Canadan uutiset, July 31, 1919

              SISiifiiliiiiS m
mm
f
m. VK
1
OÄKADAN tnJTl]SET,^ORT ARTHTTR. ÖNT.. ™ A D - A . T ö r s l i , Heinäk. 31 p,, 1919 NUMERO 31
CANADAN UUTISET
a i n o a s u o m a l a i n e n sanomialehk Gana-
^dassa, i l m e s t y y J o k a i s e n a T o r s t a i n a,
' K u s t a n t a ja
T l i c C a n a d a Nc\vs P u b l i s h i n g Oo.
E r l c k J . K o r t e , L i i k k e e n h o i , t a j a.
TILAUSHINNAT; i I
O a n a d a a n : $2.-00 koko vuodelta,
$1.60 9 k u u k a u d e l t a , ?1.25 puolelta
v u o d e l l a , CvC s e n t t i ä 3 k u u k a u d e l t a ja
25 s e n t t i ä k u u k a u d e l t a . ,
Y h d y s v a l t o i h i n ja Suomden: $2.50
k o k o v u o d e l t a j a $1.50 p u o l e l t a vuo-
; d e l t a , •. ,/-^•\:'^'''^;-'-:\,V:'b
3L:MOITUSTIINNAT :
> s e n t t i ä p a l a t a t u u m a l t a k e r r a n ju-i
f t ' s t u n a . P i t e m p i a i k a i s i l l e i l m o i t u k s i l ­le
k o l i L u u l l i n c n alennus, l l a l u t a a n t l e -
l o - J a n i m o n u u i u t t o U m o t u k s c t 50 sent-
: t i i l k e r t a , $1.00 kolme k ö r t a a . Naima-l
] m o U u k s c t $2.00 k e r t a , > $3.00 kolme
ke r t a a. A V l o 11 i 11 o - Ja 1< 1 h h i u.^?- i 1 m oi-
Inkset $2.00 k e r t a . K i i o l o n l l m o i t u k s et
$1.50, m i i l s t o v ä r s y l i a $2.00. SyntymÄ-i
l m o i t u k s e t $L00. Aviooroilmoituk-
Bot $2.00. 1 .
P ö y t ä k i r j a t , tllLselvitykset; k e r ä y s -
i l u e t t e l ö t , l u e n t o - i l m o i t u k s e t , y. m. IC
s e n t t i ä t u u m a l l a . 1 '
U u t i s t e n j o u k k o o n aljotulsta^ Ilmoi­t
u k s i s t a ' p e r i t i i ä n 10 .s'entUä r i v i l t ä.
; P i o n i m i n ä n k i n i l m o i t u k s e n hinta, oi
! 5 0 s o ^ t t i ä . l ' o s l i s s a t u l e v i a i l n i o i t u k s ia
el I j y v ä k . s y t ä vclaJcai t n n t o m a t t o m i l l a;
^ Pollltti.yet Ilmoitukset- $1.00 luu
m a l t a . i
K a i k k i l i i k k e e l l e aijotut kirjeet, t i'
lauksGt ja rahat : ovat l ä h e t e t t ä v ät
o.soitteella: ' I
C A N A D A ? } U U T I S K T.
P o r t A r t h u r , \ On[.\ Canada
Kaiken tämän' ohella tuleo
saksakinen teollisuus kärsimään
raaka-aincidcn ' puutteesta, sillä
rauliansopiinuksen mukaan täy­tyy
Saksan lähettää kivihiiliä
ynnä muuta raaka-ainetta Hans­kaan
j a ]3elgiaan. Halpahintais­ten
teollisuustuotteiden aika on
siis Saksassa, niin kuin muissa­kin
mai.ssa päättynyt. Verot tu­levat
Saksassa luultavasti ole-tnaaii
vieläkin korkcaiiunat kuin
Englannissa ja Hauskassa, ja tä­mä
on taas omiaan osaltaan ko­rot!
a maan teollisuustuotteiden
liintoja.
Kaikk(;iu suurimi)ana vastus­tuksena
saksalaisen kaujvpaliik-keeu
elvyttiiiriiselle kuitenkin tu­lee
olemaan se vihamielisyys saky
>^aluisia koiitaan. joka soodan kes­täessä
on melkein kaikkialla
maa il liiassa ])äässyt vallalle.
