1926-06-17-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
CAITADAN UUTISET
(^lomalainen eanomaleliti' Canadaasa
I Umestyy jokaisena Torstaina.
-! Kustantaja
; iThe^^Cänada Nevvs Publishing Co.
JErlck J.' I^orte, Liikkeenhoitaja.
iI»l .Lauri Maunu) Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
i Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
111.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta-
V Yhdysvaltoihini ja Suomeen: |3.50
koko vuodelta ja' $2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT:
r 50" senttiä palstatuumalta kerran Ju-taiatuna.
Pitempiaikai!sille ilmoituksille;
kohtuullinen
toisinaan, että Valkoiseen Taloon
päivälliselle, kutsutut kongrcssin-jäset
saapuis^at• myöhästyneinä jä
ilimekseeu jliavaitsi\^at presidentin
istuvan jo pöydässä.>'Uiinun
kokkini", huomautti Washing-toii;
" e i koskaan tiedustele, ovatko
vieraat saapuneet, vaan onko-päivällisaika
käsillä."
alennlis. Halutaantie-tp
ja nimenmuiittoilmoitukset 76 sent
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima.
Ilmo'itukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto-"^ ja kihiaus-llmoi-tuköet
60c palstatuumalta. Kuolonll-riioituksfet
$2.50, mulstovärssyllä 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. AvioeroU:
moitukset $2.00. ^
•Pöytäkirjat, tiliselviiykset, keräys-iuettelot,'
luento-iKnoitukset • y. m. 30,
senttiä tuumalta-
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoituksista
peritään : 15 senttiä riviltä.
; Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
60c. Postissa tulevia ilmoituksia el
iiyväk.sytä velaksi tiintemp-Uomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta.
Kaikki liikkeelle ai|otut klrjeeti tilaukset
Ja rahat oVat lähetettävät
9S0itteella •
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lalnatta.ossa on
lähde mainittava. I .
• Osotemuutoksesta ' tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu-
Bl osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Finnish Newspaper in Canada.
: Publlshed every Thursday by
The Canadian News Pjjblishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg„ Port Arthtir, Ont.
CANADAN UUTISET
Is" -vvelcomed and read In every Finnish
home in the Dominipn.. It is tho only
dlrect advertising medium for; those
manufäclurers and merchants who
vvish. to create and build a profitable
atid perraanent deniand for their prod-qcts
and merchandise by the large
and ever growinp; Finnish population
residing in Canada. Place your trial
advei-Msement |and get results.
Advertising rates 50c per Incb. :
Political advs_ $1.00 peir inch.
Advertisenients must reach our of-rice
Wednesday noon t^ appear on
Thursday's Issue.
Subscriptionprice in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year In advance.
— Jotkut Yhdysvalloista Canada
a n mu u 11 an e e t am eri k a 1 a i .set
inaanviljeJijät-ovat täällä menestyneet
niin hyvin ja päässeet niin
edulliseen aseinaan, että se muualla
tuskin olisi heille ollut mahdollista.
Esimerkkinä mainitaan
pari maaiiviljeli,iää. Clarence
Davis muutti vuonna 1905 G en es-co
kauntisfa Fllinoisin valtiosta
Albertaan ja , osti 150 .eekkeriä
niai(ta. Nyt hän omistaa ja pi-tiiä
viljelyksessä ."9G0 eekkeriä.
Tila 011 kiinityksistä ja muista
rasituksisia tiiysin. vapaa ja Davisin
: omaisuus arvioidaan $5.0,-
f)00 :ksi. Alussa hiinellä oli piiä-omaa
vain .$1,200. Jarry Daley
muutti vuonna 1000 Kaskatclie-waniin
Casseltonista. Pohjois-T)a-kotasta
ostaen aluksi 100 cekke-riii
inaala. Nyt hänellä, on 1,000;
ee kiv (M'i; i; j o k a, s a m o i n k u i n f a r-mikaliislo,
hii^no asuinrakennus;
ulkoliuunoei y. m., ovat tiiysin
maksetut.
tuna
1924.
$641,144,000 :iin vuonna
Terveys.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE A!M OF' THE CANADAN
UUTISET. I
To Jielp preserve the r Ideals and
sacred traditicns of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
cbserve Its laws and Insplre others
to respect and obey them: To strlve
unceaslngly to quicker the publ(c'8
sense of civIc du^y: Iin ali ways to aid
«n making this counitry greater and
better than we found It.
— Ka n s a 1 li sv a ra 11 i s u u tee n n äh -
(Ien on Canada seitsemäntenä
luet!eloisa muiden maiden joukossa;
Se. on edellä sellaisistakin
.maista kuin Australiasta, Brasiliasta
ja Argentinasta, todellisuudessa
korkeammalla kuin mikään
muu. nudemmisla . maista,
joihin muiden maiden ylijiiiimä-
\- ii e s t ö on \- a i) aa s t i s a a n u t v i r r a -:
t a, i 1 m o i 11 a a i \ 1 h e rt a n Y1 i o ]^ is ton;
poliittisen- taloustieteen professori
tri n. A. :\lae(iibl)on. Päätä
kohti dollareissa, laskettuun va-rallisunteen
katsoen voittaa Canadan
vain Viidys.\'allat• ja Suur-
Britanuia. Canada on niiden viiden
valtakunnan joukossa, joiden
juoksevat tulot ja menot o-s
o i 11 a \' at Ai i j ä ii m iiii ja m y o s n i i -
•den • maiden joukossa, joilla- on
elintarpeita . . / y l i oman. kulutuksen.
. Ulosvientimaiden jou.ko.ssa
se on V i i d e n t en ii j a t uo n t i m a i d en
joukossa seit.semiintenii.
. — . A^a in i t sek u n n i o i t uk sen sa k a-dottaneet
: henkilöt kuvittelevat,
että toiset yrittävät heitä vähen-tiiä
ja vahingoittaa.
— Vihreyden aika on kasvuaikaa;
kun lakkaamme olemasta
vihreitä ja tulemme kokonaan
kypsiksi, olemme valmiita kuihtumaan
ja pilaantumaan.
V ^ Klämä on liian lyhyt, jotta
s e n t u h 1 a is i mm e h n on o n o n n e m me
valittamiseen. Meidän täytyy et-,
siä mene.stystii, koska se kerran
ei etsimättä saavu eikä meillä ole
yhtään liikaa aikaa.
Soturji pitiiä hyvää huolta
miekastaan,, jotta se ei vääntyisi
eikä ruost uisi; vielii suuremmalla
syyllä tuli.si pitää huolta ajatnk^
sistaan.
. ; — Onnen ja viisauden välillä
on suuri ero: joka pitää itseään
.mailman onnellisimpana ihmisenä
.on todella .se, mutta joka luulee
..olevansa kaikkein viisain ou ta-vallisesti
suurin narri.
; — T - Kun tiedämme, että jokin
vrnoka .on terveydellemme vaarallista^
niin me emme sitä nauti; ja
i kun . määrätynlainen ajattelemir
- nen riistää meiltä luottamuksen,
ilon ja voiman, tulisi sellaiset a-
, jatnk.set työntää luotaan tietäen,
^ttä ne ovat ei ainoastaan turmi-
, ollisia sielulle, vaan myös petollisia.
