Vapaus, July 14, 1921

              guonialaisen tySväestSn
Eänenkannattajs, Uroestyy Södbp.
I2rs£9, Ont, joto tiJstöi, toratsi ja
H. PURO, J. W..SLW, .
Vastaava toimittaja. TounitUESibteen
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ex8
in Canada. Publlshed J / J Sud-hm,
OnW €very Tuesday, Thureday
asd Saturday. : .
eoittakaa kirjeenne Vapssden toimi'
tökselle.
Hiilenkalvajat palaglvat
työhön lolstavaii tais­telun
jälkeci
AdvertiaJng ratea 60c per, cql.
incb. Minimura charge for singie
iosertion 75c." Discount on standing;
advertiscment. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnjsb People in Canada. ^ i
Dmotushinta 60c palstatuuraalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilraotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi). -
Kihlaus- ja avioL Umot. alin hinte
82.00, nimenmuutosUm. <muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
?2.00 kerto. — AvioeroUm. ?^.00
, kerti (2 kertaa J3.00. .... Syntymä-
" ilm. $2.00>'kerta. -~ Halutaan tieto-ja
osoteilraotukset ?1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk:
sista, joista ei ole sopimusta, tule?
rahan seurata mukana.
TIUUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.0p,' puoli
T L $2.26, kolme kk. $1.60 ja yksi
U(. 76c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
$5.60, puoli vk. $3;00 ja kolme
bL $1.76.
Tilauksia, joita ci seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitai asiaimesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus ^on
Liberty BuUdlng, Lome St., Puhe-
Iin 1088. '
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont
Joa ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen lukkeenhoitujan
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNABTO, liikkaenhoitaja.
. Bei^tered at the Post Office De­partment,
Ottava, as eecond class
jugtter.
Vapauden kirjeenvaih-tajille
ja avustajille
. JoittenWn kirjeenvaihtajiemme
tiedusteluun, miksi heidän kirjeitään
ei plejiilaistu saamme huomauttaa,
*iitä laikki i()«mit)M» säa^iineVt
paikkakuntakirjeet ovat / julaisut,
jOB BuiU^tin vvaan ovat olleet sen
arvoisia. .Viimeisen kahden kuukau­den
ajalla emme ole paperikoria käyt
täneetlkuiii^ainpastaaiv^2 kirjeelle,
:gotka sisältönsä puolesta,' olivat sel-laisiai
eitä niitä oli mahdoton julkais­ta.
Jos joittenkin kirjeenvaihtajiöh
kirjoituksia ei ole ollut lehdessä ei
syy ole toimituksen vaan on se muu­alta
etsittävä. , .
- Kirjeenvaihtajiamme pyydämme e-rikoisesti
huomauttaa, että kaikki
ikirjeet,rjdtka ovat aijottu lehdessä
ju]aistava'ksi Ja Jos ne ei sisällä mi­tään
konttoripuolelle kuuluvia asi­oita
on osoitettava VAPAUDEN
TOIMITUKSELLE, eikä ainoastaan
Vapaudelle. Vapaudelle osoitetut kir
jeet avataan konttoripuolella^ ja jos
aita tietä joku hukkuu ei toimitus ole
eiitä vastuussa. Siis tästälähtlen o-
F
Suur-Britannian hiilenkalvajat o-vat
lopettaneet lakkonsa,ja palanneet
työhön."Ehdot, joihin he suostuivat
eivät olleet sellaiset, Joista he olisiv.
pitäneet J9 joita he taistelullaan ajoi-vat
takaa. Ne ovat paljon alaj^uo-lella
niitä vaatimuksia. Jotka he esit­tivät
hiiliparooneille, ja'jotka -vaati­mukset
heidät sulkivat ulos kaivok­sista.
Mutta työnantajat ovat kui­tenkin
olleet pakotettuja tekemään
joitakin myönnytyksiä.
Mitään vannaa ja totuudenmukais­ta
selostusta ehdoista, joiden alaisina
he joutuivat lopettamaan tuciivuljaan
taistelun emme ole saaneet, jollei o-teta
huomioon mitä porvarilehdet sii­tä
ovat kertoneet ja siksi enime ole
tilaisuudessa tällä kertaa, lukijoillem­me
tekemää]! iaydelltslää selostusta a-siasta/
Kuitenkin on varmaa, että
se oli taistelu, jonkalaista Britanni­an
työläiset eivät ole ennffn suoritta­neet
ja se oli taistelua, jossa hiilen-kaivajat
antoivat hyvän V esimerkin
toisten seurattavaksi. Epäilmnättä
Englannin työväenluokka 8|i siitä
paljon oppimista.
