Canadan uutiset, August 12, 1926

              air
ti
• n
^1
^ ^ ^ ^
1
• » 1
4 - ^
*»• ' 3 -
St-
^1:
V
' 1 "'Vjt^ Oi
'"YY
^ 5 ry
PILETTEJÄ MYYTÄVÄNÄ Syysk/ 30 p. asti. Lopull/pa^ Lokak. 31
EDESTÄ.
KAISI N
Port Arthurist£
YA NCO U V E R IIN, VIGTO RI AAN
Plenllisäm. Prince Rupertin kautta.
Suhteellisesti halvat maksut, paik­koihin
VVashingtonissa,. Oregonissa
ja Californiassa.
Valikoima Reittejä OIKEUS PY.
SÄHTYÄ
Luonnollisesti pysähdytte
Jasper Kansallispuistossa
pelataksepne golfia, kiipeUläksenne.
tehdäksenno kävelymatkoja, uldak-senne,
ratsastaaksenne, autoillaksen­ne
tai vain levätäksenne suurimman
kansallispuiston ihanien vuoristo­maisemien
keskellä. ,
Jasper Park Lodge t
Maksut: $6.50 päivältä ja ylöspäin.
Jossa volt-majallla
Lähempiä tietoja antaa:
A. W. MARTIN, aseman pil. asiam. S. W. RAY, kaup. piletti asiamies
Puh. N. 174. Puh. N. 1233.
— T a i—
W. J. OUINLAN, piirin matk. asiam. — — C.N.R., WINNIPEG.
miorentamaa-n' hänet Ituuluisalla ^Jiiänan tuimetmimpia-kaJtuja),
inenetelmällään.
''Kyllä, sitten kun minä olen
t ullu t V a n 11 a k s i ! " V a st a s i " Tii­k
e r i ."
Eräs kansanedustaja sanoi ker­ran
GlemeiiceauUc, että hän niin
suuresti • ihailee tämän viisautta.
Vanha \'altiomies vastasi:
" E i , minä en ole viisas! Jos
olisin viisas taikka edes hiukan
kunniahimoiniMi — trediittekö nii­tä
silloin tekisin ? .M inä kuolisir^
tänä iltana; silloin saisin var­maan
kauniit hautajaiset. Mutta,
jos niinä odotan ylihuomiseen. . "
Marraskuun O päivänä. 1918,
kun tieto Oli tullut aselevosta;
kokoutuivat ministerit ,ia: alivah
vai tios I h teerit onni tt el e m aan Clc-nieneeauta.
He tunkeutuivat hä­nen
työhuoneeseensa, tahtoen sa
noa jotakin myötätuntoista. Cle-meneeau
ei vastannut 10 niinuut
tiin sanallakaan.
Päätään käsiinsä nojaten —
hiin itki.
säiikökyltit leimalitavat pala­maan.
Kadulla marssii kaikkie^
kansallisunksien kuonaa: mur­haajia
ja rgsvoja, joiden kiinni­otosta
on palkintoja luvattu Yh­dysvalloissa
; narkoottisten ainei"
d e n k a ii {) ii st eli j o it a ; j a sa lavi i n a-
>a kso j a, i 1 oisia kaup |)a ma t k ust a-jia,
jotka ovat tulleet rajan ta­kaa
oluttaan juomaan ja uteliai-t
a a m e r i k a 1 a i si a t II r 1 st e j a, jo t k a
ko.et,televat onneaan — useimmis­sa
tapauksissa huonoa — peliluo­lien
pöydissä."
keammassa kurssissa kuin Yh- Omenain oma kuukin, inuslat
dysvaltain dollari. Tämä johtuu "luiden valkoinenkin.
paaasiaMisiinmin siitä ainerika-laiseii
paaoinaii virtaamisesta Ca-nadaaii,
josta jo: edellä on mai­nittu.
Täiia. vuonna i pdotettava
hyvä voliiiasato tulee varmaankin
pitämään Canadan dollarin kurs­sin
samassa tasostia kuin se ny­kyjään
on, mahdollisesti - vielä
nostamaan sitä hiukan.
I - .
