Vapaus, September 19, 1922

              ftdhMBlhhÄ ON: YKSI VfflOLOI^! YESI TAISTELU! SMSIJ YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI EINTAMA! YKSI FÄMMEl!
Xyöväen vapautus tapah­tuu
sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä voi
työväenluokka voittaa!
itfn. 108. 1921 Tiistaina, syyskuun 19 p. — Tuesday, Sep. 19. VI Vuosikeffta-VoL VI
Turkkilai»ten Valtaama hiitorial-linen
satamakaupunki tulen hävit-tämä.
Konstantinopoli. — Tänne saa-paneitten
luotettavien tietojen mu­kaan
on Smyrna'täydellisesti hävi-
^etiy kaksi päivää kestäneen tuli-p3lon
aiheuttamana.
Tulipalon alku. •
Ateena. — Klo 4 aikaan torstai­na
iltapäivällä sai tuli alkunsa
American College Institutissa, arme­nialaisen
kaupungin osan keskuk-
^ssa. Tulipalo jätti kymmeniä tu­hansia
asukkaita kodittomiksi. —
llyöhempien tietojen mukaan on ko-io
kaupunki hävinnyt.
. O' •
Canadan rauta tietyö-
Iäisten yhteenliit-tymispnuliia
Kaksi IkilpaileTaa rautatietyöläisten
uniota «uunnittelerat yhtymittä.
Montreal.— Sunnuntaina aletus­sa
konferenssissa,, tultanee ajkaan-saamaan
sovinto Canadian Brother-hood
of B4ilway Employees union
ja hternationale Brotherhood of
Kailway and Steamship Clerks uni­on
välillä, viimemainittu kuuluen
Amerikan rautatietyöläisten järjes­töön
ja edellämainittu ollen sen
kilpailija.
' Tämän lausunnon antoi täällä per
jantaina canadalaisen union presi­dentti
Ä. H. Mosher, joka oli täällä
. jalitatietyöläisten palkkakysymyk-
, sen takia.
Edellämainittujen järjestöjen kes
kinainen kilpailu ja katkerat riitai­suudet
ovat suuresti heikentäneet
rautatetyöläisten järjestämistyötä
ja taisteluvoimaa, kun taas niiden
yhtyminen tulisi suuresti lisäämään
' solidarisuuden kasvamista näiden
työläisten kesken.
Saksan demokraattinen
nyrkbValta
Kaikki kommuni«tileh(let tultaneen
vähitellen kuristamaan. ^
Canadan vilja ja Euro-pan
köyhyys
' •ftlnnipeg. — Winnipeg Grain
Exchangen presidentti • C. H. Lea-man,
puhuessaan mainitun järjes­tön
kokouksessa täällä, lausui, että
canadalaisen viljan markkinoita vai­keuttaa
suuresti alhainen rahakan-ta
niissä Europan maissa missä ca-nadalaista
viljaa haluttaisiin ostaa.
Hän sanoi että busheli viljaa voi­daan
myydä 'Hamburgissa Sak­sassa
$1.50 busheli, maksaa se sak­salaisille
yli 300 markkaa ja muit­ten
keski-Europan maitten rahakan-ta,
on vieläkin alhaisempi. Tämä
rahakannan alhaisuus ja suunnatto­mat
sotavelat ja poliittinen epävar­muus
aiheuttavatkin sen, että ulkj-maalaiset
ostavat viljaa vain päi­vän
varalta ,eikä tulevaisuuden va­laita.
Ei ole epäilemistäkään ettei­kö
Europa tarvitseisi suurta määrää
viljaa, mutta se ei kykene ostamaan
mitä je tatvitsee. Tämä on yksi
sutirimpia vaikeuksia viljan myyn­nissä
siedettävillä hinnoilla, lausui
pukja,
_o- .
