Vapaus, June 21, 1923

              Torstaina, kesäkium 21 p.— ThiL Jime 21.
. V A P A U S
Uanadan eoomalaisen työväestön ääneakannattaja, flmeB*
tyv Sadfauryssa. Ont. joka tiistai, toratai ja lauantai.
VAPAUS :/
ialied in Sudbory, Oat., every Tnesday, Thnrsday and
AdvertisJng rates 40c per col. inch. Miniipunj cnarge
to» sinrie insertlon 76c. Disooiint on standing advertiae»
Bjent The Vapaus is the beat advertiaing medium among
äie Finnish People in Canada.
' Canadaan ykai vk. J4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 75c. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk,
18.00 ja kolme kk. $1.76. ,
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettamäSn,
eaitsi asiamiesten joJlJf on takaukset, ; • '
Dmotushinta kerran julaistuista ilmotakfiista 40c.
nalstätuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistn,
Joiden telcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselja niuistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kertBi StOO kplmekertaa; avioeroilmotuk8et/$2.00 kerta,
dB-dO (Kaksikertaa: syntymäilmotukset Sl.OO kerta; ba-
' IfltaSntieto- ja osoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme-kertaa.
Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
kana. • • •• • •
'-Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-tofifea
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
leht^feen torstaina kello 8.
•Rew*8tereäat the Post Office Department, Ortawa, as
•econd class matter. , ''
: JHerra ja orja
;j.*Workerin» viime' numerossa ''lausutaan Varotus
i|iillie työläisille, jotka mertevät elonkorjuun *,aikana
lännelle, että koettaisivat valita niikäli maMoUistä
sellaisen työnantajan, joka suostuu lopettamaan työt
gilloin kun aurinko laskee ja antaa myöskin ruokaa
tyolasilleen, sillä jos joutuu tavallista ahnaamman
työliantajan palvelukseen, niin saattaa käydä niinkin,
ett^/joutuu linnaan ja sakotettavaksi, jos^Jättää tyÖ:
pajjjltanso ilman isännän lupaa.
>^tekatchewanin maakunnan «isäntä ja palvelija-as^
ksespa on nimittäin pykälä, jossa määritellään
rikokseksi se, jos «palvelija» jättää työpaikkapsa' Saa­roina
siifeen lupaa työnantajaltaan. Sanaa «palve^l-
•ja^^voidaan laiii mukaan tulkita niin laajasti, että se
vdraaan sovittaa melkein minkä;alan työläisiin tahan­sa!^
Tämän lisäksi aseflukseen viime k^änä tehdyssä li*
säyfeessp säädetään, että jokainen raukhtuöm^ari,' jon-,
k^^iiäsi/eltäväksi. tämän asetuksen alainen asia tulee,
voi; tuomita vahingonkorvausta siitä^ mitä isäntä taik-fo||
yönantajav^on^ kärsinyt tai tulee, kärsimään seii
i d p a , e M IjfUlätiiefi oiT eronnut häneii palveluksestaan^
jl^oidaan'korvausta tällaisessa tapauksessa määrätä
korkeintaan sata dollaria,
' Saskatchevfanin maalcunnah mainittu laki on paU,
jöil* puhuva esimerkki pöwarillisenyhteisku luok*
käluönleestk ja itsetietoisesta porvarillisesta 'lÄinkäy*
töslä .työläisiä vastaan. Kun yksityisillä työnantajilla
ei ole kylliksi , keinoja käytettävissä palkkaörjlensa
'kurissa pitämiseksi, käydään siihen kapitalistien yh­teisen
f Roiman, valtiolai^qksen kautta. JQ Vaikka kp-kemus
- ja käytännöllinen, elämä osottaakin, että yal-
- tiolaitos^n samaa luuta ja lihaa koko kapitalistisen
järjestelmän^ koneistossa, löytyy siltikin vielä työläi­siä,/
jotka tyytyvät kuvittelemaan valtiolaitosla'vain
«pämääräiäeh^' ^heijastuksena olevista oloista,_ jonka
'ilmenemismuodot ja suhteet eivät muka edellytä työ­läisten
taholta sitä vastaavia taistelumuotQJa. Tämä
käsitys onneksi rajottuu ainoastaan sellaisiin piirei­hin,'
joille yhteisikunhalliset ja,_luQkkataistelua koske-vai
kysymykset ovat vasta epämääräisiä näkemyksiä.
Eaistysniielisten unionistien taistelu
JEdistysmieliset .unionistit kokoontuvat konferens­siin
taas tulevaii syyskuun 1 ja 2 päivä Chicagossa.
