Canadan uutiset, April 5, 1923

              i
H
KUN PERÄSEINÄJÖKELAI-
^^^^^^^^
VALLOITTI.
V Kyllähän iie Jierraskaiset siellii
- ; . k e i r j a niitä, jotka Qvat pieltä pe-räi:^
in, piläriiään ^pilkkähaaii.. 1^^^
räseinäjokeliiineii oii innka^ ^•iielä
• kalienipaa kuin se, joka on; Kuo-on
t a ka a.' ; Ja. i 1 knt a a n, ettei
: lian siim-osta
1 *1
• -" Tc^dcliisviUclessA peräscunii'
: lainen ; suiirej>ta | niaäiiiiia^^
nemniän tieljää ja moni heistä on
; sitä eneni mii n • n ä h n y t . k u i n se,
joka Helsingin Jvsplänaaxlin kä-
V el e e ja. - furitee Vain se n vaja a n
kilometrin, joka. muka edustaa
suurta maailmaa.
. ]\Ialttakaas, n i i n kerron nussii
millä eilen nii i n peräseinä Joke­laisen,
millaisessa. \nnpärist.össä
j a millaisissa oloisvsa^ \iVjatelkaa
sitte, hyvät herrat-, punnitkaa
vakavasti tunnetteko olevanne
. k e l v o l l i s e t edes pe riiseinä Joke­laisen
kengännauhoja . päästä­mään.
. v
kua juostua alkaa yksi j a tojnon
väsyä: sekä vetäytyä syrjään.
Mutta on iriitäkin, jotka kosta­vat.
Ja niiden edessä ensimmäi­senä
juoksee se suomalainen, jo­ka
l)äästcttiin muitten joukkoon.
Mutta painaltaa siellä. peräseinä-
Jokelainenkin. Hän sivuut taa
yhden, sivunttaa toisen ^ j a kuu
liän joutun miesten ensimmäisek­si,
" ; j ä t t ä ä .loverisuonialainen
paikkansa ja hymyillen siirtyy
katsojien joukkoon, llän 1 i e t ä ä ,
o t t ä ; h ä n t ä ci tarvitav kyllä tuo
loinen suomalaisen maineen kun­niassa
ja arvossa pitää. -
Pois kuri.^evat. viisyneinä ju
heikkoina juoksijain joukosta
ranskalaiset, saksalaiset ja juu­talaiset,
vihdoiti vakituiset a me­ri
kalaisetkin. ; \ ]\Iat.kumääriin
juoksevat loppuun vain peräsei-niijokelainen,
kreikkalainen, ir-lantilainen
ja italialainen. Nuo
viiraeinainitut ;ovat kansaIIisuu-tensa
kaikkein parhaim))ia ja jc
ka ua n tunne tu t i n a a il ma n kilpa­k
e n t i l l ä : Ginakopulos, Dwyer j?
C ö s t e l l p : l * e r ä s e i n ä j o k e l a i n e n or
vielä nuori, mutta ei enää tunte-^
niatoi) iiänkään eikä ensi kertaa
urheilumestareita: kyydissä. Hän
on . n y t taaskin jo aikoja sittc
j ä t t ä n y t kilpailijansa jälkeen,
pOi'haltaa kuin i)aras juoksijalle­en
('-
Nyt ollaan jo Hangossa. Oii
mcntilvä siirtolaiskotiin, jossa
saa piletin Canadaan, ja sitten
laivaan, joluv jo k y n t ä ä Knglan-tki
kohti.
''Nyt.^^e jäi Suomen ranta,''
ajattelee . t y t t u . Nyt hän vasta
m y i s t a ä kukkia rinnassaan. Ne
ovat aivan jc kuihtuneet ja vis­kattava
pois. Tulee niieleen:
' ' N o i u k o h a n minä .tulen itsekin
kuihtumaan k\nn nuo k n k ä t k i n:
Minä olen kuvitellut suureksi
kultamaaksi sitä valtameren, ta­kana
olevaa, .maata. Ouiian siel-t
ä niin paljo puhuueet ihmiset
hyvää että sen täytyy olla rikas
nuia, koska sieltil noin\ vaan saa
piletin ja. rahat kun minäkin
sain, sitä vaan ei Suomessa niin
sa ä l a i s i ra h a a k o k o o n..
. N y t on jo matka niin kulunut;
että n 01 ist aa 11 A m e r i k a n ra n taan
ja juna liihtee taas viemiiän . e-teenpäin
Canadan yksinäiselle
; h] rmi se u d u lie, jossa ,m in ua od o t-taa
koti, johon olen :luvannut
..uenna •f
• v<meu pitkä n ma tkaa
Ön kaupunki New York. Es- [.dellii. Kilpailtava matka oli lä-
: p ] a n a d i - k e i k ä r i er sitä kyllä ole h es 6 j a pu.oli kilometriä (4 niai-liaV.
Parhaiminilla oH. vielä lä­hes
kilonu..'trJ jälellä, kun Huoma-laineii
oli jo i)äässä . . H ä n e l t ä oli
kulunut matkaa n • vaja a 20 n vi -
niiuttia (U) ininuutjia 27.8 sek,).
,Maa i 1 HUI n en nii ty s sisä ra da 11 a o ii
saavutettu. Perii seinä jo k el a inori
krmmatnan maailma n niestariksi.
