1921-05-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS i Canadan soomalaisen työväestSn ^enkannattaja, ilmestyy Sudbo* irysäa, Ont, jokatiistaf, torstai ja läfiantal H. PURO, J. W. SLUP, Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri VAPAUS (Ljfeerty) ^ ^^^^1 of Finnish Work-ers in Canada. Poblished in Snd' bnry, Ont» every Toesday, Tbursday and Satorday. Advertising rates 50c per col inch. Minimnm charge for single insertion 75e. Disconnt on standing ndvertisement. The Vapana is the best advertising medium aroong the Finnish Feople in Canada. ' Ilfflotashinta 60c palstatunmalta. />-> A l i n hinta kertaflmotuksesta 75e. —Euolemanilmotnkset $2.00 (muis» tovärsyistä 50c kultakin lisäksi). Eiblaos» Ja aviol. ilmöt. alin hinta 12.00, nimenmuutosilm. (monten kuin avioliittoilmotnsten yhteydessä $2.00 kerta. — AvioeroOm. $2.00 kerta (2 kertaa 98.00 Syntymä-ilm. $2.00 kettä. — Halutaan tietoj a osoteilmotukset $1.00 kerta (3 kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-idsta, joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana. TiLAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi kk. 76c Yhdysvaltoihin ja Snomeei), yksi vk. $6.60, puoli vk. $3.00 ja kiolme kk. $1.76. Tilouksia, joita ei seuraa ralia, et tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome S t , Puhelin 1088. Fosttosote: Box 69, Sudbury, Ont. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kir-' jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä. ^ • J . V. EANNASTO, liikkeenhoitaja. Begistered at the Post OffiCO De-partment, 0ttawa,>88 seconQ dass natter. Fuolueetdiitta' isänmaallisuutta Ne jotka olivat tilaisuudessa seuraamaan Winnipeg]n suurlakon jodr . dosta syntynyttä oikeusjuttua, muistavat varsin hyvin mitenkä kauniita isänmaallisia lauluja kapitalistit ja juttua ajavat hallituksen lakimiehet lauloivat» Me muistamme myöskin kuinka korskeita ja kiihottuneita syyt täjälakimiehet olivat, kun heillä oli tilaisuus syyttää lakonjoh^jia heidän muka yhteiskunnalle tekemistä rikoksista ja epäkuuHaisuudestaan. Samoin me muistamme kuinka nuo herrat ylistelivät meidän kaunista Ca inadaamme eli uljasta valtakuntaam me, jossa ei isänmaallisia tehtäviä suoriteta ainoastaan .rahan • tähäen, •vaan kansan hyvinvointia silmällfipi- • t a e n . ' Mutta iBänmaallistWsHn»t)n hyvin kiinmoava eli jostava asia ja merkitsee se erilaista osaa eri yhteiskunta-kerroksissa oleville ihmisille. Niinpä tuossa oikeusjutussakin me loppujen lopuksi tuIeMtnö AmBän mihin l i b o fraasit ja kauniit sanat olivat tar koitettuja. Isänmaallisuus kapitalis teille ja heidän rengeilleen merkit-see rahaa, paljon rahaa. Milloinkaan ei tämän päivän isänmaallisuut ta ole ajettu ilmjfe tarketusta hanfc Ida sen avulla rikkauksia, joita kpy-hät ovat kasanneet, vieläpä yksin vai tiorabastoonkin. Hiljattain julaistu raportti Winni. pegih oikeusjutun menoista puhuu tielvaä kieltä herrain, laulamasta isän maallisuudesta, jolla isänmaallisuudella niin mukavasti hankittiin kan . sair'"yhteisesti omistamia rikkjiuksia muutamain loijaieitten taskuihin. Oi kensjiittu tuli* kansalle makaamaan 186,774 dollaria, joka summa makset iiin lakimiehille syyttäjäin puolella, j a jakautuvat summat seuraavasti: A. J . Andiew8 $82.623.24, J . B. Coy-ne $26,826.00, S. J . Goldsetein $19,- 8,74.00 ja T. Sweatman $21,6$7. S i täpaitsi maksettiin pikakirjoittajalle 315 dollaria. Yllä mainittu summa otettiin n. s. aseistariisuutumisrahastosta. Kansan rahastot ovat loijareitten f isänmaallisuus- virikkeitä» ja niitä saadakseen i täytyy lakon johtoon valitut työläiset ; ja toimitsijat leimata epäisänmaallisiksi, joiden paikka on vankila. ; £ninl»han paljo maksettiin tuon oi- •keusjutun tähden käytetyille pinker-toneille, j a provokaattoreille, ei käytettävänämme ole numeroita, ^ i : - : ' ; - o määräksi esitettiin 6,000 jäsentL Canadan kapitalistinen sanomalebdistd joka on tämän järjestön syntymästä saakka mitä katkerammin bydkänoyt sitä vastaan, väarintulkinnut sen pyr kimyksiä ja tarkotuksia sekä toimintaa, koettaa hakea lohdutusta näistä työviraston esittämistä numeroista sammumattomalle vihalleen OBU.iia vastaan. Nämä Canadan teollisuus-pohattain, orjaisäntien, raharuhtinait ten ja kaikkien työväen-orjuuttajain likaiset äänitorvet selittävät kuinka OBUm jäsenmäärä on alennnut 60r 000 :sta 6,000 .