Canadan uutiset, June 17, 1926

              NUMEEO 24. ;
t i : tovfe
.O'
SEIKKAlMKERTOjVrUS
KIINASTA
Kih. Quy Boothby.
(J&tkoa.)
III.
NIKOLAN SUUNNITELMA,
"Luonnollisesti'', sanoi Nikoia
samalla kun hän istuutui muka­vasti
tuoliin ja sytytti savuk­keen.
"Kun nyt yhdistätte koh­talonne
minuun, on aivan paikal­laan
,että annan teille haluaman­ne
tiedot. En tarvinne pyytää
vaikenemaan siitä, mitä nyt ker­ron.
Oma^rvostelunnekin ilmai­see
tämän teille; On myöskin
paljon mahdollista, että luulette
minun ^täroän asian tärkeyteen
nähden 'liioittelevan, mutta salli­kaa
minun sanoa, että elämäni el
ole edes pilautuneen puolukan
arvoinen, jos jotkut määrätyt
kaupungin he'nkilöistä saisivat
tietjaä omistavani tuon puikon,
josta myös on mainittu AVerthe^-
reli*in kirjeessä. Kerron lyhyes­ti
niistä seikoista, jotka ovat
tuon salaperäisen yhdyskunnan
siteinä. Muistakaa, että olen pe­rusteellisesti
perehtynyt tähän a-siaan.
Tämä ei ole tapahtunvit
tunnissa, ei myöskään se ole ol­lut
vapaahetkien huvitustaj vaan
siihen on tarvittu todellista oppia
ja perinpohjaisia tutkimuksia.
Saadakseni määrättyjä tietoja,
jotka olivat ehdottoman välttä­mättömiä,
olen seurannut eräitä
henkilöitä ympäri maailmsn,
Kun ensin yritin "VVertherelliä
taivuttaa luopumaan puikosta,
selirasin erästä miestä aina Boli­viassa
i sijaitsevalle Cuyaballe
Brasilian rajalle saakka. Tämä
mies oli aikaisemmin ollut kaup­pias
ja oli kaupustellut läntises­sä
Kiinassa' kultalehtiä ja oli sil­loin
saanut kuulla ihmeellisiä
kertomuksia erään määrätyn lah­kon
salaisuuksista, jonka luosta­ri
sijaitsi vuoristossa Tibetiin me­nevän
tien varrella. Sain olla a-lituisesti
matkalla kuuden kuu­kauden
ajan |ja kuluttaa vielä lä­hes
1,000 puntaa, ennenkuin löj'-
sin tämän miehen, ja kun vih­doin
sain tietää hänen kertomuk*-
'sensa, sisälsi se tuskin tusinan sa­noja;
toisin sanoen maksoin hä­nelle
runsaasti 100 puntaa siitä
tiedosta, josta te todennäköisesti
ette olisi maksanut 10 penbeä-kään.
Mutta minä tunsin ^en
arvon. Seurasin erästä toista
henkilöä aina Montevideoon
saakka saadakseni kuvauksen e-* ta, jonka sen kannattajat omista-räästä
kiinalaisesta kylästä, ja e- vat, puhun saniaren epäillen. Us-rästä
kolmatta KultarannikoUe, kovaiset. väittävät, että heidän
saadakseni tietää erään buddha­laisen
papin nimen sekä erästä
Venäjän juutalaista aina Nisch-ni-
Nowgorodiin saakka saadakse­ni
erään kpvan, jota hän kantoi
kellonperissään ja jonka arvosta
liänellä ei ollut vähintäkään aa­vistusta.
Näin saadut tiedot ko­kosin
yhteen niiden tietojen
kanssa, jotka olin sitäpaitsi kir­jeellisesti
hankkinut ja sain sillä
tavalla selville tutkimukseni tu­lokset.
Kun tämä oli onnellisesti
.tehty, voinen kehuskelematta sa­noa,
että paitsi kolmea miestä,
joilla ei ole oikeutta ilmaista mi­tään,^
ja jotka tuskin tietävät, et­tä
heidän luostarinsa muurien u
kopuolella on maailmaa olemas­sakaan
— tunnen kysymyksessä
olevaa lahkokuntaa ainakin kuu­si
kertaa niin paljon kuin ku­kaan
nykyään elossa oleva ihmi­nen.
