Canadan uutiset, November 12, 1925

              CANADAN UUTISET
»uomalainen sanomalehti Ganadausi
ilmestyy Jokaisena Torstaina;
\ Kustantaja
The Canada Nevvs Publishing Cö.
T I L A U S H I N N A T : *
Ganadaan: $2.50: koko vuodelta 1
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3. kuui
k*udelta j a 25 senttiä! kuukaudelta. !
Yhdysvaltoihin Ja Öuomeen: $3.50,
koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuoi
delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju
laistuna: Pitempiaikaisille ilmoituksil
le kohtuullinen alennus. Halutaantie--
to j a nimenmuuttoilmoitukset 75 sent
tia kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3,00 kolme
kertaa. Avio|iItto- ja kihiaus-llmoi
tukset lOc iklstatuumalta. Kuolonil-!
moitukset $2.50, muiatovärssyllä 3.00
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil
moitukset $2.00. .
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräyS'
/uettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30;
s e n t t i ä tuumalta.
- Uutisten joukkoon aijotuista ilraoi
tuksista peritään 15 s e n t t i ä riviltä.
Pienimmankin ilmoituksen hinta OL
50c. Postissa tulevia ilmoituksia: e.l
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset • ilmoitul?lset $1,00. tuu
malta.
K a i k k i liikkeelle aijotut kirjeet, ti
laukset Ja rahat ovat lähetettävä
osoitteella; | i
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada r
»Canadan Uutisista lainattaessa oii
lähde mainittava. ! ; i
Osotemuutoksesta tulee ilmoittas!
lehden konttoriin seka vanha e t t ä uu t
si osoite. I
CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Finnish Ne^vsnaper in Canada
•: • Published every ^Tliursday by
Th© Canadian Nevvs Publishing Co.
Lauri: Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont
Toista vuosikymmentä-alotettaessa.
kannatuksen
on monesti
CANADAN UUTISET i
is vrelcomcd and road in cve^-y Finnisl-i
home i n : the Doinmion. It is tho onlyj
direct advertising |mediuni for thoscj
m.'inufacturers and merchants whoi
wish to create and build a profitablei
and permanent demand fortheirprodi
ucts and merchandisei by the large;
and ever growing Pmnish populationj
residmg in Canada. Place yourtrlali
. advertisenient and get results. : 1
Advcrtismg vatfes 50c per Jnch, ]
Political advs $1.00. per mch. i
Advertisements must reach. our of-i
ficQ WGclnesday noon to appoar Oh
T^nursday's issue. V
. Subscnption pnoem Canada $2.5C
per vear, United States and othet
countries $3.50i per year : m advance
Ellen oli taniän lehden bynly-lupapaiva.
Canadan Uutiset on
nyt kynrnienen vuotia 'Inuori.'''
lOilian se ole suureji suuri ikä,
uiutta var.sin ^ kunnioitettava
sc n t ci ti 11 • (' a nadan a u i o a n • s u oni a-huson
kansallismielisen sanoina-leliden
saavutukseksi. r:
Aikoniuk.^ieniuie -oli jo viime
1H n n o 1.- oss a, k y ni i n o n v u o 11 sk i r.j o i-tuk^
en yhte\dess,i, kiinnittää lu­kija
nninc .la lohtemmo ystäväin
! V \ 1 (V1 n i o on y 1 e e n sa, er a itä ta r k e 11 ä
seikkoja, . . jotka erikoisesti talv-oiSinune
kaikkien kansallisuiie-istcn
suoiiialaisleii sydaiiiollc
'askea Teemme sen nyt tässä.;
S^anomaleliden kustantaminen
akalai'^issa oloissa ei ole mitaan
•oittoa tuottavaa .hommaa. Sc
in monta kertaa. tultu näke­mään
kaikkein sehimmm sima,
tta lehden on ta\tynyt lakata
Imestymastä —
: niuttecssa.. . . Niin
väynyt enirlanninkiclisiUekin
ehdiUe Vieraskielisille seilai­len
kolaus \oi sattua paljon
helpommin.
