1924-08-24-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SIVU 4 CANM):ÄS'trUTISET, PORT ARTHUR, ONT., CAKADA, Torstaina, Elokuun 21, 1924 - (NUMERO 34 i 1:- 3 CANADAN UUTISET •uomalainen saDomalehtl Ganadassa; ilmestyyi Jokaisena Torstaina. Kustantaja \ The Canada News Publishing Co. TILAUSHINNAT: Canadaan: $2.50 koko TUO^Rlta. 11.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu-iiaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta. . Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $S.BO iic^o vuodelta Ja $2.00 puolelta vuotista. ILMOITUSHINNAT.' 60 s e n t t i ä palstatUumalta kerran Ju« laistuna. Pitempiaikaisille Umoltuksi. le- l^ohiimillnen alennus. Halutaantle^ to- Ja nimenmuuttoilmotukset 75 senttiä kcrtfi, $2.00 kolme kertaa. Nalma-ilmoitukset $2.00 kerta,: ^i$3.09 kolme Ker»°.:i. A^^oliitto- Ja fclhlaus-ilmol-viiTfset 60c pnlstatuumalta. Kuolouil-moitukset $2.50, muistovärssyllä $3.00. gyntymäflmoitukset $1.50. Avioeroll-tnoitnkset $2.00. Pövtäklrjat, tlliselvlty|kset. Serfty». hi<^ttelot. luenVo-ilmoItukVet |y. m. 30 Boitilä tuumalta. Untisten Joukkoon aijotulsta Ilmol-tviks1? ta peritään 15 f s e n t t i ä riviltä. Pionimmänkin Ilmoituksen fhinta on 50 5on(t. Postissa tulevia Ilmoituksia el hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Pniiittlset Ilmoitukset $1.00 . tau- Bialta.- •. . ' \ M i k k i liikkeelle aIJotut kirjeet, ti- 'jiiiksot Ja rahat ovat lähetettävät •)solt'oella: | CANADAN UUTISET, or» Arthur, OnL, Canada päätelmät ovat epäjohdonumfeai-sia ,ia vääriä. Ällös siis milloinkaan -p mistään määrätyistä menettelytavoista pessimistisellä tiiiilella ollessasi. Synkkä mieli pi näe selvästi. Uskolla on tarkempi näkö kuin epäilyksellä. • Poivoliikkims on lyhdynkantaja, joka näyttää tiirvaisan tien, tien jota epätoivon on niali.doton löytää. Puolet va.stuksista tässä m a a i l massa ovat kokonaan sulaa kiivit t el n a. Mi k ä ä n ei oi e a ivan ni i n ipahaa, kuin toivottonuins sen värittää. Huono onni johtuu usein l;uonosti jtoimivafita maksasta. tosin'näitäkin myrkyllisiä 'kynä-sankareita elättää, -—vaan on kuitenliin ainoastaan Suomi. Toteutunut ennustus. Ruotsi ja olympialaiset kisat. ''Dagens Nyheter'*^ on tehnyt Canadan Uutisista lainattaessa on 'Sr^ri,. rtinlttava. Osotjorauutoksesta tulee Ilmoittaa UMinoTi konttoriin sekä .vanha että uusi osolto. ' CANADAN UUTISET (The Canada News) t"lin Finnish New8paper in;Cana:d&. PiiIiLished every Thursday by T «T* Gansda News Publishing Co. E r i c k J . Korte, Manager. • Lauri Maunu, Editori D n i l v N'ews Bldg:., Port Arthur, Ont, CANADAN UUTISET Is \vnIcomed and read in every Finnish "lomn in rhe Dominion. It is the only MrtM-f. advertising medium for those p-nniifacturers and merchants who T\ .sh to ci-eate and build a profitable nu'} permanent demand for thelr prod- 'u-tF and merchandise byUhe large and evor .J:rowIng Finnish population lesid- 'n.tr in Canada. ^ Place your trial ad-' vertfs?.-nent and get results. AdTertisinjr ratps 50c per incli. r Poiltical advs. $1;00 per InctL Aövertisementa must reäch our of- •i'\(^>: Wednesdav noon tc appear on Tj;')f.cday'8 issue. , r;i'b.s<M-]ption price in Canada $215© p. r vpar, United lStates and.other ?oMnl,rieR $3:50 per jsftar in adva'iice, laajan kiertokyselyn (Uympia]aJt>- ten kisojen tulevai.suudosta ja kääntynyt siinä tarkoituksessa monien urheilijoiden ja urheiluasi n n t u n t ij oi d en p u ole en. Va st a - uksista ilnienoe. -että ruotsalaisten mielipiteet ovat.: jo osittain i y r k äst iki n oi y mp i a 1 a is i a v a s-taan. AktiiviKten lu-heilijain l^^ric lifMnminrrin, ja K . Kuller-btrandin lausunnot kumpikin .I>uoItavat kisoja, Lemming sano-efa .että '^kisat ovat urheiHjain kaipiuin päämäärä." Kuller-strand taasen vaatii kaikkia n'itä-kilpailuja poistettaviksi, joissa ci voitt ajaa niäärää kello ja m 1 tta- TKiuha Harald Julin, Tukholman kili>auiiitiseuran puheenjohtaja sanoo, että "olymjiialaibet kisat ovat tehneet tehtäväuhä, joten nc voidaan: poistaa koska tahansa," Kisojen aate syntyi siitä, e t t ä u r - heiluaato saataisiin leviämään k aut t a n\ a a i 1 m a vi ; Ny t • k i s a t o v a t sen - j o ()1 o a i k a n a a n t eh n e et. S i - läpaitsi ne maksavat siuiria summia, tuknat kalliiksi «^ekä järjeH^ tavalle, että osaaottaville maille. 