Britannian, vieläpä muittenkin ka­pitalististen
p ä i t t en pomrilliset leh­det;
ovat pitäneet tavattoman suurta
melua Juttti hiilenkaiyajista, jotka ei­vät
kulje Thomasien Ja muitten hä­nen
kaltaistensa «viisaitten» (?) pe­rässä
vaan asettavat koko kansakun­nan
vaaraan, saliimalla kaiyantoj. pi­laantumisen
ja muitten teollisuusalp
jeh työläisten kurjistumisen, samalla
kun koko maan tilanne kehittyy sel­laiseksi,
että se menett. ei ainoastaan
muitten maitan hiili, rauttamyögkin
{»is^n. teollisuustuotteiden', »«arkki»
n^lueet. kapiialistiset lehdet eivät
todellakaan old säästäneet, sanoja
joita on käytetty juuri hiilenkaivajia
vastaan, Heitä 'on kutsuttu äärimäi-siksi,
tyytymättömiksi, anarkisteiksi,
bolshevikeiksi ja muiksi, siksi että ei­vät
supsista qlistuneet alentamaan e-lintosoaan''
hiiliparoonien ehdoitte-maan
j l * hallltukä^n". Hftnnattemalle
tasolle. •,f^=;^flg:^ ,, ;
L\idrinoiHBe8ti liiilenkaiyajat ovat
taistellessaan saaneel; kärsiä ylivoi­maisia
ponnistuksia ja kärsimyksiä.
Yksikään: jloka ei itse ole joutanut
samanlaiseen tilanteeseen joko lakos­sa
Aai muuten ei voi kertoa sitä kuri
juutta JS | l i ( ^ ](»fsimjrkgiä, joit^ hii­lenkalvajat
ovat joutuneet kärsi-mäfn.
Kaik&iset lapset ja ääHmmäi-aisil
puutteen kanssa taistelevat hii-lenkaivajain.
vaimot ovat niitä, jotka
kärsimyksistä enitejn voisivat kertoa,
mutta jotka sittenkin ovat äarim-maisten
ponnistusten avulla voineet
kestää taistelun Jraskaat hetket ja ih­meteltävällä
sitkeydellä ottaneet osaa
taisteluun, jota käytiin hiilenkaiva-jain
.itsensä, vaimojensa ja lastensa
elämänteson edes ^ siedettävämpänä
pitämiseksi. Se oli tasitelua, .taiste:
lua elämästä tai. kuolemasta. Jos
teistein .olisi päättynyt liaroonien en-sin
asettemilla ehdoilla, olisi se raer-kinnyt
miljoonille työväenluokan jä-senjile
eellaisia kirsimykfiä,. jota ei
olisi Toinut kestää, Ja kun JiiJlenkai-vajat
eivät halunneet perheineen kuoi
!a nälkään oli taistelua, Jatkettava
MaiJman ne työläiset, jotka ovat Jos­kus
Joutuneet käymään* eamanlaiste
taistelua vaan voivat kisittää hiilen-kaiviajain
taistelun merkityksen Ja
sen yhteydessä olevat; kähimykeet.
Kaikiste kärBimykeista huolimatta^
joita toistelun johdoste saivat kokea
monet miljoonat työjäiset Britonnias
ea ja vaikkakaan saavutukset eivät oi
leet sellaiset kuin toivottiin, on sen
taistelun tuloksena ainakin nähtävän
nä yksi erinomainen valon pilkku.
Se' valopilkku' nyt selvääkin selvem­min
osottea- Britannian työläisille,
että kapitalistinen riistojärjestelmä
ei voi työväenluokalle mitään terjo-te.
Hiilenkaivajain Ja heidän per
heittensä' kärsimyksistä kohoaa; työ-väestön^
tsenäinen, kaikiste porvaril
lisiste kompromisseista vapaa toimin
ta, toiminto, jota ei ainoastaan hii<
liparoonit vaan koko Suur-Britennian
kapitelistiluokka pelkää. Kolmilii-ton
toiminnassa saavutettu epävar-distö
edisti kaikella voimallaan, an-muus,
jote kapitalistinen eanomaleh
toi läksyn työläisille, joka meinaa
uutte ajanjaksoa Englannin .työväen
liikkeessä. Saavutetut kokemukset o-vat
opettejfiia seuraavalla kerralla
ja niitten kokemusten perusteella o-sataan
työväenliikkeen kulkua ohja­ta
ja johtaa uusia kokemuksten kou-lussai
opittuja '. teitä. Työväenliik-keen
riveissä maleksivat taantfamuk-selliset;
työväen johtajat tulevat saa­maan
-lähtöpassit, etsikööt sitten ka­pitalistien
suojaa, oyathan sitä tähän
saakka avustaneet ;Paasia vaan on,
että työväenliike saadaan • vapaaksi
teantumuksellisiste voimista, Työ­väenliikkeen
tulee .valita johtajansa
niitten omien koeteltujen rivien kes­kuudesta.