Rautatielkuningras siir­tolaisuuden
puolesta
^'innipeg. — Canadian Pacificin
presidentti E. W. Beatty, matkusta­en
erikoisjunalla vuosittaisella tar­kastusmatkallaan
Montrealista län-
•feen, antoi pysähtyessään täällä sa*
nonialehdille haastattelun) jossa hän
^5koi uhkaavan rautatielakon saa-,
tavan vältetyksi, jonka hän sanoi
'faikiri puolin olevan toivottavaa.
Siirtolaisuuteen nähden hän oli
iloinen että maan sanomalehdistö
on asettunut siirtolaisuuden lisää-
^'i^ti painostavalle kannalle. Sa-
'"aiia kun on välttämätöntä tuoda
Maahan lisää siirtolaisia oli rau-tatiepohatta
sitä -mieltä, että olisi
myöskin saatava lisää kapitaalia,
riistämään Canadan luonnonrikka­uksia.
Hän sanoi Canadan lakien
Ja olojen takaavan pääoman sijoit­tajille
turvallisen sijoituspaikan.
<^anadian Pacificin hän,sanoi kyllä
huolehtivan - niistä tarpeellisista H-
%ksi.itä mitä asukasluvun, kaupan
Ja teollisuuden kasvaminen edellyt­tää.
Kuten tunnettua, lakkautettiin
Berlinin cRote Fahne» joku aika sit­ten
3 viikoksi. Lakkauttamiskysy-myksen
käsitteli ja lakkauttamis­päätöksen
antoi sosialidemokrati-nen
sisäministeri lomastaan huoli­matta;
hänen sijaisensa vain var­mensi
päätöksen allekirjoituksellaan.
Tästä huolimatta on lehti toisen ni­misenä
ilmestynyt edelleen, joskin
vain aamupainoksena. Täten on
lehden johto antautunut varaaan
tulla langetetuksi ankaraan ran­gaistukseen,
mikä demokraattisessa
Saksassa seuraa, jos lehden lakka­uttamispäätöstä
ei noudateta. <Vor-wärts>,
nqskelaisten lehti on tässä
tarkoituksessa jo kyllin selvästi vih­jaillut
viranomaisille, nimittämällä
sijajslehteä «Rote Fahnen> surro-gaatiksi,
— vastikkeeksi. Mutta
mitään kuristushuonetta eivät leh­den
vastaava toimittaja ja kustan­taja
kuitenkaan vielä ole saaneet,
koko lakkautus kun oli aivan liian
läpinäkyvä kostotoimi. Sen sijaan
hautoo demokraattinen hallitus kaa­meampaa
toimenpidettä — koko
Saksan kommunistisen sanomiston
kuristamista, ja sittehän tulisi jäl­leen
berliniläisenkin toverilehden
vuoro. Tämän lisäksi näet on jo
lakkautettu kolme muuta kommu­nistien
äänenkannattajaa, näiden
joukossa «Hamburger Volkzeitung»,
joka sekin on kuristettu «taantu­musta
vastaan annetun tasavallan
suojeluslain;» nojalla, mutta jota
«suojeluslakia» päinvastoin juuri
taantumus käyttää tosivastustajain-sa
mykistyttämiseksi. . Kaikki nämä
lehdet on lakkautettu «Baijerin hal­lituksen
halveksimisesta», vaikka
mainittu hallitus ei kolmeen vii­meksi
mainittuun lehteen nähden
ole tehnyt mitään vastimuksia.
Saksan demokraattinen hallitus
sosialidemokrateineen mielii siis vä­kivallalla
estää kommunistit valai­semasta
joukkoja sen rosvo- ja näl-kiinnyttämispolitiikan
suhteen, mi­tä
hallitus työväenluokan kustan­nuksella
harjoittaa. Täten luulee
se voivansa tukahuttaa joukoissa
rikollisen hintakeinottelun ja reaa­lipalkan
painamisen aiheuttaman
katkeruuden. Mutta nämä kiellot
tulevat tietysti saamaan aikaan ker­rassaan
päinvastaisen vaikutuksen
ja vain jouduttamaan vallankumo­uksen
kehitystä Saksassa. ;
Itse hallitusakin on alkanut ku-ristuskeinonsa
arveluttaa. Suurten,
katkefoittuneiden joukkojen painos­tuksesta
on se ollut pakotettö tar­kistamaan
«Rote Fahnen»'lakkautus-päätöksen
ja alentanut sen voimas­saoloajan
3 viikosta 10 päiväksi.
