Vapaus, November 26, 1921

              [mm nsLsm! LDITYEIÄ YHTEEN, TEIIM ON AINOASTAAN KAHLEENNE MENETETTÄVÄNI JA KOKO MAHJ^IA VOITETTAVANA!
S 9 I •m
ruS TAPAH.
ii KAUTTA!
VAIN JJUUESTYNEEN& VOI
TYdVXENLUOKfCA VOITTAAI
1. Lauantaiiia, Marrask. 26 p. - Satnrday, Nov. 26. V Vuosikerta-VoL V
uria mielenoso-kia
elintar.
innat uhkaavat
ipohjakerrok«el
n tyytymättö-juden
talvi lä-allitus
käsittää,
ifottomuudet ja
lappausyritylcset
ä. Maanantain
seurasi viilcori
oneissa pillas-sn
sekä kenkä.
jälkeen. Sa-
I poliittista'vah-ys]
a'kon; useita
inikään on puh­iksi
uhkaillaan
ksassa. Kaikki
aavat siihen et-ikara
ja levoton
jälteen päätään.
valtaa saapuvat
se rauha mikä
rzbergerin mur-alaisten
ja nio-välillä
on jäl-e
voimistunut.
ike nousee jäi
iitsi pääkaupun-r
ja Ruhrin ah­mintaa
poliittis-tamisessa,
halli-siirtänyt
poliit-ibeurgin
vanki-ukseen.
sten leirissä on
)mattavissa voi-minnan
virkisty-nistaa
maaperää
elle nousulle.
jn otollinen vai.
levottomuuksien
maisen korkea
n nousu on ai-n
kansan suuret
: kansalaiset elä-^
leman. partaalla.
;arpeitten hinnat
iti ja taloudelli-ä
uusia yhteis-itaattorit
ja ko­en
lehdistö käyt-i
psykologista ti-
Muutama,t huo-lustavai
kommu.
1 uutta eaman-nousua
kuin vii-laksassa.
estyneet työläis-1
630 ehdokasta tavotte-lee
235 edustaja-
Ottawa — Kuusisataa kolmekym­mentä
ehdokasta on nimitetty tavot-telemaan
235 edustajasijaa Domini-onin
parlamentissa, sikäli kuin eri
seuduilta tänne saapuneista, tiedois­ta
on saatu selville _
Ehdokkaita on eri maakunnissa
eri puolueilla seuraavasti;
3 c
O'
M
14
10
4:
Nova Scotia 16
New Brunsw. 11
p. E. 1.: 4
Quebec 65
Ontario 82
Manitoba, 15
Saskatchwan 16 14
Alberta 12 12
Britsh Columb. 13 13
Yukon 1 • 1
J3
16
10
4
51 65
79 64
13 10
11
9
11
1
7
5
2
17
2
1
1
33
70 15
12 10
16
9
6
Amerikalaisen mOjo-neerin
avioerojuttu
Canadassa käsi­teltäväksi
White Plains, N. Y. — Näinä päi­vinä
tullaan tekemään yritys siittää
miljoneeri Stilmanin avioerojuttn
Canadan oikeuslaitosten käsiteltä­väksi.
'
Stilman on new yorkilainen teh­tailija
ja miljoneeri ja on hänen avi-perojuttunsa
herättänyt suurta huo­miota
oltuaan käsiteltävänä vuosi­kausia
oikeuslaitoksissa, samalla ol­len
yksi räikeimpiä paljastuksia' ylä­luokan
siveettömästä elämästä.
SOKERIN HINTA ALENNETTU.
Montreal — Paikalliset sokeriteh­taat
ovat alentaneet puhdistetun so­kerin
hintaa 25c. sataa paunaa lah­den.
Alennuksen voimaanastuttua
tulee sokerin hinta sadalta paunalta
olemaan $7.75. Vähittäishinnoissa
ei tule alennusta tapahtumaan vaan
pysyvät ne samana. Eipä tieten/
kään, sillä silloinhan siitä hyötyisi­vät
kuluttajat, jotavastoin nyt alen.
nuksesta hyötyy välikädet.
Klara Zetktn pnhtt Mannä&eimissa.
5
Yhteensä 235 211 201 144
Yhteensä ehdokkaita 630.