Näin tulee epäilemättä
käymään juuri Britannian työväen­liikkeessä
ennemmin tai myöhemmin,
Suur-Britahnian kapitallstiluokka
iloitsee muka saamansa voiton joh­dosta^
mutta aika tulee osottamaan,
että se olikin vaan pyrhusvoitto, joka
loppujen lopuksi kääntyykin työläis­ten
voitoiksi ja kapitalistiluokan mur
haavaksi h&viöksi. Antaa kapitalis­tien
iloita aikansa, pitäkööt minkä­laisia
naukujaisia taliansa, niille tu­lee
loppu, sillä hiileiikaiv^jat eivät
ole taistelleet uljasta taisteluaan hä-vitäkseen
vaan voittaakseen, Tuon
taistelun antamista opetuksista Suur-
Britannian työväenliike valtasi aina-
J{in yjiden uuden lenkin ketjuun, Jo­ka
tulee suomaan sen kansainväli­seen
työväenliikkeeseen varmana ja
voimakkaana, Työväenliike muualla
kin tarvitsisi samanlaisia koettele­muksia
voidakseen ymiiiärtää kapita­listisen
järjestelmän järjettömyyden,
Suur-Britannian hiileiikaivajat ovat
sittenkin voittaneet, joskin ottaa joii-kun
ajan ennenkö tuon voiton hedel­mät
alkavat kypsyä. Heidän uljaal­le
taistelulleen kannattaa meidänkin
nostaa hattuamme, sillä heidän voit­tonsa
on myöskin meidän voittomme
ja vieläkin enemmän) se on koko kan
gainvälisen proletariaatin voitto. Bun
siihen luotamme, emme varmaankaan
{ule pettymäänjt^;
• '.I. II ... . b'i •, ; ,
m.
r JJgn byyänsä vieraillesgaan Venä-p
i ä , olipa hän sitte kuinka rikas to-mnm,
pääsee heti alussa siihen var-muuteen,
että eläminen Venäjällä,
omin neuvoin Ja omilla varoilla on
kerrassaan mahdotonta. Kaikki tuo-tenhon
lähteet- ovat kansallistettuja,
ja jokainen jolja haluaa käyttää tuo­tannon
hedelmiä hyväkseen, hänen
täytyy olla joko tuottaja tahi sellai
nen henkilö, jolle hallitus Jakaa vie-rasvaraisuuttoan.
Tämä on työläis-ten
tasavalta, ja ainoa taika sana,
jolla elämismahdollisuudet aukeevat,
on hallituksen työkortti, Joka todis­taa
että olet tuottaja, Hman sitä o
let hukassa. Raha ön melkein koko^
naan arvotointa, ei siksi että ihmiset
olisivat kadottaneet luottonsa halli­tukseen;
mutta siksi vettä rahalla
kommunistisessa yhteiskunhassa oh
hyvin vähän jos ollenkaan merkityis­tä.
Et sinä sillä kuitenkaan voi mi­tään
arvokkaampaa ostaa. Vierailia,
joka yrittää tulla toimeen 6min-,a-vuin
huomaa tahdottomaksi päästä
mihinkään hotelliin, sillä jokainen ho
teili on hallituksen kontrollin ^alai
nen, tahi suorastaan hallituksen o-mistema.
Ei sellainen matkustaja
saa edes ruokaa ravintoloistakaan, sil
ä varsinaisia ravintoloita ei ole, sil-ä
jokainen työläinen samoin kuin
vierailijakin eyö jossain hallituksen
määräämässä jä hallituksen ^oniiste*-
massa ruokalassa, joko sitten työ­maallaan,
majataloissa tahi hotelleis-
On myöskin turha vaiva, lähteä
sa.
ostamaan vaatteita, sillä vaatteiden
valmistus oh kansallistutettu, ja vaat
teiden jakoa hoitaa työläisten halli­tus.
Sinä et VO)'ostaa sainomaleht. sil
ä ne Jaetaan jokaiselle tuottajalle
hänen työmaallaan. Ei voi mennä
teatteriin, sillä yhtään istuinta ei ok
imyytävanL Näytännöihip menevät
henkilöt Venäjällä saavat pääsylip­punsa
ammattivsastojensa sihteereil­tä,
joille hallitus jakelee niitä tarkan
suhdeluvun perusteella. /
On myönnettävä että jotkut varak
Jcaimpiista vJerailijoisSta,' voivat ta­valla
tahi toisella sivuuttaa kommunis
tista järjestelyä, näinä vallanHumouk
sen aikoina, jos, ei pitemtnälle, niin
ainakin tilapäisesti, tekemällä liikettä
salaisten ^ ruokatervekeinottelijoiden
kanssa, ja hakemalla, yösijansa, mis­tä
satiuu löytämään. Mutta loppu­jen
lopuksikin tulee hänen elämänsä
olemaan katkeraa Ja vaivaloista, ja
viimetingassa tulee hän ehdottomasti
havaitsemaan' että .ön paljon edulli­sempi
muuttaa johonkin toiseen Alaa­han
missä työiäisiä on paljon hel­pompi
pitää kurissa kuin Venäjällä.
Hallitus ei ehdottorilasti määrää että
sinun on tehtävä työtä, sie vain yk­sinkertaisesti
selittää, että. ellet tee
työtä, et myöskään pääse tuotannos­ta
osalliseksi. • -
Kun työläisten hallitus omistaa ja
halliteee kaikkia elämälle tärkeimpiä
^tuotannon aloja, ovat vähittäiskau­patkin
käyneet tarpeettomiksi, ja mel
keimpä. jokainen niistä onkin suljet­tu.
