1924-12-25-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaiiia, jouluk. g p^Thnr., Dee: 25fli, 1924 VAPAUS t «uiuIaiMii tySiriestjte Bgnenlnmmittii», flme»- > Sadbtirm, Ont, joka tästai, tant^ JiiiMaataL ' OKNI SAABI, ABVO VAABA, toimittajat onlf «Kma of Fiiuu>b Worken in Canada. Pab- " inMhvry, Ont, every Tnesday, Tbursday and ^Bnoi^uMnta kerran jolaistuista ilmoituksista 4ec -^-^unmalta. Snörista Umoitoksuta seka ilmoitok-joiden tekstiä el joka kerta maoteta, annetaan v« «lennos. KuoIonilmoitokEet (2.00 kerta ja 50c , iokaiselta maistovärssyltä. Nimenmanttoilmoitak- 50e k e r ^ 41.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitaksec 10 k«rtiL $3.00 keksi kertaa. Syntymäilmoitukset .00 kerto.' Halntaantieto- j a osoteilmoitukset 60e rta;$i:00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää iha 'Seurata mukana. ^Begisttted i^t the Post Office Department, Ottawa, second class matter. ' ____ Taistelussa, voidaan yhtähyvin saada hScvio kuin voittolun. Voiton saairuttaminen riippuu silta, kuinka paljon jokainen t o ^ i antaa työtään ja vaivojaan. Hävlo taasen on varma, jos taistelussa asetumme vi* linpltämattomaksL Siis edessä olevan ajan tunnus on: Joka mies paikallaan! Advertising rates 40c per eoL inch. Minimum. eharge ' single insertion 75e. Diseount on standing advertise^ at T^^ the best advertising medium gng the Pinhifh People in Canada. TILAUSHINNAT: CanadaMvykM vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 1.6a-3a-yksi kk. 76c. , . ^ V yksi vk. 15.50, puoli vk. fcOO ja kolme kk. $1.76. . 1„ Tilaukaa, Joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään, itsf asiamiesten joilla on takaukset. Tiistaiiiaehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-arlssalauant^ na, torstain lehteen tiistaina ja lauantain liteen torstaina kello 3. - Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome Pnhelia 1038. Postlosote: Box 69, Sudbury, Ont Jos ette 'Milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen rjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenboitajai snalUsella nimellä. J . ; V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja. — Torstaina olevan juhlapäivän tähden ilmestyy leblemme seuraava numero vasta ensi tiistaina. ^'Joka mies paikallaan!^' Englannin porvaristo oli ottanut käsiinsä poliittisen allan, mutta sillä oH vielä jälellä työ saattaa nouse^ valtansia myöskin merien herruutta käsittäväksi, ijglanoii/ oli mistä hinnasta hyvänsä lyötävä laudalta inerien herrat — Espanjan ja Hollannin r-' jos porvaristo ollenkaan kykenisi täyttämään historia!* i^ta'tehtäväänsä — maailman kapitalismin emämaan Ijdibiniscn. Englannin porvaristo kykeni tuon työn suorittamaan ja Englannista tuli se maailmanherruutta lUssaanpitavä imperiumi, -joka vasta meidän päivi* alkaa pahasti heilahtaa. ,TäU« Murroskaudella jollom Englannin nouseva »en porvaristo seisoi ratkaisevassa käännekohdassa, tapah lUl^^ • m ottelua, jossa monta kertiaa Eiiglannih koko olemassaolo oli hiuskarvan varassa;; Eräs kuuluisa taistelu, ' jossa tosiasiallisesti ratkabtiin merien herruus oli n. s. Trafalgarin «n^ritaisteln. Siinä Espanjan siihen aikaan mahtava merivoima oli koottuna Englannin silloin vielä heik* k^^ja tars:eIu\oini*s Vftslaan. Jos koskaan niin • rJnakiii filia kcri^a Engl.::n:n i!3'jnäi»yys ja se:> porvari3to« tulevaisuus oli hiuskarvan varassa. • Taistelun alkaessa kokosi laivaston päällikkö, ami* jraiali Nelson,' lippulaivansa miehistön ja piti heille ly- 1'iiyehkon puheen. Tänään, sanoi hän^ - ratkaistaan, ei r^ihoastaan meidän kohtalomme, vaan koko Englannin. Jf» kukaan tanaan hievi^taa paikaltaan on se samaa ^iiin että -hah käsistään luovuttaisi vanhan Brittien maan. XlkSa siis väistykö, vaan muistakaa, että j<^a .fnidien tulee olla paikoillaan! Tabteluun lähtiessä kohosi Nelsonin lippulaivan "tnastdon .^merkki,' joka yksmkertaisesti antoi koko lai- 'Vffitolle tietaa: \ Joka mie% paikallaan! Venäjän työ-ivSen antama esimerkki osoittaa, että noui^eva luokka -juna.