Kun olen maininnut tämän
johdannon, kerron teille yhteen­vedon
olosuhteista. Noin vuonna
288 e. Kr., samana vuonna kuin
Devenipiatissa istutti pyhän Kir-japuun
Anuradhapuran varrelle
Ceylonin saarella, vaelsi, kolme
pappia, tunnetut erinomaisesta
pyhyydestään ja laajaperäisistä
tieteellisistä tutkimuksistaan, ny­kyiseltä
Ceylonin saarelta Aasian
mannermaalla sijaitsevan nykyt-sen
Birman kautta, siihen sisäi­seen
maahan, jota kutsutaan Ti-betiksi,
millä matkalla saivat ko­kea
lukemattomia seikkailuja.
Alkuperäisestä kolmikosta kuoli
siellä kaksi, kun sitä vastoin kol­mas
häneen liittyneet uskon-veljet
rakensivat itselleen luosta­rin
ja koettivat- saada kokoon
kannattajia sekä jatkoivat tutki-muksiaah.
Suurimmasta salape­räisyydestä
huolimatta oli muu­tamien
vuosien kuluessa huhu
heidän edesottamisistaan levin­nyt
laajalle alalle. Että asianlai­ta
todellakin on näin, käy selvil­le
siitä, että kiinalaiset histori­oitsijat
lakkaamatta mainitsevat
täs'tä. Kuunnelkaa,"
Tohtori Nikola nousi tuolistaan
ja meni kaapin luokse, josta toi
suuren kirjan, johon oli liimat­tu
lukematon joukko leikkeleitä
ja käsinkirjoitettuja muistiinpa-^
noja. Löydettyään sen, mitä oli
etsinyt, istuutui hän jälleen.
"Ehkä teitä huvittaa kuulla",
sanoi hän, "että se paikka, jon­ka
nyt aion teille lukea, ja jonka
olen mitä suurimmalla huolella
kääntänyt alkuperäisestä, kirjoi­tettiin
samana vuonna kuin \Vil-helm
Valloittaja nousi maihin
Englantiin. Se kuuluu näin :
" . . . . Ja tästä suuresta lahkos­ta
ja siitä harvinaisesta voimas-kykynsä
parantaa sairaita on
suurempi kuin kaikkien muiden
ihmisten, niinkuin heidän taika­voimansa
ylittää kaiken tähän
asti nähdyn. Sitä paitsi sanotaan
heidän voivan tehdä kuolleet elä­viksi
ja harjoittamalla säännöl­listä
elämUii pidentää ihmisen
ikää. Mutta tästä voin kertoa si-mitä
toiset ovat sanoneet,"
Tohtori Nikola käänsi nyt leh­teä.
."Viiden sadan vuoden perästä
näemme niiden jälleen esiintyvän
sanoi hän. "Tällä kertaa on kir­joittajana
Feng Lao Lan, tun­nettu
kiinalainen historioitsija;
joka eli noin v. 1500 vaiheilla.
Hän kuvaa heidän olevan alkuna
koko valtakunnan huolille. Vaik­kakin
tämä seura käsitti ainoas­taan
muutamia köyhiä munkke­ja,
jotka asuivat eräässä yksinäi­sessä
luostarissa Tibetissä, oli tä­mä
tullut yhdeksi salaisimmaksi
lahkokunnaksi kaukaisessa Idäs­sä,
vaikkakin heidän salaperäi­nen
voimansa on edelleen rajoi­tettu
niihin kolmeen munkkiin e^
li kuuluisimpiin veijiin. Varmaa
on ,että he kuudennentoista vuo­sisadan
loppupuolella vaikuttivat
niin peloittavasti maan poliitti­siin
suhteisiin, että hallitus kat­soi
välttämättömäksi antaa käs­kyn
hajoittaa tämän lahkokun­nan
perinjuurin. Olen todella­kin
taipuvainen uskomaan, että
se kaikkivoipa kolmikkolahko-kunta,
nimeltä "Hoang Cheng
Hok Beng", joka vaikutti niin
suuresti Kiinassa aina viime päi­viin
asti, oli ainoastaan yksi haa­ra
siitä lahkokunnasta, jota olen
niin innokas tutkimaan. Siitä, et­tä
lahko omistaa ne salaiset ja
salaperäiset tiedot, josta huhu on
kertonut jo enemmän kuin kaksi­tuhatta
vu o 11 a si t ten, o Ien eläväs
ti vakuutettu, ja jos on olemassa
joku voima, joka voi auttaa mi­nua
saadakseni esille niiden sa­laisuudet,
aion käyttää sitä hy­väkseni.