'Tukkukauppias ja tunettu urhei-hm'' harrastaja Tlrieh SalehoW lau^'uu m. m. seuraavaa: *''On'su-r. ntered as second class mall nriat- Dee. 1, 1915, at the Post Office,at: ^ort Arthur, Ontario, Canada.. THE AJM OF THE CANADAN UUTISET. To help preserve the Ideals 'ärid >-creQ traditlons of this, our sadopted o u n r i y . the Dominion of Canada: To -bserve.its iaws an|i Insplre «ther» to ^spect.' and obey them: Tö' strlve irr-^-Mngly to qulcker the publlc'8 i r n s e of C i v i c duty: In ali wäys to ald in rr.akingthls country greater and better than we found it. ' Mikä; osuus, juutalaisilla on ollut Venäjän vallankumouksen valmistuksessa j a toimeenpanossa sekä .$en jä 11 een seuranneessa l)ol-shevismissa. alkaa vä'hitellen käydä selväksi. Tuo seemiläinen kansa on näkymättömänä voimana ollut ohjaamassa asioita lopullista! ratkaisua kohti ja, on nyt, k 11 n ra t k a isu vi i m ei n o n t a p a h t u - nut, näkyvänä voimana kaikkea j oli ta ra assa. Venä j ä j a sen bol-slievismi on yksi todistus juutalaisuuden, koko maailmaa syleilevästä v.altaunelmasta, 1 joka suurelta osalta jo on todellisuutta. Mutta 1 juutalaisuuden valtikan alla ei ole ainoastaan A^ienäjä. Monet, muutkin maat. kuten .TJn-kari. Puola, Liettua, enempää mainitsemattai luiokaavat seemi- Iäisen \' a 11 o i tt a j a i lv c en alla. S a k - saa eivät monetkaan ole pitäneet siinä määrin juutalaisuuden orjuuttamana kuin se itse asiassa On. Missä m ä ä r i n jiuitalaisuus on saavuttanut sanan^~al^:ia Sak-sa. ssa käynee selville seuraavasta. S a k sa .s« a o n ä s k ett äin k i i n n i tetty iiuomiota eriiäseen vanhaan ennustukseen. V. IS-M) ilmestyi siellä eräs juutajais-kysymystä. käsittelevä kirja, jossa niin loistavalla Itävällä esiteltiin: Saksan juutalaiskysymystä, että Wi]lielm Marr sanoi kirjaa "juutalaisvastaisen lieron tiinnuskirjaksi, tyylin ia sisällcin mestariteokseksi.' •Kirja. J0|ta tiissä tarkoitetaan, oli ilmoitettu jonkin Naudhin kirjoittamaksi, mutta .se oli valeni- 111 i, j o n k a omi s t a j a k ä t k e y t y i s a - lai^eräisyyden \erhoon. Kun kirjasia V. 1890 otettiin 12 painos ja rylidyttiin ottamaan selkoa seu oikeasta ; tekigästä^, ilmoittautui eräs kirjailija Johannes Nord-lussaan suuri osa maata, minkä kautta he ovat kaivaneet maaperää aristokratian alta. Sotalaitos on saatava epäilyksen alaiseksi. Kansa on pidettävä ainaisen levottomuuden tilassa: ja siten valmistettava maaperää vallankumouksille, jotka aina lisäävät'juutalaisten omaisuutta. Väkijuomien, öljyUj villan, nahan ja viljan kauppa on saatava juutalaisten käsiin j a pyrkimyksissään valla-. ta tuoinarin- ja lainsäiltäjien sekä parlamentti paikat, jiiutalais(;t ovat onnistuneet erinomaisen hyvin. Tieteellekin lie ova.t antaneet leimansa, eikä liene .stmrta vir-h e 11 ä 1 a sk- el m issa, j o i ta muut a m i a: vuosia sitlen tehtiin, nimittäin että V. 1910 oli Saksan ;-l,14() y l i opiston opettajasta 529 juutalaista, siis noin 17 profi. Filosofia ja lääketiede ovat myöskin suureksi osaksi juutalaisten käsissä. Lääkärin on. helppo.määrätä erämäs-tä tai kuolemasta ja filosofia on a j a 11 e 1 e m is(Ui terii vä. a se. 11 i ori viroissa ovat juutalaiset kiivenneet korkealle,: ja- esim. AV oi s uu ri k o n ser 11 i to i i ui st o . B eri i n i ssa j a E u 1 n 1) u r p i n T^ei p z i g i ss ä o va t juutalaisia liikeyrityksiä. Luonnollisesti juu ta la