^voittaa, olkoon sen varustukset^ miehistö' ja sota- ^Cvalmius paljon heikompi kuin vastustajansai Niin oh aina ollut Englannbi porvaristo oli silloin vallankumouksellista, nousevaa luokkaa ja sentahden Nelsonin ^/miehistössä asui sellainen voitonvarmuusv että se ei sii- InäkaSn silmänräpäyksessä, jolloin taistelun,lopullinen tuloäbli ikääntyä sille tuhoisaksi, liellittänyt, vaan loppuuni lasti pysyi «joka mies paikallaan.» Voitto kään^ ^iyikitt' heHJfr, ja silta päivästä voi Englanti merkitä ^^maailmanvaltansa alkaneeksi. f'>\Tallaisia taisteluja on sen jälkeen suoritettu monta ija-' tuUäan edelleen suorittamaan. Niitä ei mnai tar-jpitae suorittaa ase kädessä. Päinvastoin useimmat '^iaislelut suoritekaan aseitta. Sanoilla ja töillä. Mut-rta/ joka kerta tarvitaan sittenkin miehistössä 'samaa Ipvoitonvarmuutta, samaa uskoa oman asiansa oikeutuk- '..seen, samaa uhrautuvaisuutta ja työtä. ;\ , Tänä talvena tulee vastaamme monta sellaista tais* l^t^Iuaj jolloin 'taasen koetellaan työväenluokkamme kär- 2^^»ivalli&yy1ta ja uskoa. Ne eivät kylläkään tule ole^ lluärämitaan, Trafalgarin taistelun tapaisia, mutta vaa- ' ;Hvat ne nämäkin pikkuUlaisuudet omassa mittakaavas* ' l:'«aan aitke]^ ja luottamusta sekä ennei^aikkea tietoi- ^i^suulto siitSj; :«tta^^:n voitetaan vain sil-xloin* joa ttoiaan «joka mies on paikallaan.» Muisla- ^Jcaa-aina ja;terbittakaa joka ainoan työläisen mieleen [^^'^ce't<^siana, etia vastustajamme pääasiallisesti panevat l^r.painoa sille, Qt&o meidän armeijamme täysilukuinen. vMööi toi)w,ark«^ juuri sen tähden, että he pelkaä- J ; vät l^ftrrir^arämme vähenevän. Tämä pelko ei milli- loinkaan—'sanon.viela kerran: ei milloinkaan V saa. pelottaa aineita <ta^ lähtemästä. Hammasta ^^urran ' o n ' ' v a i t i j a luuneo.. Siinä meidän taistelnmmme ydinkohta onkin. Ta^^l^ossa sne taistelemme itsellemme enemmän ko- ^^iflcemusta, enenj^^ ja kannattajia. ^f Juuri tantan tähden meidän, täytyy uskaltaa, olkoon /-vain, että anojamme päyttaakin heikolta ja-seisoo ||| 3iiv«ii|iäbt8>^ 1 ^ viastaan. Sivust^atsojana em- ^'Jne.ko^kaiä .eika ^neilla myöskään Ilveily 8-tiiiiiiiii iyöpäivälailla B. €:8sa British Columbian 8-tunnin työpäivälain tarkistus-lautakunta on vastikään lopettanut toimintansa Vancouverissa. Lautakunnan tehtävät ovat h>'vin mutkidcaat Ensiksikin ne kolme liberaalipolitikoltsijaa, joista tuo tarkistuslautakunta muodostuu, saavat tämän- lautakunnan jäseninä paljon parempaa palkkaa, kuin tavalliset aramattlunlojen jäsenet. Toiseksi heidän tulele lakia tarkistaessaan tehdä siihen sellaisia säädöksiä, joiden mukaan British Columbian työnantajat voivat teettää orjillaan kymmenen, kädentöistä jopa neljänkiirtols^ ta tuntisia työpäiviä ja siltä huolimatta pitää 8-tunnln työpäivää maakunnassa laillisena työpäivänä. Tarkistuslautakunnan pitäisi antaa vapautusta 8- tunnin työpäivälain liian tiukasta noudattamisesta sei laisille teollisuusaloille, jotka tulbivat sen toteutat mbesta kärsimään. Kun lautakunta piti ~ kuulusteluja oikeustalolla eri teollbuusalain suhteen, niin jopas siel lä saatiin kuulla teollisuudenharjottajain valitushuudot Siellä syytettiin agltaattorelta ja kalkkia slellaisia lien kilolta, joilla on vanhaa kalavelkaa maksettavanaan siitä että olivat ihmisten mieleen teroittaneet sellabta, että puutavaratehtailljat harjottivat liikettään yksinomaan senäliden, että saivat ribtää niitä työläisiä, joilla oli ollut tilaisuus päästä työhön heidän sahalaitok-siinsa. Jopa syyttivät nuo itsensä uhraavat teoUbuus-pohatat kaikkivaltiasta jumalaakin kovuudestaan heitä kohtaan. Samaten syyttivät he koko maailmaa siitä, ettei se anna heidän rehellisille tarkotuksllleen kunnioitusta. Puutavaratehtailijain edustajan lausunnon mukaan maksavat sahaparoonlt tuhannen jalan sahauksesta 45 senttiä. Mutta verrattuna Washlngtönin ja Oregonin sahaparoonien hyväntekeväisyyteen on tuo britishcolumblalaisten jalomielbyys kerrassaan