Vapaus, September 24, 1921

              VAPAUS
G&nedan ioomalaisen työväestön
£snenlcani)8ttaja, Ilmestyy Sodbn-
9ys£a, Oni., joka tiistai, torstai - ja
latiantai.
H. PUEO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. ToimitUEsibteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only otgan of Finnish Work-er
» in Canada. Pnblished in Sud-bnry,
Ont., evciy Toesday, Thursday
and Saturday.
Advertising ratca 60c per.cql.
fnch. Minimum charge for sinpe
f insertion 75c. Disconnt ou standing
edvertisement. The Vapaoa is öie
fcest advertising mediupi araong the
Finnish People in Canada. ,;, - /
«motosMnta 50c palstatnnmalta,
— Alin hinta kertaiJraotakgesta 75c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 (rauis-tovSrsyistä
50c kultakin lisakn).
Kihlaus, ja aviol. Umqt. alin hinta
82.00. nimenmuutosilm. ^ (muuten
guin aviolilttoilraotusten yhteydessä
82.00 kerta: — Avioeroilra. 12.00
• kerta (2 kertaa ?3.00. .... Syntyma-flra.
82,00 kerta. — Halutaan tieto­j
a oMteilmotukset $1.00 kerta ?
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk
sista, joista el ole sopimusta, tulee
jrahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
^ Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli
W. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi
kk. 76c., , ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5!50, puoli vk. $3.00 jakolme
kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, et
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset^-
Vapauden konttori ja toimitus on
• Liberty Building, Lome St., Puhe-p
Ä t e : Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-
SoSkaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
V: KANNASTO, liikkeenhoitaja.
. . JT, n I. A*««« na. työläisestä mahdollisimman paU
Registered at thePost O^ce^jD^ „.„^i„
riistäntä, työväenluokan verestä ja
hiestä rlistäjäluokan mässäykeeen pu
ristettu kulta alkaisi virtaamaan EIH'
ne, mistä se alkuperäisesti «n tullut­kin,
työväenluokan .hyväksi J E\.
Vaan «itä, että työväestö sen avulla
saataisiin ilman vastalauseita kynit­tyä,
etta riistäntä kävisi helpommin
ilman sitä tavallista, huomiota, jota
siihen viimeaikoina on kiinnitetty.
«Sopusointu»^ opilla riistäjäluokka
pyrkii saamaan työläiset täydelleen
oman tahtonsa alaiseksi, vastustamat­tomiksi
orjikseen.
Että Canadassa on niin huomatta­vassa
määrässä työttömyyttä, johtu­nee
muka siitä, että työläisille pitää
maksaa suhteettoman korkeita palk­koja,
kun samalla aikaa muitten mait­ten
teollisuuskapitalisteille käy mah­dolliseksi
stuotteitten valmistus suu­ren
jo^on halvemmilla palkoilla.
«Työväestö on niin käsittämätöntä,
että se ei huomaa omaa parastaan»,
sanovat kapitalistiset isopusointu»- o-pin
saarnaajat TyÖttömyyttäikin sa­notaan
työläisten kärsivän omaa ty­peryyttään.
Kun työnantaja ei tar­vitse
työläistä, kun muitten maitten
markkinat eivät voi luoton puuttees­sa
ostaa meidän valmistamiamme
tuotteita, sanotaan meitä typeriksi.
Mutta silloin kun meidän työvoimam­me
tuottaa työnantajaluolralle- mah­dollisimman
suuria ylijäämiä, kun
meidän työtämme kipeästi kaivataan
ja kun me puskemme kapitalistien
pohjattomiin taskuihin kultaa ja aina
vain lisää kultaa, ilman että me' vä­himmässäkään
määrässä napisisimme
silloin me emme ole typeriä, silloin
me tiedämme tehtävämme, valvoes-sanune
omaa parastamme ja silloin
rae olemme viisaita työläisiä, niitä
joista työnantajaikapitalistit erino­maisesti
pitävät. Mutta silloinhan
kapitalistit meistä hyötyvätkin',^ ja
1
liartment, Ottawa,' a» second
aatter^
Elinkustannusten alen-i
tuminen ja työläis­ten
palkat Cana­dassa.
Nykyiseen taloudelliseen pulaan,
siihen valtavaan työttömyyteen, mitä
Canadnssakin on huomattavissa, »ja
- joka kaikesta päättäen tulee edelleen­kin,
lisääntymään, selittävät canada-lalset
kapaitaiistit, suurimmaksi syyl-
% • lisiksi juuri työläiset, jotka eivät ole
olleet taipuvaisia yhtymään «sopu­sointuun
» politiikkaan työnantajaka-pitaiistien
kanssa. Kapitalistien nar-
• rimalsien ja työväen silmissä suurta
«työväenystävyyttii» pelaavien. «työn
ja pääoman» välisen yhteisymmäsryk-
• ' sen kasvattajain jokapäiväisenä ul-
' vontona on kaikunut, «sopusointua,
^ ^ sopusointua», sitä vain tarvitaan ja
asiat luistaa tavallista uomaansa.