(\niadan- Tautiset'on taloudel-
'isesti \hid \akavalla perustalki
'\uin mika muu talla mantereel-
' a 1 lm e st y v a su o m a 1 a i n en san o-malehti
tahansa Mutta se ei
^unikaan merkitse, etta kannat­ta
ia]oukon tulisi laada laakereil-:
leen lepäämään sima mielessä,
ttä se oji jo ^ eh olhsuntensa
M\tttin\t ja että lehden on aika
tulla toimeen onv.in neivvom. Jo­kainen
. le hti - ta rvit.sec kn nnatus-ta
)atku\asti
Omaten sellaisen \akaumuk-
>en, ett.i Canadan Uutiset on
tulla hetkellä ainoa keskuselin;
lonka ympärille Canadan kan­aali
i.smieliset suomalaiset koko-ia'suudessaan
\onat vyhmitt\ä,
vetoamme täten heidän jatku­vaan
kannatukseensa ja: innok-
Entered as se^ond class mail mat
ter, Dee. j1, 1915, at the Post Office a*
Port Arthur, Ontario, Canada.
tä siinä 'samassa, mutta julkai-sim
luonne ja sen epä^amaton
lojaalisuus liittolaisten asialle
tjiinniistettiin. Nähtiin myös
mahdolliseksi, : e t tä .se saattoi
vaikuttaa vastapainona muille
toisensavyisilie julkaisuille. Niin
tapahtui, ctta muutaman viikon
kuluttua Canadan Uutiset ibai
virallisen hyväksymisen ja sa­manlaiset
postitusoikeudet, joita
sanomalehdet yleensä nalittivat.
Canadan Uutisilla on arvossa
pidetty asema Canadan suoma­laisten
äänenkannattajana. Sen
sisällöstä ku\astun Miomalaisen
\aest()n yleinen mieliala uutta
kotimaat aan kohtaan. . - Tjohti
kertoo vidson uutiset ja Suomen:
seka l^yhjois-Europan; tapalitiir
inat ja on kuvastimena suoma.-
laisten elämästä Pohjois-Ameri-kassa
Jo kauan aikaa sitten Cana­dan
Uutiset sivuutti olemassa­olonsa
kriitillisen kohdan ja on
nvt kaikkein menestyvim])iä
suomalaisia lehtiä koko Ameri­kan
mantereella. Sen kustantaja
Enek Korte nauttii kansalais­tensa'
luottamusta seka Suomen
Tasa va 11 a n Ix ansal a isen a etta sen
maan virallisena ednstajana
Canadassa "
Muuan amerikalainen lausunto
Canadan vaaleista.
uaaseen
T H E AIM OF T H E CANADAN
U U T I S E T ,
To help preserve the ideals and
sacred traditlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: Toi
observe its laws and inspire others
to respect and obey them: TD strive
unceasinqly to quicker the .pubhc's
sense of civic duty: In ai! vvaystoafd
in making this country .greater and
better than we found it.
~ / : A.seta' |kaikki VOImasi.. edes"
sasi o]e\aaii tyohon Silloin ky-symxs
nienest>misest<i sehiaa
i t s e l l ä än
.; Ihminen, joka tekee• telitä-vansa:
iloisellfi -mielellä ja valit­telematta,
saa^vuttaa arvonantoa
toisten sUmissa
—• On vam yk.si varma .keino
tulla tf)iiueen kaikkien kanssa.: ei
salaamalla mita sanomme tai
teemme, vaan ol a sanhmatta tai
tekemättä ,.mitaan, joka on salaa­misen
arvoista. •
. --- :Elle.t ole opi^inut suontta-maan
epämieluista tehtävää sa-
1 n ai la. I >rm p i > h j a i s u u del 1 a j a hu o"
lella, jota käyttäisit kaikkein
mieluisinta aiatcltaMssa ole\ aa
teht<i\aa ta>ttäessasi et ole op-j)
iniit. edes menestyksen aakko­sia
loi m 1 n t a a nsa ; Ga nadan
'utisten h>\aksi
. U u s i e n . t i l a n t i e n kankkimi-
(len ^('aiiadau l'utisille on inita
teluikkarn avustusmuoto. Siten
niistetään ,. lehden . l e v e n e m i s tä
"ha. laa-jenipiin kansankerrok­s
i i n . Se on sannilla 1^ota tosi-siionialaisnuden
hyväksi C a n a -
dassa. : Se on tvota. josta koituu
!i\()l\a e' ainoasta.in lehdelle,
vaan mvos lukiioille itselleen.. .
