Vapaus, December 25, 1924

              1» Torefauna. jonluk. 25 p.—Tlmr^ DM;. 25th. 1924
-.1
Ukmsen Vapauden liikkeen kanssa asioissa olleen, niin asia-
^;^^5a2^»ottajien kuin^sastojenkin, on pidettävä huoli siitä,
5s^velat< tulevat ÄdöttomastJ maksetuka tämän kuukauden
^n^ZZ ^Dösta veloista mitkä eivät tule vuoden vaihteessa
*^tiiksi lasketaaji säiatömääräinen korko tilille, ei .sentähden
^iJjatteiffln aylkÄ viaan aentähden että säännöllisyys valllitsii'
Kjntoipdteain on myöskin katsottava että punaisista kor-
Vw« tulee ina3»k)lBämman paljon maksetuksi jo tämän vuoden
etteivät öHt jää rempalleen tilipäätöksen ajaksi.
jiaistafcaa «ttä tämä kehotus tulee ehdottomasti noudatuksL
VAPAUDEN KONTTORI.
Vapanden asiamiehet! Rientäkääpä tilaamaan tätä arvokasta
'kalenteria. Sitä on vielä useita satoja kappaleita saatavissa,
f ^ l i s s ä kalenterissa on, muun hyvyytensä lisäksi, tavallinen
ahomakka osasto. Johon -on merkit^ päivät ja kuukaudet sa­malla
tavaDa kuin tavallisUn Suomen valtion almanakkoihin. Sit­ten
on tärkeitä tietoja «angen monilta elämän aloiltt ja tämän
Usäka sekä tieteellistä että iielppmpaa lukemisa. J ose että ka-
Imtenssa on lähes parisataa sivua «sottaa että siihen on saatu
jnahtnmaan huomattavat määrät luettavaa ja opettavaa tekstiä.
Tämä kalenteri «n aksi hyvä teos että olisi synti jättää
stä hyllyille makaamaan, fflksipä kehotammeldn kaikkia hyvän
firjallfeuuden iarrastajia tekemään tilauksensa tälle kalente­rille
joutuin. Sen arvo on yhtä hyvä joulun jälestä kun ennen-
]BB joulua. ,
Ja juuri sen tähden että tämä julkaisu on erinomainen ja
jnyöskin sentähden että sen levittämisellä ^tuetaan Suomen puolue-liikkeitä,
tullaan se mitä on joulun jälestä myymättä, lähettä-inään
asiamidiille sillä valcayallatarkotuksella että siitä jokainen
bppale tulee myydyltsl. Koettakaa ysfis tehdä tilaukset nopeasti
ettei tarvitse" ölMmatfca kenellekään lähettää.
Toveriiiidella'
VAPAUDEN KONTTORI.
Box 69, SUDBURY, ONT.
Kurssi
Siii39.55
Dollarista
Läfae t y s k u i n t :
tOe UhetykfliBtä alle $80.00,
Mte. lähetyksistä $80.00—
)5».99 asti, 75e lähetyksiltä
160.00—199.99 ja $1.00 kai-hlta
$100.00 taikka flitä sna-nmmilta
lähetyksiltä; Sähk5-/
unomalibetyksille on kolat
13.60. .
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
rastaan S G. Neil. 957
Broadvljw Ave.
UiTmpilettejg m77<iiiB.
TicdiuUkaa pilettiatioito. V
Vapaus
Bot 89. Sndbary,: Oat*
jTokanden alkaa keskiyön ^aikana.
J Harvat maalla ^uvat ovat tienneet,
I että merillä, on vallinnut; toisenlair
IMij vnoroiau$i*kuin maalla.'
Aikain,;Vjakessa.<)n ollut vaikut-temassa
^ monenlaisia* ajanjakajia.
Kuningas AllEred "SuuieBa oli va-
Miakynttilä kellona. ^Kynttilä oli 12
tuumaa pitkä ja siihen oli merkitty
«»via, jotka määräsivät ajan. Kynt-jtilä
paloi neljä tuntia. Myohem-
Ittälä laittoi hän hienon sarvisen
putken estämään ilmanvetoa kyntti-
I Jään. Knnuninkiii oli tämä kuhin-
(«as ajastaan paljon jälessä verrat­tuna
moniin muihin kansoihin, 'joil­la
vuoden 900 ajoilla jo oli paljoa
iparemmat ajanmääräajät.
Primitiiviset kansat ennen histo-nalhsen
ajan alkua asettivat -sei-
[laan pystyyn maahan ja piirsivät
«n ymiärille ympyrän, johon varjo
jlaskeutui määrätyssä-- järjestyksessä
Ijnringon noususta sen ladcuun.- Sil­loin
.,.l)Bplanries^ metsälle-. lähtiessään
P* puolisonsa seiTB8keUon"^lno jtf
osottj amä määrätyn: kohdan mer-
I^Sr^ ^^^^ ivanno voi' häntä
•dottaa saapuvaksi-takaisin riistau
ttannästä.- Jotkuf muut samaHa
«»istysast^dla olevat k a i ^ jossain
Massa maailmaa valmisti-liampusta
taikka niohosta nuo-
Jal>on.^tiin solmuja «äännol-
' päähän. Nuora
M^teltiJn ja^ kun se sytytettiin
[ & ^ ' ^'«Jettiia aina solmuvä-lellisemmin
valmistettu jonkinlai­seksi
sydämeksi, joka oli sillä tavoin
muovailtu, että sen palaminen mer­kitsi
ajan kulumista säännöllisissä
jaksoissa. Tällainen polttosydän-keDo
oli polttosydän on talletetta­vana
-Parilan museossa.