mitätöntä, sillä Washingtonbsa ja Oregonissa maksetaan tuhannen jalan sahauksesta, Alberny Pacific Lumber Co:n edustajan Dentin mukaan kokonainen^ dollari. Cameron Lumber Co:n edustaja J. B. Cameron pahpt-teli sitä, etteivät puutavaratehtailljat tule lain mukaan saamaan tasapuolista oikeutta, koskapa hänenkin edustamansa liike, laittaa työläisilleen kauppapuoteja^'^ postitoimistoja ja kaikkia nykyäikaben kaupungin mukavuuksia— nyt mahdollisesti lukutmottamatta hautaus* mata. Vaikkakin nuo sahaparoonit tuhlaavat '^ildca-uksiaan yllä mainituilla tavoilla, eivät he vaant voi paninlaa luoUintokoneisto&r.n, joten hddun taytyy^edel leenhiu' kbköa Ii 'kevoittonsa tyolälstensä selicänahkasta. Kaikki työnantajat sanoivat tarkbtuslautakunnuUe, että ensimäisenä heidän laskiibsaan oli aina työläisten hyvinvointi. Eräs Hanbury nivunen sahaparooni^, tuol lainen oikein siivo kristillinen herrasmies, sanoit että me olisimme sangen tyytyväbiä, jos saisinune t y ö l ä in sillemme 6«tuntben työpäivän ja siitä huolimatta saisimme itselleinmekin vielä -vähäsen.» Hanbury ei kylläkään lähenunin selostai^ut lautakunnalle sitä' seikkaa, että minkävertaa hän tarkotti tuolla määritelmällään «vähäsen,» Kautsky ja Hilferding tusina-tieteili| oina Luopiososialistit porvarillisen järjestelmän puolustajina. Tämän vuoden huhtikuussa alkoi suhteiden epävakavuus vähenee, pu- Berliinissä ilmestyä sosialidemo» kraattinen aikakauslehti "Die Ge-sellshaft, Internationale Revue fjrr Sozialismus und Polittk", (Yhteiskunta, Kansainvälinen Sosialbmin j a Politnkan Aikakauslehti). Sen toimittajana on surullisen kuuluisa 8a3ialidem<^aattinen, täydellisesti epäonnistunut entinen Saksan rahaministeri Budolf Hilf erding, myös "Finanz-kapital' nimisen, aikanaan suurta huomiota herättäneen teoksen kirjoittaja. . Avustajiensa joukossa julkaisu mainitsee Kautskyn, Bauerin, Vandervelden,^ Brantingin y. m., jotka kaikki ovat kansainvälisen sosialidemokratian suurmiehiä, sen teorian paaveja ja kardinaleja Että tästä julkaisusta tulisi sosia-lidemokratien porvarillisen politiikan teoreettinen ' edustaja, se oi; itsestään selvä asia ja sitä ei kukaan ihmettelekaän, joka vähääkään tuntee näiden herrojen viime vuosien kehitystä ja-politiikkaa. Mutta, että tämä petturipolitiikan puolustaminen olisi saattanut sellaisetkin Marxin oppien entiset monikymmenvuotiset ^puolustajat ja esitaistelijat kuin Kautskyn heittämään Marxin yhteiskuntaoppien itse perusteet, aivan aakkostotuudetkin muiden mukana yli laidan ja niiden sijaan omaksumaan hai vimpain por-varillistaloustieteili^ äin. tusinate^ori-at, se tulee yllätyksenä ainakin niille työläisille, jotka viimeiseen asti (^vat eläneet siinä toivossa, etteivät ne j a varsinkaan Kautsky olisi kerta kaikkiaan ja kaikissa suhteissa työväenluokalle menetettyjä. . - . ' Samassa kun n y i ' tämän julkaisun kirjoitukset toteavat sen, ettäiiuian nyt hän selittää kapitalismin Eräs toinen puutavaratehtailijain yhdistyksen edus taja valitti sitä, ettei heidän järjestönsä ollut kyllin hyvin edustettuna silloin, kuin jumala loi British Co* lumblan metsiä, koska nyt Washingtonin ja Oregonin metsistä saadaan parempaa puutavaraa''kuin British Columbiassa. Tuon erovaisuuden metsiin nähden pi täisi ylettyä ihan British Columbian ja Wa8hingtonin rajalle. Loppujen lopuksi tuli kuitenkin työnantajain suh de 8-tunnin lakiin 'ja samaten myös lautakuntaan näh den julki B.C. Marine Ways, Sfaipbuilding Engineering Corn edustajan Hopkinsin kautta. Hän sanoi: <Jot 8-tunnin työpäivälaissa on yhtään sellaista kohtaa joka antaa meille tilaisuuden rikkoa sitä lakia seitsemänä viikon päivänä ja vuoden 365 päivänä, niin silloin se laki on hyvä.» Hän edellee nsanoi: «Minä tulen rik komaan sitä lakia siihen saaldta kunnes te panette minun laivatelakkaani kiinni.» > ' tTaialeluUrf' emmf ^«irtaan Kuten muistettanee, niin tuota 8-tunnin työpäivä-lakia ei laadittu British Columbian parlamentissa työ-läisedustajain vaatimuksesta, sillä