: Omassa ja muissa mais­sa
,joita kutsumme sivistyneiksi,
on ollut kauan tapana tehdä si­vistymättömät
naurunalaiseksi
kaikkeen, elleivät heti käsitä ja
ymmärrä. Täysiveriselle englan­tilaiselle
ei löydy mitään kätket­tyä
maailmaa. Mutta kuinka ris­tiriitainen
hän silti on. Sillä, jos
hän on uskonnollinen, on hän va­kuutettu,
että sielu, kun ruunfis
kuolee, menee taivaaseen, mikä
on samaa kuin Olympenin, Ely-siumin,
Arkadiemin, Hesperider-nien
puutarhat, Wal}ialian para­tiisit
eli Nirvana, kaikki olosuh­teiden
mukaan. Uskon, että hän
kykenee kertomaan, minkälainen
paikka taivaansa on. Hänellä on
kaikellaisia hämäriä kuvauksia
siitä, mutta vaikka se kuuluukin
tään uskontoonsa ilman; mi­tään
• uskoa sellaisen ipaikan ole­massaoloon,
on se kätketty' enem­män
tai vähemmän tunkeutumat-tomaan'
syvyyteen.. Lopputulos
kaikesta tästä on,. että samalla
:kun hän kutsuu sellaista oppia
kuin teosofiaa humpuukiksi, jo­hon
ei edes kannata tuhlata ajar
luksia, uskoo hän tietenkin, että"
ihmisenvysieluUa on jatko ^ ja i)i-tempi
olemassaolo kuoleman jäl­keen.
On aivan varmaa, sanoak­seni
selvemmin, että hän tuntisi
itsensä loukatuksi, jos nauraisitte
hänelle samoinkuin iian nauraa
teosofeille ja spiritisteille. Ja
• kuitenkin on hän oman itsensä
vastakohta. Ihmettelette, mitä
kaikki tämä- hulluus merkitsee.
^Mutta jos kertoisin teille kaikki
ne ihmeelliset seikat, joita olen
omilla silmilläni nähnyt Idässä
useimmissa eri paikoissa ja jotka
olen saanut ensiksi suoraan asi­allisilta,
olen vakuutettu, että pi­täisitte
minua joko noitana tahi
naurettavan ; herkkäuskoisena
mieiienä. Sanon teille, Bruce, et-;
t'ä olen todistanut asioita, jotka
näyttävät panevan kaikki tunne­tut
luonnonlait nurin. Jos joskus
olikin patuslusta mukana, olen
vakuute11 u, että useiramissa ta pa-uk.
sissa ilmiöt olivat todellisia.
.Mutta silloin saamme yhä edel­leen
kompastuskiven, mitä tar­koitetaan
käsitteellä patustus.
Mitä minä kutsun patustukseksi.
kutsuisitte, te varmaan yhdeksäs-;
sä tapauksessa kymmencsiä mus-taksi
noitumiseksi. Mutta nyt on
tarpeeksi puhuttU:! Sallikaa mi­nun
nvt todistaa, mitä tarkoi­tan."
'
Näin sanoen meni hän ruoka-,
kaapin luo jo otti esille tavalli­sen
juomalasin ja vesikannun,
jotka hän asetti vieressään ole­valle
pöydälle. Tämän. , jälkeen
istui hän jälleen .tuolilleen: sekä
kaatoi lasiin vettä ääriään myö­ten.
Seurasin tarkkaan häntä ja
ihmettelin, mitä sitten seuraisi.
