Uusi suomennos)................ .75
** " (vanha ) " . .65
Herran Tulen Kantaja • -....$2.00
Biblia l(Pienempiä) . ..... /. . .r. .. . . . . .. . . . . . . . •. 1.75
(Keskikokoa) 2:00
" f Isoja) 2.50
Uusi Postilla (Laestadiuksen) 3.50
Pyhä Kaipuu 1.75
Kansallistai Itsetutkistelua • 1.35
Minkä Mitäkin Italiasta ,...... 1.25
Vieläkin Sijtä Ajasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.-25
Tiellä 2.00
^litä on kuolema i.. 1.75
Pyhäkoulun laulukirja (nuoteilla) ; ; , . . . . . . . . . . i 3.50
Martti Luther 2.00
Amerikan Suomalaisten Historia . . . : . . . . . . . . . , , . » . 1.75
Finn in America 50
Tarinoita Amt?rikan Suomalaisista . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Kaivannosta hautaan 1.25
Jpan Sibelius 1.45
Mäkelän Pentti ' , 1.50
*Pienestä pappilasta 1.25
Ei sitä voi koskaan tietää 1.50
Mooses ja hänenUievoaenaa . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 2.50;
Petsamon rata 1.35
Paimen ja lampaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1;25
!\runkkikammio 85
ftianlioito oppikirja 75
Kapinoitsija . . . . . ^ . . . . . . . . . . . . . . .... .. 1.50
M^iehiganin Kuparialue ja suomalaiset, s i i i f t o l . . . . . . 1 . 00
Biologia 2.00
eriksi tahdon olla suomalainen 85
Englantilais-Su|)malainen Sanakirja (Arminen) . ; 3.50
Suoraalais-Englantilainen Sanakirja . . . . . . . . . . . . . 3.25
Sanakirja (Rekonen). . . . . . . . . 2.25
Katekisnnis ...' 35
Raamatun historia 75
Pyhäkoulun laulukirja 35
Opiksi ikä eletty 60
Eläinten lääkäri . 1 45
English-Finnish SJt. Luke 35
Punan en kardinaali 40
. . . . . . . . . .50
i .;.'. • « . ••. .50
Vi .;-V .15'
;;;::v:::^-:.;^^.-;-.;^10.,
;v v : : . w " v i o -
. .:.;. . . .8'.).
. :. . . . ..... 1.3».).
;^Y.'.r;.;v.:;:;2.00.":
V . ; ; 2 . Ö o :
. . . . . . . . .2.00
Life and Ileroic D(^cd.s oi" Roosevelt 2.00
Finland and the Finns . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ^..,
Amerikan Suomalaisten kotilääkäri ..
Eliimää ikuisessa yösssä
Viisi tarinaa
Muuan katuMallanrkunrous. . . . . . . . . . .:
[Myötävirtaan . . . . .i ,.
Moraalin Uliripappi . . . . .. . . . . . . . . . . . ;
Su om e n Peru s t u sl a k i ja Hn Hi l u s inu o t o
Kaukomieli
A Finnish Graramar . . . . . . . . . . . . . . ..
That Printer of UdelFs
Undying Fire
The Sampo
«' • « •
Sionin Kannel . . . ..
Virsikirja, virret ainoastaan
Virsikirja ; ..
Onni Kalpa, kirj. J. Ilommer. . ..
Kalevalan Avain, kovissa kansissa
Kauhan Sointuja, nuottien kanssa
Koraalikiirja, virsikirja; . . . . . . . . .
Piloja ja Pilakuvia . . ; . . . . . . . . ..
Collicrs New Photographic liisi, of the World War 3.00
Opiksi ikä eletty 50
V i r s i k i r J M , cvankeliumii/ kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . 1.25
2.00
1.00
.75
.50
$1.75
3.50
2.50
2.00
'•\\LIJU, kirj. Uuno Hirvonen $1.75
riKSi KTSTEYKi^ESSÄ, kirj. Uuno Hirvonen $1.00
•\ A TINKA BABB, kirj. Aino Kallas $1.50
KIVIRANNAN PIENTILA, kirj. K. Kasiin '. $1.00
.;i..IA KUKKII, kirj. Gunnar Engberg $1.25
;''>]STENSA TIELLÄ, kirj. Urpo Sankila $1.25
• T^TVIÄ SYDÄMIÄ, kirj'. Urpo Sankila $1.25
.M-TS; VALHE kirj.' Viljo Kojo $1.75
r y P:L]VnENSA UHRI,! kirj. Marja Salmela $0.85
KAPINA, kirj. U. W. Walakorpi $1.25
'RTI SORTAJISTA, kirj. K. Merikoski $1.00
CIRJA PIKKU VEIKOSTA, kirj. G. Qeijerstam $1.25
T'SKAA, kirj. Väinö Kataja $0.85
'UTEEN ELÄMÄÄN, kirj. Väinö Kataja $0.85
TENKIPATTONA, kirj. K. Isomäki $1.50
Tilaukset ja.rahat lähetetään osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ontario, Canada.