; Sen vuoksi ylisiävät k a i k k i sa-noaialehdet
täirään peräs(Mnä jo­keni
ai sl a V i l l e Ritola a ' ja n .i m i l t ä -
vät liäntä iiunriluuin , vai loi ti ajak­si;
sekä en uusia v;i i h änel 1 e vielä •
uusia voit to ja. Samalla y iiste-
; t ä ä n : ; "suomalaisi a . si i k e y t t i i • ja
kpnloa.
; Ville . K i t o l a on Amerikassa jn
s a a \'u 11 a n n t i n o 111 a ..m es i a ru 1111 a.
tunni i.stetaai K ; yli (h • k s i . imi a il m an
' l)a rha i mm aksi • jnok si j a k si. Syu -
TyViiä pitäjii, .;I;^J^lj;lnn/aä • ja \ koko
n ä h n y t , imit ta hän, kaupunkien
: i h a i l i j a , kuitenkin tietää, että on
..Ke; vähän . toista Hui n IJelsiriki.'
. K u n asetat .3.') i l e l s i n k i ä yhteen,
'alat saada jo käsityk.seh kylästä.
Kun sijoitat ]iäällekkäin toista-l
y mm e n t ä (J n Un [V ist in kivi­muuria,
. alat j(/ Xe^v Yorkin•
" O r t i i i q v i s i i n " talon korkeuden
;. saavuttaa. . >Ta on siinä .kylässä
väkeäkin viiJiäu eneilnman. Kun
• koko',;t yht; kaikki ihmiset Suo-l:
m esta. Norja s 1 a v j a V i rosta .sekä;
sijoitat: ne asumaan, yhteen kan-
• p u n k i r y h i n ä ä n , silloin voit kan-puh^-
iliasi. k"i.li)aij a Nev.- Yorkin
kanssa. -J''-:•/'"'' / - ' y ' ' } • • [ : • _ ' .•
Tunnn.slatko, liy.vä herra. <MIu
siinä '.»n maailmaa, jopa suuria
maailmaa . ; iv
• -^S^iinii^^käiipvniKi^^'' asu väkeä
.joisia suurin;. osa ajattelee 11 el- Suomi säa olla yli)eä häm-slä. ;
sin}^'istä samaa, kuin sinä ['erä- - 1 ly vi n on oKUii .iniiiikin pohja-seinä
joesta. j;V K a i k k i , näe!, on jjaineii kilpa i lliil lääll.-i maailman
sulit e e U i »t a t ä s sii'' m a a i|l i n a sva. .S i r kilpa keni iillä. .Mivnia juoksija­na
n lv i n ii i a a i 1 m a s i o n i /i e n t ii s u n -! m e s t a r il u 11 a mi m y ö s luij-miiläi-
. n-n maailman rinnalla. .
Tuossa kaupymgissa asuu myiis
. h elsihkiläi siä : j a . perä sei näioiv'?-
laisia. Miitta tänä p | i v H i ! i l tnu:
uetann 'siellä Vp^räseinäjokeiaiu^^
. paremmin • k u in helsinkiläinen.
/ • J a peräseinäj()kelaLsen k ani oa ja
kykyä kaikki ylistävät- Hänen
kauttaan Suomea, kokonaisuu-'
C•. dessa .muistetaan.• j o k u ehkä Hei-s
i n k i ä k i n ,
• ^ On suuri sali, monta vertaa
suurempi kuin K aa rtjiii maneesi:
Siellä on iso. kili?iarata ja sen
y m p ä r i l l ä istumapaikkoja tuhan-
: i..i.ile ihmisille. Maailman kanso-
\/ ' j a Oli; kutsuttu : kilpasille, tällä
. i - : kertaa näytt ä m ään, kiika on ke t.-
• terämi)i, no{)sempi jaloistaan. Ja
kat.sojia oh kaiken maailman
: •: ka Iisojen j oukosta. Ny | kr uuna-laan
mestari juoksi j a . ;
Sinä, joka Perävseinä.jokea hal-
; veksil, .sinä pyrit pitämäiin S
. .inen kansaa yleensä kömpe
peränä. Sihli kehut mieiellä.si
; • muita kansoja. " N i i n se on Ita
liassa, niin sc on Hanskassa," on
; sinulla tapana sanoa vastapai-
. noksi sille, mitä niiet kotona. 0-
man kaai.san keskuudessa on huo«
noa, muitten kcsktnulessa parem-
- i paa. Suomalaiset eivät mihin-
: kääii pysty, muut kylHj. '
Tuossa suures,sa salissa olivat
maail ma n kansallisuuksien si Imi­en
edessä \ heidän
sei lii I Imari Pi'i millä. (Ua u i i i o l -
a K; • f'olijan ijojat sa no vät juok­sevansa
härmäläisellä sisulla. Ja
si sna to dell{i>.,,täytyy o Ha si 11 ii, j o-
>a .niissä oloissa, niissä nämäkin
e lii vii 1, p y s ty y ma ailmoja ya lloir-amaan
ja kilpajuoksussa muut
voittamaan. Päivät lie ; ahertavat
kovassa työssii (ovat rakennus-puusi'})
piä), : • II] oi li j a ksa va t kui­tenkin
ra A-a ta. Ilmari. Pi'im ra­kentaa
vielä nykyään ylityönä:
taloa itselleen, on päivät ansio-tvösäs,
varhaisemman illan tekee
omaa taloa ja myöhäisempänä i l ­tana
Juoksee mestaruusehnä
sia ::
E i sellaista jaksaisi muu kuin
S'UomalaiiK'n ; t e h d ä , eikä moni
suomalainenkaan/ alutta on häi--
iniiläisellä sisua. Ja on peräsei­nä
Jokelaisellakin.. — cUrheilu-
-hti). :V-^V:
ONNETON ÄITI.