Tyoväenluphan pitäisi olla aina val­mis
kapitalismin moblokllle uhraa-
\ maan ^sopusoinnun» rakentamiseksi
• ' vaikka ainoansa.' . .
, Mitä sitten kapitalistit kaikkinfe a-gentteineen
ajaa tuolia «sopusointuun
pyrkimis-iJölitiikallaan? Sittvkö. et­tä
työväenluokalle sen jälkeen koit-
" taisi*paremmat . mahdollisuudet elä­miseeni
Sitäkö, että kapitalistinen
jon saa riistettyä, silloin sitä 'kannat­taa
jo kiittääkin,
..." V ••••
Mutta nyt, nythän teollisuuslaitok­set
seisovat, ei sentähden, että maille
maksetaan korkeaa palkkaa, vaan
sentähden, f ttä vararikkonsa partaal­la
olevat muut - ennen tuotteitamme
kuluttaneet maat - eivät voi ostaa.
Canadan kapltal. toivoisiv. nyt, että
työläiset tekisivät työtä ilman palk
kaa, tai ainakin, että he tekislvätlyö-tä
sillä palkalla, minkä työnantajat
niille mahdollisesti suvaitsisi maksaa'.
Jokaiselle työläiselle on selvillä, jokai
selle työläiselle ainakin pitäisi olla
selvillä minkälaista i palkkaa se saisi,'
jos kapitalisti itse aina oman. mielen­sä
mukaan saisi palkan suuruuden
määrätä.. Se olisi nälkäpalkka, sei
lainen, jolla ei vähimmässäkään mää­rässä
voisi kuluttaa tuottamiaan tar­vikkeita,
jolla palkalla täytyisi hiljal­leen
kitumalla kuolla nälkään. ;
Hyvin harvoin, tekisipä mieli sanoa
ei milloinkaan kapitalisti laske mitä
työläinen tarvitsee elääkseen ja ipitä
elämiseen tarvittavien ; välttämättö-myyj^
en ostamiseen joutuu kulutta­maan.
Olkootpa elinkustannusten
hinnat mitkä tahansa, ei se liikuta
työnantajaa, pääasia vain on. saada
ostettua,työvoimaa halvalla, ja siten
taattua itsellfeen mitä suurimmat lii­kevoitot.
Nykyinen Canadassa vallitseva
työttömyys, teollisuuslaitoksien mil­tei
kokonaan toimettomia oleminen,
on ollut • ortiaan • la-^i^temaan nalkat
niin alas että niiden jo hyvin monilla
teollisuuden aloilla voidaan sanoa o-levan
ennen sotaa vallitsevalla tasan­teella.
Ainoastaan harvoja teollisuus
aloja on, joissa'vallitsevat palkat o-vat
jonkun verran korkeammat. Kai­killa
aloilla kuitenkin on laskua tapah
tunut, toisilla vain enemmän ja toi­silla
vähemmän.
Jos luomme silmäyksen esim. met­sämiehen
palkkaan ennen sotaa ja
siihen mitä hänelle nyt tarjotaan huo
maamme päivän selvästi, että ollaan
yhtä alhaalla kun oltiin ennen sotaa.
Maksettiinhan silloin metsämiehelle
40 dollarin Jcuukausipalkka, jos nimit
täin oli n.8. komppanian töissä. Ny­kyisin
tarjoavat työnvälitystoimistot
26 dollarista 32 dollariin kuussa.
Metsämiehelle ei siis enään makseta
kun dollarin vaiheille päivässä ja sillä
on sitten hankittava vaatteet, tupa­kat
ja,monet muut välttämättömyy­det.
Jos sitten Vielä ajattelemme, et­tä
hän sattuu olemaan perheellinen
mies, on ai van typerimpäänkin jär-jjceen
menevä asia, että sillä ei voi mi-tftnkään
tulla toimeen. Aivan saman
lainen suhde palkkoih. nähden on mo
nella muulla alalja. Rautateiden ra
dankorjaajat ja sekatyöläiset yleensä
saavat palkakseen tuskin mitään, jos
nimittäin työtä sattuu jostain löytä­mään.
Pun näin hävittämän alas palkat
jo ovat laskeneet, olisi johdonifnukais-ta,
että elinkustannukset olisivat a-lentuneet
samassa suhteessa. Mutta
sitäpä ne eivät, ole tehneet. Näytr
sa parempaan päin. On olemassa
työläisiä, jotka ovat selvillä tehtäT»»-
tään ja niitten työhön kaevatuskselli-sessa
tehtäväsiä kiinnitetään suurta
toivoa. Vaikka työläisjoukkojen kas
vattaminen käsittämään yhteiskunta­elämän
eri ilmiöitä onkin vaivaloista,
ja vaikka se ottaakin ehkä aikoja, ol­laan
eteenpäin kulkemassa ja sekin
voi antaa lohdutusta. Kapitalismi ku
kistuu Canadassakin kerran. Päivä ^sejiiin mahtava, niin syvään juurta
valkenee, jolloin Canadan asioissa
määrää joukot, eikä harvat yksilöt.
