Canadan uutiset, January 27, 1921

              '•f •
\. .1
t.V t-'
/
SIVU 4
CANADAN UUTISET
BUomalainen sanomalehti Canadasaa,
ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The^Canada New8 Publlsnlng Co.
Erick J. Korte, Liikkeenlioitaja.
' TILAUSHINNAN:
Canadaäii: :$8i00 koko vuodelta,
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu­kaudelta
ijä 40 senttiä kuukaudelta. :
• Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja l$2.25 puolelta yuo-dplta;
CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR,'ONT:,. CSINABÄ,.. Torstaina Tammik". 27, mH / N U M E R O $
inimukset, pelokkaat epäilykset
jci lieikkoiidesta jolituviu vitkas-ttlii
: tnimotun volvoUisniiden
I iyttiimlsossä . tarvitsevat kaikki
i s e lisä hiili tscinisciii-sääliiuUtöiitä
ruoskaa.
ILMOITUSHINNAT:
- 50 seittiä palstatuunialta kerran ju-aistuna;
Pitempiaikaisille ilmoituksiK
18/kohtuullinen alennus.i' Halutaantie-
• to- ja: nlmenmuuttoiliuotukset .75 sent-iä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja klMaus-ilmoI-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset: $1.5.0, Ayioeroil-;
moitukset $2.00.
Pö.vtäkirjat, tiliselvitykset, keräys-lu'ett€
lot, luento-il noitukset. yi ni. ;iO
senttiä tuumalta. !
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 •senttiä riviltä.
Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa, tulevia • ilmoituksia,
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
PoliittlsetV ilmoitukset $L00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kij-jcet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: \
CANADAN UUTISET,
Port Artfiur, • Ont,, Canada.
• Canadan Uutisista lainattaessa en
fähde mainittava.
.Osoitemuutoksesta tulee; Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper in Canada.
Puhlished every Thursday by
;The Canada News Publishing Co.
. Erick J. Kortej Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
!s welcomed and read m every Finnish
homi m the Dominion. It is the ouly
direct advertislng medium for those^
manufar^urers and morchants vrho
wlsh to .create and build a profitable
önd permanent demand for their prod-uct"
and m-erehandise by the large and
e> er.crow^ug Finnish populationresid-ing
I d Canada. Place your, trial ad-
. Vfertisement and get results.
• Advertislng ratos 50c. per inch: : -
nolicical advs. $1.00 per inch. - .•
r-.Adv-crrisements. raust. reach our of^
fice \Yednesday neon to appear on
Thnrsdav's issuo.
.Subscription pricc in Canada $3.00
per :year/ United States and other
co.untrjes $3.75 per year in advance.
Entered as second Icfass mail mat.
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office, at
Port Arthur, Ontario, Canada.
-r Jos talidot liinlea itsesi on-uottomaksi,
ke.skitii ajatiilcscsi:ai-
1 a vain itseesi. Ajattele niitii
aikkea siiiil l:tlKlot ja lialuat,
lii itä ihmiset ajattelevat Ija i)uhii-
;it sinusta, ja kuinka lieidäntii-
^i sinua kunnioittaa ja arvossa
itää. Siten löydät varmimmin
litiiista . nurkumiscn ja r valituk-
I! b.s.vlä.
— I]imistuntenui<>ta oinativau-
1, todisti se ])ikku. poikanen; joka
luitääntyneeii niiköisenä riensi
Islyläii . Ivauppaiiuoueeii etuseinää
asiaan .nojailevan miehen luo, ja.
Iiton|räst.vneenä tiedusti i häneltä ;
c u u 1 k a a s II e i vr a -olet te k o- k a d o t; ^
tanut viisikyinmentä senttiä?"
.Mies alkoi kaivella taskujaan c-päröiden.
*'Olenpa taiimut ka­dottaa.'-'
virkkoi hän: '^oletko si­nä
l()ytän.vt.' Anna t ä u u ( | ' " ^'Oli.
CM. minä ; ole^ föytiitiyt mitään."'
vastasi poika, juosten turvallisen
matkan i)ääliän. ''Halusin vain
saatin selville Icuinka moni. on til-
\n\ aaJUUJia kadottanut, viisikym-n,
ientä senttiä. Te olette kahdes-kym]
n''nes I'' Ja i)oika kipa^i
tiehensä.
levaa iiänestystä. {Silloin tul.cvat,
voimat koetukselle, silloin kysy-ilään
lioi'jumattomuutta, torvejär-
|kisyyttä ja kestävyyttä. Äskeiset
'suuret kieltolakivoilot on saavu-itettu
keskittämällä kaikki voi-iinat
ylitöisen asian edistiimisek-
!si. ^Siihen tuleekin pyrkiä ensik-'
si. JNlutta seikat ovat pienempiä,
'vain välikkapaleita uudistuksen
onnellista päämäärää .kohti.
