Canadan uutiset, May 6, 1920

              to. 19! ^
^mmm
/
PERUSTETTU 1875.
(Keisarillinen Pankki)
OF CANADA
SÄÄSTÖT.
Italia on teidän parns.ystävä. Päästäkää osa palkastan­ne
joku päivä ja STJqittakaa ne tähän pankkiin, missä ne on
varmassa tallessa ja luottaa 3 pros. korkoa*
IMPERIAL BANK OF CANADA
PORT ARTHURrN HAARAPANKKI, A. H. Weav«r, ivränager.
HAARAPANKKEJA Cobaltissa, Fort Williami8sa, North
Bayssä ja Sault Ste Mariessa.
EREHDYS,
\ \ \ v ] . y j (S.
(Jatkoa edoll. n-:roon.)
k ark es ta. ]< o ui ii s ta, pi tk is t ä i l t a rui-koiiksista,
valko^siliinaisista joh-lajattarista,
ikii,Tistä muistoista,
ja la[json elämäiisä^^peljättävistä
siiriiisla. ,
K II n (' 1 o k n u' n ou s i pu na isena vil -
jaiM.^liojen takaa,; avasi Arvo h i l -
, jaa akkunan hiioneossaan ja hyp-
' ' E i se ole tnn Akille.''
Miimnu) ei tätä ollenkaan ym-niärtänyl.-
mntt i . Arvo tyrkkäsi päsi ensin itse ulos'ja sitten otti
s'uu 11 unoei^la; Kaisua Iky 1 kccu ja n 1 ha a 1 la vasUia\\ Kaisun, joka
supatti hänen korvaansa:.
''lL'iivatissako sinii sellaista. sa:
no että : o i . ' ' \
Kai>.u sanoi itku knrkns-^a :
' • K i . " ' 1
ketterästi lyyhälvti alas korkean
va i va ist a 1 on valkea ksi ui a ala tusta
ikkunasta.
Yö oli Iiii jäinen ja. viihdyttävä.
• Arvo luusi kuitenkin itsensä
Silloin nuuuino luki edellä ja hieniannraksi ja itkuiseksij • siksi
vaati lasten lukemaan j^ei-ä.ssään. uskaltanut liiiskua sanaa-
• Ja ilta illan jälkeen opetti \ : a i - k a n sisar(>lb^ vaan kulki näen-'
vastalon l.iisa-nuiori \'it'rtolau, näisesti tyynenä rantaan, jossa
lapsia rukoilemaan. . 1 irroiui . juenen venheen ja meloi
Eräänä i)äivänä tnli piläj;in i-o- joon ])oikki vastaiselle rannalle,
vasti vaisvaistalollc avasi oven .sitten he kulkivat kauan ja Uä-
Viertolan lä^-ten katjuiyiin ja kei".neti ylni (Ueenpäin.
toi heille surullisia uutisia: Viertolan Villen ja Ilarin lap-
*'Teidän isänne ja äitinm' OVMT set lähtivät luntemaitoniin koh-lähtcneet.;
tutäjästä teille lietti)- • tuloita koliii.
niille, lisänne kuuluu nyt olevan
Kuotsin .puoIeMa; inuna aidistän-
"ue en vielä tiedä • n i i l M ä n . Älkää
: n y t sen tää n surko. ky 1 hi -1 uina la
t cis t ii h u o 1 e n ]) i t ii ä. S i nä. p o ika.
pääset kiertokouluun lii hän naa­puriin
jo ensi viikolla, rl a — —"'
Kovastin i)ulu' katkesi tähiin.
sillii Kaisu rupesi ääneensä itke­mään.
'
Ja kun rovasti ky-^yi. miksi tyt­tönen
itki. ei|.'Kaisu vastannut ini-
. tiiän,: meni vain. veljensii. luo. jiani
kätensä täiviiiin kainaloj n .ja sanoi
kuin hädässii':
' ' E t saa jiitiä; minua
Xcljiistoisia lal vi 1 uiski. inmi-aan
yli jiiiitynecn nuian.
\\ a i s n: AM e r 1 o 1 a.. k a un i s j a. unek -
s i:\-a r.y 11ö.• oi i;,.) u nr i syt y 11 ä ny t A'a -
lou iuiuertavaan pöytälamppuun­sa.