Ammataunioitten ValistusliJton Yleinen Toimeen­paneva
Komitea on juuri julaissut Litton äänenkannat­tajassa
The Labor Heraldissa konferenssikutsun. 3iir.
nä lausutaan ra.ra. seuraavaa J
«IVIilit^nttiset unionistit! Hyökkäävät ja vallanku-moulcselliset
ainekset aramaltiunionistisesstf liikkeessä
tulevat tifes kokoontumaan suunnitellakseen uudet b i -
miritaohjelmat ja menettelyt. Syyskuun 1 ja 2 päivä­nä
"pitää Ammattiunioilten Valistusliitto toisen ylei­sen
'koiifeTenssinsa Chicagossa. MilitanttisJa järjes-tyndtä
työläisiä jokaisella paikkakunnalla ja jokai-sessa
teollisuudessa yli koko Yhdysvaltain ja Canadan
pyydetään täten saapumaan osaaottamaan konferens-siin.
«Vuoden aikana, joka on kulunut siitä kuin Liitto
on pitänyt ensimäisen yleisen konferenssinsa, on jär-jeslynyt
työväestö kulkenut historiansa myrskyisimmän
taipaleen. Hyölokäävät, hyvin järjestyneet ja meidän
heikkoa työväenliikettämrae ylenkatsovat työnantajat
ovat ulvoneet ja hyökänneet voitokkaasti eteenpäig
työväenluokkaa vastaan. Teollisuudessa ovat ne aja­neet
imioita edellään, hajottaen järjestöjä,''joita mo­nien
vuosien aikana on rakennettu. Ne ovat-vaaralli-se
«tl~heikentäneet kaivostyöläisien järjestöä ja ylivoi­maisesti
murskanneet rautateitten pa'jatyöläisten jär-
>jes!ön. Poliittisella alalla ovat ne lakikokoelmistaan
pvvhkäisseet pois ja tehneet tehottomiksi tärljeimmät
lait, m.m. naisten alinpalkkalain ja Claytonip lain.
VvöväPnliikeltä ei ole koskaan ennen niin raskaasti
]^Ä(i6stettu ieikä se ole koskaan ennen niin monia tap-pioitji,
kärsinvl kuin kuluneen vuoden ajalla.
«Mepettelyjehsä oikeuden ja sen tarmon, jöUa nii-tä
on kÄ](täntöÖn sovellutettu, seurauksena, on Am-mattiunioitten
Valistusliitto'jo tullut voimakkaaksi edis
tyksen tekfjäksi työväenliikkeessä. Kaikellaiset taan*
tumtikselliset vihaavat ja pelkäävät sitä. Sen unioit-ten"^
yhdistämissuunnitelma on temmannut mukaansa
suuret joukot ja pyyhkii se läpi koko ammatlijärjes-tÖn
liikkeen kuin aavikkopalo, herättäen työläiset ta­valla,
tjota koskaan ennen ei ole nShty/t^uamaan ara-mattikuntaunionismin
tehottomuuden'ja tuntemaan te-ollisuusjärjestön
tarpeen. Sen Labor Parlyn taistelu
niinikä^ A^taa joukot myrskyn tavoin. Kulunut vuo­si
on oHut^todellinen saaV^usten vtjiösi Liitolle. Mut­ta
tuley^isijiis lupaa vielä: ^ujriempi^saavutuksia. Se
mitä tarvitaan, on, että kaikki vall^kumoukselliset ja
edistysmieliset kokoontuvat entistä tiiviimmiö Liiton
viirin ympärille.
«Toisen yleisen konferenssin on saavutettava suuri
saavutus.' Jokaisen osan, niin teollisessa kuin maa-alueellisessakin
suhteessa, tulee olla edustettuna. Otta­kaa
heti esille kysymys edustajain lähettämisestä.
Edustus perustuu AmmattiunioiÄen Valistusliitön ylei­siin
•paikallisryhmiin, joilla kullakin oli oikeus lähet­tää
ei enemmän kuin kahdeksan edustajaa. Ellei tei­dän
paikkakunnallanne sellaista ryhmää ole, järjestä­kää
sellainen heti, jotta voitte tulla edustetuiksi. Am-mattiunlot
ja keskusjärjestöt voivat-lähettää veljese-dustajia.
Joitakin yleismaallisia komiteoita on kdio-tettu
lähettämään erikbiskehotus ryhmilleen, hiin että
ne voivat pitää kukin oman teollisuusalansa yleisraaal-lisen
konferenssin yleisen konferenssin aikana. Kukin
osaaottava järjestö viaraa omain edustajainsa kulut.