On todellakin erikoisseti vaikut­tavaa,
nähdä tuhansien katukauppo­jen
ovet ja ikkunat tiukkaan ja ter-
Raha täällä on kuin viimeineif var
jo, kukistuvasta kapitalismista. Voi­daan
aivan lohduttavasti sanoa, että
kunhan tämä uiisi Järjestys oh saa­tu
täydelleen käyttökelpoiseksi, ja
viimeisetkin mainingit hirveästä si­sällissodasta
ovat hälvenneet, ja hal­litus
käy kykeneväksi huolehtimaan
kaikista tuotannon aloista, silloin ha
viää viimeisetkin rippeet porvarilli-kastj
laudoitettuna ja naulattURa.
Kuuluisa 'Nevjfeky Proipecti, tuhan»
sine, ennen niin ylellisesti eisuEtettui
ne paoteineen, jotka nyt ovat Jaudoi
tettu ja lankutettuna, eaisi vanhaan»
kin monen pikkopohrarin silmät kyy
helehymään Eunista Ja katkeruudes­ta.
Ne kaupat ova|,yain auki joita
hallitus kon^olleeraa, tosi kyllä, vii-meaikaiset
fhyönnytyksirt ovat anta- __
neet tilaa pikku kaupustelulle, jonka s
välityksellä, päätä huimaavilla hin. |i
noilla voidaan- ostaa yhtä ja toiste'
pikkuiavaraa, mutta' tao kaikki ori
itse asiassa aivan merkityksetointä.
Parhaillaan kärsii Venäjä sanoin
kuvaamatointa tarpeiden \ puutetta,
hirveän sisällis Ja porvarimaiden joh­taman
sodan seurauksena. Mutta
mitä varastoissa on, ne ovat Vapaasti
kaikkien käytettävänä, samaten kuin
yleiset laitoksetkin. Jos haluat ajaa
katuvaunulla, näytä vam työkorttisi
ja siinä kaikki. Ellei sinulla eitä ole
niin kulje jalan, vain hyödylliset ih­miset
saavat käyttää katuvaunuja;
Kirjeissä ei käytetä pos^erkkejä,
pudota kirjeesi laatikkoon nim perii
le menee. .
Raha tällaisessa Tiömmunistisessa
yhteiskunnassa kuten Jo edellä selos­tettiin,
jossa kaikki tarpeelliset elä­män
välfttämfittömyydet jaetaan ta­san
tuottajien kesken, se käy aivan
tarpeettomaksi. Todellisuudessa u-seat
työläiset elävät kuukausikaupal­la
ilman että heillä olisi lanttiakaan
taskussaan, eivätkä he rahaa kai­paakaan,
paitsi silloin kun tarvitsevat
jotaui sellaista jota hallitus ei vielä
voi valmistaa, Kun tulin Viroste
Venäjälle matkusti samassa junassa
kanssani useita vallankumouksellisia
pakolaisia. Heti kun oli päästy ra-än
yli Venäjälle heittivät he rahavä-länsä
menemään selittäen, että va­paan
Venäjän.rajojen sisällä niitä ei
tarvita. Ja olen minäkin-ollut usei­ta
viikkoja Moskovassa ilman että o-i
«n rahaa nähnytkään, ja kuitenkin
olen kulkenut teaattereissa useam-jna.
n kerran ja muutenkiii elänyt ker-rassaan
moitteettomasti.
Täällä on kylläkin liikkeellä vanhaa
rahaa Jonkun verran, mutta jokainen
uuden yhteiskunnan toimiva jäsen vi
haa sitä. Sitä katsellaan kuin vihoV
isen, kapitalismin, tunnusmerkkiä ai­nakin,
kuin jotain pirullista asetta,
jonka ihmiskunnan iteekkyys on kek­sinyt
pitääkseen työläisiä loppumat-tomassa
orjuudessa. Olin utelias .tie
tämääh mitä Venäjällä ajatellaan vää
ränrahan tekijästä, ja siksi kysyin e-räälta
johtavalta henkilöltä .hänen
Mielipidettään..., Uo; "luonnollisesti­kin
jos sellainen saadaan, kiinni, jou­tuu
hän kärsimään rangaistuksen,
mutta siitä huolimatta, .he,-^ttehkin.
tekevät meille jonkunmoista i palve­lusta
vähentämällä työtä ijh^llituksen
kirjapainbssa, jonka työkykyä tarvi­taan
: paljon • hyödylliserhpäänkin.
Näin on käynyt kapitalistien jumalal­le
Venäjällä, se on pudonnut valta­istuimeltaan.
S Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill 177 t » 5
5 fair Avenue. ' ^^^i- g
lllllilll]}|
UUSI EIRJA SUORAAN SUOMESTA
Meidän kirjakauppaamme on juuri saapunut uusi kir»
Suomesta j a tällä ken-alla sellainen kirja jollaista ilmestyy"^
noastaan harvoin. Kirjan nimi OQ:
ja on sen kirjottanut suurta kuuluisuutta saaruttaiut kiriallnV
Konrad Lehtimäki. Kirjassa on neljä eri kertomusta: HuJhm ni"
väkirja, Turyapaika, Vallankumouksellinen ja Hävittäjä Kert!!
mukset oyatj viimeisie» vuosien sota- ja vaUhnkumous aibja kuvaL
via. Jokainen joka on kerrankaan ennen lukEuut Lehtimäen teov"
sen tietää että hänen vertaistaan kauhuj«at kasaajaa ei löydy toisu
suomenkielisessä kirjallisuudessa. Hän oa etevä siinä että
, voi pukea sanoiksi sen mitä kansa, j a ykaJyiset: ihmiset voivat^
noastaan vaistomaisesti tuntea, ja mikä kiiiinekin on aivan selrää
jokaiselle kunhan on vain saanut lukea Läridhi&n esityksen; Maft»
vaikain Lehtimäki onnistui InivanSBisaaiiJti} altoin kun aiheet ei.
vät olleet niin suuremmoisia kuin njiyäaiii. niin hänen viimeinen te-'
oksensa «entään vie voiton kaikista edeDfeistä. Uskomme siis että jo
kaihen tämän ilmotuksen lukija lähettää tilauksensa aivan heti. Asia.
miehiämme myöskin kehotamme tätä kirjaa tilaamaan. Hinte. 75c,
aie
m
Box 69. fIfvstvir >SUDBUEy, ÖNT.
sesta yhteiskunta järjestelmästä, jot­ka
nyt vielä pikku kaupustelun muo­dossa
ilmenevät Venäjällä.
Sasun autuuden prin-
V siipi V I
Porvarien peratsa pakiseminen.
Työväenkirjailijat ja -lehtimiehet
pyrkivät tuomaan esiin luokkansa a-jatuksia
j a tahtoa sekä esittämään
keinija luokkansa vapauttamiseksi
ryöstökapitalismin verisestä ikeestä,
keinoja, jotka itse työväki -— eikä
kirjoittajat — on harkinnut oikeik­si
ja päättänyt käyttää.
Porvarilliset kynähkäyttäjät taas
palvelevat porvaristoa ladellen kirjoi
tuksissaan keinoja niillä työväestöä
edelleenkin pidettäisiin palkaorjuu-dessa
jä miten sen vapautumispyrki-mykset
tukahtutettaisiin.
, Näiden, viimeksi mainittujen jou­kossa
on Suomessa tällä haavaa mel­koisen
tunnettu .^uömeh Sosialide­mokraatin
pakinoitsija Sasu. Hän on
näihin asti koettanut uskotella har-ei
sitä tehän maailman aikaan usko^
telisil — mutta viime" aikoiiian ä
hän enää ole edes yrittänyt osoitta
olevansa köyhälistön puolella vaan Cä
ottanut suoraan ja ujostelematta t-jaakseen
työväenvivihollisten, pora­rien
asiaa.
|il«e
:ar
M"'
'je
litii
Arkailemattomimman sskeleenÄ,
tähän stiuntean on hän ottanut «Pie­tarin
valloitusta» koskevien lapahtn-mien
yhteydessä, Sasun prinsiippi»
nä tässä kaikein uusimmassa pom-rillisen
maailman huijauksessa on sea
raavä: kaikki mitä porvarit valefitcfe
vat,. Vepäjän kommunisteista- hei­dän
tappioistaan, verilöylyistä'Piett
rissa, Mo!skoyassa ja muualla' jje.
on -4 totta siinäkin tapauksessv'
vaika 99 pros, näistä jutuista OIH
pantu Hikeelle Mannerheimiii alli­naan
'kaivoon viskaaman suomes-markan
hinaamiseksi ylös sieltä Jm-ten
vahvasti eikä suinkaan syyttä ra
kuutetaan. Ja» vaikka Sasu hlljaisu])-
dessa luonnollisesti aprikoikin, etti
kaiMci tämä on liian paksua ollab.
uskottavaa, niin täytyy hänen U\
tenkio käyttää tätä <totuutta> täyte­nä,
koska se on kuin taivaasta läi^
Tastevansä.työväeh parasta -—kuka tetty todistukseksi hänen- fcr enneg-jä
Valkoiset
(Jatkoa n.ToOn 63)
Ja Hanneiksen mieleen juolahti yön hiljaisuu»
dessa monta elämäänsä, sydäntä hivelevää lertimöAi
kohtausta. Ne tuikkivat hämärästä kuin valoisat
tuvanikkunat öisestä kylästä.