Vjiikka kauppasaarto peruutet-
[aisiinkin, vaikka Saksa voisi en-iiinnoilla
valmistaa teh-
(.lanadaii U u t i s i s t a l a l n a t l u e s s a oii
l U l u l e ni«'»»lUava. |
Osoitomuutoksosta tulee ilmoittafx
Ichdfn konttoriin s e k ä vanha e t t ä uus),
osoite. »»^^
CANADAN. UUTISET
(fTlie GMnada News)
I h o only F i n n i s h Newspaper In Can
ada. Published every . ' ^ h u r s d a y (by
C a n a d a News P n b l i . s l i i n g Oo.
E r i c k .1, K o r t e , Mana^^er.
I>aily Ndwa Bldfe'., P o r t A|rthur, Ont.
C V N \ D . \ N U U T I S ET
IB w c l c o m e d and r e a d i n e v e r y F i n n i sh
home in the D o m i n i o n . It.is the onlj
diro.-t a d v e r t l s i n g m e d i u m for ; those
m a n u / ' a c t u r » ^ r s and merhant.^ whi
"ftleh to crcato and h u l l d a pT.:>fitabl'
Hud permanont demand for t h e i r prod-ucts
a n d merchandi.se by th'i largo ane'
cver K r o w i n g F i n n i s h p o p u l a t i o n resld-jng:
i n Canada. : P l a c e your t r i a l ad-v
e r t i s e n i e n t and gct rcsults.
A d v e r t i s i n g rates 40c. per Inch.
P o l i t i c a l advs. $1.00 pCr: Inch. ,
A d v e r t i s e m e n t s . m u s t reacli o,ur of
f i c e AVednesday noon to appcar or.
Thur.sday'.s Isaue.'. .
. Sub.scnpiion p r l ö e in C a n a d a $2.0(
per. y c a r , . U n i t e d . States . a n d . othej
c o u n t n c s ?2.ri0 per year ''n advance.
K n t e r e d as seeond elass i n a i l m a i
ter. Dcc. 1, l!)l,->, at the P o s t (Difice a.
r o i t A r t l ) u i ' i O n t a r i o , Canada.
T H E A I M O F T H E C A N A D AN
UUlTISET.
To help p r e s e r v e , the ideals and
s a c r e d t r a d i t i o n s of t h i s , our adopted
c o u n t r y , the Dominion, of C a n a d a : To
r e s e r v e its laws and inspire others to
respect and obey t h c m : To strive
u n c e a s i n g l y to quicken the publlc'£
sense of c i v i c duty: tn aU wa^ys to aid
In making this c o u n t r y greater and
b e t t e r than we found it.
(lastuoHeitaan, vaikka silUi olisi­kin
tarvittavat kuletusvälineet
iiinailmaii markkinoille kulctta-iniscksi..
kärsisi Saksan kauppa-
I i i k e ui k (»i vui j 11; i si t te 11 k i n s i i t ii,
ptlä miljoonat ostajat ovat päät­täneet
olla sak.salaista tavaraa
ostamatta, m i s s ä vaaninuita on
saatavana.
Näiden hankaluuksien vuoksi
'i Saksan kauppa ulkomaiden
kfjn.ssa voi tulla vaurastumaan
ntiseen malitiin.sa pitkiin aikoi­hin.
MIKSI VÄLTÄN KIROILUA JA
HUOLIMATONTA PUHETTA.
— Sanotaan ettii vanliatpojat
ja aviomiehet ovat samassa ase-
^masas.---KumpiiMikin täytyy its(^
ommelhi napit vaatteisiinsa.
— Älkf)()^n knkaan i)itäk<) jtse-uä]
i alikcrana niitten tekojen ])e-riisteella,
jotka huomen aa aikoo
toimittaa.
— '"En ole mikään i)nheniek-ke."
alotti DJijeiman ensiriiäison
numeron suorittaja. -Ia kun liäii
sitten oli hienian toista tuntia
puhnnnt. kuului ääni ktnilijajou­kosta
huudahtavan : *^Sen : myön-rainmo.
SAKSAN ,KAUPPAVAIKEU-DET.