• Jo. noin 3800' vuotta ennen nykyi­sen
ajanlaskumme alkua oli itämai­silla
kansoilla taivaan tähdet kello­na.
Asuessaan aavikoilla, missä
tähdet matalalla tuikkivat, alkoivat
he tutkia täfatietiedettä ja jakoivat
aikansa taivaan ^ kappalten kierron
mukaan. Ei kukaan tiedä, milloin
h^ - ensimäisen kerran jakoivat vuo­rokauden
auringon mukaan 24
osaan taikka milloin tunti jaettiin
minuutteihin, mutta Ptolemeus otti
tällaisen ajanlaskemisen käytäntöön
toisella vuosisadalla ja antoi sen
maailmalle.
Muutamat, malajit vielä meidän
päivinämme ; käyttävät sangen yk­sinkertaista
laitetta ajan mittaami­seen.^
Tämä tapa on nähtävästi ol­lut
käytännössä itämailla ainakin
5,000 vuotta. Sitä kutsutaan vesi-kelloksi.
Se on vain jonkinlainen
ympyriäinen malja, jonka pohjassa
on pieni reikä. Kun se asetetaan
vedellä täytettyyn putkeen, täyttyy
malja vähitellen vedellä ja painuu
hitaasti pohjaan. Vajoaminen ta-pahtu
usäännöllisesti ajan mukaan.
MaTajilaisilla aluksilla nähdään
vielä tänä päivänä kokospähkinän
kuori uimassa vesimaljassa ja tämä
kokospähkinän kuori ilmottaa mil­loin
on palattava kotisatamaan.
Vanhat egyptiläiset tunsivat vesi-kellon
ja brittiläisessä museossa säi­lytetään
sellaista, jossa on piirret­tynä
Aleksanteri Suuren nimi.
nea Peter Hele. se on Strassbor-ein
tuomiokirkossa- Se näyttää au.
rioko. ja tähtiajan, Minto. j a ki?r.
totähtien kullan, auringou nousut
ja laskut, kuun vaiheet, auringon
ja kuun pimenemiset, kunkin vuo-den
juhlapäivät, kaikausvuodet y.
m. Peter Lightfootin valmistama
kello on vieläkin käynnissä South
Kensingtonin tiedemoseossa.
Kalvoskettoa pidetään aivan un-desaikaisena
laitteena, mutta on
hän ole näille mitään velkaa, ei
hän heille mitään maksa. Joa hän
maistettava, että kuningatar Eliia-t°°'"'^^^^o^'** hänen menette-bethHla
oli ensimäinen sellainen sa­moihin
aikoihin, jolloin hän pani
alulle aUddsukkien käytön.
jälkeen kuinka%aikä
1SenrDlaaii;€:etta
^ IH>lttofa^o8/iäyteeän
^ . iois5akin'"p^oiii'X^^ '
iJotkot ovat vmttSfieet,'it^ mui-n
S«^raL&aä£ ei ollni
, . ^'mntttf toi-tnfltgat'
sanovat;- ieitä
Kreikkalaiset väittävät, että nu-rinkokellon
keksi muudan Thalesin
oppilas Miletosin kaupungissa.
Kreikasta siirtyi aurinkokello
Roomaan. Ensimäinen sellainen
asetettiin Qvirinus-temppeliin. Roo­man
kansa kai sai siihen aikaan
kärsiä puhujien liian pitkien puhei­den
tähden, koÄka V. Cl e. Kr. sää­dettiin
aika, kuinka kauan kukin
puhuja sai esiintyä. -
Kukaan ei tiedä kuinka vanha on
hiekkakello. On luultavaa, että sen
aiheutti veden puute hiekka-mailla
asitvien kansojen keskuudessa, jot­ka
saivat aiheen vesikelkjsta. Baby­loniassa
oli veä kallista ja harvi­naista;
joten , sitä ei voitu tuhlata
kelloon. Ei myöskään tiedetä mil­laisia
ne alkuperäisesti olivat, mut­ta
kreikkalaisissa veistokuvissa näh­dään
niitä jo ennen nykyajan al­kua.
Vesikellot ja aurinkokellot saivat
täydellisemmän muotonsa ja koris-telunsa
yjideksännellä vuosisadalla.
Loisteliaimmat ja ^kuuluisimmat oli-
"^ät ne, jotka toisilleen lahjottivat
Hamn cal BaschiJ j a Kaarle Suuri,
J4>ika ovat historian merkillisimmät
itiotteet " " t ä l l ä alalla. ^ Ensimäinen
liikutettava: kellolaite tuotiin Arabi­kota;,^
v.'-'?00. §en miritaisesti aBsoi
sitten eiilairia' keUolaitieita, ^mutta
V93ta 1336 ilmeäiTi ensiniainen tCK,
deUinen kello. Jonka oK. valmistanut
Peter;;.LiiJitfoöd. Sitä, mainitaan
ensämaseksi todelliseksi ieUoksi,
josta'voidaanläetto^:^ppia^:yjci^^
. ään t&aämne .katsantokannan, mti.