Mutta siinäkin on täsmälleen 10
päivää liikaa.
uo-
Stinnes hyökkää kans­leri
Wirthiä vastaan
Neuvosto-Venäjä varottaa liittolaisia. Kemal Pasha vaatii Turkille kaik­kia
menetettyjä alueita.
Lontoo. — Uusi isuuri sota, mu­hamettilaisten
armeijan edetessä ja
saaden tukea Neuvosto-Venäjän
miljoonaiselta armeijalta, uhkaa
Europaa.
Mustapha Kemal Pashan voitok­kaan
armeijan eteneminen Kons­tantinopolia
kohti, mikä on heidän
päämääränsä, saattaa aiheuttaa
Ison Britannian julistamaan sodan
Turkkia vastaan. Venäjä on ilmes­tynyt
näyttämölle, julistaen avoi­mesti
kannattavansa Turkin vaati­muksia.
Kahden viikon kuluessa on Krei­kan
ja Turkin välinen sota vähästä
Aasiasta, muodostunut mailmanlaa-juiseksi
konfliktiksi, joka uhkaa kie­toa
äskeisen mailmansodan uuvut-taraat
«Europan kansakunnat toinen
Joisiaan vastaan. Sodanuhka tun­nustetaan
täällä olevan todellinen.
Neuvoito-Vehäjän sana painava
tekijä.
Pari päivää sitten kerrottiin jo,
että turkkilaiset ovat pysäyttäneet
etenemisensä Konstantinopolia koh­ti.
Brittiläisten kanuunain tiedote­taan
olevan valmiina pysäyttämään
turkkilaisten etenemisen ja vaati-massa
Sevresin sopimuksen toteut­tamista,
mikä tuomitsi Turkin ulos
Europasta. Mutta ,Neuvosto-Venä-jän
sekaantuminen, joka vaatii Dar-danellein
kulkuvapautta, on anta­nut
Mustapha Kemalille suunnatto­masti
lisävoimaa, hän uhaten val­lata
Konstantinopolin takaisin Tur­kille.
Neuvosto-Venäjän hallitukselta
Moskovasta on saapunut nootti,
missä julistetaan mitättömäksi liit­tolaisten
keskenään tekemät sopi­mukset
Dardanellein suhteen, ellei
Venäjää kutsuta osanottajaksi kon­ferenssiin,
missä asioista päätetään.
Neuvostohallituksen protettinootti
liittolaisille.
Moskova. — Neuvostohallitus on
lähettänyt Suur-Britannialle protes-tinootin,
missä protesteerataan liit-lähettänyb;
nootin Suur Britannial­le,
vaatien sitä heti kutsumaan kool­le
liittolaisten välisen konferenssin,
jotta läheisen idän sota voitaisiin
ehkäistä.
Jos Englanti tulee kieltäytymään
konferenssin kutsusta, pelätään tääl
lä, että sota Englannin ja Turkin
välillä syttyy.
Asema täällä katsotaan seuraa­vaksi:
Turkki vaatii takaisin Konstan­tinopolin,
itäisen Traakian ja Dar­danellein
salmen. Englanti ehdotto­masti
kieltäytyy suostumasta näi­hin
vaatimuksiin ja tulee vastusta­maan
niitä, Englannin sotalaivain
uskotaan saaneen määräyksen eh­käistä
turkkilaisten sotajoukkojen
Biarssi Europan mantereelle.
Englannin sotalaivat valmiina.
Lontoo. — Brittiläinen sotalai­vasto
on saanut määräyksen eh­käistä
turkkilaisten sotajoukkojen
kulun Aasiasta Europan puolelle,
ilmoitettiin virallisesti täällä per­jantai
iltana.
