Canadan uutiset, November 12, 1925

              m CANADA AKB THE BEST ADVERTISING MEDIUM.
X7 T
SUOMALASTEN SANOMALEHTI CANADAÄSi JA PARAS LMOITUI^VALmi
m
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ JA HYVÄNTAHTOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.*
NU^JERO k Torst., Marrask. 12, 1925 - P O R T ARTHUR, CANADA-" Tlnii-sday, >s\)v. 12, 1925 XI Vuosik.—Voi. XL
Parkmentti kokoontu­nee
tammikuulla.
Pääministeri King j a ko-nserva-tiivijoihtajia
Meighen antaneet
kumpikin julistuksen poliitti­sesta
tilanteesta.
Canadan viidestoistn paria­ni
en 11 i , o n t e k n il 1 i s es ti, V a ai i a s e-tnksen
.sääntöjä noudattaen,
kutsutut koolle | joulukuunj 10
p:ksi. Mutta tämä aika on to"
deii n ä k ö ises t i e | )ii kii y t ä nnöl 1 iiien
ja siirtynee tauiinikuun a
X
ku-puolelle.
Yiralliset tulokset ,^yr-ei'v
lid
j ii i s e m m i s t ä. v a a 1 i i) i i r e i s t ä,
koisest.i- • Yukouista. eivät e
saapua QttaAvaaii ennenkuin vas
ta ensi kuun lopulla. |
Pääministeri Kiup: julkaisi t.
k. -4 p -näl virallisen tiedonannon
jossa m; m. sanotaan: |
Viralliset vaalitulokset osoit­tavat,
että millään . poliittisella
puolueella ei tule olemaan • |;el-vää
enemi^iistöä alalmoneej^^sa
pai-lairnentin kokoontuesha. Vei
vollisuuteni pääministei-inU loli
selostaa kenraalikuvernfuirillci tr
lanne ja ehdottaa, mihin toimpn-piteisiin
• senjohdosta :olisi ryh-
. dyttävä.. Ivai^ki vaihtoeiujlot
huomioonottaen liallitus on yksi^
mielisesti päättänyt, että sen pe-,
rustuslaillinen velvollisnus \on
kutsua parlamentti: koolle niiin
piau kuin se ou nuvhdollisjta.
F^illävälin hallitus pidättäytyy
tekemästäi muita iiimitylcsiä kuin
sellaisia, joita yleisten asiain hoi"
tamineii yaatii.
Mr. Meighenillä o\ ole enem­mistöä
uudelleen" muodostetussa
alahuoneessa. ?>envuoksi .ei ole
edullista, (Htä puoluejolitaja, jO"
,ka ei ednstajaenemmistöä kont­rolloi,
kutsuttaisiin muodostat
maan uusi hallitus.''
• ••., .• ••• I •
K on se r v a ti i v i e n i j o h t a ja. e i g-
.h en on m y ös | an ta n u t; j ui k i su u -
teen / mielipiteensä. jossa kritisoi
pääministerin kan,taa ja selitt|ää
hänen yhä vain '" päät täneen Ipi*
tää kiinni virastaan .Canadan
kansan ilmaisemasta vastakkai­sesta
. päätöksestä Ivuolimattf."
M r . Meighen ei Sano koskajaiv
Canadassa tapahtuneen, että vä".
Iiemmistöi-yhmä^n johtaja olisi
o d o t ta n u t ]) a r 1 a m e n t i n - k o k o p n •
kutsumista . tai -kieltäytynyt ero­amasta
keti; 'l<;ansan takdon tun­netuksi
tultua.^ 1
Alaskan tulivuoret
levottomina.
Yhdysvaltain i-annikkokutterin
Algonquinnin virkailijat ovat ik
nio i 11 a n e e t, e 11 ii t u 11 \- no r et AI a S"
kan 'niemimaalla ja Aleutien
saarilla ovat vilkkaimmassa toi-,
niinnassa niitä ne ovat olleet sit-te
vuoden 15)12, jolloin tapahtui
ruliviioi'i Katmain i)urkaus.