SSHii» }txä ojg hiao-|j|^ft^ 7as^keO«i." ieläi saksaJai-
Kajnnallisten aineksien lukumää­rä
farmarien keskuudesta lisääntyy
nopeassa tahdissa-
Tuhansia farmareita uäyttää
merkkejä yhä lisääntyvästä levot­tomuudesta.
Viimeisten viiden viio-den
aikana saadut kokemukset ovat
herättäneet nuo maalla / raatavat
orjat ajattelemaan kohtaloaan.
Farmareitteri sanomalehdet, vie­läpä
kaikkein kunniaärvoisinta laa­tua
olevatkin, ovat pakotettuja Jul­kaisemaan
lukemattomia kapinalfis-ten
farmarien kirjeitä. Useain eri
farmarijärjestöjen osastot tekevät
jatkiivasti hehkuvia päätöslauselmia.
Ja mikä on vielä tärkeintä — ka­pinahenki
entisiä vanhoillisia joh­tohenkilöitä
vastaan edistyy yhtä-mittaisesti
* * *
Otappa käteesi vaikka "The
Westerh Producer" niminen sano­malehti
ja tutki sen useita, far-marien
kirjeillä täytettyjä palstoja.
Noista kirjeistä sinä huomaat viik­ko
viikon jälkeen kasvavan kapina-hengen,
joka terästyy yhä laajene­valla
tietoisuudella. Farmarit kes­kustelevat
probleemeistaan ennen
kuulumattomalla tavalla. He kes­kustelevat
rahareformeista, kohoa­vista
rahtimaksuista, uskonnosta,
yhteisistä myyntisuunnitelmista,
järjestäytymisestä — näistä ja mo­nista
muista kysymyksistä lausuvat
he ajatuksiaan puolesta ja vastaan.
Seuratessasi eri keskusteluja, huo­maat
kaikissa niissä ilmenevän huo­mattavasti
militanttista luokkahen­keä.
Tosi kyllä etteivät kaikki hei­dän
, keskustelunsa tapahdu aivan
puhtaan luokkahengen merkeissä,
mutta ilmenee niissä luokkahenkeä
paljon enemmän kuin samallaislssa
jutusteluissa joku vuosi sitten.
» . * .,- •
Senlisäksä eri farmarijärjestöjen
osastojen lähettämät päätöäansel-mat
sekä jokapaikassa tapahtuva a-sian
käsittely paljastavat sen tosi­asian,
että farmarit ovat. avonai­sessa
kapinassa entisajan vanhoil­listen
johtajistoa vastaan.
Albertassa on tullut valdtuiseksi
tavaksi keskustella jatkuvasti erään
progressiiviryhm^n edesottamisista,
ja samaan aikaan väitellään' puolu­een
ja 'ryhmäin edustajiston etui­suuksista.
Ja noissa keskusteluis­sa
kytee sellainen militanttinen
henki, joka on enteenä tulevaisuu­dessa
tapahtuvalle edistykselle.
^ Mahdollisesti kaikkein huomatta-vimpana
seikka farmarien keskuu­dessa
voidaan pitää Canadan far­marien
union jatkuvaa edistymistä.
Sen toiminta on levinnyt laajalle
osalle Albertaa, useilla alueilla kuu­luu
siihen kaikki farmarit Saskat-chewanissa
taasen uusia osastoja
perustetaan säännöUisestL
* * m -
Farmarien union periaatejulistus
on ehdott/^masti vallankumoukselli­nen
, luonteeltaan, mutta kommunis­tit
ovat jo aikoja sitten oppineet
tuntemaan sen seikan, että peri-aatejulistukset
eivät yksistään tee
järjestöjä vallankumouksellisiksi.
Suuri osa union jäsenistöstä tietä-vät
ja ymmärtävät ainoastaan hy­vin
vähän tuosta komeasta periaate­julistuksesta
— ja on myöskin var­maa
että tiedottomat ja suuriääni-set
union johtajat ymmärtävät sii­tä
vieläkin vähemmän.
Kaikista vaikeuksista huolimatta
ediBt3ry ja voimistuu kuitenkin far-marien^
Tinlö.-""'Se kasvaa ja voimis­tun
sen tähden että se koettaa mo-biliseerata
farmarit taistelua var­ten,
sekä sentähden että se protes-teeraa
vanhanaikaisten järjestöjen
taantumuksellisia johtajia vastaan.
On olemassa politiikkoja, jotka
moittivat noita kapinan oireita.
Mutta nuo politiikot tekevät omien
Ihavien asemiensa turvaamiseksi
hyvän tempun jos pystyvät näke­mään
kirjoituksen näiden lännen
aavikkojen yli kaartuvissa pilvissä.
Sillä saamme olla varmoja siitä, et­tä
farmarit ovat sotajalalla.
Ainoastaan joitakin päiviä sitten,
tuli Albertan farmariliiton presi­dentti
Henry iWise- Wood tarkoin
kynityksi omassa konventslonissaan,
jossa hyväksyttiin useita päätöslau-selmia,
jotka tuomitsivat Albertan
farmarihallituksen luokkayhteistoi-minnan
politiikan hyvin varmassa
äänilajissa.