Diplomaattisissa piireissä lausut­tiin
Kemalin uhkauksen johdosta,
että hän tappelee brittiläisten kans­sa,
jos välttämätöntä, ettei tätä uh­kausta
pidetä kovinkaan vaaralli­sena,
koska liittolaiset ovat yksi­mielisiä
Bosphorus ja Dardanellein
salmien kontrollin suhteen.
Lisää liittolaisten sotajoukkoja
tullaan kiirehtimään Konstantinopo­liin,
ehkäisemään turkkilaisten ete­nemistä.
Turkkilaiset lähellä Konstantinopo.
lia.
Konstantinopoli, — Turkkilaisten
nationalistien sotajoukot olivat per-tii
sanansa otettavan huomioon nii-1 jantaina ainoastaan 35 mailin etäi-den
kohtalosta ipäätettäessä, j syydes.sä täältä. Väestö sangen kii-
. hoittunut mieleltään ja yhtenään
Roomassa pidetään sodan vaaraa; ^^^^^^^^^^ kaikdnlaiset huhut Mus-uhkaavana.
^ ^^^^^^ Kemalin saapumisesta kau-
Rooma. — Italian ulkovirasto on punkiin. *
tolaisten toimenpiteistä Konstanti­nopolin
nuhteen, neuvostohallitus
ottaen sellaisen kannan, että liit­tolaiset
ovat toimineet tässä suh­teessa
vain omien itsekkäisten etu­jensa
kannustamina, ottamatta huo­mioon
Venäjän, Ukrainan, Turkin
ja Georgian etuja.
Salmien kohtalosta on päätettävä
Mustan meren ympärillä olevien
valtojen läsnäollessa, ja näin ollen
Venäjä ei tunnusta mitään päätök­siä
mitkä ovat 'vastakkaisia tälle
näkökannalle, lausutaan nootissa.
Neuvostovalta « y u p a a t t i n e n Turkin
itsenäisyystaistelulle.
Neuvostoliallitus' lausuu nootis­saan
olevansa myötätuntoinen Tur­kin
itsenäisyystaistelulle ja sanoo
syyn turkkilais-kreikkalaiseen so­taan
olevan Europan suurvaltain,
jotka pakolla työnsivät Sevresin
rauhansopimuksen Turkille, mikä
«asiallisesti asettaa Turkfn kansan
orjuuteen.»
Nootissa edelleen huomautetaan,
ettei sotalaivain ole sallittava kul­kea
Dardanellein lä\\itse, ja edel
Edistysilmioifö kirjalta-jäin
uniossa
Myötäluntoisuuslakon julistaminen
tehty helpommaksi.
suojeluksen alaiseksi, täytyy Venä­jän
olla yhtenä osanottajana.
Venäjän vaatimukset otetaan huo­mioon.
Lontoo. — Täällä on kasvama.ssa
yhä enemmän se vakaumus, ettei
rauhaa Turkin kanssa saavuteta, el­lei
järjestetä kansainvälistä kon­ferenssia,
johon kutsutaan myöskin
Venäjä, Rumania, Bulgaria ja muut
Balkanin vallat osanottajiksi. Tä­mä
mielipide on saanut alkunsa Ve­näjän
jatkuvasta painostuksesta
Dardanellein salmen kohtalon mää­rittelemisen
suhteen, jossa se vaa-
Berliini. —r Hugo Stinnes, sak­salainen
teollisuusvaltias ja raha-kuningas
on alottanut avonaisen
hyökkäyk.seh kansleri Wirthia vas­taan,
aikomuksella kukistaa Wirt-hin
hallituksen. Stinnes omistaa
suuren määrän vaikutusvaltaisia sa­nomalehtiä
kautta Saksan, jotka
kaikki ovat alottaneet tykistötulen
kansle^i^ kukistamiseksi. Stinnesin
sotahuutona on, että Saksa kärsii
valtiollisen johdon heikkoudesta.
Nyt jo ennustetaan, että Sak­san
ministeristö tullaan uude^aan
muodostamaan lokakuussa ja että
Wirth tulee kukistumaan. >
Stinnesin äskettäin ostama The
Tagliche Rundschau ylistää Stin­nesin
johtokykyä suuresti.