Saksan kaiippasaari*on poista­minen
ci luultavasti tule suu­resti
vaikuttamaan maailman
kaupj)asuhteisiin. Niin liyvin
varustettu kuin Saksa lieneekin
tehdasteollisuuden alalla muiden
maiden kanssa kilpailemaan
maailman kanppamarkkinoilla,
tulevat saksalaiset varmasti koh­taamaan
suuria .vaikeluksia, kun
tulee kysymykseen telidastuot-teidon
markkinoille kulettami-nen.
'"'•'^ f%\WW
Suurin osa saksalaisista lai-iittovaltojen
Sen lisäksi
voista ovat vielä
kon tr oli in ala isinä.
saavat kaikki Saksan laivaveis-tämöt
täydellä jVoinialla työsken­nellä'
useoila vuosia, korvatak­seen
Tauhansopimuksen mukaan
kaikki he laivat, jotka sal«>alai-set
sodan ajajia' hävittivät.
Tämlin lisäksi ovat' Saksan
kauppasiyiteet ulkomaiden kans­sa
sodan aikana rikkoutuneet, ja
monellaisia. tehdastuotteita, joita
ennen sotaa melkein yksinomaan
Saksassa valmistettiin, on sodan
aikana alettu* valmistaa muissa-
•kin maissa; joten on luultavaa,
e t t ä ottaa useita vuosia ennen­kuin
Saksan kauppaliike pääsee
.§nteiseen ya^htiins^l
. Ei tarvitse kulkea pitkää mat­kaa
ennenkun kiroukset kaikis­sa
nmhdoilisissä äänilajeissa eri­laisella
voimalla lausuttuina sat-uvat
korviin. Ei vain vihastu-lut,
ihminen i)uhkea kirouksiin
i)nrkaa.kse(Mi sisäi.sen i'aivonsa tai
antaakseen enemmiin pontta
.luhteelhien. .Muutamissa mies-i")
iireissä on aivan säännrillisesti
hipana sekottaa kij-osanoja joka­päiväiseen
])U'heeseen inaustaak-se
e n k e rt om ust aM n, Icy sy m y s tii ä n
1 a i h n n (1 a h (1 usta a 11. x\ i i n, in e n -
iiiijinpä. niinkin ])itkälle, ettei
voida maijiita heid\iU)ä tai viat-tomintakaan
esinettä niiden oi­kealla
nimellä lisäämättä niihin
kirosanoja vahvistukseksi.
. Ajatel kaa! To ja tv jotka tus­kin
ovat jättäneet lapsenkengät,
seuraavat vanhempien esinnrrk-k
i ä ' . ] o s t u o m i t se i s t a si a n o m a i -
sia tienkilöiiä heidän sanainsa
mukaan, Inlisi arvostelu suiii*esta
osasta miehistä 'nuorisoamme
fievemmin . sanoen masentavaksi.
Heidän tait'onsa laslsetella kiro-uksjaan
kilpailee kuulaniiskun
ky \'y n ka nssa si n ka h u t el 1 a ] u o ti-l)
anoksiaan. Mutta tuskinpa tul­laan
ajatelleeksi että edellisten
t uhoi.san vaikutuksen henkisessä
suhteessa voi täysin verrata jäl­kimäisten
: fyy.sillisesti hävittä­vään
kuolemanleikkiin. Ei käy
edes kilven ja suojav;rrustustcn
hnnkkimineu laatuun. Kirous-laukaukset
Ivohtaavat lastemme
korvia ja niiden kautta heitlän
sisäistä ihmistään^ ilman että
voimme heitä suojella niiUä. Ka­duilla
ja kävelyteillä, tiellä kou­luun
ja työhön kaikkia 11a sataa
niitä. : Eipä olla suojattnja edes
raitiotie- tai rautatievaunujen
seinien sisällä.
Kiroilemisen ohessa on puhe­kieleemme
liiipinyt joukko ru­mia
ja huolimattomia sanonta-tai)
oja. Onpa muutamissa" pii­reissä
tullut jonkinlaisen vapau­tu
misen tunnukseksi, ettei valita
.sanoja, vaan käytetään sitä mikä
ensiksi mieleen johtuu, olipa se
sitten vaikka miten sop^imatonta,
rumaa ja tyhjäni)äiväistä tahan­sa.
Huolimatonta jmhetta ei
katsota puutteellisen kasvatuk­sen
tai sivistyksen merkiksi,
vaan siviiJtynyt nuoriso kTilkee e^
della näyttämässä huonoav esi­merkkiä.