-ieen, samalla kuin böi dän apurijärjestdnsä Canadan Trades & Labour Congi'eEsin-jäsenmäärä on kasvanut. / Tietoisilla ja asiaatunteville työ-täisille tuskin tarvinnee selittää, että näinä työviraston esittämät numerot OBUm jäsenmäärä on alentunut 60,- pidä paikkaansa. • • Kuitenkaan ei käy kieltäminen, et teikS OBU:n edistyksen j a kaBvaml< sen tiellä olisi viimeisen .vybdeksän kuukauden aikana ollut vakavia estei tä, jotka ovat olleet ja mahdolliset vielä jonkun aikaa tulevaisuudessa», kin, tulevat 'olemaan omiaan jäytä* mään sen n o p ^ kehittym. jobtöväk' si can. työv. »loudelliseksi järjestök< si. Ankara tyött. pn lyönyt, leiman sa kalkkiin työväen talottd^isiia:järjestöihin, vaasinkin kun otfi!J)äne^4^ao* mioon, ettei niiden jäsenistiiviäsjtl^ konaisuudessaan eipä edes 6!Bl6^ kaan - r ole voinut <oll8 syvän, selvän luokkatietoisuudeiV henkevöittä-mää. Työläisten joutumisella tehtaista, kaivoksista ja työpajoistaan työttömyyden taipaledig - ja-:kaduille on ollut toi8eltapuole'n;;,^i&1nnuttava ja epätoivoisa' vaikut^skii^Joskin on ollut beväitäväkin. Synkkieb fyjSttö-myyspilvien ilmestyessä teollläuuselä män taivaalle, kaikeksi onnettortitiii» deksi ilmestyi OBUissa juuri samaai^ aikaan järjestömuotoriidat, joita ei onnistuttu ainakaan l^etfmiten ratka! semaan selvittävällä, tietoisella välttelyllä ja. keskustelulla. Nämä riitai suudet jakoivat järjestön johtajat ja jäsenistön kahteen pääasialliseen suuntaan, nimittäin n.k. maantieteellisen toiseltapuolen ja toiseltapuolen teollisuuksittain järjestymisen puo-lu8tajiin, kuten jo aikaisemmin olemme selostaneet. \Vinnipegil. ryhmä pääsi ositt. muitten keskisten länsival tioitten adustajain avustamana viime syyskuulla! pidetyssä Port Arthurin konventionissa voitolle. Järjestön periaatejulistuksesta, karsittiin pois lauseesta, jossa sanotaan <One Big Unio näin ollen pyrkii järjestämään palkkatyöläisiä, ei ammatittain, vaan teollisuuksittain, luokittain j a luokkaetujen mukaisesti...,» sana t«oolli •liukiittain. Tämä muutos hyväksyt' tiin kyllä järjestön jäsenistön yleis-äänestyksellä, mutta siitä huolimaita - tunnustetaan ny t OBU m johdonkin taholta, että se on synnyttänyt suurta tyytymättömyyttä ja suurta riitaisuutta. Järjestön johdon taholta kyllä syytetään, että tätä riitaisuutta on pidetty yllä vain sitä varten, että joidenkin yksilöiden «sinnik käät pyrkimykset» saataisiin ajetuksi lävitse, kuten «OBU Bulletin» lausuu artikkelissaan, joka kai läKinnä tulkitsee winnipegiläisen johdon mieli-piteitä. Sama.lehti tekee väitteen, että «työläistenjärjestymisen pohjana on se selvyys mikä muodost. yhteisen pe rusteen heidän yhteenlittymiselleen, nimittäin että kaikki ovat työväenluo kan jäseniä». Epäilemättä. Tämä väite perusolemukseltaan pitääkin paikkansa. Mutta tämä voi pitää lähemmin paikkansa mieluummin työväen poliittiseen kuin taloudelliseen järjestöön nähden. Sillä järjestettäessä työläisiä menestyksellisesti ta loudelliseen järjestöön, tarkotuksella että he koisivat mahdollisimman tehokkaasti käyttää järjestynyttä voimaansa tämänpäiväisissäkin palkkataisteluissa, ei ole edullista järjestää suutareita, räätäleitä, mainareita ja metsämiehiä sekaisin samoihin järjes tö-yksikköihin. On kieltämättä otettava huomioon, että nykyinen kapitalistinen talouselämä jakaantuu t^knil lisistä tuotantoluonteisista välttämät tömyyksist^ visseihin haaroihin — te ollisuuksiin^ jakaen samalla työläiset näin eri teollisuuksien palveluksessa, ottamaan osaa samojen tavaralaji tsiismi tuntisi niin.ankaraa puristusta lakon johdosta kuin se nyt tuntee biilenkaivajain yleislakon Johdosta. ' Tämä seikka, että työläiset samois-, sa teollisuuksissa ovat biinteämmässä ja läheisemmässä kosketukessa toistensa kanssa, muodostaa, juuri oikean lähtökohdan työläisten taloudellisen järjestämisen muodolle. Eikä se suin kaan merkitsi sitä,-etteikö kaikkien teollisuuksien työläisillä, se on, työläisillä luokkana ole samallaiset e^ut. Mutta käytännöllisen ^ja menestyksel lisen järjestämistyön suorittamiseksi on juuri välttämätöntä, että heidät järjestetään sellaisiksi yksiköiksi kuin teollisuuselämä jo heidät jakaa, nimittäin teollisuusyksikköihin ja niistä muodostuviksi teollisuusjärjes-töiksi. Näistä järjestöistä el tarvitse, eikä saakaan muodostua samanlaisia toisiaan vastaan tapp.ja toisilleenennakko luuloisia ksteja, kuten vanhanaikaisista ammattiunioista> ^uten. OBUis-isB olevat teolUsnukmttnin ^'^ijestymi sen vMustajat vatlävät täydyn. Niimpä OBU Bulletin esim, myön-. tB,eräässä artikkelissaan, polemisee t^ttbaaji «nsin aika tervailu: ieoUisuuk Ättaiii'iajest^isen ijqolejtajia vaa-ta& n, ihyk0p jgn - työläisten luokkaetujen ttuikjafi^ M s t y ä te ollisuukaittain». 