Canadan uutiset, February 24, 1921

              qAN^AN UUTISET
eoomalaiiieii silnomalelitl Canadaesa^
Ilmestyy jokaisena Torstaina,
Kttstautaja
The Canalda N«wa PubilSAlnfl CQ,
Brick J: Korte, Lllkkeenlioltaja.
T i L A U S H I N N A T t
^ Coaadaan: 13.00 koko vuodelta,
puoIeKa vuodelta, ILOO 3 kuu-kau<
IeltA Jako senttiä kuukaudelta.
Tlidysvaltolhin Ja Suomeen: 93.76
koko vuodelta ]a 92.35 puolelta vuo­delta.
-
ILMOITUSHINNAT:
^50 senttiä palstatuumalta kerran ju-iaietuna.
Pitempiaikaisille llmoHuksU-ie
kohtuullinen alennus. Halutaantlf»
to- ja nimenmuuttoiUuotukset 76 se&^
tlä kerta. 92.00 kolme kertaa. Naima-.
Ilmoitukset 92.001 kerta. 98.00 kolme
kertaa. ^Avioliitto- Ja kihlaus-ilmoi­tukset
«Oc p a l a t a tuumalta. Kuolonil-moitukset
92.60. mulstov&rsyllä 93.00.
Syntymäilmoitukset 91.50. Avtoeroll-moltukset
92.00.
Pöytäklrjati tlllselvltyksoti keräys-luett
«k)t, luento-ilmoitukset y. ip. 80
senttiä tuumalta. ^
UutiSten Joukkoon ifjotiiista ilmoi
tuksisU peritään 15 sentti^ riviltä, y
PieniTtim&nkin Umoltuks^n hinta on
V 60 sentt. Postissa tulevia l l m o l t u k B la
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset «Imoltukaet 91.00 tuu­malta.
,
Kaikki lIlLkeelle aijotut kir^et, tl-l
a u k s e t Ja rahat ovat läheteitftvSt
osoitteella:
\ CANADAN UUTI8BT, ^
Port' Arthur. Ont., Canada
Kristinopin kiukkulsimpain-
"kin^vihollisteu on. myöntÄminen,
etta sen siveysopilla, sen opilla
rakkaudesta ja alttiiksi panemi-:
sesta ei ole vert-aansa. Sen ope-tu^
kset ovat kulkeneet y l i maitten
ja :merien> mutta minne ne tule­vatkin,
antavat ne rauhaa, onnel-'
lisuutta, sivistystä ja, ymmärtär
väisyyttä. Kristillisyys on se l u ­ja,
pohja, jolla lepää onnellisen
kodin, JÄi-jestetyn yhteiskunnan
peruste, opinnon, armeliaisuuden
ja valtioUisen itsehallinnon ainoa
mahdollisuus.
Miljoonittain ihmisiä on kuol­lut
ramatunlause kuulillansa.
Tuhansittain loistavimpia ja
parhaimpia tiedemiehiä on anta­nut
todistuk<M;nsa ehdottomasta
luottamuksestansa kristinopin to­tuuksiin.
Ja miljoonat vielä elä­vät
ovat vakuutetut samoista to-tuuksista.
Sr.-
käiseva^ti Suomen' kommunistei- pan tarpeeksi; ^i|T|')lÖ.)nän lisäksi
:i 34, 1921 •'NIJMEEÖ 8
hin, he- k un nyt toivovat Venäjä!
t^ käsin saavansa johtajikseen
sinne aikoinaan paenneita suoma­laisia.
Canadan Uutisista l a l n a t t a M a a an
fähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha e t t ä nual
OBOitOL
C A N A D A N tnmSET
(The Canada Newa)
Tbe Finnish New8paper in Canada.
\Publl8hed cfvery Thursday by
The Canada News Publishing Cp.
Ealck J. Korte, Manager.
Daily News Bldg.. Port Arthur. Oot.
CANADAN UUTISBT
is weIcomed an^ readm every
hom tn the Dominion. It is the only
direci advertislng moflium for those
mannfar^urers : and merchante who
w1sh to create and build a profltaMe
a n d p e r m a n e n t demand for their prod-uct"
and m«rchandise by the large and
e^^r crovlng Finnish population resid-
Ing lA Canada. Plaoe your trial ad-v
e r t l 8 « m e n t and get results.