Noita rumia kasvannaisia, ki­rouksia
ja liuolimatonta puhetta
vastaan tulee meidän kristittyinä
taistella. , ;
Jo siten, ettemme omasta koh­ti
päästä suustamme ^irosanojä;
pan*erame vastalauseen tuota ta*
paa vastaan. Jännittyneinä het­kinä,
milloin ukkosta on ilräassa,
horjutamme kiroilijan. väätää
varmuutta valitsemalla oikeita
sanoja. Hänen on tultava huo­minaan,
eHei arvonantoa saa­vuteta
v^nnot«i?ten .kantt^r Vmz
jnlkinenv terveyd
ketieteen oludla- su'iiresti kchittyr
nyt, niin; että nykyään jo jota-^
kuinkin tarkalleen tunnemme e-ri
tautien luonteen, niideu leviä­misen
ja: vaarallisuudciiy .m. ita­lian
ku ii luvia seikkoja.
Tiedämme ; myös että koko
jouj^kb tauteja on olemassa, jot­ka
ovat perinnöllisiä, kun taasen
toiset; taudit leviävät tarttuinal-la;
j.';Ti.: e.;.; • : • • • •:'•:''.;.: ? ;• '];:•
Perinnöllinen tauti ön lodella­ki
n surkea i)crintö. Ihminen, jo-kä
tilnVinöisellä p(;rinnp^
m aa il maan ,harvoin "saä nauttia
todellista onnea elämässään. IIä-ne
n elämänsä on yhtämittaista
kärsi hiistä. Sen vuoksi onkin yh­teiskunnan
velvollisuus koettaa
r m ah dolli su uden mu ka an 1 ie v e n
tää näiden kovaosasisten kohta­loa.
Nihukään on laita, jos ih
mjnen syyttömästi joutuu- anka-r
a n t a u d i n': t a hi t a p at u r m a n 11 h -
riksi, joka a 1 naiseksi sitoo hänet
tautivuoteelle; hänenkin kohta­loaan
: t u Ice sää i iä j a in a hdoU i -
suuden mukaan koettaa sitä lie­vittää.
Ihminen voi muuten ehkäistä
ja välttää monta ul i k a avaa ta ii-d
i n k oh ta us ta, jos hän n öu da tta i
terveysopin vaatimuksia. Ja y-leinen
terveydenhoito ci ole ai­noastaan
lääkärin ja terveydtin-hoitolautaku
nnan , vei voi li su ute-ha,
vaan on kunkin kansalaisen
ve Ivol 1 LSI 11 IS •\'oimJ e nsa mu k aan
.sitä cdistää ja saattaa tunnetuk­si
sen vaatimuksia. : ' / _
Terveydmihoitohan on vaiisin
sn u rest a m ei*k ityksestä.' Nyky­aikana
oii jo kaikeksi oinielssi
käsitetty, ettei siinä ole kylliksi,
että koetetaan ehkiiistä: tautien,
cmnu; vain sisältöön, vaan m.vös' soniminkin tarttuvien eli kulku­muotoon
nähden. Puheemme oK tautien levenemi.stä, vaan on e-koon
musiikkia, joka kumpuaa tupääs.sä koetettava estää tautia
sisimmästämme vaikuttaen ra- pijäsnnästä alkuunkaan; Ja ' ter-vastoin
menettää hän sen siten.
Eläessäsi kiroilijapiireissä, on pi­dättymisesi
oleva voimakasta
saarnaa. On muita paljo voi­makkaampia
totuuden vakuutta-miskeinoja
kuin kirous. Henki­nen
jännitys ratkaistaan aina to­tuuden
sanalla.
Sitäpaitsi on kirouksessa jo­tain
hillitöntä. Kirooja tarjoaa
uähtavaksemme: kuvan henkilös­tä,
jolta pinittuu itsensähallitse-miskyky.
Siinä on myös hänen
heikkoutensa.
Kiroukset eivät ainoastaan o-soita
häiriötä tunne-elämästä. Ne
ri k kovat vielä rauhan ja onnen
kiroilijan ympäristöstä. ' Ne vai-kuttavat
kiihoittavasti ja kiiisaa-vasti
heikkoihin luonteisjin, joh­tamalla
ne joko huimaan , vasta­rintaan
tai tem[)aamalla mukaan­sa.