, ^0
74
Kommunistijutun surkea loppu.
Tukholma 4/11. — ^'aantumuk-sen
vuori on synnyttänyt hiiren
Ruotsissa. Surullisen kuuluisa kom
munistijuttu on piäättynyt. Porya-risomaatuntoa
on hyvitetty länget
tamalla kolmelle syytetylle suhteel­lisen
raskaat paMkotyötuomiot —
Heikkiselle 4 vuotta, Paulinille 2 1/2
ja Pylkkäselle 11/2. Mutta koko­nainen
joukko muita syytettyjä, vai.
nottuja, vangittuja, täydelliseen po-liisimielivaltaan
saatettuja on ollut
pakko vapiauttaa. Ja kolmea ensin-mainittuakaan-
ei ole parhaalla tah
dollakaan voitu tuomita valtiopetok­sesta
vaan ainoastaan «sotilasvakoi-lusta
» taikka sen savustamisesta.»
Ja sellaisen koneiston kuin taan­tumus
pani juttua alettaessa käyn
tiin! Taantumuksellinen porvaris
neen mielenoso- lehdistö taantumuksellisen hallituk.
lutta vastaan, on
päämääränä yal-meenpano
klel-iinissä.
emielenosotusten
muuksien johdos,
ö kieltänjrt kaik-iotukset
pääkau-stajat
vaa-mäinavus-
Manito-sa
Sväen edustajain
»htajana toimii
inan lainlaatija-
Dixon, tulee esit-hallitukselle
esi-ivustamiseksi
kau-nljelijäin
avusta-joisivat
tulla toi-innes
ensi vuoden
tttksi.
intin maalaisedus'-
asui sanomalehti-
Jnaanantaina, et-
'aalaiskouluja tu-
•n vmrfcsi etteivät
ene maksamaan
^UPPALA HAU.
^NVIEREMÄN
.E.
vieremä, jonka ai.
^de on haudan-en
kauppalan ai-
«omasta Central
' tiedonannossa,
«nishenkeä sano-
"i^eremässä.
sen ja poliisilaitoksen yllyttämänä ja
ohjaamana alkoi koko maan prole
taarilikettä vastaan ajojahdin sellai
sen, ettei ennen moista koskaan
Ruotsissa nähty. Uhrattiin kilo-metrittäin
palstoja suomalaisten pu-napakolaisten
ilmiantamiseksi ja
ruotsalaisten kommunistien syjrtta-miseksi.
Porvarillinen katulehdistö
muokkasi maaperän ja ruotsalainen
ohrana kiskoi kautta maan nuottaan­sa.
Totta puhuen ei poliisi-inten­dentti
Hallgren miehineen päässyt
jutun kestäessä kuitenkaan koskaan
haluamaansa vauhtiin. Apajiin piti
saatamaan koko maan tietoinen köy­hälistö.
Porvarislehdet tiesivät il­moittaa,
että varsinkin Norrlannissa
tultaisiin tekemään puhdasta. Mut-kuitenkin
jäi salalis «vain» noin 15
sieluksi lukuunotettuna pidätety^
kin, jotka oli pafcko miltei heti va­pauttaa.
Ratkaisevalta het3cellä pet­ti
taantumuksen kätyrien rohkeus.
Dokumentit olivat liian beikkoja ja
yleinen mielipide ei ärsytyksestä huo­limatta
ottanut «Ällehandainf ja
•muiden mustain lehtien ulvontaa täy­destä.
Ja varsinkin työläiset kautta
maan haistivat heti, että tässä oli
kysymyksessä vain poliisitsaarien.
suurempien ja pienempien kruunun
Mrkastaminen. Se&ä • sosialidemo.
ktatinen että kommunistilehdistö
osasi alusta alkaen asettua terveelle
Jtannalle. Ja lopuksi alkoivat jotkut
porvarillisetkin lehdet pelätä tule­vansa
naurettavaksi alkaen puoles­taan
nekin jäähdytellä poliisivirano­maisten
ylenmääräistä intoa; serkkaj
mikä vielä, näyttää voivan tapahtua
Ruotsissa mutta ei Suomessa, missä
porvarislehtien toimittajat viimeistä
myöten ovat pantanneet sielunsa
isännälleen, paksulle taantumukselle.