— Presidentti "VVashingtonm
aterioidessa kello neljältä sattui
—• Virallisten siiiitiedotusten
mukaan nautti Kamloopsin»: kaupunki
?> 1' i t is h C.o 1 u m b ia s s a . v i i m e
vuonna en em m ii n a n r i n gon p a i s-tetta.:
kuin mikiiän muu paikkakunta
Canada.ssa. Kamloopsissa
oli auringon])a.istetta vuonna 1925
yliteensii 2,419 tuntia. Toiseksi
aurinkoisin paikka oli Qu'Appel-le,
Saskat('hewan, jossa paistetta
oli 2,289 tuntia. :\rutta kun 30
vuoden keskimiiiiräinen tulos oteta
a n . h u o m i o on, t ui e e Q u ' A p p el 1 e
eusimiiiseksi koko maassa, tehden
auringonpaisteen.tuntiliiku. 3,374.
Samaa laskelmaa käyttäen tulee
toiselle sijalle "NVinnipegin : kaupunki,
jossa • auringonpaisteen
miiärä on 2,154 tuntia ja kolmanneksi
Ed ra on t on, A1 h e rt a n pä ä -
kaupunki, , 2;081 tuntia. Viime
vuoijna oli kolmannella tilalla
British Columbian piiiikaupunki
Victoria, tehden auringonpaisteen
määrä siellä 2,237 tuntia.
Calgary ja Edmonton saivat auringonpaistetta
yli 2,000 tuntia
kumpikin.
Terveys on ihmisen: k^jillein
omaisuus. Ilman sitä häi2 ei voi
nauttia: mistään muusta,' jonka
hän • eläraäntaistelussa itselleen
voittaa. Ilman .terveyttä hän on;
taakkana itselleen ja rasituksena
toisille. Vaikkakin liiinelle elä-mä.
ssii • onnettomuuteen joutuneena
tulisi osoittaa mitä sympaat-risinta
huolenpitoa, käy kuitenkin
: tavallisesti niin ,että häniä
pidctäiin vastuksena muille elä-miin
ankarassa. kamppailussa:
Ilänen paikkansa . on syrjässä.
Varallisuuden^ tyydyttävän yhteis
k u n n a 11 i s e n aseman, y s t ä vy y -
den ja kyvyn auttaa toisia saavuttaminen
käy vaikeaksi fyy-sillisesti
vajavaiselle henkilölle.
P i e n e m m ii t sa i ra n d et te k ev ä t eläin
ii n t a i s t e 1 n n i 1 ot t o m a 1< s i., P i t e m -
miille keliittyneinii ne tekevät sen
a iva n siet äm ii tl iim äksi.
Koeta kehittäii elämää.si siihen
suuntaan, ottii se joka tavalla,
aivan itsetiedottoma.sti, pyrkii e/
flistämäiin tcrveyttii. Sc: on hyö-iyö
t u o 11. a v a o m i n a i suu s. S a n o -
taan, ".ettii joku . 'henkilö voi saada
kokoon liian paljon rahaa.
Vaikkakin voidaan sanoa, että
hiin on hirvitti! v ä n ' ' r i k a s , niin
hiin tuskin koskaan on liian terve.-.
. Ihmisiä kuolee jättäen jäl-keen^
ii hyödytöntii rahaa — hyödy
t ön tä : -lie il le i t sell een m ut ta
kuoleminen . ennenkuin 'terveys
on ' kulutettu on melkein mahdottomuus.
Terveys on omai.suus,jota
ihminen voi runsaasti jakaa perillisilleen.
-Etu on'. siinä, että
hiin voi saattaa perillisensä siitit
osallisiksi jo. oman elämänsä, ai-:
kana ilman, että hiinen oma osuutensa
valli mm ässäkään :m ii ärii^sii
pienenee. Ihminen, jolla parhaana
ikiikautena on hyvii tervey.s,
\' a i k k a k i n h ä n A- a n h a 11 a i j ä 11 ii iin
kuolisi ruumiillisesti rappiolla,
on .silti voinut jälkeliiisilleen jiit-t
iiii a r ^• a a m a 11 o m a n k ai 1 i s a r v o i-sen
omaisuuden. ^Moitteettoma-na
soturina hiin antaa pojalleen
voimakkaat kiisivartensa ja" suojelevat
panssari varustuksensa. ;
Paras aika ; saattaa terveytensii
hyväiin kuntoon, on silloin .vkun
ruumis on taudeista vapaa. ^lurr
tuneen terveyden annalleen palauttaminen
: on tavattoman vaikea
tehtävii. (Ontarion tervey.S:
m i n i s t e ri ö n '' Te r v oy s a 1 m a n a k a s -
ta vuodelle 1926").
tuvilla, missä Amerikan 'suomalaisten
tihein asutus on, on antanut
Ylä-Michiganille ' kuuluisat-kuparikaivantonsa
sekä rautakai-vannot,'
jotka' näihin aikoihin
s a ak k a o V a t t u ot t an e e t e n em m ä n
kuin puolet maailman raudasta
ja luoneet perustan Yhdysvaltain
teollisuuden nopealle ja mahtavalle
kehitykselle.
Puhumattakaan Canadan mahdollisuuksista
turkisviljelys- ja
kalastus- y.m. aloilla (Canadaii
alkuhstoriahan on läheisesti yhdistetty
Hudson Bay yhtiön ke-,
hityksen kanssa), on myöa puu'
tavara-alallakin, jonka vuotuinen
tuotanto nykyisin on noin
400 milj. dollaria, vielä suuria
kehity.smahdollisuuksia.
Kun C'anadan ja Yhdysvaltain
viilillä monta vuotta pohdittu St>
Eawrencen kanavahanke toteutetaan,
yhdistää se suuret sisä-järvet
Atlantin valtameren kanssa
ja avaa siten Ke.ski-Canadalle
m a a il mau ma rkk ina t. Vancouverin
keliitys länsirannikolla on he
pottanut lännen valtioiden viljan
asettamisen markkinakeskuksiin.
Nykyinen .siirtolaistungos Canadan
itävaltioissa on siis vain
väliaikainen ilmiö. . S e soluu itäkeskuksista
liintecn päin, missä
mahdollisuudet odottavat niitä,
jotka tahtovat onnistua.
(II. S.) E. O. T.
Suomalaisten asema
Australiassa.
maanviljelijöinä ja jotka näinollen
voivat jossain määrin avustaa
maanmiehiään kunnes nämä onnistuvat
saamaan työtä.
Muutamien viime kuukausien
aikana on suuri joukko maan-mieliiämmj;
joutunut olemaan
työttömänä, .mutta ainoastaan
hyvin harvat ovat turvautuneet
valtion työttömyysavustukseen,
vaikka heillä olisi ollut siihen
yhtäläinen oikeus kuin kaikilla
muillakin. Alutta he eivät ole
tahtoneet! .Se, jolla on ollut rahaa,
on lainannut tarvitsevalle ja
näin toinen toistamme tukien o-lemmo
koettaneet orain voimin
päästä pahimman ajan ohi, siinä
toivossa, että sadeajan jälleen
ohimentyä jotain' työtä löytäisimme*
Useat meistä suomalaisista o-vat
tulleet tänne Australiaan saa^
dakseriime palan maata ja aset-tuaksemmc
tänne asumaan. Muutamilla
meistä on jo perheemme
k in täällä. Me emme toivoisi mi
tään sen hartaammin kuin saada
valtiolta muutama tuhat eekkeriä
villiä aarniometsää jo.stakin Poh-jois-
Qucenslandista tai mistä hy-viinsä.
-Silloin eivät suomalaiset
koskaan tulisi olemaan kudrmak-^
si tälle yliteiskunnalle, eivätkä
lie myö.skään olisi lisäämäs.sä
työttömien suurta lukumäärää,
vaan päinva.stoin, he voisivat auttaa
pieneltit osaltaan, olla apuna
tätä laa jaa ja hedelmällistä maata
viljelykselle raivattaessa.