Ivun viimeisten voittojen saa-ivuttam
iscksi on työskennelty vi 1-
ipi 11 ömäl 1 ä . t ark oi t u^vsel 1 a. olkoon
jUytkin lähestyvän kokouksen o-sanottajilla
vain yksi ajatus, tule­van
taistelun voittaminen, paheen
lo|)ullinen kukistaminen. ^luo-dostukoon
osanotto kokoukseen
iniin runsaslukuiseksi, että osan­ottajat
voivat tietoisesti ja voi-iiu,
k-l'aastv 1ehlä\änsä siujrittaa.
Edessämme on ratkaiseva het­ki.
^\illoinkaan ei teliokkaaii ja
ylidistyneen kamppailun A ä l t t ä -
nuittömyys ole ollut uiin suuri
kuin uyt. Mainitsemamme koko-lukseii
juenestys vaikuttaa suures­ti
koko asian oniudliscen päätök­seen.
tehtävää, minkä tulee seurata tu- huomioon ottaen. '.iVenajän sisäi-s
i i n a si o i i i i n e i. Hari s k a 1 ah d o se -:
ka alit 11 a,' i nuti ä myöskä äii •' ei. se-voi
•. sallia : tieiiyostojoukkojcn
hyökkäyksiä .ycniij
kopUolclle llittpiaisia vaistaaii.
Ympärikatsauksia.
Tämän ohella luvataan ohje-lmas-sa
säästäväisyyttä ja taloudelli­sen
politiikan uudistamisia, sekä
sodan hävitlämien alifeiden entis­tä
tehokkaampaa jälleenrakenta­mista.
Briand esitti tällä kertaa seitse-milnnen
kerran kamarille ohjel-inasuunnitelmansa
pääminis-.tci-i-uä.
ja otettiin se yhtä suosiollises­ti
yastaan kum kuusi edellistä,
erittäinkin no kolulat, joissa kos­ket
eltiin hallituksen .saksanohjel-man.
"
IvsitykstMi keskeyttivät useat ar­vostelut
• 1 n i 11 is tori st öii: ko koon i i.a-nosta,
ja eräs viittasi siihen viha-mielisyyteeu,
jota Briand on o-'
SO t ta n ut t >• (i \' il ke li k o Iit ti a n.
Toisissa maakunniissa päättävät
maanviljelijät ottaa osaa
politiikkaan.
»Sa moihi n aikoih in k uin Dru ry n
lausunto ,0)1 täällä kiinnittänyt
mieliä, kertovat luitiset. Albertas-^
ta, että maanviljelijät siellä ovat
päättäneet ottaa osaa politiik­kaan
asettamaila omat- .ehdok­kaansa
seuraavissa vaaleissa. Sa-mallaisen
päätöksen tekivät äs-,
ivcn .^lanitoban. farmarit. JOil ia 0-.
le i)itkä aika kun kerroimme ko­kouksesta,
jossa maan viljelijät
' valitsivat joiitiijau kansallista po-
1 liittista ioiiii.aitaa- varten ja muo­dollisesti-
iiy väksyivät larmari-
0 d u st a j : 11 1) o m in i o n ' i n p a r 1 a ni e Ii­tissä
perustamansa ptiolueen e-dustajaryhinäksi.
Oli miten oli, näyttää kuiten-k
i n. s i Uä,; e 11 il m a a, 11V i I j e 1 i j ii t tule­vat
. inerkitseiuäim ])aijon Cana­dan
ja sen useiden maakuntien
poliitli.-sossa elämiLssä.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacred, traditions of thls, our adopted i , , . . . . . . .
country, the Dominion of Canada: To u^kin On; kauniit lehti- ja ruusn-observe
Its Iaws and inspire others to
respectand obey them: To strive '
unceasingly 1 to quicker .the public's ;
sense of civib duty: ; In altways to aid
in rnaking this coiljntry greater and
better than ;e found it.
— E,Lte voi säästää aikaa keh
'onne sei>^auttaniisella.
— Tjedon ja, sivistyksen yleis­tyminen
tekee' sen kuolematto­maksi.