Tiänasui kolmannessa kerrok­sensa,
pienessä, yksinäisessä huo­neessa,
jonka seiniillii oli j)yluin
neitsvt .Marian kuva.
• Vt
K'aisulla oli myyjättären paikka
Ivaupungin vt u n ne tn immassa liik­keessä.
.. Kaikki -olikiinyt niin uskomat­Silloin
o.li veli pannnt: Icädet toman hyvin; tähän päivään saak-taskuihinsa
jav sanonut rovastille i Ica. lammikmrn. ylvdenteentoista.
tutkivasti: Alutta- täniiäri
".Mihinkä ininnnl pitäii. lähteil
ensi viikolla
''Kouluun, lapseni, kouluun,
s i e 11 i i s i n ä s a a t o 11 lu a In k e m a a n • j a
kirjottamaan ja siellä sinnlle pu­hutaan
Jumalasta."
Rovastin käynnin jiilkeon pan­t
i in Arvo kieriokonluun, mutta
siol lii hiiu edis t y i hi taa st i. Ko \\ -
l im loputtua oli poika tuiskin op­pinut
kirjaimet. Hänestä oli kou-lunkäynti
kuoiettavan ikävää.
J a kuu seuraavana' syksynä, pu-huttiin
Arvon kouluun panemises­ta
.oli hänelle rohkea tn ima pääs-j-
ään: 1 ' I
Hän karkaisi sisairensa kanssa
oli-tapahtunut
hii-veälii'
rierra Jumala, .peso. käteni
synnin vioista 1" huokasi Kaisu.
Tie K :n pitäjän, vaivaistalolta
tiinne .yllis • kolmanteen kei'rok-:
scen. V i i i k k a - se olikin kestänyt
neljättätoista vuolta, oli sittenkin
tuurunutniin helpolta j a lyliyel
tä. Mutia lämä päivä ' —
Kaisu i s s i u i ompeleensa ääressä
ja itki.
Neitsyt ]\lariakin itki ja tahtoi
sjinoa rCciisulle:
'•-Miksi teit niin. miksi et ollut
onuin sydämesi herra V
^.'iin —' ja sitten oH niin
hiljaistiT liuoneessa, että kuului
aivaivselvästi, kun joku käveli y-lös
portaita. ' ' ~ ' • ' .^>;
,,!'iSe on taas sitä ' se, —^
—- sitä hirveä-ä, joka puodissa tä­nään
tapahtui."
Kaisu painui polvilleen. ; •
Se ' ' h i r v e ä " oli se, että liik­keen
omista ja oli päivällä ottanut;
Kaisua kiidosta kiinni ja sanonut
kaikkein lempeimmällä äänel-^
lään :/ ; v ~y
"Kaisu, tahdotko tulla Tärhy-liyn
minun vaimokseni ?"
"Meri-a Jumala.! Oi kaikki py-hiit
avun aniajai ! h;i, ei, ei, e i !"
Kaisu ' oli juossut varastohuoi.
neeseen~ jajiarkaissut siellä kuin
potkaistu koira.
Tarliyn herra Q[i silloin jäänyt
pit kä ksi aikaa seisomaan j a miet­ti
tn ii iin. H"ä n o 1 i ensi k e rra n e 1 ä -
^inäs.säiin lausunut nuo sanat, tä­nään,
tammikimn yhdeutenätois-ta,
neljäuteniikymmenentenä syn-tymilpäivänään.
. - H m niin, t j a a h l " '
Puodin ovi oli käynyt ja liik­keen
omistaja oli postunut.—
Kaisu heristi korviaan. Aivan
oikein, ovikello >soi!
Tarby4i herra seisoi -oven taka­na,
sen Kaisu tiesi. .Mitä nyt teh­d
ä ? ' A v a t a k o ? Ei, ei! .Mutta jos
se erottaa p a l v e l u k s e s t a— liy-vä
Juin— — —. ;
Ovikello soi vielä kerran. '
Silloin Kaisu ryutä.si avaamaan.
'• Suokaa anteeksi. Kaisu, tah-don
selvitystä tämänpäiväiseen;
käytökseenne."