Lähety,8kiilut postin kautta spmmilta alle $20,00 on 15c.
Siitä suuremmilta summilta ei mitään kuluja peritä. Säli"
köteitse ovat kulut $3.50 kaikilta-summilta.
Osoittakaa lähetyksenne . vastaanottajan sekä lähettäjän
osoitteella varustettuina osoitteella: ,
FIRST NATIONAL BANK
HANCOCK, BUOHIQAN,
Varat yU $3,000,00000.
Kirjoittakaa Buomeksi, meillä on viisi suomalaista
liikkedssäjlmie.
Canadan mahdollisuuksista.
— Viimeisimmissä laskelmissaan
ilmoittaa Canadan hallituks.
t i 1 a s t o t o i m i s t o C an a d an m a a p in -
ta-alan 2,306,502,308 eekkeriksi,
josta määrästä 35,102,190 eekkeriä
on farmimaina ja 140,887,803
eekkeriil on omista jäin hallussa.
Ttä-Canada.ssa on omistajain haltuun
/otettua maata 50,095,400
eekkeriä ja 70,108,784 eekkeriä
on vielä viljelykselle avoinna.
Canadan neljässä liinsimaakun-nassa—-
Manitobassa, Saskatche-vvanissa,
Albertassa ja British
Columbiassa— on 90,792,397 eekkeriä
omistajain hallu.ssa ja 147,^
106,603 eekkeriä vielä uudisvilje-lijöitä
.odottamassa. Omistajain
hallussa olevien farmimaiden arvo,
sekä viljeltyjen että viljemät-töraien,:
sihen luettuna myös far-raitalot
ja muut rakennukset, il-^
moitetaan 38 dollariksi eekkeriltä.
Samojen lähteiden mukaan
oli Canadan karjakannan. arvr
vuonna 1925 $704,287,000; vetrat-
Yleensii ei tunneta, että Canada
kasvattaa maailman parhaan
viljan. Pari vuotta sitten Chicagossa
pidetyssä kansainvälisessä
m a a ta 1 ousnäy ttely .ssii sai vat
Ontarion ; valtion nvaissinkasvat-tajat
10 ensimmäistii palkintoa
kilpaillessaan Yhdysvaltain kuuluisan
maissivyöhykkeen kanssa.
Ja .samassa näyttelyssä, 550 näytteen
joukosta, voitti saskatehe-wanilainen;
niiytteillepanija kolmannen
kerran maailman palkinnon
vehnässä. Tämä palkinto
on mennyt Canadaan joka vuosi
alkaen v :sta 1910. Laajoissa
lännen .aavikoissaan omaa Canada
maailman suurimman vehnän-kavatusalueen,
ja onkin Canada
jo ensimmäisten joukossa vehnä-vientiä
harjoittavista maista.
Niinikään meijerialalla voittivat
canadalaiset Torontossa pidetyssä
näyttelyssä v. 1924 36 :sta palkinnosta
29.
Noin 5,500,000 neliökilom. Ca-riadan
pinta-alasta on vanhimpia
maaperilläjeja — n.s. Pre-Camb-rjan
alueita joista useiramiten
metalleja löydetään. Se vähäinen
kehitys, mitä tällä alalla Cana-dassaf
tähän asti on tehty, on
avannut maailman rikkaimmat
nikkelikentilt Cohaltissa sekä
Poreupinen ja sitä ympäröivät
kultaseudut, joista uskotaan kehittyvän
maailman rikkaimman
kulta-alueen.. Ganadassa löytyy
enemmän kobalttia, nikkeliä ja
asbestia kuin missään n\uussa
maassa, ja 16 pros. maailman
tunnetusta: kihiviilestä löytyy
siellä. V. 1924 oli Canadan kai-vostuotanto
202 milj. dollaria. —
Pieni kieleke.tästä Pre-Cambrian
alueesta, joka pistää Yhdysvaltain
puolelle Superior-järven seu-
Viimeksi saapuneessa Australian
ainoastaan suomalaisessa sanomalehdessä
"8uomi"- kerrotaan
sikiiläisistä siirtolaisista ja hei-diin
oloistaan m. m. seuraavaa:
• Suomalaisten kokonaislukumäärä
Au.straliassa ja Uudessa Seelannissa
lasketaan olevan ii. 2500
—3000,: .mukaanluettuna suuri
joukko merimiehiä.' Suomalai.s-tcn
lukumäärä Queenslandissa
tuskin nousee yli 300 (nyk. ebkä
n. 400), joista noin puolet asuu
Cairnsin ympiiristöUä ja Ather-tonin
yliitasangolla. Pienempiä
ryhmiä tavataan : Inghamissa,
Childers'issä, Nambouri.ssa jä
Brisbanessa. Farmareina Queenslandissa
lienee suomalaisia ainoastaan
kymmenkunta. Kaikki
muut ovat metsätyöläisiä, rakeji-nusmiehiii,
mekanikkoja j.n.e'.
^liiikäänlaisia liikeyrityksiä ei
suoma 1 a i si 11 a t ässä v a 11 i ossa oi e,
sillä pääasiallisin aines mitä tääl-lii
on, on maanviljelijöitä.
Suomalainen siirtolaisuus Australiaan
on vielä aivan nuorta.
Varsinaisesta siirtolaisuudesta
voidaan puhua vasta kolmen,
neljän viime vuoden aikana.- Sitä
ennen m a a h a n t u 1 le e t o v a t o 11 e e t
etupäässä merimieliiä. Mitään
alennuksia ei suomalaisille pilettien
hinnoissa myönnetä, joten
matkakustannukset (nykyis; £40
mukaan luettuna) nousevat n.
£100. Useimmat ovat ottaneet
tämän suuren summan, n. Smk.
20,000, Vel a k si, j o 11 e h eidä n on
maksettava korkoa 12 pros. U-.
seimmat sitäpaitsi ovat pcrheelli-
.siä miehiä, joilla on kotimaassa
vaimot ja usein suuret perh.3-3t
elätettävänä. Olisi liian julmaa,
jos heiltä täällä nyt riistettäisiin
työnsaantimahdollisuudet, mikä
merkitsisi^ että heidän koko elä
mänsä olisi mennyttä. Velat kotimaassa
kasvavat nopeasti, vaimot
ja lapset näkevät niilkää ja
heidän itse on täällä pakko turvautua
valtion huolenpitoon työt^
tömistä. Vastatulleet, ainakin
mitä suomalaiseen siirtolaisuuteen
tulee, ennenkaikkea tarvitsisivat
tukevaa ja auttavaa kättä
päästäkseen kunnolliseen alkuun
näissä vieraissa olosuhteissa.
He eivät voi puhua, ei edes
ymmärtää maan kieltä; useimmat
työt ovat täällä erilaisia kuin
kotimaassa ja yleisesti sanoen
kaikki olot ja elämä ovat täällä
heille uutta ja tuntematonta.
Sentähden he eivät mitään pyydä
hartaammin kuin saada tehdä
työtä rauhassa, maassa voimassa
olevien lakien ja asetusten mukaisesti,
ilman mitään rajoituksia.
Mainittakoon vielä lisäksi,
että suomalaisilla ei ole mitään
turvaa omista maanmiehjstään
(jotka kaikki ovat vastatulleita)
kuten esim. italialaisilla, j o i l la on
suuri ^ j o u k k o maanmiehiään
Suomi maailman ensimäinen
murhaaj akansa.