Kellä on maailman raskaimmat
"vcrpt.?;/;;,-K"'
Ynipäi:ikä tsauksessn
k e t täi 1 < s il Inii y ks ia vc ro j en 11 uike -
;a:crn . korkeuteen: Kiiglaiiiiissa-:
iSa k's a 'vs il ja l i ä 11 .'^ 1-: ii ssa. o vnl. \'fu'01'
!kurt;ehkilr; ;yi(Uäkjn k
feiisjcav : joka, täetystr laiitoo': Ivj-ristäii;
v.oiteltuä-AMlioHistita mähr.
jd o 11 is i n 1 m a n / "a h ia a 1-1 e , : ^ ] )U r i st a a;
|kaiken: inila ;siit^ä: suihkin ;irtivsaa-jdäan,
vhiihkurn .räiitäföinslcrr
jkoiuaan;. t^ki •lutnskalk--, >-äil:tää,
jeitä; silliiron :hiaihnän rasjcäin; vc-rptäa^^
kä: kaiitii:^^^^
jmaailiiiaii. sota on siihen iskenyt
isy\'Tmiiiät Jskiit;:. Täfkoittik^^
jiräillji viiitteillä; 011 saaclt^^^^
jiaista pikeulu-sla yil
Ile; jöiiä B pakottaa-
|.Saksaii'.llu:iän armoa täyttäniään
iVerSaillcsMn ? sopimiikse^^^
ir ä;t y t;'. ai i k arat sp t ä kpr y ansmä k-siitl.
Saksalaiset^.ttaas; yiiittiiyät
^ ietta Saksassa.011 .matiilman sun-
• Farmimaitten verottaminen, jlriimnat verot. Ivanskalaistcn leh-Äskettäin
Ottawa.ssa pidetyn i ^ k i r j o i t u k s t , joiden unikaan
tarjffikomissioniii istujmossa eli- verotaakka olisi suurem
dotti joku karjanomistaja, että '^iJ'" Saksan, kumotaan Saksan
.— Hräs on lausunut, että kyky
ka 1 s e 11 a a si o i ta 11 ii d ei i k i r k k a a m -
m;ilta ijuolelta, varsinkin jos se
kehityksen ja tottumuksen kaut­ta
on tullut layaksi, on tuhaiuien
dollarin arvoinen vuodessa.-. Jos
eliiruiiii oiuielle ja sisäiselle mie­lenrauhalle
arvoa lasketaan, oh
tämä lausunto totta. Ja kuiten­kin
miten vähän ihmiset \ alitta­va
i tätä kykyä kehittäii. .Mie-:
] u i I m m i n 11 u r i s t a a n j a p e h)k k' a st i
huolehditaan silloinkin kiui syy-
';i sellaiseen on vaikea hakemal-akaan
löytiiä, Enimmiikseeii em­m
e pidä kummana, että isen, joh-losta,
että ruusullakin on okaan­pa,
lausutaan moitteita ja nuris­taan.
.Alutta eikö olisi i)aljon pa-
'rempi iloiten miettiä, että okaik
kuristeet. — Justus.
.—^Suurin erehdys. I mitä joki?
voi tehdä, on alituiseen peljätä
erhetyksien tf|kemistä.
— Se mitä nimitetään onneksi,
on useinkin tulos tarmosta, ja
kestävyydestä elämän tehtävien
toimit tamise.ssa.
— ]\Iinkään asian kieltämiseen
ei se ole riittävä syy tai pätevä
t o d is tus s ett ä ole m me si i tä tie t ä-niättöiniä.
- - Jollet halua onnettomuutta
A'ieraaksesi .kahdesti, ota ^-arteen
sen opetukset ensi kerralla. —
James Burffh.
si.s.ääntulovero, .mikäli se koskee
f a r m e j a, p o i s t e 11 a i s i j a sen ti 1 ai -
le asetettaisi maavero. Hän mai­nitsi
. kymmenen lai.'kaksikym-m
e nt ii se n 11 i ä e e kk e r i ii k o li t i k o h ••-
tuuli iscksi verosummaksi.
Sir Henry Drayton sanoi ehdo­tusta
suosivansa ja ilmoitti sa­malla,
että sitä oli nyt eiisimäisen
k:rran. hänelle esitetty. ^
Kymmenpu senttiii eekkeriä
kohti el liene kovin suuri summa
vuotuisesti kerättäväksi hallituk­sen
verona, katsoen siihen verrat­tain
pieneen sumniaan.:mikä. si­sä
ii n tuloverolla; on .koottumaan­viljelijöiltä.