Kun kiroilun sivtjellisiä vaaro­ja
on ajateltu, on joku kerran
esittänyt, eikfi yhteiskunta voi
käyttää mitään keinoja sitä vas­taan.
Tuskin vain. Yhteiskun­ta
ta i s t c! 1 e e t ä m äid u o nt o i si ssa ky­symyksissä
vain yksityisten jä­sentensä
kautta.
Kuten mainittu kulkee kiroi­lun
. r i n n ai 1 a n j a 11 (d e m a t on p 11 li e-tapa.
Se ilmenee rumina puhut-telu.
sanohia, • hävettävinä sala-viittatiksina
j.n.e. Sekin vaikut­taa
ympäristöön 4urmiollisosti ja
on sitä vaarallisempaa, kun. kul­kee
useasti vain viattoman lei-kiidaskun
nimissä. Kuinka use­asti
;k'Vnilekaan lasten suusta sa­noja,
jotka tulvehtivat sieltä,
kuin likaviemärin saastut et tu
Nykyinen kurssimme
Suomeen
Postin kautta ja Sähköteitse on
vesi.
on. suuri nierkityksensä,
e t tä valitse m m e. hy v i n sa namme,
-iMyö.s inyyjuine pankki-o.soituk.sia (sJiokkcjä) markoissa yllii-i
r i a i n i t i in k u r s s i n j ä l k e e n j a efikoisia, kolnieu prnsentiii korkoa
v e t ä v i ä matkustajien shekkejä dollareissa, joi ka Suomessa lu-nastelaau
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jiilkeen.
L i i l i e t y s k u l u t r a l i a l i i l i e t y k s i l l e ])osiin k a i i t i a on Mc. siiiiiniill.a
alle ^20.00; s i t ä suui*emmilta suniinilta niitiiäii kuluja ei pei-iiij.
L ä h e t y s k u l u t sählvöteitse on kaikilta s u i u i i i i l l a.
K a i k k i l ä h e t y k s e t osoliietaan postin k a u l i a , jos siihkösaiH)-
m a l i i h e t y s t ä ei erikoisesti p y y d e t ä.
0'soitiakaa läheiykscMine vastaanoitajan ja ii l e l l i i j i i i i osoi
i e i l l a varustettuina osoittecdUi:
FOJlEiCJN J)KPARTM.KN'r
H A N C O C K , MICH.
Perustettu vutmua 1874. Varat y l i ^:;,()()(),()()()
K i r j o i t t a k a a suoineksi;inei*lJä on kuusi suoiiialaista liikkecs-
<entavasti ja kohottavasti ihmi­siin,
joiden kanssa elämme.
Vai (; j 11 a /1 'k s e m m e — j a j os i n a h -
ve riHimis on paras keino taudin
estämisek si. sillä kai kipu oli n ter-j
ve ja reipas ihminen ei ole liihes-dolli.
sta riisuaksemme a.seet niii-^ i,:;:;,^ y\,y^ Judposti sairastumisel­ta,
jotka tddcaavat tuhota yhdy.s- alttiina kuin heikko ja .saira-elämän
sekä kaupungeissa että ^ loinen ih.mineh.
maaseudulla kirouksillaan . ja
liuolimatlomalla puheellaan, ])i-tää
jneidän' ottaa, vanlmn dcristi-tyn
soturin asevarastosi a rakka­uden
lämpimät ja totuud(vn voi
niakkaat sanat ja käyttää niitä
.Sivkä pyhä- että arkipäivinä.
r.
TAKAPAJULLE JÄÄNEISTÄ
JA TAANTUNEISTA
IHMISISTÄ.
• Viime numerossa teimme lyhy­esti
selkoa" ilinjistä yleensii. Nyt
tahdomme ])Uhua hieman ihmi­sistä,
jotka henkisesti tahi ruu-miillises^
ti ovat jääneet takapa­julle
tahi joiden kehitys on käy­nyt
väärään suuntaan.
Jos esim. kohtaamme läysi-ikäisen
ihmisen, joka ei osaa lii­ke
a e i kä • k i i-j o i 11 a a, sa n o m m e :
"tuo on jäänyt takapajulle, perä
ti ajastaan jälelle." Hän ei voi
menestyä maailmassa! Mutta
miksi hän ei o.saa lukea'/ Hän
joko ei ole koskaan sitä voinut
0])pia, silloin hän on Jienkisesti
kehittymätön, sairas. Tahi on
hän aikoinaan osannut lukea,
mutta on unhoittanut tämän tai­don,
silloin on hän mennyt taka­perin,
taantunut.