«Militantit! Aika ön tullut voimakkaan työväen­liikkeen
luomiseksi Yhdysvalloissa ja Canadassa, Am-niattiunioitten
Valistusliitön käsissä on tämän tilan­teen
avain. Avatkaamme siis tie edistykselle. Olkaa
kaikin mokomin edustettuna Ammattiunioitten Valis-fusliilön
toisessa yleisessä könfeirenssissa, Tehkääm-niC'feiitä
kehitysvaihetta merkitsevä kokous. Alkakoon
jUuäi aikakausi syyskuun 1 ja 2 päivän 1923.»
^i Aavaltain^pätöivontyö v
Kun imperialistien: rosvotoimia palvelevat eri mai­den
yirkavallat eivät kaikissa tapauksissa voi käydä
työväeniniesten kimppuun salamurhien ja juriittisten
keinojen kautta, turvautuvat ne karkotuksiin, jossa
kansalaisoikeuksiin nojaten porvarien mielivalta on
saayinaan ikäänkuin siedettävämmän leiman. Mutta
karkotukset ovat kautta aikojen kostaneet itsensä jo­kaiselle
mahtivallalle mitä räikemmällä tavalla.
Nyf taas ^ kertovat uutiset saksalaisen kommunistin
Höllelhin .karkotuksesta Ranskasta. Viime maaliskuun
puolivälissä pidäteltiin Parisissa saksalaisten kommu­nistinen;
VÄUiopäivärnies, lov. Höllein,xjoka Parisin
proletariaatille oli -lironut Salsan proletariaatin ter-/
veihdyksen. Tov. Peri- oli vangittu sentähdeii, koska
hän oli uskaltanut kehoittaa Ranskan työläisiä nouse­maan
f Poincarenv^^ vastaan. Van-kiIuoliiti[^
oli raahattu^lipäksi 18 im|uta koirununistia \ja
14 muuta anarkistia ja antimilitaristia. Poincaren hal­litus
oli päättänyt asettaa kaikki ;«vehk^ilystä valtion
turvallisuutta vastaan» «yytetyt toverit yhtäaikaa yal'
takunnanoikeuden tiidrnittävaksi. Kuri sitten valtakun­nain
oikeus kieltäytyi käsittelemästä juttua, niin ei ole
iHmei', jos-Poincate katsoi sen epäluottamus
hallitustaan kohtaan ja suostui vaiii suurilla lepytte-lemisilläi
jäämään paikoilleen. '
' Aikaisemmin oli läskgtttti^ 11 toveria
eikä sen jä|lreen,^o^^^ järkevää syytä pi­tää
tov. Periä ja'tdv. Hölleiniä edelleen vangittuina,
koska hp .eivät olleet tehneet sen kummempaa kuin
muutkaan. Tätä mielivaltaa vastaan turvautuivat he
viimei8ee;a keinoonsa, ryhtyivät. Santen vankilassa tou­kokuun
11 p, ^nälkälakkoon vakavasti päättäen jatkaa
sita joko- vapauttamiseensa^ tahi kuolemaansa saakka.
Myötätunnon osoitukseksi ryhtyivät Santen vankilaan
poliittisista syistä tuodut 5 anarkistitoveria myöskin
nälkälakkoon toukokuun 14 pnä» Nälkälakot herät­tivät
suurta kuohuntaa Ranskan työväestössä ja työ­läisten
ijoslama painostus pakotti viimein Ranskan vir­kavallan
hellittämään otettaan ja niin Hollein ja I*eri
laskettiin vapaalle jalalle, mutta viikanyrfckien kos-tönaikeet
eivät kuitenkaan tulleet tyydytetyiksi 'muu­ten
kuin ahtamalla karkotusmääräys tov., Hölleinille.
^^^^^^^
voitetaan
: Mö olemme'jo ennenkin'viitanneet Nova Scotian
työläisten järjestölliseen voimaan ja näyttää siltä, että
he vetävät yhä uudelleen ja uudelleen ulkopuolisten
työläisten ihailun puoleensa. Viikko sitten julisti
hiilenkaivajain järjestö Cape Bretonin alueen kaivokset
lakkotilaan- kahden union miehen työstä erottamisen
takia. Tämä lakkotaistelu on nyt päättynyt mainari-eh
täydellisellä voitolla. Ellei lakkolaisten vaatimuk­siin
olisi hetimiten suostuttu, olisi lakkoa tultu laa­jentamaan
niin pitkälle ,että työläisten vaatimukset
olisivat alkaneet kovakorv^isimmallekin tuntua.