Mutta jos verkko repesikin, niin
sen suuremitea elämää pidettiin niis-ta,
joita uskallettiin edelleen pitää
vangittuina. Hadshelassalehdistö va
litteli olevan surkeata, etteivät van-,
hat lait olleet voimassa,, joiden mu­kaan
syytetyt olisivat menettäneet
päänsä ja oikean kätensä. Taantua
•mus olisi niin mielellään liponut ver­ta
pitkästä aikaa. Ja kun juttu sai
sille arveluttavan käänteen, kun
Heikkinen käänsi toiset kasvonsa,
ikun telkien takaa päästettiin jälleen
joukko syytettyjä, niin raivosivat
•porvaristolehdet, että tässä tapahtuu
toinenkin käänne, vielä sitä paljasr
tuu kerrassaan arvaamattomia seik­koja.
Mutta . ei sattunutkaan tule­maan
tätä toista käännettä, ei sattu­nutkaan
saä)maan-'^yleinen syyttäjä
ainoatakaan uutta, painavaa todis­tusta
niiden käärepaperihevoskuor-mien
lisäksi, joita poliisipuhtaanapi.
toiaitos oli ihmisten nurkista korjan­nut
- tuhansien eri «asiakirjain» jou­kossa
lienee ollut vain kaksi sellaista
joita hyvällä kekseliäisyydellä saat­toi
pitää jonkin arvoisena. Koko
faivoulvonta päättyi taantumuksen
tappiota merkitsevään pahaenteiseen
hiljaisuuteen. Syyttäjän oli avutto­mana
jätettävä juttu ratkaistavaksi.
Ja niinpä se nyt sitten on ratkais­tu.
Pahin kommunistisyöjälehti
«Nya Dagligt Allehanda» vaikeroi:
«Tuomio on tietenkin lievempi kuin
mitä monet aluksi arvelivat. Oikeus
ei ole katsonut voivansa sovelluttaa
valtiopetospykälää huolimatta monis­ta
rasikauttavista asianhaaroista ja
todennäköisyyssyistä. Tästä johtuu,
että vain kolme on voitu tuomita —
— .» Niin, tuomiot ovatkin lie.
vät taantumuksellisten kannalta,
mutta ei meidän. Todennäköistä
kuitenkin on, että ne lievenevät kor­keammassa
oikeusasteessa, jos vas
ta vallankumouksellinen^ painostus ei
jaksa vaikuttaa sinne asti.
Mutta katsoen nykyisen oikeuslai
toksen luokkaluonteeseen, on alioi­keuskin
kuitenkin säilyttänyt rahdun
maltistaan. Tuomion «lievyyden»
selittää Politikenlehti siten, että oi­keus
oiT todella pitänyt Heikkistä
provokaattorina ja että «niinmuodoin
se vieras valta, jolle Heikkinen on
aikonut toimittaa ruotsalaisia soti-lassalaisuuksla,
olisi valko-Suomi.»
Tuomion kautta on siten juttu
menettänyt suurimman osan luokka,
luonteestaan yleisen syyttäjän, oh-rananmiesten,
porvarillisen lehdis­tön
ja vastavallankumoiiksellisten ai­nesten
äärettömäksi suruksi ja mur-leeksi.
Mutta mitalin yksi puoli
on silti vielä koskematon. Saavatko
poliisimielivallan takia 'syyttömästi
cärsineet, vankilassa virunneet, toi­meentulostaan
estetyt ja porvarilli
sen lehdistön konniksi ja roistoiksi
maalaamat asiatkaan asianvaatiman
hyvityksen? Jätetäänkö poliisiviran
omaiset ilman muuta edelleenkin sii.
hen uskoon, että heillä on oikeus il
man mitään syytä vaarantaa kansaa
laisten vapaudet ja saattaa näiden
maine huudonalaiseksi? Ja yhden
luokan käskystä ja hyvittämänä vai­nota
ja hyökätä toisen luokan kimp­puun,
olla häikäilemättömän kiskn-rikoplan
nöyränä Ocätyrinä proletaa­reja,
kommunistipuolnetta vastaan?
Näihin kyssrmyksiin ei oikeus anta­nut
vastausta. Saa sitten nähdä;
vaivantuako oiikeusvaltuusmies sii­hen.