Ja häntä rupesi niin hellyttämään. Ihan kyyne­leitä
lykki silmiin, »a mielikuvituksien yhä kiih-
, keämmin askarrellessa unohti Hannes tykkänään
missä. oli. Petäjää vasten nojautuen hän siinä vain
.yksinänsä unelmoi ja ikävöi, ja korven humina kuu­losti
hänen oman apean sydämensä alakuloiselta
'hyminältä. ——
Hän joko torkahti tai olivat hänen silmänsä
muistelon mailla kulkiessaan kotvaseksi painuneet
umpeen, niin ettei hän huomtginut, kuinka vastak­kaiselta
suunnalta muudan musta hiihtävä varjo vä­hin
erin liukui häntä kohti. Vasta kun varjo plj
vain muutaman askeleen päässä hänestä, kavahti
hän tulijan sannan rasahduksesta, avasi yhtäkkiä
silmänsä, tarttui kivääriinsä ja ponnahti pantterin
joustavuudella eteenpäin syöstäkseen pistimensä
vaanivan viiiollisensa rintean. Tämäkin huomasi
nyt vasta vastustajansa — hän oli vain umpimäh­kään
punaisia pälyen liikkunut hämärän suojassa,
kunnes äkkiarvaamatta seisoi silmä silniää vasten
vihollisen kanssa. Salamannopeasti tarttui hän
vyöllä olevaan pistooliinsa ja suuntasi sen kohti pu­naista
sotilasta. Mutta juuri kun hän painoi sor­mensa
liipasimelle, juuri laukauksen pamahtaiss»
työntyi Hanneksen pistin kuin alkuvoiman paina*
mana hänen rintaansa. Henkitoreissaan, veren Jft^iTS^
tahtaissa hänen suustaan ja sieramistaan tupörtöi
hän selälleen hangelle ja hänen tuskan vSatiä^ttfe-mät
silmänsä näkivät jotakin, mitä hän ei ölrei *•
dottehut, ja hänen korvissaan kajahti hiin viimei­sellä
tuomiolla: .
—'Siinä palkkasi, konna) • , v,
Sillaahan; jonka pistin hänet oli passittanut hel­vettiin,
jonne hän kuului, ja jopka jääväämätön ki­rous
seurasi häntä manalan niajoiÖe, oU nänen
veljensä. Ruma oli veljen kuva Hanneksen sydä­messä
ollut, mutta näky, mikä nyt oli hänen edes-sään,
oli kahta 'kauheampi. Kauhu ja tuska vääristi
•kuolevan jääkärin muutenkin inhottavat piirteet
ja Kainin leimana irvisti veren värjääinä, lapsuu­den
kohtalonsa tavanneen epäkelvon muodon sitä-hlrveänimay.
- - v - , ,
Hann§ata:pMstytti( Mitään katumusta ei hän
tuntenut, päiAVastdin oli hän hiljaisuudessa toivo­nut
tämiia s\l\lfltaista jälleennäkemistä. Mutta ib-rrtlsta
ei mfellytä rumuus, ja milloin sitä on yhteen
ihiiiisefeft ikieeytynyt näin runsaasti kuin nyt sinä
feuolleena virumaan' luokkansa pettäjään, peririkol-liseen,
ja kun. tämä lisäksi on veli, lihallinen veli.
seen, Jota tuhannet ja taas tuhannet taiturit ja ne-rot
pvat kautta aikojen .kilvan käsitelleet koskaan
pääsemättä pitemmälle kuin: on,|mutta voimatta
koskaaö tydyttävästi selittää: mitä ja miksi? ^
Riittäköön meille, kun saamme tietää^ että myös
Mari oE päättänyt -antaa-korjensa yhteiskekoon,
päättänyt hankin tehdä ^voitavansa luoKkansa va^
paustaistelun hyväksi, hän oli tämän päätöksensä
miini. Tuo nuorukainen on minusta kuin pjl*
Hän on uhrannut itsensä kuin ihmisftunnan vapaitt;
ja elämän hymyillessä kauniinpana hänen vereviB
huorilla poskillaan. Nyt on hän kalpea ja
mutta minusta hän on entistä kauniimpi. Kärsmyi
saman työläisperheen jäsen, niin on se jo enempi tehnyt jo ennen kuin Hannes oli kotoaan lähtenyt-kuin
mitä normaalityöläinen jaksaa sulattaa;
Hannesta puistatti. Nyt hän vasta myös huo­masi,
että hänen olkapäähänsä koski ja että jotakin
lämmintä valui alas pitikin hänen käsivarttaan. Hä­nen
silmänsä pimenivät ja voimattomana,lyyhistyi
hän kuolleen J^udas-veljensä viereen hangelle.
Sitten oli hän kuulevinaan Joitakin epäselviä
ääniä, hälinää, ja lopuksi hänestä tuntui, että hänet
kohotettiin ylöspäin, että hän ikäänkuin keinui tyh-kään
mutta mielinyt odottaa siksi, kunnes tämä oli
ymmärtänyt velvollisuntensa ilman, että siitä piti
«jTJäisen» huomauttaa. Siinä syy miksi hän oli
Hannekselle sanonut: cJos olisin mies, niin tietäi­sin
kyllä mitä tekisin», ja sen takia hän myös eron
hetkellä oli nin näennäisen huolimattomasti vir^
kahtenut: <Nätoimiin!> ^ ^ , , 4 , ^ - . . . . . V-,^
Kohta Hanneksen lähdettyä oli hänkin rientänyt
Minulla on yövuoro haavoittuneiden sairaalassa.
Punaisen paperin ympäröimä sähkölamppu valai­see
himmeästi sairaalan salia.