o
Valkoisen soturin vaiheita Suo-men
sodassa.
Kirjoittanut Louhi.
(Jatk.)
Vaan sittc raukesi sisuni.Muis-telin
miten paljon jo oli tapahtu
nut murhia ja viikivaItaisuuksia
ja ininil olen vain pieni yksih")
linin pisara nieressii.- Pitkiilh» ei­vät
minun käteni ulotu parhaalla
tahdollanikaan. «los hän olisi
täällä luonani voisin häntä ehkä
kuolemaani asti puolustaa, vaan
sii h en s o si 11 en loppui si. • Ta h do i n
nyt karkottaa mielestäni koko
naismaailuunv. Muistin tuon van­han
sananlasknn: *' kun on naiset
mielessä, on piru vieressä."
Tuli ilta. Ei mikään kylmäv
mutta yen sijaan pimeä. Kuu oli
kaukana aamuyössä, joten lumi
ja tähdet olivat ainoat valonläh­teet
Olin jo käynyt iltatarkas-tuksen
ketjulla. Kaikki oli ku­ten
ollakin piti. Kävin sitte nuk­kumaan.
Ylitä ja toista oli mie­lessä,
vaan pian uni voitti. Kau­an
en kuitenkaan nukkunut kun
lieräsin ihmeelliseen uneen. Olin
olevinani kotona heinäkorjuussa.
Silloin yJifäkkiä Jiyökkäämet­sä
n r e u n a s t a suuri susilauma. M e i
tä kohti tulivat suoraan kuin.am­mu
t ut. K i i p e s i m m e k ai kk i k u o r-manpäälle
ja jännitetyin mielin,
odotimme loppuamme, siliä kuor­ma
oli liyvinmatala eivätkä he­voset
liikahtaneet paikaltaan,
vaikka kuinka olisi lyönyt ja
käskenyt. Voi, nyt ne olivat jo
aivan tuossa. Olin kuulevinani
äänen. Hieno rukous tunki huu­lilleni
j a kun - k a t sa h d i n e teeni
näin, että joku nainen oli asettu­nut
ii i i d e n t i e 1 le j a .sytytti h e i n i ä
palamaan. Silloin yrittivät su­det
iiyökätä iiänen päällensä,
V a a n t u 1 i . o 1 i : t a r-11 u n u t h e i d ä n
turkkiinsa • jji .surniannnt .u.searn-uuit.
. Ainoi)stnan joku oli pääs­syt
karkuun... ^ ^
Tähän keräsin aivan liiestä
märkänä. Nukuin kuitenkin pi­an
uiKlelleen, sillä sehän oli unta,
unta vain! Enkä milloinkaan o-ie
uniin uskoinit eukä tonttuja
pelännyt.
-Mutia tuskiji olin- nukkunut
kun luulin kuulleeni pamauksen
ja sen jälestä apua huudettavan.
Kiireesti puin päälleni ja läksin
ketjulle tiedustamaan olisiko ke­tään
yllätetty vai olisiko tapah-unut
jokin vahingonlaukaus,
kun ei suurempaa hälyytystä
kuulunut. Tulin ensimäisen, toi-s
e n, k o 1 m an/i e n j a n e 1 j än ne n
luokse. Kaikki vakuuttivat ole­van
aivan rauhallista ja että. ei
mitään, laukausta ole kuulunut.
Tullessani viidennen luokse ih­mettelin
vähäsen, kun ei hän oi-;
lutkaan paikalla niihin oli mää-:
rätty. Silmäelin ympärilleni.
Silloin huomasin hänet kiven
päällä puoli makaavassa asennos^
sa kivääri- tarkasti olkapäätä
vasten. Astelin vähän likemmäk-:
si. Näin hänen viittovan kädel­lään
minulle vaikonemismerkkiä.