Kaisu katsoi rikkinä ist ä- kohtaa
korkkimatossa ja^:sanoi:
' ' H o i ' r a ei tiedä, että, minä — —-
— olen fr- tullut vaivasta-losta
kerran oli I"
TILATKAA
Canadan Uutiset
i S U O M E EN
Suomessa tapahtu leiden muutoksien johdosta sanomalehdet
menevät sinne nyt ilman esteettä. Tilatkaa siis CANADAN
UUTISET sinne oiuaisill.ennc, mielihyviillä ottavat he sen vas^
taan. Tilaushinta Suompen on:
Koko vuosikerta $2.50
Puoli vuosikerta $1.50
Seuraavaa tilauslippua voidaan käyttää tilausta tehdessä ja
voi sen täyttää lyijykynälläkin.
Täten tilaan i.
tcttäVäksi osotteclla:
vuosikerran Canadan Kutisia lähe-
» I l
Maksuksi sej;iraa $
Ti I a a j a n nim i j a oso i t e;
Canadan Uutiset
Port Arthur, Box 260. Ont., Canada.
1
Ja sitten Kaisu.nyyhkytti.
Tarbyn herra käveli pari ker­taa-
edestakaisin lattialla:
" Kai.sn. ininä en kysy, entisyyt­täsi,
luinii raIvastnn sinua, olen ra-kastanut
.siitän hetkestä alkaen,
kun vii.si vuotta sitten tulit pal­velukseeni,"
Kaisu torjui toi.solla kädelläiin;
jota in hiotaan, toisella hän pyyh­ki
otsaansa, joka oli käynyt aivan
märäksi, siten sanoi:
••Herra ei saa rakastaa- sillä
veljeni sanoi minulle viisi vuotta
.sitten, kun viimeksi näin hänet,
että naimisiinmeno on suuri .syn­ti,
jotatäytyy itkeä ja katua, sil­lä
niin oli m y ö s k i n saanut kerran
tehdä.
Tai:l)yn herra laski valkean
kämmenensä tytön ruskealle tu­kalle
rauhoitellen:
"Sano vain,- lapsi !\"
Alutta Kaisa iakkifsi äkkiä itke-mästil
ja sanoi säikähtyneenä :
" O n k o se synti."kun te koskette
minuun'.'"
Ja Tärbyn herrasta tuntui äk­kiä,
kuin se olisi .ollut suuri :syn-ti.
Mutta hän sanoi Jiilliivsti:
" E i , lapseni, e i !"
Kaisu pithui raulvoittnueena:
"Viertolan la]>silla on kirous
vereskään, sillä Mai-i ja
Ville tekiviit syntiä
Silloin. Tärbyn herra sanoi tie­tävänsä
kaikki. — Ja Kaisu lv-sahti
tuolille istumaan titntich,;
ettji kaksi voimakasta kättä tart­tui
hiitien vyötäisilleen.
Kaisu ei yi'ittänyt paeta, ja
muutaman hetken : pei-ästä tiesi
Kaisu sen hirveän v:
Hä n oi i k' i h l o issa I Ni i n oli käy-i
v t :
Yksin; j ä ä t y ä ä n Kaisusta tunttu,;
^nin olisi sydän {)akalitunut. En­si
:kerran elämässään hän oli ollut
miehen lähellä, ja nyt ei edes
iennyt. jos se oli .synti. Ei, se ei
saanut olla syntiä, sillä Jiän ra;
casti Tärbyn herraa I r-— J a kni-.;
enkin ! Oi, ..se oli synti, sen sanoi
selvästi neitsyt ]\rarian kuvakin.:
Hän seisoi kuin suuren epätoi-von
keskellä ja värisi. Hän näki
kaikki synnit, j o t k a hänen isänsä
ja äitin.sä olivat tehneet. Oo, ja
Asseri; istui huoliniattomasti o-siiusmeijerin
portailla maanantai-aa
muna, läimäytti paikattua hou­sun
polveaan- ja puhui uteliaille
miehille:
"Tämä poika oli illalla liautuii-niaalla,
ja siellä sitä sitten kum-n-
Ha nähtiin." :
.".Mitä .sei Asseri hauttmmaal^
l a . ' " pisti väliin'eräs maitoiniehis-tä.
" X o . tyttfini kanssa minä siellä
kävelin,, kun tanssista palattiin.