niitä siellä lakia laadittaessa oli ainoastaan kolme, vaan se laadittiin pää ministeri John Olivferin toimesta. John Oliver sitä laatiessaan ei suinkaan ajatellut sitä seikkaa kuinka edul lista 8-tunnin työpäivälaki olisi työläisille,^ vaap hä-. neliä oli mielessään tyldcänään omat yksilölHset etunsa. Ne työläiset, jotka ovat uskoneet, että omistavan luokan edustajat laatisivat puhtaasta humaanisuudesta työläisille edullisia lakeja, huomaavat nyt tutustuessaan lakiin varattua takaporttia, tarkistuslautakuntaa ja sen tomintaa, että omistavan luokan työaikasäädöstelyt ovat vain ilveilyjä, joista ei ole loppujen lopuksi työläisille mitään^ hyötyä. Kokemus on esim. Britit Columbian metsätöissä ja muuallakin ösottänut sen, että jos työläiset tahtovat 8-tunnin työpäivää, tai tahtovat täytäntöön fl^antavi^i lakimääräisiä terveyssäädöksiä, niin pannaan niitä voimaan ainoastaan silloin kuin työläisten järjestöt ovat kylliksi voimakkaita vaatimaan niideirjgjätamislä. Kun sib on kysymyksenä 84unnin työpäivälain käytäntöön «aaminen, niin elkäämme luottako porvarien humaanisuuteni, heidän pariamenttbiin ilveilyi-hinsä, vaan lehoistakaamme järjestöjemme pätevyyttä, sillä ainoastaan järjestyneen voiman avulla voidaan 8-tunnin työaikasäädöskin käytännössä tbtentlaa; , Kautsky, Hilferdingit, Bauerit y.m. ovat teoreettisestikin lopullisesti tehneet .täydellisen-* pesäeron j ,maxr xilaisuuden j a siten oman mennei syytensäkin kanssa, osoittavat ne myös, miten sellainen työväenliike, joka käytännössä luopuu vallanku mouksellisesta sosialismista ja sen sijaan siirtyy porvarillisen --järjestelmän puolustajien rintamaan, 7r>yS3 teori3sr"kin joutuu omaksumaan porverilibc-n > .järjestelmän yhteiskunnalliset 'opit ja kaikkein lisäksi näiden oppien, epäkriitillisim-män puolen. Ja tällöin kaikki ne työväenliikkeen.. haarat, niin vastakkaiset kuin ne ennen ovat voineet ollakin, jotka' käytännössään ovat kehittyneet. vastavallankumoukseHi-siksi, tapaavat - toisensa, porvarillisissa teorioissa samasta leiristä ja huomaavat omaavansa yhtenäisen 'pohjan. Porvarillisen yhteiskuntatieteen ,t^kloläjä tulee niiden aatteelliseksi yhdistäjäksi,-1^ cismista on tullut, ^iiden käytännöllisen toiminnan ^lojpuUinen vei jeysside. Katsokaammf> ensinnäkin mitä nyt entinen finanssiministeri H i l - ferding kirjoittaa: "Kartellien ja trustien kehitys saa mitä voimakkaimman eteenpäin sysäyksen. Vapaan kilpailun aikakauden loppu on tullut Squret monopoliset yhtymät' joutuvat y h - dyssuhteeseen pankkien kanssa, joihin yhteiskunnallinen pääoma ; keskittyy^ Ja:'joiUe^aiirtyytalO.udeiliseh. eläniän hallinta, jonka ratkaisevia valitsijoita ne ovat. Entinen jakoi-suus: teolliseen, kauppa-^ ja pank-kipäaomaan pyrkii häviämään ja ne yhdistymään finanssipääoman muodossa. Tämä merkitsee siirtymistä vapaan kilpailun kapitalismista järjestettyyn kapitalismiin." No niin, minkä johtopäätöksen voipi j a tulee tehdä tästä kapitalismin s^ m a i n oikein kuvatusta keskittymiskulusta? Ja kuinka H i l - ferding itse ennen selitti j a silloi'i aivan oikein ' mainitussa "Finanzr kapitalissaan" sen luokkataistelu-prosessin kulun, -joka kapitalin tälle kehitysasteelle on ominaista?, ~, "Kapitalistinen kriisi -on kertai icäiklnääti' 'katifiäinvälisten markkinasuhteiden ilmiö — ja sitä enemmän, kuta pitemmälle kehitytään." Tämä tarkoittaa selvääkin selvemmin, että .ne muutokset, mitkä ta-pahtuvat jonkun maan kapitalistisen järjestelmän rakenteessa, eivät pelasta koko kapitalismia j a kapitalismia yleensäkään anarkiasta j a pulista. Ja edelleen, että **asranomM-sen maan sisälläkään eivät triustit VM estää puBa syntymältä; samoin kuin^ eivät voi säästyä pulien vai-, kutukijestakaan niijrinf . N S n ; H iK ferding kirjoitti, kun han oli -vielä marxilainen^ mutta nyt porvarillisen hallituksen entisenä ministerinä' aivan päinvastoin. Tämän pääomain kehittymisen y h tenäisen firianssikapitälin muotoon Hilf erding sanoo nyt "yritykseksi aöännöstellä