Äänet] ryömin hänen luoksensa
ja tiedustelin asiaa silloin kuis­kasi
hän:
— Tästä suoraan tuskin sataa
metriä on iliminen aivan suoraan
pyssynpiipustani. Ensin oli se ai­van
lähellä, vaan kun kysyin tun­nussanaa
pa"keni hän jonkin ki­ven
turyssa tuonne. Miin kyllä
'kun hän asettui hangielle, mutta
en ampunut, koska ei ollut kuin
yksi. Päätin odottaa päivänva­loa,
jo.s ei ennen päii-so karkuun,
mutta ainpua en. voi, onnenkuin
varmaan tiedän mikä hän ori
miehiään.
Silloin muistin uneni ja kysä-sin,.
tiesikö hän varmaan oliko se
mies,
— En voi varmaan sanoa, mut­ta
siksi luulen. Ei nainen voi tun­tikaupalla
hangessa maata, l^äin
ainoastaan liaamun metsän läpi.,
— Kuulehan, lausuin ! silloin
tuolle validille. Mi«iä menen ja
katson onko hän ihminen vai
haamu. Tahi ehkä sinä olot näh­nyt
harlmnäyn.
Kovasti hän minua kielsi. Mut­ta
omassa mielessäni ajattelin,
että olkoon se sitte .viimeinen
relsuni täällä maan päällä, mutta
nyt minä lähden. Vahti seurasi
vähän malkaa mukanani ja Äanoi
että t^ltä Ipatkoin se pyÖräliti ta­kasin.
Sihnälimme ympätillfem-me
ja lopuit^ keksimmekin erään
suuren kiven takaa suksen jäljet.
Käskin hänen jäämään siihen, et­tä
ei molemmat tuhoutuisi. Seu-rasin
suksen jälkiä. Vaikka oli­kin
pimeä, näki silti verrattain
hyviisti, sillä lumi ei ollut met­sässä
kovettunut, vaikka se jo.
aukeilla oli hyvinkin kovaa.
Tuossa on hän kompastunut kan­toon.
Onhan siinä jalankin jäl­ki,
mutta — niin liian pieni ol­lakseen
mielien jälki.
Varovasti sentään kulin eteen­päin
ja pian näinkin jotain hanr
gella makaavan tuskin icy.ramenr
tä metriä! Olin aivan paikallani)
ja pitelin Colitia toisessa kädes-
'sä ja kiyääriä toisessa kädessä,
ja aioin jotain ky.syä, -r- vaan
silloin -johtui mieleeni, että jos;
olisi vihollinen ja tahtoisi surma­ta,
olisi hän sen jo voinut tehdä.
Heitin kiväärin selkääni. Coltti-oli
ainoastaan kädessäni kun as­telin
hänen viereensä...
Ensimäinen havaintoni oli, että
ei liän huomannut minua. Ku­marruin
alas.
—- Nainen, pääsi heikko huur
dahdus rinnastani.
Painoin hiljaa, käteni hänen
rintaansa; vasten; Se ilmaisi elon­merkkejä,
nousten ja laskien hi­taasti;
Mistä olet sinä ja mikä
kova kohtalo on sinut tänne met­sään
ajanut-'k uolemaan? Kutsuin
toverini luokseni ja yhdessä lai­toimme
kolmet sukset rinnakkain
•ja niiden päälle lieitänime pääi-lysturkkimme.
Varovasti nostim­me
hänet suksille. Odotin, että
hän iieräisi, vaan yhä liikkumat­tomana
hän j)y.syi. Siinä liän
makasi suloista : unta, ehkä sitä
unta, josta ei milolinkaan herää.
— Sorea hän on, virkkoi silloin
toverini. Lähdetään viemään ko­tiin,,
elikä: siellä lämpimässä saa­daan
virkoamaan.
— iViin, ehkä, pääsi huuliltani
tuskan -Iva t k e ra s ti, s i 11 ä a a v i st u k ^
seni sanoi kuka hän oli, vaikka
p i m e ä n j il t o \- e r i n i 1 ä s n ä o lo 11 t ä li­dun
en voinut saada aivan väi>
mnutta ajatuksilleni: .