Mainitunlaiset päätökset ovat var­moja
enteitä agraariasioissa lähitu­levaisuudessa
tapahtuvista muutok­sista.--
• .
Ikävä kyllä tältä kasvavalta kapi-nahengeltä
; puuttuu yhtenäisyyttä.
Kapinahenki ei-vielä ole ikristalloi-ttmut
varmaksi vasemmistoliikkeek-sL
Juuri tuossa- järjestyneisyyden
voimaa, joka muodostua oikeasta
järjestäytyneisyydestä ja k^ktttäy-tyneisyydestä.
^
* * •
Jos koskaan -on ollut sen .suu­rempaa
järjestäytyneisyyden tar-vettä
missään olemassa, kuin on
nykyään Canadan 'farmareilla, niin
tämän kirjotta ja ei ole tullut sel­laisen
kanssa kosketuksin.
- On tehty yrityksiä järjestää va­semmistoryhmiä
farmarien edbtys-midisen
Uiton kautta. Siinä suh­teessa
onkin jonkun verran tuloksia
saavutettu Albertassa, mutta järjes­tö
on vielä liian höllä Voidakseen
suurenmiin vaikuttaa järjestyneisiin
farmareihin. Ön toivottavaa, että
liitto korjaisi tuon epäkohdan seu­raavan
kahden kuukauden kulues­sa.
Juuri tuota seikkaa silmällä
pitäen aiotaankin nyt kutsua koolle
konventsioni, jossa hyväksytään toi­minnan
ohjelma ja järjestetään liit­to
pikealle perustalle.
fiaskatchewanissa myöskin on jon­kun
verran edistytty tässä suhtees­sa,
mutta sielläkin on järjestö liian
heikko ja höllä. Tuollaiset . seikat
huomioon ottaen tulee radikaalien
keskittää voiman^ ilman suurempia
viivytyksiä. Kommunistien velvolli­suutena
taasen on varustaa johta­vat
voimat tälle sikiöasteellaan ole­valle
liikkeelle.
Vasta silloin kuin se on täytet­ty,
tulee paljon haluttu farmarien
ja • palkkatyöläisten .Miitto astumaan
teorian alalta käytännöllisten todel­lisuuksien
näyttämölle. — Alfalfa.
rikkaita ja mahtavia. Näille nak-saa
hän mitä on velkaa ja ellei
lynsä köyhiä kohtaan aivan sam8l<
lainen kuin rikkaita kohtaan. Elä'
kä sano sitäkään, että rikkaat ei­vät
ole mitään velkaa köyhille. En
luule yhdenkään rikkaan sielussaan
ja sydämessään nllä tavoin ajatte^
levän. Vain velkasumman suuruu-desta
saataa olla eri mieltä. Ei
myös ole tärkeätä tuUa siitä täysin
selville. Mieluummin pidetään täs­sä
vähän häälyvästä käsitteestä, tie­detään
vain, että ollaan velkaa
Ediee eli onnea
tuottanut almu
Kirj. Anatole France.
VEtoilen" perustaja, "Revue na­tionalen"
ja "Nouveau Siecle H-lustren",
valtiollisen ja kurjallisuu-den
osaston toimittaja Horteur oli
vienyt minut työhuoneeseensa^ ja
istahdettuaan työpöytänsä ääreen
hän lausui:
—-Hyvä Marteau, kyhääpä jokin
kertomus Nouveau Sieclen uuden
vuoden numeroon. Pistele kolme-sataa
riviä, aivan suoraan • elämäs­tä
otettua ja suurpiirteisesti ku­vattuna.
Huomautin Horteurille, etten ole
hyvä, en ainakaan siinä mielessä,
jota hän tarkoitti, mutta että kyllä
mielelläni jonkun kertomuksen kir-jotan.
— Haluaisin, hän lisäsi, että
kertomus soveltuisi rikkaille.
— Minä mieluummin tahtoisin
sen nimeksi "Kertomus köyhille.'?
— Sitä minä juuri tarkoitan:
kertomus sellainen, joka herättäisi
rikkaiden myötätuntoa köyhiä koh­taan.
— Mutta asianlaita on nyt sel­lainen^
että minä en halua rikkais­sa
heräävän myötätuntoa köyhiä
kohtaan.
— Mitäs hölynpölyä tuo on?
— Ei mitään hölynpölyä, vaan
puhdasta tiedettä. Pidän rikkaan
myötätuntoa köyhää koTitaan velje-ysaatteen
loukkauksena. Jos halu­atte,
että minä puhun rikkaille, niin
olen sanova heille:'"Säästäkää sää-linne,
köyhät eivät • sitä tarvitse.
Miksi sääliä myötätuntoa, eikä oi­keudentuntoa?
Teidän on jotain
heille suoritettava. Tehkää se, se
ei ole mikään tunneasia. Se on
puhtaasti taloudellinen kysymys.
Jos sillä, minkä armosta heille suot­te,
tarkoitatte ainoastaan pitkittää
heidän köyhänä oloaan ja omia hy­viä
päiviänne, niin on lahja väärä
ja siihen vuodattamanne kyyneleet
eivät muuta sitä oikeudenmukaisem­maksi.