Toinen .isi,i josta .tahdomme
1 u k 1) o 111 e h u o m a u 11 a a, o n 1 e h d e n
i\nstan)inen kirjoituksilla en
paikkakunnilta >mp<m Cana­dan:
Ijahettakaa Candaii länti­sille,
tietoia, oman j)aikkakun-t
a n i i e . tapahtumista: tai m u i t a
k\nantuottfMta, jotka haluaisitte
^nada tässä lehdessä julkais­tuiksi..
Emme luonnollisesti voi
Illikaista mit<i tahansa, silla so­pivaisuuden
raja on.: hyvin tar­koin
maa ri tel tv julkisessa sanas­t
i , mutta jokaisen tuotteen suh­teen
teemme parhaamme.-
Nama tonomukset tahtoisim­me
sulkea Canadan Uutisten lu­kkia
k i 111 n a n . s n o s i o 111 s o e n h u o m i -
non.
D<n id LaAA renee. e r ä i d e n ann'"-
rikalai^ten panalehtien \Vash-
Mltä muut meistä, sanovat.
-— Niin kauan kuin rakastam­me,
on meillä jhalua palvella.
N.nn, kauan kuin toi.sct'; meitä
ra lv a s t a \' a t t u n ne m m e ol e v a m m e
a ivan valttamättcnniä. Ihminen
ei ole hyodvtön olio -niin kanan
kuin hänellä on ystäviä. Ro­bert
Louis Stevenson.
— Elä jonkin hyväksi. Tee
hyvää ja pystytä itsellesi hyveen
muistopatsas,, jota ajan rayrKkyt
eiA^at koskaaii voi)tuhota^ Kir­joita,
nimesi ystävyydellä, rakka*
udella ja armeliaisuudella niiden
sydämeen, goiden kanssa tulet
kosketuksiin. . Silloin sinua ei
koskaan unohdeta. Hyvät teot
loistavat maan päällä ylitä kirk­kaina
kuin -tähdet taivaalla.
X'aapunmme liornc: .Streetin
tois e 11 a 1) un 1 e 11 a, P o r t A rt h u r i n
enfrlannmkiel. päivälehti ''The
NeAN s-Chronicle" lausuu C*ana-dan
Uutisten kymmenvuotispäi"
van johdosta kuomattavalla pai­kalla
julkaisemassaan artikke­lissa
:
xAteiUä on mielihyvä esittää
onnittelut:' kymmen vuotispäivän
johdosta läheiselle naapurillem­me,
suomalaiselle sanomalehdel­le
Canadan Uutiset
Canadan Uutiset alotti: ilmes­tymisensä
vuonna 1915, aikana,
jollom eanadalaiset yleensä ei­vät
liy\äksyneet vieraskielisten
lehtien perustamista. — Hallitus
ja sotasensuuri . ei vat: antaneet,
iupaa: sellaisten julkaisujen kul-:
jetukseen. postissa ja. maaseu-dtille
lähettämiseen ilman tark­kaa
: tutkimusta. : Ganadassa i l"
mestyi toisiakin suomalaisia leh-
•tiä, mutta niiden äänensävy oli
sellainen, että viranomaiset ei­vät
niitä hyväksyneet.
Sellaisten, olosuhteiden valli­tessa
Canadan Uutiset näki päi­vänvalon.
Se ei saanut •hftUituk'-'
seita ja sensuurilta hyväksymis-inpftonin-
kirjeenvaihtaja, .lausun
kirjoituksessaan Canadan par-lamenttn
aalien tulost(Mi iohdos"
ta. etta jos konservatnvien voit­to
osottantuu mm ratkaise\ ak­si,
etta he kykenevät muodosta­maan
hallituksen ja saamaan
parlamentm enemmistön .. kan­nattamaan
ohjelmaansa, tulee
heidän .-s hlenä pyrkimyksenään
olemaan paperipuiden asettamir
nen vientikiellon alaisiksi.