01 i kaunis k»n-ätpäivä synnyin-m
aan a se m a 11a Siumi e s s a., • N u or i
seisoo lälitövalmiina ase-edustajansa.
Oli siellä i t a l i a l a i s i a / o \ i ranska-
:: laisia, oli juutalaisia, .sjik.sala.isia,
; aracrikaiaisia ja mitä lienee oi-;
••; lutkaan. . f \ ' ^ ^ - - : y : ä : ? : ' ^ : ':
Yiksi suoma lainen ^1 p a i i s t e l ä än
•; muiden rinnalle. .Mutta peräsei*
niijokelaineii j ä t e t ä ä n 150 metriä
• • j ä l e m m ä k s i m u i t a . Eivätkö lie­ne
katsoneet häntä muiden ar­voiseksi,
vai ehkä sijoitukseen o-
• l i muu syv.: ,
V -Laukaus pamahtaa ja k i l p a i l i ­jat
r y n t ä ä v ä t liikkeelle. Tungos
on ryhmässä,, sillä y r i t t ä j i ä on
monta. : Mut-ta i)eräseinii Jokela i -
ma II a junaa va rttoen, j ok a vi e
Il ä h e t . p o i s k oli t l tuntema tt o m i a
tulevaisuuksia. ; ; : { ]
S i i n ä . .seisoessaan . tulee ystävä
toisensa : perä st ä '.. j a k iin n i t tä ä
kukin ; ruusukimppunsa lähiijän
rintaan .; neulalla ,t'uopa joku
m y r t t i n s ä k i n joukkoon, ja niin
on nuoren neiclon rinnat t ä y t e t ty
aivan alas asti kukilla. Vijniek-si
rientää erä s va a t im att oman
näkiinen nuorukainen Juoden, i -
son vihkon liljoja ja kuiskaten:
" O l i n aivan myöhästyä. Kuin­ka
paljon oletkaan ruusuja saa­n
u t ! " • H ä n sitoo valkoKet; l i l j at
neidon sydämen kohdalle ja län­siin
: "Nämä • kertovat vielä
kuihtuneinakin minurf us kolli.:
s uudestani sinuun. En; koskaan
en ää tule omista ma an m uita, o-
1 e n y k s i n . " Yesiikarpaio vieräh-
,lää hänen poskelleen rjoita lau-suos.
sa.
No niin, juna saapuu asemalle.
:. .Nyt taas on. kevät ja kaunis
aurinkoinen päivä. Edellä ker­ro
tu.s t a ' ajasta on kulunut jo
nuuita. Hionta v\\otta. Vaan mis-sä
ovat k a ikki ku\itellut hyvyy­det,
jota ennen. haaveilin. Kaik­ki
ovat pirstaleina, sydän' r i k ki
r e v i t t y n ä , surua t ii y n n ä . V
.IMen äiti. ja farmarin. ' vainio
t ä ä I I ä pikku suomalaispaikalla.
J o ensi vuotena olin niin sur^
kastunut, ettii olin paIjön kuih-tuneempi
kuin Ue kukat, jotka-
Polijanme.reen jnidotin. Sillä ai-
11 a itkin la kkaamatta. Kaikki
salasin, e.i miehenikään tiennyi.
JiinKiIalle puhuin ja rukoilin
' '.Auta, h,\n'ii Jiiinala. sortumasi a
minua t'leen])äin." ' ^ . ' ; •
M ielieni hl i jiiro ja I un teetön.'
Ei häii* y m mii r l ä n y i naisen hei-:
1 i m m i st ii .. 111 n t(' i s ta mi t ii ä n. Jos
0 li j o k Vi t ahUistar ve osletia va. j a
.vaimo sanoi, e t l ä ; 1)iiii: tykkäisi
tuosta, niin mn*s osti vaan aina
01 lian m i e lei S e n s ä . sillii hä n oli
en 1 inen pii t s ä r i ; ky Iiii Jiii n muka
ymmiirtiiä. • \' a im o i t k i j aIn.) i l i
ia psiäan ja; aja M eli kunpa sai-s'irt.
iili.o hipsel ed(?s i s o i k s i , niin
eiikä ne ä i d i l i e liellempää k oin e-liia
a n t ä va t. Älli rukka, hän on
s a I anniit kaikki ja kätkenyt sii-:
rviiisa ja / ollut vaan m a a i l m an
.silmis.sä olevinaan . o n i K J l i n e n . Ki
ole valittanut \,.kellekään liuoli-aan
i ii ui 11 e kuin .Jumalalle ja se
on hä n t ä tl I kettu t n i i n mon en
köyhyy<leil keskellii ja .iuurheen
aikana. ; Mies: o l i ; niitii lahkolai­sia,
s a a r n a s i - . ja f)auhasi ; ja oli
muka., parannu k sen'; t eh n y i ja
halveksi vaimoaan, kun ei : hän
ollut niitä, vaan vaimo tahtoi
pitää pyliänä. oman iuteerilajsen
, k irkkonsa ja kas \-at: ta a lapsensa
s i t ä • • varten,: ' Ajattelemattomat
ihniiset usei n pv a t sanoneet niie-h.
elle: "Sinullä. on uskoton Vai­mo.!