KOTI JA ÄITI SANANLAS-KUISSA.
• Kokemus ihmisejäinan eri aloil­ta
kum myöskin .lokapaivaisen
työn suorituksista on aikojen ku-lue
sa kite^tyipt 1\h.Mksi, terä-v
i k ; i lauseik.si, loita kutsutaan
sananlaskuiksi. Nama sananlas­kut
ulottuvat useammille en a'
1 o 111 e. N1 in pa; k od 1 st a k i n on ki­teytetty
m. nii. .seuraavat sanan­laskut
I
j \ h , kultaista kotia, armasta
asuinsiiaa.
Ah armasta isänkotia, jos on
leii">aa niukemmalta, niin on un­ta
viljemmälta. \
Korea kotoinen leipä, vaikk'
ois täynnä tähkäpäitä.
Hyvä on kotona olla. hyvä olla
ja elea
Hyvä on pirtti i">ikkuinenkin,
koto kolmisoppincnkin.
Kaikkj käuiiihit kotona, ihanat
isan majassa-
Kotonaan ou mieskin korea,
rikoillansa yivaii riski, vaikka i l ­man
istu kohon-
Koto on aina korkeampi, kaU'
nihimpi kau|ninireista.
' A h , kulta kodon, elanto, jos on
vaikea : vatsalle, niin on helpo
hartioill-e.
Kotona on korkeampi nousta,
JOS on matalampi maata panna.
rarempi koti koivunenkni, kun
on ky la . k;^:y nap p a i n e n (j ala va \-
ncn).
S e ura a A- il 1 a s a n a n 1 a s k ui 11 a k u •
Aataan ä i t i ä:
Sinisaari suojaapi, kaunis siin-^
tävän nakyypi, sinis' äiti armas-taapi,.
Ijcaunis kuuluuiii elavan-Äiti
mtaa nisan suuhun, vaan
ei mieltä päalian-Äijä
011 äidin kauneutta, ei ole
aulin armautta.
Lailla lintu lapsillinen; lapsiton
lihava lintu.
Silloin Hntu laihimmillaan, luu;
on ]K)jat inenimmillaan.
Kello päata painattaapi, lapset
vaimon lailiduttaapi.
Äiti ei laita lajisiansa, eikä pol­je
puolisoansa.
•. Alt 1 e i \x\\\x\ lajisia n sa, j) o 1 j e e i
poikoa omoa.
Er ole paimenen pyhistä, cvkh
\jimon lapsillisen
.. Lammin paita liinainenkin, .o-maii
äidin ompelema :. vilu vaip-p
<i \- il 1 a 1 ne 11 lv i n, a i m o n i e ra h a 11
tekemä.
.Makea on leliman maito, make­ampi
niammon maito.
. Usein utuinen aiti riensi rin:
lian la{)sellensa, nannm. suuhun
Hurvoeli, ei .tai.nniit tajua panna
eika miehuutta lisata.
Ei tiedä emo tekijä, kelien
tuutuupi t y t ä r t ä ; tuutiiko tuval
Vaikka kvlassa hv^ ä olo. ko-' liselle, vai tuntuko tuvattomalle
tiin sentään mieli tekee.
•Parempi •. pirtti pikkuinenkin,
koto kolmisoppinenkm, kun on
omasta, tiikaa.
Pitkä on yo kylässä.
Kotona kodon. san(i>mat.
Kotona kodon menot. .:
Kylmä on kyläinen sauna, vaik"
ka Ifryly lyntäköhäii; .
' Lammin on kotoinen kylpy,
vaikka ilman vastattlakm • kylmä
on kyläinen sauna, varsin,veden­kin
keralla.
elkäni!
Hankki-kaa
joku
hieromaan
gitä Mimard'
ilJa. Se Ue-.
vittää ki«
viin.
Jäykkiin
niveliin ja
heltynei.
hin lihak.
siin
hierokaa
Minardia.
Ä 4 >
HlNARD'SllNIMmCO.
LIMITED
>ARMOUTH,NS.
MOISTEREONö4l75
E i tiedä emo tytärtä, kenen on
syödä synnyttänyt, kenen piek
seä peseepi, kenen, lyoda. lykke
ääpi.