Samoin on myös kaikkien mui­den
ominaisuuksien laita, jotka
ihmi.selle tavallisesti on suotu.
Jos ih)nisel1ä ei ole mitään käsi­tystä
oikeasta ja väärästä, voi
syynä tähän olla joko se, että
liitu, ei ole koskaan saanut op])ia
eroittamaan oikeaa väärästä, ta­hi
on tämä. seikka kyllä aikoi­naan
ollut hänellä selvillä, mutta
hän on sen aikaa myöten unhoit­tanut,
ehdoin tahdoin tahi olojen
pakoituksesta. Samoin on; mui­denkin
ruumiillisten ja henkisten
vammojen ja puutteellisuuksien
laita:. ihminen voi olla kokea syn­tymästään
taakka tahi kadottaa
näkönsä vasta myöhemmällä i -
j ä l l ä ; kerjäläinen voi jo lapsuu­destaan
saakka kulkea kerjuulla,
tahi vasta sitten, kun onnetto­muus
häntä kohtaa, • tarttua ker-jäläLssauvaan.
Moinen taantuminen ja puoli­nainen
kehitys voivat ihmiselä­mässä
ilmautna kolmella eri ta­valla*.
Ne voivat olla ruuraiillista laa­tua.
Tähän rylimään kuuluvat
kaikki ruumiilliset sairaudet ja
# • * • *
'Paitse ruumiillisesti taajitnn(d-ta,
on myös .paljon ;henkisesti, eli
siveidlisesti sairaita ja taantunei­ta'
ihmisiä. Heidän henkiset o-f
minaisuutensa ovat i)uutte(dli-sesti
kehittyneet tahi taantu­neet.
]\luuau henkiset! taantumisen
merkki on raaka luonne. Ilelpo.s-ti
k äs i t e t tä v issä on, et UI villi i li -
niinen, joka elää, alkuperäisissä
oloi.ssa ja aiituisessa taistelussa
luonnon, toisten samantapaisten
ihmisten ja villii)etojen kans.sa,
on raaka, tunnoton, jopa julma-kin.
Mutta sivistyneissä maissa,
joissa tavat ovat lievenneet, jois­sa
va 1 istus jo V u osisa to ja" on saa­nut
vaikuttaa ihmissydämen ja­losi
uttamiseksi, siellä ei raakuus
ole anteeksi annettava. Se, jon­ka
sydämmessä ihmisrakkaus, ja­lo
m i el i syy s j a sä ä 1 i . e i vät ole k os-kaan
astfstaneet, ei todellakaan
ansaitse kantaa sivistyneen ni­meä.
Hän on mennyt taaksepäin
kehityskuluss/ian.
Taantumisena on pidettävä si­täkin,
jos ihminen el i-ahtuakaan
pidä lukua yhteiskunnalli.scsta
arvostaan, jos hän ei välitä ih­misten
kunnioituksesta tahi hal-veksiniis(!
sta. Tämmöinen ihmi­nen
on tavallisesti jo hyvin sy­välle
vaipunut.
Paljon on myÖs olemassa sem­moisia
luonteen ominaisuuksia.,
joita myös on liidettävä Jonkin­moisina
taantumisen merkkeinä,
vaikka ne tosin eivät teekään ih.-
mist ä millään tavoin kykenemät-töinäksi,
tahi sanottavasti pistä
silmiin.;^ Tämmöisiä ovat"^ muun
.muassa kaikki nuo pienet viat jä
saan on joku ruma inioliy joka
räi]<(fällä ta\'alla tin-melee muu­toin
kauniin teok'sen.
Kolmas ala, jolla taantumista
voidaan havaita, on heidvinen e-lämämme.