Tilaston mukaan oli
C^anadassa viljelyskelpoista maa­ta
vuonna 1919 53.000,000 eekkei
r i ä . : Laskettuna . kymmenen' sen­t
in mukaan eekkeriltä ,merkitsi>si
verotus liittohallituksen rahastol­le
.1^5..mOOO vuotuista tuloa eli
noin viisikertaa semääryvminkä
nykyinen verotus on tuottanut.
|S H n o m a 1 e 11 d i .«J t ö ssii - . v e r t a i 1 e ra alla
tarkoin Ranskan: j a Saksan välitä
tömien ja välittömien verojen ^ - i -
'rallisia nuiiifn'oita. Vertailun mu­kaan
on. Saksan verotaakka: eh­dot
t omasi i ja su h teel lisest i, ras-'
kaampi kuin Raiislc. tai minkään
muun liittolaismaan. .Mikään
maa-.maailmassa el mene omai­suuden,
tulojen; kulutnksen,:kau­laa
n ja liikenteen verottamisessa;
niin pitkälle kuin Saksa. Valta-'
Ivunnan hätäuhri ottaa suurista o-:
inaisuuksista puolet ja suurim-niista
vieläkin enemmän ja tämä
verotus kohtaa vaillinaisesti ravi­tun
väestön: asumaa, nääntynyttä
j a tärkeimmistä raaka-aineista
paljastettua maata.
Epäilemättä on Saksan asema
tukala. Mutta inikälr voi p ä ä t t ää
Ranska ssa äske t täi n ta paht u nees-ta
hallituskeikanksestti. tullaan
sitä tältä taholta yhä kiristä-
Niin tyysten ranskalainen
— Oikein ohjatulla, työllä on
r a j a t to ina t s a ay n tusm ai i d oUi suu-det,
mutta työttä ei saavuteta
nnllomkaan mitään.
.Kymmenen dollaria vuodessa sa- imperialistinen kuin president-dan
eekkerin suuruiselta'larmilta
— Ihminen, joka on' elänyt ai­noastaan
: itseään Amrten, joutuu
myöskin olemaan ainoa, joka su­ree
hänen lähtöään.
— Pimeimpien ja pahimpien
päivien lunjlia. joiden läpi olen
saan at lväydä, on. aina 1 ie yittäny t
koko kyvylläni ja Voimallani toi­sille
hyödylliseen työhön antau­tuminen.
— Garfield.
~ . Kaikissa elämäi^tiloissa ovat
pienet, ja vähäpätöisiltä näyttä­vät
kohteliaisuuden ja ystävyy­den
psotnkset niitä, jotka koske-
Aat syvimmälle ja jättävät hert-taisiminat
muistot ja kiitollisim-maji
mielen, -y Henry Clay.
~ Kyky tehtäviensä täyttämi­seen
tulee kyvystä hallita itsen­sä.
Velttouden ja hitauden tai-näyttää
jok.seenkin kohtuulli.selta
ja sen kokoamiseen ei tarvita mo­nimutkaista
koneistoa, joten lial-lituksen
"nettotulos jää ' suurem­maksi.
Ontarion kieltolakikokoiis.
..Maakuntamme raittiusväki ko­koontuu
helmikuun 22, 23 ja 2i
päivänä suureen vuo.^ikokouk-seensa
:\rassey Ilailiin Torontossa.
Tä m ä koko us o n, >sa m o in kuin Ca­nadan
kaDsallisniiyttelykin, suu­rin
laatuaan maai 1 m'assai .Ei min­kään
muun maan kieltolakiyhdis-tyk
sil lä o le oli u t n i i n: j- ubsa sosa n-ottoisia
ja vaikutusvaltaisia viio-sikokonk.
sia. Tänä yiidnna sillä
o. erikoisen tärkeä merkitys, se
kun toimeenpannaan vähää en­nen
koko maakuntaa käsittävää
äänestystä, jossa päätetään väki-
Juomien tuontikiellon |voimaan­saattamisesta
.Ontariossa.
Kokouksen tärkeä merkityn on
selvästi esitetty kautta jnaan jae­tuissa
kutsukirjeissä. Jfiissä pai-nostetaan
myöskin sitä Mmm
ti ^lillerand onkin, osoitti hän ja:
k n ki s t umi t h ai litu s j o nk u nl a i s t a
taipumusta ehtojen eli ainakin
maksutapojen • lieventämiseen.