. • ^o—
Neuvosto-Venäjä ja
proletaarinainen
työtätekeväin naisten itsensä neuvos
toh^llituksen avulla pystyttämiä, ja
johtamia. Neuvostovalta antoi ..Kom
munistissn Puolueen tukemana työ
läiä- ja talonpoikaisnaisille tilaisna-den
ja sysäyksen vapautuksensa täy-dellisentämiseksi.
Mutta niinpä on­kin
Neuvosto-Venäjä työtätekeväin
miesten ja naisten luomus, uhrautu­vaisuudesta
syntynyt teko, ja siksi on
glllKIifiaillfllillBiJIMilMMIiriJIISMfmilsiH^^^^^^^
Viime'vuosina ovat proletaarinai-set
kautta mailman kiinnittäneet Jcat-seejisav
Neuvosto-Venäjään. ' Eikä
suinkaan syyttä. Voittoisan loka
kuun vallankumouksen päivistä läh'
tien ja kaikkien olemassaolonsa' ras­kaiden,
taistelurikkaiden. kuukäusier.
ja vuosien kuluessa on se kääntänyt
lehden kapitalismin orjuuttaman nai
sen historiassa. Hänelle ei ole aino­astaan
< sanoissa ja teoriassai: kuter
siihen asti tieteellinen sosialismi oi'
tehnyt, vaan elämässä ja käytännöss?
avattu uusi, vapaa, ihmisarvoinen tu
levaisuus. Neuvosto-Venäjällä käv
ilmeiseksi proletariaatin , vapaustais­telun
ja naisten vapautuksen välinen
'syvä yhteys. Ensimäisen' proletaa-rivaltion,
jonka oli taisteltava, paitsi
omaa porvaristoaah vastaan, myös
nut ja kaikesta taloudellisesta taka­pajuisuudestaan
huolimatta "loistava
esimerkki mailmaiiproletariaatille ko­konaisuudessaan.
„.•' ^ - O u ^ .
Tuleeko taideharrastuk
set taantumaan työ­väen
valtaan pääs­tyä?
S puolen meren ja odottavat pientä apua
s Parhain apu ^n pieni rahalahja,
s Sen voi lähettää meidän kauttamme.
5 Suomen rahan arvo parani niin nopeasti että
5 ainoastaan
eilen voianu
tääkin siltä, että elinkustannuksilla' yhtynyttä mailmanporvaristoa ja
ja palkkojen suuruudella ei ole tois­tensa
kanssa mitään tekemistä, vaik­ka
olemme olleet joskus siinä käsi­tyksessä.
Canadan, hallituksen työ-departementin
ottamat viralliset ti­lastot
osoittavat, että elinkustannus­ten
hinnat ovat vieläkin KUSIKYM-MENTÄ
prosenttia korkeammatkuin
elokuussa 1914. Meillä ei ole mitään
syytä uskoa, että nuo numerot olisi­vat
liian korkeat, mutta pikemmin
voitaisi uslkoa niiden olevan liian ai
haiset. Mutta vaikka nyt pidetään-kih
tuota, tilastoa • paikkansa pitävä­nä,
osottaa se vallan mainiosti mitä
syytä kapitalisteilla on puhua palk­kain
alentamisesta, ja oijko. työläisil­lä
syytä.^vastustaa, missä vain mah­dollista,
kaikkia sdlaisia yrityfksi^,
joilla tahdotaan entistäänkin alaspol
jettua elintasoa alentaa. . Eivätkö e-sim.
metsätyöläisille tarjottu palkka
ja vielä huomattavan korkeat elin­kustannusten
hinnat osoita, että työ
Iäisten elintaso on huomattavasti las­kenut.
Kun vielä ottaa • huomioon
Canadan -alhaisen rahan\urssin ja
vertaa sitä esim. yhdysvaltalaiseen
rahaan, on työläisillä Canadassa to­dellakin
vaikeat ajat.
Mutta vaikka Canadan työläisiä
riistetään, vaikka niitä ei ainoastaan
kapitalististen riistäjäin, vaan vielä­pä
omien työväenjohtajienkin toi­mesta
.petetään, kehoitetaan tyyty­mään
tarjottuihin etuisuuksiin, ei­vät
työläiset tahdo huonmta mistä a-pu
tulisi.' Työväenjärjestöillä, Bellai
sina kun ne tänään iirtienee, on ai­noastaan
hyvin vähän vaikutusvaltaa.