Siellä,:tiedättekö toivanat, on hy­vä
ra kastella ravdia.ssa.;"'
•/Joö. kyllähän "tolvanat" sen.
hyvin uskoivat, hah, hah!"
Asseri pani silinän.sii tuikeik.^i
ja s:inoa läimäytti •
'' Viertolan pojan hauilalla istui
hieno nainen ja i t k i ."
" H ä ? " ' ;
Aliesjoukossa syntyi Jevotto-aiu.
itla.
Alutta rauhallisena ja itsetietoi­sena
Honkalan Asseri puhui :
. " N i i k y i olevan jos minkälaiset
!ie!yt känissä, ja kasvoilla harso,
»irin ettei ede.s kasvoja nähnyt. Se
pani- jutnaista nelikan kukkaa
multaan ja
^1 eijerimlehet nousivat uteliai­na
seisomaan, sillä maantietä;
myöten kulki pitäjän, kappalainen
tummiin puettU: nainen 'vierel­lään.
" Jo.s se on se entinen Viertolan
Kaisu, Villen ja Marin t y t t i i l"
" \ i i n , se se varmasti on I Se­hän
kutilui olevan hienoissa nai­misissa
kaupungissa. Ja se on
varmasti tidlut velivainajansa
hautaa katsomaan."
' h l hän yi11yivä t to isetkin mie-het
ja Honkalan Asseri sadatteli
meijeristä poistuessaan:
"P'—leen Arvo. kun kehtasi
entistä vaivaistalolaista. Ja hän
paijiidVinultaan polviIleen ja huu­si
velivainajalleen: .
•'Sekin oli ercfhdys. että meuin
naimisiin, kmtletko. A^•^:o, se oli j
s u r k e a e i*e h d y s ! . ii k s i e n t O t e 1 -1
lutneuvoasi? — Se, Joka kantaa
kii'ousta A'eressään, ei saa kos­kaan
mennä: toisen elämää myr­kyttämään."
Ja_i-auta pelt i rämä h teli kesät iiu-
Jessa uhkaavasti:
Erehdys! Erehys!
j
tappaa itsensä, oli.s sitä nyt tässä
maailmassa jaksanut yksi elää
niinkuin roinenkin, hiivi''
Ja A.ssseri löi hevostaan niin et-tä
korvissa soi.
Mutta miehet jäivät vallan
m i e 11 i v i les i m e i j e r in ed us ta M e . -.
Vieri olan Villen ja ^Marin poika
oli \'iime viikolla tehnyt itsemur­han
vaivaistalon pihalla, suuren
koivun juurella. . Hänet oli tuotu
ma a il m a ha vai va ist a l olle li oikk o-na
keuhkotautisena. ^
Eräänä iltana oli. Arvo Yief tola
liiipinyt pihalle .kenenkään huo-
Ula a m a 11 a, is tun u t nu r me He suu-ren
koivun .suojaan j a hauen kas-y
o n sa o 1 i \' at v e ny n e e t hi r v i 11 ä -
vään ilmeeseen. Ijaihatposkiluut
olivat olleet pullistua ohuen na­han
läpi'ja silmissä oli ollut vihe.
i'iä k i i l to, ku n hän • ha m masta pur­ren
oli veistään ilmassa hei lut tli-nut
ja huutanut:
Perunanmaan lannoituksesta
on 1 non i. e pä se I v iii 1 ä, s i 11 ä tois o t
luulevat ettei peruna kaii)aa niin
pa 1 j o n la n taa kuin t a \- <i 11 i n e n n i u ti;
vilja.
Irlannissa kasvatetaan perunaa
sften A'ttä tehdään vako noin 20
tuumaa leyeäksi pohjaIta jä siilien
varistellaan lantaa ja sitte pan­naa
n i )erunat l anna n pä ä 11 e. jonka
jälkeen vako peitetään mullalla.