Toiiviinnassa olevat tulivuoret
o V a t P a V1 o i' j a K a t m ai A1 a s k a n
niemimaalla, Vsevidof l'mnan-
-aai-ella ja Makushin ja ^Shishal-liir
[.'iialaskan .saai-ella. ^
Katmain jnii-kaus \. 1012 he-
•ätti suurta huomiota. Se alkoi
Aesäk. f) p:nä. jolloin vuoren
t u k u s t a alkoi s y i i k s y l i tuhkaa ja
aasua. Tuhkaa satoi hyvin
•lajalle aineelle ja paksusti. Ivo-
"iakissakiii 100 mailin p i i a s s a tu-ivuorvst.
a, oli .tuhkaa ;k,jalan
a In uudelta.
Amerikalainen retkikun­ta
palannut Kiinasta.
Tuonut paljon esihistoriallisia
jätteitä ihmiskunnan alku­ajoilta.
Intian uusi varakuningas.
Kd^vard V. Lindley \Vood, en-ineu
kouluiu-uvost-on president-i,
on nimitetty Intian varaku'
linkaaksi Ixeadinuin jaarlin ti­l
a i l i ' , joka luoi)un . hallitidvsesta.
'usi huhtikuussa. Tämä vara-
\uninkaan vaihto -merkinnee
lutta ajanjaksoa Intian hallituk­sessa.
: •
Pirkenheadin jaarli, Intian
valtiosiliteeri. lausui ])uheessaan
heinäkuunsa ' ylihuoneessa, että
iMi^ l a n t i . : ei eiiiiän katsonut In­tiaa
liiänitysmaakseen. vaan o-siyisvoverikseen,
;-ji!sva kannasta
()li seuraava Intialle. loisto-aika
sen. • historiassa.
Demokraatti New Yorkin i
majuriksi. |
Xe\v Yorkin kunnallisvaaleissa
on Amerikan • suui-imman kau­pungin
majuriksi valitti! demo-,
krattinen valtiosenaattori James
J. Walker huomattavalla: enepn-mistöllä
lähimmästä kilpailijas­taan
republikaanien ehdokkaja.s-ta
\Vateri^ianista. Walkerin ; e*
nemmistö kohoaa 400,000 :een.
iSosialistien ehdokas Norman
Thomas sai ^^^.OOO ääntä. Kom­munistien
ekdokkaan Clitlovin
saama äänimäärä oli kyvin ijic
ni. Likimäärili annettiin vaa­leissa
1,125,000 ääntä, hieman
vähemmän kuin edellisissä kun-,
nallisvaaleissa. '
Ennustaa New Yorkin loppua.
KNibert Kjudit, Pong Islandin
"tuomioapo^-toli", joka ennusti,
että maailma loppuisi ^viime hel-mik.
() p., on ratkennut taasen
kauheita - aavistelemaan. Hän on
ilmoittanut että nykyinen "rau-han
aika*' päättyisi a^elepopäi-vänä,
mai-rask. 11 p. Hän sanoi
valmistuVansa lähtemään aina­kin
'M mailin pääluin sisämaa­han;
ettei joutuisi tuhoon, joka
on kohtaava Xe\v Yorkin kau­pungin
.seutua.
Toiset ennustajat, jotkut "tie­demiesten''
nimeä kantavatkin,
ovat julistelleet, että maanjäris­tys
tuli^i ennenpitkää New Yor­kin,
hävittämäiin. . : r--- ,
Muutoksia Ranskan halli­tukseen.
Pääministeri Painleve jätti Iji.ik
j ä t t a i n persidentti Doumerguepe
erokakemuksen ministeristönsä
puolesta,I mutta .suostui kuiten­kin
muodostamaan uuden ka­binetin,
jossa erinäiset ministeri­salkut
vaihtuivat. Kokoonpanok
taan Utiksi kal)inetti on enemmän
vasemmistoon kallistuva. Pain­leve
hoitaa myös rahaministerin
virkaa Ma Aristide Briand jäi
paikoilleen ulkoministerinä.
Ministerien ei^oamispäätös oli
yksimielinen. Sen aiheutti radi­kaalien
i a sosialistien omaksuma
kanta pääomaa veron : suhteen I^iz*
2an kongressissjiv
Suuria verohuojennuksia.
