Vapaus, May 19, 1921

              Caiie4an enom&Iaisen tySväeBton
ianenluaimattaja, ilmestyy Sudbo»
Tpsa, Ont, joka tiistai, torstai ja
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toiujittaja. Toimitttssihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-
€T8 in Canada. Published in Sud-bury,
Ont., every Tuesday, Thursday
and Saturday.
Advertising rates 50c per col.
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on standing
• adyertisement The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish People in C a n ^ a .
Ilniotushinta 50c palstatuumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotakset $2.00 (muis-toväisyistä
50c kultakin lisäksi). —
>SihIaus> j a aviol. Ilmot, alin hinta
$2.00,*' nimenmttotosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
:|2.00 kerta. ~ Aviberoilra; ?2.00
kerta (2 kertaa $8.00 S;^tymä-
' ilm. $2.00 kerta. Halutaan tieto-
Ja osottiilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulep
rahan seurata mukaha.
TILAUSHINNAT:
Clanadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi
kk. m.
Yhdysvaltoihin- ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 j a kolme
kk. $1.75.
Tilauksia, j o i t a ei seuraa l i h a , ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla oh takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome ,St., Puhe­lin
1038.
Postiosote: Box 69,' Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jbttakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. - ,
J . V . KANNASTO,- lukkeenhoitaja.
Registered at the Post Office De­partment,
Ottawaras second class
matter.
''£teenpäm'Meh4en toi-
: mitus
* New Yorkiin vastaperustettun
<Eteenpäin>-lehden ^imituksen ko­koonpano
on seuraava: päätoimitta­jaksi
E. Sulkanen (Toverin nykyinen
päätoimittaja), muiksi toimittajiksi
Onni Saari. Väinö Wesman ja A n ­na
Leppänen. Lehti alkaa ilmestyä
\, k. 20 p:n tienoilla,'
Kapits^stisen järjestel-
> män ilmiö sekin
^ Ltikem&ttomia kertoja olemme saa
neet tutu&tua kertomuksiin miten ^a-vuttonljä
tyttöjä'katoaa teille tietä-njattomiBe..
Hyvin usein myöskin tie
detään-vl^nomaisten yrittävän pääs­tä
.noitten katoamistapausten perille,
mutta melkein yhtä usein ilman t u ­losta,
v On melkein uskomatonta, et­tä
esim. yhdysvalloissa vuosittain
katoaa 65 tuhatta tyttöä, mutta se
on kuitenkin totta. Hiljattain esi­tettiin
Äitien ja Vanhempien opetta­jien
Yhdistyksen kongressille Yhdys­valloissa
kertomus ja - vedottiin että
olisi perustettava erikoinen keskus­toimisto,
joka avustaisi tyttöjen Iza»
kemisessa. Poliisitoimistojen j a kan^
sällisyhdistysten sanotaan olevan ky­kenemättömiä
käsittelemään tilan»
netta, siinä määrässä, että siitä olisi
jotain hyötyä.
Huomattava osa viime vuonna ka­donneista
tytöistä oli farmeilta e l i
pienistä kaupungeista, jotka tulivat
joko vietellyksi suurkaupunkeihin tai
sitten niissä oleviin epäsiveellisiin
pesäpaikkoihin. Mutta ei ainoastaan
pikkupaikoista tytöt katoile, yhtä pai
jon kuulemme niitä kadonneen suu­rista
kaupungeista. Samalla kun me
voimme 'olettaa tyttöjä varastetta­van,
on aivan ilmeistä, että suuret
määrät heitä katoaa jomasta tahdosr
taan eli oikeammin olosuhteiden pa­kottamana.
Kymmeniä ehkä satojakin tuhan­sia
tyttöjä joutuu työskentelemään
kaupunkien suurissa osastokaupois-sa
j a muualla. Niille maksetaan t a ­vallisesti
niin pientä palkkaa, että sil
lä ei mitenkäänvoi elää, vielä vä­hemmän
vaatettaa itsensä. Heidän
asemansa monessa suhteessa on todel
lakin kurja. Palvellakseen osasto-kaupoissa
täi muissa vaatii työnanta­j
a luonnollisesti ensi|^^senä ty­töiltä,
että heidän on pukeuduttava
siististi. Mutta: miten pukeutua, kun
palkka ei riitä välttämättömunkään
elämänväatimuksiin. Olosuhteiden
pakottaman he joutuvat ottamaan as
keleen, joka vie heidät paheiden jäl­jille.