Soisi eukko tyttärensä^)'arem
maksi itseänsä, soisi tuomansa
hyväksi, kantamansa kaunih.iksi-
Alkaatte, emot poloiset, lasta
pientä peitteliessä, tuiksenne tuu
itelko, varoiksenne vaapatelko.
Elättääpi yksi äiti lasta kuusi,
seitsemankin, elätä ei kuusi la&j:a
aina yhtä äitiänsä.
Huoli linnun pojistansa, vaiva
vaimon tapsistansa.
Jokainen omansa hyväksi soisi
karvapäänsä kaunihiksi.
Ei vieras niin poveen pois kät­ke,
ettei jalkoja näy (oma äit
peittää lastensa viat).
Kuluu päivä pilvessäkin, ikä
pitkä naimatonna, äitinä aika
parahin.
Vedä oppi vertauksista, neuvo
juoksuta jutusta.
KASKUJA
HASTA
RANSKAN VAN
"TnKERISTÄ."
Kun Glcmeneeau 1906 tuli
s i sa mini st eriksi, li alus i h än tu-t
ustna ensimäiseksi virkamiehis-tiinsä
työintoon. Kansliai)äällik-k(>
\Vinterin seuraamana hän as­tu
i erä aseen vi rka huoneeseen,^ ei
i:etäan ihmistä. He menivät toi­seen
huoneeseen, mi.ssä kohtasi
sama näky. Kolmannessa he
löysivät virkamiehen, joka noja­ten
poytaan^a nukkui hartaasti.
Mr.. AV.inter tahtoi herättää mie­hen,
mutta Clemeneeau esti hä­net
sanoen. "Alkaa herattako
hauta, muuten hänkin menee tie­h
e n s ä ' !"
Ollessaan vasta "LMiomme e'
ehaine"dehden toimittaja)an kuu­li
asianajaja Clemenieau kerran
oikeuspalatsissa eraan nuoren
virka veljensä puheen, joka sulien
maarin ihastuti häntä, etta h;i .
kun jiuhuja oli lopettanut,.ter­vehti
tata. ja sanoi: "Kaunis al­ku
nuorimies, sallikaa minun pai­naa
tfita sydäntäni vasten'"
Nuori mies vastasi, jieräytyen
" llyva .iicrra, .raina pelkään tyli-^
j > > t t ä !"
Ivun Clemeneeau sai. muodos-t
e 11 a \' a k s e e n e n s imm a i s (.u i m i n i s -
' e 1' I st () u sa, .t a r i os i 11 an e n s i m m a i-
.:eksi tälle .• miehelle niinisterisal-kun.
-Kun (.'lemcneeau o l i ensikertaa
'111 Ulsterinen voston ]Hih.een joilta­an
a, h u o m a u t 1111 n h a 11 e 1 le e r a i-
Ien luinen virkamiestensä kyvyt-
• omyydesta.- Clemeneeau suisti
huomautukset leikkisanoilla. E-r
a a n a p a i v ä n a kuuli Charles He-.
noist ' ' T l i k e r i n ' ' puhuvan hyvin
k(,via xuioici eräästä ministeris­tään
ja lansui .ihmettelynsä liä^
VR n ankarundestaan. .'.'Ah",
h inida h ti (•leiiieneeau, ' ' h ä n on
>;,ipas'" — "Sitä palieniiii te'l-sehän
011 teidän syynne"" —
Kuinka' Minunko syyni, etla
'i.iii on saai^as Ei se, mut­ta
teidcHi s^^nne on, etta hän on
ministeri! Sanokaapa . m i n u l l e,
•inksi 01 kein valitsitte hänet lial-lil
ukseen'^"
Hetken va 11 r oltu a a n Cl emen-
•i au sanoi Benoistille iemiieästi:
'Tietäisittekö vielä jonkun tyh-ncmmän''"
. Paul Brulat, runokirjailija oli
k-.tsuttu metsästykseen, jolle
»räs rikas .senaattori oh kutsunut
••»arlametin jäseniä, pääminist.