Turun Sanomat esittää tilastotietoja
murhien lukumäärä.stä
Englannissa, Italiassa, Amerikassa
ja Suomessa sekä Skandinavian
maissa; Tuloksena on, että
Suomi murhaajien maana ottaa
ylivoimaisesti ensimäisen. sijan.
^Miljoonaa asukasta kohti tehtiin
V. 1924 murhia, lapsenmur-bia
lukuuiittamatta: :
Suome.ssa
Amerikassa 83
Italiassa . . . . . . • • •. • • • •
Englannissa . • • ^i»., 3,9
Kaikissa Skandinavian maissa
on murhaluku suunnilleen Englannin
tasalla. Maailman kaksi
kieltolakivaliokuntaa,: Suomi .1»
Yhdysvallat jobtavat murhatilastossa,
sen jälkeen tulee tunnettu
roistojen maa, Italia, ja vasta
murtolukuna pohjoismaat.:
Olemme tässä lehdessä aikaisemmin
kiinnittäneet huomiota
murhien ja muiden veritekojen
suhteettoman suureen lukumäärään
Suomessa. Tappelut, murhat,
puukotukset y. m. käyvät
käsikädessä väkijuomain kanssa.
Suomessa ja Yhdysvalloissa, joissa
murhien l u k u ylläolevan tilaston
mukaan on suurin, pitäisi olla
kieltolaki. Englannissa, jossa
murhien luku on pienin; ei ole"
kieltolakia. Emme tahdo sanoa,
että kieltolaki olisi murhiin syynä;
kaukana siitä! Mutta että
kieltolaki näissä tapauksissa ei
ole tarkoitustaan vastaava, on
ilmeistä. Jotakin- olisi tehtävä,
j a tehtävä nopeasti.
Murhatilasto ei Suomen mainetta
kobota mikäli se m^ualla
maailmassa tulee yleisesti tunnetuksi.
Maailman autot.
"Suomen MoottorilehdenV' viimeksi
ilmestyneessä - numerossa
on julaistu amerikkalaisten keräämään
jättiläistilastoon perustuva
seilonteko autojen lukumäärästä
maapallon kaikissa eri mais
sa tänä vuonna. Sen mukaan
maailman autojen lukumäärä
vuoden 1926 alussa on kohonnut
edelliseen vuoteen verrattuna
3,000,000 autolla ja kaiken kaikkiaan
on maailmassa jo käytännössä
n. 24,500,000 autoa.
Ensi sijalla on tietenkin Yhdysvallat,
missä autojen luku-riläärä
vuoden altissa oli 19,843,-
936. Näistä henkilöautoja 17,-
317,357 ^ ja kuorma-autoja 2,526,-
936.. • :.
Seuraava maa järjestyksessä
on Englanti, missä kuorma- ja
hl^kilöantoja- on yhtefenöä 853,*
SUOMEN PÄÄKONSULINVIRASTO
f KOKO CANADAA VAATEN
Buorlttaa kaikkia maan vlralHseUe edustukselle kuuluvia tehtäviä,
antaa pasBeja matkustusta varten kotimaahan tai muualle, vabvlstaa
asiakirjoja, käännöksiä y. m., selvittää perintö- Ja muita Suomen
kansalaisiin kohdistuvia asioita. Kirjoittakaa osoitteella: CON8U'
LÄTE GENERAL OF FINLAND, 518 8t. Catherlno Street, We»t.-
Montreal, Que.
VarakonBulInviraatojen osoitteet ovat:
VICEC0N8ULATE OF FINLAND VICE CONSULATE OF FINLAND
188 Lorne Street, C.P.R. Sieamah. Paae. Ag. Office,
PORT ARTHUR, ONT. . ST. JOHN, N. B.
VICE CONSULATE OF FINLAND VICE CONSULATE OF FINLAND
6S1Howe Street, 319 Bay, Street,
VANCOUVER, B. C. TORONTO, ONT.
CONSULATE GENERAL OF FINLAND
AKSELI RAUANHEIMO, Päät/^naull.
518 ST. CATHERINE STREET, WE8T,. MONTREAL, QUE.
405. Sitten Ranska — 763,499,
Canada — 719,718, Australia —
297,:JU ja Saksa 295,000.-
Suomi" on järjestyksessä vasta
32:8 ja oli siellä tilaston.mukaan
vuoden alussa .ikaikkiaan 15,500
autoa.; Suomi on / siten .autojen
absoluuttiseen rmäärään .nähden
paljon jälessä muista pohjoismaista.
Ruotsissa on 81,600/
Tanskassa 60,000 ja Norjassa 25,^
300 autoa. Jossain määrin yllättävää
on, että sellaisetkin maat
kuin Cuba — 35,000 autoa ja
Havaijii 25,300 antoa, ovat meis-"
tä edellä.
Mutta paljonpa on niitäkin^,
joista olemme edellä, Jäljessäm-me'tulevista
maista mainittakoonv
Puola — 13,549, Kiina — 12,970,!
Venäjä — 11,402,' Kreikka —
9,000, Unkari — 7^17if, Turkki —
2,000, Latvia — 1,102, Viro —
693 ja Liettua 546.
Islannissa on jo 310 autoa ja
Färsaarillakin 11,
Yhdysvaltain ulkopuolella on,
autojen lukumäärä -edelliseen
v u o t e en v e r r a 11 u n a 1 i sää n ty n y t
n. 27 prosentilla, yhdysvalloissa
on" auto^jen liiäärä jo saavuttanut
sellaisen runsauden, että lisääntyminen
i^iellä, on> alkanut' heikentyä
ollen /lisäys nyt vain n.
12 prosenttia.
Tasavallan presidentin vierailu
; < Riiaasau
H. Sm Riiassa- olevan kirjeen-
'\'aihtajan •. tiedoituksen mukaan
on Suomen - presidentti lähettHi-nyt
virallisen. vastauksen 'Latvjl
an presidentin vierailukutsuun-j
Hän saapuu Riikaan aamulla kly-säkuun-
21 päivänä '/Eläköön'
laivalla. Mukana seuraa yksi sotalaiva.
Presidentti Relanderin
vierailu ' Riiassa kestää 3 päivää.
Hän on myös mukana Latvian
yleisissä laulujuhlissa,. Riiasta
l!)alaa hän ' takaisin kesäkuun 23
pm illalla.
•M
Yhteys Pohjoismaiden Yhdy^ankiii kanssa.
Mahdoltiaimmai) pikaines toiminta» 1
A 7
lähettäesfläane ö t t a ^ h^o]niooIl, että allekirjoitti
neella on joka päivä tiedpm Buomen rahan ^/Mi-linen
m o Jairoi i^oUon'mÄks£^ päivän kor
keinukui kurssin rahalähotykästä.
mmm ON TIKMH
Kaikki lähetjrkset osoitetaan postin k&utta. Joa cäk-kösanobialähetystä
^ erikoiset! vaalia. Sälikötya.
maksn on IS.OOsonra^vai^ luetoltnjien IfiJio^ysku*
lujen lisäksi. LäWy8ki^t .sfahalkh^yksmö. oo
40o sninmiUo $40.00 aati, 50o suonko OQO.OÖ ggti,
75c;$ummiU9 ^10(^00 as<bi. jokaiselta 8^u;ri^V4lta mr
dalta 26^; •. ,^ ^ /• ^ ' • 'v • ' / -
tSMnskteä @rikbiditir&ip> isoiUo, liJtot^ii^^'
£lli@tt48sss(nii© rahoj£ii;«)t!iiW,'mt^aottajan Ja
lähettäjän nimet Ja'ösöitt^ilä^^ t^
lii
m
E3
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, June 17, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1926-06-17 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada260617 |
Description
| Title | 1926-06-17-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
CAITADAN UUTISET
(^lomalainen eanomaleliti' Canadaasa
I Umestyy jokaisena Torstaina.