Advertising rates 60c per Inch.
PoHtlcal a d v B . 91.00 per inch.
Adverjtlsem^nts mu8t reach our Of­fice
W e d n e G d l a y neon to appetfr oa
Thtir8day' s lasue.
Subecrlption prlce in Canada 98;00
p e r year, Ualted States and other
countriea 93.75| per year in advance.
: Cntered as second class mall mat-ter.
Dee. t. 1916. at the Poet Offtoe ai
Port Arthur. Ontario. Canada.
THE AIM OF THE CANANOAN
UUTISET.
The help preserve the Ideale and
aacred traditiona of thia. our adoptad
country, the Dominion of Canada: To
observe Ite lawe and insplre^othera to
respeet and obey them: To strlve
unoeaslngly te quioker the pubilo^a
•ense of civtc duty: in ali vvaysto ald
Jn making this country greater and
better than ye found It.
— Kaikki ihmiset ovat kykyjä
omalla alallaan.
— Älä tuhlaa rahaai äläkä ai­kaa,
vaan käytä ne kumpikin
parhaimpasi mukaan.
— Maailma tarvitsee enemmän
hyviä esimerkkejä ja .vähemmän
hyviä neuvoja.
— Vihan viima, sekasorron
tuuli kisihdyttää mielet, kylvää e-ripuraisuutta,
kansallisvainoa ja
usein sisäMissodan.
— Hullujenkin huoneessa löy­tyy
yksi viisas, nimittäin se, jo­ka
on vähinjmin hullu.
~ yeljestymällä tuskan kanssa
me saamme mahtavan liittolaisen,
joka auttaa meitä paremmin elä­mään.
Liittolaismaitten sotaJainat.
Brittiläinen hallitus on äsket­täin
.tehnyt: muodollisen esityk­sen,
lettä liittolaisten j a samoin
Amerikan j a Englannin sotavelat
julistettaisiin mitättömiksi keski-näisellii
sopimuksella, mutta Y h ­dysvallat
on -esityksen hyljännyt.
Lienee tämän yhteydessä, mielen­kiintoista
tutustua niihin suun­nattomiin
summiin, joita 'Suur-
Britannia ja Yhdysvallat käytti­vät
sotatarkoituksiin.
Yhdysvaltain eri liittolaismaiile
myöntämät sotalainat kohoavat
yhteensä 1,880,000,000 puntaan.
Englanti lainasi siihen tarkoituk­seen'
1,769,000.000 puntaa, mutta
antoi siitä edelleen muille liitto^
laisille, kutQ.n Venäjälle 568,000,-
000 puntaa- j a Ranskalle jaMtali-alle
kaikkiaan 846,000,000 pun­taa.
- Englantilaisten . lehtien kerto­man
mukaan ovat eräät Ameria
kani tunnetut liikemiehet kauan
aikaa suosineet sotavelkojen an-|
teeksi antamista, ei ihmisystä-|
vjTdestä vaan sen tähden, että he'
katsovat • teollisuustilantecn liit-;
tolaismaissa kärsivän epävar-;
muudesta niin kauan^ kun suun-f
nattomat sotalainat ovat niitä ra-j
sittamaBsa. Niitten poistuttuakin
riittää: Europan kansoille vaikej
uksiav sillä vähintäin kahdeksan
miljoonaa liittolaisten sotajoukf
koihii^ kuulunutta työläistä on
kuollut j a ainakin kaksi kertaa
niin paljon on tullut raajari­koiksi.
Peiko punaisesta Vaa-rasta"
Siiomessa on
aiheeton.
Aivan viime aikoina on monel­l
a täälläkin asuvalla kansalaisel­lamme
ollut käsitys, että Suomes­sa
uuden punakapinan puhkeami­nen
olisi vain ajan kysymys. 0-
vatpa jotkut jo aivan tosissaan
kertoneet sen alkamisestakin.