Tarkoituksena tällaisella kiel-lolIa
olisi . pakot taa a merilvalai-s
(> t p a 1 ver 11 e h ta 111 j a t s 11 r l am aan
tehtaansa Canada an. }0^sa tapa­uksessa
eanadalaiselle t\ovaelle
axautnisi Iisaa työpaikkoja A-mei
ikalaiset paperitehtailla
tuottavat tatanykya Canadasta
suuren niaaran raaka-aineita
loi^ta tehdään etujiaassa sano
malehti paperia.. * Canadalaisct
tahtoisn.it s.iada paperiin almis
tukseii .siirtymään omaan maa­hansa,
la )o [utcmmiin aikaa on
ollut puhetta oh lelnia >t.i, loUa
lama saataisiin aikattn. •..
Mv La^\renee ar\elee, ett<i los
Canada ryhtyisi - tuollaista oli-jelmaa
toteuttamaan, ei sen tai
Mtsisi merkit,! s,ita. etta Yhd\s-
\allat ehdottomasti tulisi ty\-
tl y 11 am a a 11 j )a f) e r 11 ar \'e 11 a a n Ca­nadan
tuotteilla.-. Paperitehtai-lijat
voisivat: jäada talle puolen
rajaa ja ryhtva hankimaan raa-ka-
anieensa muista lähteistä, e-,
simerkiksi Suomesta, joka ker­naasti
myisi puutavaraansa A-merikaan
ja siksi halpaan h m-taan,
etta sita kannattaisi ostaa.
S1 ta paitsi A m e r i k a ss a: o 11 a i si i n
kayda- voimaperäisesti .kehittä­mään
nietsanhoito-ohjelmaa se­ka
käyttämään raaka-ainesijak-keita.
I i B il
vanhasta temppelistä. .^.'.tKetjcS^ne-rin
teorian mukaan sijaitsi vaui
ha temjipeli terassirivilla ^Moinan
vuoren ympärillä j a temppelin
s isäpuolisen pi ha n arvellaan si-jamneen
toisella penKefimillH.
Se oli n. 400 jalkaa pitkä j a 20(1
jalkaa leveä ja oli se setripuu-ja
kivirivistöjeii ympariiimä. Si-
;säpuolisen temppelipilian ympä­rillä
sijaitsivat kuningas Salo­monin
palatsi ja linna — k^niii'
k a a n. a s u m u s o 11 r a k en n e tt li 1 J i-banoniM
setreistä — kuniugatta-ren
palat n sekä hovin muut ra-k
enn 11 kset. (Ph i la d elp 11 iaiji tem p-peli
tulee käsittämään kaikki nä­mä
rakennukset Kun näyltely
a\ataan kesäkuun 1 nU {V,)2i\
tulee katselijoita olemaan vas­tassa
joukko israelilaisia p?i])pp-trumpcetinsoittoa
ja laulua,
'El ainoastaan temppelin sisus-:
tus tule olemaan tarkka jälien-nos
esikuvastaan, \aan se tul­laan
rakentamaan myös niin, et­tä
milloin tahansa voidaan esit­tää
temppelin palo ja hävitvs.
Seimen sisässä tulee kulkemaan;
kaasuputkia ia kun kaasu niissä,
sytytetään tulee se y.leiisollo,
nayttaylMuaan \altnvana tuli­palona.
Temppelin palosta tule'
1^>isin sanoen eras näyttelyn yo-tonumeroita
Temppeli rakenne­taan
mm, etta se kestaa ^ählll••
t-am 27) vuott-i
Salomonin, temppelin rakenta­minen
^7h]fA)i) työläisen aMilla
kesii seitsemän \notta Phila­delphian
temppelin . rakentami­nen
ei tule ke^tam.ian kum mur-toosan
tasta a)asta
puolue olisi halukas astumaan ta - todellisuudessa' Icon.-^ervatiivitl
valtiolaivan peräsimeen, mutta
kummallakaan ei ole siihen tav-vittavia
edellytyksiä.