Ensi vuoteella lepää tuon tuostakin hieman va­littaen
vaaleakiharainen suomalainen. Hänen auu-ria
sinisiä silmiään peittävät tummenneet silniäluo-' set oyat jalostottaneet hänen kasvonsa,
met. Hän on ollut ensimmäisenä ryntäämässä. Yhä edelleen kuljen vuoteen äärestä vuoteen ää-hän
on vaikeasti haavoittunut ja vaikean taistelun, reen. Näen samat tyynet, kärsivät kasvot,
vilustumisen, valvomisen ja syömättömyyden aihe- nuoret, toskien uurtamat piirteet. Toiset hikoili;
uttama väsymys on nostanut kuumeen hänen'huo- vat poltoissaan, sähkö^yalossa näkyy kimmeltävä
seaa
leuvo
hedet
feans
Hä
^oma
aam
äne:
rille, kauniille poskilleen.
Hänen vieressään makaa tyynenä keskiaikainen
työmies. Suomalainen sitkeys ja pelottomuus ku­vastuu
hänen vakavissa, vaaleissa kasvoissaan. Hä­nen
käsivartensa on pahoin ruhjotftunut, vaan hän
ei koskaan valita. Hänellä on vaimo ja lapset, Mut'
ta köyhälistön onni on ollut hänelle heitä i>akkaam-a
w u u i , c L i . i . , j i v a j i o u . «B. i .a««i.ttu..i «v.i.u, V J " - pl ja hän OU hctkeä mlettimätä pauuut heukensä j-i'S'nmrsirSrSrenläners^^^^^ kaupunkiin, liittynyt Ensi-Avun itsensäuhraavaan alttiiksi yhteisen kansansa edun vuolfsi.
herkesi.
1 T^-JJt*--.- .•'
Tietysti se oli unta. Mutta yhtäkaikki sanomat­toman
somaa.
Hän lepäsi vuoteella. Mutte Mari istui hänen
luonaan, hyväili varoen hänen kättään ja kuiskasi
helliä, ihania sanoja hänen korvaansa Hän ei ky­ennyt
niitä eroittamaan, mutta hän oli varma siitä,
että ne olivat niitä samoja, joita hän oli tottunut
Marin suusta kuulemaan milloin lemmensyleilyyn
vaipuneina oli unohdettu koko ulkopuolinen maail­ma
ja vain eletty toinen toisilleen kahden sielun
sydäTitS hivelevässä sopusoinnussa^ sanoja, joita ei
hän kuitenkaan mielestään ollut pitkään, pitkään ai­kaan
kMllut. Mutta mitäs, hän olisi,vomut vaikka
>9aljTit)Ä, iE«ta hänen korvissaan helisi: '
•—-Rakasi
Ja tajuttomalla voimanponnistuksella kohotti
"hän ^etkkaan sllmähiomiaan ja, aivanknin olisi pe­lännyt
hakevansa Vain tyhjän avaruuden tai jonkun
"Ventovieraan ihmisen, loi häp epäluuloisen, kysy-
:vän katseen «tiuntaan missä hän liuelestään oli kuul­lut
tuota rakasta kuiskutuste. Ja kuka muij istui
hänen vuoteensa ääressä kuin Mari itse, Mari ilmi
elävänä, luuna ja lihana. Ah, mikä ihana herää­minen
ja mikä ääretön tyydytys, ettei laikki ollut
•vain kuumeisen unta, ilkeää, haihtuvaa harhaa.
- Mutta miksi jatkaa? Miksi koettaa kuvata sel­laista,
mistä kynä voisi loihtia ilmi vain murto-osan,
miksi "lainka*an puuttua tuohon ikufeeen arvoituko
joukkoon, ja tässä oli häh nyt sieluineen ja ruumii­neen
mukana keventämässä miestovereidensa kär­simyksiä.
Ja Hilma, Hanneksen sisko* oli seuran­nut
hänen esimerkkiään, mutta joutunut loHekin
toiselle suunnalle. . /
Niin että siinä sen nyt Hannes kuuli/ja kuuli sa­malla,
ettei hän ollut saanut mitään vakavampaa
vammaa; vaarattoman naarmun vain olkapäähänsä,
mutta liikarasitus ja mielen järkytys olivat käyneet
yli hänen voimiensa. Laukaffksen kuultuaan' oli-kanempana
olleet toverit rientäneet paikalle ja vie­heet
tajuttomaiL Hanneksen kenttäsairaalaan, mis­sä
tämä nyt heräsi uuteen: « B s ^ »ostettuna
hoivissa. i
Kelpaa vapaussankarin siten heläta. Ja Velpaa
sorretun luokan eiÖoin taistella kaHleimmastaan,
kun sen yksilöjen pyyte«!t Söla»W«a yhteiseen $e-kä
rakkaus etta Viha kaminStavat «imaan suureen,
päämaaliin: soitettujen vapautukseen. — —
Mutta luokaamme katsöUs Riihen maailman, mis­sä
uuraat, väsymättömät ja l^Mfaiifta-Uhkuvat pu­naiset
laupeudensisa^t liikkUiimt. Antakaamme
yhden heistä omin sanoina "kertoa sydäntä särke­vistä,
mutta samalla proletariaatin enheH aavista­matonta
suuruutta kuvaavista haVannöiitaan:
• Aatteen'uhrit.