iset o va t myös-: kiu'^: älynneet 'hankkia.itselleen. m» h ta via: sa nomalehfiä ta rkoi t us-periään palvelemaan. AVilhelm II turhamainen 1 u<'- ne .edisti juutalasiten valtaan iniäsyä Saksassa. Juutahiisot ostivat : i tsel leen 1 o i st a v im ma t ra t-suhevoset, iiienoimmat autot ja he osasi va t ni aa la ta keisa rin «ilf niiiMi eteen mitä houkuttele vimma n k u van Sa ksa n ka u pan m a a - ilmanvalloituksesta.. Pian olivat sellaiset miehet kuin Ha painin j oh f a j a . Bal iin, sä h k ö mi es K at h e-^ iiau. hiili keinot teli ja Kriedlander tus^- e t t ä juutalaiset - kerran pitävät : valtikkaa Saksassa, näyttää suurelta osalta toteutuneelta. SaSIALIDEMOKRAATTISBN PUOLUEEN 25-VTJOTISEN VAIKUTUKSEN JOHDOSTA. V. k. 20 päivän seudussa vietti Suomen Sosialidemokraattinen puoluO: 25Aqiotisjuhliaan. Silloin näet, tuli kuluneeksi 25 vuotta s o s i a l i de m o k ra a 11 i s e n i yö \^ ä e n - puolueeU: perustamisesta Suomeen. Sosialismi valtiollisena liikkeenä tu li m a ai i a m me . si i s yi 11 a i k a a va lian ka a p pa u ksell i sen sun rv enä - Iäisyyden kera. Elätti Kurikan lu^ngessä, omituisia .suuntiaan et-s i V ä ^ •' • Ty ö mi es "-1 e h t i, : t a V o i 11 e 1 IT kin alussa tuon liikkeen kanssa yhteisymmärrystii.. Jolitoon as tui kuitenkin kohta, kun työväen iniolue pernstettiin. uusia miehiä joiden - i sä 11 ma alli s uu s t a j ui 11 a . o selvem|)i; Puolue .asettui perus tuslaillisen rintaman kera \ r n ä läistyttämistä vastaan taistelu kannalle. Tällä kannanotolla o-- likin periistuslakitaistelussa ratkaiseva merkitys, sillä .sitä tietä saatiin {»arliain osa työväkeä mnodostanman itselleen, isän-ui a alli n en k a n ta. . Siitä huolimatta vaikutti varsinkin maatyöväen torpparien ja: tilattomien kesknudessri etelii-: Suomessa, Hämeessä ja .Satakvin-: nassa sosialismin vanavede^sä kuHveva: IjobrikoffHaisen maareformin tnivo. Sen vaikutus ])yr.- ki jo verrattain aikaisin:, tunkeu-, -1 lim a an .suosia li d e mok ra a 11 is li n k i n p i i r e i h i n, a i h e u 11 a en i 1 m i i)i t ii,. .j o t - ^^a olivat sangen surettavia.. nan liajotusasiassa . tervetulleena aiheena sosialidemokraa teille luo- >ua hallituksesta. Ja he tekivät sen . n i i n ' epäparlamenttaarisella avalla, - että jättivät paikkansa odottamatta e t t ä heidän sijalleen olibi nimitetty hallitukseen uusia jäseniä! Kun puolue sittemmin syksyllä Aärsi suuren vaalitappion kamppaili se aluksi parlamenltarismin ja ''suoran toiminnan" käyt antotapojen välillä. Vihdoin jälkimäinen menttelytapa voitti. i\Inu-tamain joiitajain vastustaessa, i i - s e i m i) a i n r i e 111 ä es s ä n i:i i k a a n, vy h-dyttiin ryssien kanssa liittoutii-^ neina. taisteluun oman maansa va|)autusta vastaan. Se. oli niin I lä i) (.' ä 1 li n n, n i i n. ^ k 1111111 u r i v ^ t a i - nen- ja-musta teko, etta piimiie. jonka edellisaikainen toiminta o- 'i syyllin<ui tätä edellyttiivään joukkojen • . jä 'kansan: kasvat ukseen, ei voi sit?i saada anteeksi is ä i im nan li i s t o r i n n t u o m a r i 1 la en iienkiiin pnoliie . puolueena sen tunnustaa ja i)Uolueena m\(iskin katuu Sittemmin on sosialidemkoraat-tinen puolue .kilpaillut kommunismin, kanssa, tuhlaten paljon vojini.i y)'ilyksiin ihtiia kommu-n i s.m i i n. n ä h d e n k a 1 ui e 11 a tuoli 1 la., Sen oJicssa on jiuolue edelleen: j a 11\ a n n t i sä n m a a 111 s 111! s - j a k an -, ,sa 11 i suu S'ky'sy my k si i n .• ji ii 11 d lui K' a k simi(>lisyyden epäiiiääriilstä poli-t i i k k aa, o so i t ta en k u i te n k i n ! 11 in •; ma 11 av ia. trii vo muksia pai-e m paa n piiin Edelleen ovat sosialidenK)/ k ra alit pysytelleet my ()ski n li;n Hitusta vastusla\assu (»pp()sih((^sfiv . j o ka osa 11 aji 11. on •, e ] )a i n a a ra i s t y 11 ä-nyt ja :heikontanut puolueen p6- Ny&yineD kurssimme rahaläb» • tyksiUe SUOMEEN Pos,tm kautta ja sähköteitse on Myös myömme pankki-(Moituk sia (shekkejä), markoissa yllä m ainit. kurssin j aikeen ja e."