Vaikkakin tällaisten epämääräis­ten;
ja perusteettomien huhujen
levittäminen ja uskotuksi teke-minen
herkkäuskoisen väestön
keskuudessa on perin helppo a-
Ennen kaikkea teroitettakoon
mieleen että "Suomen-voimakkais­sa
suojeluskunnissa V ja kansalli­sessa
armeijassa on valtakunnan
tuki niin sisäisiä kapinayrityksiä
kuin ulkonaisia hyökkäyksiäkin
vastaan. Suojeluskunnissa val­l
a l la oleva henki on nykyään yh,-
tä korkealla kuin siiloink'.n. kun
ne voitokkaina vyör3'ivät Pohjan­maan
lakeuksilta etelää vapaut­tamaan.
Että niitten merkitys
kansalaisten henkilökolvtalsen
tiu'vallisuuden ja maan ulkonai­sen
suojelemisen kannalta täysin
oivalletaan, ilmenee siitäkin, että
tämän vuoden tulo- j a menoarvi­ossa
on suojeluskunnille varattu
20 miljoonan markan valtioapu,
Va paussö d an a joi 11 a a s ti: on tun-nettua,
ettii valtava enemmistö
ma a n v ä es t ös tä on ho r j um a tta ja
yksimielisesti sen valtiojärjestyk­sen
ja Hallitusmuodon takana
mikä maassa laillisesti on voimas­sa.
vSe takaa ,etii-kaikki yrityk­set
vakiintuneen järjestyksen
kumoamiseksi taholta tai toiselta
ilman ulkoapäin tulevaa avustus­ta,
mistä tällä hetkellä ei voi olla
puhettakaan, ovat jo ennen toi­meenpanemistaan
tuomitut epä­onnistumaan.
Olisitoivottavaa • ja samaHa jo­kaisen
kotimaan etua harrasta^'
van kansalaisen velvollisuuskin,
että kirjotuksen alussa mainittui­hin
hälyytysuutisiin ' suhtaudut­taisiin
äärimäisellä varovaisuu­della.
Se joukko, mikä niitä tääl­lä
levittelee, lienee selvillä, että
niillä juuri tällä hetkellä, jolloin
ulkomailla jo uskotaan Suomen
valtiollisen ja taloudellisen elä­män
vakiintumisen alkamiseeuj
on tavallista vaJiiugoliisempi vai­kutus.
Kun '^komrauiiistisilla ai-neksilla
ei kotimaassa ole' sanan­valtaa,
olisi aika ruveta sitä jo
täälläkin mahdollisimman paljon
supistamaan. —• L. J . M .
Wells ja Venjgä.
Lukie.ssa ^^^ellsin .kirjoitusta
suhteista Venäjällä ,tulee mieleen
epäilys hänen tarkoituksensa re­hellisyydestä..
Kautta .kirjoituk­sen
pulppuaa pinnalle kommunis­tien
puolustus. Siitä huolimatta,
että hän muka moittii venäläisiä
oloja j a hallitustointa; vaatii hän
länsimaita myöntymään bolshevi-kien
vaatimuksiin, väittäen, ettei­vät
he muka' voi eivätkä tahdo
käydä kauppaa yksityisliikkeir\
den kanssa. "Hänen mielestänsä
olisi tästä syystä perustettava
länsimaissa hallituskorporatsioni,
joka avaisi heidän kanssansa
kauppasuhteet. Jos ei tällaisiin
toimiin ryhdytä, sanoo hän, kaa­tuu
bolshevikihallitus puutteen
painamana. „
Kenen on vika? Onko se länsi­maiden?
Onko niiden myönnyt;^
tävä bolshevikien vaatimuksiin,
syystä, että nämä, vaikka puut­teen
pyörteissä, eivät tahdo kaup­paa
: yksityisliikkeitten kanssa?
E i suinkaan. Heillä on tarjolla sa­mat
edut j a suljtteet kuin muilla­kin.
Jos heitä puute uhkaa, käyt­täkööt
näitä etuja j a tarjoumuk-sia
hyväksensä, sillä mitä peru.s-luetaan
Yhdysvallat,, Canada ja
AuErtralia, lukujlÄttftmaita vä­häisempiä
viljamaita; n i in selve­nee,
ettei - maailma mitenkään
välttämättömästi^ tarvitse Venä-
-jän viljaa.