Clemeneeau ja muutamia muita
1 cl n en h a 11 i tu ksen sa j ä seni ä. Aa -
mia'silla kääntyi " T i i k e r i " Paul
Brulatin puoleen, kysyen: " Olet­teko
te hyvä ampuja?" — " E n,
' 1 e r r a presidentti", va st a s i va ati -
•nattoniasti Brulat, •' olen pikem-nin
taitamaton ja pelkään että o-en
suoranainen: vaara metjsästys-kumppaneilleni!",
— / ' S e p ä hy;-
v i i " , vastasi Clemeneeau, viitaten'
muutamiin lähellä oleviin minis­tereihin.
Kääntyen isännän puor
leen hä^ l a u s u i : ' ' Sijoittakaa tuo
k i r ja i ii j^i sopiva an a mj^u ma paik­kaan!"
Clemeneeau kuuli erään hyvin
Minnetun ja jokseenkin iäkkään
kenraalin, josta hän ei erikoi.sesti
pitänyt ,aikovan mennä naimisiin
nuoren, viehättävän naisen kans­sa,
" ^ l a i n i o l a l " lausui hän, '^nyt
hän saa kak.sl rintamaa puolus­taakseen
l "
Kun Clemeneeau oli täytiänyt
83 vuotansa, kävi hänen luonaan
tunnettu ihmisten nuorentaja,
läiikäri Voronoff, joka tarjoutui
Yhdysyaltaini fea^
: Kansallispuistot, ovat alueita,
jotka kongressi on eroittanut ja
mä|ii^ännyt : säih^tettäviksi v ; joko
iri ko isen . luonnon k a un e u t eUsa
•a i kk a sen ; vmoksi, että . niis.sä. oh
nii el e n k i i n t o i ^ ia- ; • j a li a ry in ai si a
Yu oimo no hl i h a i s un ks i a; •; • .' Na mä
TIA JUANA - MEKSIKOLAI-1 -1^^^'^^ '''' liiouitettu Ame-
NEN SODOMA rikan kansan. huvituspaikoiksi;
e i \-ä t o l e i)uist o j a s a n a n v a r s i na i -
sessä m erkit y ksessä s il eine r uo h o-kenitineen:
ja Jiiekoitettuirie ^kiiy-;
tävin.c.eh, ivuteii/ suurten: kappun-kie
n p 11 is t p t, y^an o y ä t n e 1 ii pn -
nonpuistoja,-jpissa-ihmiskäsi.ei o
le lehnvt mitiiän hiiden . kjiunis-taniisek.
si jä :niukavuhksTeh h^
kimiseksi... : ; \ v ''v:•^^ ••i^^
- ' J o t k u t sektDitt^ya t:. Jcänsallis-
; p uis t ot - ka h salli sni etsi in; ; / Kä n s ai-
; ' i s me tsä t; ':o vat Vni et sä ai lie it a ^ otk a
oh.määrätty: säilytettämksi ^iule^.
V i e n su k u j) o lv ie 11 ; pu ut ;i r v e tt a
t y y d y t t ä n i ä ä i t v kun; •muuten; tääl-i
i i n i e t s ä t l i i a t v nopeasti liä^
.'ät^:; , Puii^
.iissä" tapahtuu, li.allituksc^^^^^^ val­vo
n nä n ^ Vai a is e n a, vj ot e n > Un d en
•'let.siiiT Isasyii on asteettäislntaät-tu>^.;.
Tämäh;;lisäksi-
'duiH e; järjestetty': efikoisia • ainei­ta
n,. k; syöttoinaiksi karjaa var-teu;,-,./;;
• •." '•;:/••; -:v"' ';: ••'•U''--'
•;Y,hdys V 'ohpari kymmen^:
tä ,.: k nielkein
käikkt: lännellävv Lukijalle llehee:
>ii i.oleii k i i nt oi st a . sa a d a.' j (ik a isest a.
; n u iM ö s ta1 y h y f k i i y a i i s, :si 11 ä; nii s-tii'
Vviscin puhuta air.; jä^--n
n im et. ovat., h y vihki n t un n etuita'.