! koi sia, kolmen prosentin korkoa v>> täviä matkiisiajieu shekkejä lareissä, jotka Suomessa lunaj >- taan siellä I voimassa-olevan do^^»- rin kurssin jälkeen. Läh e tyskulu t ra h alä he t y ks i lU postia kautta on 15c. summill#» alle $20.00; sitä suuremmilta surmilta mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut gähkoteitse $3.56 khikilta summilta. OB Kun -routavuodet : päättyivät Kuld, puuvillakuningas James Si- huurlakkoon, eli Suomi suuren ruirsta, että maassamme Antver- i^-j,^ini tekijäksi. Verratain ke^- Ui s. -; .Aika on .fiinoastaan käytävä .\den suureen asumukseen. liikkaaksi leeskentelemiuen .1: i i j u i . iiiuiilamat: iiinnset ikövjiänä. — Kunnon jnies on hyväntah-to- M-mpi \ihollibelleen. kuin kurin i " ' n )a huono \stävälleen. , — Y^si liyjuyiiy elossa olevalla m arvokkaampi kymmentä K u o I I . M d l e , ^ L odalettua kyyntdtä. penin ja,nyt Parisin, kisojen jäl- ^ieen niin moni ääni ön esiintynyt kisoja ja johtajia \astaan, ja 4^t.tä me llä ajatellaan kisojen lopettamiset — vakavasti." ^fenestyksemme jälkeen v. 1912 oli toinen äiini: kellossa. Silloin muodostettiin maa kuntayhdistyksiä,- joiden ainoana tehtävänä oli tur^ata Ruotsin tuleNa osan-, otto kihoihin. Minä luulen, että jos menestyksemme Parisissa olisi ollut suuri, niin kovin pian olisivat äänet kisojen olema.ssaoloa vastaan vaimenneet ja monet liioitellut kertoiiiukset siitä, kuinka kilteillä i-uotsalaisilla oli epäon-n ea j a h ei 11 e t e 11 ti i n v ii är y y 11 ä, olisivat olleet hnomattavasti harvalukuisemmat. Samoin me olisimme säästyneet näkemästä, ku-nka eräs Ruotsin huomattavampia 11 r h e ilu j oh ta j i a syyttä ä a-voimesti naapurikansan edustajia ammattilaisuudesta sentakia että he—mirabile dietu—ovat käyttä-t ä n e e t s a m iui h a r j oit us m e ne t e 1- - Sananlasku, kukaan ei t i e d ä , mää — leiriharjoitusta — kuin 111 - l i i i ) hän pystyy, ennenkuin. on I I n o t t a n u t , ansaitsisi tulla c-nrinmän muistetuksi. . <^^ikea koliteliaisuus on täy-de! I,^"utä vapautta'. Pohjimma'- i . ' M i i SI. on .samallaisen kohtelun • ' - Ih' antamista, kuin mistä it.se p.!da:n:rme. • • : — 1 ..s k' on t o ; ei" o p eta mei tä ra - k'vtain,ian ja edistämään lähi-ma s-Mlme vikoja, mutta se opet-ta ! eitä rakastamaan lähim-i>'. V''äuimc heidän vioistaan huolin-. Ita ja tekemään kaikkemme lie fljn parhaakseen. Sanomalehdissä kerrottiin joku aik'a sitte; miten viranomai-set eräällä paikkakunnalla löysi^ \r't \'Inapulloilla t ä y l l y n ruumis-ai- kun. Se ei kuitenkaan oHut e n s 11) n n ä i n en ru u mi sa r kku m inkä A 1*11,- on täyttänyt. 1 7 ^ Ihminen ei ole vanha niin-k- iuan kuin hän A^ästaanottaa uutta valoa, oppii uusista kokein uksista, pystyy ajatuksiin, jotka eviät milloinkaan ennen ole tulleet hänen mieleensä ja avaa ,nviel(Misä ikkunat aamua tervehtimään. ^' * — ^j^^Iurhe on ennakkoluuloinen tuomari ja langettaa nurjan tuo- Se muodostaa pä^telraän-s .sallra-an toivon luottamia todis- ^rluHia • ja siitä' johtuu että sen me itse v. 1912. Älkäämme näinä päivinä, tuo-mitessamme kisoja sentakia rUä palkintonitpe olivat niin vähäiset ja kateudesta voittajia kohtaan, a n tako m a ai 1 ma He t odist usta sii-tä, ^ että ine olemme myös sei laisi a, j oit a englant ilainen kutsu 11 '•bad losers." .Jotkut Suomen ruotsinkieliset: lehdet eivät ole malttaneet olla ilmaisematta, että Suomen voit^ toja Pariisissa ei kannattaisi kovin riemuiten juhlia. Niin ovat tehneet ra. m. Tammarfors Afton-blad, Österbottnngen ja Vasabla-det. Toiset, kuten huomataksem-me Hufvudstadsbladet ja Vasa Posten, ovat vilpittömästi iloiur n c t , muiden suomalaisten mukana. Edellämainittujen kaltaiset lehdet -arvelevat, että ureilukun-to ja lihaskehitys ei ole kulttuuria, ja.että