Tätä ei näy' NVellskään usko­van,
sillä hänen huolenansa ci
suinkaan ole Venäjän talonpoika,
vaan kaupunkiväestö, sillä hän
sanoo: " J a mitä silloin on Venä
jästä jälellä? Ei muuta kuin ta­lonpoika.
^Kaupungit kä3^vät au­tioiksi:
raunioikst" Selväähän
onkin että jos kaupungit rappeu-tuvat,
kaatuu liiyös bolshevikien
mahti, sillä sen juuri on kaupun­geissa.
Talonpojat ovat tämän
puolueen vastustajia j a vci-ivihol­lisia.
Jos lie pääsisivät valtaan,
olisi tämä ehdoton kuolemanisku
prolet ariaatille ei ainoastaan Ve-jällii,
vaan länsimaissakin ja vie­läpä
koko maailmassa tällä erää.
Tämä on se vaara, jota Wells pel­kää
ja jonka välttämiseksi hän
koettaa saada bolshevikeille län­simaiden
tunnu.stUk.sen. Jos hän
onnistuisi tässä yrityksessään^
voittaisi hän kommunismille kak-sinkertaisen
tarkoituksen: ensik­si
tukisi hän bolshevismia Venä­jällä,
saaden siten kommunismil­le
turvapaikan, josta se voisi es­teettä
jatkaa hyökkäyksiään ma-ilmaa
vastaan, j a toiseksi panisi
hän länsimaissa "alkuun kommu­nistisen
pohjan, jolle oli.si verrat­tain
huokea rakentaa tule vaisuu­dessa.
— Tuntuu silta, kuin saisi kir­jallisuuden
help pohintaisuUs ih­miset
unohtamaan sen, että jos
kirja on lukemisen arvoinen, on
se myös ostamisen arvoinen. Eir-jalla
ei ole mitään merkitystä, el­lei
s'tä lueta yhä uudestaan, ja
rakasteta yhä.uudestaan. Niet-zsehe.
— Kun joku mies menettelee
tyhmästi, niin tavallisesti sano-taan
että 'kaikki miehet ovat sa-mallaisia.
Mutta sellaista lauset­ta
ei koskaan käytetä miehestä
joka tekee itsensä ansiokkaaksi
jonkun jalon työn kautta.
— Toimittaja J. W. Lähde, jo­ko
30 vutta ön ollut N=6W \oTk
Millkissä, Mink., ilmestyvän Uu­den
Kotimaan^ toimittajaöa, il­moittaa
t. k. 15 p:nä luopuneensa
toimestaan. Hän ilmoittaa edel­leenkin
pysyvänsä sanomalehti-alalla
ja \ | ryhty\'änsä ^ukin
maanviljelijäin ja yleisen l^ansal*
liflhengen hyväksi työskentelevän
lehden palveiukseeo.
sia, käsittänee jokainen Suomen
tapahtumia j a oloja seurannut, et­tä
kysymyksessä tällä kertaa on
tarkoituksellinen, joko punaisten
tai muitten Suomelle vihamielis^
ten ainesten taholta lähtenyt pro- tavat länsimaat .siitä, jos heidän
, Paitsi näitä pääkohtlaj_ kosket­telee
Wells muitakin sivuseikko­ja,
joilla kumminkin on vähäi­sempi
arvo yleismaailmalle. Kn
siis kajoa niihin eikä ole tarvis-kaan,
sillä niistä uhoo sama lien-ki
kuin jo yllämainittijn. Koko
kirjotuksen tarkotuksena on kom
munistiqn etujen valvonta, joka
pursuaakin joka kirjaimen välis­tä.
Se puolueettomuudenverlvo.
jolla hän. on koettanut tarketus­ta
a n salata, on liian ohut ollak­seen
tehokas. Sen läpi kiiluvat ja
pulppuavat hänen pienimmätkin
aatteensa;. efitcettömä.sti . näytta-möllo.-
^ . il. H . McL."