Mutta juuri saavutettu voitto ei kuitenkaan merkit­se
hiilehkaiyaj ien toimettomuuteen heittäytymistä. Hei­dän
keskuudessaan on paraikaa käynnissä voimakas lii­ke
palkkataksan uusimisen puolesta ja ovat he jo teh­neetkin
esityksen Britis^h Empire, yhtiölle palkkataksan
neuvoHelun alaiseksi ottamisesta. Juuri voitettu lak­ko
kannustaa mainareita yhä päättäväisemmin uusiin
yrityksiin. —
Nova Scotian mainareilla on jotakin uutta näytet­tävänä
niille työlpisille, jotka eivät ole vielä tajun­neet
vakaaölimeen työväen järjestön tarjoamia etui­suuksia.
'
Tietomies liikkeellä ras­kaine
koneistoineen
Port Arthurim kaupungissa, On­tarion
m^alkunnassa on eräs <K.s>
nimimerkkiä käyttävä tietomies pan­nut
raskaan tietokoneistonsa käyn­tiin,
vääntänyt ensitöikseen artik­kelin
ja leiskahuttanut sen sitten
julki Raivaajan palstoilla. Kaikista
päättäen' tämä nimimerkki harvoin
sekaantuu maailman menoon hirvit-tävine
tietoaarteineen, mutta kuri
asiat alkavat oikein hunningolle
mennä, niin fiilloin panee miekko­semme
raskaan tykistönsä käyntiin
ja antaa "niin että., korvat soivat.
Tällä kertaa op ihän saanut aiheen
astua rintamalle sen johdosta kun
Workers party, on asettanut Port
Arthurin piirissä oman- vaaliehdok-kaansa
ja niin syöksähtää «K.», heti
keskelle yaalitaisteluareenaa ja fin-taa
kaiken maailman tietoon, fettä
Workers Partyn ehdokkaan asetta­misella
ovat «kommunistit taas
taantumusta auttamassa.» Artikkelin
heti ensimäisestä lauseesta käy sel­ville,
että. mies hallitsee mahtavilla
hengenvoiirullaan raskasta ainet­taan
täydellisesti. Hän nimittäin
heti tietää, että «Ontarion maakun-taparlamentin,
Canadassa, uud«t
vaalit toimitetaan heinäkuutta...».
Kun mies heti ensi lauseessa tietää,
että Ontairion/ vaalit toimitetaan
heinäkuussa, vaikka jo pitkän aikaa
virallinen määräys onkin, että vaa­lit
toimitetaan kesäkuun 25 päi­vänä,,
niin onko', ihmej jos, mies
vääntää yhä mahdottomimpia asioi­ta
,artiikkelinsa loppuosassa, kun oi­kein
vauhtiin pääsee.
' Jos tämä Isuuri tietoniekka sat­tuu^
joskus tulemaan jonkun vas­taan
Port Arthurin kadulla, niin
pitää muistaa nostaa hattua, sillä
hänen artikkelinsa ensimäinen, lause
todistaa,,, ett4 hänessä, on lupaaavia
kykyjä. Sita paitsi häh näyttää
käsittävän, ettei meikäläisiä vas­taan
ole vielä tarpeeksi humbuukia
tuiskittu, joten hänkin on tullut
siihen johtopäätökseen, että parasta
on hänen käyttää vähäiset voimansa
lörpötyksien lasl^ettelemisessa. • ;
Irmari Itantamalan
muisto '
Vastikään on kulunut/viisi vuot­ta
köyhälistölle rakkaaksi käyrieeu
kirjailijan Ilmarf Rantamalan traa-gillisesta
kuolemasta. Suomen sisäl­lissodan
päätyltj/ä eräänä aamuna
toimeenpanna mielehpsoitukfiia. Hau*
tapatsaisiin nähden haustausmailla
viitataan 10 pnä marraskuuta 19,22
annetun uskonnonvapauslain -10
pyk. 3:een momenttin ja 29 pnä
joulukuuta 1922 annetun uskonnon­vapauslain
täytäntöönpanoasetuksen
9 pyk. Muualla on hauta- ja muis-topatsaitten.
pystyttäminen, ilman
asetuksen mi&aista lupaay kiellet­ty.
»
Suomen, edistysmielis-maalaisliit-tolainen
virkavalta sallii kyllä mielii
hyvin kaikenkarvaisten saksalaisten,
virolaisten y.m. «sankarien» haudoil­la
juhlimisen ja patsaitten pystyttä-ihisen.