Mutta asian tällä kannallakin ol­len
on taantomns pitkin linjaa saa­nut
hyvin ansaitan nenäpiuvin.
Eumpa vain saisi oseimmin^ .
Englannin perintöruh-tinasta
vastaan tehty
murhayritys In-diassa
Toveritar Klara ZetMn, proletaa­risen
ripeyden esikuva, oli viime lo-kak.
lopussa lupautunut pitämään
puheen Manhheimiläisten toverien
järjestämässä vaalikokousessa. Si-'
icäläiset toverit epäilivät kuitenkin
vahvasti, tokko hän voisi lupaustaan
täyttää, hän kun oli hädintuskin eh­tinyt
kotiin varkain tek^mältään
matkalta Italian sosiaIisti|)uolueen
kongressiin, mikä matka muuten oli
samallainen kuin hänen Toursin kon­gressiin
tekemänsä, josta siitä, enem.
pää kuin Italian . matkastakaan, el­ivät
viranomaiset tienneet yhtään mi­tään;
näkymättömänä vain yli rajain
ja monien santarmiketjujen' läpi!
Mutta Mannheimiläisten ei tarvin-.
nut pettyä. Täsmällisenä kuten ai­na,
saapui iäkäs toveritar vaalikoko­ukseen
puhiien tällöin seuraavaan
tapaan: '
Hetkellä, jolloin kansainvälinen
porvaristo on muuttamassa Ylä-Slee-sian
jaon tuloksia pörssi- ja valuut-tavoitoiksi,
hetkellä, jolloin Saksassa
parhaillaan oUaah Stinnes-hallituk-sen
hankkeissa, on Saksan proleta­riaatin
käytettävä hyväkseen jokais­ta
tilaisuutta tuodakseen ilmi horju­mattoman
tahtonsa, ettei mikään uh­ri
ole sille liian kallis raskaan taiste­lunsa
loppuunkäymiseksi poliittisen
vallan valtaamisen puolesta.
Mitä, on ylenylistetty demokratia?
Raskaammin kuin milloinkaan ennen
painaa valtiokoneisto .SakK.i5in prole.
tariaattia. Demokratian ihannus, se
ilmenee palkkainpolkemisena,poliit
tisena orjuutena ja vertaansa vailla
olevana valkoisena terrorina.
Yhtynyt porvaristo ön yiksimieli-nen,
kun kysymyksessä on proletari­aatin
kurissapitäminen. Tällöin
haudataan ja unohdetaan kaikki kes­kinäiset
kinat. Tämän pitäisi työ-väenlukankin
ymmärtää. Seri on
löydettävä tie yhtymiseen, vaikkakin
siihen olisi riennettävä yli johtajain
päiden.
Maailmanhistoria on maailmanso­dasta
lähtien kiitänyt pikavauhdilla
eteenpäin. Kapitalistisen yhteiskun­nan
hajoamisprosessi on jatikanut yh.
tähyvin Saksassa kuin voittajamais-sakin.
Amerikan Yhdysvalloissa on
6 miljoonaa työtöntä. Palkkaliik-keet
tukahutetaan siellä kuten Sak­sassakin
Noske-menettelytavoilla ja
lyijyhemeillä. Ranskassa on viik­kokausia
riehunut kutomatyöläisten
lakko tavattomassa laajuudessa.
Englannissa marssitettiin sotaväki
lakkoilevia kaivostyöläisiä vastaan ja
raahattiin vankiloihin lukemattomia
näistä. ,
Sodan seuraukset ilmenevät ää­rettömänä
hintaianousuna ja yksi­löiden
satumaisena rikastumisena,
miljoonain toisaalla kuollessa ja me.
nebtyessä. Sodan haavat voidaan
lääkitä vain päästämällä kahleistaan
kaikki tuotantovoimat. Mutta tä­män
kieltävät kaikkien maiden kapi­talistien
yksityisedut. Ja niinpä nä­emme
sen sijasta ennen kuuluma
tpnta työttömyyttä ja kurjuutta.