'fa lehtf- liggi, että «syynä siihen miksi peri«atfohjel oaiin tehtiin edcllamainitto.^'^ olitVslca OBU ei ole yksinomaan te-oIIiSBDSaniQ sen sanaa.yleisimmässä nerliitirkfeessä». SrdeDeen leÄti myöntää, että sellai sissa teoUisuuleissa tai työaloilla, ku en esim. / • piiutav^rateollisuudessa, kaivosteollisuöiÄ ja rautateillä^ on työläisten Väittämättä järjestyttä vä teollisuuksittain. No. Nämä ovat jo suuria'myönny yksiä. Tuskimpa on tahdottu väittää tään äärimäistenkään teollisuuksit- ^ i h Järjestymisen puolustajain thol-a,> ettÄ kaikkien pienten työalain työ 0tef€n, mitkä työalat eivät muodosta Canadassa yli maan ulottuvaa suur. ta teollisuusalaa, täytyisi tttiöd.ofiiaa erikoinen»teolllsuusjärjestönsä; Mut-ta sen sijaan on juuri taisteltu lujasti sen kannan puolesta, että sellaisten teollisuuksien alalla, kuln puuta-yarateollisuuden, rautatieliikenteen ja, kaivosteollisuuden aloillai jotka muodostuvat kiinteän kokonaisuuden valtamerestä toiseen, on ei ainoastaan edullista, mutta myöskin aivan välttämätöntä järjestyä teollisuuksittain, Sen sijaan tällaisessa laajassa maassa toiseltapuolen on kieltämättä työläisille välttämätöntä kiinteä paik kakunnallinen yhteys,' joka muodostuu OBU :n eri järjestöjen muodosta mistä paikallisista keskuskomiteoista. .Toivottavaa olisi että OBU:n niin johdon kuin jäsenistönkin keskuudes sa päästäisiin näistä järjestömuoto-riidoista yhteisymmärrykseen, jolloin se kykenisi jällen saavuttamaan jouk kojen luottamuksen ja kykenisi eMt-tämään vastustajilleen yhtenäisen rin taman. Tällöin se myöskin kykenisi elpymään siitä lamaannuksesta mikä sitjl nyt jäytää. tun laboamiskriisin todellinen luonne eijteoten Sakealle' tekemässä korvaus v^timuksessa, samaten kuin siihen yhdistyvässä yla-Schlesian kysymyksessä. Kummatkin riitapuolet huomaavat p^rin selvästi, että vaikeuksista on mahdoton - suoriutua. Samalla ollaan täysin tietoiset siitä, että on aivan hydytöntä tehdä sen johdos ta minkäänlaisia johtopäätöksiä. E n - tente tietää, ettei se koskaan saa Sak saita vaatimaansa tkorvausta. Saksa taas on virinä s i i t ^ ^ttä sen on tehtä väententelle uhrauksia, jotka käyvät sille ajanpitkään ylivoimaisiksi. Ne ovat siksi pakoiteiut molemminpuo-lisiiri myÖiihirtyksiinV' sopjmukMen, josta.ei ole kummallekaan Minkäänlaista- bnpjehnosto; ;Mutiu^ eivät he enää; voikin keskinäisiä välejään yhtähelposti kuin ennen; Niiden on !o]b?ttav| Neuyosto-Venäjä myös laskuiJbj^;v '|fitä- vaikea on sille ententen esimtyeMä välimiehenä. Sallalaisesta enemmistöstä t u l laan tuskin piittaamaan sen enempää. LujoltaÄ imi^ että varsinaise teollisuuskeskukset (kuten Pless, Bybnik), joissa puolalaisilla oli etiem mistö, tiai joissa saksalaisilla oli vain hiukan suurempi äänimäärä, ;<Beu-ten, Handenijurg) joutuvat Puolan yhteyteen «Ylä-Schelesian kysymys-tä » 6i kummassakaan tapauksessa o-le tyydyttävästi ratlmistu. E i yksikään asianomaisen, oli se. sitten Saksa, Puola taikka entente kykene rat-klisemaan kysymystä omaksi edukseen. \,v;-'-\ - - Kuolevan kapitalismin pinnalliset taudinmerkit häviävät siis ajoittain, mutta sen. sisuksissa jatkuu mätäne-minen hitaasti j ^ varmasti. Sieltä saa vat uudet ristiriidat alkunsa, ristirii dat, jotka joutuvait kohtalokkaampiin seurauksiin. Porvari«to ei kykene lopullueiti rfitkaisemaoa •itaiaia ris-tiriitojaan. Se ei uskalla tehdä asioista lopullisia johtopäätöksiä, koska ne ovat liian masentavia. Maailman sota oli viimeinen yritys tässä sub-teessä. Se ei onnistunut ja porvaris to kadotti samalla kykynsä ohjata yhteiskuntaa omien tarkoitusten ja e tujensa mukaisesti. Suurinkaan talou dellinen kyky tai vältiomiesnero ei voi muuta kuin korkeintaan muuttaa Kykeneekö OBU elpymään lamaannuksestaan 1 Kapitalistilehdet ovat lyöneet suur ta mynttiä viime aikoina sen johdosta, että Canadan hallituksen työdepar- •tementin virallisessa kuukausilehdes-sä «The Labour Gazettessa» esitetä tiin numeroita erinäisistä työväen ta löndellisista järjestöistä Canadassa, j a o t t a tässä tilastossa OBU:n jäsen- kemaan lakkoaan, ei Englannin kapi-en^ iaka-aineitten hankintaan ja nii den jalostamiseen. On luonnollista, että näin ollen saman teollisuuden työläiset^vat^amaa tavaraa tuottaen, kiinteän läheisessä yhteydessä, kosketuksessa j a etuyhtäläisyyksien sitomia toinen toistensa kanssa. Niim pä esim. jos Hiilenkaivajat Isossa B r i - ta.tiniassa olisivat vain kyläkunnittain järjestyneitä yksiin''massaj5rjes-töihin toisten teollisuuksien työläisten kanssa, eivät he kykenisi aikaan saamaan koko maata käsittävää eheää biilenkaivajain yleislakkoa, kuten he nyf kykenevätj;<?kemäan. joka on juuri heidän kiinteän teollisuusjär-jestymismuotonsa ansio. Jos hiilen-kaivajat esim. vain Skotlannissa olisivat menneet lakkoon »ja vaikkapa he olisivat saaneet muutamin paikoin muittenkin teollisuusien' työläiset t u - Mätänevä kapitalismi ja vallankumous Mikään ei paremmin todista opportunistien sairaaloista ajatustapaa kuin se, että he sekoittavat köyhälistön vallankumouskivut ja porvariston kuolemankivut toisiinsa. Sillä viimemainitut ovat. parantumatonta laatua. Porvariston aseman toivottor muus ilmenee siinä, etta sen haiset ristiriidat (sekä. kansalliset että kan sainväliset) icärjistyvät kätjistyiniä-tään ja .näyttävät suorasta^SA s o f ^ mattomilta.' Ja.Neuvostovallan pelk kä olemaissaolo on takeena i i i t a , ettt, nuo ristiriidat eivät suinkaan tule pienenemään. , Sillä toisaalta kärjistyvät vastakohdat sen kautta, Qttä kä pitalistit ovat tavallaan riippuvaisia Nenvosto-Venäjästä. " Mitä suurempi osa Venäjän aluetta joutuu kapitalis tien kilvoittelun esineeksi, sitä suu rempaan riippuvaisuuteen ne joutu vat Neuvosto-Venäjästä.. Toisaaltat tekee samainen riippuvaisuus Neuvosto Venäjästä kapitalistivaltioille mahdottomaksi ratkaista omia sisäi' siä kysymyksiään, olivatpa nämä sitten kansallisia tai kansainvälisiä häl-litöpvan luokan etujen mukaisella tavalla. Siten eivät ne yhdessäkään ky symyksessä voi päästä lopulliseen rat kaisuun. Niiden on tehtävä myönny tyksiä. Mutta todellisten taloudellisten voimain ollessa sovittamattomassa ristiriidassa keskenään, jonka merkkinä ilmenevät vaikeudet ja krii sit juuri ovat, ei mj'önnytyksillä ja lehmäkaupoilla enää voida suoriutua kaan vaikeuksista. _ Ne voivat tosin hetkeksi kadota näkyvistä samalla jatkaen kapitalismin ruumiissa tuhotyötään, joka muistuttaa yhä laajene vaa niätänemistä. Tästä on esimerkki nä etu-Aasian kysymyksen ratkaisu, ja Se%Tesin sopimuksen <tarkotusK Edtlleen voimme mainita Tshekkoslovakian ja Unkarin välisen «sopimuksen). Kauppasopimuksen solmia-misesta Venäjän kanssa puhumattakaan. Selvemmin näyttäytjry sano-äkillisen taudinkohtauksen pysyvät seksi mätänemiseksi kapitalismin par haat. aatteelliset tuetkin, kuten H i l - f erding ja kumppanit, saisivat auttaa rakastamaansa potilasta, eivät he e-nää kylmenisi puhaltamaan siihen elä-vää henkeä. He voisivat, korkeintaan oppineina yhteiskuntatieteilijöinä o-sOittaa, mitä yhtäläisyyttä on köyhä-listövallan kasvaraiskipujen ja käpita lisniin luhistumisprosessih välillä. Mutta he eivät silti voi,kieltää toisen luokan nousun toisen luokan laskun välillä olevan suuren eroituksen, Sen kieltäminen kävisi heille ylivoimaiseksi, vaikka heillä olisikin yhtä paljon valtaa kuin he' kuvittelevat o-mäavanss viisautta. Maailman tlou-dellisella kriisillä ja maailman vallan kumouksellisessa ilmenevillä vaikeuk silla on siis olennainen ero. Vallanku mouksellisen köyhälistön velvollisuus ön kehityksen määrääjäksi asetettuna luokkana oltava selvillä tästä seikasta. Sen on pyrittävä selvyyteeii t i lanteen vatimuksista ja tehtävä sitä dutetaan tapahtuftiien kehitystä,siten dutetaan tapahtumien kehitysä, siten voittaa maailmanvallankumous jo i t sestään vaikeat synnytystuskansa ja köyhälistö kasvamiskipunsa. Mutta kaiken edellytyksenä on, etta se i^yr-kii pois kapitalismin laHoyan ruumiin läheisyydestä ja kaivaa sen ;BjlaA*el-lisille jäännöksille kyllifai syvän k^^ pan, bau(kn,, Josta käpiiS^^ tkt Vyköiö ^onseinäiMi - f iTöveri.