Mutta kun työväestö kerään­tyy
hetkeksi kaatuneitten tai mur­hattujen
tovereittensa haudoille tai-pystyttää
niille vaatimattoman pat­saan,
uhataan sitä rikoslailla*'
Muutamia kuukausia ennen kuolemaansa piti Friedrich E <r
yliopiston oppilaille luennon materialistisesta historiankä'=it\'lJ-*^^^''
entöa
Kakarat naimisiin
Tällä jutulla ei ole yhtään mitään
teken^istä luokkataisteluasiain kans­sa
eikä tämä ole enempi' suorassa
kuin epäsuorassakaan suhteessa
köyhälistön vallankumoukseen eikä
sellaiseen asiaan kuin kokematto­mien
nuorikkohutilusten naimisiin
menon kertomiseen kannattaisi edes
siihen paperipalaa haaskata, mutta
kun nyt kuitenkin sellaistakin ta­pahtuu,
niin tulkoon koko maail­man
tietoon taas sekin, jotta 74-
vuotta nuori James Middleton Hunt-villestä,
Ontariosta ja 76 vuotta
nuori Margakreeta Wallace eivät
nuoruuden huumauksenaan ole voi­neet
enään itseään hillitä, vaan
ovat päättäneet ryKtyä «tovereiksi
toisilleen» aivan kuten aikaihmiset.
— Sanomalehdet äskettäin rummuttivat suuriääni-sesti
Englannin rauhanrakkautta sen johdosta kun
muutamia sotalaivoja oli jätetty romuraudaksi hävi­tettäväksi.
El tietysti -selitetty, että laivat katsottiin
jo muutenkin kelvottomiksi nykyaikaiseen sodan käyn­tiin.
Nyt kertovat uutiset, että Englanti on laskenut
juuri vesille maailman suurimman v^edenalaisehv joka
tietysti todistaa Englannin suurisuuntaisia aikei a oman
sa ja muiden maiden rauhan turvaamiseksi.
lähdettiin Helsingin satamasta vie­mään
Santahamirtan telotuspaikalle
telotettavaksi määrättyjä , vankeja.
Yksi teilauspailkalle vietävistä hyp­päsi
Suomenlinnan luona mereen ja
ammuttiin siihen. Ruumis nostettiin
heti ylös ja tunnettiin vainaja kuo­lemaantuomituksi
valtiorikofevangik-si
Algot Untolaksi. Hän oli sama
mies, jonka koko suomalainen kan­sa
tuntee kirjallisuudessaan kirjai­lijanimellä
Ilmari • Rantama, Maiju
Lassila, y.m.
Työväestö tuntee Irmari Ranta-malan
varsinaisesti niistä hänen kir­joittamistaan
kuuluisista «Työmie­hen
» alakerroista, jotka nostattivat
häntä vastaan niin voimakkaan vi-hanryöpyn
porvariston taholta, että
se ei voinut hilliintyä ennenkuin
pikatuomioistuin oli lukenut hänelle
lyhyen tuomion: ammuttavaksi!
Kirjailijapersoonallisuutensa no­jalla
kohoaa Irmari Rantamala pää­tä
pitemmäksi muita aikansa kirjai-lijoita
ja kansalaissodan edellä ja
sen aikana suorittamansa sanoma-lehtikirjailu
ynnä elämänsä traagil^
linen loppu ovat piirtäneet hänen
nimensä lähtemättömästi Suomen
työväenliikkeen historiaan.
Irmari Rantamalan maalliset
jäännökset lepääirät Santahaminas­sa,
suuressa teloitettujen työläis­ten
yhteishaujdassä. Ei yliteiskunta,
eikä valtio, "eT edes Suomen Kir­jailijaliitto
ole ryhtynyt hänen hau-taarisa
kuntoon laittamaan ja työ­väeltä
sellainen oikeus kiellettäi­siin
— yhteiskunnallisen rauhan ni­messä.
^ '
Kysymyksiä ja vasta­uksia
. y— Volga virta on 2y325 mailia
pitkä, ollen Europan suurin .virta.
Volga ei kuitenkaan ole niin suuri
kuin Mississippi. •
• —Winnipegin kaupunki on- saa­nut
nimenää Winnipeg järvestä, jo­ka'
alkuperäisellä intiaanien kielellä
kuuluu <Winnipiy», tarköttaen ; mu­taista
vettäi' . J , .