Ililjcilleen lähdimme vetämään
kuornniamrne. Toverini täytyi
kuitenkin pian jättää minut yk­sin,
sillä valitipaikkaa ei voinut
j ä 11 ä ä a y on a is e les i. |Ie 11) o.s t i s e n'
t ä ä n s a i n yks i 11 lvi n- 1 Ai o r m a ni k u 1 -
kemnan Ja kuin: vihollisen takaa-,
aja my iia tunsin A-ainid in kii h ty-
V ii n 1 n i t ä 1 i i h em m ii k s i • ta lo a p äii ••
s:n, saadakseni, pikemmin tiedon
aavistukseni todellisuude.sta.
Kauan ei kestiinyt kun olin pi­halla.
Riensin sisään jättäen
kuormani porrasten eteen, sillii
monista tärähdyksistä huolimatta
ei hän ollut avannut silmiään;
Herätin . kolme makuulla ollutta
vahtia ja pyysin . heitä hieman
auttamaan ei'ästä sairasta sisään.
Salamana olivat miehet pystyssä.
Ei edes housuja ennättäneet ve-tästä
jalkaansa. Peite otettiin
mukaan ja sen päälle asetettiin
äskeinen kuoriuani. Jokainen kä­vi
kulmaan kiinni ja niin oli
kuorma lämpimässä tuvassa, jos­ta
edelleen veimme minun kama­riini.
• Sen isäntä oli minulle luo­vuttanut
vahtivuorojen ajaksi.
Sinne lavskemme hänet vuoteelle­ni,
jonka ympäri oli kohta ko­koontunut
koko talonväki. Ava­simme;
hieman hänen vaatteitaan
ja tutkimme elonmerkkejä. Hen­gitys
oli hidasta, mutta verrat­tain
säännöllistä. Tutkimme kä-siä,
.Hioman niissä oli kylmetty­misen
merkkejä. Kengät riisut­tuamme
- huomasimme, että jalat
olivat a ivan hyvä t ja tuntui vatpä
varpaat hieman läpimiltäkin.
Muuta ei siis kuin käsiä ensin
Yksi oli jo en­sin
ajatuksistani ja' huomasin sa­maa
tulosta työssänL ilmotin
sittc, että menisivät nukkumaan.
Ehkä hän siitä virkoaa kun saa
levätä lämpimässä. Pian olikin
kamari tyhjäj sillä sotilas ei ta­vallisesti
odota toista käskyä,
vaikka se tällä kertaa olikin vain
pyynnön muodossa. .Jäätyäni sit­tc
kahden aarteeni kanssa, rien­sin
matkalaukulleni. Otin sieltä
sormen mittasen pullon jonka o-lin
itseäni varten saanut eräältä
lääkäriltä. Tiputin muutamia
tippoja iusikkaan, joiion myös
laitoin hieman vettä j a hiljaa las­kin
sen nukkuvan suuhun. Ilok­seni
huomasin, että hän aivan
kuin olisi nielaissut.
Mietteisiin vaipuneena istahdin
sängyn laidalle ihailemaan liän-tä.
Koetin arvailla, mitkä kaik­ki
seikat olisivat hänet tänne
johdattanut, vaan mitään koko­naista
en saanut vahniiksi;
Sitte yhfäkkiä hän liikahti
kuin tahtoen kääntää kylkeään.
Ajattelin hieman auttaa, vaan
kun kumarruin lähemmäksi näin­kin
että silmät olivat auki ja tui­jottivat
oudosti minuun. . Tuota
katsetta en voi konsanaan mie­lestäni
haihduttaa. Se oli: niin
pelottoman tuikea, mutta sanial-;
la niin rukoileva kuin konsanaan
kuolevan silmistä voi nähdä.Tun-sinmelkcin
pelkoa kajota hä­neen.'
Kun sitte uudestaan aioin
auttaa häntä kylellecn, kuulin
liienon kuiskauk.sen:
— Olenko hereillä vai näenko
yhäti unta; Mutta tämä tuntuu
niin todellisuudelta, tuntuu kuiu;
olisin hereillä. Ota kädestäni
kiinni ja puhu joku luotui .sana,
että pääsen todellisuuteen.
Olin hetken- kuin kivettynyt,
vaikka en tarkemmin tiennyt oli­ko
se iloa vai pelkoa. Tartuin
hänen käteensä. Puristin sitä
kuin k-onsanaan voi puristaa i-ak-kaimpan<>
iV. kättä löydettyään hä­net
ajan ja vaarojen takaa. - Sitie
lausui hän uudestaan:.