' Sillä täval la sotk et a an
vain pariskuntien välit pilalle ja
kylvetä ii h viha n s ie m e n i ä ja ol­laan
.muka i)arannuksen tehnei­tä
ja. vielä, k r i s t i t y l t ä . Voi. mikä
kauhea synti Jumalan edessä.
Eivät tiedä, että Jumalan kosto
on heidän . ylitsensä, vuotava ker-ri(
u .sillä j o k a i s e s t a sanasta pi­tää
sinun kerran tili tekemän.
• Olen tämä n ki r j o i t ta n i i t si k s i ,
k OS k a pa ; Suomesta . s aa pu u niin
paljon nuoria, neitoja, varotuk­seksi
muille, että osaisivat olla
y m m ä r t ä v ä i s i ä niitä entisiä pät-den
.virolaiset naapurit, haudan
siunasi suomalainen pastori J . E.
Luomala 4 päivä helinik.
. MyÖ.skiu haliuin mainita Isak
Vuopion kuolemasta, joka tapah­t
u i mavrask. 1 p : v ä n ä 1922. Hän
oii syntyny t A l k k u ia n pitäjässä
Oulun J. i m .
Mrs, Talso on pitemmän aikaa
ollut vuoteen, omana jä yleensä
o l t i i n toivottomat hänen paran­tumisestaan,
vaan nyt kuitenkin
h ä n on paranemaan päin.
;; Jotkut virolaiset ovat; täällä
myyneet favminsa ja lähteneel
äjälle, . paremmille \ maille,
a l i s t i n en yhteiskunta tm
tulInt muutamiUe :.ihmisille hir-mulaitokselvsi,
vaikka se olisi
kuilika hy vii, - j a .niinkuin jokai­nen
t ä y t y y sen tuni i u s taa e tt ä
lialHtus, joka on meillä Canadas-sa,
on iiiaailinan parhaimpia. M i -
u i l sano n, että j o s t.i lo m oi lel le
n i i n suloiselta. • sointuva • nimi
" b o l s h e v i k i " voi luoda niin va-
]>aan hallituksen ja, edtiilisen
k a i k i l l e kuin on Canadan halli­tus,
niin eläköön,. mtitta: mitä se
tii h ii n a st i on nsoit tanut • k ä y t ä n ­nössä
Venäjällä, on samaa kun
.se henki, joka meidän punaisis-samine
täällä vallitsee ja niiden
uutisten . perusteella niitä minä
olen Venäjältä .saanut, on nälkä­kuolema
vaimoille ja lapsille, y l -
häisemmälle luokälle vatma kuo­lema,
ynnä hennjelliselle säädyl­le.
Meillä täällä Canadassa saa
k a i k k i oikeudellisen elämän ja
vapauden harjoittäii. rehellistä
toimeentuloa.
Talvi ; meillä o n ; ollut hyvin
ka n n is ja viili iilu niinen. Nyt vas­ta
on alkaniil alikerasti sadella
lunta, joka onkin suuresta mer­kityksesi
ii .farmarin ))ellolle. et­tii
se saa mä.rkyy tl ii. v
^;, Y h 1 eispyj-kimykset ovaI .eteen­päin
menossa. ^
k i a jos teillä on niitä.
Tässä on ohjeet, niiten teh­d
ä ä n hyvää etikkaa: Kirkasta
lähde eli .sadevettä, ruskeaa so­k
e r i a ja rusinoita, kaksi kaluu-naa
vettä, Jqiksi kuppia sokeria
j a yk.si kuppi ru.sinoita. 1-ankaa.
k a i k k i yhtaikaa kiviastiaäp. ja
antakaa olla niin kauvai'. - o l la
.se happanee, joka ottaa kalide--
ta kolmeen viikkoas " Sitte otta-k
ä a . i)ois va a h to ja .sii vilöikää.
Sitten teillä on puhdaslu etik­kaa,
-j-
N i i n jos minä nyt lopetan tä-.
niiin kirjoitta inisen tii 11 ii kertaa.
Onnea .ja hauskaa kesän tuloaj
toivoo Canadan Uutisten toimi­tukselle
j a sen lukijoille
Ob.server.
KAMINISTIQUIA, ONT.
CONMEE TWP., ONT.
: .Vin. jos miniikin ryiulyu 'tiissit
i»iirtämiiäi.i muutamia riviä ar­voisan
('anadan . 1'ulisten pals.-
I oi Ile, . \-ai kk a uhmkiii ensi keria-iainen.
miu la ^t-nsiksihiiuZ-sitä • o-!
pilaan ja siiren taidetaan, Siliii
m ie le Iiii i ninä i t ä i ii i lyt k i j-jo t an,
vaikka ei tämä kii-joi'ttamiuen
n iit) käy ki i in i a i tavalta kirjai­li,!
alt a.