—, o—•——
Norjan sähkötyöläiset-.
kin Amsterdamia
vastaan
Kristiania 31/8. — Sähkötyöläis-liiton
kongressi päätti tänään yksi­mielisesti
kannattaa maa järjestön
luopumisehdotusta Amsterdamin In-ternationalesta.
Lisäksi päätettiin jäsenistön -kes­kuudessa
toimeenpanna äänestys
kongressin laatimasta ehdotuksesta
liiton työttömyysrahaston kartutta­miseksi.
Lopuksi päätettiin muuttaa lii­ton
nimi, niin että se tästä lähtien
kuuluu: Norjan sähkö- ja voima-asematyöläisten
liitto.
B R I T A N N I A K E H O T T A N U T CA-N
A D A A UHETTÄMÄÄN SO­T
I L A I T A OTTAMAAN 09ÄA
K O N S T A N T I N O P O L i N PUO­L
U S T U K S E E N .
Lontoo. — Suur-Britannia on
kutsunut Canadaa ja muita britti­läisiä
alusmaita lähettämään osuu-ten
«a sotilaita brittiläisiin joukkoi­hin,
jotka tulevat lähetettäväksi Lä­heiseen
Itään, tiedotetaan täällä
luotettavalta taholta.
Britannian hallitus on lähettänyt
myöskin nootin Rumanian, Jugo­slavian
ja Kreikan hallituksille, ano­en
niitä olemaan osallisina Kons­tantinopolin
puolustuksessa.
Puolivirallisessa tiedossa, jossa
kerrotaan Britannian ^alusmaille lä­h
e t e t y s t ä kutsusta, heidät kutsutun
«ottamaan osaa niiden etujen puo­lustamiseen,
joiden puolesta me jo
olemme tehneet suunnattomia nh*
taoksia».
„Rote Fahnef* lakkau­tuksestaan
Kiitospäivä marras­kuun
6 päivä
Ottawa. — Kiitospäivä tulee tä­nä
vuonna vietettäväksi marras­kuun
6 päivä, maanantaina.. Kiitos­päivän
vieton määräsi parlamentin
1921 vuoden istunto, jossa se ase­tettiin
samalle viikolle kuin aserau-hapäiväkin,'
joka on marraskuun 11
päivä.
Berliniläinen toverilehti on alka­nut
jälleen ilmestyä oltuaan kym­menen
päivää lakkautettuna «tasa­vallan
suojaksi», kuten lehti huo­mauttaa.
Työläisten protestimyrs-puolueisiin
katsomatta, jatkaa
lehti, pakotti hallituksen luopumaan
alkuperäisestä aikomuksestaan pi­tää
lehteä kuristettuna kolme viik­koa.
Miksi se sitten kiellettiin il-mestymä.
stä? Sen tähden, että lehti
oli väittänyt, että Baierin hallitus,
«vapaavaltio Baierin tasavaltalais-hallitusj-,
harjoitti valtiopetosta val­takuntaa
vastaan ja myös siksi, et­tä
lehti oli julkaisemalla erään Kol­mannen
Internationalen toimeenpa­nevan
komitean julistuksen, «lou-kannut
» sosialidemokratiaa, halli­tuspuoluetta.
Mutta on selvää mitä kiellolla to­dellisuudessa
tarkoitettiin. Tahdot­tiin
estää «Rote Fahne» kasvavan
kurjuuden hetkellä lausumasta jou­koille
kommunistisia käsityksiä .Eri
porvarilliset ja oikeistososialistiset
lehdet ovat olleet sitä mieltä, että
hallitus olisi tä.ssä varsin kiitettä­vässä
tarkoituksessaan voinut pe­rustella
kieltoaan muilla syillä. Niil­le
olkoon sanottuna, että lehti kai­kessa
jyrkkyydessäänkin aina kir­joittaa
asiallisesti, ja ettei herras­väelle
Preussin sisämini8teri.stö.s.sä
suinkaan ollut helppoa löytää sin­nepäinkään
laatuunkäypää syytä.