PaaminLsteri King ilmoittaa vi­rallisessa
tiedonannossa katso­neensa
parhaaksi esittaa ken­raalikuvernöörille,
etta UUSI par­lamentti
^ kutsutaan koolle inah-d
o lli SI ra 1 n a n a i k' a i s i n, j o tta kan­sanedustajat
siten saisivat ti­laisuuden
V lausna miulipiteensa
ja • esi.ttaa näkökantansa. Siihen
mennessä Kingm kabmetti ])v-syy
paikoillaan ja luutaa tehtä­viään
ainakin nim kauan, kun­nes
joutuu tapiiiolle jostakin
tärkeämmästä kys\m\ksest<i ää­nestettäessä
Silloin seuraa it­sestään
libera<ilien ero la kon-se
r V a ti i \ ' iii e n: 11 a 1111 ns ]\ lei g h en m
johdolla. .Mutta senkin elmika,
lellel kokoomiishallitusta. muo­dosteta,
tulee olemaan lyhyt,
koska se tarpeellisen' enmmiston:
puuttuessa., joutuu vastusrylimi-en
armoille. Senjalkeen ei ole
muuta ratkaisua kuin uudet y-leis\
aalit.
K y l l i n .suuri enemmistö, johon
hallitnksessa : oleva puolue voi
nojata, on Malttamaton edellv-ejvat
ole sen " \ anJioilliseiiii)id "
kum liberaalit ovat 'Sapaamie-l
i s i ä . " V)htahy\ni voitaisiin Yh-:
dysvallam republikaaneja kut-;
sna vanhoillisiksi ja demokraat­teja
^ apaamielisiksi KonsoMa
tnvien ^ altaanp<uisy n ei tar\Use
m e r k i t ä vanluMllisiiuden, \iela
, \ ä h o m m a n '"ultia - taantumuk­sen"
(jota mmitysla muuan
kommnnistilelitL uiilisi^ssaan
k ä y l t a a ) \oiltoa. Canad.i on jo­ka
suhteessa yhta k.msaiu alKir
nen maa- kum |.olvin iiniu- . Val-lassaolcva;
jniolne, olkoonpa, se
sitten konsen\ atm iiieii tai libe­raalinen,
t icidd h\ \ 111 (Mta S f i>i
VOI ottaa mit.ian dikta<it tonx al-tuuksia.
Kumjnkm r\hm,i so­vittaa
oh jelmaiis.i kulloinkin
vallitse\ia oloja silmälläpitäen
ja kan.saii asiana on joko liyvak-:
syä tai hyljata se.
N Y K Y I N E N KURSSIMME
on
Nyt on aika tehdä
Vanhempien ja uudempien siir­tolaisten
kansalaistummen.
ivs maan asiain onnistuneelle IA nen<i Xaista ulkomailla
Vuoden T)20 lederalistu
suksen mukaan oli Yhd vsvaltam
asukasinku , 100.71 t).f)2() henkea.
joist.i U5')2(),f.')2 ulkomailla svn
Salomonin temppeli syntyy
uudelleen.
Philadeliihian maailman näyt­telyn
suunnitelmat alkavat^ nyt
saada kiinteämpiä: muotoja.
Näyttely pidetään kuten tunnet­tua
ensi kesänä ja järjestetään
.se kuuluisan vapau.sjulistuksen
muistoksi, josta on kulunut: 150
vuotta; Näyttelyn keskukseksi
tulee tarkka jäljennös kuningas
Salomonin temppelistä, jonka
ääripiirteet ovat säilyneet, jos­kaan
ei mitään raunioita ole tal­lessa.
Eräs amerikalainen ark­kitehti
: J o lm * Wesley K.elehner
on koko elämänsä i ä n uneksinut
saada rakentaa tämän maailman
kuulu^ loistorakennuksen ja hän
on omistanut tehtävänsä tutki­miseen
yli 30 vuotta. Viimeiset
viisi vuotta on h än työskennellyt
yhdessä Columbian yliopiston
professorin Corbettin kan.ssa.