Hallituksen knkistnmiseen väite-tiiänk
i n i o 11 ee n to del l i s en a: sy y n ä
sen, että ranskalaiset vaativat an­karampaa
menettelyä noudatctta-ivaksi
Saksaan nähden. . Si vulta-katsojasta
on se lievimmilläänkin
'ollessa ollut kylliksi ankaraa.
r • •''>'•.:';••'<''.'.''.:'•,': .\ •
I Ranskan uuden ministeristön ;
ohjelma.
Esittäessään uuden hallituksen
olijelman; pääpiirteitä edustaja*
kamalaille ilmoitti pääministeri
Aristide Briand, että hallituksen
f oh jelmana Saksaan nähden tulee
olemaan sen pakottaminen rii­suuntumaan
aseista sekä maksa­maan
suostutut sotakorvausmak-sut.
Ranskalla on voimia pakot­taa
Saksa siihen väkisin, mutta
hallituksen tarkoitus on saattaa
se täyttämään sitoumuksensa rau­hassa.
^
Rauha Turkin kanssa tulee saa­da
voimaan, uudet suhteet siellä
Drury ja farmafihallitus.
\']inie kirjeessä tulimme koskO'
tel I eek si . 111 - i a n k n 11 tapoli ti i k ka a
Ontariossa, ja tä-sii kii-jeessii on
meillä syytä [lalata siihen nudel-leeii.
Äskettäin kertoivat sano-malelidet
jiiiäininisteri Druryn
puhuessaan .M il ionissa lausuneen
iu...m. seuraavaa : " l i s k o n , että
maanviljelijäin järjestön ei. olisi
ryhdyttävä politiikkaan järjestö­nä..
Se oli: alunpitäin. järjestön
sliäntönii:. . ^''armarien järjestöl 1 ä
on aivan liian . jia 1 jon t eht Jivää 1 oi­villa
suunnilla, että sen sujiisi si­ten
j.)anna alttiiksi ohviiiassa olo­aan
ja l.uhlatn voimiaan.^'
" l-^ii-mariliike on antanut .syn-ii.
Mi i)uolii(M'lle. jonka liiytyy
käydä (»maa • kehitystään ja: elää
. ( H i i a a eliimääns;i olematta emonsa
suoranaisen kontrollin, alla ja- e-
1 il ä ku it en ki n n i id en ta i.*ko it u .s]) e-rieu
tiiytnimiseksi', joita tämä sil-^
le antoi.
Sisääntulover otus.
Farmarit eivät yoi, eikä heidän
1 uh?, yrittääkään hallita.maata,
•^e-i ti'ke'ninen ^Jisi tavallaan ty-
.ranniinaisunita. Me olemme - vä­hemmistönä,
eikä meidän .siis tu-i^'
yrittiiä iinlJiisemi:-:ta. koska o-lemme
kansan va lihainen puolue." |
• -Luonnollista on. ettiv tällainen
1 au su n t ö: ] .ui;i 111 i n i s t e r i n . :h u II 1 i 11;i
herä..t ti; -. mielenki..i ntoa: j a • mitä• • eri-.1:,^ ' tulVov" ero-i-lin'i oiNtu s"tVea i
laisimpia arveluita :ja arvostelua.
31u Ilta m at e h t i vä 1 1 a usu ma an h y-väksymLsensä
siitä, sanoen. <rt.tä-
Druryn kanta, jonka, mukaan
puolueen olijel ma 1 uli.si olla kyl­liksi
laaja. 'Voidakseen Jukea kan-nattajikseen
edistysmieliset kai­kista
luokista, on ainoa oikea.;
T o is e t t a a s n ä k i v ii t ^ i) u h e e ss a ai -
noastaan poliittisen valtansa tu-kemisyrityk.
seir : pääministerin
])uol('lta-: ja Ontarion iarmarien
yhdistyksen virkailijat arvosteli^
^•at pulietta: jotakuinkin ankarin
sanoin. Presidentti Powcrs sanoi
ei ymmärtävänsämiten. Drury voi
si menestyä ilman takanaan ole­vaa
järjestöä. Liiton kirjuri u\lr.
J. J. -Moi-rison varsinkin piti Dru-,
ryn esittämää yhdistymisohjel-niaa
epilkäytännöllisenä, arvellen
että etujen i-istiriita ajaisi sen ka­ri
1:1 e. >Sa maila hän k uitenkin - se­l
i t t i ei; pienimmälläkään tavalla
suosivansa Ino^vkahallitust-a. Hä­nen
mielipiteensä mukaan : olksi
kunkin luokan koetettava saada,
kuten farmarit ja työläiset.ovat
tehneet, A'älit tömäst i o m ia e d us-tajiaan
i)arlaineii,tliin ja näin saa­t
a i s i i n hallitus, josa.lukuisemmin
edustajia saaneet ryhmät olisivat
'edustettuna. . Liiton lakiasioitsi-ja
Gordon AValdron lausui, että
maanviljelijät ovat poliittisista
kokemuksistaan oppineet seiso­maan
yhdessä ja vastustamaan
keskinäisen erimieirsyyden ja ha-j
aan tu mi se n vsy n n y t tä mi sy r i t>'k-siä.