Presid. Coolidge toivoo, että
rederalisia veroja voidaan . alen­taa
yli 300 miljoonaa dollaria,
vaikkakin hän uskoo,, että ; mi­tään
rajaa ei voida asettaa, en­nenkuin
nähdään valmiina bud­jetti
seuraavaa rahainhoitovuot-ta
varten. Sihteeri - Mellonin
mielestä oiisi -100 mi 1 Joonaa dol­laria
kenties korkein raja, johon
päästäisiin alentamalla tulove­roja
1-40 miljoonalla dollarilla,
perintöveroja 100 miljoonalla ja
lopjni erinäisiä muita veroja su­pistamalla.
Joissakin kongressi-;
piireissä on puhuttu 500 mik
Iloy Chapman Andre\v.s, tun-n
e 11 u a m (M • i k a 1 a i 1 i en 1 iiy t ö r e t k e i •
l i j ä ; joka : johti Amerikan . Lu(m-
11 o n 11 i sto r i a 1 li sen Museon (i o b m.
erämaahan, Kiinaa n, lähettämäii
retkikuntaa. on. saapunut San
FrancisH'(UHi linjalaiva President
T a f t i 11 a t u o d (M 1 tuli e s sa a..i i. u se i t a
k i v e 11 y ne i t ä m u i n a i s j ii ii n nök s iä
j o i d e n a v u l l a , luullaan saatavan
t a r k e m p i a t i e 1 o j a : e t ii i s i s t ii.. -a joi s-ta.
• Petki k unta an. kuului 40- henki­löä.
Se kulki 5.000: nuiilia, josta
2.200 nvail ia t ai vai let tiin sen t u ja.
joita ei oltu ennen tutkittu. An­drews
sanoo, että kivikauden ai­kaisia
esineitä löydettiin siksi
runsaast i, ett ii niiden perusteella
voitaisiin piiiiteliä melkoisen tar­kasti,
m i t e n , ihmiset tuohoiV; ai­kaan
elivät. Mitäiin. ihmisluita
e s i h i s t o r- ia 11 is i It a a j o i 11 a ^ e i r e t k i - ^
kunta: löytiinyt,
l'iräiden jiirvien rannoilta ret-k
i k 11 n t a 1 ö y s i v a 111 u) j e n k u m jru j en
jätteitii, jollaisten kumivujen si­sällä
ihmisiä arvioidaan asuneen
noin 20.000 vuotta sitten. Niin­ikään
löysi retkikunta 40 kivet-t
y n \-11 ii cl i n osa u r u k s e n m u n a a j a
k u ns i •. (»s i hi s t o r i a 1 li s t e n n isä k k ä i'
den iiiiäkalloa,. jxVrden vakuute*
taan olevan vanhimmat nisäkkäi­den
pääkallot, maailmassa, mitä
on löydetty. Sellaisia arveluita
on ilmai.stu, että eläimet, joita
ne edustavat, astelivat maamme
kamaralla noin 1.000,000 vuotta
takaperin.
Niinikään löydettiin e r i n ä i s iä
merkkejä, jotka osoittivat että
kaukana. muinaiKuudessa oli
Alukdenin ja Vladivostokin väli­sen
seudun i^eittänyt sankka. ptr
nainiumets|i, joka oli ollut: Cali:
forniassa vielä tavattavien met­sien
kaltainen. Löydöistii' on
myös :mainittava erään tunte­mattoman
kaksisarvisen sorkka-jalkaisen
eläimen luuranko.
Bolshevikit tuomitsevat
vakoojiaan.
Kim'in p i i r i o i k e u s on tuomin­nut
. k u o 1 1 n a a n n e 1 j ä \- e n ii lii i s t ä
toiminiuLsta Puolan asioit.sijoina
Ukrainassa. Kolme muuta syy­tettyä,
niiden joukossa eräs nai­nen,
t u o m i t t i i n vankeusi-angais'
luksiin.
Puolan eduskunnassa o n aihe­uttanut
tulista käsittelyä tiedon­annot
i)oliiltisten vankien ja ta-loniioikien
saarnasta kohtelusta
Puolaan liitetyllä .V'alko-Venii-jällä.
-M. m. on, s y y t e t t y , että
vankeja piinataan sähkiillä 'ja
strykniiniannoksvlla • ja etta nai­sille
on tehtv väkivaltaa.
Naimisiin tai vankilaan!