Elämme kaikkien arvokkaimpien tuo-tantokeinojen
hylkäämisen ja kiih-koliansallisten
vaistojen uudelleen
irti laskemisen ajassa. Kapitalistien
ainoana keinona, kriisin voittamisek.
si on proletaarisen työvoiman entis
tä ankarampi nylkeminen ja hyväk­seen
käyttäminen. Demokratia on
todellisuudessa porvariston diktatuu­ri^,
mikä ilmenee proletariaattiin
kohdistuvana hirmuvaltana.
Venäjän esimerkki vuodelta 1917
osoittaa mitä kokoomushallitus . tah­too
"fänoa. Kerenskin hallitus oli
mitä tyypillisin kokoomushallitus,
«Demokratia» luontui esiin imperia­listisena
hallituksena, joka lietsoi so­dan
uudelleen. Venäjän proletari.
aatti on paljastanut tämän huijauk­sen,
osoittanut, että leijona ja lam­mas
ei voi asua saman katon alla.
Suljetuin rintamin asettui se bolshe­vikkien
puolelle kun nämä pystytti­vät
proletariaatin diktatuurin. Kaik­kien
maiden menshevikit • toteavat
aivan oikein, että Venäjän porleta-riaatti
kärsii. Mutta vain tietämät,
tömä.t tai huijarit voivat väittää, et­tä
tämä johtuisi proletariaatin dik­tatuurista.
Itsepä porvarillisetkin
Ictrjoittajat myöntävät, että oleellisin
ero Venäjän entisten ja nykyisen
Vancouver — Tänne Vancouvei
World lehdelle saapuneen kaapelisa-noinan
mukaan Walesin ruhtinaan
Bombayssa mennessä erääseen ra­kennukseen,
jonne oli järjestetty
päivälliset hänen .kunniakseen, heitti
joku väkijoukosta ruhtinaan päätä
kohden, isku ei kuitenkaan sattunut.
Heittäjä pääsi tungoksessa pakene­maan.
^ Työläisille asetakissa
' Tshekkoslovakian hallituksen äs­keisten
mobilisoimishanikkeiden joh­dosta
osoitti maan kommunistipuo­lue
proletaarisille sotilaille seuraa­van
julistuksen: •
Proletaariset sotilaat, työläiset ase.
takissa! Teidät on porvarillisen ta­savallan
hallitus kutsunut aseisiin.
Me, Yhdistynyt Kommunistinen Puo­lue,
kutsumme teitä myös lippujen
alle. Ei kansalliskiihkoilijain ja
taantumuksellisten taäavallan suo­jaksi
vaan taisteluun kommunisti­puolueen
vaatimusten puolesta! Jo­kaista
imperialistista sotaa vastaan.
Jokaista yritystä vastaan käyttää
armeijaa gulashien, kiskurien, suur-tilanomistajain
etujen hyväksi.
Taantumuksellisia upseereja ja vir-ikämiehiä
vastaan. Jpkai-sta yritys­tä
vastaan käyttää teitä apujoukko,
na. maailmantaantumuksen sodassa
Neuvosto-Venäjää vastaan!
Prpletaarisotilsat! Teille tullaan
sanomaan: ammu! Mutta me sa­nomme
teille: Teillä on kiväärinne.
Sotilaat! Aijotteko ase kädessä
hyökätä veljiänne vastaan? ,
Proletaarisotilaat! Veljet, aseta
kissa, toverit. Kaikki te, työläiset
kansallisuuteen katsomatta;- •••olette
tulevan Punaisen armeijan sotilaita.
Silloin kun olette saaneet aseet kä­siinne,
on teidän vallankumoukselli­sen
toimintanne alkamishetki!
Alas taantumus ja sen apurina-purit!
Ei laukaustakaan porvariston puo­lesta!
Kaikki kansainvälisen proletari
aatin puolesta!
——-o———•
Brittiläinen sosialisti
Hyndman kuollut
Lontoo — Tunnettu birttiläinen
Walisti Henry Hyndman kuoli tääl­lä
»tiistai aamuna 79 vuoden ikäisenä.