Tilanteen muuttuminen ei näytä ole­van
hetken asla. Tarvitaan tavatto­man
paljon työtä, tarvitaan tavatto­man
paljon sitkeyttä, ennenkuin jou­kot
saadaan tuntemaan asemansa va­kavuus.
Kuitenkin ollaan kulkemas-isaarikauden
kirottua sivistymättö­myyttä
ja raakalaisuuden perintöä
vastaan, öli välttämättä asetettava lii
kekännalle kaikki proletaariset voi­mat,
niin vieläpä enemmänkin,; koko
työtätekevä väestö. .'Kaikkea mikä
naistyöläistä, vähä-^ jaikeskivara-
'kasta talonpoikaisuaistQ: ottapiaan o-'
saa yhteiseen taisteluun ja rakennus­työhön,'
ytittiproletaarivalfio ja sen
sydän j a aivot, Kommunistinen Puo­lue,
poistaa. Ennen karldjea saatet­tiin
tietysti ;nainen kaikilla aloilla yh­denvertaiseksi
miehen kanssa. Huol
perheestä -ja ennen ; kaikkea lapsista
vaati suuressa määrin hänen voimi­aan.
Lukutaidottomuus —tsaarikau
den raskas perintö — esti häntä käy-mäsrtä
käsiksi moniin toimiin. Enti­nen
perheorjuuSyValtio ja yhteiskun­ta
olivat istutt^eet häneen syvän
epäluulon; omia voimiaan kohtaan.
Uskonto oli tehnyt hänet ' vieraaksi
vallankumoukselle. Tämä kaikki pi
ti ripeästi hälventää, tätä kaikkea
vastaan oli taisteltava, jos mieli voit­taa
suuret naisjoukot taistelutovereik
si neuvostovallan säilymisen ja lujit­tumisen
,hyväksii Ja niin uskomat­tomalta
kuin ,tämä /monesta saattoi
kuulostaakin, on tämä maali kulunei­na
vuosina suurimmalta osaltaan saa­vutettu.
Neuvostohallitus osoitti työ
läis- ja talonpoikaisnaisille teolla, «t-tä
se tarkoitti naisen vapauttamisella
ja lastenhuollolla täyttä totta. Tu­hannet
ja taas tuhannet lastenseimet,
lastentarhat, leikkikentät, kesäsiirto-lat,
toipumakodit, sanatoriot, ruoka­lat
ja muut sellaiset laitokset, joista
ei mitään oltu nähty tsaristisella Ve-^
näjällä, puhuvat puolestaan kiistämä
töntä kieltä ja vetävät yhä uusia työ­tätekevien
naisteij joukkoja proletaa­risen
valtion uutisrakennustyohön,
kaikki nämä laitokset kun ovat juuri
Porvarillinen-yleisö, mutta myös­kin
porvarillisesti ajattelevat taiteili­jat,
heittävät valveutunutta työväen­liikettä
vastaan muidon syytöstensä
•ihella myös sellaisen väitteen, että
'cun työväki pääsee valtaan, niin sil- s
'oin taideharrastulfset tulee taantu-naan.
Tätä väitettään he peruste^
lee sillä että muka työväii ei ymmär
rä taidetta niin ollen ei'se myöskään
osaa antaa taiteelle sille kuuluvaa ar-voa.
Ja kun näin on, niin ei s ^ a l -
taan päästyänsä tule ^ antamaan tai­deharrastuksille
m.m. sille ki/uluvaa
aineellista kannatusta, minkä se me-nestyäksensä
tarvitsee. Ainoastaan
vain rikkaat, joilla on ollut tilaisuus
kohota sivistyksen huipulle kuuluvat
ymmärtävän taidetta, ja^ niin- ollen
osaavat antaa sille aineellisen kanna­tuksen.
Kuitenkin tämä, niin kuin niin mo
net muutkin syytökset, joita on hei-!'
tetty valveutuvaa vallanikumouksel-lista
työväenliikettä vastaan, näyttää
olevan aiheeton.
Myönnämme, että työväenluokan
miehet ja naiset ei vielä jokaisessa
tapauksessa ymmärrä korkeampaa
taidetta, mutta on muistettava, että
tänäpäivänä on työläiset vielä pakoi-tettu
raakamaan liian pikiä työpäiviä,
alhaisella palkalla, likaisissa ja kai­kinpuolin
henkistä tarmoa kulutta­vissa
työhuoneissa, kuin näin-on, niin
ei ole ihme jos työläisten silmissä
monessa tapauksessa vielä näyttää:
harkko leipää ja, lihaa kauniimmalta
kuin parhainikaan taideteos.
; LSH^TYSKUStANNUKSET.
5 PostissalSc kaikilta summilta. Sähkösanomalla §3.50 kaiia]{a
Kysykää eriikorskurssia; suurille summi ""^^
. Toiminta nopeaa ja perillemeno varma, •
, . Lähes'2000 eri-läh^^ jo tämän vuoden ajalla
$ 5 0 Ä t ^ " ^ " - " ^^
Rahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen pankke^^^^^
iW^f : M^V^A^P^A^ u s . Sudbrnx,.