"Tutkikaa lasi", sanoi hän,;
"näette sen olevan aivan täynnä
vettä. Pyydän teitä vakuuttau­tumaan
siitä."
Tutkin lasin ja huomasin sen
olevan niin täyden, että olisi ai­van
mahdotonta liikuttaa sitä i l ­man,
ettei siitä tipahtaisi mitään.
Sanoin hänelle myöskin olevani
vakuutettu^ että lasi oli täysi.
"Hyvä", sanoi h ä n , " s i l l o in
näytän Teille kokeen, mitä minä
kutsun hengeksi, aineen vasta­kohdaksi.
Tämä lasi on aivan
täysi, kuten olette nähneet. Seu­ratkaa
minun toimiani 1"
Hän otti tulitikun ja sytytti sil­lä
vahakynttilän, ja kun tämä oli
ruvenut /palamaan, piti hän kynt­tilää
veden yläpuolella siten, että
pisara vahaa putosi veteen.
" N y t " , sanoi - h ä n , " p y y d än
paikaltanne seuraamaan tarkasti
t u o ta va h a pisaraa n iin ka u a n k u n
luen kahteenkymmeneen."
Tein hänen toivomuksensa mu*
kaan, seurasin katseellani sitä
pientä palloa, joka kellui veden
pinnalla. Näin kuinka vesi hi­taasti
: Nikolan yksitoikkoisesti
laskiessa kahteenkymmeneen ale­ni
yhä alemmaksi ja alemmaksi
aina siksi kunnes lasi oli aivan
tyhjä.
Menkää katsomaan, mutta äl-sanoin
mina, "onka voi an
Teille minkäänlaista solitv^
palatafasiaan inyöhemmin."
Tutkin lasin erittäin huolelli­sesti
ja-, h uomasJn, ettei siinä, mi-,
.käli voin nälidä, ollut pisaraa­kaan
vettä.
" N i i n " , sanoi Nikola. "Olkaa
hyvä 'ja istukaa ja seuratkaa jäl­leen!"
; Tällä kertaa luki hän taka pe­rin,
ja Silläaikaa nousi vesi aina
reunaan asti, ja vahapisara kel-
,\m jälleen veden pinnalla.
. He t k i s e n \ o li m m e ru o 1 e m m at v a i -
t i. Tära ä n j äl k een ka a to i N i koi a
veden takaisin vesikannuun, o.
jensi^ lasin miiiuUc ja sanoi:
* •Tutkikaa"' se t arkkaan, mu u-ten
voitte luulla, että sen on teh­nyt
joku lon t öol a i n en t a ik a -a | )a ^
raa t teja valmista va 1 iike. Va­kuuttautukaa
tästäkin ja selittä­kää
minulle sitten salaisuus."
•Tutkin lasin mitä suurimmalla
huolella, mutta en löytänyt jäl­keä
kä ä 11 k or ja u ksis t a 4 a i ko n ei s-tosta.
'MOn voi ollenkaan ymmärtää
s i t ä"
taa
t ä ."
".Mutta kuitenkaan oUe oh^ ai­van
vakuutettu, etten ole tchnvL
t a \^ a 11 i s t a t a i k at e m |) p 11 a, se 11 a i s t r.,
jota saadaan nähdä Maskelynen
ja Devantin luona. Sallikaa im­uun
näyttää kaksi esinierkkiit li-;
sä ä, en n en k ui n 1 o [le ta n. Ka t s o -
kaa minua ^terävästi .silmiin sik;
.si, kunnes kaakeliuunin r e u m i S:
talla oleva kello, joka nyf on
k a k s iky mm en t ä kai i d e k san mi -
nuuttia yli yhdeksän, \y\h puoli."
Tein hänen toivomuksellaan mu­kaan
ja en ole • koskaan ennen
nähnyt niin johdonmukaista ja
voimaperäistä katsetta. Olnn u-sein
kuullut sanottavan, et tä se.i.s-tessä
sellaisten ihmisten katsei­den
edessä, joilla on noidan voi­maa
— myöskin muutamilla nai­silla
on sellaista voimaa — tun­tee,
olevansa ilman niskaa. Täs.--ä
tapauksessa voin ainoastaan sa­noa
tuntevani olevan ei ainoas­taan
niskattoraan,- vaan myöskin
päättömän. Nämät kaksi minuut­tia-
tuntui^ minusta niin pitkiltä
kuin kaksi tuntia; vihdoin, löi kel­lo
ja Nikola sanoi:
" Ve t ä k ä ä Y a s en p a i d a n h i h a 11 n e
vlös ja tarkastakaa käsivarttan­ne."