; • • l^i} 11 o ^vs t o ne ' • P h is t o W y onii n -
toissa . on tunnettu .monista suu­ren
m o is i s ta : gey s ir eistaä n, suih­kulähteistään,
jotka voittanevat
kaikki muut •' maa il m a ssa löyty-
V ä t ; S am an s u u n ta is e t. T ä m än
V-siiksi onliiiistossa kuumia-^^
t a . ^ jotka .'Pya t eri ttäiii ri k k äit a
>vrilaisi stä [ viiii n er ai e ist a v •: Näiden
1 äh t e id eh' y inpä rill ä on vesi .mu o-ostc^
llut tasan t ei ta -ja; r i i p phk 1^^
yiiiiuodostuhiiä, .jotka :. lioilta yät
in loist avat ka ikissä:Käteeni ka ärcn
. rärc^issa. ;r Veliowstonessa 'ori. yie-
'ä • C t a i id •Oahyoh^^ Itum-niiiikaäii
saa':seottaa. - A
iciytyvään maailman kuuluim
Crand Ca ny on iin. A^ellowstones-sa
on sen lisiiksi tavattoman pal­jon
villejä eläimiä; Väitetään,
f>ttä . puisto on maailman suurin
rauhoitettu eläinten aine.
Pocky . Mdnntainin i)r:sto on
C olorad o ssa. sa manniuiisen . vu o -
riston keskellä. . Se on dvuiiluisa
monilukuisista lumen ,peittämistä
vuorcnli ui pu ist a an, : majesteetilli-
.sista maisemistaan ja
kauneuksistaan. - : V N: •;•
Yoscmite puisto Californiassa,
länsipuolella Sierra Nevadan sei-
. Meksikossa, juuri Californian
rajan takana, on Tia Jnana-niiur
nen kaupunki, joka kieltolain
voi m a a n^ a stuttn a Yih dy s v alloi ssa
on saavuttanut murheellisen knu-liiisuuden,
\Siella \uotad Minaa
VI rt a n a a n, .. s lella h a r j o i 11 a va t
peittelemättä toimintaansa siveet
tomyyden pesät ja yleinen ala:
maailman elämä rehottaa tay des
sa alastomassa rivoudes.saan. Tui
Juaiiaan saa iiienna Amerikan
pu oi el t a k n k a v a i n t a h t o o j a s i e 1-
tä tulla Seta Samulin maahan ku
ka \ a i i i haluaa Ei ole olemassi'
f) a s SI r a j o 11 u k si a, ra j a ta r k a s t u k s i a.
ei ka mä a raluku siirtolaisuutta.
Äskettäin matkusti Tia Jua
naaii (Jalii'ornian; eräästä kau
Iiungista muudan Petect-.uinunen
mies vaimon.sa ia kahden kauniin
tyttärensä kanssa Tyltaiet lou
tui vat kuiteiik m ka uhean kohta.
I o n a 1 a is i k s i. Ka u [> 11 n g i n polusi
päällikkö. Laiios: houkutteli hei
(iät luokseen ja. luiuniasi heida
n ar k o o 11 isil l a a i ne 111 a, ) o n Ic a j a 1
keen onnettomat, tyttäret joutui­vat
väkivallan . uhreiksi. .Huomal
tuaan,miten surullisesti oli käy
nyt, toi !isa: pei;)ieensa tak'aisii
Calirorniaan.^ Häpeän: taakka o
II kuitenkin niin -raskas, ettei hai
voinut - sita kantaa. . Kpatoivos
saan haii surmasi molemmat tyt
tarensa. A aimonsa ja ilsr-n-Mi.
Tai>ahtiima on herattivnyt suur­ta
huomiota : kautta Amerikan
Se 011 lierattän.At \iranomaise(
havaitsemaan; etta Tia Juanar
suunnalla eivät kaikki asiat ole
oikeiilla tolalla. : Yhdysvaltain
hallit us onkin nyt määrännyt
kansainvälisen rajan Tia Juanan
kohdalla suljetta vaksi amerika
laisille turisteille joka y ö k s i Pe­liluolien
ja kaiiakkain. pitäjät o-vat
tämän toimeniiiteeii johdosta
pann eet an ka ran ^'ast a la useensa.