Ensin hiljalleen ja lopulta vai
puen sihen kokonaan. Monet tuhan­net
nuoret tytöt ovat ansaitakseen
olleet pakotettuja takertumaan pros
titutsionin tielle myymään itseään
enemmän tarjoovalle. Yhdysvalloissa
ja yleensä kaikkialla suurkaupungeis
sa on lukemattomia tällaisia Valko­sen
orjakaupan harjoittajia; joita r a ­hastaa
kapitalistit jä useimmassa t a ­pauksessa
ovat sen lisäksi poliisilai­tosten
j a viranomaisten suojeluksen
alaisina. Mitenkä sitten voitaisiin o-lettaa,
että esim. poliisilaitokset ja vi
ranomaiset yrittäisivät Ijadonneita
tyttöjä etsiä j a vielä vähemmia löy­tää
kun sitä on sanotuille laitoksille
taloudelHBtahyötyäi Monet tutki­mukset
ovat' osottaneet mitenkä sii­nä
tai tuossa kaupungissa on Valko­set
orjakauppiaat lahjoneet virano­maisia,
voidakseen rauhassa harjoit­taa
likaista ammattiaan.
Mitä itse tyttöihin tulee, eivät he
mone??a tapauki??s8a haluakaan -sen
jälkeen kun" ovat joutuneet noihin
saastaisuuden pesiin antaa tietoa i t ­sestään.
He ^ käsittävät olevansa
muulta mailmatlta tuomittuia j a hei
dän on pysyttäydyttävä siinä mihin
olosuhteiden pakoste ovat antautu­neet.,
Hyvin vähän, jos ollenkaan tuoUai
sen keskustoimiston perustamisella
on .hyötyä.r Syyt ovat syvemmällä j a
ennenkun voitaisiin tuollaiset epä­kohdat
poistaa, olisi poistettava se ti
lanne, joka niitä 'synnyttää. Tuol­laisella
näennäisellä ja pintapuolisel­la
toiminnalla tässäkään suhteessa ei
päästä sen pitemmäle. Tuollaisten
äitiys ynnä muitten' vallitsevia oloja
pintapuolisesti sivelevien yhdistysten
olisi tutkittava perustaa, pohjaa, jol­l
a nykyinen yhteiskunta lepää, sillä
se on ainoa muoto epäkohtien löy­tämiselle,
mutta siihen ne ovat IHak
si porvarillisia. Siksi myöskin edel­leenkin
tuollaiset epäkohdat; rehot­taa*
Yhteiskunta on mätä. Se on en-siksi
parannettava. Vaan sen tehtyä
tuollaisia juttuja ei tarvitse käsitellä.
' / — - , - 0 - — — ',
EiEime ole yksin
Aatteista ja tapaltmista
Kutt rapaa-aypneet tuhlaajapojat pa>
y. laavat.
JLskettäin kerrottiin sanomalehdis­sä
että; joukko vnrangelilaisten mu­kana
olleita virkamiehiä; ; a pappeja
on katuvaisin mielin palannut Neu-voato-
VenäjSlle. Näiden tuhlaaja-poikain
avoimessa kirjeessä Venäjän
kansalaisille sanotaan m. m.: :
. «Mobilisoituina taikka olosuhtei­den
pakosta Neuv^sto^Venäjän vihol­listen
riveihin joutuneina tuli meistä
vasten tahtoamme vääryyden ja vä-kivdlan
palvelijoita kansan tahtoa
vastaan. Eoropan porvarillisten hal­litusten
pystyttämä ja terrorin koos*
sa pitämä valkoinen armeija lysähti
läjään kuin saippuakupla. Jokaisen
fiotilaan valtasi kammo huomatessaan
taistelevansa veljiäinme ja toverejam
me ^vastaan. Mutta nyt olemme me
telineet lopun valheesta ja' petokses-ta^
Kansalaiset; älkää uskoko veijarei
hin, jotka ajelevat raskalaisilla au­toilla.
Älkää luottako heidän saalis­ta
vainuaviin agentteihinsa'!»
Neuvostohallitus on' nyttemmin
myöntänyt täyden amnestian kaikil­le
näille tuhlaajapojille ja kehotta­nut
mitäkin, jotka vielä ovat ulko­mailla
nälkää näkemässä, palaamaan
sosialistiseen isänmaahansa, joka on
Iqrllin voimakas — uskaltaakseen, ja
kyllin ylevämielinen, antaakseen heil
l e : anteeksi ja antaakseen näillekin
harhaanjohdetuille kylliksi työtii ,^ja
ruokaa. Ja kaipa heidän luulisi saa-neenf
•Vfrangelilaisesta ja hänen rans­kalaisesta
imperialistisesta komennos
ta niin palJ9n oppiakseen (nämä jouj
kot kun jätettiin Konstantinopoliin \
y. muualle alastomina ja nälkäisinä
oman onnensa nojaan, Krimin romah
duksen jälkeen) etteivät enään tois­ta
kertaa rupea vehkeilemään prole­taarista
isänmaatansa vastaan, vaan
kiltteinä poikina alkavat työhön ja
toimintaan sen rakentamiseksi suu­reksi
j a vahvaksi ja onnellisemmaksi
maaksi^mailmassa.
«DJenJu nietu» Kereoaluii «halli-taa
» makaukyvyton,,
Amerikan rahastosihteeri ilmoitti
joku aika sitten, että Kerenskin halli
tuksen edustajan allekirjoittamat v^l
kasifoumukset 187 miljoonan dolla­rin
lainasta ovat aikamäärältään um­peen
kuluneet; Velka lankeaa näin­ollen'
maksettavaksi korkoineen heti,
mutta mihinkään toimenpiteisiin ei o
le ryhdytty koron eikä itse päävelan
saamiseksi. Velka korkoineen on nyt
yli kaksisataa miljoonaa dollaria.