N y t - o n aikaa kirjuiella kiiri on
saanut talven tyliii i<'htyä ja saa
ka telia t a 1 v en .:pak k a sia: ja., pyry-jii,
si I lii . 1 ää 1 lii ' o va t ilmat oi le e t
tavalli.sta niyrskytsemihät.; aivan
n i i i i k i i i i i . talven alku. josta kai
se kova yskä . on ; jpht unut. Sitä
on tää Iiii ollut monessa perh ees^:
sä ja kuuluu olevan sen " l i u u n"
tapa is ta., mutta, c i niin va a ra 11 is-t
a laa tua. ^ lu 11 a un ha n hyvii,
ettii se. näinv lopjni talvella/ tuli.
l ' ' l , t tl le. niin i > ä 1 j o v ai i i n k o a, kuri
on saatu paperipuut jo tehty ii,
vai k k a; .ei ni illä niin kova ' me­nekki
ollut kuin jotkut farmarit
1 u u l i v a t • olevan,,. e t t ä saa Kaisa-mit
kuusista m en emä iin. Kyllä
t ä ä l l ä Oanadassa t i e d e t ä ä n kiiusi
balsamista erottaa.! Täällä. on
vielä pa 1 jo paperipuumetsää. jo­ka
onkin hyvä asia uutis v i l j e l i ­j
ö i l l e ja yksi hyvä asia on se,
k u i n avattiin se Tirule-]niro. jo­ka
tekee pa peri puitten ajon ; pal­jon
lyhemmäksi; •'
T ä ä l l ä k i n oli t ä n ä talvena tois­ta
ky mm.entä Vaiko-Siiomen. rei­pasta
poikaa paperipuita tekc-niässä
piinikeille ja valkoisille.
. IViIvea vain jatkuu tätä. kir-joittae.
s.sa ja lu.ja , se. on ollut k in
n i i n lumen'kuin pakka.stenkin
{)uolesta, — vaikka tietäjät, jo
viime syk.synä ennustivat lauhaa
j a J y h y t t ä / talvea. Tämä pitkä
t a l v i on sentään ankaruudestaan
huolimatta tuottanut: runsaasti
l i y ö t y ä k i n - p a i k k ä k u n n allemme.
T ä ä l l ä kun talviset työt ovat
Pä ä a si a 11 is esti iiietsiitöitä, ja ku­ten
tunnettua on kuluvana tal-vena
. ... sa a tu kokea työvoiman
putitetta, niin on. p i t k ä talvi sii­li
ä suhtees.sa hel}>oittanut tÖiden
suoritusta. Työt lieneekin kaik­k
i a l l a näillii .seuduin saatu toi­veiden
mukaan suori letuksi. 1.'-
.seat työmaa I on k in jo sulett u ja
t o i s i l l a suoritetaan: e h ä ä n vii­meistelytöitä.
Ja ni ih än ne
työt s u or i t e tu ks i ti il e va tk i n k iin
• vain mnistetaai) lausetta : " Päi-vä
t oy a t perä us in, eikä pä ai lis i n , '
.: .M ie h et k ii m pii t ii v irta avat kau-p
iin ke h in; . D 1 ei I e in aa n ja haut ti -
maan tyiinsii tuloksista. ; Useai
heisiä. e r i t i i i i n k i n t y i i t i ä i i i i m ät
j a pid emi n ii n aikaa t y össii oi e et,
• o va tk in ;; saa n e et kootuksiko ko
•sievoisen summan, sanoisinko,
kaikkivoi])aa rahaa. IMisei heis­t
ä siiiistävät työnsä". • 1 i i l o k s e t . j o ­ko
tallettamalla . raha nsa pank­k
i i n tai muuTt-n. He käsii lii vväl.
toimenpiteisiin, jotta toiminta
saadaan pian ripeään vauhtiin.
Toivottavaa s i i s O l i s i , e t t ä kaikki
vanhat ja nuoict, niin naiset
kuin miehetkin, edempääkin saa­puisivat
l ä h i i n . t i l a i s u u t e e n.
Työliiineu.
KALEVALA'; MAN.
l i
sär.eitä valitessaan aviomieheksi, j P u n i k i t eivät niistä oikein ty­känneet
ja siksi laittoivat kolmi­henkisen"
O. B: r. of L, W. L. U.
ECKVILLE, ALTA.
leeri.
sei la on. v ä l j ä ä . H ä n t ä ei knkaan
t y r k i . . . TIiiir juoksee yksinään o-man
kotipitäjänsä ja s.vnnyin- on astnttava.lieti vauniuin. Yielä
^naansa puolesta. . viinieisct: k ä d e n p u r i s t u k s e t^ p; . \ ' inah joutuu joukkokin liajal- o n n i t Ö i i | t : oa »enäl^
• Arvoisa Canadan Uutiset sekä
arvoisa lukijakuntta I Olen Iäs­sä
ollut pitemmän aikaa liom-niasMa
kirjoittaa jota in täältä
l u k i j a tovereille, vaan olen ollut
ku in kivet tynyt en kä oi e säänu t
1 ni t ää n ai k aa n ; Nyt: kijite n k i n
koetan, jOs tästä mitään tulisi.