TALONPOJAT JA BOLSHE-vism.
tömyydfe^tä, oman puolueen puutr.
teestä. lUtttskän tasavalta onkin
ollut aivatt tyypillinen ''porvari-valta-'
jossa porvari ja teollisuus
työmiesten johtajat ovat hoita­neet
julkisen > elämän kokonaan
huomioonottamatta "tyhmää ta­lonpoikaa."
. :Tämä on saanit
ahtaine mailmankatsomuksineen
vajota pikkurikkauden maail­manmenosta
tietämättömään nuh
justeluun. LuonnoiUisesti ovat tä­täkin
luokkaa ankarasti kosket­taneet
sodan kauhut. Luonteel-t^
aan pikkuporvaristoon kuuluva­na,
on se viimeiseen saakka seu­rannut
porvariston lippuja. Mut-^
ta se on havainnut monessa suh-
.Ha pettyneensä. Sc on tuntenut
kärsivänsä sortoa ja keksinyt
•' hallituksen • syylliseksi. Sillä
ei ole ollut muuta keinoa kuin
kääntyä sosialistien leiriin. Näin
on Ranskassa tapahtunut sama
mikä Venäjäliä, ja — Suomessa
torppari-ta'ionpoikiin nähden ai­kaisemmin.
Niisiä muodostuu ,ää-rimmän
villiytynoitii yhteiskun-
;nan kostajia, maksuksi siitä, että
po r A-a r iy h te i sk u n ta o n u n o h t an u t
aikanaan pitää huolta talonpoi­kaisen
maanviljelijäväestön yli-teiskunnallisesta
varmuudesta,
taloudellisesta johdosta ja sivis-tystarpeesta.
Venäjä sai talonpojistaan, val­lankumouksen
; voinvavälincen.
Suomi sai torpparitalonpojistaan
punakapinan parhaat joukot;
.Ranska on. nyt saanut talonpoiki­en
avulla " sosialistisen johropio-lueen.
- •
Venäjältä on jo kauan aikaa
tiedetty, että sikäläinen talonpoi­ka
ei ole kommunisti, joten kom­munistien
on ollut pakko tarkis-t
a a m a a oh j el m a a n sa j a t u 11 a yk­sityis,
omistusoikeuden kannalle.
Se merkitsee suuressa valiaiilui-mouksessa
T-^ sosialidemokraatian
Joulun pyhinä pitiviit Ranskan
sosialistit Toursissa suurei^ puo­luekokouksen,
jossa oli ratkaista­vana
kysymys Ranskain sosialisti-puolueen
yhtymisestä Moskovan
internationaleen.Keskust^lu muo­dostui
sangen tuliseksi j a vasenta;
siipeä johdettiin väilittömästi
Moskovasta päin. Tulos oli, että
puolue äänestyksen kautta joutui
niin suureen ristiriitaan, että e-rottiin
kolmeksi ryhmäksi., jotka
ku k i n ry h tyi vät pitämään: erikois-kokouksiaan.
Enemmistö päätti
yhtyä Moskovaan.
Mielenkiintoista on tämän yh-teydessä
huomata miten sanoma­lehdet
arvostelevat taionpoikain
suhtautumista tässä yhteydessä
bolshevismiin. Ranskan talonpor
•jista kun huomattava osa on o-man
puolueen puutteessa, j a ver-^
i^attain alhaisen yhteiskunnalli­sen
sivistyksensä vuok$i lukeM-tuu
sosialisteihin • vaaleissa. Nyt
ovat u.seitten niitten departement
tien edusajat, joissa talonpojilla
on huomattavia äänimääriä, ää­nestäneet
kokouksessa Moskovan
hallituksensa kaatuukin. Eihän
se ole saanut tunnustusta yhdel­täkään
suurvallalta. Tämäpii
TVellsiä huolettaakin ja nähtäväs­ti
on hänen kirjoituksensa pää^
tarkoitus saada kaikilta suurval­loilta
bolshev^kihallitukselle tun­nustus.
Valmistaakseen tarkoi­tustaan,
koettaa hän; pelotella
länsimaiden kansoja uhkaavasta
puutteesta, joka muka olisi länsi­maissa
seurauksena Venäjän rap­peutumisesta.