Näin se käy, kun ollaan kärkkäi­tä
tunnustelemaan kaikenlaisia «hal­lituksia
». Paljoko lienevätkään kaik
ki liittoutuneiden tunnustamat «hal­litukset
» tehneet Venäjän laskuun
vippauksia, joiden takasin saamisek­si
lakkaamatta juonitellaan uusia
«kansannousuja» «uudestisyntyvän»
Venäjän nostattamiseksi.
Mutta ei sittenkään vain Ameri­kan
hallituksen-sisu anna perään että
se tekisi lopullisen pesäeron Kerens­kin
«hallituksen» edustajien kanssa,
vaan antaa niiden yhä vehkeillä A -
merika^sa Venäjän kansan virallista
hallitusta vastaan. No, antaa ameri
kalaisten hallitusherrain maksaa op­pirahoja
edelleen.
-Agitatsioonissaan työläisten ja t a -
Ionpoik£(in Neuvostovaltaa vastaan
koettavat vallankumouksen viholliset
horjuttaa uskoa työläisten solidari
suuteen, £ekä katkaista ne aina lujit­tuvat
ystävyyssiteet; jotka yhdistä­vät
Venäjän ja muun Euroojah prole
tariaatit toisiinsa. Sosialistisesta v a i
lankumouksesta Idässä puhuvat men
shevikit j a e8.-errät kuin jostain se­littämättömästä
utopiasta, pakoit
taakseen venäläteen työläisen laske­maan
kohottamansa vallankumouk­sen
punaisen lipun. vSiUä saadessaan
kukistetuksi Venäjän vallankumouk­sen,
uskovat he antavansa kuolmis-kun
kansainväliselle; vallanknmonksel
ie. Voidakseen estäJI ^ r o l e t a r i ^ t i ii
vapaustaistelua, tekevät he uuden
hyöKcäyksen Neuvosto-Venäjää vas;
taan,, .-.v^^-^jO
Mlutta tQtuus puhuu heitä vastaan.
Joku aika sitten tuli Saksa temmellys
paikaksi.,tai8t^lussa porvariston ja
proletariaatin ^välillä j a vaikka Sak­san
hoskelaisille , onnistuikin 'pysyä
pinnalla, ei heidän voittonsa tuonut
vpittajille rauhaa, sillä he tietävät tn
levaisuuden tuottavan heiUe yllätyk­siä.;
V ' ' • / - . • / v : . ^ , -
Merkille pantavaa on myöskin U n
, karin proletariaatin iokemukget.
Huolimatta niistä raskaista kokemuk
sista, joita yasta-vallahkumouksen
voitettua tyranni, Horthy valkokaarti
läisinen on Unkarin proletariaatille
tuottanut, alkaa sielläkin taas poliit-,
tisia liikehtimisiä. \
Englanti oh saanut niskoilleen laa
jälle levinneen lakon kiyihiilituotan
non, alalla, joka on tärkein te­loja
maan tabudellisessa elämässä,
sillä hiilet ovat teollisuuden leipä.
Täniä ön jo toinen työn ja pääoman
välinen taistelu puolen vuoden ajcl
la Englannissa.
Päätökset j a puheet kivostyoläis-ten
konferenssissa antayät meille sei
yän I todistuken siitä| ettö työläiset ai
kav^t herätä tuntemaan itsensä kyl­lin
kykeneviksi hoitamaan kaivokset
ilman verenimijöitänsä; sillä, kuten
vokset ja tekee työn .niissä aivan yh-vokse
ja tekee työn niissä aivan yh­tä
byviii vaikka herrat eivät olekaan
ohjaksissa kiinni. '"'
Työväen kamppailu idässä el lak­kaa
eikä lamaannu. Helmikuun lop­pupuolella
onnistuivat Armenian vai
tiaat iiittölaisvaltojen avulla muodos
tamaantilanomistajain j a kapitalis­tien
vallan Armeniassa. Vaan Arme
nian: työläisten ja talonpoikain ur­hoollisuus
teki lopun imperialistien
palkka-renkien seikkailusta, vapaut­taen
Neuvosto-Armenian pääkaupun­gin,
Erivan, ja kohottaen siellä uu­delleen*
työn lipun.
Abhasissa on julistettu uusi 'sosia­listien
Neuvosto-Tasavalta.
/Liittolaisyaltojen pyrkimys, saada
vaikutusvaltansa laajennetuksi yli
rikkaan Kaukaasian,; epäonnistui täy
dellisesti; Armeniassa, Grusiassa,
Aberdisissa j a pöhj.-Kaukaasiassa lie
huu taas neuvostolippu ja vallanku­mous
seisoo varmalla pohjalla koko
Kaukaasiassa.