j a järjestää yhtäskun-nalliset tuotantovoimat tuotannon lat ja kaikbsa tapauksissa niiden vaikutus .työväenluokkaan lienevät. Ja tällaisen politiikan keinoja. ovat suurten trustien toimittama uusien pääomasijoitusten suunnitelmallinen jakaminen (eri teollisuuksien j.n.e. kesken — L. L . ) , niiden tunnettu varovaisuus toimittaessaan uusia peruspääoman sijoittamisia korkean konjuktuurin aikana, edellisen kanssa vastaavasti suurten pankkien harjoittama lainanantien säännöstely, jota senmukainen keskus-pähkin rahapolitiikka vielä tukee." Näin ollen on Hilferding siis nyt sitä mieltä, että kapitalismin edelleen kehittyminen ja trustiutuminen eP merkitse kapitalismin ristiriitain kärjistymistä, vaan niiden lievenemistä; ei kapitalistisen yhtebkunta-taloudellisen anarkian kasvamista^ vaan että sensijaan astuu säännöstely ja järjestetty talous; ei kapitalismin vararikkoa, vaan sen elpymistä ja voimistumista. Hilferding ei puhu nyt sanaakaan siitä, että trustiutuminen johtaa suurten kapitalististen monopolien (finanssirenkaitten) ankaraan kilpailuun ja taisteluun, niin jokaisessa maassa, kuin kansainvälisestikin ja että pääoman keskinäinen kamppailu tällöin saa entistä raivokkaamman ja valtavamman muodon. Hän ei mainitse nyt mitään siitäkään, että tämä monopolien vä Unen kamppailu kapitalistbista vai- *a- ja vaikutusalueista kärjistää porvarivaltain imperialistista politiikkaa, uhaten maailmaa yhä uusilla selkkauksilla ja imperialistisilla sodilla ' Ei mitään enää kaikesta tästä, pitalistit ovat koettaneet ja edelleenkin koettavat ostaa maansa työväenluokan kokonaisuudessaan Ja varsinkin sen ylempien kerrosten työläiset kapitalistisen järjestelmän puolelle siirtomaiden työtätekevien luokkien kustannukseUa. Näin esim. Englannin imperialistinen kapitalismi on Indian, Egyptin ja muiden siu-tomaiden työtätekeviä rosvoamalla ja orjuuttamalla koettanut trustiutumisen korkeimman asteen, finanssikapitalistisen monopolin johtavan:; rauhaan ••ija ^järjestykseei^ jo kapitalistisen järjestelmän puitteissa ja perusteilla. Ja tämän i l meisesti väärän katsomuksen, jonka Hilferding - on nyt omaksunut. todistaminen on kymmeniä ja -J^aaa. hälistö todellisesti yhä enemmän ja kymmeniä vuosia ollut' niiden por värillisten kaikenkarvaisten "tietomiesten"' elämän työnsä, jotka antamalla tieteelle, »alttua ovat ^p^al-kanmaksajainsa, kapitalistien mieliksi j a eduksi koettaneet selittää, että ifyllä tämä kapitalistinen järjestelmä itsestäänkin kehittyy kalkin puolin hyvin järjestetyksi, rauhalliseksi j a mallikelpoiseksi järjestelmäksi, että siksi ei tarvita sosialismia • ei vallankumouksellista luokkataistelua eikä vallankumous^ ta. 'TyovBenluokaa asemakin paranee ja luokkataistelu heikkenee." Ja aivan johdonmukaisesti edellisen ; perusväitteensä mukaisesti Hilferding sitten jatkaa selityksiään. Tämä kapitalismin dusi kehitysaste merkitsee työväenluokalle sen aseman ' asteettaista paranemis^ ta aivan noih vaan kun luonnostaan. Näin kauniisti hän sen nyt sanoo: 'Tällaisessa hierarkisesti järjestyneessä kapitalbtisessa taloudessa, sen mukaisesti muuttuvat myös työn suhteen. Ne saavat nyt vakavan luonteen! Työttömyys käy .yähemmiän uhkaavaksi;: ja (lieventää yhteiskunnallinen hiioltö seti vaScu-tusta. Yhteiskunnalliset reformit, ensi sijassa vanhuuden, työkyvyttömyyden, ja tyottömjTrsvakuutuk-^ sen muodossa sekä sitten työajan rajoittamiskiellon kautta tekevät koneellistuneen, tosin samaan aikaan: tavattomasti- työnopeudessa kiihtyneen työprosessin verrattain hjrvin palkatulle työarmeijalle siedettäväksi. Tämä takaa näiden reformien .