— Vuoden 19^1 tilastojen mu­kaan!
Nova , Scotian »'aBukasluku-^nou­see
523,837.
— Dret Scott juttu on saanut ni­mensä
saman nimisestä neekeristä.
Dret .Scott ijutulla oli ratkaiseva
merkitys orjien omistuskysymykseen
nähden. Dret iScött'niminen nee­keriorja
kuletettiin isäntänsä toi­mesta
Missourista Illinoisiin, jossa
orjuus ofi kielletty, jonlka perus-ieella
iScött ryhtyi oikeuden -kaut­ta
vaatimaan, vapauttaan,, selittäen
ei orjuudeii enään'hänen 'suhteensa
olevan sitovan, koska hän asuu val­tiossa,
jossa orjuus on kielletty.
Jutun tultua Yhdysvaltain ylioikeu­teen
oikeus antoi päätöksen, jossa
selitettiin, että Dret Scott ei ole
minkään. valtion kansalainen ja et­tei
hänellä ole mitään puolta tällä
perusteella oikeuslaitoksissa ja että
kongressilla ei ole oikeutta kieltää
minkään valtion kansalaisoikeuksia
nauttivaa asukasta kulettamasta
omaisuuksiaan tai orjiaan toisiin
valtioihin, sellaisiinkin, joissa ei or­juus
ei ole virallisesti sallittua. En­nen
ylioikeuteen menoa juttu oli
useamman eri oifceu9en pohdittava­na.
Kun juttu oli Missourin oikeu­dessa,
jossa Scott joutui .-sen- ensin
alkamaan syystä,' että hänen isän­tänsä
oli kulettanut härneti takaisin
Missouriin Illinoisista, tuÄAusti oi­keus
hänefkyllä Missourin kansalai­seksi,
mutta ratkaisi jutun Scottin
häviöksi. Kun, sitten juttu lopulta
joutui liittohallituksen ylioikeuden
käsiin, selitti ylioikeuden päätuoma­ri
Taney, että «vallitsevan hallitus­järjestelmän
pohjalla neekereillä ei
ole oikeuksia ja että neekeri voi-daa"
h aivan oikeudenmukaisesti ja
laillisesti alistaa orjuuteen hänen
omaksi edukseen..» Dret Scott oli
kuletettu Missourista Illinoisiin
vuonna 1884. Dret Scott jutulla
oli se ratkaiseva merkitys, että eri
valtioissa voimassa olevista oirja-kielloista
huolimatta^ niissä kuiten­kin
rehotti orjuus ja orjien iiiissä
oli turha kysyä oikeuksiensa pe­rään.
— San Franciscon maanjäristys
tapahtui huhtikuun 18 päivänä
1906. Maanjäristyksen ja sitä seu­ranneen
tulipalon aiheuttamana ai­neellinen
vahinko nousi luotettavien
laskelmien mukaan noin 400,000,-
000 dollariin.
seurasi keskustelu, jonka kuluessa eräs ylioppilaista p>T.- p
antamaan täsmällisen selvityksen seuraavaan kahteen kohta 'V ''^'^
seeh: . ^ysymvi.
1. Missä määrin toimivat taloudelliset olot syyvaikuttimina - ^
määrin ovat ne määrättyjen ilmiöiden aiheuttajina? «issS
2. Mitä osaa näyttelevät rotu ja yksilö Marxin ja Engelsin efij,
materialismin» ihukaan? "'%ian
Näihin kysymyksiin antoi Engels kirjallisen vastauksen, joista ed
Iistä kysymystä koskeva vastaus kuuluu seuraavasti: ^
1. Taloudellisilla olosuhleilla, joita me pidämme määräävänä
tana yhteiskunnan historiassa, me käsitämme sitä tapaa, millä ih^™^
määrätyssä yhteiskunnassa tuottavat olemassabldnsa välinpJfä •
menettelytapoja, joiden avulla he aikaansaavat tuotteiden vailidoii k"
kuudessaani; tämä pitää paikkansa niin kauan kuin työn jakoa on T
massa). Koko tuotannon ja kuljetuksen tekniikka s i s ä l t y y tä1iän~ 4"
dän käsityksemme mukaan tämä, tekniikka määrää : tuotteiden Taihdol
ja jaon muodon.-r- heimojärjeslelmärr:rappioIlejoutumisen jälkeen
yhteiskunnan jakautuniisen luokkiin^ herran ja orjan, valtion, p&litiit'^
lakien ym. aseman. Niiden täloudelli^tei^ olösiihteiden. joukkoon '-^
den vallitessa hamä ilmiöt esiintyvät,^; on sitäpaitsi luettava nij^iv
^^^^^^^m^ym^^^ sekä ,myoskiii pe .taloudellisen keiiitykipn''d
kaisempien asteiden todelliset jätteet,'jotka usein itsepintaisesti p j s ät
edelleenkin perinnäistavan, jatkuvaisuuden/lain tai tuota yhteiskuntamuo
toa ympäröivien oioäuhteiden yaikutukpsta.