-! Kustantaja
; iThe^^Cänada Nevvs Publishing Co.
JErlck J.' I^orte, Liikkeenhoitaja.
iI»l .Lauri Maunu) Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
i Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
111.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta-
V Yhdysvaltoihini ja Suomeen: |3.50
koko vuodelta ja' $2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT:
r 50" senttiä palstatuumalta kerran Ju-taiatuna.
Pitempiaikai!sille ilmoituksille;
kohtuullinen
toisinaan, että Valkoiseen Taloon
päivälliselle, kutsutut kongrcssin-jäset
saapuis^at• myöhästyneinä jä
ilimekseeu jliavaitsi\^at presidentin
istuvan jo pöydässä.>'Uiinun
kokkini", huomautti Washing-toii;
" e i koskaan tiedustele, ovatko
vieraat saapuneet, vaan onko-päivällisaika
käsillä."
alennlis. Halutaantie-tp
ja nimenmuiittoilmoitukset 76 sent
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima.
Ilmo'itukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto-"^ ja kihiaus-llmoi-tuköet
60c palstatuumalta. Kuolonll-riioituksfet
$2.50, mulstovärssyllä 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. AvioeroU:
moitukset $2.00. ^
•Pöytäkirjat, tiliselviiykset, keräys-iuettelot,'
luento-iKnoitukset • y. m. 30,
senttiä tuumalta-
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoituksista
peritään : 15 senttiä riviltä.
; Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
60c. Postissa tulevia ilmoituksia el
iiyväk.sytä velaksi tiintemp-Uomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta.
Kaikki liikkeelle ai|otut klrjeeti tilaukset
Ja rahat oVat lähetettävät
9S0itteella •
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lalnatta.ossa on
lähde mainittava. I .
• Osotemuutoksesta ' tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu-
Bl osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Finnish Newspaper in Canada.
: Publlshed every Thursday by
The Canadian News Pjjblishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg„ Port Arthtir, Ont.
CANADAN UUTISET
Is" -vvelcomed and read In every Finnish
home in the Dominipn.. It is tho only
dlrect advertising medium for; those
manufäclurers and merchants who
vvish. to create and build a profitable
atid perraanent deniand for their prod-qcts
and merchandise by the large
and ever growinp; Finnish population
residing in Canada. Place your trial
advei-Msement |and get results.
Advertising rates 50c per Incb. :
Political advs_ $1.00 peir inch.
Advertisenients must reach our of-rice
Wednesday noon t^ appear on
Thursday's Issue.
Subscriptionprice in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year In advance.
— Jotkut Yhdysvalloista Canada
a n mu u 11 an e e t am eri k a 1 a i .set
inaanviljeJijät-ovat täällä menestyneet
niin hyvin ja päässeet niin
edulliseen aseinaan, että se muualla
tuskin olisi heille ollut mahdollista.
Esimerkkinä mainitaan
pari maaiiviljeli,iää. Clarence
Davis muutti vuonna 1905 G en es-co
kauntisfa Fllinoisin valtiosta
Albertaan ja , osti 150 .eekkeriä
niai(ta. Nyt hän omistaa ja pi-tiiä
viljelyksessä ."9G0 eekkeriä.
Tila 011 kiinityksistä ja muista
rasituksisia tiiysin. vapaa ja Davisin
: omaisuus arvioidaan $5.0,-
f)00 :ksi. Alussa hiinellä oli piiä-omaa
vain .$1,200. Jarry Daley
muutti vuonna 1000 Kaskatclie-waniin
Casseltonista. Pohjois-T)a-kotasta
ostaen aluksi 100 cekke-riii
inaala. Nyt hänellä, on 1,000;
ee kiv (M'i; i; j o k a, s a m o i n k u i n f a r-mikaliislo,
hii^no asuinrakennus;
ulkoliuunoei y. m., ovat tiiysin
maksetut.
tuna
1924.
$641,144,000 :iin vuonna
Terveys.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE A!M OF' THE CANADAN
UUTISET. I
To Jielp preserve the r Ideals and
sacred traditicns of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
cbserve Its laws and Insplre others
to respect and obey them: To strlve
unceaslngly to quicker the publ(c'8
sense of civIc du^y: Iin ali ways to aid
«n making this counitry greater and
better than we found It.
— Ka n s a 1 li sv a ra 11 i s u u tee n n äh -
(Ien on Canada seitsemäntenä
luet!eloisa muiden maiden joukossa;
Se. on edellä sellaisistakin
.maista kuin Australiasta, Brasiliasta
ja Argentinasta, todellisuudessa
korkeammalla kuin mikään
muu. nudemmisla . maista,
joihin muiden maiden ylijiiiimä-
\- ii e s t ö on \- a i) aa s t i s a a n u t v i r r a -:
t a, i 1 m o i 11 a a i \ 1 h e rt a n Y1 i o ]^ is ton;
poliittisen- taloustieteen professori
tri n. A. :\lae(iibl)on. Päätä
kohti dollareissa, laskettuun va-rallisunteen
katsoen voittaa Canadan
vain Viidys.\'allat• ja Suur-
Britanuia. Canada on niiden viiden
valtakunnan joukossa, joiden
juoksevat tulot ja menot o-s
o i 11 a \' at Ai i j ä ii m iiii ja m y o s n i i -
•den • maiden joukossa, joilla- on
elintarpeita . . / y l i oman. kulutuksen.
. Ulosvientimaiden jou.ko.ssa
se on V i i d e n t en ii j a t uo n t i m a i d en
joukossa seit.semiintenii.
. — . A^a in i t sek u n n i o i t uk sen sa k a-dottaneet
: henkilöt kuvittelevat,
että toiset yrittävät heitä vähen-tiiä
ja vahingoittaa.
— Vihreyden aika on kasvuaikaa;
kun lakkaamme olemasta
vihreitä ja tulemme kokonaan
kypsiksi, olemme valmiita kuihtumaan
ja pilaantumaan.
V ^ Klämä on liian lyhyt, jotta
s e n t u h 1 a is i mm e h n on o n o n n e m me
valittamiseen. Meidän täytyy et-,
siä mene.stystii, koska se kerran
ei etsimättä saavu eikä meillä ole
yhtään liikaa aikaa.
Soturji pitiiä hyvää huolta
miekastaan,, jotta se ei vääntyisi
eikä ruost uisi; vielii suuremmalla
syyllä tuli.si pitää huolta ajatnk^
sistaan.
. ; — Onnen ja viisauden välillä
on suuri ero: joka pitää itseään
.mailman onnellisimpana ihmisenä
.on todella .se, mutta joka luulee
..olevansa kaikkein viisain ou ta-vallisesti
suurin narri.
; — T - Kun tiedämme, että jokin
vrnoka .on terveydellemme vaarallista^
niin me emme sitä nauti; ja
i kun . määrätynlainen ajattelemir
- nen riistää meiltä luottamuksen,
ilon ja voiman, tulisi sellaiset a-
, jatnk.set työntää luotaan tietäen,
^ttä ne ovat ei ainoastaan turmi-
, ollisia sielulle, vaan myös petollisia.