M i ^ r k e i s t ä päättäen on Meksi­kosta
muodosttimassa hii-muisen
dikratuui'in maa. Ilmoitetaan,
fvttii Tabaseon valtion pääkau-nunprissa
I Villa llerinosassa on
vallitsemassa tavaton kiihtymys
-ion johdosta. et tä siel 1 ä oir, van*
»ittu viisi katolilaista Pjippia ja
sellaisesta perin vähäpiitöi.sestä
syystii, etteivät, olleet menneet
naimisiin; Taba.seon valtio hik
jattain sääti ja määräsi, että
pappien, kuuluivatpa he mihin
uskontoon, tahansa, on mentiivä
avioliittoon, ennenkuin voivat
pai^invirkaa toimittaa. :.
Sato 422,327,000
Kolmekymmentä miljoonaa bus"
helia enemmän kuin tämän-edellinen
arviointi.
Italia neuvottelee veloistaan.
Italian hallituksen velanvakau-tuskomissioni
on saapnn\it \Vash-ingtoniin
alottaakseen Yhdysval­tain
velkukomissionin kanssa
neuvottelut Italian sitoumusten
suoi'itukse.sta Amerikalle.
Italian velka Yhdysvalloille on
.i;2,l 38,8.52 dollaria, josta pää­oman
osalle tulee 1,647,809,198
dollaria.
Joonan dollarin alennuksesta.
Hallituksen väliaikainen
järjestely.
l^ii ä m i n i s t er i K i n gil 1 e, j o ka on
pä ä 11 än y t pysy ii h a 11 iii t k sen j o h -
dossa uuden parlamentin ko­koontumiseen
saakka, on tarjot­tu
useampiakin edusetajapaik-koja.
jollainen hänen täytyy saa­da
jouduttuaan häviölle
Yorkissa. A\'irjouksia on tehty
sekä Quebecista että Ontariosta.
'Mr. Kingin sanotaan haluavan
ottaa sellaiV;en mieluummin vii­me
m a i nit u st a m a a ku n n ast a. :
Kieltolaki ja Kaanaan häät.
Illinoisin entinen kuvernööri
E. F. Dunne puhui Chicagossa
Amerikan Legionani<:okoukses-sa;
K)ivernööri ei tuntunut pitä­vän
kieltolaista sanoessaan:
'•Jos Kristus tulisi Chicagoon
t ii nää n ' ja ' t o i m i 11 a i s i. saman kai •
täisen • ihmeen kuin Kaanaan
häissä vangittaisiin hänet kielto­lain
rikkomisesta."
Mr: Dunne laiisui, että kielto­laki
ou epänormaalinen laki, et-:
tä se on tyrannimainen l a k i ja
että se kaiken muun hyvän lisiik-si
on rikkaan miehen laki; joka
edistäil rikollisuutta ja lain hal­veksimista.
Kesy haikara käy koulua.
Erääseen perheeseen Saksassa
otettiin hoidettavaksi m y r s k y s sä
loukkaantunut . haikara^ joka
kiintyi siinä määrin perheen
pieneen tyttöön (rretcheniin, että
se- seuraa; häntä kaikkialle. Nyt
kun- lapKet käyvät koulua seuraa
lintu heitä •kouluhuonee.seen ja
odottaa rauhallisesti .siihen asti
kunnes taasen lähdetiiän kotiin.;
Canadan vehnäsadon; kokonais-määrii
arvioidaan väliaikaisesti,
mikäli Dominioiiin tilastotoimis­ton
julkaisemasta i-ai)<>rtista i l ­menee.
422.327,000 Inisludiksi.
Kokonaissato on siten 30.508.000
bushelia suurempi ktiin tä.iHän-edellisen,
syyskuun 10 p:nä toi­mitetun
arvioinninmuksian.
Lisäyksestii tulee kokonaista
27,30l).00() busiielia yhden mun­ii
n ma a kunnan. Saska t e h cNva n i n.
osalle, ^ jossa iHiintituloksei ova.t
menneet : yli odotusten. K o k o .
naisvehniisato on siten toiseksi
suurin, niitä . Canadassa o n kos'.
kaan korjattu. Kaikkein koi-kcin
se oli vuonna 1023. nim. 474,190,-
000 bushelia. Muut korkeat re-kordit
ovat : 309,780,000 Imshelia
vuona 1922, :'.()O.85S.10O Ini^hdia
vuonna 1922. 300,8.58,100 bushelia
h(>lia vuonna 19.15.