^ sia ja ne, jotka sen tekevät Uhaksi j a vereksi. Kan^ minä sanon tässä, g tarkoitan jmlnä V sillä, että me, ei erikoisesti rjsnkalaiset, mutta sosialistit ^a huolimatta kaikesta tblee hetki, jolloin ib miskunnan riistäjien paperille tekemät erikoissopimukset katoavat suurten elinvirtojen ja luonnon voimien sysäyksen ^ l a . Toverit, tahdon ilmaista teille myös kin uskoni. Uskon yhteiskunnallisen oikeuden, teidän yhteiskunnallisen oi kentenne välttämättömään voittoon. Vakuutan, että asia, jolla on puolellansa järki, moraali ja yleinen mielen Idinto, ei voi olla voittamatta eräänä päivänä yleismaailmallista kaaosta. E i mikään nyttemmin voi minussa heikentää tötä uskoa; Mutta on tarve nähdä totutis sellai sena kuin se on. Ja ihmisten ensimäi nen,velvollisuus on olla velvollinen. Tuudittaa itsensä harhaluulojeii valtaan on hairahdus, joka on eräänlainen synti, ja realistit eivät isaa antaa itseänsä pettää. Jos kaukainen tulevaisuus oh sel-väi niin nykyisyys ja välitön tulevai suns ovat hämärät Kansalaisota, jo ta emme ole julist^eet, kansalaissota,, jonka kiihottajia me emme ole, mutta sensijaan uhreja, kansalaissota oh puhjennut kaikkialla. Tänään ennemmän kuin milloinkaan, nyt kun tilanteet muodostu vat, kun tulevaisuuden perspektiivit täsmällistyvät, tarvitseinme me yhtenäisyyttä ja kuria. Te olette anta neet suurenmoisen esimerkin kurista, luomalla periaatteiden pohjalle sei vän" ja lujan yhteyden,' ja samojen periäatteiilen pohjalle sitkeästi puolustamalla tätä yhteyttä. Oleri tullut Iitallaan ' ohjatakseni kahta mahtavaa, kirkasta ja erehtymätöntä voimaa, jotka toimivat eri< laisia ja samansuuntai^a teitä ? - yhteisen ihanteemme toteuttamiseksi, Puhun Clarte-ryhmästä ja sotavete raanien Intematiönalesta (Intema-zionale dei reduci di guerra.) Kun sötajoilkkojeh sotilaat ja pro letaarit ovat palanneet sodasta, joU' tuvat he kurjaan tilanteeseen, joka huolimatta rauhansopimusten kirjoitetuista sanoista, on kaikkialla voitet tujen kurja asema sodan jälkeen: Kaikki kansat ovat aina voitettuja. Toverit,80taveteraanien Internationa le ei ole kaksoiskappale sosialistisesta Intematiönalesta. Lähtemällä niin täsmällisistä, periaatteista ei voida saapua kaht. erilaiseen ihanteeseen. Ihanne on sama, johon kaikki me pyrimme. Olemme hyväksyneet yksimielisyydellä veljellisen ystävyyden julistuksen Kolmannelle Intemätio-nalle, jonka osoite on syntynyt sen pe riaatteista ja sen toteutuksista. Oliro me päättäneet liittyä .suoranaisesti Kolmanteen Intematio^alen, mutta £i|UIII!l!l{i»ilIIIIUIUIHIIIIiniIfSi»iIHIIfl!!lfMfn^ D®llarista LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: 40c. lähetyksistä alle $30.00; &0c. lähetyksiistä $30—$40- gru E lähetyksistä $40.00—$60.00; 75clähetyksistä $60.00—$10000 YK = $l00,00'25c jokaiselta alkavalta sadalta lisää. ^ t v * * | ^->'^'^^ "VAPAUS Torontossa ottaa rahalähetyksia vastaan t o^ A . T . ; H i ] l , 2 l 4 A d e l a i . I S t . . W e s f . - . ' sfiiiiiiiHniniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiHiiiil^ Ranskalainen kiirjöiliia K e n r i Bär^ busse joka ää^ettäinölieskeli Italiassa on osoittanut Italian sosialisteQle laajan kirjeen, jolrä ön jUUiistii sosia listipuölueen •p&sääiienftanttittaiä&- sa «Avantissa», josta otamme tähän; seuraavat kohdat. .. • ^ ^ • «Toverit! — t u on teille'Veljeilisek ja läiiipimän' tervehdyksen ranskrfai-silta tovereiltamme, oikeilta ransKft-laislta sosialisteilta^ niiltä jotka muis tuttavat teitä, jotka teidän'tavoin ym märtävät, että saavuttaaksernme vihdoinkin totuuden ja pelastiiksieh on välttämätöntä, ettemme tyydy minkäänlaisiin puolinaisiin toimenpiteisiin. ?'}:•:.•--• , r : . ^ - , ; ' Jo pitkän aikaa olen aikonut ilmais ta Italian sosialistiselle puolueelle i - hastukseni palavan Dmaukseh ja' antaa kansalaistunnustuksehi siitä suuresta työstä, jonka te olette tehneet orjien vapauttamisasian by^'äksi. M i nä tunnen olevani teille velliaa. Vuosisatoja oli Italian nimi taiteen ja ^uneuden maan nimi, ja siitä on tul ut idealin Ja oikeuden maan nimi, melkein kuin Venäjän pyhä nimi! 3Iutta totuus on yläpuolella näitä erikoisnimiä. Totuudella ei ole eri-ioisnimiä. Kapitalistinen raakuus käyttää erikoisnimiä liian turmioUi-''järjen asia, on aseenamme totuus, sesti. Tässä on vain inhimillinen a- Tarve syvennyttää totuutta. Tämä se ei ole tarpeellista. On välttämätöntä, että koko maailman sotaveteraanit muodostavat riippumattoman organismin — kuin vapaan