Hyndman oli yksi Toisen Interna-tionalen
perustajia ja seri tunnetuim
pia johtajia. Kuitenkin sen työn ar­voa
mitä hän on tehnyt elämänsä ai­kana
sosialistisen liikkeen hyväksi,
hälvensi paljon se, että vainaja oli
mitä kiivaimpia Kolmannen Interna-tionalen
vastustajia,
Kerjivien luku lisään­tynyt
työttömyyden
Ravintolat siiilyttävat kanoille ennen
annettuja jätteitä nälkäisille, jot.
ka pyytävät syödäkseen. "
nälänhädän välillä on siinä, että neu­vostohallitus
tekee kaikkensa hädän
lieventämiseksi.
Venäjän talouselämän rappio on
seuraus sodasta ja saarrosta, täy­si
vastuu siitä larikee lärisi-europpa-laisille
työväenjohtajille, jotka ovat
hyökänneet vallankumouksellisen
Venäjän selkään. Syy siitä, että
Neuvosto.Venäjä on pakotettu kon
sessioneihin, ei ole bolshevismin vaan
länsi-europpalaisen ja ennenkaikkea
Saksan proletariaatin petoksen.
Vuo.sina 1917 ja 1918 ovat Saksan
sosialistit taistelleet Venäjän prole­tariaattia
vastaan. Jos tällöin olisi
puhjennut vallankumouksellinen rau­hanliike,
ei mitään Versailles-rauhaa
olisi koskaan syntynyt. Vain prole­tariaatti
voi tehdä tyhjäksi tämän
rauhansopimuksen. Jokainen Sak-san
proletariaatin sysäys tapaa kai­kupohjan,
ententen ja koko maail.
man proletariaatissa. J o k a i n en
hyökkäys poliittisen vallan valtaami­seksi
merkitsee Neuvosto-Venäjän
puolustamista, maailmanvallankumo­uksen
ahjon puolustamista. Näl­käänäkevät
työläiset, palkannautti­jat,
virkailijat, liittykää tällä hetkel­lä
yhteen. Ei vain läbettääksenne
uuden edustajiston maapäiville vaan
tuodaksenne ilmi vallantabtonne.
Olette valmiit poliittisen vallan val­taamiseen;
kysymys koskee vain;
tahdotteko?
Kaikki kamppailuun! Kuulkaa
kommunistien kutsu! Muodosta/kaa
proletaarinen suljettu rintama! Kaik,
ki voimanne ja tahtonne poliittisen
vallan valtaamiseen! Olette olleet
kyllikai Icäoan aluimena, olkaa vih-loinkin
vMara! Eteenpäin! (MyrS'
kyistä hyväksymistä.)
Montreal — Suuret joukot mie­hiä
ja naisia, sellaisia jotka tavalli­sesti
eivät olisi halukkaat kerjää­mään,
ovat viime aikoina olleet pa­kotettuja
kiertelemään ravintolasta
toiseen anomaan jotain syötävää näl.
känsä sammuttamiseksi.
Ruokaa kerjäävien luku viimeisen
kahden viikon ajalla on suuresti
Montrealissa kohonnut ja useampain
eri. ravintoloiden liikkeenhoitajat
ovat asemasta antaneet seuraavan,
laisia .selostuksia.
«Kun miehiä ja naisia tulee pyytä­mään
ruokaa emme milloinkaan kiel­täydy
sitä heille antamasta, ellei ano­ja
ole juopuneena», sanoi eräsin
suuren ravintolan päätarjoilija.
«Päivällistunnilla, jolloin meillä on
kiire me palautamme heidät takai-sin
ja käskemme heidän tulemaan
uudelleen mutta jokaisena muuna ai­kana
päivästä, jos he kauniisti tule­vat
pyytämään ruokaa, me annamme
heille kupin kahvia tai teetä ja jo­tain
syötävää. Nykyisin sellaisia on
enemmän kun tavallista, emmekä me
ollenkaan sitä ihmettelekään kun kä.
sitiimme vallitsevan ankaran työt­tömyyden.
Meillä on täällä työssä
nainen, jonka mies ei ole ollut sään­nöllisessä
työssä sitten viime touko­kuun
ja ainoastaan silloin tällöin oh
saanut tehdi| jonkun piiiväti. Minä
myöskin tiedän suuren joukon mie­hiä,
jotka eivät ole tehneet kun ai­noastaan
puolet aikaa- kuukaudessa».
Heittävät nälkäisiä kadulle.