Uutiseni o v a t . kyllä vanhen­neet,
niin; etten taas niitäkään
mu Is ta puolia kaan. On kui t en k in
".yksi joka meillekin on ehkä jos­t
a in m e r k i t y k s e s t ä : Nim. pasto-r
i Frans Eriek Öhde, joka täällä
E e k y i l l e s s ä ^ ^ e l e i i j b useita vuosia
j a viimeiset vuotensa Mrs. Jolian
Muron hoidettavana; Hän kun
oli yksi n ä in en mies,.: j o u t u i a i v an
vieraan hoitoon ja kuoli koki
l a i l l a puutteellisissa oloissa, Hän
oli syntyisin Laukaalta, V, 1.
1846. V i l l i t t y papiksi Chi-ja
komitea n ja olivat koolla
sunnunt aisin, ; jos sa ttuisi • ole -
maan, joka tulisi tutkittavaksi.
-Mutta kuuloni mukaan ei siellä
käynyt kuin pari poikaa .iiv h i i l ­le
luvattiin nm ka väliaikainen
toveri luotto. Oikein teitte, jot­ka
ette menneet; tutkittavak.si,
sillä ei t ä ä l l ä punikkien armolHi
eletä, sillä oiihan Ca nadassa ko-a
1 akiT joka kumo(j * *' Investiga-tor
f!ommittee'n".
Tässä aniUiir Ivyviäneiivc^ja
k i j o i l l e j a .saavat toisetkin oHaa
samaa esimerkkiä lähettämällä
neuvoja^ Ohjeet, miten säilyle-t
ä ä n .villiniarjoja. vaaraimia.
man.sikoita ja puolukoita y. nv;
ilman solceria kun sokeri on kal­l
i s t a ; n y k y ä ä n . Keit täkaa niin
.j^auvan, että 'kiehuu. Pankaa gi-hoast.
n i i n paljo Aletta, että saa
liemen alöituk.sen. Pankaa purk­k
i lujas.ti kiinni silloin kun se
bn kiehuvaii kuuiiia. Älkilii/paii-ett
ii et t > e 11 \- oi j>si i a liu o no j a : päl­vi
i i . : V a st ui n k ä y in is i ii,. sai ra u t ta
tai ainakin vanhuus, jolloin ei
enää ole ma hdoll isilutt a elätiäa
itseään ellei a i k a i s c n i i n j n .ole la-jloudel
lisiä asioit aan. oik('alie k a u-
1 lalle j ii rj es tii ny I. Ta valli s es l i k i n
ne jotka näi n as ia nsa terveeseeir
suun t aa n : vie vii t l o piiksi saavat -'
kin nauttia viihtyisästä ja; raii-haisasta
kotielämilstä jä näkevät
n ä k ö p i i r i s s ä ä n saman ; ken<?en
jatkuvan e dell e en k in. - Sellaiset,
ovat kunnon kansaläisiav joille ei
iise i n kaan osata ; oikeata arvoa
antaa, mutta eivät h.e si tii odota­kaan.
He tuntevat tyydytystä
omassa itsessään. Näille suora­naisena
vastakohtana ovat •.ne
j o t k a sensijaan. ; että •' säästaisi­vat
työnsä tulokset, alkavat juo­pottelemaan,
irstäilemaan tai
muuten v i e t t ä i n ä ä n tuhlaavaisia
j a huonoa elämää. Sitä he usein­k
i n tekevät niin kauan kuin ra­hat
r i i t t ä v ä t , jonka jälkeen taa­sen
ovat pakoitettuja etsimään
t y ö m a a n ; mi st ä v a i n sa a vat, olipa
se si tte n; hyvä tai liuon o. Usein­k
i n ; kun t y ö p a i k k a a ei heti ole
.saatavissa, s a avat he nähdä näl­k
ä ä ja. k ä r s i ä vilua. Nämä täl­laiset
ovat niitä yhteiskunnan
k u r j i a olentoja, j o t k a el leivät ai­kanaan
j ä r k i i n s ä tule, myöhem-min
joutuvat toisten armopaloil­la
elämään ja tavallises^ti loppu­jen:
l o p u k s i y h t ei sk unn a n h o id e t-j
a v i k s i . Näiden viimemainittu-jeri
keskuudessa y l i p ä ä n s ä löyty­v
ä t nekin sankarit, jotka sitten
s u i i r i s u i s e s t i y h t e i s k u n n a n huo­noutta
huutavat, vaatien valtaa
omiin kasinsa, jota lie sitten joh­taisivat
ih miskuiita in on n ok s l
Jns Vei maaliskuu maa la
näytä, niin \ei huhtikuukaan
; : humauta.*'—Suomal. sanani.
•:; V11 äo lev alle sai ui n pa rre lie a n-toivat
'vanhat ihmiset . ennen
Suomessa jotakuinkin suuren
arvon, ja. t ot tapa si i n ä o n tiiy ty­nyt
jonkuhverran totuutta Olla,
koska - se (»n k ie leemme sananlas­k
u k s i ikuistettu. Jos: se pitää;
I)aikkan.sa täällä, polijois-.Mauitn-ba.
ska niin silloin saamme sanoa,
e t t ä ' kaukana (^n vielä kevä<.