.Vaikkakin, kuten sanotte, tekniikka riippuu suuressa määrin tieteen
tilasta, niin kuitenkin v^memainittu riippuu vielä suuremmassa mäirin
tekniikan tilasta ja tekniikan tarpeesta. Jos yhteiskunta on määrätyn tet
niikan kehittämisen tarpeessa, niin tämä auttaa tiedettä enemmän kuin
kymmenen yliopistoa. . Hydrostatiikka tieteenä oli yksinomaan spura-uksena
siitä vuoristovirtojensa sUunnan määräämisen tarpeesta, minkä
Italia tunsi kuudeimellatoista ja seitsemännellätoista vuosisadalla. Me
aloimme ymmärtää sähkötiedettä vasta/sitten kun olemme huomanneet
että sähköä voidaan sovelluttaa käytännöllisiin tarkotuksiin. Saksassa
on kuitenkin tullut tavaksi käsitellä tieteen historiaa aivan kuin se olisi
taivaata pudonnut. •
—^Onko totta; että sosialistisen
iikkeen varhaisempien tienraivaa­jien
mukana, paljon mainittu Fer­dinand
Lassalle kuoli rakkausasias-ta
jpKTuneessa kaksintaistelussa?
Uotisia
Työläiset eiVät saa
muistella toverivai-
' najiaan
Suomen sisäasiain ministeristö on
juuri-ikään Iljettänyt kaikille maa­herroille
(Seuraavan sähkösanoman:
«Esiintuiieesta syystä kehoitetaan
maaherraa tarkoin valvomaan, ettei
vuoden 1918 kapinallisten haudoil­la,
joko hautäjöisinaillsr tai muualla,
Uusia kysymyksiä
— Onko Canadan hallitukBessa
ministeristöä. Jos on, niin •mitenkä
se on muodostettu?
— Kuka on mormonismin perus­taja?
— Koska tapahtui hyvin "usein
vieläkin puheenaiheena oleva Chi­cagon
palo? ^ "7
— Oliko suuri luonnontutikija ja
kehitysopin «isä» Charles Darwin
Jumalan kieltäjä? • J
Ensi maanantaina, t.k. 25 p.. on
Ontarion lainlaatijakuhnan vaalit.
Kaikenkarvaiset ja nimelliset por­variehdokkaat
touhuavat tavanmu-kaisine
lupauksineen. Kaikille luva­taan,
niin kaupunkilaisille kuin far­mareillekin.
Lupaukset tietenkin
unohdetaan,': nöhän ovatkin vain
vaalisyöttejä. Joka vaali on sen Sel­vääkin
selvemmin todistanut. Sitten­kin
moni vielä uskoo niitä.
Port Arthurin • piirissä on nyt
saatu työläisten ehdokas, Workers
Partyn ehdokas. Puolue asetti eh­dokkaan
senyuoksi, että tätäkin tie­tä
on työläisillä ja farmareilla ti­laisuus
protesteerata kapitalistista
yhteiskuntaa vastaaru : Tehdä&i se
mitä kunakin hetkenä voidaan; teh­dä.
• ,, - :. ,
A'Ikää, menettekö ääntänne.
Joka luulee «hukkaävansa» aäneii-sä,
jos työläisten 'ehdokas ei, «voit­taisikaan
», ja siksi äänestää' «hyvää»
porvaria, jolla^ ön parömmat «voi­ton
» mahdoIlisuu(^et, erehtyy suu­resti.
Työläisten ehdokkaalle annet­tu
ääni on protesti. Porvariehdok­kaalle,
kuinka 4!hyvälle miehelle» ja
minkälaiselle tahansa annettu ääni
on samaa kuin tunnustus kapitalis­tiselle
yhteiskuntajärjestelmälle, ,
* •' •. . • -
Äänestäkää Harry Bryania.
Workers Partyn ehdokkaana-on
tov. Harry Bryan. Häntä äänestä­essä
saa sekä käupunkityöläinen et­tä
farmari äänensä kuuluville, mer­katuksi
protestiksi riistoa" vastaan.