Tässä, maassa ei sellainen peru-nain
istutustapa kelpaa, sillä lan­ta
pitai.si pei-nnia ympäröivän
m ull an 1 iia n_ kui va n a. AIntt a .lan­ta
\\iatii.peruna, vieliipä runsaas-..
ti. Jos tahdotte paljon perunia.
niin pankaa 20 kuormaa — lan-.
nau h a j oi 11 a j a k uor m i a —- eek' k e -
riin. siis niin paljon kuin diskilhi.
saatt<' multaan nienerhääii niin,
ettei se estä mnlUtusta, iiMutta el-
1 e i oi e n i i n -i'i i 11 ii \' ii st i 1 a n t a a, niin
12—1.") kuormaakin riittää./ Aja­kaa
sitte se lanta diskillä niin hy­vin
kuin voitte ja sitte kyntäkää
maa u u cl e 1 leen tui im aa; sy ve mm ä 1 -
le kuin se ennen oli kynnetty ja.
pankaa siihen perunat. Hevos--
la n ta \'a ikut ta a n o peammasti kuin.
lehmän lanta, mutta tavallisesti.',
nuiokatussa pello.ssa lehmänlanta­kin
.mätänee , n ii n nojieasti. että
peiMi n a voi kii y 11 ä ä sen x o imaa hy-väksensä.
Perunamaan täytyy ol­la
h y A^-ti st i 1 a nn o i t e i u n, m u ui en se;
ei tuota tyydyttävää tulosta,
. On kuitenkin katsottava, ettei
li i a k s i 1 ann o i t e t a, j o k a. 11 a r voi n ta­pahtuu,
.sillä silloin peruna kasvaa
y aa n va rti a eikä juuria • ensin-kään.
Jos haluatte nauttia kupillises­ta
oikein«maukasta teetä koetta­kaa
Blue Ribbon Teetä.
Kaikki ruokakauppiaat myyvät sitä.
mm
kanoja, naapurista. ICttäiie mak­saa
vaivan ja tai'peel1iset kulut nii
den hankkimiseksi, sen t()ilisia\'at
1 d y s \- a 11 a i n n i a a n \- i 1 .i < -1 y s 11 a 11 i -
tuksen. kanfarmilla ^rarylandissa.
•Siellä ei o l e mitään tavatonta saa­da,
yhden .litniia n joka isfa viii tii
kanaa kohti keskimäärin jokaisia
päivää kohti s y k s y l l ä ja talvella.
J a toisissa kanatarhoissa on tuo
keskimääi'äiiuMi tulo noussut niin
koi'keaIle etiä •on M i l h i r l mnna
jokaista 3 kanaa kohti päivässä.
.fJos sellainen . prosenttimäärä
s a a t. a i si t'a r m oi 11 ä. i i i in 1 a \'a Uin (^n
kanojen kasvattaja saisi todelli­sen
• h y öd y n. k o r lv is ta . j i i D 11 o is t a.
jotka m n n a t t u o 11 a \' a t ii i uu i a 111 i en
tah-ikuukausien ajalla.
Keuhkotaudin estäminen karjassa.
Ke n 11 k o t a u t i • o 11 >• I (n s i n j a e 11 i n;
levinnyt kaikist a t a rt t iivista ta u-'
doislii*. J'osin D U - ta rl t ii via. taii t ia:.:
jotka helpomiiuist i lexiavät ja
j o i ta e lii LI n e 11 j- n um i s h e 1 p c >; ii i) i a s t i
ottaa- vastaan kuin keuhkotautia,
M.ui ta keuhkot aution' salainen. Se
A'oi niin päiistä karjaan ,ettei kar­janomistaja
sitä- huomaa ensin-kä
ä n. ; K e 11 h k o ta 11 ti a saii'as1 a va e-,
1 äin ^-oi iil koa pii i n itäy 11ää i 11an
J terveeltä vielä i)itkiä aikoja sen
jiilkeen kuin.se on jo taudin saa­nut.
Siten voi tauti «aada stiuren
vallan karjassa jo ennenkuin .kala­j
a n . o mi s t Jl .1 a t ie t i\ i l . ; s i i t ä m i t ä ii n..