Uunta. 011 metsässä i.niehen vyö­täsi
ä myöten, vaikka ; maa lisk ii un
y i i m e i s e t - p ä l v i i t . ÖA'at'1^^
uuttii/ tulee .pa ra il la a n niin paljo
k u i n taivaasta m a htuu. Tekee­pä
vielä ^ mieleni sovittaa, täiiän.
uloskuluuecsceu.. maaliskuuinui
eiig I aarnin k i e.linehki i i ;• ; san ari ia.s-k
u : / ' A V h . e n .Mareii eomes in li.ke
a lamb, il. goes out, like a lion / •
j oka . vapa asti rsuomennetf; nmi
kuuluisi niiin: "Jos maaliskuu,
astuu sisääii. niinkuin la m paan-k
a ritsa, menee ' s<' ulos niinkuin
kiIjiiva jal(;peura.";•;;Tämä aina­kin
on täyt tä totta: .sillä iiiaa -
lisk unn ensi mäineh j)iiivä oli ini-til
11 e r Itäisi n ; lä mjiömi tta ri nou­si
yiiliikkiä a:lapuolelta nollan y -
ir.s "10—liieen. asteeseen täm-niintii.,
mutta; sitii kesti vaan .sen
päi vii n. Seuraavana, aamuna se
•jo oli taas -.pari kyin.inen l i i : aste t-;
ta nollan alapuolella, ja siellä se
on ; eli im m ii kseeu . Jjysy t e I lyt mel­kein
koko; kuukauden: tuuli on
ollut en im mäksee h. ))ohj öisessä,
j a se on eri nujakkaa, kun se
sieltii ]')ohjännavalta sitä kylmäii
vii in a a o i k ein lenn iit t äi nä 1 la pu s-ke
e. ; \'iel iiliä n ui''; jotka elä ih­me
; l i i a l l a Kaleva la h kcirvessa,
sadan jalan korkuisien puitten
keskellä. : olemme sentiijiil jon-kunveri-
an. tuulelta . tnrva.s.sa.
mutta . ai.dcaraa taistelua t ä y t yy
l i i i t t en ke st ää v; jotka a u ke a 11 a
aavikolla asu\'al. - -;: ^
vaikka minkä valtakunnan iik- "
IvOJa ja kiire on.: k a i k i l l a . Mutta ;
pyi*yt; j a pakkaset -oval haittana,;
j oten i t ä m ä n vuoti n en sa a I is ci ^:
varmaankaan nouse niin korke­alle
kuin; viime vuoden, Kulku-puheitten
-inukaän oli siellä jääl­lä-
ollut eräs suomalainenkin,
j o k u Mr. Kaarttinen "Kaspee's-t
i i " , (Seoteh Bay), vaan • hiin o l i :;•
lähtenyt m el k ein het i ))ois ja - • ;:'
vaikka ()li vajaan: mailin motkan
Päässä KalevalasTa, niin ei kiiy-nyt
ede.s heimplaisiaan tervehti- ;
riiä.ssä. /Vasta kun tulette, niin.
poiketkaahan toki.; kämpässä,
vaikkei, muuten niin edes kahvit
hörppimässä. •
• Heihiolaisenime Heikki Jälkö, •
j o k a viime syk.synä oii. sairau-,
den tähden .iiakoitettu liuuto-kaupalta
niyymään kaiken irtai­mensa.
(.n nyt taas terveenä
iniiehenii ja ky m menki m ta vi sot­i
a n uo rem pa na • saa puun t ta kasi n ;
paikkakunnallemme. • ; Niin se
poika' v.')an nuorenee silloin k u in
muut _ x i i n h e nevat, Na a p u ri m me
Erans Sjörooskin tässä hiljan
t ä y t t i 30 vuotta. Syntymäpäivä-juhlaii
kuniiiaksi oli aikoiiius pi­t
ä ä talossa .oikein . j y r y tanssit,
mu tt a s iiloi n kin': sä t tu i nii n kau­hea
lumipyry ja ankara pohja­tuuli,
jotta• koko juhlalle ei saa-punut
• muita kuin\ ." peluianni'' .
niuijaiiffa kanssa.. Mutta ' eihän •
n i i s i ä muista ollut väliäkään,
sillä olihan kemuissa: soittoa ja.
paljon f^aikenlaisia v herkkuja.,
popsittafana, ja. niin Fransisi
saatettiin 'lO :nen niai 1 itoi pan o-hitse,
kuudetta ky in m e n tä kohl i
tai lusl ele ma a n. Toi se t . 51} v u ot -;
ta kuului\'al. . ukolle vielä ikää
toi votlanijfu, .
Pois mu lito n
seudullamme -
van. Tämiin
huutokaupalla
kuume ; näytt a ii; \
yleensä • vallitse-tiistä
aina .joku
myydii ; sukasee
kaiken omaisuutensa ja muuttaa
muualle par(uni)aa. etsiniään, A u - ;
tiok.si taitaa jiiiidii tämä kunnon
Kai e vai a si t letikin,^ kos ka - uusia ^
a silkka ita ; ei,' näy poismenneitteu
tiloille; tul(!van. ' ;; ^ry- Poju. ;
.Sl' tayäninukaineir veSir.ottieir
1 » y y d y s t y s a i k a oii nyt t ii ällä tiiy-de.
ssä vau hd issa. Koivujiirvem-
111 e . . s e l ä l l ä liiiäräii paraillaan
; — Sunnuntaikoulussa k ä y l e t t ä -
vlä Ktiva-Aapisia, Katekismuksia
j . i Paamatunhistorioila on saata­van
ä t , l . ko nttori s ta. I f y ö s k i n P y -;
häkouluri Laulukirjoja, Sioniö
*^3f.teleita j a V i r s i k i r j o j a . ;
päivässä lähi
rahanne takaisin.