S Torontossa ottaa Tahavälityfisiä vastaan A T mu ^
s fair Ave. ' ' «
IIiiiimiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiniiimiHimiiiiiiiiiiui^ „„„,,,
llllllllll
: Suonien Työväen pilalehti on saatavana meiltä. Meillä <wc-v;
isompr määrä ja myymme sen 15c kappale. Lähettäliaä tilaubm
aivan neti. • "
I Box 69,
mvÄ u s,
Sudbury, Ontl
ja sisällötöintä; Ja juuri, siksipä syn
tyyikin ja kehittyy tuossa porv. apu­lannalla
ravitussa henikisen viheliäi-syyden
yrttitarhassa taic^e, ja taide­laitoksia,
jotka monessa tapauksessa
ei ole muuta kuin vain huonojen ja
mitä alhais'impien vaistojen kouluja.
Tällaisen taiteen me kyllä myön­nämme
jou'tuvari vaaraan proletaria-
• ;in vallankiimouiksessa. Mutta tbdel
laen, uusiaikainen taide vain pelas­tuu
siitä rappeituneisuudesta mihin
V . se on ny^lsen vallassaaolevan luo-
Myoskin on otettava huomioon se^ • - r , ., . n v xi. •
, . V , . ' kan poyhkeilemisesta huolimatta lou-etta
nykyinen taide on muun porya- -i-yj^y^ , . ; .
Näemme Venäjältä, jossa työväki
on määi^ääjänä, taantuuko siellä tai-äe.
rVr-:''
Huolimatta siitä taloudellisesta ah­dinkotilasta
mihin yehäjänön sen en
tinen vallassa Oleva luokka sajattanut,
monivuotinen sota y.m. tekiät sitä
Vielä moninkerroin lisäten.On siellä
monien kiireellisten asiain pihella kui­tenkin
kiinnitetty ihmet€ltä.vän. suuri,
huomio taidearvojön säilyttämiselle
ja kokonansa taiteen uudistamiselle.'
Kerrassaan niin suuremmoinen ori
tehty työ työläis^Venäjällä taiteen
kohottamiseksi, että roMkeinkaan mie
likuviti^ei olisi sitä osannut uneksia
muutamia vuosia sitten, kirjoittaa
kuuluisa , ena:)antilainen kiriailija
riliisen henikisen, kuin myös taloudeil
Ilsen rappeutumisen' ohella joutunut
tyydyttämään vain yhä veltostuvan
ja henkisen vararikon tehneen yläluo
kan makua.
Taide, samoinkuin muukin henki­nen
työvoima nyt väsyneenä etsii
uusia työaloja, uusia ilmenemismuo­toja,
siksi, että.nykyinen mailma on
jo liiaksi tyhjä, järjetöin ja likainen
voidaksensa antaa jotain mielenkiin­toa
taiteilijoille, herättääksensä suur
ta luovaa tarmoa.
Kuuluisa englantilainen työväen
sivistyksellisten asiain harrastaja
Ruskin sanoo, taiteella, jolla ei ole
yön aateluutta ei .ole oikeaa jalus;
taa, ja kuin^nykyisSltä,porvarilliselta
taiteelta tämä puuttuu, on se tyhjää
Arthur Ransome, mies, joka (|
tutkinut laajemmin Venäjän
kuiri kukaan muut jälkeen
kuun; vallankumouksen v. 19i/,j
Eräs toinen englantilainen t
ja Clare Cheridan, joka on I
lyt Venäjällä tutkimassa
siellä, kirjoittaa .m.m. näin, Vss
valistuskomissaarit ylidessä
ten ja talonpoikain kanssa Talr3|
hoivaavat taiteellisia arvoja fc|
.mäteräänsä. M.m.- talvipalab,^
tsaarin hallituksen aikana olilii
alhaisen' ja salaveiikeilyn päais*
ri, on sieltä nyt siirretty poBt
juomavarastot ja sotilaat ja ^
tehty taiteiden palatsi, jou
taan kaikille ihmisille vapaast^
parasta musiikin y.ra.,aloilla.