-— Onko totta vai valchtelovat-on
edullisin ostaa allukirjoittaneelta/
Valtuutettu suomalainen edustaja
^THE INTERNATIONAL MERC-Ä.NTILR
MARINE YHTIÖLLE,
johon kuuluu i
AMERICAN LINJA RED STAR LINuA
LEYLAND LINJA WHITE STAR LIN^A
ATLANTIC TRANSPORT LINJA,
WHITE STAR.b0MINI0N LINJA.
Yhteensä 106 valtamerilaivaa.
CANADIAN PACIFIC OCEAN SERVICES, LTD.
johon Icuuluu 12 valtamerilaivaa.
CUNARD LINJA ANCHOR LINJA
ANCHOR-DONALDSQN LINJA
15 suurta valtamerilaivaa.
RUOTSIN-AMERIKAN LINJA
Kaksi suurta valtamerilaivaa. :
Tietoja laivojen kuluista ja pilettien hinnoista olen aina
valmis antamaan joko.suullisesti eli kirjeellisesti.; v
I?
Q
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
— Monasti lvi lii .sinäkin mielee­ni.
.Hn ole ko.skaan elämässäni
ra ka st a n ut ketä ä n, i n u 11 a sinun
lähdettyäsi : meiltä^ tunsin itseni
niin yksinäiseksi.. Tunsin niin
ha i k e aa ik ä \' ä ä. j cvi i o n k i n, jo t a i' n
\'oinut itsellenilvääii selittää. Sii­nä
: istues.sani tuli sitte kerran
rustetrua mesta sisään ja vaati-
/at minut mukaansa. Asiaa ei
f>elitolt V sen. enemmän kuin- et lii
ko silmäni, että näen sinut, jota
ra kasta n. jo t a i 1 m a n en • \'oi . elää
ja ilnuiu simuta olisi elämäni
tyhjää, korutonta elämisiä siksi J^olme kiväärillä ja pi.stimillä va-kunnes
k u olo. v i i i n e i n k o r j a is i
Olen sinua aina päivisinmuista-nut
ja öisin . olen; niin m.onast:^
nähnyt sinut. Jvun unen hen>(e-t
ä r 011 silmäni ummistanut, näen
sinut sieluni silmillä ja herätes-säni
taas tunnen katkei-aa kaihoa
luok.s(yii. Oi. miksi et puhu!
Näenhän sinut aivan selvästi.
— Niin, ystäväni, puhkesin sit­te
puhumaan. - Luulin ensin, ;että
vin paksulti liat.lialla. Hetken i>e-r
ä s t ä a u k e n i j o vi j n s isää n työn­nettiin
kolme miestä, joiden jäl­keen
kuulin oven lukittavan.
Luukut oli naulattu kiinni. Ai-noastuuii
yhdestä, josta lauta oli
lohennut, tuli heikko valo. Ensin
emme nähneet mitään, mutta vä-
• • • • .1. I-; • • • •
iiitelleii silmä tottui ja miehet ai.
koivat varustaa jonkinlaista is­tuma
, paikkaa. Kaikk i tuntui va r
olevan: vieraita toinen toisilleen
"pian ylle enemiiiiiu • vaatetta, U^^^'» puhe tahtonut sujua. Sillä
jos ei tahdo paleltua/' Koetin | helpostihan olisi voinut yksi jou-kysyä
minne he veivät, vaan tur- kossa olla vakooja.
vain hieromaan,
nättänyt tuoda vadillisen lunta,
jolla aloimme hieroa. Sitä teh­dessäni
tunsin hänen pehmeän
kätensä ja vsydämeni kuiskasi; et­tä
työtäsi et tee tuillaan.
'Kuulin useiden kyselevän joko
itseltään tahi toisilta, nii.stahän
tuokin poloinen Oli eksynyt; Eräs
paikkakunnal ta kotosi n ole.\'a so­ti
la s, jo 1 le o H use it a kysy njy ksi ä
tehty,: vakuutti ettei hän ole. näil-tii':
paikoiiiv sillä hän varmasti sa­noi
tuntevansa kaikki tytöt lähi­mailta.