Täyt}ry toimittaa takaisin,
sanoi asianajaja tuomarille hyvän
Mailard-veljen saaman johdosta: te
annatte almuja päästäksenne anta­masta
takaisin. Te annatte vähäi­sen
jotain, saadaksenne pitää pal­jon
ja te. keksitte erinomaisen kei­non.
Samalla tavalla luuli Samos-saaren
tyranni voivansa muiittaa.
kohtalonsa sormuksellaan, jonka
hän heitti mereen. Mutta koston
jumalatar ei anna itseään lahjoa.
Kalastaja löysi sormuksen kalan
vatsasta ja toi sen jälleen tyrannil­le.
Ja Polykratcs menetti kaikki
rikkautensa.
_ Laskette leikkiä-
En suinkaan. "Tahdon saada
rikkaat käsittämään, ettei heidän
hyvät tekonsa ole muuta kuin ta*
kaisin maksua ja lisäksi he vallan
mitättömällä annilla toivovat tyy-d3rttävänsä
saamamiehensä. Mutta
ei sillä tavalla laskoja saa tehdä.
ja älykkään irhteisymmärryksen Tässä tarvitaan seHafsta valaistusta,
puutteessa piileekin sellainen vaa-'josta heille voi olla hyötyä,
ra, että kaikkinainen^ edistyminen
voi nidcn tähden hukkua,. ^
Kapnalliset farmarit toimivat yk-sitöii
»; tai sitfcen jädestymättSnri-nä
ityhmina. Heillä ei de mitään
varmaa toinriäÄn ohjelmaa, ^heittäj
puuttuu «itä eteenpäin; tySnt^aa
Ja tooUaisia aatteita haluai­sitte
painattaa Nouveau Sieelessä,
saattaaksenne sanomalehden mah­dottomaksi?
Nöyrin kiitos, ystävä­ni,
sitä tässä nyt V|elä pnuttniri.
Kmnkä voitte Ättää, että ri­kas
kolrtieleisi köyhää toirin kuin
Mutta miten paljon, ei tiedetä ja
silloin tällöin suoritetaan pieni ly­hennys.
Sitä kutsutaan hyvänteke­väisyydeksi
ja se on hyvin edullis-ta.
— Mutta eihän tuossa, mitä sa-notte
ole tervettä järkeä, rakas
Marteau. Olen kenties enemmän
sosialisti kuin. te, mutta olen käy­tännöllinen.
Poistaa kärsimystä,
pitentää jonkun elämää, parantaa
murto-osa yhteiskunnallisista vää-r>'
yksistä, tuo-vie minun mielestä­ni
tuloksiin. Vähäinen hyvä, mikä
tehdään, on tehtyä. Se ei tosin
ole kaikkea, vaan on kuitenkin jo*
takin. > Jos tuo pyytämäni, pieni
uuden vuoden tarina onnistuu lii­kuttamaan
sataista rikasta tilaa­jaamme
ja vie heitä hyväntekeväi-sy}'
tcen, niin on sen' kautta heti
kurjuutta ja kärsimystä jonkun ver­ran
vähennetty. Sillä tavoin vä­hitellen
k*öyhien kohtalo käy siedet­tävämmäksi.
•—Onko siis toivottavaa, että köy­hien
kohtalo käy siedettäväksi. —
Köyhyys on " rikkautta varten vält­tämätön
ja rikkaus köyhyyttä var­ten.
Nämä molemmat onnettomuu­det
johtuvat toinen toisistaan ja
säilyvät toistensa avulla. Sen-vuoksi
köyhien köyhyyttä ei ole lie­vennettävä,
vaan on siitä tehtävä
loppu. En laisinkaan tahdo teidän
rikkaitanne johtaa hyväntekeväisyy­teen.
Heidän hyväntekeväisyytensä
on myrkytetty, se tekee antajalle
hyvää,, mutta saajalle pahaa ja kun
rikkaus itsessään on kylmä ja jul-
'ma, niin ei sen tule kavalasti pu­keutua
lempeyden varjoon. Koska
te siis tahdotte, että kirjoittaisin
kertomuksen rikkaille, niin kirjötan
ävan yksinkertaisesti: "Teidän köy­hänne
eivät ole teille muuta kuin
koirianne, joita elätätte sitä var­ten,
että niitä purtaisiih. Almujen
saajoista. muodostuu' kapitalistien
häntäjoukko, joka haukkuu köyhä­listöä.
Rikkaat antavat vain ker­jäläisille,
työläiset eivät kerjää',
ja niin eivät he myös mitään saa.''
— Entäs orvot, sairaat, yli-ikäi-set?
-^Heillä on oikieus elää. Heitä
varten ei tarvitse hyväntekeväisyyt­tä,
vaan oikeutta.
Tiiö kaikki on kuitenkin vaan o
pinkappaleita. Palatkaamme todel-lisuuteien!
Te siis kirjotatte minul­le
pienen uuden vuoden tarinan ja
teillä on vapaus maustaa sitä hie­man
sosialismilla. Sosialismi on ai­ka
paljon muodissa. Se on hienoa,
tarkoitan tietysti, että ei dneaden
sosalismia, ei liioin Jäures'in, tar­koitan
siivoa sosialismia, josta si­vistynyt
ja henkevä yleisö voi kesr
kustella ja joka on vastakohta kol­lektivismille.
Sitäpaitsi tulee ker-tomuksesita
olla jotakin . huoria. Se
kuvitetaim ja kuvissa haluaa yleisö
nähdä nuoria, miellyttäviä kasvoja.