Hänen -niielcstään olisivat
maanviljelijät, jos he ylläpitääk­seen
hallitusta tai: ryhmäil, valtio- '
miehiä, hajottaisivat järjestönsä
laskemalla kaikki sen . jäsenyyf
teen, taas sannissa asemassa kuin
ojinen järjestymistään.
Druryn lausuntojen johdosta ö-li
Ontarion liittj^neiden" maanviiv
jelijäin virkailijoilla suljettu ko­kous,
jonka tuloksista ei ole/ mi­tään
julkisuudessa-: ilmoitettu,-
.JCuitcnkin näyttää että siellä on
pääministerin kanssa päästy yh­teisymmärrykseen,
joten mitään
j o muutamien. ,ei^nu^j,£^miaa :'AväliT
en rikkomusta" ja^ • hallitusmuu-tosta
ei.tarvinne odottaa, -
Eimnmistcille liiman lehden luki­joista
ei sisääntuloverotus tuotta­ne
suurtakaan huolta... • Vksinäi-;
nen henkili.K jolla ei.ole hänen.an-:
siostaan riippuvia sisaria, veljiä
t a i 1 nu i t a : o m ais.i a sa a \ er oy apau.-
doii .^l.OOO ja avioliito.^sa oleva
henkilö .$2.000:lle. Samaten hen­kilöt,
olivat [ia he sitte yksiiiäisiii
tai leskiä, jos heillä on lapsia, vel-jiii
tai sisaria alle . 18: vuoden, tai
saattamatoii. oniaiiien minkä ikäi-| kansana on kalleinta,
nen hyviinsii. joista pitävät huol­ta
: tai ^•anlnlmpi a i ai iso-vanhem­pi
a e 1 (i t et t ä \' iin ci ä n ;. s a a \^ a t- \^ e r o -
vapaiulen .J1^2;000. Tämän- lisäksi
saa\at kaikki vanluMninat ja
liuoltajal 1 isfi\i\I)aiitta, $200 doiki­riä
jokaista hoidossa olevaa. 18 i-kävuodeii
alla. olevjaa lasta koli-taan.
PiM-heellinen mies. jolla on
f) alaikäistii lasta, -saa siis laskoa
verovapautta JfJ.OOO sis,aiiiitulolh-
A'eroitnsilinoit lista tolnlessään..
Melkein saattaa si-is sanoa ku­ten,
eräs kansalainen, kerran seip
rassa, jossa painittiin tästä asias­ta,
e 11 ä il ar va n m ei kä lä isi s t ii. tar­vitsee
siis .mitään sisiiiintulovero-ja
suorittaa, ja niiden, joilla :.on.
niin korkeat t ulot. et tä se menee,
kannattaa jo:maksaakin.
kansallistuntoa herättäviä kirj.oi-tuksia,
usein on jäänyt perille
'.saajnimatta. Tällaisella postin
sensuroimisel la koetta vat ruotsa­laiset
estää valtakuntansa alueel­la
asuvia suomalaisia joutumasta
Suomesta tulevan: vaikutnkseira-laiseksi.
'Mutta tä. s sa sortamistyössääii
menevät ruotsalaiset vieläkin pi-tcmmäUc.
Ivun suomalaiset lae-st
acl ioi a i st^ t, li erä n 11 ä isyys 1 ii k Iveen
t u 11 n (>. t n t.: [ni h u j at, . m a a 11 i k k osaa r-naaja
Jussila — Amerikassa \\y-kyääii
vierailevan pastori Jussi-iikkiai'\'
aamatla Ivarunj^ässa ja;
nen olivat äskettäin l\'uotsissri
suomalaisten ki-skuudessa pitä-imissä
hartauskokouksia pidätti^
viit Ruotsin viranomaiset heidät
äkkiarvamatta Karmiinissa ja
vanj!,ittuina . passitettiin ; : heidät
Tornioon, "jo.ssa eriis i>a ikkakiin-
11 a n 1 a (•• s ta d i o I a i n e n he i d ä t: tunsi
ja sai N a p a u t e t u k s i . Tai)aus on;
muiiten heratt.iiiyt sy\äa suultii-:
'iiusta uskoineljien keskuudessa
;)a tulee silliiolemtian: epiiilemätlä
kaina\a merkitys. Täten tulevat
enl.t äinkin. iiskonnoltiset.sortotoir
menjtiteet herättämään Liinsij)oJi-jan
kansaa.-
•Kipeimman iskun, kertorr:" Sunn­ia.",
.on Länsipohjan vakavamieli.-
nen kansa saanut uude.ssa koiilu-snuiinitelmassri.