Sikvi on oiettava huomioon p.iri
läi-keätä sääntöä: igi
. 1. .l^i Jv(j)skaan saa tuoda vicra.s-tri
e j a i i i i i i terveeseen karjaan en-i
j e n k u i n on varmasti vakuuteltu
s i i t ä , e l i a s(. nilee t e r v e e s t ä kar­j
a s t a . ' • '
.2. I ' y y i ä k ä ä [laiklsakuunan e-l
i i u i l ä i i k i i r i l t ä erityisiä neu\''.).ia
.siit fi m 11 en voiti e koetella o v a l ko
ehiimei ter.\eitfi. joita aijotie kar
jaaune. y h d i s t ä ä , eikä sovi vi(M'aila
eliiimiä entisen kai-.ian i o u k k o n ii
pii ä st ä ii e u n e n k u u i o 1 la a n v a l<u 11 -
tel ut s i i t ä . - . e i t ä v y i e r a s ' k a r j a on
i e i - v e t t ä .
Ken i.i k < > i a u d i n \- a rs i i ra i n e 11 . a i k 11
o n. 1< ei 1111; o t a II t i 1) a s i Iii. E11 e i t ä i ii
•Ta 11(1 in sie mei 11 ä. oi e '• olemassa sa i -
raas.sa. ei siinä ole. keidikotautki.
T ä m ä n ba.silliu' pitäminen . poissa
k a rja s t a o 11 sai n a 11 a keuhkota n d i u
e s t ä i i i i s l ä . -Ia se saadaan parhaii.-
•;teii ('sietvksi ..sillä että keidiko-tautiset
lehmiit indetääu poissa
k ai'ja st a.
hänen omat; n y t k ö hän
itse rupesi kulkemaan .synnin tei­tä
? I
Piniertavan .' lampun valossa
Kaisu r u k o i l i:
Herra Jee.sus, sinä joka astuit
alas helvettini, ja joka tunnet tiet
siellä alhaalla, ota minut kädestä,
j a taliUa minua päivänvaloon tä-,^
k a i s i n ! " '
Kikkinäinen rantapelti rämäh-teli
K:n pitäjän lukkarin katolla.
Lukkarilan vieressä, maantien
toisella puolella oli pitäjän kirk-koy
vanha, harmaa. kivikirkko,
jonka juurella oli yvasta mmpeen-luotn
hauta.
Pitäjän, irvihamma^j Honkalan
''Afinä kostan Jumalallo synty­mäni
Viertolan mökissä, ja kärsi-mykseni
maailmalla !"
Sitten oli hän. leikannut valti­monsa
auki ja veri oli purskahta­nut
valkean koivun runkoon.
Viertolan poika oli kuolinhet>
kellään muistanut jäähyN'äiset i -
sälleeu tämän saman koivun alla
noin kahdeks<intoista vuotta sit-.
Ien.
Kautapelti^ i'ämähte;li lukkarilan
katolla.
Kaisu JUkstedt ja pitäjän kap­palainen
olivat jo kotvan aikaa
seisoneet äiineti haudalla. Vihdpin
nuori rouva sanoi hiljaa papille;
"Viertolaisten elämä on ollut
yhtä suurta erehdystä kaikki! Se
oli er"elidys, että .se mökki kerran
rakennettiin ja sen seinien .si.sälle
tuotiin kaksi onnetonta ihmistä
vihaamaan toisiaan. ,01 Jumala,
se oli hirveä ri.ko.s, että kaksi las­ta
pantiin sinne kitumaan ja vih-dohi
tekemään haaksirikon maail­malla.
Sanokaa minulle, tarkoit'
tiko Jumala jotakin iiäin ylen ras-kailla
ihmiskohtaloilla'?*-
Pappi hypisteli keppiään, kat-s
oi ku i hl n va a nel ik ka a lu u'l 1 a ssa
ja sanoi vakavasti:
"Jumalan tarl^oitnkset><fvatu-sein
meiltä sala.<isa. mutta jotakin
Hän on tälläkin tarkoittanut, jos
ei muuta niin on se varoituksena
monelle ihmiselle." ' >
J a nuoresta Kai.sn RiivStedtistä
tuntui yht'äkkiä, kuin olisi hän jä
hänen sukunsa suurena huudah?
dusmerkkinä koko 'maailmalle;
kui n sen nä hty ä än j okainen ve­täytyisi
huoneeseensa, sulkisi: 'O-vct
.ikkunat ja pellitkin, etteivät
pahat henget /pääsisi heidän elär
mänsä onnea häiritsemään.
vOh, Herra Jumala l Oli niin
vaikeaa olla ihminen! ^.
n^isu Rikstedt veti iharson kas^
voilleen :,sillä. t ä n näki nuljobnaii
sormea, jotka osoittelivat lläntä^
Kanojen varhainen hautominen
tuottaa-i^unia talvella.