«Äänestys on työväenluokan.' kyp­syyden
osotus, enempää se ei voi ol­la
», lausui suuri opettajamme F.
Engels,
Farmarit ja työläisetl Osottä-kaamme
kypsyytemme, näyttäkääm­me
tällä kertaa äänellämme, että
pyrkimyksemme ei ole «hyviin mie­hiin
», eikä «hyvään» .kapitalistiseen
hallitukseen, vaan sellaiseen yhteis­kuntajärjestelmään
josta 5caikkinai-nen
riisto ja sorto on lakkautettu.
Meiltä ei nyt paljoa vaadita. To­verimme
Suomessa, Venäjällä y,nj.
ovat saaneet tehdä raäkaita uhra­uksia,
mutta' ovat velvollisuutensa
täyttäneet Osottakaamme me edes
tällä pikkuteolla ettemme ole luok­kamme
pettureita.
Workers Partyn itämän :piirin eh­dokkaan,
Harry Bryanin, äänestä­minen,
on protesti, mielenosoitus.
oikeus, - mukaan tähän njialer.osoi-tukseenvPunikki.
'
Köyhälistö juhlimaah! iL- P; Art­hurin
ja ympäristön työläiset, huo­matkaa!
Workers Partyn S. J. P.
Arthurin piirin ensimäiset tämän
kesän kesäjuhlat vietetään Intolas-
'sa lauantaina, ja sunnuntaina. 23 ja
24 p. kesäkuuta. Ohjelma tulee ole­maan
vaihtelevaa ja monipuolista,,
kuten viime tiistain (19 p. kesä­kuuta-
numerosta Vapaudejaa-ole­vasta
ilmotuksesta olette nähneet-
Jokaisen 'P.' Arthurin, F. Wi!lianiiD
ja ympäristön: työläisten tu!e& Silv­ioin
jättää muut hommansa ja jou­kolla
riennettävä juhlimaan, naut­timaan
maaseudun ja - kesän tarjoa­maa
' ihanuutta, johon meillä raa­tajilla
porvarillisen yhteiskuntajär­jestelmän
aikana niin harvoin on
tilaisuutta, (Kokoontukaamme taa­joina
joukkoina oppimaan ja ime­mään
itseemme tietoisuutta, innos­tusta
ja -rohkeutta jota olemme ti­laisuudessa
saantaän juhlien moni­puolisesta-
Qihjelmasta ja. edelleen:
meidän on kyettävä käyttämään
myöskin sitä kyllin tehokkaasti tais­telussa
riistäjäluokkaa. vastaan. Kul-kiessamme
kohti tulevaisuutta, tie­dämme,
että se tie on uhreja ky­syvää,
ja sitä enemmän mitä luok-katiedottomimpia
olemme. Jos meil­tä
puuttuu innostusta, rohkeutta ja
päättäväisyyttä, niin sitä en?mmän
meitä-^sortuu; taistelussa vallassa-olevan
luokan kanssa. Siksi meidän
on valmistauduttava siltä varalta,
tietäessämraer että taistelu tulee ole­maan
jatkuvaa niin kauan kun toi­nen'tai
toinen on taistelussa suo-,
riutunut voittajana, ja. voittajana
suoriutuu aina se jonka luokan
luokkatietoisuus' on korkeammalla.
Siksi meidän tulee pitää mielessäm­me
se, että näiden juhlien, kuten
työläisten: juhlatilaisuuksien yleen­sä
yhtenä päätarkotuksena on olla
työväenluokan luokkatietoisuuden
kohottaminen, _
Kaikki siis P, Arthurin, F. Wil-liamin
ja ympäristön työläiset rien­täkää
23 ia 24 ji, kesäkunta Into-laan.
Yhdessä maaseudun raikkaa»
ilman kanssa terästämään ja
jentamaan luokkatietoisuutta,
nostusta ja rohkeutta!
P. Arthurin piiritoimikunta.
Toronton uutisia
Työläiset keskustelukokouksiio.
view Avenuella keskiviikko iltana
alkaen keUo kahdeksan. Osas.on
keskustelukokoustilaisuudet orat -
voinna kaikille- suomalaisille, huoli­matta
siitä ovatko jäseniä tai E ;
Työväenliike miltei kaiiis>3
sa on hajanaista Ja voima tointa^-
Kaikki työtä tekevät joilla on läni- se on: voimatointa-juuri siis:,
Työläispuolueen Toronton suo­malaisen^
osaston keskusteluKosot^-
pidetään osaston haaliUa 95* Broa