Eras a m e r i k a l a in en k i r j ee n-v
a i h t a j a k e r t o o T i a Jna n a s t a s e iv
ra avaa:
"Houkutteleva soitto tulvii te-
(|uilan tuoksun täyttämään il­maan
peliluolista, kapakoista ja
kabareteista. Tuhansia dollarei­ta
vaihdetaan pelipöydissä joka
tunti. Vanha tarina jatkuu edel­leen
takakujien rakennuksissa,
joissa majailee nimettömiä naisia
ja punahuulisia amerikalaisia ja
meksikolaisia tyttöjä, houkutel­len
turisteja paheluoliin ja nii­den
pitäjien saaliiksi.
Yö laskeutuu paksun savun ta­voin
"Spitaalikujalle" (yksi Tia
nen Tcertäa* korkreattBi)inr^teuiii"Ni?tof
,gara'—^, lumipeitteisiä vuoren-h
uipt) u j a, : i h m e e 11 isi ä r o t k o j a.
iSequoia kansallispuisto sijaitsee;
.myöskin Calil'ornias.sa. Se on
"^saanut nimensä :kuuluisasta jät-tiläispuusta
Sequoiasta-, jollaisia:
siellä kasvaa. . AIonet niistä ovat
25—2() jalkaa läpimitaten juli­rosta
i Ne ovat epäilemättä maa­ilman
vanhimi)ia:'elaviä • luomuk­sia.
M onet näistä seqnoia puista
olivat JO jättiläisiä .silloin, kun
Egyptin pyramideja alettiin ra­kentaa
.5,000—4,000 vuotta sit­ten.-"
••• '
Crand Canyon kansallispuisto
A r.izon assa • on ma a il m an ihin eeP
lisimpiä nähtiivyykshi Suhen
kuuluu maailman kuulu Crand
Canyon, jonka Colorado joki on
kaivanut vnosituhansien aikana.
"Se on hämmästyttävä, suunnat­toman
• suurenmoinen,. kasittamii-tön
ja snurenmoisuudessaan. ai­van
rajaton", sanovat luonnon­tutkijat,
"jonka vertaista ei mis­sään
muualla .maailmassa löydy."
Siellä esiintyy.,näytelmä, joka ku­vaa
luonnon ihmehaltiioita -— S6
on autio,. uhkaava ja henkeä ah-dista\
an käsittämätön
(llacier kansallispuisto Monta-na>
sa on tdyiinä ihmeellisiä muis­tomerkkejä
niiltä, a joilta,- .jolhiin
maa. taalla • oli suunnattomassa,
liikkumistilassa sisäisten \oimain
vaikutukselta Siellä nähdään
miten maa ja :vuoret ovat saaneet
väi.stva ..suunnattomain voimain
edessä, jotka o\at taistelleet
maan sisäisissä osissa, miten las-kokset
ovat vyorvncet toinen toi­sensa
paalle> Maan kamara on
murtunut- la . < ui la nsi a ja 1 k o j a
korkeita kallioita kolionut maan
sisästä Puistossa on (K) glaeieria
ia-.monilukuisia vuorijärviä.. Yh­dessä
niistä uiskentelex at jaäkap-palef
t kautl.i ke^an
Mount Ivainier kansallispuisto
on. AVashington in .va 111ossa. Siel 1 ä.
on ni. ni. .sammunut.lulivuori, jo-
• k- a iv u osit u h a n si a s 111 en l o is 11 kuin
suunnaton. valotorni . kauaksi
Tyynellemerelle. Sen huippua
peittaa nyt Itimihiittu. Tuli vuo­ren
sisällä on sammunut jo jiitkät
ajat sitten
Crater Lake kansallispuisto
O r e g o n i s.s f i . o n - e r i ty i s c^s 11. k u ui n i s a
k ra a t e r i i ii r v e n s a k a u 11 a.. J a r v es­sa
on- tummansininen vesi ja.
muodostaa sen suuri syvennys,
jo Iva on syntynyt, kun kaukana
menn(V]syydessa . Mount.Mazanan
huippu lensi rimaan, ja pohja vai-|
p ui \' u o ren s isää n v u o r essa ta \ vali -
tiineen, tuli[lurkanksen tähden.