/raaiituminen ilme­nee
tälliiin joko puuttuvan tahi:
A' i a 11 i s i.' n a j a 111 s k' yv \' ir k a u 11 a. Tii­miin
t aan tu m isen koivkeiu muot o
;)n tietysti nnelipuolisuns ja hen­kinen
tyl.syy.s. On : kuiteiikin o-lemassa
hyvin paljon lievenrpiä
muotoja. Näihin kuuluvat kaik­ki
nuo tavalla tai toisella omitui-
•set ja sääiujiiiisestä poikkeavat
henkiset ominaisuudet, joita n-sein
ta{)aauime ihmisissä suurem­massa
tahi vähemmässä määriis-sä,
alkaen viattomasta -haaveili­jasta
aina täydelliseen • jiarriiiv
saakka.
Näitii ominaisuuksia ei kuilen^:
kaan ole millään tavoin |)idettä-vä
inielijMiolisuutena tahi sen oi­reena.
Ne ovat ainoastaan pie­nii!
henkisiä . säännöttömyyk.siä,
jotka yhtä vähän kuin pienet
ruumiilliset kaan vammat, teke­mät
ihmistä työhön kykenemät­tömäksi.
Jotkut liiist:ä kulkevat
perintönä {)olvesta polveen, ku­ten
esim. englantilajijiten maan-:
kuulu "Spleen." Toiset taa.s,
kuten hermosairaus, huono muiä-to,
hajamielisyys, ylen kiivas
luonto y. m. semmoiset ovat nu­rin
peräisten elintapojen ' tahi
väärän kasvatuksen seurauksia.
• «f • * * • ••••
Tulen ime ; se u raa vassa nu meros-fa
vielä lähemmin tekemiiän sel­koa
ihmisen luonteen, j a sielun o^
minaisuuksista. Ihmisen tulee
tuntea oma itseusii. se on paras:
elämänviisaus. Ainoastaan siinii.
tapauksessa, että ihminen puolu­eettomasti
arvostelee itseään ja
luonnettaan, voi hän tulla ha­vaitsemaan
omat vikansa ja toi-voa
voivansa aikaa myöden saa­da
n i i s t ä voiton. Vikoja ja heik­kouksia
' on meillä kaikilla, ku­ka
nsa, mi ilta i tsekiis ja i l st/ra kas
ihmiiieil ei voi ikinijv itiuuttiia, s i l ­lä
hiin el koskaan e d e s myijilnii
olevansa väiirässiii Hän iii sanal­la
sanoen tunne itsvjäiin. Vlecn-s
ä o n ihmisen hyvin vaikea |)iiäs-tii
\-i(n'slaaji. vaikka hiin ne tun­tisikin.
SiiluMi .vaaditaan paljon
järkiilitiiiiiiitöni.ä ttihtoa. .Mutta
ihminen,.joka on todenteolla luo­punut
vioistaan ja." heikkouksis­taan,
voi todellakin olla ylptui,
sillä hiin on saavuttanut suurim­man
ja vaikinmnmn voiton, min­kä
koskaan voi saada, hän ou
voittanut oman itsensä.
M. II. '
intohimot, jotka ovat niin sano-j ^^''''^^ kuolevainen ei ole täydelli-aksemme'
ihmisen *',helmasynte- " ^ - " J sen vuoksi ei meidiin tule
j ä . ' Tämmöisiä ihmisiä tapaa lähimmäisiämme. liian
tuhkatiheään elämässä; Ulkonai­sesti
he voivat olla aivan nio^t-teettomia
kävtök^eltään/' puheil­taan
j.n.e. Vasta sitten kun on
tullut limitä lähemmin tunte­maan,
pistää heidän luontainen
ominaisuutensa ' esiin, tehden sa­man
vaikutuksen kuiri räikeä so­raääni
juhlallisen virrensäveleen
keskellä. Niin esim. on olemassa
paljon ahmatteja, joiden-syöntiä
katsellessamme usein alamme
voida pahoin. Juopot, tappeli-jat,
ji'ähisijät, nahjukset, pelkurit
— niin,, kukapa ;n.e,,kaikki .^akj^ao
luetella I — kaikid he kuuluvat
kiv)?t> / >^}vj$tj^k^0n .BQUSt^fisft pn fähän lupkJ^a^n, hj^idän Inontees-
\ i
tuomita
ankarasti: jVlutta on paljon ih­misiä,
jotka sokeassa itserakkau­dessaan
eivät näe omij^« yikojaan,
vaikka he sen sijaan ovathyvin
taipuvaisia m u i t a tuomitsemaan.
j\roinen itsekkäisyys on hyvin
suuri vika, tämmöinen ihminen
tuo mukanaan mielipahaa ja ikä­vyyksiä
kaikkialle mihin hän tu­lee.