Suomalainen siirtolainen i
viinanpolttajana.
JXskar llaniuriiiniinen s\ioma-.
lainen siirtolainen vangittiin A l -
d(.'n toAvnissa,. .Minn., kun, hän ta­vattiin
keittäuiässä '-'kuunva'
loa"'. ApuUvisshenfricji tultua
.keitto])aikall(^ pakeni Hannu
nuMsaän, eikä i)y,säJitynyt vaikka
sherilTit . auipuival hiinen. pe-r
f i i i n s ä • I v U U s i . laulamsia;. Vasta
.sittenian.tautui kun; liiineen pääs­tiin:
kiisiksi. Hannun • telidaslai-t(>
ksella tapasivat ;virkadrjat 4.()
gallonan., "'stillin". viisi tynny­r
i ä mäskiä ja ;. kolme jrallonaa
valmista '•kuunvaloa'',: joka
Ica.i k' k I t a k a va i'i k oi ti in.; V i r.an:
omaisille ;on Hannu k e r t o n u t , et­tä
hän saapui Vhdy.svaltoihin
k a k s i viikkoa aiJ< a i s t M n i n i n . Vii-n
a n k c i t l o o U ' sanoi ryhtyneeusii
k v iU ei ollut' ty(5t;i saatavissa. Sr •
lapoittiinoiv sanoi Icuuluvan toi­sille..^
ja etta hän- on va-ii palkan
ed<'stii ollut kcit tii l u.issci. — \.
Mug järjestää
Vaaleissa penkkinsä menettänei­tä
ministereitä ei oteta mu­kaan.
— Forke ennustaa uutta
I äänestystä.
Kymmenen vuotta rosvouk-sesta.
Nanaimon rikosoikeus on lan­gettanut
kymmenen : vuoden ku­rit
u.shiionetuoiuion • ia ;kaksik,vm-mentä
piiskaniskua \Villiam.
BagleyMle. kotoisin St>attlesta,
jonka totlettiin olleen osallisena
Royal Pankin .\'anaimon kontto­rin
ryiistössä .viim.!' joulukuun 12
p :nä. - Samasta ryöstösi ii; on ai-kais:(>.
mmin tuomittu viisi iiHiuta
miestä.
Venäjän sotaministeri kuolut.
: Kenraali M i k a e l AY. ; Frunse,:
nenvostohallituksen sotaministe­ri
» oi> kuollutMoskovassa: ; leik­kaukseen.
Hiin oli 40 v; ikäinen
ja Venäjän hallituksen nuorin
j ä s en. S o t a m i n i st e r iks i t ui i. • h än
Leon Trotskin jälkeen. PrUnse
oli kotoi.qin ^loldaviasta venä-läis-
rumanialaisista vanhemmista;
Ontarion kultakaivosten
tuotanto.
Toronton hallituksen kauppa-departementin
l^iljatta in julkai-semassa
ti^edonannossa ilmoite­taan
Pohjois-Dntarion kultakai­vosten
: tuotannon kohonneen ku­luva
n vuoden yh.deksiin ensimäi-sen
kuukauden aikana $22.395,-
163 nin. .Tos tuotanto vuoden
loppuun saakka pysyy samassa
suhte^^ssa tekee maakiniuan kulta
tuotanto koko vuodelta noin 30
miljoonaa dollaria. Vuonna 1924
se oli $26,000,303.
Ritola lähtee Australiaan?
E r ä i t ä Yhdysvaltain kuului­simpia
urheilijoita, niiden jou"
kossa Finnish-American A. G :n
pitkänmatkan juoksija Ville Tii-tola,
on pyydetty joulu- ja tam­mikuun
aikana kilpailemaan
Australias.sa ja Uudessa Seelanj
nissa. Vi elä ei tiedet ä suostuu­ko
Ritola matkalle lähtemään.
Prinssin ratsastustaito.