Suuri temppeli, jonka: ensi ker
sänä" pitäisi olla valmiina Phila­delphian
näyttelyssä, tulee o-iejnaanv-
yksityiskohtiaan myöten
uskollinen jäljennös Jerusalemin
Vaalien aiheuttama
tilanne.
Canadan jMakaupungissa Ot-ta^^
assa eletään ny t poliittisen
epa\armuuden merkei^^sa^,' 'Maan
NaltaimolueeU kon>er\.itifet .]<\
liberaalit ei\at ole seUiUäknm-
\n loj^ulbsesti mnodostaa^''mmis-teriun
ja ottaa maan halI,innon
hoidettavakseen lahimpitn ncl-
1 m tai \ iiden \ uoden ajaksi
Ennenkmn ryhdymme ' y ksi-ryiskohtaisemmm
en puolueiden
\oimasuliteita tarkastelemaan,
tncnkäiimme takaisin vaalitais-clun
aikoihin Pääministeri
\m<j' kulki ymi)ari maata idast.a
• anteen ja lännestä itaan \aali-
>uhena jntamassa Nii- s a hau
n m. kuulijoille huomautti, et-a
liberaalien ei |)erustvlslain
,unkaan olisi tar\mnut laskea
'Mrlamenttia hajalle ja kutsua
uusia vaaleja ennenkuin- vasta
\ uoden P)27 alkupuolella. Mut­ta,
hucunautti paammisteii, han
ja hänen mimsteriusa oluat
päättäneet ,\ edota kansaan nam
aikaisin siina tarkoituksessa, et­ta
liberaalipuolue saisi alahuo­neeseen
lari)eellisen - suuren e-edustajaeneinmiston.
jota tarke
ampien asiam kasiHely ja libe­raalipuolueen
ohjelman toteut­taminen
vaati Viimei^^essa par­lamentissa
libera.ileilla oh mm
\ain yhden jäsenen enemmistö.
Nyt on kansa \aaliuurnilla sa­nonut
sanansa sillä tuloksella,
etta liberaalipuolue, sensijaan
etta olisi saanut entista suurem­man
enemmiston, on jäänyt jär­jestyksessä
toiseksi ryhmäksi.
Tämän lisäksi pääministeri King
itse ja hänen kabinettinsa seit­semän
muuta jäsentä menetti\at
edustajapaikkansa. Se ei to
sin merkitse sitä, että he olisivat
suljetut pois parlamentista ja
politiikasta, koska he voivat ot­taa
vastaan jonkun munn vali­tuksi
tulleen e^ilustajan paikan,
mutta se on kuitenkin kuvaava­na
ilmaisumuotona valitsijain y-leisestä
mielialasta ja vihjauk­sena
siitä, että pääministeri ja
muut: kabinetti jäsenet saisivat
luovuttaa paikkansa toisille.
Liberaalien tilalle on suurim­pana
ryhmänä tullut konserva­tiivipuolue.
Mutta . senkin olisi
t ä y t y n y t saada vähintäin viisi
edustajaa enemmän voidakseen
muodostaa : vähänkin pysyväi-semmän
hallituksen. Tähän kat­soen
pääministeri King on kieU
täytynyt eroamasta. Asema on
siten kaikkein kriitillisin ja se­k
a v i n , mitä^ Dei^^^onin histori­assa
tunnetaan. Kumpikin valta-
1
hoidolle.- • Alituisilla, tavan, ta­kaa
uudistuvilla viialeilla on
turmiollmen vaikutus maan, elä­mään
yleensä Se on tultu näke­mä
a n ni. m. iMig 1 a nn issa, m issa
hallitusvaihdokset .: yliteen ai­kaan
muodostuivat m aa n vaiva k-vak^
i. Poliittinen tilanne ei
]) a a se t a sa a nt v i m a an- e i k a. .liike-clama
vakiintumaan säännölli­siin
iiom n nsa . nnn kauan kuin
ollaan epätietoisia miten kauan
hallitus })ysyv paikoillaan..