Hän pitää:'itseään erehty-
_mättömänä ja Muita parempijna,
senpä vuoksi hän usein pitää e-tuoikeutenaan
tehdä semmoista,
mistä hän ankarasti sättii muita!
Ihminen voi aiiijoastaan siinä ta-pauksesäa
parantaa itsensä, että
.hän ensin tulee hnpm^amaan Yi-
' Victoria Ave.
Fort William,
KANSAN
HUVITTELUHUONE
Kohtuulliset hinnat.
Mc .joka aika mielhy-väliä
tervehdimme ter-vctulleiksi
kaksoiskau-pungio
suomalaiset.
Käyttäkää
Minard^j
Liniment
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy­teen
Kurkku­mätään
Kipeään
kurkkuun
Y. m. y. m.
MM)'SLINIMENTGa
jV'—LIMITED.— \^
ENSILUOKAN
Ruokatavaraa
kaikesta lajista ja kohtu-hinnoilla
myy
IDE A L GROCERY
A. E. Wideman, omistaja.
21G Algoiiia St., South.
• Port Artluir. Puhelin 505
HUOM.! Linjalilaukset tiiy-tctääii
luiolellisesti ja jou­tuin.
Ko^ikellaisia
fcAHVltEiPIÄ JA
PIIIlAKOiTA
on •meillä joka'i)ä|^^ä aina saa­tavana.
Kaikki puhtaasti val­mistettuja.
. . Käyttäkää
Richardson*in/ Leipää.
Postitilaukset... Iin joille täy­tetään
pian ja huolellisesti.
Richardsou^in Leipuriliike
224 Bay st:; Puh. N. 257.
Jalkaa Lapamatoja
]\ cncmmunkin tuke usein Alvc-Batsin.nautitliia
ArvolKii AjiU-ckkiirl: Nöyrlniniill Kiitokset'«li-tll
InpamutolililkkfcstU Jonkn rulnil tilasin, Klliil
«'1 liiJitciiyt vnrHln 200 Jiilkaa, matta yli 100 tai­kaa
varmaHtl .1n nyt olen niinkuin toinen nilfu
NV lUUkkoct teki telitilvilnHii; olen «ydilinolllsesll
kiitollinen., rilr«l Kalle Muki, Angusta, Moni.-
i. ALVE-SATSI: Apteekkari Lignollln orH
tylnen keksintö, KAKSINKI3RTA1N10N
VOIMA. Tilmii lililke tiippaa Viirmasll^
ilapamiidot ja kalkki vatsas.sa olevat mai
dot. — Matojen .vleiaot tuntomerkit ovtit
seuraavat: VUJlntellll «rinnan alla, muut-ituvai.
sta kipua vat.saasa, kova ruokuhalii.i
'kuin m y ö s k i n ruokalialun puute, vaiti.-i.ii
tllyt,elJllay.VB, okHcntainlnon tnl talpumu.M "
'oksentamaan, siniset renkaat silmien iill:i,(
ipninon vähentyminen ja epilmlellvtlilviit
ttuntclta vatsassa. Monet kilrslvilt tiitii;
yleisesti tuloksena»Hoplmattomiista runkn- ;
jllrjestelmiistllja moni joka on .sairas olk^'^
löydil mltiUin huojennusta tavalllslHt.i
läUkkelstil tusldlleen, varmasU kilr.-^li nii.i'
dolsta, vaikka ei niltll olo nilkynytkililni
turvetta tehdessä.' . •
— Tämä LAPAMATOLXXKR on tullui
tunnetulmmaksl ja suosituimmaksi loihV
mikään muu submnlalsten myymä ja Vali
irilatama* lapamatolääke Amerikassa. '
LIQNELLIN ALVE-SAT8I
(KnkslnkortaJncn voima) —^ LUIlko voidaan nauW
ilo Uninrt lilUkkccn niaUiin tiintomaltn. -— \Mui
tctlUln lioHtlmakHulncou ^l.öO Iilunalln? tliydeU
llxct objcct «mknua. 0,
P, Ä UONELI. PO,,SMPQrlop, Wl8i
• i
.•i-r.
'M -•m-m
\
J ii t i
\
m m
Xtr