VallankamookseUisten taisteli joit*
ten vallankamppailot käyvät yhä eel-vemmiksi
Lännessäkin j a Neuvosto­vallan
uudet voitot Idässä antavat Ve
näjän proletariaatille täyden varmuu
den siitä, etteivät be ole eristettyjä,
eivätkä seiso yksin, ne antavat var
muuden, maailman vallankumouksen
kasvamisesta, sen pikaisesta lähene
misestä. — (Pietarin «Isvestija».)
Itsemiirliat
Nykyisen vapaankilpailun aikana
on olemassa tavattoman monenlaisia
epäkohtia ja monenlaista pahaa, ja
porvarilliset! yhteiskuntaolojen tut­kijat-
ovat kärkkäät selittämään mah
dollisimman monta pahaa johtuneek
s i joistaMn muista vaan ei yhteiskun
nallisista syistä.. Yksi sellainen pa­ha
on itseinurhat, joista porvarilliset
tilastotieteilijät, tutkiessaan niiden
syitä; jättävät vain hyv^h pienen o-sah,
jonka he arvelevat aibeutuneen
taloudellsiista huolista.
- M u t t a kulmminldn, ei mikään muu­kaan
paha n ä : ^ olevan sen riippu­vaisempi
yhteiskunnallisista laeista
kuin oh itsemurhat. Ihmisten hen-kilökO|
htaiset tavat j a vaikutelmat
näyttävät; luovan kyllä hiukan eri­laisia
edellytykBiä itsemurhan' teke
mjseen eri ihmisissä. Ne vastukset,
jotka syökse^yät toisen kuolemaan, e;
vatvoi liljoin järkyttää toisen njielert
malttfaT^iCuitenkin kun tarkastaa tä
tä asian tilaa ^yleisemmin, niin on
havaittavissa mitä täsmällsiin yhden­mukaisuus,
N^'oka alkuaan on heijas­tus
sanloista laeista, samoista yhteis­kunnallisista
syistä.
Kun tarkastelemme vuosittain j u l
kaistuja itsemurhatilastoja, ja niideii
jakautumista säädyn ja toimialan mu
kaan, iedelleen valtioitten ja paikkär
kunnittain, niinnäemme saman sään^
nönmukaisuuden. Näemme vuosi
vuodelta toistuvan samat luvut, muu
tos on vaan,se että ne säännöllisesti
suurenecj niitä pitemmältä ajalta tar
kastaessa.
Me emme selitä kuten porvarit, et
tä Vjam itsemurhat on johtuneet yh­teiskunnallisista
syistä, jotka on a i
heuttanut elantohuolet, työkyvyttö­myys,
tai jotkut muut samanlaiset
taloudelliset vaikeudet. »Vaan me nä
emme että tämä nykyinen,yhteiskuu
ta on aivaii liian monimiltkainen kö-raukset^
ei ole niin helposti huomatta
raukset ei ole riin helposti huomatta-yissa
ja ymmärrettävissä.: Sillä on
olernassa varsinaisten • tjaloudellisten
huolien rinnalla koko jöUkko monia
muita huolia j a vastuksia, jotka on
s j ^ ä itsemurhaonnettomuuksiin, jot
ka on alkuisin samoista syistä. M . m.
olemassaolon "epävapnuuden 'tunne,
joka ei jätä tässä; hurjassa kilpajuok­sussa
hetkeksikään rauhaan'työläis­tä,
enemmän» • kuin liikemiestäkään,
ja yhä lisääntyvä sairaus ja'hermos­tuneisuus,
jotka ovat välttämättömiä
seurauksia nykyisistä työ- ja asunto-oloista
; edelleen juoppoudesta y.m.
epäpuhtaista vaikutteista johtuu suu
r i edesvastuuttomuus \ja rikokselli-suusi
. Kaikki nämä yhdessä vaikut­taen,
ja vahvistaen toisiaari, muokkaa
sen maaperän, josta itsemurhien synk
kä henki korjaa säännöllisen, j a vuo­si
vuodelta yhä suurenevan sadon.
Kuten jo sanottu, pintapuoliset, yksi-öllisen
elämän' käsityksen omaavat
.... Mukava valtiomies.
Pariisin rauhankonferenssin aika­na
herätti sanomalehdistön tuomiota
emiri Feisal, joka toisen arabialais-joukon
johtajana teki Syyriassa pal­veluksia
-turkkilaisia vastaan taistele
ville englantilaisille. Hänestä kerro­taan
mo;ita hauskaa kaskua, m. m.
sellainen, että kun erään sanomaleh­den
edustaja kerran tiedusti hänen
mielipidettänsä niistä valtiomiehistä;
joita hän oli konferenssissa tavannut,
vastasi Feisal:
Ne ovat samanlaisia kuin nykyäi-kaiset
taulut -Ne pitäisi ripUäiaa
gallerian seinälle vaan ka'uiÄ$ \sX-soitavaksi.