sen juhliminen on — punakaartilaisuutta! Sen .sijaan että nyt juhlimme, pitäisi meidän vain pysähtyä, ajattelemaan kuinka takapajulla olemme kulttuurissa. Tämän < johdosta lau.suu erään A^aasan lehden .petiittikir joitta ja: —- Jaa,^jaa! Mutta mikä mahtava rintojen rÖyhistys sillä tali.ol^ la olisikaan ollut, flos Ruotsi olisi noussut sellaiseksi voittajaksi kuin nyt Suomi? Silloin olisi sanottu .'katsokaa, mikä kulttuurin korkeus on germaaneissa ja viikingeissä! Mutta nythän näytti, kulttuuriaan vain Stiomi, ^joka kinkertaiinen : Nordmann . ei .kvi'r tenkaan ollut yksin tehnyt siMiv vaan se oli kolmiyhteinen tuote. Xodmann oli kirjoittanut ensin luonnontieteellisen nietoodin mukaan, jonkinlaisen rungon, .senaikainen preussilainen liallintoneu-vos K. AVagener käsitellyt kysymystä poliittiselta ja valtio-ioik-^- udellisvUa kannalta ja kuuluisa std-stisti I^othar Biudier tyyliHi-sesti muovaillut koko teoksen painaen isiihen oman kynänsä loistavan jäljen, • Niinkuin tiedetään vastjusti Jii.smarck Preussin va11iopäivi 11ä v. 1847 juuta 1 aisten päästämistä valtion virkoiliin, vaikka turhaan. Suuren ^-aitioin iehen juuta 1 aisviha oli perus-teltu ja vilpitön. Aluutamalla taholla väitetään, että juuri Bis- 111 a re k oli i an ta im t Nod r ma n n i Ile 1 e h t ä \' ä k si \ pu 11 e en a la i sen k i r j a n kirjoittamisen. >3oka tapauksessa hän p i t i sitä niin suuressa arvossa, ettäi hän kuljetti sitä mukanaan yksinpä • inatkoillaankin. Kirjan tarkoituksena oli osoittaa j uu tala isva'a ran todellinen laa tu ja seuraukset. Kirjassa lausuttiin ennustus, joka .50 vuoden kuluttua on käynyt toteen. ,: Aika, jota .kirja ennusti, on tullut pikemmin • kuin luultiinkaan.: Juutalaiset ovat käyttäneet hyvin 1, aikaa He olivat jo maailmansodan 'syttyessä: Saksassakin tuomareina, ministereinä, lainlaatijoina, /k.'rikellaisina viiv kamieliinä, I upseereina j.n.e. ja o V a t s aa n e et a i k a a n la ke i a j o t k a avaavat ovet kaikellaiseile hnij.')- nkselle ja oh jaavat rahan heidän käsiinsä. He ovat kiihoittaneet esiin 'kulttuuritaistelun".r He pyrkivät kirkon ja valtion täy-delli. sein eroittamiseen toise.staan noetkin. mon -ja rpari tusinaa muita ralia-ja pörssimiehiä, kietoneet keisarin verkkoonsa ja heistii' tuH hänen uskottuja neuvonantajia an. Vanha saksalainen aristokratia koetti kilpailla, mutta sillä ei ol- Tut rallaa. 'Muul'dmat rehelliset miehet uskalsivat selittaa. keisa- :rille. mihin hän oli[joutunut,:mut-ta sai va t pa 1 ka kseen Icelsa ril 1 ise n epäsuosion. KuuInisa' lioA^iasi.ain tuntija, hallintoneuvos l\ud. Martin kirjoitti v. 1910 kirjassaan "Deut-sehe Maehthaber" : "Hallin on neuvoineen keisarin kay-t ett il vissä aina kun hä neJ t ä halutaan ne n v o j a s: sä - t a i u Ik <) p o 1 i - tiikan alalta, laivastoa.siassa tai jonkin niinisteri()aikan.. täyt tänii-hcs^ ä. Mutta taitavana lukemie-h e n il B a 11 i n c) s a a a s (U t a a ne u \ () n-sa yhtevteen keisarin tarpeiden k' an s s a . " B y 1 o A\' j a li u e a n u t •: t ii n-sivat erinomaisesti Wilhelm II :n luonteen, mutta heillii ei ollut häneen sitä vaikutusvaltaa, mikä tuolla pienellä hampurilaisella juutalaisella. V. 1901 sanoi kei-sari Ba 1 Iinille: '' Jospa te oi isitte min u! 1 a mi n i s t eri nä, ni i n m in ulia olis kerrankn soi)iva mies.