kansa-laiskollektiivin jotta propagaridatyö antaisi suuremman sadon. Tässä tapauksessa sulautuminen olisi epäjärjestystä,, ja me olemme toimineet täi lä tavalla yhteisen asiamme edun mukaisesti. Olen tullut perustamaan Clarten keskuksia Italiaan. Toisen Intema tionalen, joka eroaa sotaveteraanien Intematiönalesta sikäli, että se tahtoo elää omaa elämää, mutta se muis tuttaä sitä sikäli kuin on tarpeellista harjoittaa samansuuntaista toimhi-taa. Puhuessani Clartesta, puhuttua ni äsken tuosta toisenlaisesta International,, minulla ei ole eri aihetta. Kysymykessä ovat saAat asiat, sama iate, sama syyykys^^ksessä on aina sama yleismjulmallinen näyte;1)nä, josta sanoin te&le, ettemme saa kadottaa kau^conaköisyyttämme. Kysymyksessä oh sama mahtava Velvollisuus: Velvollisuus tehdä jotain, teb-dä .jotain tehokasta 3a — uudistan ai na saman sanan >^ tehdä jotain -ka:^ : t ä n n ö i l i ö t a . , / . ' y ; " . " ' ' : Clarte ja sotaveteraanien Intema-, tionale i^tA kaksi mahtvaa ilmausta mahdista, jonka täytyy nostattaa maaibiaa ja valmistella tulevaisuutta. T ^ ä - nihti on klmniaflisten .'ihmisten kapina, Uiroisten, joilla on järjen rohkeutta vastarintaan mieletöntä-a-siöiden tilaa vastaan, .jotka tarvitee-vat uutta järjelle pemstettua järjestystä." . Sellaisia ovat esteet, jotka estävät, jotka myöhäst3^vät tämän uuden järjestyksen toteuttämistajota toiset pitävät mullistuksena ja joka päinvastoin on välttämättömyyden. ja o i keuden sUuri työ, järjenmukamen toi minta. Ihmiskunnan monilukuiset tarvitse vat pelastusta. Heillä ei ole vielä nii den käsit}-stä, joiden tulee muovailla tulevaisuuden yhteiskunnan aine. Ihmiskunta on tietämätön, ihmiskunta on sokea, sitä on petetty, sitä on pa-hou^ idelty, se pitää tottelemisesta, ja se haluaa itse itseänsä rangaista. Ja tätä joukkoa sitovat lait, perintä-tiedot, julma periaate auktoriteetist-ta, tietämättömyyden kulttuuri. lissa tavallisesti käytetään juhlamerkkiä. lVana pearui dlaeant uoiöniaa sslaAJ AktiAr jmapAalniniiofsi>sna1 Hpna inoentanann tjufhAlaml aer»kk; e»jä» . uv S^: • KESÄJlJHLAMEftKKIEN Him | PunasellepabvUle painettuna j c kpl., jos tilataan vähintään 100 i kappaletta. Silkkinauhalle paineltuna 7c kpl., jos vähintään 100 b l s tilataan. 's ^Kaiken muunlaisia merkkejä voimme myöskin tehdä, aina sen - mukaan mitä teettäjä haluaa. ' s , , Merkkeihin painetaan aina sellaiset sahat ja värsyt kuin teettäiä = kullomkin haluaa. . , r ^ Jehkää tilauksenne ajoissa että saatte merkit varmasti siksi kun E mitä tarvitsette. ^ v = 1 Box 69. SUDBURY, ONT. 1 on Clrten ohjelma,ohjelma,johon Liit rustettuna mukavasti loisti Kallun ii tomme kutsuu kaikkia, miehiä naisia ja nuoria, kaikkia kunniallisia, kuulu yatko he sitten, tai ei sosialistiseen puolueeseen. Me tahdomme herättää kaikella tavoiii, kaikkialla, sarioil la ja kirjoituksilla, aatteiden ja asioiden totuudella, suurten yleisten peri. aatteiden valolla^ jotka ovat samaa juurta kansainvälisen kommunismin periaatteiden kanssa, koska totuus on vain yksi. Siinä on työ, jota Liittom me on jo tehnyt maailman' monissa maissa. Oikeuden ihannetta, jonka aamurusko ilmestyy kerran, tarvitsee koko todellinen hyvä tahto. Me olemme äsnä suuren moraalisen ja sosiaalisen sodan keräämisessä. Teillä on toimeenpaneva valta. Me olemme niitä, jotka muokkaamme vallankumouksen maaperää, TORONTONUUTISIA Kokouiasiöitä Toronton S, S. osaston kokouksessa toukokuun 22 päivä hyväksyi osas to jäseniksi, Tyyne Seppälän , ja muUttokortilla South Porcupinen o-sastosta toverit Lyydi ja Alex A n dersonin. Vangittujen työläisten puo lustuskomiteaan valittiin ' osaston puolesta A> B i l l ja E . Johnson A g i - tatsioni komiiteaan Lauri Johnison. Raivaajaa ei tästä aikain toistaiseksi tilata osaston lukutupaan, vaan sen tilalle päatettiih tilata «Etmhpun»jo ka betiiniten alkiaa iitniestyn^ idän järje|styneiden tbsiproletaarien äänen kannattajana. Sopnrui kenttää tai metsikköä, jossa osaston jäsenet voi si kesän ajalla kokoontua päatettiih tiedästella jota liahkkinman valittiin tov.Halniiinen,,L. Joimsdh ja A . •• jy:y:, Osastomme monivuotifieh vahtimestari tov. Matti Virta muutti pois osaston huoneustolta 16 iiäivä toukb-kutitai. Hänessä osais^tomme menetti kunnollisen "vahtimestarin, sillä koko toimessa bio alfaansa liän boiti tehtävänsä kunnollisesti, joskin