— Presidentti "VVashingtonm
aterioidessa kello neljältä sattui
—• Virallisten siiiitiedotusten
mukaan nautti Kamloopsin»: kaupunki
?> 1' i t is h C.o 1 u m b ia s s a . v i i m e
vuonna en em m ii n a n r i n gon p a i s-tetta.:
kuin mikiiän muu paikkakunta
Canada.ssa. Kamloopsissa
oli auringon])a.istetta vuonna 1925
yliteensii 2,419 tuntia. Toiseksi
aurinkoisin paikka oli Qu'Appel-le,
Saskat('hewan, jossa paistetta
oli 2,289 tuntia. :\rutta kun 30
vuoden keskimiiiiräinen tulos oteta
a n . h u o m i o on, t ui e e Q u ' A p p el 1 e
eusimiiiseksi koko maassa, tehden
auringonpaisteen.tuntiliiku. 3,374.
Samaa laskelmaa käyttäen tulee
toiselle sijalle "NVinnipegin : kaupunki,
jossa • auringonpaisteen
miiärä on 2,154 tuntia ja kolmanneksi
Ed ra on t on, A1 h e rt a n pä ä -
kaupunki, , 2;081 tuntia. Viime
vuoijna oli kolmannella tilalla
British Columbian piiiikaupunki
Victoria, tehden auringonpaisteen
määrä siellä 2,237 tuntia.
Calgary ja Edmonton saivat auringonpaistetta
yli 2,000 tuntia
kumpikin.
Terveys on ihmisen: k^jillein
omaisuus. Ilman sitä häi2 ei voi
nauttia: mistään muusta,' jonka
hän • eläraäntaistelussa itselleen
voittaa. Ilman .terveyttä hän on;
taakkana itselleen ja rasituksena
toisille. Vaikkakin liiinelle elä-mä.
ssii • onnettomuuteen joutuneena
tulisi osoittaa mitä sympaat-risinta
huolenpitoa, käy kuitenkin
: tavallisesti niin ,että häniä
pidctäiin vastuksena muille elä-miin
ankarassa. kamppailussa:
Ilänen paikkansa . on syrjässä.
Varallisuuden^ tyydyttävän yhteis
k u n n a 11 i s e n aseman, y s t ä vy y -
den ja kyvyn auttaa toisia saavuttaminen
käy vaikeaksi fyy-sillisesti
vajavaiselle henkilölle.
P i e n e m m ii t sa i ra n d et te k ev ä t eläin
ii n t a i s t e 1 n n i 1 ot t o m a 1< s i., P i t e m -
miille keliittyneinii ne tekevät sen
a iva n siet äm ii tl iim äksi.
Koeta kehittäii elämää.si siihen
suuntaan, ottii se joka tavalla,
aivan itsetiedottoma.sti, pyrkii e/
flistämäiin tcrveyttii. Sc: on hyö-iyö
t u o 11. a v a o m i n a i suu s. S a n o -
taan, ".ettii joku . 'henkilö voi saada
kokoon liian paljon rahaa.
Vaikkakin voidaan sanoa, että
hiin on hirvitti! v ä n ' ' r i k a s , niin
hiin tuskin koskaan on liian terve.-.
. Ihmisiä kuolee jättäen jäl-keen^
ii hyödytöntii rahaa — hyödy
t ön tä : -lie il le i t sell een m ut ta
kuoleminen . ennenkuin 'terveys
on ' kulutettu on melkein mahdottomuus.
Terveys on omai.suus,jota
ihminen voi runsaasti jakaa perillisilleen.
-Etu on'. siinä, että
hiin voi saattaa perillisensä siitit
osallisiksi jo. oman elämänsä, ai-:
kana ilman, että hiinen oma osuutensa
valli mm ässäkään :m ii ärii^sii
pienenee. Ihminen, jolla parhaana
ikiikautena on hyvii tervey.s,
\' a i k k a k i n h ä n A- a n h a 11 a i j ä 11 ii iin
kuolisi ruumiillisesti rappiolla,
on .silti voinut jälkeliiisilleen jiit-t
iiii a r ^• a a m a 11 o m a n k ai 1 i s a r v o i-sen
omaisuuden. ^Moitteettoma-na
soturina hiin antaa pojalleen
voimakkaat kiisivartensa ja" suojelevat
panssari varustuksensa. ;
Paras aika ; saattaa terveytensii
hyväiin kuntoon, on silloin .vkun
ruumis on taudeista vapaa. ^lurr
tuneen terveyden annalleen palauttaminen
: on tavattoman vaikea
tehtävii. (Ontarion tervey.S:
m i n i s t e ri ö n '' Te r v oy s a 1 m a n a k a s -
ta vuodelle 1926").
tuvilla, missä Amerikan 'suomalaisten
tihein asutus on, on antanut
Ylä-Michiganille ' kuuluisat-kuparikaivantonsa
sekä rautakai-vannot,'
jotka' näihin aikoihin
s a ak k a o V a t t u ot t an e e t e n em m ä n
kuin puolet maailman raudasta
ja luoneet perustan Yhdysvaltain
teollisuuden nopealle ja mahtavalle
kehitykselle.
Puhumattakaan Canadan mahdollisuuksista
turkisviljelys- ja
kalastus- y.m. aloilla (Canadaii
alkuhstoriahan on läheisesti yhdistetty
Hudson Bay yhtiön ke-,
hityksen kanssa), on myöa puu'
tavara-alallakin, jonka vuotuinen
tuotanto nykyisin on noin
400 milj. dollaria, vielä suuria
kehity.smahdollisuuksia.
Kun C'anadan ja Yhdysvaltain
viilillä monta vuotta pohdittu St>
Eawrencen kanavahanke toteutetaan,
yhdistää se suuret sisä-järvet
Atlantin valtameren kanssa
ja avaa siten Ke.ski-Canadalle
m a a il mau ma rkk ina t. Vancouverin
keliitys länsirannikolla on he
pottanut lännen valtioiden viljan
asettamisen markkinakeskuksiin.
Nykyinen .siirtolaistungos Canadan
itävaltioissa on siis vain
väliaikainen ilmiö. . S e soluu itäkeskuksista
liintecn päin, missä
mahdollisuudet odottavat niitä,
jotka tahtovat onnistua.
(II. S.) E. O. T.
Suomalaisten asema
Australiassa.
maanviljelijöinä ja jotka näinollen
voivat jossain määrin avustaa
maanmiehiään kunnes nämä onnistuvat
saamaan työtä.
Muutamien viime kuukausien
aikana on suuri joukko maan-mieliiämmj;
joutunut olemaan
työttömänä, .mutta ainoastaan
hyvin harvat ovat turvautuneet
valtion työttömyysavustukseen,
vaikka heillä olisi ollut siihen
yhtäläinen oikeus kuin kaikilla
muillakin. Alutta he eivät ole
tahtoneet! .Se, jolla on ollut rahaa,
on lainannut tarvitsevalle ja
näin toinen toistamme tukien o-lemmo
koettaneet orain voimin
päästä pahimman ajan ohi, siinä
toivossa, että sadeajan jälleen
ohimentyä jotain' työtä löytäisimme*
Useat meistä suomalaisista o-vat
tulleet tänne Australiaan saa^
dakseriime palan maata ja aset-tuaksemmc
tänne asumaan. Muutamilla
meistä on jo perheemme
k in täällä. Me emme toivoisi mi
tään sen hartaammin kuin saada
valtiolta muutama tuhat eekkeriä
villiä aarniometsää jo.stakin Poh-jois-
Qucenslandista tai mistä hy-viinsä.