Monet muut icuuluisat pala!si|
säilytetty museoiksi y.m. Tni
neiksi osoittamaati niissä ila
Venäjän kulttuurin rappio-ja i
kautta. . ,
Tuhannet teatterit ja taidi
jotka ennen oli vaan ylj
•suutta, ovat nyt miljoonain
ten ja talonpoikain vapaasti 1
täyissä, jotka tyÖnlomassa
viettää henkisen virkistj-ksea ^
hetkiä. Elämä tsaarin edessä E|
tyyden hävitetty teatterien i
tö.sta. ja ti'ane ,a.=etetta maitej
Punaiset ia Vsdkoiset'
*. "'^^ (Jatkoa n:roon 03)
* KOHTALONSA Vi:LTtXMlNEN ' V
«Ei- välttäne kohtaloaan» On valkoisten keksimä
/ lauseparsi niistä työläisistä, jotka he ovat pii^ittii-
' noet passittaaa toiseen mailmaan,'ovatpa nämä sit­ten
tehneet hj-vää tai «pahaa». Kuka tahansa pak-supäinen
mutta ei sitä vähemmän verenhimoinen
koulupoika, ylioppilas, gulashi tai maanjussi esiin-tyi'
valkoisen Suomen näyttämöllä kohtalona, ei vi-
> attoman säälittuviinäHFtiin kolmannen luokan teat-
* • teripiruetukaupungin kabaretissa, vaan hirvittävä­nä,
muodottomana kuin pahathcnget Danten hel-vetisäii.
- . . . ^
• Ja näytti siltä, ettei Hanneskaan voisi kohtalo-
. ' aan välttää. Nälän-menehdyttiimänä^ kauhujen uu-
, vuttamana ja surun järkytttimänä raahattiin hänkin
' valtiorikosoikeudon-nimeä kantavan raadin eteen,
siinä istui jäseninä vain työväenluokan - vihollisia,
niitä samoja, jotka juilri olivat vereen tukahutta-iieet
vallankumoukajn:. selkiipuolen sotarosyoja,
monimurhaajia, ruunif«ryöstäjiä. Puhegnjohtaja-
- - na taas istui nuori tuomari, joka kuoleman- ja kuri-tushuonetuomioiclen
avuO.i tavoitteli vapaudenrii-.
tiä ja rauita suosionosoituL-ia. Erittäin ihantoelli-
3ien kokoomu; siis! Tavanjnv.kai:-ten kysymysten
' jälkson; oliko kuulunut punj.:;a;'.r(iin ja inijtä aja?-
ta alkaen; olrko liitfpi.vi siihon vapiKiehtaisssti vai
. pakosta; oliko ollut j;.ihtajia? j.n.c. luettiin Hamck-s?
n kitiseudun suojelu£kun:iP.n niitiuna lausunto
. hiin?stii.
Se cli ihana a<i:iAir"i;\. ja sit.i ihnnRrs^pi, kun s?n
alleicirjoirtaia oii ta^ollino:,!, jo:V.a \\n..lh Ilanvi.-
ton mökki aivM^uin k^ii-.':!-a'^'.i^'.''.'-i, v'.-o llin-r'.>
3 ei viime vuo-^ina dlui-,-fiio=r'-.K ri,HMii\'r;i
r-'njr'!v\!. kuten varhcikri':!'---- n-".r..;: v.i-i tl^^'.r.-
}nar,\i'i. jatlia ^ietVn:-;ui*0 »ivi.t l:-.:r":;^T
h-inr.jita r i j j r .a '.rai:: nikä sisiUtyi 5ii>.ej, c/ux hän
mm
oli ryhtynyt punaryssäksi, niin oli ilmeistä, että hän
oli kaikkein vaarallisimpia. Paitsi sitä, että hän io
aikoja ennen kumouksen puhkeamista oli käyj;ök-sellään
todistanut hautovansa yhteiskuntaa järkyt-tiiviä
yltiöpäisiä ajatuksia (niiksi ei ruvennut ren-giiksi),
Icuului hän lisäksi perheeseen, jota hyvällä
syyllä saattoi pitää anarkian pesänä, mikä näkyy
siitäkin/cttä hänen isänsä ja sisarensa jo ov?\t saa­neet
ansaitun palkkansa. (Siinä toinen valkoisten
vakiintuneimmista lauseparsista!) Mutta ei vielä
sillä hyvä: päällepäätteeksi oli syytetty paikkakun­nan
lakkautetun työväenyhdist^•ksen toimihenki­löitä
(uriieiluosaston puheenjohtaja!) joka sairaloi-sella
kiihkolla oli yllyttänyt seudun työläisiä, varsin­kin
nuoria, seuraamaan hänen esimerkkiään (ja lyk­kimään
lylyä!)'. Syytetyssä ei'kylläkään oUu huo­mattu
muita pahoja taipumuksia^ hiin nimittäin on
raitis eikä edes tupakoi, mutta kysyä sopii» eikö
juuri tällaista poikkeuksellista tapojen puhtautta,
mitil tul^e.nyt kysymyksessä olevaan 'punikkiin, ole
sitiikin pidettävä huolestutta\:ana merkkinä? Oaias
ta puolestaan näin todettuaan syytetyn vaaralli­suuden
jätti suojeluskunta ^keuden harkittavaksi,
eikö syytetty ansaitsisi tulla ainnnituksi.