Minulta tahtoi väkisten
päästä sanat -"njinä tunnen",
vaan en kuitenkaan voinut moni­en
mielessäni kulkevien ajatus­ten
johdosta. Tunsin hänet nyt
aivan varmasti. Hän oii tuo sa­mainen
oppaani ensi retkellä ja
]'akas'tettuni toisella. Kunhan nyt
vain virkoai.si, että saisin tiec^on,
miksi hän oh näilTe nui;iU(^ ajau­tunut,
'foverini, joka loista kät­tä
hieroi, ilmoitti että se on aivan
lämmin ja kjvä. Mujekin herä-h.
ourailit, mutta nyt tiedän; että
olet täydessä järjessä sekä täysin
valveilla. Ensinnäkin pyydän
lausua sydämmelliset kiitokset
äsk(!isistä Inu.seistasi: Minä puo-.
leslani olen vapaa.: Mutta nyt on
sota-aika. Kuolema voi kohclata
millä hetkellä hyvänsä. Niinjuu-leii
,että on. parempi kun .säily­tämme
nämä muistot omina tie^
töinämme siksi kun rauhan päi*
vät koittaa. Silloin ei ole petty-mykvsetkään
niin suuret. Xyl o-let
ainakin turvassa siksi kuin
minä elän. Kuolema sille, joka
sinua vähänkin vahingoittaisi.
Mutta kerrohan nyt mikä kova
kohtalo- sinut tänne on johdatta­nut.
• Minä kerron lopun, jos et
itso sattuisi muistamaan.
-r- En tiedä, ystäväni. Se on
niin surullista alusta loppuun mi-t
ä 1 muista n; että voinko sitä ker­toa.
Ja kuulehan! Onko sinulla
mitään syötävää. Tunnen niiii
hivelevää nälkää.
Tuskin olin viimeisiä sanoja
kuullut kun olin jo keittiön puo­lella
haalima.ssa kokoon iltasen
tähteitä. .Sotamiehen rtioka ei o-;
le kovin vaihtelevaa. Soppaa oli j
illaksi keitetty, mutta nyt se oli
kylmää. Toin kuitenkin'sitä pj- ovat sairaioisiaj Ä i V r J W ^^
remman puuttee.ssa, voita, leipää \ K Ä U S T a s t e Ä ^ ^ ^
Nusa*Tone on maoilman oivallisin lääke
ol la I; va kooja. . .Jokai n en
tuntui vain miettivän omaa koh­taloaan,
'•••/•---•.:•
" E n tiennyt miten kauan o-
1 im me kul k e n e c t, s i 11 ä n olin nuk­kunut
erään i laudan päälle nurk­kaa
vasten, kun n^inuä tuupat­tiin
ankarasti kylkeen ;sekä ko-
• m e n nettiin: m ars! mars!'' To­verini
olivat • jo ulkopuolella.
Hyppäsin alas vaunusta toister
vankien joukkoon, sillä vankina
nyt olin, tiesin sen selvästi.^ Sen
— Tulimme sitte moniaan tnn-1 osoitti :ny,t viisi miestä, jotka va-nin
kuluttua asemalle. Siinä jou- jrovaisesti kivääriä pidellen al-duin
härkä- oli umpinaiseen vau- koivat meitä kulettaa.
miun,* jossa oli lehmänlantaa liy-ha
vaiva. "Kek^en, rekeen'*, oli
vain vrfstaus, Puin kiireesti yl­leni
m i t ä ensik^si löysin ja niin
.sitä alettiin taival, latvusta ja
punasesta- nauhasta tiesin, että
seuralaiseni olivat punasia soti­laita.
Pian he alkoivatkin ker­toilemaan
yhtä ja toista retkis­tään
ja'tappeluistaan. Minua ei­vät
sentään eroikoiscn. huonosti
kohdelleet.
1
ovat yhdeksässä tapauksessa kymmenestä meidän tautiemme,
kärsimystemme ja kurjuutemme aiheuttajina. Saurin osa
näistä vaivoista voidaan nopeasti huojentaa käyttämällä
erinomaista Nuga«Tone lääkettä, joka luo vahvan, punaisen
veren, voimakkaat, vakavat hermot ja kasvattaa tarmokfcaita
miehiä ja naisia.
Heikot Hermot
m e r k i t s e v ä t hcikii:oa;
kulunutta, vHsyhyttS,
lamaantunutta ruumiin-rakennetta.