-Silloin eivät suomalaiset
koskaan tulisi olemaan kudrmak-^
si tälle yliteiskunnalle, eivätkä
lie myö.skään olisi lisäämäs.sä
työttömien suurta lukumäärää,
vaan päinva.stoin, he voisivat auttaa
pieneltit osaltaan, olla apuna
tätä laa jaa ja hedelmällistä maata
viljelykselle raivattaessa.
Lähety,8kiilut postin kautta spmmilta alle $20,00 on 15c.
Siitä suuremmilta summilta ei mitään kuluja peritä. Säli"
köteitse ovat kulut $3.50 kaikilta-summilta.
Osoittakaa lähetyksenne . vastaanottajan sekä lähettäjän
osoitteella varustettuina osoitteella: ,
FIRST NATIONAL BANK
HANCOCK, BUOHIQAN,
Varat yU $3,000,00000.
Kirjoittakaa Buomeksi, meillä on viisi suomalaista
liikkedssäjlmie.
Canadan mahdollisuuksista.
— Viimeisimmissä laskelmissaan
ilmoittaa Canadan hallituks.
t i 1 a s t o t o i m i s t o C an a d an m a a p in -
ta-alan 2,306,502,308 eekkeriksi,
josta määrästä 35,102,190 eekkeriä
on farmimaina ja 140,887,803
eekkeriil on omista jäin hallussa.
Ttä-Canada.ssa on omistajain haltuun
/otettua maata 50,095,400
eekkeriä ja 70,108,784 eekkeriä
on vielä viljelykselle avoinna.
Canadan neljässä liinsimaakun-nassa—-
Manitobassa, Saskatche-vvanissa,
Albertassa ja British
Columbiassa— on 90,792,397 eekkeriä
omistajain hallu.ssa ja 147,^
106,603 eekkeriä vielä uudisvilje-lijöitä
.odottamassa. Omistajain
hallussa olevien farmimaiden arvo,
sekä viljeltyjen että viljemät-töraien,:
sihen luettuna myös far-raitalot
ja muut rakennukset, il-^
moitetaan 38 dollariksi eekkeriltä.
Samojen lähteiden mukaan
oli Canadan karjakannan. arvr
vuonna 1925 $704,287,000; vetrat-
Yleensii ei tunneta, että Canada
kasvattaa maailman parhaan
viljan. Pari vuotta sitten Chicagossa
pidetyssä kansainvälisessä
m a a ta 1 ousnäy ttely .ssii sai vat
Ontarion ; valtion nvaissinkasvat-tajat
10 ensimmäistii palkintoa
kilpaillessaan Yhdysvaltain kuuluisan
maissivyöhykkeen kanssa.
Ja .samassa näyttelyssä, 550 näytteen
joukosta, voitti saskatehe-wanilainen;
niiytteillepanija kolmannen
kerran maailman palkinnon
vehnässä. Tämä palkinto
on mennyt Canadaan joka vuosi
alkaen v :sta 1910. Laajoissa
lännen .aavikoissaan omaa Canada
maailman suurimman vehnän-kavatusalueen,
ja onkin Canada
jo ensimmäisten joukossa vehnä-vientiä
harjoittavista maista.
Niinikään meijerialalla voittivat
canadalaiset Torontossa pidetyssä
näyttelyssä v. 1924 36 :sta palkinnosta
29.
Noin 5,500,000 neliökilom. Ca-riadan
pinta-alasta on vanhimpia
maaperilläjeja — n.s. Pre-Camb-rjan
alueita joista useiramiten
metalleja löydetään. Se vähäinen
kehitys, mitä tällä alalla Cana-dassaf
tähän asti on tehty, on
avannut maailman rikkaimmat
nikkelikentilt Cohaltissa sekä
Poreupinen ja sitä ympäröivät
kultaseudut, joista uskotaan kehittyvän
maailman rikkaimman
kulta-alueen.. Ganadassa löytyy
enemmän kobalttia, nikkeliä ja
asbestia kuin missään n\uussa
maassa, ja 16 pros. maailman
tunnetusta: kihiviilestä löytyy
siellä. V. 1924 oli Canadan kai-vostuotanto
202 milj. dollaria. —
Pieni kieleke.tästä Pre-Cambrian
alueesta, joka pistää Yhdysvaltain
puolelle Superior-järven seu-
Viimeksi saapuneessa Australian
ainoastaan suomalaisessa sanomalehdessä
"8uomi"- kerrotaan
sikiiläisistä siirtolaisista ja hei-diin
oloistaan m. m. seuraavaa:
• Suomalaisten kokonaislukumäärä
Au.straliassa ja Uudessa Seelannissa
lasketaan olevan ii. 2500
—3000,: .mukaanluettuna suuri
joukko merimiehiä.' Suomalai.s-tcn
lukumäärä Queenslandissa
tuskin nousee yli 300 (nyk. ebkä
n. 400), joista noin puolet asuu
Cairnsin ympiiristöUä ja Ather-tonin
yliitasangolla. Pienempiä
ryhmiä tavataan : Inghamissa,
Childers'issä, Nambouri.ssa jä
Brisbanessa. Farmareina Queenslandissa
lienee suomalaisia ainoastaan
kymmenkunta. Kaikki
muut ovat metsätyöläisiä, rakeji-nusmiehiii,
mekanikkoja j.n.e'.
^liiikäänlaisia liikeyrityksiä ei
suoma 1 a i si 11 a t ässä v a 11 i ossa oi e,
sillä pääasiallisin aines mitä tääl-lii
on, on maanviljelijöitä.
Suomalainen siirtolaisuus Australiaan
on vielä aivan nuorta.
Varsinaisesta siirtolaisuudesta
voidaan puhua vasta kolmen,
neljän viime vuoden aikana.- Sitä
ennen m a a h a n t u 1 le e t o v a t o 11 e e t
etupäässä merimieliiä. Mitään
alennuksia ei suomalaisille pilettien
hinnoissa myönnetä, joten
matkakustannukset (nykyis; £40
mukaan luettuna) nousevat n.
£100. Useimmat ovat ottaneet
tämän suuren summan, n. Smk.
20,000, Vel a k si, j o 11 e h eidä n on
maksettava korkoa 12 pros. U-.
seimmat sitäpaitsi ovat pcrheelli-
.siä miehiä, joilla on kotimaassa
vaimot ja usein suuret perh.3-3t
elätettävänä. Olisi liian julmaa,
jos heiltä täällä nyt riistettäisiin
työnsaantimahdollisuudet, mikä
merkitsisi^ että heidän koko elä
mänsä olisi mennyttä. Velat kotimaassa
kasvavat nopeasti, vaimot
ja lapset näkevät niilkää ja
heidän itse on täällä pakko turvautua
valtion huolenpitoon työt^
tömistä. Vastatulleet, ainakin
mitä suomalaiseen siirtolaisuuteen
tulee, ennenkaikkea tarvitsisivat
tukevaa ja auttavaa kättä
päästäkseen kunnolliseen alkuun
näissä vieraissa olosuhteissa.
He eivät voi puhua, ei edes
ymmärtää maan kieltä; useimmat
työt ovat täällä erilaisia kuin
kotimaassa ja yleisesti sanoen
kaikki olot ja elämä ovat täällä
heille uutta ja tuntematonta.
Sentähden he eivät mitään pyydä
hartaammin kuin saada tehdä
työtä rauhassa, maassa voimassa
olevien lakien ja asetusten mukaisesti,
ilman mitään rajoituksia.