*' Tä-hän va.stasi juutalainen tyyne.sti: " T e i d ä n m a j e s t e e t t i n n e iinolitaay että minä olen juutalainen, enkii siitä syystä voi ottaa vastaan sel-l a i s ta 1) a i k ka a.." YI e m {) ä nii mainitussa kirjassa, kerrotaan edelleen, että kun Katlienau osti itselleen Frejenwalden kunink. linnan, teki hän sen sillä ehdolla, että sen nimi vasttdeskin .sai olla :Frejen- \valden'kunink. linna. Balliniii ja Hollmannin -A-älityksellä voi Ratheau joka päivä olle puhelimitse olla yhteydessä keisarin kanssa.: Hänen ei tarvinnut kääntyä Rheinbabenin, Tripitzin y.m. s. puoleen. Emil Rathenann luona kävivät kaikki mnisterit ja valtiosihteerit, ei ainoastaan virassa olevat, vaan jo eron saa-ja heille, on etua uskonnottomasta kansanopetnksesta.Voidaan tosin sanoa^ että | olemassaolon taistor lussa pääsee i paras rotu voittajaksi. Alutta se ei koske juutalaisia j.joiden voima on erääs.sä virheessä. Itseään varten he eivät tekisi mitään, mutta menestyäkseen vieraan kansan keskuudessa- heillä j riittää tarmoa. Ei niin, että lie jtoimisivat kokonaan kunniantuntoa vailla, vaan niin, että heiltä saimoin kuin kaikilta seemiläisiltä [puuttuu germaaninen kunniankäsite. Saksalainen rakentaa kaikki luonteelle, juutalainen .edulle.I 1900 vuotta ovat juutalaiset käyneet taistelua ma-iln^^ n ; herruudesta ja päässeet sangen lähelle' päämaaliaaja.) Saksan oloista puhuen heillä,-on hal- :^:'^::i^^';:::vU;r^;;w^f::(!:::>0^^ Juutalaiset lähtevät raamatun sanoista: Sinun: tulee tuhota kaikki kansat, jotka minä annan sinun käteesi. Juutalaiskysym;^'s oi^kansäkunnan ja yksityisen e-lämälle, mitä tärkein tulevaisuti-den kysymys. Suuri osa maailman sanomalehdistöä on juutalaisten hallussa. Rotschildit ovat juutalaisia,' ministerit ovat juutalaisia ja vapaamuurariliikkeen näkymättömät langat johtavat mahtaviin juutalaisiin suurmes-tareihin,; jotka yhtenä renkaana pitävät hallussaan maailmanvaltaa. Venäjän vallankumous oli juutalaisten taitavasti järjestämä ja edelleen-ke/hittämä. Saksan .vallankumousten järjestäjinä ja voiton i>erijöinä ovat niinikj^än olleet juutalaiset. Vanha enuus- \ ai)aushetkeiisä. Porxarit ja sosialidemokraatit tunsivat yhdessä, ja toteuttivat yhdessä suurlakon tarkoituksen. Sosialidemokraatit ()\at jiyrkineet omistamaan itselleen, kaiken kunnian, siitä, että Suomi silloin ^ai yksikaiiiarisen eduskunnan, sekä yleisen ylitä-ed 11 s k 11 n na n, s e 1% ä. y 1 e i s c> n ja. y 111.; i - 1 ä ise n ii ä n i o i k e u d e n. Ta i u '{\ \ ii i t e on kritenkin .kokonaan väärii. Aleehelinin .hallitus antoi perus-tu. slakjkomitealle ohjeet laatia ehdotus yleisen ja ylitäläisen ääj> jiioikeuden i)erusteelle. Peru.stus-laki komiteassa oli 1^' iäsent.i:, ;i oista va i n ' snsiali d cm o k raa 11 i a, ja siinä valmistettiin ehdotukset \ alli o p ii i v ii j ä r j esty k se k si • j a. v a a ^ Iliaiksi Hallitus antoi esityksensä melkein, kokonaan 'komitean mietinnön mukaisena ja Säädyt hyväksyivät ne. Yleinen äänioikeus ja yksikamariiien• eduskunta : oi i s ii s k a n sai 1 i st a h d (> n t ii 1 o s, Vaikkakin siis sosialistit sittemmin piirittivät Säätytaloa, vaati-, en valtio{)äiväjärjestyksen ja V a a 1 i l a i n IIA^ \' ä'k sy m i s lii t ä n i ii mi e - lenosoitus tuskin asiallisesti auttoi lakien hyväksymistä, koska ne oli.si muutenkin hyväksytty. '• Heti ensi vaaleissa saivat sosialidemokraatit odottamattoman suuren iiänimäärän, joka vähitel- Ien kasvoi, kunnes lO-vuotiscn vaalikilpailun kautta saivat lO"-! edustajaa, siis ehdottoman enemmistön. Tuo aika sosialideiiiu-kraateille olikin riemukulkua. Hu o 1 e t o nn a k a i k e s t a e d s va s t u u s - ta, saatiin kaikki voimat koota vain agitatioon. Tästä johtui puolueelle kuitenkin .se heikonra-va vaara, että joukkojen toivecr siitä, mitä sitten tapahtuisi, kun puolue pääsisi voittooUj kasvoivat mielikuvitnksellisik.si, joiden muodostumisella ei - ollut mitään rajoja. Niinpä kävikin, että Venäjän vallanknmouksen tapahduttua, sosialistit joutuvat parlamentti-enemmistönsä nojalla hallitukseen, vieläpä johtavan asemaan. Kokeilu päättyi kuitenkin sangen lyhyeen Sosialistiset valitsijat o-likasvatettu: siihen uskoon, että valta sosialisteille tulee vallankumouksen' kautta. Alutta nyt "herrat" aikoivat sen vallan ottaa Vain parlamentaarista tietä, veljieilemällä .porvarien kanssa! Vall^ankumousunelmat johtivat tyytymättömät Satakunnan