Walesin prinssi, joka palasi
hiljattain Englantiin Afrikan-matkaltaan,
on pudonnut hevo­sen
selästä kettumetsäistj^kRen
aikana. Prins.si ei loukkaantu­nut;
Tapalituma ei sellaisenaan
olisi mainitsemisen arvoinen,
vaan Englannissa on pidetty sil­lä
lystiä, . sillä tämänkaltaiset
^onnettomuudet prinssille ovatol-
1 eet hyvin i ta väliosia. Hän ou
joko liian rohkea ratsastaja tai
ei ole k ä n t ä luotu ratsastajaksi!
ensinkään, -
Kahden minuutin hiljaisuus.
Brittiläisen valtakunnan kai­kissa
osissa kunnioitettiin maa*
ilman.sodassa . kaatuneiden sotu­rien
muistoa ^ aselepopäiviinä
kahden minuutin hiljaisuudella.
Samaa tapaa: seurattiin myös Ca­nadassa
hallituksen antaman ju­listuksen
mukaisesti.
•Tut-ankh-amenin ruumis
löydetty.
Kairosta ilmoitetaan. : että faa­rao
Tut-ankh-amenin ruumis
luullaan nVt saadun päi.vänva-.
loon. ••: Hauta kammio . a vat tiin
uudelleen lokakuun 12 p::nji. Kn-simäisen
. sa.i"koraagin: alta pal­jastui
to i n eu. j o ta k o r i s 11 k u 11 a 1 •
la piiällystetty Osiris-jumalau
kuva. Kun toisen.^ sarkctfaagin
kansi . kolrotettii.n, tuli. .esiin Hii"
navaatteilla verhottu ihmisruu­miini
.Mnuotöinen ai-kku. mut ta
vasta sen sisällä . o n erittäin, ko­measti
valmiste-ttu,. kultaisilla
koi'isteilla päällystetty arkku,
jonka ;arvellaan sisältii.vän itse
• ruumiin. : ]Muinaistutkijain teh­tävänä
• o n vielär kohottaa se .: e^
s i i l i lepopaikastaan. Arkun ..toi­sessa
päässii on maalaus, joka
todenniikciisesti esittää T-ir
ankh-amenia.
Fascistit ja vapaamuurarit
vastakkain.
•; llooniassa oli viimrv v i i k o l la
k i i l k c u H m n t liikkeelle huhuja,
c t l i i sosialist if j a vapaamuurarit
n l i s i v a t • tehneet . -salaliiton paii-ministei-
i M u s s o l i n i n l u M i k e i i vas­taan.
HuhnjiMi ; .:j(.)h(iosta m i e l i ­a
l a faseisiieu keskuudessa kiih­tyi
niin uhkaa\-aksi.. e t t ä hallr
tuksen t;iytyi koment.ia sotriv.i-k
e a • s 11 () ] e l e m a an so s i a 1 i s t r|) 11 o 1 u -
een piiämajaa ja vapaaiiniii.rari-eii
l o o s i n a . l l i i h r j e n .lohdosUi
t o i m i t e t t i i n joitakin \angitse-.
misia. v a i k k a k i n luiytlaa tode-l
u l t a , etiä salaliitto oli saanut
alkunsa- Hanskassa eikä ketään
italiabvisia ollui siinä osallisina.
Kaiklvi: yleisvaalei.ssa häviölle
j o u t u il e e t li a 1 li t u ks e n j ii s e n e t O"
vat, jättäneet eronhakemuLsen.
pääniini.steri Kingille. joka onnc-h|-
väksynyt.. , Eronneiden minis­terien
tilalle ei .oteta uusia ennen
Itarla.mentin kokoontumista. Sen­sijaan
salkut jaetaan ministereil­le;
jotka säilyttivät • edustaja,
paikansa tai seUaisille. senaatto-
1 re.. Il e, jotka, eivät [)yrkineet tulia-valituiksi.
F^iiiipostimestari Chas. Murphy
fi||e(.' olemaan virkaatekevänä
\- a 11 ios i h l e e r i i ui,.: .Tina riss im inis t e-ri
• J , A; ' Kohl) • virkaatekevänä
kauiM^a; ja teollisuusministerinä,
sisäministerinä • Chas. Stewart
siiiMolais;-. . j a asutusministerinä
ja. yb'isten. -töiden ministeri J. H . .
Kinp: . viiliäilcaisena työministeri­nä.