Eräänä kertana iran I^cliön ^ y i n -
menen miehen nfeuvöat6sääi> Ijeröstell
ranskalaisten oikeutta^ Sj^aän Iriial^
retkillä,kääntyiFelsdK tämän piidleen
ja kyöyi r^ästettavasti:
— En tunne oikein hyvih historiaa,
olkaa hyvä kuka meistä voitti risti-retket.
Kerrotaan, että hra Balfour oli ker
ran tiedustellut Feisalilta, mitä hän
piti Englannin hallituksesta. J a hra
Balfour sai vastauksen:
—- Se saa minut ajattelemaan ka­ravaania
erämaassa. Etäällä näkyy
valtava karavaani. dromedaareja, jot­ka
laahustavat toistensa jälessä hie­kassa.
Kun lähestyy karavaania ta­kaapäin,
huomaa, että viimeinen dro
medaari on sidottu edelliseen ja
näin aina kukin vuorostansa edeltä­jäänsä.
Kun viimein pääsee karavaa­nin
alkupäähän, huomaakin että koko
joukkoa johtaa pieni aasi.
Oikeistotuplajuulaisten alhainen
luokkamoraali. V
Joutuessaan huonolle puolelle ny­kyisissä
suuntaväittelyissä, puolusta­essaan
huonoa asiaa, ovat oikeisto-laistuplajuulaiset
käyneet sangen är-yisiksi
ja hermostuneiksi ja alkaneet
käyttää mitä alhaisintft hävyttöfliyyt
tä suuntaväittelyissä. Niimpä Antti
Vitikainen' äskettäin <Mamm&»-Viti-kaiselle
lähettämässään kirjeesi, it
se tunnusti käyttäneensä hävjrttö-^
myyttä toveri Matfi Kainua vastaan,
hänen puhuessaan Dultithissa Kol­mannen
intemationälen kahtian giio
lesta. :•
dhisholmi^liiht 'bn eri ''ryhmissä öl
leitten työläisten soliäärisUus jo riiin
siiiiri, että he pälttivät V i Ä työ­väen
kahsäuiv^is^ jtihläpäii^ yh­dessä
sekä tupU^uulalset että SSo:-
laiset. Töisätapuolen kutsuttiin juht
laptifiujaksi toveri S. Alaniie jä toi-i
seltapuölen i^väeh Opiston «röh-verajröm
^ 0 . HTutf Kunrohve&i
syöri aijöttiiii esittää ensm puhu­maan,
tekeytyi. iiän hnönoyointis4käi
äaÄefisä puolesta ja pyysi ' aikaa
«kuräcunsa selvittely^ Alanteen
puheen; aikana. Sitten öliidn roKves
syörin kurkku selvennyt niin hyväk­si,
että iiän läsK; pitkän parjaustui-van
näytteeksi millä' tavalla öikeis^
totuplajuulaiset harrastavat työväen,
solidarisuutta j a pyiiittävät kansain­välisen
köyhälistön suurimman juhla
päivän. Chisholmin S. S. Osasto jul­kaisee
asiasta Työmiehessä. seuraa­van
selostuksen, jotq ei toiseltakaan
puolelta ole kumottu:
Kenen asioilla liikkua George
Humon ?
Chisholmin ^..s. osasto kokoukses­saan
t. k. 2 p. päätti julkisesti mitä
j.VTkimmin pahekusua Humonin me­nettelyä
hänen käyttäessään väärin
hänelle vappu juhlapuhujana uskot­tua
luottoa, parjaamalla mitä hävät-töraimmin
I^Vtt' liiton vasemmisto:
i-yhniää ja juuri vankUaah teljetyltä
tovereita. . '
Ja että puhumme koko juhlayleisön
ihmiset t S m niin koin niin monessa
m u i m tapaoksessa eivät katsele a*
siaa syvemmin. He vaan näkevät a i
na sen ulkonaisen syyn, joka kussa­kin
^pauksessa lienee kuulustelu­pöytäkirjaan
merkitty. He selittä­vät
että niin j a niin monta prosenttia
tapahtuneista itsemurhista on oUut
seuraus esim. juopottelusta, ja niin
monta prosenttia synkkämielisyydes­tä
—- «Syy tuntemätoin» j.n.e. Esim,
Yhdysvaltain hallituksen tilastotoi­misto
jakaa Yhdysvalloissa viime vuo
den aikana tapahtuneet itsemurhat
seuraavalla tavalla, joita on kaikki­aan
tapahtunut 14,965, jotka on i l ­miotettu
hallitukselle. .
• Epätoivo
Sairaus .
Syy tuntematoin
Juoppous .
Kurjuus .....
.Mielisairaus
Onnetoin rakkaus
Liikepettymykset
8,404
2,040
1,572
826
1,083
' 672
265
103
Mutta eikös näistä yllä luetelluista
tapauksista hyvin monet, jos ei lähes
kaikki ole alkusin niistä epänormaali
sista oloista, joissa suurimman osan
ihmisiä täytyy tänä päivänä elää.