Siinä he nukkuvat, nuoret, lapselliset kasvot, ja
vanhat, aatteen ja työn uurtamat keskiikäisten mies
ten piirteet valkoisillapatjoilla.
hikipisaroita^heidän ylevillä kasvoinaan. He OT^
taistelun.' kruunaamia ylimyksiä, noo iHmiskunii-.
utlevaisuuden onnen puolesta uhrautuneet tyom^J-Toisessa
^alissa nukkuvat suomalaisen köyhäM«J
avuksi rientäneet lättiläiset. , ,.
Peitteiden alta näkyvät pitkät komeatr v a^
valkoista patjaa vastaan välkkjr ^'^'«^an tuuna,
tummatukkansa. . ^
Minä seison kauan hänen vuoteensa ääressä ja TttoSsa lepää haavoittunut
ailen suureTnmoiatA nuolta kansaTii luonte«fifia. kasvot ovat läuniit kuin kreikkalaisen JJiina
vapatsaan. Tuossa on pyöreäpiirteineen veikeä
laruiskun hoitaa tuossa solakka tarkkaampuja^
nine huulineen. Tuossa on välkkyvän rasM» .
ratukka, tuossa pieni, laihahko ukramarai^^^^^^^
; sarij^inaa hoitaja, jonkff rm^t '^"'n-«f W
tuskaisina yhteen puristetut. HaneJia o ,
päässoöl ju se vaivaa bahta' kovin, ^ .
. Ään hym^ee väsyneesti päivism tnmm«
>*iensäalte. Hän on kuin suun ^a^J^rl-p.
Itamäalaisine mustine silmineen, ra^ame
iilmäTip^neen. TifflifliaiJet-
. M i n ä muiston p e Ä i s f a kuunj^^^jjeev
ia«axäkköja, loppumattomine
ikujäen iameate barbaarista soittoa J« r^ j » -
aavikon tuulen huminaa. J^^^;"'',*:^teittts I
liöa. k M katselen häntä valkoisten W?
ympäröidessä liänen norsunluun varuta
kalpeita poskiaan. , . ^
Siinä on ihmeisiin uskova > t a ™ « ^ ' ^ ^ ^ j»
.teva lap^, mtelikuvitos ja J^^'»'
Mmaalrfsen fakiirin kuolemaa p e l k a a n ^ ^
Tehäja on jo itämaata,Ämamatton«en |
ja mahdollisuuksien maa, ^ ö ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^
saan. peloittava vaihtelumahdoinsuab-^^^^^,,
hoxiktitteleva, puistattava k^"^^;^^^
jalop^roineen, tukahduttavia
tatäne etelätauimeen, ihmäisien ^ ^ ^ ^ M
-vieff kukkien maa, mustimman taanr |
te -myös maailmaa vallankumoaksen^^^)
ihailen suuremmoista puolta kahsani luonteessa,
tyyneyttä, rehellisyyttä ja kestävyyttä.
Hänen vieressään lepää ihan lapsellinen poika.
Muistan miten hän nauraen j»n(^ päi>^la^
—- Äitimuori kielsi minsa menemästä tintamalley
vaan minä karkasän,• ^ - •>
Herttainen, a,'arinkoinen hyniy valaisi hänen tä­tä
sanoessaan noita l i p e ä n :pehif)^, ^ d i t a i m^
piirteitä.
Tuon kl^eli ^t^i^lk^kktiU i'ldine'li hymy 1R«N
-Hila re^as k^iki-^ikäinen mies. Hän on salii» ilopil­leri
•politikOTfeila. Sauvansa varassa hän kulkee
kaik^ 'päivät'Viereisiä huoneissa synnyttäen !teit&
)cö0fo san^tkäukäiilaan kaikkien' kasvoille leveän
hymyn. *
lÖinun täytyy hyniyiirä, kun katselen hähen/hätfe-köja
kasvojaan -hänen n\ikSues^h ^iluiä 'rauhalli-sena.
Salin toisessa"p^sä\voihMi lä"nhis,-ka^
ma nuorukainen. Hänellä on hirveä haaväkUume,
hän hourailee. Vähän'Välistä hän mutisee:-—
ruutia on, kaikki on kunnossa, Pampulaa bbita^Vie-tävän
valkokaäirtiläisla! f '
Hän on kolmeMikköa ollut"yhlÄöiittaa rintamal­la.
Hänen käsivartensa on ihan mäsäksi ammuttu.
Se täytyy^ leikata poikki. Hoitajat 'seisöi/at äahet
Se täytyy leikata poikki. Hoitajat seisö\4t ääneti
hänen vuoteensa ääressä. He eivät"voi häneh tus-kiaah
lieventää. Kyyneleet nousevat kuumina sit-
6^-
^ohta;
mia
.n
'ee
Sil
gakin
Wisni
jpnais
" ^yövä
[joka
!'.della
taai
.taso
Ien
wltaa
den;
^^vittele
£ -
— ja
työläi
[kirjoi
myös
! Sil]
isellai
nee
vissa
märtää
taan
knin
näe
Eit
pnolt
hän
laikk
SaE3t
aan
'inaai'
kaans;
valloit
s«ksi
Jesti)
main
t i i i i i j
ka.-!»