1 >^'&^%^
: Tottelin ja näin oman nimi­merkkini
selvästi kirjoitettuna
punaisilla pilkuilla. .Katsoessani
sitä . vaaleni pilkut vähitellen,
kunnes noin puolen minuutin
kuluttua olivat Tie kokonaan pois­sa.
: "Tätä kutsun minä noitatem-puksi;
toisin sanoen ei enemmän jensi luinullc:
eiKä vähemmän kuin hypnotis- ' '-Tarkastakaa",
Mutta i h me 11 e 1 e 11 e, mi k si
VANHA JA I^^
CUNARD L I N J A N CANADAN*
^;•...•v.;^•REITT|•:V•^/•:•••••;-^:•:
1 Yköl Vanhimpia ja Suurimpia
, ' Laivayhtiöltä.
L A I V A P I LETTEJÄ
ost&essaiuiö: haluatte kalkkein p a r.
haan valtameripalveluksen BuJku-laisillenne
ja tuttavillenne. '
O S T A k A A H E l DÄ N P l L E T T I N 8Ä
C U N A R D - L I N J A L L E .
Luonnollisesti haluatte, että suku­laisenne:
Ja tuttavanne saavat kaik*
kea; mahdollista avustusta koto­naan
ja matkalla.
O S T A K A A HEIDÄN P1LETTIN8Ä C U N A R D - L I N J A L L E.
Tietyoti haluatte saada varmuuden, että matkustajanne saapuvat pe*
riHe nopeasti. Se on mahdollista. Cunard^yhtiöllä on toimisto Suo-mesaa,
asiamies Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö. He voivat käyttää
hyväkseen usein lähteviä, nopeakulkuisia Ganadan-laivoja, Jos mat­kustavat
C U N A R D - L I N J A L L A . 85 laivaa länteen tällä purjehdus,
kaudella, itään kolme laivaa viikossa.
Meidän palvelukfiemme alkaa koh'ta kun piletti on ostettu Ja Jatkuu
siihen saakka, kun matkustaja a&tuu maihin Canadassa,
TÄMÄ TÄYDELLINEN P A L V E L U S El M A K S A S E N ENEMMÄJM.
Lähempiä tietoja antaa asiamiehemme—ERICKJ. KORTE,
Hinta korukansissa $2.00
Kolmas korjattu j'a parannettu painos.
Ohjeet rinnatusten suomen- ja englannikielellä.
Tilataan osoitteella; «r
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Out.
vetäytyi vähitellen takaisin nurk- Afr. K. Koivukoski, joka
kaan, pieneni pienenenustään ,)a'
lopuksi hävisi kokonaan. Minua
värisytti ikäänkuin - olisin herän­nyt
j)aha.sla. unesta; ja käännyin
N i k ola n - i).u o 1 en, j ok a ka t s o i n vi -
nii a p n oi oksi n m irii s tu ti e i n si lm in.
Kun olin täydellisesti toipunur,
otti: hän piiydältä albnmin ja . o-kiiä
koskeko lasiin", sanoi isän­täni.
"Mutta vakuuttautukaa
siitä, että lasi on tyhjä, .sillä aion
3
Lähtöpäivä
Heinäk. 1 Gan. Pacificin
2 Can. Pacifiein
2 Cunardin
3 Valkean Tähden
7 Can. Pacificin
7 Valkean Tähden
9 Gan. Pacificin
9 Cunardin
10 Cunardin
14 Can. Pacificin ^
15 Gan. PacifiQin
116 Can. Pacificin
17 Valkean Tähden
21 Can. Pacifiein
23 Can. Pacifipin ^
24 Valkean Tähden
28 Can. PacifieiW
29 Can. Pacificin
30 Can. Pacifiein
30 Cunardin '
, 31 Valkean Tähden
C (
. i (
li
11
4 (
Laiva
MONTNAIRN
MONTCALM
AflRANIA
CANADA
EMPRESS OF FRANCE
RJBGINA
MONTCLARE
ATHENIA
ALAUNIA
MELITA
METAGAMA
MÖNTRÖYAL
MKGÄNTIC .