Nuoren tytön voitte siihen sovittaa,
nuoren ihastuttavan t3rtön. Se ei
ole vaikeaa.
~ Eipä suinkaan, se ei ole vai­keaa.
— Eipä suinkaan, se ei ole vai­keaa.
I— Voisitteko ottaa mukaan pie­nen
nokikolarin. Minulla on jo
valmis, väritetty kuva, joka esit­tää
nuorta tyttöä antamassa almun.
Madelainkirkon rappusilla pieiielle
nokikolarille. Siten voisin sitä käyt­tää.
On kylmä, sataa; kaunis, nuo­ri
neitonen antaa almua pienelle
nokikolarille . . . Te ymmärrätte?
Täydellisesti.
— - Teidän tulisi liikkaa tuossa
aiheessa.
nohtanut sanoa, että tyttö on bmr.
maavan kaunis. Kreivitär de Ii.
notte tnlee ja kohtaa nokikolarin.
Hin hautaa, hän kirkuu. Noldkola*
ri on niin innoissaan» ettei näe ei-kä
kuule.
— Parahin Marteau...
•— Hän on niin vauhdissaan, et­tei
kuule eikä näe. Kreivi joutuu
siihen. Hän ön täydellinen gentle-maniiu
Hän, tarttuu pikkii noki­kolaria
housun takapuoleen, mihin
lähinnä osuu ja heittää hänet ik­kunasta...
— Mutta parahin Marteau...
— Teen kertomuksen lyhyeksi.
Yhdeksän kuukauden perästä meni
pieni nokikolari tuon nuoren jalo-syntyisen
neidon kanssa naimisiin.
Oli jo kiire. Tästä näemme seu-raukset
hyvin käytetystä almusta.
.-^ Mutta rakas Marteau, minusta
sen olisi pitänyt loppua jo aika sit­ten.
•— Päinvastoin, se ei ole vielä
valmis. Kuulkaa edelleen. Men-tyään
naimisiin neiti Linotten kans­sa,
tuli pikku nokikolarista paavilli­nen
kreivi, ja hän hävitti varansa
kilpa-ajoihin. Nyt on hän uunisep-pä
ja asuu Montparnassella iRue le
la Gaiten varrella. Hänen vaimon­sa
hoitaa kauppaa ja myy rautaka-miineja
kahdeksantoista frangia
kappale, joka summa on kahdeksas-sa
kuukaudessa maksettava.
— Mutta rakas Marteau, eihän
tuo ole mitään hauskaa.
— Varokaa herra toimittaja ar-vostelemasta
liian ankarasti. Tari­na,
jonka olen teille kertonut äs.
ken, ei itse asiassa ole muuta kuin
"Enkelin lankeemus* Lamartinelta
tahi "L'Eloa Alfred de Vignyltä".
Ja kun kaikki ympäri käy, on se
melkolailla parempi kuin pienet, iii-telät
kertomukset, joissa kansalle
uskotellaan, että se oh erittäin hy­vää,
kun se ei ole ollenkaan hy­vää,
että ihmiset tekevät hyvin, kun
he eivät tee ollenkaan hyvin ja et­tä
hyväntekeväisyys on jotakin pe­rin
helppoa, kuh se todellisesti on
maailman vaikeinta. Minun kerto­mukseni
on siveellinen tarina. Vie­läpä
se on optimistinen ja päättyy
hyvin. Sillä uiinisepän kaupassa
Rue de la Gaitella löysi Edmee on-nen,
jota hän turhaan oli hakenut
huvien ja juhlien maailmaBsa, joa
olisi mennyt naimisiin jonkun up­seerin
tai valtiomiehen kanssa.
.—^Parahin toimittaja, se on siis
päätetty? Te otatte "Nouveau
siecle IHustre-lehteon kertomuk­sen:
Edmee, cli onnea'tuottanut
almu."
— _C»- : •
Onko kuu niin kuollut
kappale kuin se
näyttää
Jos ylläoleva kysymys tehdään
tähtelntutki joille, niin yhdeksän
kymmenestä vastaa, että kuu on
kuollut maailma, jossa ei ole eloa
eikä elämää, että »e on palanutta
kuonaa. Mutta kymmenes jo, hän-kin
tutkija, joka on kaiken ikänsä
tutkistellut tähtimaailmojcn , topo­grafiaa,
ilmoittaa, että kuussa on
tapahtumassa ihmeellisiä asioita ja
että se el olekaan niin: kokonaan
kuollut kuin otaksutan.
Professori W.' H. Uickcring, joka
on vuosikausia tehnyt havainnoitä
kjjussa yhtä hyvin Huin Marssissa­kin
harvinaisen suotuisissa olosuh
teissä Harvai-d : Collegen tähtltomii-sa
Jamaicassa öh kirjolttjsfearjas-
»aan tähtitieteestä esittänyt havain­noltaan
ja niitä muutoksia, joita
on tapahtunut kuun kraaterissa
Eratostheneslssa.