jo-^^a uskonnon­opetus
jää kf)koiiaan toisarvoi­seen
asemaan ja. jonka- kautta, t i l l ­it
ä.-hei mory h ma It am mc^ laistetaan
'^e. mikä sille N <ika\amielisenä.
Tiililä-tPir
m i M i i r i d e onkin. ajlieut.taiiMt k^iUV
san laii^umafin paina\an saiiaii.-
sa. Vii.8.00(.) henu-en. allekrrjoitta-man
. adressin,, nnikana on länsi-
• ' ,1
Nykyinen kurssimme rahalälie«
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähkötbitse on
Dollarilta,
Myös njiyömme pankki-osoituk­sia
(shekkejä) markoissa yllä-mainit.
kurssin jälkeen j a erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa- ve-täviämatkustajien-
shekkejä.dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
jiostin kautta on loc. summille
alle $20.00; sitä .suuremmilta sum­milta
m i tään kuluja ei peritä, :
.Lähetyskulut • säliköteitse on
$J.56 kaikilta summilta.. .
K a i k k i .lähetykset osoitetaan .
postin kautfa, • jos- sähkösanoma- '
läh.etystä: ei erikoisesti pyydetä. .
. Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja - lähettäjän- osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
' —Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittäkaa-:suoraeksi; meillä:-
o n ku Us i suomalaist a; liikkees.säm-
•mc..-..'. • I. •
ji.i)hjalaineii liilHUystii tup!iiliPtt;a.in
kiiynyf ' Tukliotinassä • kuma;i'i;i-
:uiiassa;:liiiiiaii :J0hdo>:r;i.viiiiitlii; loi-;
V 6t 1 o 1 nä J la; n ä;y 11 ä N' ä 11 ä l i i ! O k sei 1 a
J;u,lkisest i :()vatkin>:e.i'riiil-l^
-jän: •: vdiista viiiiiin 1 aiis;!-
1 i:e (' i:. .1; i i n iin j iii k e?'ii a ;| a 111 k s e na an.
ett ii ^1 U l l i l t a c';i . eririä vni^^ : kilin
lya iisaji: oi n ieir:; i n i.es 1 en j a; nai ste:i i
on 11 o lis ta V ; t: 1.; ansa ii o J H ' tiist a. .k o -
sdeissaan' ja pyhiiköninisia; lu)vta-j
•vmäan;.';^ .-'../V,;,/ -'/v:;.-;^ ;•;;-:. ';'•..;- ;.;•;"
: Kansänpj)e;tafeeii: riiptsäläistui­ta
1 uin en • e cl i s t v y ^: i )äi vii': päivli Itä,
Lä h e'^^ kpl in ili 1\ rt a ise ks.i: yin Iiii i ä
vuonna korotettu niäariiralia sii.o-y
litä seikkaa kuitenkin olisi va-' m a laisten lasten Icnst antamiseksi
rotta\a, ja se on vä;iricii sisään- ruotsalaissi-uduille. Liisia kyhi-tekeinista.\
kurs>:eja- liiiiotlostiellaän:;: :'K
Xiistä on ankara sakko. Ja halli-,
tuksen asioissa:-voi vaiirä ilmian­to
crhetyksestäkin tehtynä tuot­taa
ikäviä seurauksia. Jos kysy-myksessii:
olisi joku' liiketuttava
tai yhtiö, lähetettäisiin asiano­mainen
s el o st. u s takaisin ko r j at t a-vaksi
sillä iiuomautuksella', että
siinä on nähtävästi tehty, lasku­virhe
tai orhetys, mutta tässä jos
erhet.ys tulee .huomatuksi, joutuu
asianomainen suorastaan syyte-ty
ks i . vä ärä n : - il m ian non t .e k em i -
si>stä. /Äskettäin ei-äs lääkiiri
Sault Ste Mariosta oli teluiyr vaVi-,
rän i 1 mia nnoii .i lm o i 11 ae n .t n 1 o n sa
y. 1919 vain $(i.392. mistä verotet-^
t av a a. tu l o a .„o 1 i n 111 lv, i. ; 11 n o a s t < i.a n.