Yhtä perusteettomia kuin hä­nen
muutkin väitteensä ovat, on
tämäkin, sillä Venäjän tuotteilla
ei ole mitään.,ehdottomasti paina­vaa
merkitystä maailmalle. Ai-noa
Venäjän tuote, millä on oUut
suurempi; merkitys, on viija^ vaan
ei maailman toimeentulo riipu
tästäkään. Jos riippuisi, olisivat
ihmiset jo aikoja sitten näänty­neet
nälkään, sillä sieltä ei,ole
kuljetettu, >^uosikau|iiii jyvänhi-tusta
inaailmalle. '
paganda.'
' Maksanee kuitenkin tämän
yhteydessä vaivan tulla kerta
kaikkiaan vakuutetuiksi siitä to­siasiasta;
että punaisten, s. o. bol­shevikien
eli kommunistinen mah­dollisuudet
laillisen yhteiskunta­järjestyksen
kumoamiseen Suo-messäTovat
tällä hetkellä jo etukä
teen tuomitut epäonnistumaan. '
Kun Suomenkin lehdissä on vii­me
aikoina näkynyt tietoja, joit-ten
muiaan kumouksellisten
maanalainen toiminta ja kiihöi-tus
olisi iraääntymässä, on erään
helsinkiläisen sanomalehden e-dustaja
feääutynyt :asiä8sa suoje­luskuntain
-ylipäällikön, eversti
von Esseiiin' puoleen. Ylipäällik­kö;
totesdijl&ten yleensä on muu­tenkin
tuifenettua, että kommunis­tit
nykyään hautovat suunnitel-miaan.
Eri seuduilla^.maata on
tehty huomattavia paljastuksia^
mtfitta osittain he ovat onnistu-ne^
et pitämään puuhailunpa säliw
sakin. Eversti von Essen arveli, muitakin viljamaita pai|8i Tenä).,
että bolshevik. kanssa tehty r^u- jä. Argenti^i^ j^ksiigtSäli voi. iasr-ha
6n osaltaan vaikuttanut rohi - - ' ^ ^ — ' ^ ^ - ^ i * - V^^r^jTiL^^^
ja kom lii un ism i n ma at alousofijel -
niali.ista :\'ararikkoa. ; Nuo ihrai­set
antavat, palttua tcoriitikköjen
ohjolniilliy ---he tahtovat ensin
maata ja leipää. Jos Suomen
;tprparikysymys: •; olisi • ratkaistu
kymmenen vuotta ta k aperinni in -
k ui h; se nyt on järjestymässä, sil­loin
olisi punakapinalta viety sen
voiiiiajonkot ja, sosialidemokra­tialta
sen torppari ta 1 oh poi ka Ise t
äänestyslaumat. Ja jos Ranskan
sivistyneet yläluokat olisivat o-sanneet
jo 30—40 vuotta takape­rin
ruveta etsimään Ranskan ta­lonpojan
sielusta kulttuuriarvoja
eikä alentuneet pitämään talon­pojan
.^elua tyydytWttynä. vain
sillä ,että. se sai viiniä, puuroa ja
— säästökirjan, ei Ranskan ta­lonpoika
nyt olisi antamassa val­tuuksia
maansa herras-, teollisuus
j a narribolshevikeille Ranskan
valtioelämän johtoon — moskova­laisille*
;
\y. Näiden tapausten opetuksia oli­si
syytä ottaa kaikkialla huomi­oon.
Olemme usein väittäneet, että
talonpoika on vielä oleva uusi te­kijä
kaikkien maanviijelysmai-den
valtioelämässä. Tämä väit­teemme
saa yhä uusia todistuksia^
Jokainen ote, minkä porvaristo
ia h i sosialistit teke vä t talonpoj an
ahdistamiseksi, hänen elintasonsa
rajoittamiseksi, hänen yerokuor-mansa
lisäämiseksi ja hänen yhr
teiskunnalliseh vaikutusvaltansa
rajoittamiseksi, se on ruoskanis­ku
rauhallisen kuoffaiianvetäjär
setkään, joka vihdoin voi purra
internationaleen yhtymistä. Se- ja potkaista. — (Ilkka.)
litetään, että osanotto sosialistien .
kokousedustajain vaaliin oli ol­lut
niin laimea että eräillä tahoil­l
a vain noin kolmasosä-^li äänes­tänyt.