EMP, OF SCOTLAND
MONTROSE >
DORIC
MINNEDOSA
MONTNAIRN
MONTCALM
AtJRANXA
CANADA
Saatavuno
17,300 tonnia
16,400 tonnia
14,000 tonnia
10,000 tonnia
18,350 tonnia
16,500 tonnia
16,400 tonnia
13,500 tonnia
14,000 tonnia
14,000 tonnia
12,400 tonnia
15,650 tonnia
15,000 tonnia
25,150 tonnia
16j400 tonnia
16,500 tonnia
14,000 tonnia
17,300 tonnia
16,400 tonnia
14,000 tonnia
10,000 tonnia
Satamasta
Quebec
Montreal
Montreal
Montreal
Quebec
Montreal
Montreal
Montreal
Montreal
Montreal
Montreal
Montreal
Montreal
Quebec
Montreal
Montreal
Montreal
Quebec
Montreal
Montreal
Montreal
Satamaan
Glasgow
Liverpool
Liverpool
Liverpool'
Southampton
Liverpool
Liverpool
Glasgow
London
Southampton
Glasgow
Liverpool
London
Southampton
Liverpool
Liverpool
Southampton
Liverpool
Glasgow
Liverpool
Liverpool
©
© • • • •
m luok. piletti
Helsinkiin
.$106.50
n06.50
$106.50
$103.50
$108.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$108.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$160.50
$103.50
Edestakainen piletti Ealifaxista ^nomeen ma^kB&a keskimäärin $180.00.
KaiktJj& yllSÄainittnihia hintoihin ön sotavero |t^.(K) 1—10 ruotiaat pääsevät puolella hintaa, ioh'»n li­sätään
sotavero $3.00» I/apset alle 1 vnoden maksavat pdetistäfin $5.50.
RautatiekyytiI*ortA|r£huriÄta Montrealiin ja ^^^Q^ on ^31.95.
kolmannen Inokan ^j^il^ti Hangosta Port Arthntiin, maksaa nykyään $143.00. Pilettejä voidaan J&hottSS 9nomeea
4oV(b a^hkötdtee. \ /
Matknsiae^anne itoo Sttomeen eU tnottaessanne omaida «ieltS Oanade^in, käS^tykiE piletdadioissa aina allekirjoit­taneen
pnoleen joko aimllisesti eli kirjeellisesti. Pilettejä myyn kaikille sunrimmdlle Ssaoille, kaikJHe laivoille ja kaikille fno
kille a#kS Canadan etii Tkdyavaltain satamista.
mm mmm nmm
niiksi.
olen nähnytiiiin paljon vaivaa.
Ensimmäisessä tapauksessa ci ve­si
hävinnyt lasi-sta, kuten luulit-,
te, va. a n o 1 i s i i n ä k u t e n ai k u j a a li­kin.
Tahdoin aivan yksinkertai­sesti
teitä uskomaan, että se ka­tosi
ja oma mielikuvituksenne
tuki tahtoani. Toinen koe oli sa­in
a 11 ain e n. T J U on n oi U S e s t i v oi d a a n
n ii mii t m oi e m m at k o k e e t li e 1 p o s 1 i:
selvittää. Jos te nyt tiitä kutsut-t
e h y p n o t i sm i k s i, \' o i t te k o s i 11 oi n
selvittää tämän kaksimielisen
termin?"