$l"480. Todellisuudessa oli toh.;
torin verotettava tulo kuitenkin
muuiajiiia .senttejä piialle $16,685,
mistä iiänelle . olisi lullut veroa
$1,521.41. Paikallisessa poliisi-oikeudessa
hyljättiin syytös sillit
syyllä, ettii väärä ilmianto :oU mu-;
ka tehty erhotyksestä. Hallituk-.
sen virkailijat vetosivat asian pii-;
rioikenteen ja siellä kumottiin^
poliisioikeuden päätös ja asian­omainen
läiikäri tuomittiin: $2,-
500 sakkoon väärän sisääntnloil-moituksen
tekemisestä. Luonnol­l
i s t a 'On e t tä hän tämän lisäksi
saa -maksaa x^eron mitä maksa-masta
y r i t t i päästä.
Kohdakkoin palaamme vielä
asiaan antaen sitte muutamia oh­jeita
j a tietoja sisääntnloilmoitns-liaavakkeiden
täyttämiseen.
v.iä .kansakoulun jatkokoulnja
j ci rj e s t e 1 ci ci n .11 n o r i s o 11 e. : .K a n s a n -
opistoja, maamieskouluja y.m.
ja r j es t el 1 ä ä n j a 1 a a j e n u e taa n. E r i -
tyisesti kiinnitetään -iliuomiota
naisten — äitien — ruotsalaisiksi
kasvattamiseen, jotta lie,:kuten e-räässä
imheessa ^latarengissa. lau-suttiin
.tulisivat taitaviksi <,uorit-tamaan
ne tehtäv<it. jotka tulevat
naisen oscalle täällä ylhäällä." .
K . e s k e l l a rnihtainta .suomalaista "
a s u t u s t a Haaparannan . pohjois-l
» i U o l e l l a Mattilan kylässä, vihittin •
l o k a k u u s i k a kansakoulu, jonka
1 arkoitu.s saatiin,. kuulla• tilaisuu.-
alessa,, e r ä ä n rovasti Xymanin
: 1 • 1101 s i 11 k i el i s es 1 ä )) u h ee s ta. H ä n.
m. 111. lausui: Tciällä ka.svatetaan
nuori sukupolvi hyviksi kansalai-
-ikvi. i-uotsalai^ella nimellä ja;
I ruotsinkielellä. läälUl: herätetäiin
nuorten, rakkaus Ruotsiin. t ä ä l l iL
lieille valmistetaan edellytyksiä
rvhiyä siihen: taisteluun, joka hei­t
ä o d o t t a a elämässä."
Iva r v a in mielin katselevat tätä
k u r j a a ke h itysrii epäilemättä Län-:;
sij.)olijan k'ansan entiset, harmaan-t
u n e e t . nyt syrjään jiiänect kas-v
a t t a j a t . : jotka^ ovat tuota kansaa,
j a sen kieltä oppineet tuntemaan,
ja. rakast a maan. Mut ta mitäpä vä-;
littäii Ruotsin kansan sivistymät-^
tömyydestii. ja kansan T a a k u u d e s -;
ta. .kunhan. ruotsalaistnttamistyö;
on saatu alulle."
Indiaanien lukumäärä,
'Yleisen käsitvksen mukaan on
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan tödel-linen
arvo ja voi niinollen maksaa aiija päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
••K
Suomalaisten sortaminen Ruotsin
puolella.
Tiitä,asiaa emme; olo ympärikat-sauksissa
ennen kosketeltect. Lai-naamme
'senvuoksi tähän mitä pa­ri
Suomen huomattua lehteä kir­joittaa
Ruotsin Jiarjoittamasta
sorrosta Länsipohjassa a^via
suomalaisia kohtaan.' '^Kotimaa"
lehti kertoo m. m. seuraavaa:
Sanomalehtemme ovat äskettäin
tietäu''eet kertoa, että Suomesta
Länsipohjan suomalaisille lähe-^
tetty posti on tarkan valvonnan
alaisena ja että postilähetyksiä^
joiden nähtävästi epäillään sisäl­tävän
Länsipohjan »iiomalaiöten
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
49c summille $40.00 asti, 50c summille $50^00 asti,
75e. summille $100.00 asti.' Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25e. '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja-tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin, tar­kasti.
* ' \
POltT ÄIi!mÖR, ONT., CANADA.