-konservatprisen vaikutiris-sen j a aikaan saiyät-ne (reformit) työväenluokan puolelta sopeutumisen tähän kapitalistiseen talousjärjestelmään." ' Selvästi sanottu, eikö olekin? Työväenluokka .kaiken tämän Hfl-ferdingin^- keksimän ihanuuden y.vai-kutuksesta alkaa taantua, rauhot-taa> sopeutua kapitalismin ttdous- : ärjestelmään, -tuntea siinä olevansa kuin kotonaan^ kuin paratiisissa. Ja min se k a M i e n porvarien kam-moksuma ja poroporvareille käsittä-mätön luokkatabtelukin> sosialistinen vallankumous, kaunHsli vähitellen lakkaa tässä H i l f e ^ i n g i n mono-poBstisessa kapitalismissa, joka on niin maiiuostj järjestetty - ja jossa kaikki on säännöstelty, työttSmyys-län jollain iibmekonstilla poistettu taä tehty ääedettäväkä.TSetysti-kään vei snnä ole enää .sojaa -luokkataistelulla, j a hän s e ^ . JEaut^y sen myös aivan selvästi, sanovatldn; että : ^ t ä el -VOI olla epällygtä.' - - Tähän H i l f e r d i n g valeeseen työväenluc^an aseman parantami-sesia j a kerta kaS^aanr vaknntch-kotimaassa järjestää työ^, pälkka-y. m. suhteita siten, että kotimaan työväki pysybi rauhaUisena j a sopeutuisi kapitalistiseen talousjärjes- 'telmään, tai ainakin olisi sj^teelli-sesti tyytyväisempi oloihinsa kuin työväki niissä maissa, joilla ei ole siirtomaita. Ja jossain määrin, mutta vain / jossain määrin se on siinä onnistunutkin. Sillä kuta pitemmälle kapitahami eri maissa on kehittynyt, sitä suuremmat vaikeudet ovat nousseet Englannin j a muiden sellaisten maiden kapitalisteille eteen voidakseen iankaiken tätä politiikkaansa jatkaa. Nykyisessä yleismaailmallisessa kapitalismin pulassa ei tällainen kotimaansa työläisten ostaminen enään käy päinsä. Itse kapitalismin vaikutuksesta siirtomaissa kehittyy nopein harppauksin ^ekä niiden oma että ulkomaisen pääoman, kontrolloima teollisuus j a sen' kanssa sopusoinnussa siu-tomaakansojen taistelu imperialistisen emämaan kapitalistien kilpailua, rosvousta ja orjuuttamista vastaan. Teollisuustuotteiden vienti siirtomaihin ja siellä pakkohinnasta myynti vähenee sekä suhteellisesti että ehdottomasti. Emämaassa, teollisuus joutuu tämän johdosta yhä - kireämmälle ja kapi-taUstit joutuvat nyt vastaavassa suhteella sitä enemmän kotimaansa työläisten elinehtoja kiristämään. . Tämän -ilmiön jo -aikanaan Harx ja Engels • selvästi havaitsivat ja jälkimäinen on siitä useamman kerran kirjoittanut, kuten 1858' kirjeessään Marxille: "Englannin köy- *^jbtyaiässä joiöa kapitalistiluokka ' asestettnna nissä. P a i j n asti asestettana lyödä vallankumoulSn köyhäh-stön ja taro;;olkai::r'" " « a päin maahan. T ^ ^ ^ " ^ kuva. jonka todellisuus tr^^.* ^ _ . o m a t k i n äänenkannSta^rT kypaivän kapitalismistT^it; Hilferding ja S S T i n v " ? ' * " "^ oissaan sensijaan J^ScäS^ft^ ^ - t i r i j a aivobsaan T^^^^' T ' ^ " ^ kehityksest*ä^li;' neisyyteen ja rauhallisuuteen ^«1" kien väH<?i»<»n • taok- «en vanseen sopusoinnun otonooolr yhtei^ntaan, kapitalistiseen ^S" teen Jerusalemiin! (/atk.) enemmän porvaristuu niin että nähtävästi: tämä, porvarillisin ;kaikista .mailta tahtoo loppujen löpxtksi kehittää asian sille^ kannalle, että sillä olisi porvarillinen s ylimystö j a porvarillinen köyhälistö porvariston ripnalla. - On selvää, että kansaan nähden,' joka,riistää koko maailmaa, tämä on jossain määrin järkeen menevää. "Ja kirjeessään KautskyUe 1882: "Täällä ei ole työväenpuoluetta, on vain vanhoillisia (konserva-tiivisia) ja vapaamielisjyrkkiä - (U beraali-radikaaleja) ja työläiset rauhallisesti yhdessä näiden kanssa käyttävät hyväkseeni Englannin siir-fcomaamonopoolia j a - sen monopoo-lia koko maailman markkinoilla." Myöhemmältä ajalta tov. JLenin imperialismia ja sosialidemokratian vararikkoa käsittelevissä kirjoituksissaan on myös selvästi osottanut, mitenkä imperialistinen suurporva-risto on määrätietoisesti pyrkinyt työväen aristokratiaa suosittele maan puolelleen siirtomaapolitiikalr laan ja mitenkä jälkimäinen tällä perusteella on pysynyt kapitalbtieri ja niiden järjestelmän puoltajina: Ja mitä tulee' niihin kapitalistisiin maihin,: joilla ei ole siirtomaita ja erittäinkin niihin, jotka maailman-: sodassa hävisivät, näemme kuinka niissä kapitalistit tekevät kaikkensa sälyttääkseen työväenluokan kannettavaksi sdcä ne tappiot, mitä näiden maiden kapitalistit ovat kärsineet j a kärsivät sen johdosta, etr tä ne