Lisäksi huomauttaa lehti, että
Atlantic City, — Täällä koolla
oifvassa konventionissa tuli hyväk
sytyksi Kansainvälisen Kirjaltajain
union peruslakiin muutosesitys, jon­ka
mukaan union yleisellä toimeen­panevalla
komitealla on oikeus yk­sinkertaisen
enemmistön hyväksy­mänä,
kutsua paikalliset sukulaisu-niot
myötätuntoisuuslakkoon. Muu­tos
tuli hyväksytyksi ankaran väit­telyn
jälkeen. Tähän asti on vaa­dittu
kahdcnkolmasosan äänten
enemmistö toimeehpanevassa komi­teassa
tälläLsen myötutuntolakon
kutsumiseksi.
Muutosesityksen esitti Toronton
osasto, johtuen esitys .siitä, että
sitten kun täällä olivat painajat ja
postittajat lakossa, tekivät painajat
erikoissopimuksen, palaten töihin
ja jättivät postittajat yksin taistele­maan.
o
Kaivosmiehiä jälleen
lakossa Länsi-
Canadassa
Calgary. — Sen johdosta, että
komppania kieltäytyi tunnustamas­ta
uniota ja perimästä union jäsen­maksuja,
70 kaivosmiestä, jotka
työskentelivät Western Canada Col-lierin
kaivoksessia Sanders C/eekis-sa,
menivät lakkoon, ilmoittaa U.
M, W. 18 piirin sihteeri Robert Pea-cock.
Riita union miesten ja yhti­ön
välillä .syntyi siitä, että paikka­kunnalle
oli jiirjestetty, äskeisen la­kon
jiilkeen U. M. W. o-sasto, jota
yhtiö kieltäytyi tunnustamasta.
Riitaisuudessa ennustetaan kui­tenkin
pikaista sopimusta.
o
Sosialidemokratian
voittoja Tshekko­slovakiassa
'
Tshekkoslovakian noakelaiset ovat
jonkun aikaa kähisseet saadakseen
hallituksen hajoittamaan kommunis­tiset
järjestöt. Tässä jalossa kil­voituksessaan
ovat he jo saavutta­neet
ensi voiton: Michalovitshin
piirissä Slovakiassja on sikäläisen
maaneuvosten 'käskystä hajoitettu
kommunistinen järjestö, kommunis­tinen
nuorisojärjestö, maatyöläisten
liitto ja ammatillinen, sihteeristö!
Sosialidemokratia on siis Tshekko-
.slovakia.s.sa piristymässä; ja tämä
on vain alkua; pian lienee sosiali­demokratialla
uusia ja suurempia­kin
voittoja merkittävänään.
' o
Enemmistö Norjassa
Amsterdamia vas­taan-
Turkkilais-krefkkalainen konflikti
kietoo kofko Europaa ristiriita!'
suuksiinsa.
Berliini. — Samalla kun Ateenas­ta
tulleet tiedot siitä, että Rumania
ja Jugoslavia ovat liittyneet Krei­kan
kanssa yhdessä ehkäisemään
Turkin ja Bulgarian pyrkimysten
vastustamiseksi Traakian valtaami­seksi,
tulkitaan täällä Kreikan hal­lituksen
propagandaksi, jolla loh­dutetaan
Kreikan kansaa kärsimain-sä
raskaitten tappioitten johdosta,
selittävät poliittiset asiantuntijat,
kuinka tämä jos se on totta, johtaa
uuteen mailman sotaan.
Täällä olevat neuvostoviranomai­set
vakuuttavat, että Rumanian
hyökkäys Turkkia vastaan, joka on
Venäjän liittolainen, pidetään Ve­näjän
taholta sodan julistuksena ja
niin ollen aiheuttaa Venäjän puo­lelta
hyökkäyksen Beasarabian rin­tamalla,
joka johtanee siihen et­tä
Pikku entente-vallat, Puola ja
Tshekkoslovakia rientävät Rumani­an
avuksi. Ja kun Pikku entente
joutuu näin kiinnittämään huomi­onsa
muualle eikä enään pitämään
Unkariaa silmällä, tulee Unkari
myöskin ryhtymään alueittensa ta­kaisin
valtaamiseen.