Erään toisen ravintolan liikkeen­hoitaja
kertoo seuraavaa; «Suuri
joukko nälkäisiä ^ tapaa Ikäydä pyytä­mässä
meiltä ruokaa, mutta me ta­paamme
heittää heidät ulos jokai^
sessa tapauksessa. Me emme halua
nähdä' sellaisia ihmisiä ympärilläm­me.
Viime viikolla niitä kävi yhte­nään
mutta kun emme heille mitään
antaneet, on niitten luku nyt vähen­tynyt.
»
Ruoka, jota nälkäisille annetaan ei
makfa ravintoloille juuri mitään.
kolmannen ravintolan liikkeen­hoitaja
kertoi, että «ruoka, jota
olemme nälkäisille antaneet ei meil­le
tule maksamaan paljon mitään.
Meidän tavalliset ruokailijamme ei
vät halua syödä leivänpäitä, josta
syystä meille kokoontuu suuret <kasat
palasia, joita emme voi käyttää,
Ruokaa pyytämässä käyvät nälkäir
set syövät mielellään tällaisia pala­sia
ja tämän lisäksi puhdistavat TUO.
fcailijoitten lautasille jäänoet jät­teet,
joita emme voisi onään käyttää
seuraavana päivänä. Me voimme täl­lä
tavalla syöttää koko monia näl­käisiä,
ilman että me joutuisimme
siitä vähääkään kärsimään Ja ylden-sä
ei heidän taholtaan napistakaan,
kunhan vain saavat jotain syötävää.
On luonnollista, että me emme voi
syöttää mitään suurta joukkoa näl­käisiä,
mutta kun joitain vai saapuu
pyytämään päivittäin nälkänsä sam­muttamiseksi
jotain, niin me emme
halua ajaa heitä pois.» Kysyttäis-sä
tältä liikkeenhoitejalta, josko tä­ten
ruokaansa hanjckivat ovat todel
lisessa tarpeessa, vastasi hän: Mi­käli
minä voin asioita tuntea, en ole
tavannut ainoatakaan kerjäläistä
joka ei olisi tedellisessa puutteessa
ja siksipä juuri emme haluakaan hei­tä
ajaa nälissään kadulle,»
Onpa todellakin työttömyyden ai­heuttama
nälkäkurjuus maassa jossa
syötävää olisi olemassa yltäkyllin,
surfcea ja ylläolevassa on vain pieni
esimerkki supistetussa mittakaavassa.
On luonnolliste, että samanlaisia ta­pauksia
on muissakin canadalaisissa
kaupungeissa ja suurkaupungeissa
Varsin lukuisasti, työläiset perhei­neen
saavat kuolla viluun, puuttee­seen
ja nälkään, samalla kuin mei­dän
riistäjämme istuvat lihapatojen
ja vrlja-aittein ääressä mässäten ku­luttamalla
aikansa. Eikö olekin hei.
vetillinen järjestelmä ja kuinka kau-an
sorretut sitä kärsiikään, huomaa­matta,
että jo olisi todellakin aika
järjestelmän murskaamiseen.
—^—o-—' • • .
Rahsbn bmiiiistieo
ipäluottamuslause
haltiikselfe
55 miljoonaa venä­läisille
Proletaarinen kansainvälinen avus.
tuskeräys Venäjän nSlänhädän lie-vittämisekd
oli lokakuun loppuun
mennessä taottanut 65 miljoonaa
saksanmarkkaa.
" Ranskan edustajakamarissa lau-
.suivat" kommunistiset -edustajat, Bri-andin
taannoin pyytäessä luottamus,
lausetta, seuraavan epäluottamuslau­seen
hallitukselle:
Edustajakamarin kommunistiryh-mä
kieltäytyy antamasta kannatus­taan
hallitukselle.
Kommunistiryhmä toteaa hallituk­sen
voimattomuuden saada kuto-mateollisuuden
harjoittajat kunni­oittamaan
sopimuksiaan, ja nousee
vieläkin kerran sitä vastaan, että
sota- ja poliisivoimia annetaan nai­den
käytettäväksi. .
Kömniunistiryhniä. protesteeraa
sen johdosta, että yleistä äänioikeut.
ta halveksien pidetään, vankilassa
Andre Martya, Pariisin valtuusmies-tä.