hän tbi-meensa 'väsyneenä otti eron siirtyei^ omalle asunnolleen lepäämään. Uusi virkaan valittu tov. August Manninen' Otti toimen Vastaan entisen pois tuttua. • ViettiTit'häitään IThdyselämänsä muisto juhlaa, eli niinkutsuttuja häitänsä vietti osasjton huonenstolla töiikbki 21 päivä tov. Helmi Saastamoinen ja Henry Mono nen, -\ • " 'y"--- • Hyvä on Vapauden antama Fountain kyna. ' Osastomme valitsema Vapauden a-siamies tov. Kalle Peltonen oli entistä innokkaammalla tuulella, sillä hän oli saanut Vapauden liikkeenhoitajal ta vastaan ottaa kunniapalkinnon Koska asiamme on onmtunnon ja uutterasta työstään Vapauden levittä misessä, oikean ensiluokkaisen Fountain kynän joka kulta vanteilla va-dessä, ja epäilemättä kiihoittaa toi-sia paikkakuntamme asiamiehiä yrittämään Kallun tasolle, että heillekin tuollainen loisto kynä työstään lahjoitettaisiin, j a niin sanoi Kallukia häitä kysyttaissä, että kannattaisiko-tuota kynää\ kehua, että toisillakin, paikkakunnilla asiamiehet saisivat tie tää minkälainen se oikeastaan on. «Ei niin paljon voi sitä kehua ettei kö'hän sitä todeksi vakuuttaisi» Joten sen silloin täytyy o l l a epäileiiiät-/ tä hyvän ja sen edestä kannattaa . hankkia tuo liikkeenhoitajan määrää mä -luku tilauksia päästäkseen j o kainen Vapauden asiamies hyvän kynän omistajaksi, sillä epäilemättä be^ jokainen tarvitsee v e r r a t t a i n paljon kynää, ja myös on Canadassa vielä koko helppo jokaisella paikkakunnalla saada tuo pikku vaatimus täytet-tyä, joten tov. Peltosen toivomus ainakin on että jokainen yrittäisi hänen tasolleeui i Kilpa-ajot eli däinrääbkäys kilpailut alkoivat toukl)kuun 21 päivä ja heti ensimäisenä päivänä yksi hevonen juostessaan taittoi j a l k a n s a , ja kaatuessaan, ruhjoi pahanpäiväisesti myöskin ajajan. Tällaisia uhkapeli-huijari paikjkbja löytyy hyvin järjestetyssä kapilgiistisessa yhteiskunnassa ja sen kaupungeissa kuten Toron-tossakm, ollen tuhansia jaarteja maata tuon uhkapelin temmellys kenttär nä ja samalla aiicäa kaupungissa on hirveä asuntopula ja ihmiset asuvat kaikenlaisissa sudeh'kuopissa, ja ta<f kin pelikehttä sijaitsee parhaimmalla raitista ilmaa käsittävässä kaupungin. bsassa^jbhne Vaan kerran pari vuodessa kokpohtuu huijareita j a uteli-jaat tuhansia käsittäTOt joukot, jotka vielä alentavat itsensä sille tasolle että viitsivät mennä katselekaan l u r justen vehk«Sl:^'ä.. Ulkomaalaisia yhS IjottomyjitS» «dtdlstdlo^ Kaupungissa j a sen .ulkopaolell» olevissa hallituksen töissä on annettff työnjohtajille.ukaasi, että 90 P»; senttiä on pidettävä maan syntyia» työssä ja vaan 10 prosenttia vi&or maalaisia. Siis nuo tänne aikomaaö pydystellyt surtolaiset saavat vain työtä : silloin kun heitä väittämättä-tarvitaan: ei pUenkaan katsota siibö että beidänkiii pitää elää huolimato vaikka ovatkin ulkomaalaisia, — J - ^ Osalle kylämme nuorisoa on kapeaa taivaantien päätä näj-ttäss?- | sä eräs ulkoapäin tullut <Suor^3f^ nen pappis. Häh on pitänyt n. s.^^ pikouliia noin puolelle, tusinaa t j ^ me tyÄpsiä,.ollen joukon jat^;"^* yksi nuorukainen. Tuo nuorten jO=* ko ei' ole kylläkään s u u r i ja• seS sli-. td^unHttoavavna-,n a iillmminiönän ä ft/olid?epnnttaaaa Eitä, ihmiset alkavat enemmän 33 min .vapautua' pappien bomehtoB?^ 4k. 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 28, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-05-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210528 |
Description
Title | 1921-05-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAUS
i Canadan soomalaisen työväestSn
^enkannattaja, ilmestyy Sudbo*
irysäa, Ont, jokatiistaf, torstai ja
läfiantal
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Ljfeerty) ^
^^^^1 of Finnish Work-ers
in Canada. Poblished in Snd'
bnry, Ont» every Toesday, Tbursday
and Satorday.
Advertising rates 50c per col
inch. Minimnm charge for single
insertion 75e. Disconnt on standing
ndvertisement. The Vapana is the
best advertising medium aroong the
Finnish Feople in Canada.
' Ilfflotashinta 60c palstatunmalta.
/>-> A l i n hinta kertaflmotuksesta 75e.
—Euolemanilmotnkset $2.00 (muis»
tovärsyistä 50c kultakin lisäksi).
Eiblaos» Ja aviol. ilmöt. alin hinta
12.00, nimenmuutosilm. (monten
kuin avioliittoilmotnsten yhteydessä
$2.00 kerta. — AvioeroOm. $2.00
kerta (2 kertaa 98.00 Syntymä-ilm.