Meitä ihmetyttää se, että esim. epä­toivo,
syy tuntematoin, sairaus, kur­juus,
mielisairaus ja juopous, on iase-tettu
eri'Sarakkeille. Meidän käsit­tääksemme
olisi nuo kaikki voi^t
ilman muuta asettaa yhdelle sarak­keelle,
ja asettaa nimeksi oike^ ame­rikkalaisilla
suurilla kirjaimilla NÄL­KÄ.
Sillä onhan aivan luonnollista,
että epätoivon varsinainen syy on näl
kä( sitten «syy tuntemakin» lienee
ainakin 70:ssä tapauksessa sadasta
sama. Sairaus, johtuu myös aivan
liian usein yhteiskunnallisista epäkoh
dista, sopimattomasta ravinnosta, ja
huonoista 'asuntoloista. Ja kurjuus
kait myös johtuu siitä, että ei ole o-lemassa
toimeentulomahdollisuuksia.
Mielisairaus useammassa tapauksessa
johtuu myös samasta syystä. Ja on­netoin
rakkaus, vaikkapa me myön-täisimmekin
etta tässä on joskus vai­kuttamassa
hetkelliset tunne syyt,
niin kumminkin onnettoman rakkau­den
syy useassa, tapauksessälon myös
syvemmällä kuin miltä se pinnalle
näyttää; Liikepettymykset — se
kyllä kjiulostaa hyvin hienolta itse
murhan syyltä, mutta mistäkö se l i i -
pettymysten syykin lie löydettä­vissä.
Kuuluisa historian tutkija ja tilas-totieteiljä
Gusta:v. Bang myöskiiTtut
kiessaan itsemurhatilastoja, on tul­lut
siihen lopputulokseen, että koin
yhdeksänkymmentä prosenttia sadas­ta
itsembrha tapahtumasta tapahtuu
taloudellisista syistä.. Tämä kuulu
kirjailija sanoo m.m. kirjassaan «Ny­kyaika
» että itsemurhia tapahtuu suh
teellisesti paljon enemmän teollisutw
maissa, kuin esim. Itävallassa, . V e n ^
jäilä ja Norjassakin,. /jotka oh^-eiu-päässä
maanviljelys maita. Ja taas
teollisuusmaissakin niitä tapahtuen
monta, kertaa enemmän kaupungeis­sa
ja teollisuuskeskuksissa, kuin maa
seudulla.
Jakaessaan ne taas ihmisten sää­dyn
ja toimialan mukaan näkee hän
itsemurhia tapaht. aivan hyvin har-von,
jos ollenkaan papiston ja valtion
virkam. keskuudessa, l^äillä toimia-
Caiadan
Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEUJIAAVAT:
S 4öiLjähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30—S^n-
5 lähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00--$100 on
= $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.
i Box 6$,
i Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T . Hill, 214 Adpl»- •
s St. West. • \ ^'5
loilla kun on aina hyvä ja säännölli­nen
palkka, niin heid. ei niin ollen ole
tarvis väsyä tähän elämään,kuin taas
lähes kaikki itsemurhat tapahtuu
vaan viarsinaisen palkkatyöväestön,
koulunuorison ja pikkuliikemiesten
keskuudessa. Pikkuliikemiestenkin
keskuudessa niitä myös tapahtuu
paljon taajemmin paniikki vuosina,
kuin taas paljon harvemmin teollisuU
den nousuaikoina, jolloin vähän «har-vernmin
sattuu niitä liikepettymyk-aia.—
..
Niissä maissa, joissa jo niin sanot­tu
sivistyneen köyhälistön vara-armei
ja alkaa olla suhteellisesti samassa
asemassa kuin varsinainen teollisuus
työläisten armeija, se on, heitä on
paljon ^emniän kuin on saatavissa
paikkoja, niin juuri niissä maissa i t ­semurhien
lukumäärä hirvittävässä
määrin suurenee vuosi vuodelta, juu­ri
koulunuorison keskuudessa. Esim.
Suomessa kansanvalistusministerin
julkaisemien tilastojen mukaan on
siellä itsemurhat hämmästyttävässä
määrin vuosi vuodelta suurentuneet.
M.m. viimeisten kahdeksan vuoden
ajalla on Suomen opiskelevan nuori­son
keskuudessa tapahtunut keski­määrin
174 itsemurhaa vuodessa .ja
116 itsemurha yritystä. ^
Suomen kansanvalistusministeri
myös koittaa 'löytää syyn kussakin ta
pahtumassa. Ja 59 :ssä tapauksessa
hän sanoo olleen aina syynä erHtoisei
huolet. Siis aineellisten varojen puu
te, joka on esteenä pääsemästä eteen
päin kouluuralla. - /
Että itsemurhat on mitä läheisem
mässä yhteydessä vallitsevien yhteis­kunnallisten
liikkeiden kanssa, tämän
todistaa myös se, kuin huomattavim-missa
Europan maissa, enneii'sotaa
tapahtui vaan noin 25—26 itsemur­haa
100,000, asukasta kohden, mut­ta
nyt suursodan jälkeisinä vuosina,
kuin monet Europan maat ovat muut
tunut kurjuuden • erämaiksi, kuten
niitä nimittää kuuluisa rahakuningas
Vanderlip, on niissä itsemurhat tul­leet
aivan inuotiin, Icuten on asiain
tila Itävallassa, Saksassa ja Unkaris­sa,
joka on enemmän maanviljelys-maa,
on ennen sotaa tapahtunut itse­murhia
vaan noin 64 vuotta ^kohden.