Ceo.; P. (Jraham tulee edel­leenkin
olemaan rautatie- ja ka-;
ivavalaitosten ministerinä.
Progressiivi{)uolueen johtaja
Il oi )ei-t Vo r ke ou ; j ulk a issut tie-'
d o 11 a 11 n o n, j osa h ä n esi 11 ä ä vasta*;
laiis(M.'nsa parlamentin, koollekut­sumista
vastaan joulukuulla ja:
e n n u s t. n u s i a v a a 1 e j a ta m m i kuuk
la. jos piiäniinisteri King ei on­nisi
u. saamaan luottamuslauset­ta
alahuonef^ssa. i
Ontarion tulot ja menot.
"The Toronto Telegram" on
saanut tietäii, että Ontarion maa­kunnan
budjetissa on lokakuun
31 p ;nä päättyneeltii. viskaali-vuodelta
• liavaittavissa .noin kuu­den
miljoonan, dojbirin- vajaus.
Säänmilliset menot ovat olleet
suunnilleen arviointia vastaavat,
eli noin 4!) milj. ilollaria, jota-vastoin
tulot ovat tähän men­nessä
$2.250.000 odotettuja i)ie-nemmät.
Niiden laskettiin ttr
kevän 20 milj. dol,laria. Väheir
nyks(>n on aih(Hittaniii trasolini"
ja ylellisyysveroj(Mi, niihin luet­tuna
olut- ja virvoitusjumavero-jen,
pienentymjinen.
Englanti aikoo lähettää asuk­kaita
Canadaan.
Suur-Britannian parlamentin
jäsen Sir Henry Gowan on pu­huessaan
: Vancouveri.ssa esittä­nyt
f<uunmtelman työttömyyden
lieventämiseksi Brittein Saarilla
ja Canadan asukasluvun lisäämi­seksi.
Sir Henry sanoi, että
Englannin hallitus on halukas
erinäisillä ehdoilla myöntämään
100 miljoonaa puntaa tarkoituk­sella
lähettää viisi miljoonaa
b r i t t i l ä i s t ä nuorukaisfa Cana­daan
kymmenen vuoden kulues­sa.
Englanti maksaisi siirtolais­ten
matkakustannukset j a Cana­da
huolehtisi niidjen sijoittami­sesta
maanviljelystöihin eri seif-duille
Dominiota. *
Ohapmanin täytyy kuolla.
' K u u l u i s u u t t a . saavuttanut a-merikalainen
sunrrosvo ja mur­hamies
Cerald Cliainuan on joutu
nut häviölle taistelussa henjsen-sä
säilyttämiseksi. Yhdysvaltain
ylioikeus katsoo antamassaan
päätöksessä, että ei ole mifään
syytii muuttaa: alemman oikeu­den:
pää töstä, j ossa . C h a p ma ni He
1 an get eit t iin ku o 1 e m a n ra n ga i s tus
erään poliisin r murhasta New
Britainissa lokakuun 12 p : nä
1924. Telotus on määrätty toi­mitettavaksi
joulukuun alkupiii"
vinä.
Uusi Seelanti jäi '' märäksi.''
Kieltolain puoltajat eivät vie­lä
ole onnistunee*- yvitykscssäärJ
saada Cusi Seelanti kuivaksi.
Kysymys hallit ukstui väkijuo-makontrollisla
oli tuonnottain
i i i i n e.stykselbi ratkaistavana. Kiel^
tolain kaiiiialfajat sai\al 227"
981 ja heidän vastusiajansa 310.-
5!)() iiänlä.
Lääiiäri surmasi raajarikkoi-sen
tyttärensä.
(!oloradon piirioikeiidessa . ou
a 1 cl tUf. ttltkia Harold .E. Blazer
nimistä lääkäriä, jota .syytetään
34 vuoden ikäisen tyttärensä Ha'
zeliii; murhaamisesta viime kesä­nä.
.Murhattu tytär oli 34 vuo­den,
ikäinen ja ruumiillisesti
viallinen. Yläpuoli ruumista oli
kehittynyt, säännöllisesti, vaan
alapuoli- oli surkastunut.. Iläu
ei v()inut ; kävellä, eikä liikkua
muutoin kuin vierittämiillä itse-jiäii..
l.äiikärin syytetään lopet*
taneen tytön elämän klorofor­milla.