Varhainen hautominen on salai­suus
talvimunieu saamiseksi vj^ar
n ovat ne jot ka o vat kokenee t. Poi -
ka.set. jotka on A-arhain haudottu,
k (vh i 11 yy ii t v a r h a i n j a o va t vai m ii t
munimaan syksyllä kun munat b-vat
korkeassa liinnassa. Poikas­ten,
joiden toivotaan tuottavan o-mistajille.
nsa: tuloja,, tulee olla u l ­kona
munan kuo)'ista viimeistään
huhtikuun JO p. Jos niitä oikein
h o i d o t a a n se n j ä 1 k ee n . n iin n e a 1 -
ka va t m u n im aan silloin kun mu-nia
enin tarvitaan..
Suuressa määrässä ovat kano--
jen kasvattajat jättäneet tämän
yks il 1 ke r t a is e n as i a n hn o m a a ma t -
ta. Yksi asia on. että linnut jot­ka
haudotaan myöhään keväällä
eli kesällä, eiviit ala munimaan
ennenkuin seuraavaa kevännä ja
niin muodostuu hyödytön joukko
kanojij. Joka vuosi poikaset muo-do.
stuvat liian inyöhään voidak­seen
munia syksyllä ja talvella, ja
ne ovat^ niin hitaita kehittymään,
.etteivät ne voi tehdä paremmin.
Kanojen kasvattajat, jotka halua­vat
todella hyviä tuloksia kanä-
1 a u ma stansa . o va t velvoitetut
muuttamaan tuon vanhan tavan. .
^ Hautomiskonetta käyttämällä
on-i.tämä helpompi. Ei ole mitään
syytä miksi hautomakoneita ei so­pisi
täyttää jo maaliskuussa ja.
vaidiain huhtikuu.ssa ja hautoni^i-nen
toimitettu ennen toukoknun 1
päivää. Ellei hautomakoneeta fö-le,
niin ehkä saa ostaa hautovia
BANK OF HAMILTON
Laillistettu Parlamentin määräyksen niukaan.
V A R A T KOKOXATSrrDESSAAX W.1:U.109.:H.
: Teidän säa.slönne. ovat varmassa, tallessa.. .
AVATKAA SÄÄSTÖTILI TÄNÄÄN.
SUOMALAINEN TULKKI PANKISSA.
POgT ARTHURIN HAARAPANKKI
Öumberland & Lome katujen kulmassa.
M\ E. SOWDEX. Liikkeenhoitaja.
Haara-osasto mj^öskin Fort. Williamissa.
ME EMME VOI PUHUA SUOMEA,
mutia meidän IHNTAMIME P U H U V A T mitä kieltä hyvänsä.
—Tuokaa meille—
Turkiseläinten nahkoja,
ja kuulkaa mitä me sanomme :I\reidän Ihkkeenhoitajamme J .
[Tfl Herbert, ennen ollut turkisten osta ja(na Hudson Bay yhtiön
palveluksessa, on tuttu teille kaikille. Hän on maksanut mo­nia
tuhansia dollareja suomalaisille' träppäreille ja aikoo mak­saa
monia tuhansia lisää. Hänelle voitte luottamuksella lähet­t
ä ä turkisnahkanne ja me pidämme pyydettäessä kaikki tur­kikset
erillään.
THE GREATtAKES FUR TRADINp CO., LTD.,
12 Francis Block, (yläkerrassa), Fort WilUani, Ont.
•Haaraosastoja: Dinorwic'issä, Nipigonissa ja Long Lac'issa.
^'•liiiiiliiiliiiJiililiilliiiMlM
SUOMEEN auennut.
Pvydämme ilmoittaa kaikille liiketuttavilleinme ja ystävillemme, että olem­me
nyt kuten enneAkin tilaisuudessa lähettämään rahaa Suomeen jokcpostitse
eli sähköteitse.
Kurssimme on nyt
Polla­rilta.
" Suiirin ja vanhin suomsJainen Pankkiiriliike Amerikassa.
Ponttori.€Mcagossa, 176 Nor^ Dea^orn St., Chicago, Hl.
•m m
t i