e n ^ t i e d ä alhaalta ylöspäinkö vai­ko
ylhäiiltä alaspäin s. o. joko
olemalla ,ioka - mies remmi.ssä tai
diktaattoriuden avulla. Siitä- a-siasta
he itjiekin keskenään vielä
tuimasti r i i t e l e v ä t . ^
Ompeluseuran perustava koko­us,
p i d e t ä ä n Mr. J . Mäen farniii-la,
Kaministiquiassa. ensi sun-,
mintaina, t- k. 8 p :nä alkaen klo
2 päivällä. Kokouksessa sa a-daaii
kuulla pianon.soittoa ja
laulua sekä mahdollisesti ; puhe­k
i n y. m. Silloin päätetäiin 16-
{)il 11 is es t i o m peluseu ra n perusta -
luisesta paikkakmitaa. jä ympii-r
i s t ö ä ; varten . j ä keskustellaan
sen toimintamuodoista s e K a r y l i -
Kun olette menettäneet terveytenne, kun aja­tuksenne
tylsistyy ja ruumiinvoimanne heikkenee,
kun olette turhaan koettaneet parantautua kiihöitiisainciUa ja.
huumaavilla lääkkeillä, niin koettakaa Nu.va:-Tonca. Silloin
olette ihmeeksenne huomaava, miten .pian tunnette: itee^
uudeksi ihmiseksi 1 Yhdeksän kymmenettä osaa kaikista ihmis­kunnan
vaivoista, kuten huono ruokahalu, i-uiiansulatus, vatsa-
Icaasu ja turpoava vatsa, kova vatsa/vmäksataudit, reiimaattipelt
Bäryt, päänkivigtys, hermotaudit, elinvoiman puute, hermostu­neisuus
ja unettoTO,uu6, johtuvat Hermo-Voiman puutteesta, hci-
; kosta, vesimäise.itä - Verestä: ja. huonosta verenkierrosta.
; Jokaisen elimen, jokaisen ruumiintoiminnan tehokkaisuus riippuu
Hevmoryoimasta, Hennö-Voinva on vatsan, maksan, murtuaisten •>
ja suoliston, sydämen lyönnin ja verenkierron toimeenpanieva voi­ma.
Nuga-Tone on parhain apu hermoille »ekä fyysilli^eati rap­peutuneelle.
Miksi? Siksi että se on yhdistelmä kahdeksasta tär-keästä
luovasta aineesta, joita parhaat lääkärit suositteleVat, ja
oh siinä erikoisen runsaasti rautaa ja fosforia-r-ravintoa verelle
ja hermoille. •;-
Nuga-Tone panefe maksan toimintaan, saa suoliston kuntoon,
niin että ne liikkuvat säännöllisesti. . Se eloittaa munuai.set.
poistaa myrkylliset liika-aineet., Ei enään kaasua eikä turvotusta, ,
ei pahanhajuista henjjitystä: eikä tahnaiata kieltä r Ei enään kipua' ja
särkyäl / Nuga-Tone antaa .ihmeellisen ruokahalun, hyvän ruuansula­tuksen,
lujat hermot ja sikeän, voimistavan unen. ;|NufirarTone rikas­tuttaa
veren, parantaa verenkierron, antaa terveydjjn punati kasvoille
ja! kirkkauden silmille I Se tekee voimakkaita miehiä ja terveempiä, kauniimpia ;naisi«.
Niiaa-Tone ei »isällä bpiumia.eikti huumaavia.aineita—ei m mikä pakoittaisi niitä
nauttimaan * kauemmin. kuin on tarpeellista. Nuga-Toriemhctetään; pienissä paketeissa.
Se on sokerilla päällystettyä, hyvänmakuista jä;helppoa nauttia. Koettakaa eitä,' ja: te
tulette esittfimäitt Kitfi^tuttayiUenjiekin. / < ; v ^ ^
M B I D A N EHDOTON TAKUUMME: Niiga-Torien liinta on $1.25 pullotta.
Jokainen puUo sisältää yhdeksänkymmentä (ilÖ) pilleriä, kokonaisen kuu
kauden tarpeen, Myydään kuusi pulloa.^^^k
larilla. Nauttikaa Nuga-Tonea kaksikymmentä (20) päiVää, ; ja ellette-^^clt-r
tyytyväinen tuloksiin, palauttakaa jälellä olevat laatikon kansBa; ;neille. niin
me lähetämme rahanne heti takaisin. Te ett e häviä senttiäkään. Me pi­dämme
vahingon, -yj--' • •';'•••';..;:-;^'-'^'.-^
KÄYTTÄKÄÄ TÄTÄ KUPONKIA TiLATESSANNe. ' . •
Natioaal Laboratory> Fin:22, 1018 So. AVabash Ave., Chicago, 111.
,^;^Herrot;--;-Lähet«n tässä; kirjeensä. ..^^.^^^^^
Kutfa-Tonea. ::.'-V--•..;V;'':';:'• •; •^•;"::;-^ ''^••'..'''••'••'\'-->'.: '-''J^ '-•'••:-_}' .\.T:-;r.-
Nimi . . . ..-: . . . . . . ...,., ^ . . . ;V-.vV. " " V . , • . . : . - .