- "Kyllä, aivan helposti, tahton­ne
on vahvempi kuin minun, jota
se siis voi hallita.'*
"Tämä on kyllä yleistajuinen
selvitys, mutta tuskin oikea:Vaik-kapa
tahtoni olisikin vahvempi,
kuinka voisi olla mahdollista siir­tää
ajatuksia aivoiätani teihini"
" N i i n , .siihen en voi antaa min­käänlaista
selvitystä", vastasin
minä, "^Mutta eikö sitä yleisesti
kutsuta ajatusten siirtämiseksi
*.'Tosin kyllä — sen myönnän
mutta niniityksenne hypnotismi
on silloin,, vaikkakin luonimut-kaisempi,
yhtä suora ilmaus: M u tr
ta nyt tahdon sanoa, että molem­mat
kokeet tein:, johdatukseksi
kolmanteen, mikä vie meidät lä­hemmäksi
' sitä lopputulosta, jo-:
lion tahdon päästä. vKoettakaa
tarkasti seurata minua ja eten­kin
minun sormiani." Hän alkoi
nyt liikuttaoa sorjnea edes'takai-sin
kuvaten ilmassa kahdeksikko­ja
; senrasin .silmilläni terävästi
jokaista liikettä ja huomasin pi­an
hänen etusormensa päässä pie­nen
sinisen liekin. Noin minuu
tin kuluttua näin minä, tahi olin
näkevinäni, ohkasen pilven nou­sevan
huoneen ulommaisesta nur­kasta.
Kun sen ensiksi huoma­sin,
oli se melkein lattialla, ko­hosi
sitten muutaman jalan ja tu­li
hiljalleen huoneen läpi minua
kohti. Vähitellen kasvoi se suu­remmaksi
ja sai määrättyjä muo­toja
kunnes se vihdoin sai ihmi­sen
ääripiirteet; tämä yhtäläisyys
kasvoi nopeasti, kunnes vihdoin
voin selvästi eroittaa miehen
pään ja rtiumiin. Hän oli pitkä
ja hyvin sopusuhtainen, päätään
piti hän vähän taaksepäin, ja
hänen silmänsä kohtasivat niinua
eloisasti vaikkakin vähän pimit-tyneenä.
Jokaine^n yksityiskohta
esiintyi selvästi, vieläpä : hänen
pikkusormessaan oleva sormuskin
j ä . i ö s olisin kohdannut tämän
miehen kadulla seuraavana päi­vänä,
olisin aivan varmasti tun­tenut
hänet.
Hän näytti omituisen oranssi-värisen
niskoilta, mutta jo ainar
kin minuutin kuluttua hävisi hän
pyysi hän.
"voitteko tästä. kirjasta löytää
nä keni ä n no mieh ei i valokuva n ? "
Avasin alhumin ja käänsin no­peasti'
lehtiä siksi,-kunnes huo­masin
täydolHson kuvan siitä
näystä, jonka olin nähnyt. Var­talo,
ja: kasvot; koko asento ja^ ul-koinuoto
oliVat ])ieninimässäkin
piirteissä saniallaiset. vieläpä
huoniaamani .sormuskin oli pik-kusoriiiessa.
Olin aivan hämillä­ni.
"Mitä arvelette kokeestani?]"
kysyi .Nikola,
• ' S d oli t'i'ittäin i h m e e l l i s t ä 3:1
o m i t u i l t a " , s a n o i n minä.
" M u t t a k u i n k a s e l v i t ä t t e tä-n
i i i n . ' "
"lOn voi ollenkaan selvittää ^ i -
tä", vastasin. "Voin ainoastaan
arvata tämänkin olevan, liypno-tismia."
( J a t k . l
— Kesä alkaa olla ihandmmil-laan.
Huvimatkojen aikaon al-
Iv a n u t j a sadot ta in a u t o j a tä y n n ä
onnellisia ja iloisia 'inaallo.meni-jöitä
huristaa joka sunnuntaiaa­mu
kaupungista- johtavia teitä
varjoisten lehtojen katveeseen
tai vilpoisten järvien rantamille.