• .^lika on ero konservatiivien
ja liberaalien \ alilla'' Se ilme­nee
ohjelma st a, : j o n ka- m Q i* k e i ss a
\ aalitai'-telua kay tim.
Ijiboraalipaammisten King se­l
i t t i tärkeimmäksi jiolnt tiseksi
kysymykseksi Canadan vhleiiai-svyden.
Canada on maa. san(.)j
han, . jota on tavattoman vaikea
hallita. :: Se johtuu ' Uanadan.
t\n(i-^ta (I trnlta puntia ole k,m
salaisi unella, ollen kaiNalaisln-neid.
luku ainoasi aan f) 40Oss
:K n s nn a ise 1 - .k a n sa 1 a i s p a p e r n oli.
silloin l,22'k400 11a ja V)^ 00")
ulkomailla : svniv.nvtta ci. ollut
r y l i l \ i n 1 Aiela mmkaaiiku^iMi
toimiiu kansalaisoKsi paa^eini-^-n
suhte^Mi 1'iii maissa s\ n l \ n a i s ­ia
o])\al Ivanscdai^tuiniM n <~[ih-teeii
ensi tilalla -oiiiaavcH
u eUsilaisist.i 72') iirnsciillia
saksalaisilta 72 iS juos luxein
biii ailaisista 72") iansk,il,iisisja
02 2 1 notsalaisista -f)') O noi la-laisista:
t)7..i, irlantilaisista (»">.7.
s\ eitsibnsisia ()4 O cnglantilai-sita
skotlantilaisista 60 0
canadalaisista ")7 ') ranskalaisil­la
.")() 7 pros k.iiisalaisia Alle
30 piosoiittia kaiisdlaistnnuta
(js(M(.tavat- seuraavat.maat : .„ •
T-eki:os](i\,)kia 4")'s p i n ^ - i ? !*
tia Suomi 41 k V( iiaja 40 2 lia-
\alta 11 7, Cnl an 20 1 li. i ha
Mikulaisile j<i y"sta\ille liman
mitaan i'i ikoismaksna mukaan.
Iinamme kihettaiau nimelle \a-lUs^
etun .Joulukoitm Jouliilah-jaKsL
,tai koitetun lahet\sten
kanssa
FOREIGN DEPARTMENT
First National Bank
HANCOCK, MICHIGAN.
I ^
i\ii joiltaka.i suomeksi, unilla on
\ iisi suoiinilaisia liikkeessämme.
maantieteellisestä aseni ista,snun- 28 1, Puola 2.s 0. Liettua 2") (> ja
nattomista \ ahmat koista ja e-
Imkemoelaman erilaisuudesta : e"
; VI seuduilla laajassa DommKuiis-sa.
Aariniaisiinmat inaakimnat
idassa vaativat tulliiniloituksAstä
vaj>aata kaniipavaihtoa , Vlidys-
-\ altain ita\altioub n kanssa.
Queheein ja Ontarion suuret te­ollisuuskeskukset
tahtovat koi.-
keata tullitarilfia teollisuuden;
suojelemiseksi Lansi-( 'anad.m
a av I k lv oma a k u n tain i n a a n \M 1 j e 11 -
jat ovat vapaakaupan kannalla.
British (:'oluml.)ia aarimaisimpa-n
a - la n n ess ä t a h t (u si m y ö s \' a j > a a t
kad e t omien ka n p [ > as u h te i d en sa
järjestämiseksi suuren naapuri­maamme
Yhdysvaltain kanssa.
Seuraamalla kohtuullista tulli­politiikkaa,
vai)aakaupan ja kor­kean
suojelustarilTin ^allmuo-t.
oa, ja kehittämällä mahdollisim-raan
voimakkaa.sti ulkomaisia
markkinoita sekä kauppavaihtoa'
B n t an n i a n Vai t a ku n n a n e ri o s i -
en kanssa iiaaministeri K i n g ar­velee
voivansa tasoittaa. Domi-nionin
eri osien \ a l i l l a \allitse-vat
ristiriitaisuudet ja liittää
Ca n a d an e r i m a a k un n at k i in te -
ämmin toisiinsa.