maa-talouslakkoihin — joita vas-j taan heikko hallitus ei osannut sanoa edes kovaa sanaa, elä-lessä tulivat voimellakat .Turussa ja Helsingissä. Sosialistien asema hallituksessa kävi ensi vii-koista alkaen sangen horjuvaksi. Loimulta tuli- ristiriita eduskun-litiikkaa, e(]istaeu jat:ku\aa -kas vatusta siihen .siuiiitaan; että kun talle i.)Uolueelle taas joskus tulee. hallilusedesx astuu, sen takana o-levat joukot -.ovat siiniimaänn 1 )oIs he\-1 st 11 n ee t, e t 1 i " n 1111e11. to veita: voi • mikään hallit us tyydyttää. Susia 11(1 emokraallisen puolueen .2ö-vu()tinen liiaalalouspolitiikka on OIIHI l u k e M i a t t o m i e n suunt.i- \ a i h d o s t e i i alainen. Siiureen vaikutusvaltaansa, nähdtui . onkin l)Uohn'en otteet nTiis^-a asioissa \ - leensä epäonnistuneet, monista, epäilemättä .vil[)ittönMstä otteista ja y r i t y k s i s t ä huoliiuatta. Puo-liieeii -aktiivinen- työ on kohdistunut pääasiassa t(>ollisiius- ja kau-pVvn k i ty ii v ä en .< )1 oi (.' n • pa ra n t ami s-yrityksiin ja jarjest()työhöii. • Alulta epäonnistumiset ja vaili-lehnaisuus ()\aj tn\( i s k i n simrek-si Osaksi j(dituneet so-<ialistisist,i teorioista. Näiden k'äytäntööii soveMutlaminen, varsinkin taloud e l l i s e s t i niin \ällän keliittynees-sii maassa kuin Suomi, ei ole ollut eikä tule olemaan mahdolli- Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoisesti pyydetÄ.- Osoittakaa lähetyksenne va»- taanottajan ja lähettäjän osoi» teellä varustettuna osoitteelle : Foreign Department First National Bank HANCOCK :: MICH —Perustettu v. 1874.— Varat yli $3,000,000.00. Eirjoittakaa^|uomeksi; meillä on kuusi fiuomalaista liikkeessäm-iien . Vasta sitten, kun sosialide-mokraaltinen puolue : omistaa kans.illiset p(UMriatte(>t, antautuu voima suli te i t te nsa. ni u ka an ' y li-t el s työ 11 (Vu • .n 1 u i d e n • p u oi u e id (' n kanssa jaottaa Miiali.dollisuudet .la 'kotiina.au eri-koisoiot huomioon v;i a ti tn u ksia telidi.'ssään, v<i^t a sit-: ten aIkaa, • si)Sialidemokratlakm t e 11 ok k as 11 vai k 111 tii a i s a n in aa n , e-^ dist v.stvohön. — Ilkka. ve- Miirhaaja vapautettiin. Cebnlon, (ia. — T). (i. Leaeh, joka äskettiin ampui kuoliaaksi vainionsa ja t aman ra kasi olijan John .M(;)ore-n|!miseii miehen, tosi n, k. k i im • ja \aksi imirliasyytokseNta. Tuomari ja lautakunta .olivat sitä : mieltä että miehellä on oikeus puolus taa k o t i n s a ja jierlieensä pyhyyttä ja kunniaa. ' Ijii"joittamattomaan la-. määrättiin vapautctta-m ^ ^ : Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa. MahdoIHsinänan pikainen; toiminta. "a I II Av i lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor keimman kurssin rahalähertyksistä. ^ irURSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN MA£,KKAA CANADAN DOLLARISTA. Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta, jos säh-kösanonialähetystä ei erikoisesti vaadita. Säiikötys-maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetyskulujen lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c summillö $40.00 asti, 50c feummille $50.00 aati, 75c. summille $100.00 asti: Jokaiselta fieu;»^&ivalta sadalta 25c. Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille. Laneitaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy viii tarkasti m PORT' ARTHUR, ONT. tai: 518 St. Catharine. St., West, Montreal, Que. S S ii. ii iii li. 4. '•,0^tWiv'C-U(^V.'' ^Yl'
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, August 24, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1924-08-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada240824 |
Description
Title | 1924-08-24-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SIVU 4 CANM):ÄS'trUTISET, PORT ARTHUR, ONT., CAKADA, Torstaina, Elokuun 21, 1924 - (NUMERO 34
i
1:-
3
CANADAN UUTISET
•uomalainen saDomalehtl Ganadassa;
ilmestyyi Jokaisena Torstaina.