Innokkaat kalamiehet kiiruhta­vat
jo lauvantai-iltaisiji vehkei-neen
järville Vellamon väen
:)ään menoksi. Hätäkö on näi­den
kaikkien maalle mennä —
heillä-on, autot, joilla taival va­leen
katkeaa. Miksi s i n ä istuf
vapaa-aikasi pölyisessä kaupun­gissa
ja annat kesän ihanuuksi­en
-jäädii nauttimatta vain sen ta­kia,
ettei Sinulla ole autoaIHan-kiiitsellesi
halpa ja siro Ford-au­to
ja nauti perheinesi ke.sästpi
niinkuin toisetkin. Sangen hel­poilla
maksuehdoilla myy Sinull
le F o r d-a u t on, mitä mallia
tahan.sa, Mr. K. Koivukoski, 242
Pearl st., puh. 925 N, — (Hm.)
— Poikaset ampuivat leikkitx)-
verinsa. .Maanantai-iltana puoli
6 ajoissa oli. joukko poikia Peari-
.kadulla harjoittamassa maaliin-ammuntaa
salonkikiväarillä. Täl­löin
sattui niin ikävästi, että
pyss^ laukesi erään pojan sitä
käsitellessä ja kuula osui 12-vuo­tiaan
Clifford Kutchin päähän
asuu
\iorei>,e^^ä talos.^^a vei pojan au­tolla
sairaalaan, mutia siellä tä- .
ma jniolen. tunnin kuluttua kuo- ,
li. Poika, jonka kä.sissä pyssy
laukesi, on . Gumlierland-hotellin .
omiitajan T. Lapratcn 9 vuoden
vanha poika Albert.
Tiimankin järkyttävän tapauk­sen
t iil i s i .011 a • \' a n h e m m i 11 e ' v ar o i -
tuk^ena. elteisät jättäisi poikas­ten
.lialtuiin niinkäänlaisia am­puma-
aseita.
— Tuhoisan erehdyksen teki
tiistaiaamuna Mrs. F>mma Espin
nautties-^aan tervoyssuolan ase-ine.
sta . korrosivi - snblimaattia
(voimakasta myrkkyä). . I^lrs.
l-'spinin puoliso oli i)istäytymäs-.
sii ulkona, ja . iiuomasi: lakaisin
tullessaan vaimonsa olevan vuo­teella
kovissa tnskissa.' Muuta­man
. ininuutin kuluttua hän oli
kuollut. Sekä tei-vcyssuola että
inyrkky olivaf samannäkiiisissä:
pulloissa. Kuoleman syiden tut­kija
tri Laurie katkoi kuuluste­lun
tässä tapauksessa tarpeetto­maksi,
kosk.i kysymykM'ssä olr
ilmeinen erelidys. Mrs, Espin
oli 45 vuoden ikäinen.
— Suuret juhannusjuhlat i)ide-taa
M Kansallisseura '' Turist i n ' '
toimesta lauantaina, t, k. 211 p-.nä
Rientolan haalilla Nolalussa. ;
.Alillaan tulee arvokas ohjelma.
Kaupungista maapuu orkesteri,
tanssimusiikkia soittamaan. Oh­je
1 m a ns u o r i tus a 1 o t e t a a n t äsm ä 1-
leen kello f) illalla. Saapukaa
joukolla juhlimaan ^ läheltä Ja
kaukaa I
— Kansallisseura "Turistilla"
oli viime sunnuntaina ensimäi-.
nch huvimatka, joka tehtiin Mr.
K. Nikanderin farmille Intolaan.
Talonväki oli ystävällisesti luo­vuttanut
kotinsa tilavat suojat
vie|rästen vapaasti käytettäväksi.
Päivä kului hupaise.sti ohjelman-:
.snoritliksessa, leikeissä ja virri
\iokkeiden nauttimisessa iltaan
asti. Kansallisseuran puolesta
pyydetään Mr. ja :\Irs. Nikande­rille
lausua parhaat kiitokset vie-raainväraisuudesta
ja juhlijoille
varaamastaan vastaanotosta.
Petit I^arisien tietää, että riffi-en
päällikkö Abd-el-Krim, hänen
lukuisat vaimonsa ja lapsensa se­kti
mahdollisesti muutkin .suku­laisensa
karkotetaan Madagaska­rin
saarelle maanpakoon, jos
ranskalaiset ja espanjalaiset pää­sevät
• yksimielisyyteen neuvotte-jälleen
pilvien sisään; tämä pilvi ja hän jäi verissään makaamaan. | luissaan Marokon tilanteesta.