Konservatiivien johtaja !Meig-h
e n k ä v i v a a Iit a is t el u a,. k o r k e a n
tullitarittän merkeissä. Korkea
ja täydellisesti tarkoitustaan
vastaava tuUisuojelus on Cana­dan
. cJmdito, sanoi han. Li])C'
raalit ovat poikenneet: pois 'kan­sallisesta
politiikasta •', joka pyr­kii
kotimaisen teollisuuselämän
kehittämiseen rakentamalla kor­kean,
tariffiseinan ulkomaista
kilpailua vastaan. : Liberaalien
politiikan: seuraus näkyy teolli­suuslaitosten
sulkemisessa, ylei"
sessä työttömyydessä ja väestön
poismuuttamisessa.. :
Kumpi näistä kahdesta politiir
kasta on Canadalle edullisempi,
se jääköön nyt niinkuin: ainakin
äänestäjäin ratkaistavaiksi.:
9 9 M
Tämän yhteydessä lienee pai­kallaan
muutamalla sanalla kä­sitellä/'
konservatiivien ja liberaa-raalien
eroa näiden sanojen var­sinaisessa
merkifyksessRv Kir­jaimellisesti
käännettynä kon-:
servatiivi merkitsee vanhoillista
ja liberaali vapaamielistä. Mut-
Jugoslavia: . 2.">.2 prosenttnr kan-salaistuuepa,
laikmm.nalidim oU. en kansa 1-
lisiii)ksista Jsaii.salaisl 11 iiei ta: sa k-.
salaisia - 1,227,71.^ irlantilaisia
()S1,;(.2. \eii<ilais),i )(>2 0U) enu-lantilaisia
."(12 (»70 ( anadakiisi i
1()0 2b\ ilalialaisia 4"')2 7"» k i i-ot
saknsia -1 li.-").")!) piiolalaisi.i .!!()-
• >h'k norjalaisia 2M.71.).-itävalta­laisia
2l(>0i)S ts( k k ( ) s l ( ) \ . i k i k i i s i a
Ur) 007, skotlantilaisia ITiJOn
(.ni.tdan lanskalaisia V^O.OPJ,
s \ e i t s i k ' ] s i c i 71)007, lanskalaisia
1 U) .s2i), imkarikiisi.i l l , 7 i b , suo-l
l l a l a l s ^ a ()1 002 j n e
Yllaesitet\ ista nunn roista
päättäen ani ulautun at \anhem-m,
it -111 tola iset suliteellise.sti
snnremm.issa m.iaiassi kansa-k
i i s i k s i kum uudemmat siirtolai­set
' S\ ^ tj siihen o\atkin luon­n
o l l i s e t Xivoreniimna siirtolaisil­la
( 1 ollut -lilom tilaisuutta tui­ki
\ u la k . i n s a k i i s i k s i . silla osit-l
a i n Me eivat olleet riitta\an
kanan Anu iikassa taikka taasen
( i \ a t olleet oppineet eiiglanmn-kii>
lta mm etta o l i s i \ a t \oineet
s ( I l a i s ! a 'hankkra K<iusalaistut-tain'-\'<
ialiinukset lieiie\at suu-r
e l h ' l i i i . i a i a l l r esteeii.i Tilas-t
o l l j s e i numerot osoittavat, etta
iiuoK mi'i*'ii siiitolaisten kesken
(,li e i i s i n a t s t e n kaiisalaispapcri-eir
o l i o hnomaltavan suuri.. -.
^ i i o d i n Ut2() st i i s i i k s e n nume­roi
u^t o ]eii iiiukaan iiavltjia :uusil-
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä. '
KURSSI ON TÄNÄÄN
I
si
1
I
i
(W o
SUOMEN MAfiÄKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset, osoitetaan pestin kautta, jos säh-kösanontalähetystä
ei erikoiseöti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lpetyskulut rahalähletyksille on
40c summille $40.00 asti, 50Q summille $50.00 asti,
TöCi summilla $100,00 asti. Jokaiselta sew«i^Yaltasa.
dalta 25e. '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa^^^^h^
kasti, '
1»
s
PORT ARTHUR, ONT.
iSSVirfisiig
MmSm