Eräiden tietojen: mukaafi.
Blazerin mainitaan sanoneen, et­tä
i hiinen mielestään mainittu te­ko
olji ollut .suuri armonosoitua
kärsivää tytärtään kohtaan. Ty­tön
kuoleman jälkeen lääkärin
mainitaan yrittäneen myrkyt­tää
itsensä.
Ijääkärin lakimiehet käyttävät
'puolii.st uksena Sokraten filoso­fiaa
selittäen; että Hazel ei ollut
inhimillinei) olento, että hänellä
ei ollut sielua ja että hänen oli
parempi 'kuolla kuin jiiädä eloon;
Itsemurha parlamentti­talossa.
August 'Swanson niminen kes-ki-
ikäinen .skandinavialainen am­pui
it.sensä perjantaiaamuna Ot-ta
wan paria men 11 i ra k enn uk.sen
itäisen siiven käytävässä, oikeus­ministerin
huoneen ulkopuolella.
Swanson oli hyvin tunnettu, hak
lituksen virastoissa, koska hiin
oli niiss°ä käynyt vähän väliä
vaatimassa oikeutta, joihinkin
kr u n n u n m a i h i n. j o t k a h än väitti
petoksen kautta menettäneensä.
Maiden paikkaa hän ei kuiten­kaan
voinut ilmoittaa. Swans6'
nin arvellaan olleen mielenhäi-raossa.
. ^
Tunnettu pahantekijä saanut
surmansa.
Duteli Anderson, kuuluisa mur­haajan
ja mestarii-ikoksellisen(!i^:
rald Chuiimanin toveri sai sur-:
mansa omasta revolveristaan
jonka poliisi Cha". Hammond riis
ti hänen kädestään. Molemmat
he katuivat vierekkäin, Ander.
son kuoli heti, poliisi kaksi tun­tia
myöhemmin hospitaalissa.
Kahden poliisin taluttamana
saapui Hammond polisiasemalle
ja luovutti Andersonin revolve­rin.
Plammond kuoli kohta sen
jälkeen hospitaalis.sa. Hän oli
'42-vuotias ja 4 lapsen isä.
Andersonin k-iinnisaaiiiisesta.
jelävänä ta' kiiplleena. on ollut
palkinto elokuun 14 j i ä i v ä s t ä as­ti,
jolloin hän surmasi M uneies-sa,
Tnd.. Ben Häneen : ja hänen
vaimonsa. Tlance oli ollut pää-to^
istajana Gerald Chapmania
vastaan poliisin : murhasta New
Britain Mssa. Conn. Tuosta mur­hasta
Chapman tuonvittiin kuole­maan
ja odottaa nyt ylioikeuden
päätöstä, johon jiän asiansa . ve-i
tosi.
Viisi naist?, kuollut kaasuun.
Sunnuntaiaannina kello 10 tie*
noissa löydettiin Hibbingi-ssä,
^inu:, viisi Andray-hotellin pak
V e 1 u sk un t a a n k'u u lu v a a na is ta
k u o Hein a asu n n ost aan Mrs. 01 ga
Kuusiston talolta Toisen Ave-.n;
ja Portage-kadnn kulmassa. Kuo­leman
aiheutti kaasumyrkytys.
Paitsi .Mrs. Kuusistoa, joka oli
surmansa saaneiden joukossa,
saiva| surmansa 3Ir.s. Ida Hardy,
Mary Hertzing, Mrs. Mary
Ermatinger ja Kath.erine Green.
Kalkki muut paitsi Mi s. Kuusis­to
ovat toiskielisiä.
Nor j alainen tuomittu kuo­lemaan
Canadassa.
. TTafold Bcrentsen, norjalainen,
merimies, joka on havaittu Van­couverissa
'syylliseksi laivatove-rinsa
murhaan lokakuun 28 pnä,
tuomittiin viime viikolla hirtet"
tavaksi. Telotuspäivä määrättiin
'uevau tammik. 18:ksi.: Oikev
tidcssa'esiintyneiden todistajain
mukaan Berentsen surmasi N.
Evadosi.koff nimisen venäläisöu
tämän nukkuessa.