maailman inarkkinoilta ovat joko kokonaan suljetut tai ovat pa-koitetut tuotteitaan myymään johtavien imperialististen maidein kapitalistien omia ehtoja paljon huonommilla ehdoilla j a paljon vaike-amnussa suhteissa> että myös 'sota-kulut sotakorvauksineen. Näin nyt sekä Englannissa että Saksassa ottaaksemme esimerkin kuminankinkaltaisista maista, me näemme, että .työväenloijkan-asema ei ole viime"vuosina parantunut eikä parane, vaan kapitalistit tekevät kaikkensa "sitä kurjistuttäak-seen. Se on ? havaittavissa niin hyvin palkka-, työaika- kun yleensä kukissa työläisten elin- sekä ennen kaikkea työsuhteissa. Luokkataistelu ei lievene, vaan se kärjistyy. Luoadtavastakohdat eivät" häviä, vaan käyvät yhä jyrkemmjksi; Työ^ luset eivät ala sopeutua kapitalistiseen talou^ärjestehnään; ^ vaan päin vastoin-tämä järjestötalo alkaa käy2 ine'vkerra£an"?aet»iäättömäk- EnVpaiidcahui^ KiRKtAND LAKE. ONT. .Osaston tyokokouk.es.. t k. 21 paivana keskusteltiin seuraavistk 1 sioista.^_Uusia jäsenhakeSJoH nelja, j o i t a ei voitu hyväksyä k^i mainitut henkilöt o C L a p n. Keskusvirastolta tullut kirjelmä jossa huomautettiin tiliveloista yJ maksamattomista laskuista, sillä VUOSI on pian loppuun kulunut, joi- M " - f^^ ^"^ PuhtUia. Naissa laskuissa huomattiin olevan ' jonkun verran eroavabuuksia tääl-lä olevain laskujen kanssa, joten rahastonhoitaja velvotetUin ne a-joissa korjaamaan että laskut voi-daan maksaa ennen vuoden loppua Valittiin ehdokkaat johtokuntaan josta vuosikokouksessa valitaan joh-tokunta seuraavalle vuodelle sekä tilintarkastajat tämän pubien vuoden tilejä tarkastamaan. Ikävä seikka tässäkin osastossa on se, että jäsenistö suurimmalta osalta on sitä mitä niiden ei tulisi olla. Sellaisen käsityksen saa ai-nakin seuratessa kokouksia osanottajiin nähden. Täytyy suorastaan tehdä kysymys, että mitä varten sellaiset jäsenet jäsenkorttia taskus-saan kantavat jotka eivät koskaan saavu kokouksiin, vaikka ovat ai- " na paikkakunnalla olevia taikka onko .jäsenistössämme niin korkealle kehittyneiii .ettÄ he eivät *nää tarvitse viettää näitäkään vähäisiä hetkiä yhteisen toimintamme järjestämisessä. • Nämä on pieniä tehtäviä, vaan ne käyvät yksilölle liian raskaaksi jos hän joutuu monet vuodet hoitamaan samaa tehtäväänsä. Siksi an meidän velvollisuutemme suu-remtiialla joukolla ottaa-osaa toi-mintaan taas alkavalle toimintakaudelle. Osaston vuosikokous on tammik. ,4 päivä jolloin saapukaa kaikin ja tarkastaloia siihen Diennessä kaiUä jäsenkohttinne, sillä suurella osalla jäsenistä on jäsenmaksut paljon jä-. lessä. , Kirjeenvaihtja. VERMILLION RIVER, ONT. T. k. 21 pna pidettiin Kommu^ nistipuolueen s. järjestön osaston varsinainen kuukausikokous, jossa keskusteltiin ja päätettiin seuraavista asioista: • Valittiin johtokunnan jäsenehdokkaat tulevalle toimintakaudelle, johon tulivat Erik Penttinen, V. Jutila, T. Jutila, T. Henderson, A. K i vinen, John Penttinen, H. Kinnunen, Mrs. Stepman^'-:Mrs. A.. Kivinen, M. Penttmen, Mrs. Kinnunen ja J . Mustonen. Vuosikokous päätettiin pitää tammik. 11 päivänä. 1925 osaston talolla kello, 2 jäi- . keen" puolen päivän^ - Nyt osaston jäsenet, teidän on^:tuItava sMöin kokoukseen ettei teidän paikkaanne edusta tyhjät tuolit, niin kun on ollut jo pitemmän aikaa tapana. Täytyy taas vähän mainita että jos kerran olette osaston jäseniksi ruvenneet sillä ymmärryksenä, että saatte nimenne K . . P. osaston kirjoihin, nim ei se vielä merkitse muuta, kun turhaa vaivaa j a va- , hinkoa pilata papera sellaisten jäsenten suhteen jotka lyövät velvollisuutensa laimin — ei edes katso velvoUbuiidekseen 'pitää korttiaan kunnossa eikä ota toimintaan mitään osaa, vaan on hyvä kommunisti kiireestä kantapäähän astu (Eikös toverit silloin olla hyviä kommunisteja j a saaterin, vaaralli- • sia porvareiUe?) että toiminta saa olla anna menua, kunhan--VBMISI-säähkirjoitus on maksettu j a kortti, taskiissa j a odottaa vallankumousta suu auki. , Muuten saan sivumennen maimta paikkakuntamme sieluelämästä, et^. tä rnietsä taas ei ole enää tyhja , sielun.