Nyt niitä tapahtuu yksinomaan E^uda
pestissä, Unkarin pääkaupungissa,
noin lÖOO kuukaudessa. Esim tämän
vuoden maaliskuun ajalla ilmoitetaan
Budapestissa tapahtuneen 1,200 itse-puolesta,
sitä todistaa se, että Se­veri
Alanteen yleisölle lukema van­geille
'lähetettävä tervehdyssälikösa-noma
"yksimielisesti hyväksyttiin. J a
edelleen olkoon mainittu että vappu-uhlait
olivat toimeenpantu IMMmi
faaraosaston ja s. ».osaston toimea-;
ta tärkötuksella kasvattaa tyÖVäesrj
tön sölidäristiutta, ^Vaatia luökkavan-igeille
vapautta y.\m. Suomalaisiksi
puhujiksi oli hommattu Uiiion puöles:
ta 7». Humon j a s. s. o^ston puo-l
lesta S. _ Alanjfe. ositettiin ensin pö-hiiitfaan
"HUmon.Hän kuitenkin pyysi;
että Äianrie "puhuisi eniin, ganöi äa-i
riensä olevan huonossa klmnossa j a
etIS hänellä Alanteen puheen aikana
öiisi aikaa sitä selvitellä, t^mä ilmei­sesti
ollen väin teennäinen syy *täp^
koituksella saada pqhua viimeiseksi
mitä tahtoo kenenkään hänen puhee­seensa
kajoaiäattafja isen /tilaisuu­den
hän saikin. Hän kohdisti puheen­sa
i^eehsä pfoliitiista toimintaa jä
kölinätta:kansäiiivälistä Vastaan m i ­tä
ruökottomimmalla tavalla, nimi-tellen
poliittisen toiminnan kannatta
jia päiikähulluksi. Vanlriläan teljetty
jen iww:läisten tovereiden sanoi
olevan mielisairaita (joskäan-ei heitä
vielä ole viralliseni mielisau-aiksi
julistettu, kuitenkin ne niitä ovat),;
ahtaen ymmärtää heidän paikkansa
olevan* vankilan — ja ^ i n siksi että
he ovat herra professori Humonilta
lupaa kysymättä uskaltaneet puolus­taa
Kolmatta Kansainvälistä ja sen
ohella poliittista toimintaa. Ja osot-taaksemme
että Humon ei ole I.TV.
W.>liiton asioilla, lainaamme Tie V a ­pauteen
julkaisusta feirjotuksesta: I.
W. W. ja sen suhde kansainväliseen
työväenliikkeeseen kohdan, joka kuu
luu: «Me pyrimme ottamaan sellai-nse
ohjelman, rnikä antaa meille t i ­laisuuden
kehittää uusia tak-tiikkoja
j . II. e. kriitillisellä aikakaudella. Y k -
simpä meidän kantamme parlament-murhaa.
Ja suhde on aivan sama toi
sissa kaupungeissa, ja maasendnlk
myös. Ja elämään kyllästymiseen ri
nyt .luulisi olevan- syytä Unkaris»
y^lassaolevalla luokaUa, he kiunyL
määrin mellastaa. Tämä i t s e n i
en paljous täytyy, siis pääasiana ta-pahtjia
sen osan ihmisten keslmn'
dessa, joiden elämän mahdollisnj
det monessa tapauksessa on tehtv
melkein mahdottomaksi.
Vasta, sitten kuin tämä kapitalL*.
nen,maailma on tehnyt itsemurhaa,
se on, kuin syy on poistunut,
ta sUloin ei ihmisten tarvitse loMt.
taa elämäänsä ennenkuin se Juonnoffi
sella tavala loppuu. — E.Waien
Toukokuun 5 p. Port Williamm t
S., O m näytelmäseura esitti Temp.
pelin näyttämöllä «Kerjäläisnäytteli-jatär
». nimisen näytelmän. Kappafö-sisältönsä
puolesta on paikallaan
meikäläisten näyttämöillä. Aaiheea'
käsittely ja juonen eheys on luetta­va
kunniaksi kappaleen suomenkieli
H y k e , I l e Siinä sek^^^^
«an näyttämö tähdet .nousevat pinnal
le loistamaan. Kuinka taas kadulta
temmattu meidän työläisten rlveisti
nousee .'todenisia taiteilialahjoja o-maavä
henkilö, koitetaan mitä pirnl-
IisimmiUa keinoilla tuhota. Lyhyesti
«Kerjäläisnäyttelijätär», on kappale^
mikä hitaasti vanhenee.
Esityksestä myöskin sanottakoon
muutama sana: Bernstein, vanha.-
näyttelijä,. Y . JIamari oli paikallaan.