$2.00 kettä. — Halutaan tietoj
a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-idsta,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TiLAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi
kk. 76c
Yhdysvaltoihin ja Snomeei), yksi
vk. $6.60, puoli vk. $3.00 ja kiolme
kk. $1.76.
Tilouksia, joita ei seuraa ralia, et
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome S t , Puhelin
1088.
Fosttosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-'
jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. ^ •
J . V. EANNASTO, liikkeenhoitaja.
Begistered at the Post OffiCO De-partment,
0ttawa,>88 seconQ dass
natter.
Fuolueetdiitta' isänmaallisuutta
Ne jotka olivat tilaisuudessa seuraamaan
Winnipeg]n suurlakon jodr
. dosta syntynyttä oikeusjuttua, muistavat
varsin hyvin mitenkä kauniita
isänmaallisia lauluja kapitalistit ja
juttua ajavat hallituksen lakimiehet
lauloivat» Me muistamme myöskin
kuinka korskeita ja kiihottuneita syyt
täjälakimiehet olivat, kun heillä oli
tilaisuus syyttää lakonjoh^jia heidän
muka yhteiskunnalle tekemistä
rikoksista ja epäkuuHaisuudestaan.
Samoin me muistamme kuinka nuo
herrat ylistelivät meidän kaunista Ca
inadaamme eli uljasta valtakuntaam
me, jossa ei isänmaallisia tehtäviä
suoriteta ainoastaan .rahan • tähäen,
•vaan kansan hyvinvointia silmällfipi-
• t a e n . '
Mutta iBänmaallistWsHn»t)n hyvin
kiinmoava eli jostava asia ja merkitsee
se erilaista osaa eri yhteiskunta-kerroksissa
oleville ihmisille. Niinpä
tuossa oikeusjutussakin me loppujen
lopuksi tuIeMtnö AmBän mihin
l i b o fraasit ja kauniit sanat olivat tar
koitettuja. Isänmaallisuus kapitalis
teille ja heidän rengeilleen merkit-see
rahaa, paljon rahaa. Milloinkaan
ei tämän päivän isänmaallisuut
ta ole ajettu ilmjfe tarketusta hanfc
Ida sen avulla rikkauksia, joita kpy-hät
ovat kasanneet, vieläpä yksin vai
tiorabastoonkin.
Hiljattain julaistu raportti Winni.
pegih oikeusjutun menoista puhuu
tielvaä kieltä herrain, laulamasta isän
maallisuudesta, jolla isänmaallisuudella
niin mukavasti hankittiin kan
. sair'"yhteisesti omistamia rikkjiuksia
muutamain loijaieitten taskuihin. Oi
kensjiittu tuli* kansalle makaamaan
186,774 dollaria, joka summa makset
iiin lakimiehille syyttäjäin puolella,
j a jakautuvat summat seuraavasti:
A. J . Andiew8 $82.623.24, J . B. Coy-ne
$26,826.00, S. J . Goldsetein $19,-
8,74.00 ja T. Sweatman $21,6$7. S i täpaitsi
maksettiin pikakirjoittajalle
315 dollaria.
Yllä mainittu summa otettiin n. s.
aseistariisuutumisrahastosta. Kansan
rahastot ovat loijareitten f isänmaallisuus-
virikkeitä» ja niitä saadakseen
i täytyy lakon johtoon valitut työläiset
; ja toimitsijat leimata epäisänmaallisiksi,
joiden paikka on vankila.
; £ninl»han paljo maksettiin tuon oi-
•keusjutun tähden käytetyille pinker-toneille,
j a provokaattoreille, ei käytettävänämme
ole numeroita,
^ i : - : ' ; - o
määräksi esitettiin 6,000 jäsentL Canadan
kapitalistinen sanomalebdistd
joka on tämän järjestön syntymästä
saakka mitä katkerammin bydkänoyt
sitä vastaan, väarintulkinnut sen pyr
kimyksiä ja tarkotuksia sekä toimintaa,
koettaa hakea lohdutusta näistä
työviraston esittämistä numeroista
sammumattomalle vihalleen OBU.iia
vastaan. Nämä Canadan teollisuus-pohattain,
orjaisäntien, raharuhtinait
ten ja kaikkien työväen-orjuuttajain
likaiset äänitorvet selittävät kuinka
OBUm jäsenmäärä on alennnut 60r
000 :sta 6,000 .-ieen, samalla kuin böi
dän apurijärjestdnsä Canadan Trades
& Labour Congi'eEsin-jäsenmäärä on
kasvanut. /
Tietoisilla ja asiaatunteville työ-täisille
tuskin tarvinnee selittää, että
näinä työviraston esittämät numerot
OBUm jäsenmäärä on alentunut 60,-
pidä paikkaansa. • •
Kuitenkaan ei käy kieltäminen, et
teikS OBU:n edistyksen j a kaBvaml<
sen tiellä olisi viimeisen .vybdeksän
kuukauden aikana ollut vakavia estei
tä, jotka ovat olleet ja mahdolliset
vielä jonkun aikaa tulevaisuudessa»,
kin, tulevat 'olemaan omiaan jäytä*
mään sen n o p ^ kehittym. jobtöväk'
si can. työv. »loudelliseksi järjestök<
si. Ankara tyött. pn lyönyt, leiman
sa kalkkiin työväen talottd^isiia:järjestöihin,
vaasinkin kun otfi!J)äne^4^ao*
mioon, ettei niiden jäsenistiiviäsjtl^
konaisuudessaan eipä edes 6!Bl6^
kaan - r ole voinut |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-05-28-02