Sanomalehdet arvelevat
ettei talonpoikain äänestykseen
missään tapauksessa voi panna
tehdä yliaikaa, -reli työskennellä
yhteen menoon pitemmästi kuin
8 tuntia, ja että edellisestä työs­säolosta
on täytynyt kulua vähin­täin
8 tuntia,; ennenkuin m ies voi.
taas ryhtyä työhön. Ehdotuksen
vaetustajat pitävät tätä t)ykälää
lakiehdoiuksessa oloihin soveltu­mattomana
ja molemminpiiolin
haitallisena. Tästä pykälästä
voi, ellei tule poistetuksi tai muu-tetuksi;
koitua kompastuskivi, jo­ka
estää .'ehdotuksen laiksi tule­misen.
parikymmentä vuotta sitte al­koi
Amerikassa saada jalansijaa
katsantokanta,, jonka mukaan 40
vuotta täyttänyttä m iestä alettiin
pitää vanhana ja 45 vuotiasta jo
ulos ka 1 u n e e y a j a p a r h a a n lyö k y-kynsä
menettäneenä. Muistaak­seni
mentiin tässä harhaluulossa
niin pitkälle, että useissa teolli­suuslaitoksissa
kjeltäydyttiin;
paikkaamasta miestä, joka oli
täyttänvt 45 vuotta. Sodan aika-na
varsinkin luiomattiin tämä
. k at s a n t ok a n t a ä ä Y'Ä k sr. X u o r i e n
joutuessa. taistelevien riveihin.j
joutuivat vanhemmat, ennen hyi-.
k3'n ä s j vu u n työnne t y t. o t ta ma a n
heidän sijansa, eikä teollisuus sii­tä
suinkaan, kärsinyt. ^litä van­hempi
mies kenties puuttuu nuo­reen
/ verrattuna notkeudessa ja
jou st a vuud essa sen k o r va a run­saasti
hänen kokeneisuutensa ja
harkinnallinen kypsyytonsä. Rat­kaisevasti
lodistettUlia voi(|aan
pitää, että se teollisuus, missi!
nuoret ja vanhat ovat suhteelli­sesti
edustettuna, menestyy par­haiten
ja piiäsee parhaisiin -1 ulok-siin.
Vaniiempien työntekijäin
syrjäyttäminen on huomattu c-reiidykseksi.
Oikeuden j a ihmi­syyden
kannalta katsoen se joka
tapauksessa on aina ollut väärä
menettelytapa.
Nykpnen kurssimme rahalähe
tyksille SUOMBpN
Postin kautta ja
sähköteitse on
suurta merkitystä. Muuan edus­taja
Creuse.; lausui niinikään, "et­tei
talonpoikiin ole luottamista. -'
MuUan toinen, jota pidetään asi­antuntijana,
lausuu m. m., että
" väite,, että; talonpojat kannatta­vat
bolshevismia, ei pidä paik­kaansa."
Siihen' tul<$ksee,n,^ inikä Rans­kan
sosialistien kookuksessa ai­heutti
^olsheviki - enemmistön
Moskovaan yhtymiseksi, kaiken
todennäköisyyden mukaan vai^j
kutti suurelta osaltaan'se, etta
Ranskan talonpojat äänestivät
bolshevikkeja, . sekä toiset- vaa­leista
poisjäamisellSän avustivat
näident valtaa. . . ^
,Joutuu kysymään: mis^ tämä
johtuu? Uudistamme sen^.a^e-i^
i^i, etiä se,.sjohtuu^Ranskan ta^
.lAQpoianalhaisejta^ sivistyksestä
Wtt^':iyllii .viljaa:
Ympärikatsaoksia.
XIIL
Kahdaksan tuimin työpäivä lail-liseksi
Ontarioon.