Jo romukoppaan heitetty, mutta sil­ti
kaikesta sielustan todeJKnen näyt­telijä
tekee luokkakappaleen. On­nistuakseen
hyvästi sen esittämisessä
pyytää porvrjllista näyttämötähtei
esittämään pää osaa, mutta saa las­taukseksi
mitä syvintä ivaa ja pill-
Tähden luona kohtaa erään ker
jäläistytön. Kuulee sen laulavan ja
huomaa että kerjäläisessä piilee suu-'
ri sielu, ottaa tytön luokseen ja puut­teesta
huölimatt «päättää l&svattaa
taariseen toimintaankin nähden oii
tämän luontoinen, vaikkakin .&4 on
varma. Hile olemme ei-poliittisia, mut
ta ei politikkavastaisia, kuten monet
väittivät, ja jotTcut meidän jaspista
Voiva;t ollakin.* Me päitämme, että
taloudellisen järjestön olemassaolo
ÄmerikäMäyallitseyain olosuhteiden
alaisena tulee soi^^ Ja se viral­lisesti
^jfhtjry ottamaan osaa väa-leilun.
SentäTiden meidän ohjelinäm
me öh: «Me Ineltäydymme olemasta
liittölaisehii niinlcBän i)otiittisen tai
pbliittisvastaisen lahlcbn kanssa
me olemme ei-poliittisia». Tämä tar--
köttflä, että jäsenemme voivat yälita
oman ylöilöllisen poliittisen suun­tansa,
E i ole epäilystä HMhin snun-taah
he toimivat omatessaan terveen
luokkakatsomuksen taloudellisten k y
symysten innmärtäm'iseSs2t>,
Edellä ölevaäta siis selviä, että
mainitut iwwaäiset eivät ole teh­neet
periaatteellista vääiryyttä liitolle
agiteeratessäan Kolmannen Kansain­välisen
puolesta. Humonin lailla n ^ -
tä rohkeita eturintamamme luokka-taistelijoita
eivät ole uskaltaneet ka­pitalististen
oikeuslaitosten syyttäjät
kään syyttää eikä parjata. Vankila-päällikkökin
kehuu-heitä kaikkia jär
keviksi ja älykkäiksi miehiksi.
S." Alanne pyysi häntä, Humonia,
peruuttamaaij syytöksensä. Hän pe-ruuttikin
syytöksensä L. Laukkia koh
taan, sanoi Lankin olevan opettajan­sa,
vaan pysyi tiukasti toisia, eten­kin
Tannerta kohtaan tekemässään
syytöksessä. Sanoi hänen mielenvi­kaisuutensa
tiedettävän Chicagossa­kin.
Mitä .ajatteiette moisesta työväen-puhujan
nimellä kulkevasta;oliosta,
toverit, jotka tunnette Tannerin y.m.
I.W.W:n luokkavangit? ' Chisholmin
s. s. osasto mitä syvimmin halvek­suu
ja paheksuu sitä että Humonin
laisia puhujia kuljetetaan puhumassa
työläisten juhlissa ja muissa tila-suuksissa
häväisemässä ja; parjai-massa
työväen esitaistelijoita. EikJ
tällaisille olisi, jo aika osottaa t
sinne minne he kuuluvat?
Chisholmin g. s. osaston puole Isf
Aug. Mattson,. Mätt MärkknU,
• Antti Klemetti.
Indu$,triali«tiii tuunnau jäljet niir'
. vat tUI2certomiikietia.
Industrialisti-lehden nssa 113
laistaan mainittua lehteä kustanta­van
lehden tili- j a toimintakertomn.',
jossa; käy ilmi lehden tuottaneen vi-meisena
tilikautena tappiota $5,285 -
18.;. Täm,ä epäilemättä toteaa sen \o
siasian, etiä mainitun lehden känni'
to; on: työlaisjöiikojen keskuudessa
huo^ttavasti hupenemaan: päo-
Johtokunnan toimintakertomuksesi»
ja; osakkeita omistavien ryhmien m
tukisista ilmenee epätoivoistius
den tulevaisuuteen nähden.
kurita tuo ilmi, että lehden mon^
mistä on esitetty Chicagoon ja >
pienentämistä kolme kertaa viiko^
Umestyväksi, mutta Johtokunta arr
lee että se tuskin sittenkään kanfl
taisi. ^ ,f-^,
Industrialistin Kannatusren^?
giniassa, Minn., arvostelee lehien
mitusta-ja johtokuntaa seuraav8=^^^
«Pidämmenykyisen toimituksen-tautumista
Venäjän vaHanknm^^^ :
seen liian arvostelevana.
me, että Venäjän toverit ovat s
taneet tehtävänsä olosubteistm ^
den onnistuneemmin, kon '
deltäjänsä valIankumouEt3!5tei
missään- maassa. Emme vaita,
'toimitus olisi siinä poikennut p^^
sfeIWW liiton periaatteilta,
näin arkaluontoista asiaa
väen lehden toimituksen tarww
kita,, ennenkuin siitä sanoo piJ"-