Tuon kraaterin eli sammuneen
tulivuoren aukko on 37 mailia lä­pileikkaukselleen
ja on se pääte­pisteenä
kuun suurenmoisen vuorir
jonon ketjulle, jok» tunnetaan hV
mellä Apenninit. Sen pohja,' josta
kohoaa kolme korkeaa keskushuipr
pu3, on kahdeksantuhatta jalkaa
alempana sitä ympäröivää kuuq,
maijemaa. Sen suurenmoisilta reu-nusterrassellta
kohoaa yksinäisiä
vuorenhuippuja, jotka ovat 16,000
Ihastuk, se„lla,! „ K,uu, lkaapa va.m . jalkaa korkeita.
Kiitollisuuden valtaamana ryntää Se ala johon professori PIckering
pikku nokikolari kantaen kauniin on kiinnittänyt erityisen huomionsa^
nuoren neidon, joka sattuu olemaan käsittää noin 10,000 neliömailia cli
kreivi de Linotten tytär. Hän an-i kolmannenosan YeIlöwstoi4en kan­taa
neidolle suukkosen ja jättää su- sallispuistosta. Se sijaitsee kuun
loisen lapsen ihastuttavalle niiisu- kraateriä ympäiröivien miiurien si-poskelle
nokisen O merkin, soman simmillä rinteillä. Professori Pic^
pikku Oon, aivaii mustan ja aivan kering on huomiota tehdessään
pyöreän -r- se on tytön nimi, el havanniit vaihtuvia tummia juovia
suinkaan ole tunteeton tuota avo­naista
ja teeskentelemätöntä rakka­utta
kohtaan/ Minun mielestäni on
aihe hyvin liikuttava.
— Tosiaan, te saatte siitä jo­tain
syntymään.
_ Innostatte minua jatkamaan ...
Tullen kotiinsa, loistoasuntoon Ma-herbes
Bbulevardilla, tuntee Edmee
ensi kerran eläessään vastenmieli­syyttä
peseytymiseen; hän niin ko­vin
mielellään tahtoisi pitää; tuon
pienen mustan merkin poskellaan.
Pikku nokikolari bn samalla seu­rannut
häntä portille; täynnä myrs­kyäviä
tunteita hän seisoo -riehät-tävän
nuoren tytön ikkunan a l l a . ..
Kelpaako tällainen?
— Totta kai.
— Minä jatkan- Aamulla sen-jälkeen,
kun JJdmee lei»ä pienessä
valkeassa isängyssään, saa hän äk-kiä
nähdä pikku nc^ikolarin tule-kijat
ovat iamaan;|90tapneet ' ^ ) ^^
tamia vuorfa aitteri «nglBntjIi^fii v-uSi;^^^
tähtien , tutkija; •^El««^^-v-^ÄflWÄ'i|l&^
moitti sitä, että itoultfttriolasa^atjfi*
tieteellisissä tcoksjas» vtitetiip, «tt-^^gs^^
tei kuussa olisi nUnkäähl«irt«äi^^^'"^^
mfiä ja ettei delli minkiiinli^t
muutoksia tapahdu. ?Xi
Muiden muutosten joukoiäa injfi , .
useat tähtientatkljat ^bmaattai^ ;|
siitä, miten kuun kri^Oe^ \Flatilm; '
pohja Samoin kuin kutin •'^eriep^' ^^^^^
pinta tummenen aina jokaisen^konn' ^ :
vaihteen aikana. N&mä^lraanimäi^^
meret ovat ne laajat tömmaf
dat, jotka ovat paljoa iqrM«ini^Ä^
kij^in kuun kirkkaat seudut. Jftllaä!'
kuun tummat kohdat nähd&Eh sel^;
västi paljaalla sihnälläkimr^Muit»
huomioita vaihtelevatsuadessa: käas.
sa ovat sumun yhtämittaiset fbnaanr'
tumiset ja katoamiset, pienten vloraia"
terien yläpuolella. Nämä jnk^utaÄi;
terit muistuttavat suuresti nB^ialf^
loUa löytyviä tulivuorirepeSmll.' Si­ten
saatetaan hyvällä syylW;;ot(^^
sua, että tulivuoriperäinentbiminta^
ei ole, tykkänään vielä Idcan^ttt
kuussa, vaikka tämä toiminta"
meneekin verrattain lievässä läaör>.
dossa, ollen purkaukset varsin heik­koja.
Näiden vaihtelujen'^lisäksi
ovat useat tutkijat, m. m. pirof.;
PIckering merkinnyt kuun pinnalla
lumikenttiä, jotka muuttuvat -Ja
Vaihtuvat auringin mukaan./J^:
fessori PIckering iisköo, että olkoon
elämä kuussa minkälaista mubdol*
taan, se ratjolttuu eräisiin määrät*
tjihin palkkoihin. Näitft seutiijar
joissa elämä vielä ilmenee, kiatsntt
hän kosteikoiksi, jolta toislsiiuih
eroittavat suunnattoman suurejt erl^ J
maat. ''\-'':y:J,\]
mm-
'kristillisyyden sotj-^
läaf * Darwinin äjS-noita
vastaan y.