Liittolaifotkaan eivät ole yksimie»
lisiä.
Italia, jolla on luonnostaan sym­patiaa
Turkkia kohtaan, ei salli
Jugoslavian anastavan Traakiaa.
Lukuunottamatta Ranskalta saa­miaan
aseita, suurin osa niistä aseis­ta
Ja ampumatarpeista mitä Kemal
käytti nykyisensä offensiivissaan, on '
.se saanut Venäjältä. Rlflapyssyt
ovat valmistetut .Venäjältä, joskin
on myöskin epäilystä, että ne on
valmistettu Saksassa ja Venäjän
kautta kulotettu Turkille,
Turkkilaisten komentajien kerro­taan
suoraan tunnustaneen, että
kreikkalaiset olisivat onnistuneet
valtaamaan Angoran ja kukista*
maan Turkin, ilman Venäjän apua.
Venäläis-turkkilainen liitto sitoo,
Venäjän kannattamaan Turkkia, mi-kä
sopimus edellyttää Turkin itse-'
näisyyttä ja sen entisten alueitten
takaisin saantia, siihen sisältye»
myöskin Konstantinopoli, ja liiai-dollisesti
salmien kansainvälistyt'
minen,
Huomattu neuvostovirkailija Lon-teossa
ilmaisee neuvostovallan
haluavan ehkäistä sodan.
Lontoo, — Venäjä aikoo esiin­tyä
sovittelijana Ison Britannian ja
Turkin välillä, lausui korkea neu­vostovirkailija
täällä perjantaina,
Neuvosto-Venäjä pitää itseään
yhtenä suurena puolueettomana val­tana
kykevänä suoristamaan Bal­kanin
-ristiriidat. Heidän taholtaan
on valmisteltu jonkinlainen «Mon­roe
oppi» sovitettavak.si Vähään Aa-
.siaan nähden,
«Me olemme odotelleet ,tietäen,
että loppukädessä kaikki Europan
probleemit kallistuvat Venäjää koh­ti:!.,
lausuu neuvostoviranomainen.
Ranska, ristiriitaisen ystävyytensä
vuoksi Turkin ja toi.selta puolen
Pikku ententen kanssa, ei voi sovi­tella
Mustapha Kemalin ja Britan­nian
välillä, hän lausui, Neuvosto-
Venäjä sen sijaan on ollut johdon­mukainen
politiikassaan, ja on ol­lut
ainoa todellinen Kemalin ja An­goran
hallituksen ystävä.
Sodanuhka, Venäjään nähden on
lievä, lausuu hän. Hän «anoi odot-kommunistister
sanomalehtien lak- tavansa että Venäjä tullaan kutsu-kautuksiHa
on selvästi osoitettu, et­tä
tasavallan/ suojeluslaki on laki
työläisiä vastaan vaikka se piti laa­dittaman
murhataantumusta vastartn
ja että niiden avulla pyritään ku­ristamaan
koko kommunistinen liike,
mutta että näiden vainotointen seu­rauksena
on vain kasvava luottamus
sekä «Rote Fahnea> että kommunis­tipuoluetta
kohtaan. ,
maan osanottajaksi Venicen konfe­renssiin,
mi/isä läheisen idän asiat
järjestellään. Ja ainoastaan neu­vostovallan
valtiomiesten yhteistyöl­lä
voidaan Dardanellein, Konstanti­nopolin
ja muut vaikeat läheisen
idän probleemit suoristaa,
Neuvostoedustaja lausui, että Iso
Britannia ja Ranska ovat öljyn pe-
Kristiania 1/8. — «Socialdemo-kraten
» kirjoittaa tänään sen joh­dosta,
että oikeistososialistien pä;i-äänenkannattaja,
oli väittänyt, että
maajärjestön .edustajisto tulisi ko­koontumaan
tässä kuussa ja ratkai­semaan
kysymyk-sen luopumisesta
Amsterdamin Internatidnalesta, «So-cialdemokraten
» huomauttaa, ettei
mitään tällaista kokouspäätö.stä ole
tehty, joskin Am.sterdami.sta luo-pumiiikysymy
» kyllä tulee esille en­si
edustajiston kokouksessa, "Ifässä
kysyniyksessä tehdyt päätökset eri
ammattiliitoissa osoittavat, kuinka
vähän vaikutusvaltaa oikeistf^sosia-listisella
sanomistolla on Norjassa,
U.seis.sa eri ammattiliittojen kong­resseissa
ovat oikeistososialistitkin
kannattaneet maajärjestön ehdo-tu.