• Min sojeiuskntjff Eikä Hanneksella puohstnau
ollut mitään sanottavana. *ICaikki oli hänestä jo yh-dentok-
ovää. FyysilHnen väsymys oli herpaannutuv
nut hänen sisinipiinsä-kerrassaan liikkumattorriak-si;
korkeintaan tuasi hi'in vain iillötystä, iiliötystii
n.k. suojeluskuntaa, n.k. oikeutta ja koko valkoista
väkivaltajärjcstohiuiit kohtaan. / AmprJjoot, sictsn-piiliän
iojfpuu koko hirtohisilvcily ja viheliäisyys!
' Ji valtiovikosoikiHis," tua päiinmeno-tuamiojstuiu
tietysti -skatsoi syytetyn ansaitsevan tuila amir.u-^
tuksis». ••• V' . : •
.Ja asia oli sitä «vyötcn selvä. P;iatö'<??stä ci
käy.iyt valictnmiien. ir-iitti r.r.iioa, sitä Icylli pas­sasi
väkiini"-".^33ikc)u\ita p\->-,a;i.,
'— Ei ixinc! ^i-.tu; kaik'-^! raitu Kniinos •ky?-:^!
iiniovaaaiam savi;!;.-;. !M':ä miw:\ kati;?o'isa s"i'i.i
hnavaa iraäu", jiia^a ci o::uu.l?Iln otiut aikrsn kiin­nitti'.;'
hiuiK-i^-ui. s^I':i -•!!.'. .-li kiire: uii-ia ku-jon-.-.i-t'ao;
!;ii:c!. f:e;r.;;i v.\'t\ l!-;\i o!'."!r't:o;v.uu::.<i! —
siiniV-va^kb-oikeuIvsien .hvionecntansu!;; •
E;:-^;. Ha-ir.y-icelL' k^yayt eäe- niin on;ieJt'5;sti
kuin eräälle toverilleen, tämä ikun kehtasi kuolla
kutkahtaa nälästä (keskellä «oikeuden^ istuntoa viit­simättä
edes kuulla tuomiotaan. Mikä oikeuden,
loukkaus!^ Mutta mitä eivät punaroistotjulkeaisi!
Ei Hanneksen oli tyhjennettävä kalkkinsa erä
erältä. «Sairaloinen kiihko», jolla hän oli rauhan
aikana terästänyt ruumistaan, kantoi vielä kuole­man
esikartanoissakin hedelmää. Missä monet kär
simyksistä' tuupertuivat, siinä hän vielä liikkui ja
ajatteli, joskaan ei hän enään jaksanut erikoisem­min
eritellä kaikkia mietteitään ja tunteitaan.
Ja niinpä hänsiis valmistui kuolemaan useain
saman «'kohtalon» uhrien kanssa yhdessä. Mikä su­rullinen
seurue. Äskeiset sankarit siinä luurankoi­na
alennuksensa syvimmällä asteella, toiset tylsän
malttavina, mutta toiset nääntymjiksen musertami­na,
voivottelelevina poloisina. Kidutuskausi oli ol­lut
liian pitkä.
Vain Hannes jaksoi enään ottaa tilanteen täysin.
raiehekkäästi: jos kerran oli jouduttava murhaa-jain
käsiin, oli ainakin osoitettava näille, ettei kun­niallisen
työläisen kunto petä koirankuopallakaan.
Yks rukoili — —
\Tc3 ruaoili, yks kjTnelöi, yks puri hamniostaan,
kun inetsJinvantaan raastettiin ha teuvastottavaicsi,
ja kolkko oli hiljaisuus ja hämär peitti maan. —
Oi, kunpa vielä ehiä sais! — noin vaikh:oi ne kaksi.
?Iut kolmas lausui: Kolkompaa en arpaa tiediikään
kuin j;iaiki eloon silloin kun on lyiity orjarotu,
kua viikosusi Voliltsee-ja v;;iiryys nosti piian —
en helvettiin ma'moisehen maan pääliisehsn totTi.
.Kua !:eran totuus lyöty on ja hyvä Iiohl-ravin,
ja ver;;;;'.;in ne v;ruvat,."jotk' oikcuita huolsi, •;
kun Gv''.v<\ tjruihia niin suuuin sy-ÖiV.hin.
Jii.a :.'.::.ce j.:ui;i ra>kas sea. ken pyh-;aT.;r,n i:iyc.?
puolsi. '' •,
' ;Kyyr.v'y"!:': '-"-jielion r.:a kui-\->.r,_n kulje en.
ei va•;^-.>:•,^i'k•'•^ v.-i.:a;'i, vaan ha'^\^r:st:iai purren.
:i;"tia ;\v,r.";':ii-a i'.i-ti-.e-i sen r;eniUi v;i'V.ei^e:i,
ctr '.yö";;;:.'v;.v-o l-cuelohra k.-y ;;a!vc:.^:i -a surren.