On hyvin todennäköistä,.että
kahdeksatuntinen työpäivä tulee
lailliseksi Ontarion maakunnassa
ftykyisellä parlamentin istunto­kaudella,
sillä mahdollisesti tulee
MacNamaran asiaa kos^keva laki-ehdotus
parlamentissa hyväksy­tyksi.
Tietoa tervehtinee mieli-
H^ällä ei ainoastaan työläiset,
vaan yleensä enemmistö edistys­mielistä
väestöä. Ehdotuksella
on luonnollisesti ankaroita vas-fcstajiakin,
jotka väittävät,, että
Jps.se. nykyisessä muodossaan tu­lisi
laiksi olisi se vahingoksi-^eeka;
ti^öläm^^^ että työnteettäjille.
J^ac^Tamaran lakiejidotus on
il|ngen tiulcia, ja sen - vastustajat
B^kjgrät, - m^ttivan varsinkin e-rästä.
sen ,naääpäystä>, jonka mu­taan
kenelläkään ei ole oikeutta
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä-mainit.
kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve«
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä, voimassa-olevan" dolla--
rin kurssin jälkeen.'^''
^ liähetyskulut rahalähetyksille
postin kau tta o n 15c. summille
alle $20.00 • sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut: sähköteitse on
$3.06 kaikilta summilta.
jlostin kautta, jos sähkösanomi-
' lähetystä ei erikoisesti pjydetä^ .
; Osoittakaa lähe:yksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
Fjrst National Bank
H A N C O C K MICH.
-—Pen-.stetta v. 1871.—
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm-me.
Kaikki lä he tyksct osoitetaan
^ I u is ta m m e h an . viel ä ka i kk i
D 'Annunzion. italialaisen runoili­jan,
joka Fiumea hallussaan pitä­en
uhmasi,; ei ainoastaan Italian
hallitusta, vaan koko liittoutu­neiden
suurneuvostoa ja rauhan­kokouksen
päätöksiä, ja teki sitä
onnistuneesti pitkän aikaa. Xyt
ai koo Baijeri nä h tii västi u h ma illa
samaan tapaan liittouutneillc ja
Saksan ha Mi t ukselle. Uh maihin
takana ei tällä kertaa ole yksilö-johto,
vaan tuon; Saksaan kuulu­van
entisen kuningaskunnan
kansallisiiustunto. Rauhankokous
ja sen täydentämiseksi pidelyt
myöhemmät kokoukset ovat jyr­kästi
määränneet Saksan, . yksin
siellä joukunlaiksikotikäärteiksi
muodostuneiden suojeluskuntien­kin
kokonaan riisutumaan a-seista.
Tämä lienee Saksan hallii
tuksen määräyksestä pantu toi­meen
u.siV.mmissa osissa Saksaa.
Mut t a 1 ia i j e ri niskot tel e e, ja sen
hallitus panee jyrkästi vastaan
kunnalliskaartin : aseistariisumis­ta.
- Tiedot Berliinistä kertovat,
etiä Saksan hallitus on nyt ly­kännyt
Baijerin kotikaartien u-sei>
sta riisumisen toistaiseksi.
; Saapas nähdä kaivanko Baijeri
jaksaa n isk o It elia. Lu on n oi lisesti
sen /täytyy, jo.s liittoutuneet sitä
todella vaativat, riisua kaartinsa,
j ot k a s c ni ah d o 11 i s e s t i h a ] u a a s ä i-lyttää
vain kotoista kurin ja jär­jestyksen
pitoa varten.
;l.
Kauhistava asia.
Tarkoittaako se ettei " pilriä''
.saataisikaan! kysyvät huolestu­neet
british columbialaiset kau-histuneinaj
kun halUtukseii väki-juomalakiehdotukscssa
ei maini­lta
mitään oluesta. Lakiehdotus
tullenee parlamentin käsiteltä­väksi
ensi ^-iikon lopulla ja janoi-:
set uskovat että joku piiolueisiin
kuulumattomista edustajista kyl-lähettäessänne
ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahallähetyksistä.
KURSSI Olf TÄNÄÄN
SU(MWENMAEKKAA CANADAN DOLLABIStA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähety^ut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 60c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettSjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin ta^r*
OKT., CANADA.