Kustantaja \
The Canada News Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko TUO^Rlta.
11.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu-iiaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta. .
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $S.BO
iic^o vuodelta Ja $2.00 puolelta vuotista.
ILMOITUSHINNAT.'
60 s e n t t i ä palstatUumalta kerran Ju«
laistuna. Pitempiaikaisille Umoltuksi.
le- l^ohiimillnen alennus. Halutaantle^
to- Ja nimenmuuttoilmotukset 75 senttiä
kcrtfi, $2.00 kolme kertaa. Nalma-ilmoitukset
$2.00 kerta,: ^i$3.09 kolme
Ker»°.:i. A^^oliitto- Ja fclhlaus-ilmol-viiTfset
60c pnlstatuumalta. Kuolouil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
gyntymäflmoitukset $1.50. Avioeroll-tnoitnkset
$2.00.
Pövtäklrjat, tlliselvlty|kset. Serfty».
hi<^ttelot. luenVo-ilmoItukVet |y. m. 30
Boitilä tuumalta.
Untisten Joukkoon aijotulsta Ilmol-tviks1?
ta peritään 15 f s e n t t i ä riviltä.
Pionimmänkin Ilmoituksen fhinta on
50 5on(t. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Pniiittlset Ilmoitukset $1.00 . tau-
Bialta.- •. .
' \ M i k k i liikkeelle aIJotut kirjeet, ti-
'jiiiksot Ja rahat ovat lähetettävät
•)solt'oella: |
CANADAN UUTISET,
or» Arthur, OnL, Canada
päätelmät ovat epäjohdonumfeai-sia
,ia vääriä. Ällös siis milloinkaan
-p mistään määrätyistä
menettelytavoista pessimistisellä
tiiiilella ollessasi. Synkkä mieli
pi näe selvästi. Uskolla on tarkempi
näkö kuin epäilyksellä.
• Poivoliikkims on lyhdynkantaja,
joka näyttää tiirvaisan tien, tien
jota epätoivon on niali.doton
löytää.
Puolet va.stuksista tässä m a a i l massa
ovat kokonaan sulaa kiivit
t el n a. Mi k ä ä n ei oi e a ivan ni i n
ipahaa, kuin toivottonuins sen värittää.
Huono onni johtuu usein
l;uonosti jtoimivafita maksasta.
tosin'näitäkin myrkyllisiä 'kynä-sankareita
elättää, -—vaan on
kuitenliin ainoastaan Suomi.
Toteutunut ennustus.
Ruotsi ja olympialaiset kisat.
''Dagens Nyheter'*^ on tehnyt
Canadan Uutisista lainattaessa on
'Sr^ri,. rtinlttava.
Osotjorauutoksesta tulee Ilmoittaa
UMinoTi konttoriin sekä .vanha että uusi
osolto. '
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
t"lin Finnish New8paper in;Cana:d&.
PiiIiLished every Thursday by
T «T* Gansda News Publishing Co.
E r i c k J . Korte, Manager. •
Lauri Maunu, Editori
D n i l v N'ews Bldg:., Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTISET
Is \vnIcomed and read in every Finnish
"lomn in rhe Dominion. It is the only
MrtM-f. advertising medium for those
p-nniifacturers and merchants who
T\ .sh to ci-eate and build a profitable
nu'} permanent demand for thelr prod-
'u-tF and merchandise byUhe large and
evor .J:rowIng Finnish population lesid-
'n.tr in Canada. ^ Place your trial ad-'
vertfs?.-nent and get results.
AdTertisinjr ratps 50c per incli. r
Poiltical advs. $1;00 per InctL
Aövertisementa must reäch our of-
•i'\(^>: Wednesdav noon tc appear on
Tj;')f.cday'8 issue. ,
r;i'b.s |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-08-24-04