. Mesa Verde kansallispuisto Co.
loradossa on kuuluisa vanhoista
asutus raunioistaan, ]oita lovtyy
sen kuiluissa ja vuorenonkalois-sa.
Nämä \anhat asutusrauniot
ovat niiltä ajoilta., kun seuduilla
on asunut vanha .sivistyskansa,
joista ei ole muita muistoja eikä
jätteitä, kuin. nämä rauniot.
AFonnt AUdvinley puisto Alas­kassa
ympäröi samannimistä
vuorta, joka on Yhdysvaltain
korkein vuoren huippu, 20,300
jalkaa korkea.
Lassen kansallispuisto Califor-:
niassa, jossa on n.k. Lassen tuli-vuorenhuippu
:— ainoa toimiva
lä hteltä, "^JKÄTM^^iisJlifin AäyHetilJfn"
terveyslähteinä^
Zion kansallispuistossa Utahis­sa
on loisteliaan väMsiä kanyoue-ja
muutenkin on jmisto merkilli­nen
n ä h t ti V y y K si s t a ä n. -
AVind Cave kansalli.spuisto
South Dakotassa on tunnettu
snunnattoman suuresta kalkkilu-luolastaan.
Siellä löytyy muita­kin
ihmeellisiä luonnonmuodostu­mia.
Sullys Hill k-ansallispuislo
NorJi Dakotassa on tunnettu vil­loista
eläimistään ja komeista nä­köaloistaan.
Idän valtioissa on vain yksi
kansallispuisto, Lafayette puisto
^Tainessa. Siellä on mahtavia
graniittivuoria ja majesteetillisia
näköaloja. — F.L.J s
Ammattikielellä.
Herra | Neitf Vihervaara, minä
en voi enäa^\aiet<i — minä rakas­tan
tei.tä. Uskallanko toivoa tei­dän
vastarakkauttanne'?
• ..'uotmeiti: Kyllä heti paikal­la.
: Saisiko olla. jotakin muuta­kin?
tulivuori Yhdysvalloissa, ..kun ei
mui.sta' oteta lukuun territoreja. Mt. Las-senin
löysi: tanskalainen Lassen,
ni.mi.nen. mies. ' nyt on 'r e^ ik' a?
ITot Springs: puistossa Ar­kansasissa
on noin 50 kuumaa
'Kysymys.
— ^Iinä tahtoisin k y s y ä vain
yhden kysymyksen vielä, äiti, sa­noi
pikku Erkki,, jonka oli m ä ä ­rä
])anna nukkumaan.
— No mitä sitten ? sanoi ä i t i,
A ä s y n e e i i a kys\ inyksiin.
— Niin, kun sukkaan tulee rei-kä,
niin milas sitten tulee, joka
ennen oli siina\i)aikassa, missä
kää, on kuuluisa ihmeenihanasta,
satumaisen kauniista laaksos- lähdettä, joissa sairaat ihmiset
taan. :\rutta puistossa on lisäksi käyvät kylpemässä,
paljon muita nähtävyyksiä: kor-. Platt kansallispuistossa Okla-i
keitä vesiputouksia — kymmc- homassa on samanlaisia kuumia
—- Jos ihmisillä olisi kiusauksin
vain sn uri in : sy n t e ih i 11 oi i si va t he
^aina hyviä; jokapäiväinen taiste­l
u pienten syntien kanssa totut­taa
heidät häviollejoutumiseen.
i i -
f,
het.
Tehkciä ostoksenne niistä liikkeistä,
jotka ilmoittavat ^^Canadan Uuti­sissa'\
Se on oikeus ja kohtuus.
Liikkeet, jotka eivätkoskaan lehdes-sämme
ilmoita, eivät myöskään suo­malaisten
kannatusta toivo eivätkä
ansaitse. Sovittakaamme tätä ohjet­ta
käytäntöön mikäli mahdollista.
4 -
>
•<famti\^ rt-j