Janiinpa Hannes nyt, viimeisenä «kohtalon» hä­nelle
suomana iltana; päätti kirjoittaa äidilleen jon­kun
iloisen sanan. Heittää hyvästi 7^ näkemiin
ikäänkuin, jotta ei vanhus ottaisi ylen raskaaksi tä­tä
viimeistä armoiskua. Päätti kirjoittaa, että vaik-ika
hänen nyt on kuoltava, kuten ovat kuolleet tu­hannet
näinä pimeinä aikoina, niin jäi kuitenkin
ihana lohdutus, että ' ,
manan mailtakin maanitus käskevä soi,
elo-kiehtoo, ja liehtoo tultaan.
Suku sorrettu tää jos sortuukin) .
' . uus nousevi vankka varmaan,
povell' onnettomimman äidinkin
vesa' vainotun varttuvi hentoisin
taas urhoksi aattehen armaan. ^ •
Suku uus, syke sielussa kiihehin, oi»
iki-ihmeitä ilmoille loihtia voi
ajan taivaan seestyissä harmaan.
Suru suurinhan kurjia kannustaa
ja kaipuu, mi ei ole laannut.
Vihan hetteistä heikkokin voimia saa,
ylös yllyttää vert' uhkuva maa .
. ja polvi, sen helmassa maannut.—-
Mutta kynää etsien taskujaan-kopeloidessaan
kiint>7iTi'iKen huomionsa rutistuneeseen paperipa­laseen,
mikä se-kaantui hiinen käteensä povitaskunsa
pohjalta. Suorittuaan s^n monet rypyt äkkäsi hän
nuhjaantuneessa paperissa joitakin enää vain vai­voin
ynin>äiTCttä\iä variksenvarpaita, joita sliHen
oli-ljijykynällä piirretty. .-Mutta lukemattakin muis­ti
hiin nyt yhtäkkiä papsrinsis-iliön ja siihen liitty­vän
tapauksen.
Oli ninutt;ii:: rintaniaila l i e m n sattu:iut;iUiini-
-kihin:
Erä.inä lömap!;iviina oU'Hannes muiitarai-jnto-voriorsa-
k:ra l.'."nt^:-'\vt sa,5.-.-jilema-an erää-seen-syr-.',
j":!sopn. il-.taaa-; rnliar.a oL2vaau kylägn.. •Eliditty-
. ään "kylän hidalle, huoi-^asivat • toverusten' mkoiksi
kehitiyne^t sllniSt omituista liikettä muutanian ta-^
bn plaamaalla. Siellä seisoi pari' hevosia.tflysissä :
•yaljEissa ja töydet.kuorpat perässä, J3-:Jraormain-ja
rirtin väri:'..i Iii::;-:;-.; joitakin ffiiehiä, joiila näytti 6-
,levan omituinen-kiire. Vainuten tapaBL-eiS;
'• kin; vehkeilyä riensivät toverukset, kiväärit V-f
taloa kohti. Päästyään salaa pihamaalle e
; Ollut Ecristinsielua: hevoset'H^ain ta3P'''f_'^
mattomina, ja kuormat^ törröttivät täyaa» ^
•kea mitä maalaistalossa tapaa, viljasta aifaiaf
vaatteisiin asti. Nyt astuivat miehet v?rob?^
ta ylöä, raottivat ovea j a— mitä liäiivät.; ^
Kylään, oli pistj-tynyt noita Ä ^ ^ . ^
via köyhälistön häpäisijöitä, jotka tutaal^
mitä petoksella tai uhkau;<s2!!a saidat
•minkä jälkeen — elleivät puuttuneet henSa^
viin asioihin;—katosivat niinkuin: ohrat t t |
Tässä tapauksessa olivat'rosvot «Jtiase-y
hevoset, sälyttäneet reet talon 'a^'^'^'"*^.^!
Hanneksen astuessa pirttiin - P 2 , ^ ' : .J
• vät pelon suunniltaan säikähdytt2isaita._^_|
rahoja kahden: miehen pidellessä tata ^a J J
männen painaessa revclverinputkea t^E^ ;|
;'le.;' ' •
; • •Kuullessaan askeleitten töminää 0.^^^^
.vät vorot yhtäkkiä näliden eiisi^^J'^
joiden kiväärit uhkaavina kääntvrva-
Ja sitten alkoi jupakan norea-selvij-^
sitten: .mars matkaan pä-:;;
, sen .toverit :lähtivät viemään
sä.jäädessä valittamaan \^:^f^^m
riälle:. Ei;häh noita ilkiöitä
' tubniitsemätta kok^. köy^''^^
• . / ' • ^ . i f e y h ä l i s t ö tais.^
mies miestä vastaan.
ään •e!i>Lnnär,>:in taas. I0.I:^^-^':^'^\^^^JJ^;-
/•joudutti \4craane; k;j^^ia,•.^•i.'•-^'r•^•,
'palkita>tänwfl' hyvii:v'työn. , ;;.;";' i:^?;