Ruumiin
tehtavtt ja kalkkiien sen
elimien elinvoiraa,töimin-ta
ja ellimU riippuu her-
Jaostosta. ' Hermosto on'
se tärkein vieteri, joka
hallitsee meidän terveyt­tämme,
toimintaamme,
ilojamme ja menestys-tUmme.
Mieliet ja naiset,
joiden hermot ovat rour-ja
lasin maitoa, siinä mitä löysin,
]\Iutta sukkelaan ne meni kurkus-t<
a alas niin että itsekseni päätte­lin
kuinka kauan lieneekään hä­nen
viime ateriastaan. SyÖdes.sä
ei hän puiiunut sanaakaan, vaan
sitte pyysi hän istua viereeni, ja
lyhyesti kertoa ni iten liän löysi
minut.
- — Niin, — istuin kotona kangas
puissa kutoen kangavsta. öseassti
sentään unohdin sukkulan ja vai­vuin
mietteisiini. Punnilsin elä­mäni
kaikkia ongelmoita sekä
mitä tästä lopuksi tullee. Ras­kaalta
tuntui elämä, kun ei enää
pitkään aikaan saahut panna e-des
kortta ristiin isänmaan pelas­tuksen
Ibxväksis
. -jga .
heikolle, kuluneelle hermostolle. Se sisäl­tää
runsaasti fosforia; Joka luo voimakkaat,
vakavat herihot, hyviin terveyden, punaiset
posket Ja tyytyväisen, iloisen luonteen.
/ Vatsa-VaivÄt
huono ruuan8ula^
tus, umpitauti,
kaasu vatsassa Ja;
suolistossa, tur­votus,
vatsa­happo,
iNihan
hajuinen hetlsi-.
tys^ tahmea kiiili^
lemineri, polt*
sappitauti, rOyh
telemineri,
i tunne
utruuai
»Jentaa kayttamaim t&tB mainiota NUS8
Tone laakettu. Se antaa hyvän ruokahalun
Heikko Veri Huono
Verenkierto
Nuga-Tone sisälUia
suuren määrän rautaa.
Joka- on yksi ' pai^
haimpia tunnettuja
apukeinoja vahvan
punaisen veren luomia
seksi. Ei ole-mitäQn
sen vertaista kalpeille,
heikoille, vähäverisille
ihmisille. Se myOskin
elvyttää sydämen toi­mintaa,
Joka puoles­taan
parantaa veren­kiertoa
l ä h e t t ä en
lämpimän, vahvistavan verivirran joKaisoeiv
elimeen Ja lihaskudoifseen ruumilisfl, Nusa-
Tone'n vaikutus ulottuu maksaan ja
suolistoon aiheuttaen säämiUIUsen ulosttvk"
sen Ja siten poistaen umpi&udln.
Täydellinen
Takuumme.
Nusa-Tone'n hinta oni (1.00. pullo, joka
riittää YHDEKSI KUUKAUDEKSI cii o
pulloa-^ $5.00. : Nauttikaa .N ug:a-Tone'a /'C
päivää ja ellette ole (yytyväisiätuldUsiid.
palauttakaa jHännUs s'nno mistä olette sun
ostanut ja .ralianne: maksetaan taU-iisin
viipymättä. Ette! voi hiivitä, pcjjnillkäiin.
tmavuau t truununaen, suvlaattsuask haätahr-Iröi,t vkooiduaraisnt unkospeeta siitti / 'tMi"i«no» u"ok•t-"atpemnnnnmaee tnt ankniataihaknne n j ianv ailais-aitnvuvuuutnttt..i^ JU«LnuH-i ,t )»^t^atjkt/t&aikih^l>Uua*i
huojentaa käyttämällä tätä Nusa- ii;
terveytenne,-, tarmonne ju clinvoiinaiini;*
I, painonne lisääntyy ia tunnette
itseunnneen k. okonaan uudeksi IhmlseksL
Nuga-Tone'a myydään kaiki:>9Aparhal$5A
apteekeisjia .«arnantaisilla chdotliu ja ta]utui:>
silla. •p..^:^
POSTITTAKAA TÄMÄ KUPONKI TÄNÄÄN.-"-
National Loboratory, F. 70«>, 1018 So. Wabash Ave., Chicago, 11!. ^
Oentlemcn:--Bnclosed please find — f i r whic!i »in;.! me po.;ia(ie prLp; ;j
«4
}
...... bottles Of Nuga-Tohe........
Namo - 1 '
O
St* and No. or R. F. D.,........