Mainittakoon vielä lisäksi,
että suomalaisilla ei ole mitään
turvaa omista maanmiehjstään
(jotka kaikki ovat vastatulleita)
kuten esim. italialaisilla, j o i l la on
suuri ^ j o u k k o maanmiehiään
Suomi maailman ensimäinen
murhaaj akansa.
Turun Sanomat esittää tilastotietoja
murhien lukumäärä.stä
Englannissa, Italiassa, Amerikassa
ja Suomessa sekä Skandinavian
maissa; Tuloksena on, että
Suomi murhaajien maana ottaa
ylivoimaisesti ensimäisen. sijan.
^Miljoonaa asukasta kohti tehtiin
V. 1924 murhia, lapsenmur-bia
lukuuiittamatta: :
Suome.ssa
Amerikassa 83
Italiassa . . . . . . • • •. • • • •
Englannissa . • • ^i»., 3,9
Kaikissa Skandinavian maissa
on murhaluku suunnilleen Englannin
tasalla. Maailman kaksi
kieltolakivaliokuntaa,: Suomi .1»
Yhdysvallat jobtavat murhatilastossa,
sen jälkeen tulee tunnettu
roistojen maa, Italia, ja vasta
murtolukuna pohjoismaat.:
Olemme tässä lehdessä aikaisemmin
kiinnittäneet huomiota
murhien ja muiden veritekojen
suhteettoman suureen lukumäärään
Suomessa. Tappelut, murhat,
puukotukset y. m. käyvät
käsikädessä väkijuomain kanssa.
Suomessa ja Yhdysvalloissa, joissa
murhien l u k u ylläolevan tilaston
mukaan on suurin, pitäisi olla
kieltolaki. Englannissa, jossa
murhien luku on pienin; ei ole"
kieltolakia. Emme tahdo sanoa,
että kieltolaki olisi murhiin syynä;
kaukana siitä! Mutta että
kieltolaki näissä tapauksissa ei
ole tarkoitustaan vastaava, on
ilmeistä. Jotakin- olisi tehtävä,
j a tehtävä nopeasti.
Murhatilasto ei Suomen mainetta
kobota mikäli se m^ualla
maailmassa tulee yleisesti tunnetuksi.
Maailman autot.
"Suomen MoottorilehdenV' viimeksi
ilmestyneessä - numerossa
on julaistu amerikkalaisten keräämään
jättiläistilastoon perustuva
seilonteko autojen lukumäärästä
maapallon kaikissa eri mais
sa tänä vuonna. Sen mukaan
maailman autojen lukumäärä
vuoden 1926 alussa on kohonnut
edelliseen vuoteen verrattuna
3,000,000 autolla ja kaiken kaikkiaan
on maailmassa jo käytännössä
n. 24,500,000 autoa.
Ensi sijalla on tietenkin Yhdysvallat,
missä autojen luku-riläärä
vuoden altissa oli 19,843,-
936. Näistä henkilöautoja 17,-
317,357 ^ ja kuorma-autoja 2,526,-
936.. • :.
Seuraava maa järjestyksessä
on Englanti, missä kuorma- ja
hl^kilöantoja- on yhtefenöä 853,*
SUOMEN PÄÄKONSULINVIRASTO
f KOKO CANADAA VAATEN
Buorlttaa kaikkia maan vlralHseUe edustukselle kuuluvia tehtäviä,
antaa pasBeja matkustusta varten kotimaahan tai muualle, vabvlstaa
asiakirjoja, käännöksiä y. m., selvittää perintö- Ja muita Suomen
kansalaisiin kohdistuvia asioita. Kirjoittakaa osoitteella: CON8U'
LÄTE GENERAL OF FINLAND, 518 8t. Catherlno Street, We»t.-
Montreal, Que.
VarakonBulInviraatojen osoitteet ovat:
VICEC0N8ULATE OF FINLAND VICE CONSULATE OF FINLAND
188 Lorne Street, C.P.R. Sieamah. Paae. Ag. Office,
PORT ARTHUR, ONT. . ST. JOHN, N. B.
VICE CONSULATE OF FINLAND VICE CONSULATE OF FINLAND
6S1Howe Street, 319 Bay, Street,
VANCOUVER, B. C. TORONTO, ONT.
CONSULATE GENERAL OF FINLAND
AKSELI RAUANHEIMO, Päät/^naull.
518 ST. CATHERINE STREET, WE8T,. MONTREAL, QUE.
405. Sitten Ranska — 763,499,
Canada — 719,718, Australia —
297,:JU ja Saksa 295,000.-
Suomi" on järjestyksessä vasta
32:8 ja oli siellä tilaston.mukaan
vuoden alussa .ikaikkiaan 15,500
autoa.; Suomi on / siten .autojen
absoluuttiseen rmäärään .nähden
paljon jälessä muista pohjoismaista.
Ruotsissa on 81,600/
Tanskassa 60,000 ja Norjassa 25,^
300 autoa. Jossain määrin yllättävää
on, että sellaisetkin maat
kuin Cuba — 35,000 autoa ja
Havaijii 25,300 antoa, ovat meis-"
tä edellä.
Mutta paljonpa on niitäkin^,
joista olemme edellä, Jäljessäm-me'tulevista
maista mainittakoonv
Puola — 13,549, Kiina — 12,970,!
Venäjä — 11,402,' Kreikka —
9,000, Unkari — 7^17if, Turkki —
2,000, Latvia — 1,102, Viro —
693 ja Liettua 546.
Islannissa on jo 310 autoa ja
Färsaarillakin 11,
Yhdysvaltain ulkopuolella on,
autojen lukumäärä -edelliseen
v u o t e en v e r r a 11 u n a 1 i sää n ty n y t
n. 27 prosentilla, yhdysvalloissa
on" auto^jen liiäärä jo saavuttanut
sellaisen runsauden, että lisääntyminen
i^iellä, on> alkanut' heikentyä
ollen /lisäys nyt vain n.
12 prosenttia.
Tasavallan presidentin vierailu
; < Riiaasau
H. Sm Riiassa- olevan kirjeen-
'\'aihtajan •. tiedoituksen mukaan
on Suomen - presidentti lähettHi-nyt
virallisen. vastauksen 'Latvjl
an presidentin vierailukutsuun-j
Hän saapuu Riikaan aamulla kly-säkuun-
21 päivänä '/Eläköön'
laivalla. Mukana seuraa yksi sotalaiva.
Presidentti Relanderin
vierailu ' Riiassa kestää 3 päivää.
Hän on myös mukana Latvian
yleisissä laulujuhlissa,. Riiasta
l!)alaa hän ' takaisin kesäkuun 23
pm illalla.
•M
Yhteys Pohjoismaiden Yhdy^ankiii kanssa.
Mahdoltiaimmai) pikaines toiminta» 1
A 7
lähettäesfläane ö t t a ^ h^o]niooIl, että allekirjoitti
neella on joka päivä tiedpm Buomen rahan ^/Mi-linen
m o Jairoi i^oUon'mÄks£^ päivän kor
keinukui kurssin rahalähotykästä.
mmm ON TIKMH
Kaikki lähetjrkset osoitetaan postin k&utta. Joa cäk-kösanobialähetystä
^ erikoiset! vaalia. Sälikötya.
maksn on IS.OOsonra^vai^ luetoltnjien IfiJio^ysku*
lujen lisäksi. LäWy8ki^t .sfahalkh^yksmö. oo
40o sninmiUo $40.00 aati, 50o suonko OQO.OÖ ggti,
75c;$ummiU9 ^10(^00 as |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-06-17-04