sta eroami.sesta Amsterdamin In-ternationalesta.
Oikei-stososialiiiti-nen
sanomalehdistö on raivokkaasti
taistellut tätä ehdotusta vastaan,
mutta tulokset osoittavat, kuten sa-notu,
ettei se ole onnistunut vai­kuttamaan
ede.s omiin hengenhei-mo]
ais)in.sa.
Bulgarian taholta uhkaava vnt^-
istä
Lontoo, — Kreikan, Rumanian
Serbian hallitukset ovat lähettänet
yhteisen varoituksen BuigarialU
sen aikeista Traakiaan ja serbialai- ,
•scen Makedoniaan nähden.
Laiminlyötyyn aseistariisumiseen
nähden, voi Bulgaria, kirjeenvaih­tajan
mukaan kätketyistä aseva­rastoistaan
asestai» kuusi voimakas- >
ta 'jalkaväkidivisionia ja varustaa (
riittävän tyki.stön kolmelle tykistö-'
divisionille. Jos nämä joukot lisä­tään
Kemalin armeijaan, vahvistar
se sitä huomattavasti,
• » _ ,n*-
Turvepehkun kehitti'
mine;i polttoai- t
neeksi >
sa läheisessä idässä. Venäjällä ei
ole mitään muita etuja ajettavinaan
kuin ystävyys ja yhteistoiminta Tur­kin
kanssa. Hän myönsi, että'Ve­näjä
vaatii takeita Venäjän laivas­ton
liikkumisvapaudelle salmien lä­vitse,
ja vaatii ettei muita sotalai­voja
päästetä salmien lävitse Mus­talle
merelle, koska Venäjä haluaa
ehdottoman kontrollin Mustalla rae-rässä,
tämä on heidän tärkein etun-irellä.
Ottav/a. — Sisäasiain mini.^^^gj
Chas, Stewart joka on juuri -iJ^i^n
nut tarkastu-smatkaltaan Y 'mlUtu^k.
sen turvepehkutehtaalta A(mfredist:a
Ont., sanoo hallituksen va^aJm/gtgyg^
tällä kokeilutehtaallaanjif 5,000 ton
nia turvepehkua poltto/^ain^eksi.
• Toronton lähistöllä ooP ^olntQ suur
ta suomaata, joista arV(i'oidaan voi.
tavan valmistaa 26,000,.'500 tonnia
turvepehkua, jonka sanojaan vas­taavan
aina puolentoista tonnin yi,,
tä tonnia kovaahiiltä. ' ' . •
— o
Canadan kansallisvel-kaa
lyhennetty
Ottawa. — Rahaston departe­mentin
julkaseman tilLielostuksen
mukaan Canadan kansallisvelka ly­hentyi
elokuun ajalla lähes 5 mil­joonalla
dollarilla. Kansallisvelka
ollen elokuun lopussa ?2,387,676r:
265, heinäkuun lopussa sitävastoii
ollen vielä $2,392,542,628, siis vä*:
hentyen elokuulla $4,866,362. ,
. Kansallisvelka ollen kuitenkin ta»'
män vuoden elokuun lopussa arvi­olta
$43,000,000 suurempi iknin
edellisenä vuonna samaan aikaan, v
Velan kasvaminen uskotaan kuiten­kin
nyt päättyneen ja sen sijaan toi­votaan
sen jatkavaa lyhetttfmuätä,