Kommunistiryhmä hylkää halli­tuksen
äärimmäisen politiikan ja
protesteeraa mitä jyrkemmin sitä ra­hallista
ja ihmisuhrien tuhlausta vas­taan,
jota imperialististen pyrkimys­ten
hyväksi harjoitetaan Idässä ja
Marokassa.
Kommunistiryhmä asettuu puolus­tamaan
Ranskan proletariaattia Wn!j-hingtonin
konferenssin päätöksiä
va.staan. Konferenssin edustajiaan
lähentäneet kapitalistiset valtiot ovat
sitteh aselevon lakkaamatta lisän­neet
varustuksiaan maalla jä merel.
lä. Kaukana siitä,, bttä olisi rajoi­tettu'sotilasmenoja,
ovat ne. Rans­kassa
sitten vuoden 1914 'Icäsvaneet
viisikertaisesti. Ja niiden .kasvami­nen
jatkuu niiden^.oppsitionin pai­nostuksesta,
jotka hyötyvät niistä,
näiden taloudellisen ahiieudeiijftkii-pailun
ja taistelun takia maailman
markkinoista. Kapitalistinen järjos-,
telmä ei voi ryhtyä aseidenriisuntaan
eikä! niiden säännöllistyttämiseen,
koska se kätkee aina jtseensa sodan;
nykyisessä tilanteessa koskee tämä;
Kaukaista Itää. VVashingtonin ' kon­ferenssia,
joka vastaa täysin Haa-gissa
pidettyä, ei voida missään suh.
teessä pitää rauhan johdantona,
enempää .kuin vakavana yrityksenä
sotilasmenojen supistamiseksi,
Kommunistiryhmä pitää (Ranskan
ja Sak.san riistoporvarien .Jceske-nään)
Wiesbadenis8a tekemiä sopii
muksia Saksan ja Ranskan suurteol­lisuuden
harjoittajain liittymisyri-tyksenä
europpalaisen kapitalismin
pelastamiseksi uhkaavalta romab-dukselta.
Kommunistiryhmä toteaa,
että nämä sopimukset tarjoavat en<
nen kaikkea Saksan ja Ranskan por-varistolJo
tilaisuuden entista, häikäi-lemättömämpään
tuottajaproJetari.
aatin riistoon- Tämä politiikka ei
kuitenkaan estii saksanmarkan
enempää kuin franginka.|n putojimls-ta
eikä hiasFtu ta läheistä javelJUo*
tonta romahdusta, '<
Kommunistiryhmä tuomitsee mitä
ankarimmin hallituksen kannan Ve»
näjän nälänhädän suhteen, Noulen*
sin valitsemisen, tahallieon vitkutte­lun
avustustoiminnassa, lukematto­mat
verukkeet, joiden tarkoituksena
on estää Ranskan kansa auttamasta
Venäjän onnettomia, Vehkeilyis-sään
ja koko sisä. ja ulkopolittisessa
toiminnassaan on hallitus käyttänyt
hyväkseen nälkää kuuluttaakseen
jatkuvaa vihaansa neiivostptasaval-taa
kohtaan,
Kommunistiryhmä selittää niin­muodoin,
että se pysyy järkähtä-mättömlmmin
kuin milloinkaan 'en­nen
oppositionissa kapitelistiluökan
hallitukseen. Se ei tule missään asi­assa
olemaan solidaarinen vallassao-lijain
kanssa. Se, mielii kerta kaik.
kiaan edustaa vain työläis- ja talon-poikaisjärjestöjä,
jotka valmistelevat
yhteiskunnalliste vallankumousta.
„ ——o-——-
Työttömät
Vancouver—'• Viime sunnuntaina
North Vancouverissa pidettiin työt-tömäin
työläisten kokous. Työläis-toveri
Cpote valittiin puheenjohta­jaksi
ja lalote työttömäin järjestön
muodostamiseksi tehtiin.
Toverit J. Dennis ja A. Kirk piti­vät
puheita, joita mielenkiinnolla
seurattiin.
Maanantaina suuri työläisjoukkue
oli kaupungin valtuuston puheilla.
Kokouksia tullaan .jatkamaan ja
lujittamaan työttömien; järjestymistä
ja yhteistoimintaa.