Sakramentost.'», Califomtasta IT-, ' ,|
moltctann, että valtion köululauta*' "\ ; 'J
kunnan erikoisessa kokouksessa täi*-*- ; \
sä syksyllä suoritettiin avajaislau-kauksla
taantumuksen hyokkäykse»^ ''•^•'•'^^fA
sä kehitysopin . opettamista' 'vastaattcflljvflllj?-
Callfornian kansakouluissa. Pasto* ' .
rj Gporge Thorpe Cororiasta vaat!^^?:e5^%|ll
yli BO sellaisen oppikirjan HeOifc. ,, s.t'-
mistä, joissa opetetaan ihmiftrii^'
eläinkunnan välisestä suk^Iäisuudes- ' v
ta ja puolusti spontanisen (Itses- ^ / - - l ^ ;
tään tapahtuvan) polveutumisen j a ' / ' r'
luomSstarun opettamista. Pastbrf* ,?v
Harvay GIU puolusti käsitystä, etr ,«.M>^::?i|
tä kehitysoppia ja krlatlllisyyttÄ.
voidaan sovittua tolslifk."»-' rV
>t^^'|i<^a::iriiti;|^
1 naättvnvt^ jfo. , . • / .
Emme ole saaneet
miten tämä yritys on päättynyt. Jo- . , . .
ka tapauksessa antaa se käsitykseni 3
siltä, miten vällltseya yhteiskunta ' '
yrittää • .pitää-; kasvatusta ^-VftnhöJonV;W;|5|^
luomlBtarujen poluilla, toisaalta iaa». r ..o-lvälS'
sen ollen pakoitettu tunnustamatttt '
kehitysopinsuuren merkit)rk8en^T(o«^f^^
kemusperäisen tieteen eteenpäin , '
vievänä, voimaina. ' •Huolimattavsii-;^.A^
tä, että tiede jo aikoja sitten o» " - '
lähtenyt kulkemaan Darwinin ke» . .
hitysopin viittomaa ; tieiä, tastusta. . • •>
1:1 0.
helpompi hallita taikanakolBta^. JA
harhaluulojen kahlitsemaa kkntam.
kuin järkiperäiseen ajatteluuh
tunutta kansaa
Asuntopulan uhri
ä ja puu- ii J
l Place de . ^r^M M
IV';:ptt1in::;d-^;3||i:||gS^ l
vuHut koormaQ' » . • 'IP
ita tavaroitaan '''' m
äsl-lopaksi;^itee'A#ift^iii^ i
ja tummanharmaita kenttiä, jotka
alinomaa vaihtelevat muotoaan ja
asemaansa sekä jännitystään, jos­kus
häviten pois, sen jälkeei^'taasen
ilmaantnakseen ja laajetakseen.
Niitä esUntyy sekä ylänteillä että
syvennyksissä, mptta millään taval
la ne eivät muistuta niitä varjoja,
jolta olemme tottuneet näkemään
sekä kuun kuvissa, että tarkastaes-samme
kuuta kaukoputken avulla,
Näiden mustien juovien ja kenttien
ilmaantumisen, niiden vaihtelevan
aseman, muodon ja kiinteyden si­kaili
kuin aurinko kohoaa knun
taivaanrannan yläpuolelle, selittää
pros., PIckering johtuvan siitä, että
siellä on kasvullisuutta ja mätane-mistä
vaikka hän tunnustaakin
maan kasvullisuuden olevan mah­dottoman
kuussa, mutta kun, hän ei
Äskettäin tapahtui
Pahtinissa asuntopulan:
eräs surulllsenhuvittava
mies työntörattain
kun palasia, nuoranpätkiä
sepän työkaluja, pysähtyi -Place
la Mairiella erään suuren puun
ie. Kun hän oli purkanut kuorman?
sa, alkoi hän haalata
ylös puuhun ja kiipesi
perästä. Puussa alkoi hän ryhtyä . . • lloi ;j
rakentamaanitsettf»dn-.:^Tat^
hen puuhia seuraamaan. Lopuksi ^'"^'^ '
ilmaantui poliisikin paikalle
holtti miestä astumaan ;al«t
— Olen Rohlnsoir Cnisd^
kuitenkin puuhun kiivennyt kirves- ''
mies, myrsky on hävittänyt^
ja nyt olen j>akeniamaissa
Palvelijani Perjantai
hakemaan ruokaa.
..Poliisi koetti houkutella »Iestä
tulemaan alas, mutta ankarista vaa- .fiv-talauseista
huolimatta jatkoi m!ea ' I '
rakennuspuuhinan, ^kunnes
ta saapui ja valeli ruidcdllaaii
miehen alas, V Kävi ihnf, että
oli mielenvikainen jfrJcadottanu^' c-,
järicensä asunnonsaamisi^aikeuksienl
takia
MacDonald lähtee lo*;
ibälie
Lontoo. — Englannin'äflifttljnt-
Ustuneen työväenhalfitnben pSft* ,
ministeri MaeHomdä matkittkaÄ f
kapnoliin Jamaicaan otUauum lo-mä
van alas uuninpiipuBte. Hän heit- löydä, sille parempaa ilmartsnraao^
täytjT aivan Weskehtelcmättäsnloi-)toa, käyttää hän sitä yastiJdseena, maaVja hoitamaan terveyttään
jBcn lajÄukaiseh syliin ja peittää hä-l Se, että kouesa tapahtuu vaihr
net nokisilla pikku O pyöryköillä, i telna, ei snjidcash 0 ^ mikään uusi
aivan ympyriäisillä. Olen kai u-; havainto. Mon^t muut tähtientut»
nes parlamentti Indcooattnt
toon faehnikttullflu