-"petlareista". Sen saimme nähdä joku aika sitten kun osg-tomme'entinen ai|ktoriteettif*Jnoste kyhnytti sen jälessä. (Niin synti se • onvjoka painaa^) Baportteri. Erilafeet kellolaitteet TOaailmanhistoriaii aikana ';'.;"v'•t/-'f.^f,;V;^-K?'—;;i'i''^»' nusesta liuomauttaa erSs^ven , välineitä vallitsevien kerrosten etu-^^^o^ri afvos^^äan^ etta ahin',01-'ton, jota maäbnanylätoria ä''ei^ jen mukaisesti. .: Kapitalististen ^^ii*Johl;&;!^en ^edUbudsmmi^n ka-^ nen o ••'^^•-•''-i-!^:'-V'^' dä ntiDe s i , . Luokkarauhan; asemasta, jci*' reformistit Hilferdipg, Kautdqr y. m. -niin' hartaasti "toivovat j a vä-^ kttuttavatjv^ etta^^^-sfellainen^^^^^^^^^^^^ .. ^ OEsi tulossa, on sensijaan käynnis- Kah^enkynJ^e^Se^C B5 mitä katkerin luokkataistelu'inel-. vuorokausi;, äBMa^äaalla^;»^ 1 ^ kaikkialla ya' ^Kapitalfatisen aäaiik. mnöa maailman, nnn' Traivoi» ja" tinkiniä-ikana aOönut ^«^tellä 'lunnin tammin on annettu, . « r a m m ^ ^ -v määräys, että meKUSkö» to^^*'^*"
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 25, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-12-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241225 |
Description
Title | 1924-12-25-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaiiia, jouluk. g p^Thnr., Dee: 25fli, 1924
VAPAUS
t «uiuIaiMii tySiriestjte Bgnenlnmmittii», flme»-
> Sadbtirm, Ont, joka tästai, tant^ JiiiMaataL
' OKNI SAABI, ABVO VAABA,
toimittajat
onlf «Kma of Fiiuu>b Worken in Canada. Pab-
" inMhvry, Ont, every Tnesday, Tbursday and
^Bnoi^uMnta kerran jolaistuista ilmoituksista 4ec
-^-^unmalta. Snörista Umoitoksuta seka ilmoitok-joiden
tekstiä el joka kerta maoteta, annetaan
v« «lennos. KuoIonilmoitokEet (2.00 kerta ja 50c
, iokaiselta maistovärssyltä. Nimenmanttoilmoitak-
50e k e r ^ 41.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitaksec
10 k«rtiL $3.00 keksi kertaa. Syntymäilmoitukset
.00 kerto.' Halntaantieto- j a osoteilmoitukset 60e
rta;$i:00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
iha 'Seurata mukana.
^Begisttted i^t the Post Office Department, Ottawa,
second class matter. ' ____
Taistelussa, voidaan yhtähyvin saada hScvio kuin
voittolun.
Voiton saairuttaminen riippuu silta, kuinka paljon
jokainen t o ^ i antaa työtään ja vaivojaan.
Hävlo taasen on varma, jos taistelussa asetumme vi*
linpltämattomaksL
Siis edessä olevan ajan tunnus on:
Joka mies paikallaan!
Advertising rates 40c per eoL inch. Minimum. eharge
' single insertion 75e. Diseount on standing advertise^
at T^^ the best advertising medium
gng the Pinhifh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
CanadaMvykM vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
1.6a-3a-yksi kk. 76c. , . ^
V yksi vk. 15.50, puoli vk.
fcOO ja kolme kk. $1.76. . 1„
Tilaukaa, Joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään,
itsf asiamiesten joilla on takaukset.
Tiistaiiiaehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-arlssalauant^
na, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
liteen torstaina kello 3. -
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
Pnhelia 1038. Postlosote: Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette 'Milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
rjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenboitajai
snalUsella nimellä.
J . ; V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
— Torstaina olevan juhlapäivän tähden ilmestyy
leblemme seuraava numero vasta ensi tiistaina.
^'Joka mies paikallaan!^'
Englannin porvaristo oli ottanut käsiinsä poliittisen
allan, mutta sillä oH vielä jälellä työ saattaa nouse^
valtansia myöskin merien herruutta käsittäväksi,
ijglanoii/ oli mistä hinnasta hyvänsä lyötävä laudalta
inerien herrat — Espanjan ja Hollannin r-' jos
porvaristo ollenkaan kykenisi täyttämään historia!*
i^ta'tehtäväänsä — maailman kapitalismin emämaan
Ijdibiniscn. Englannin porvaristo kykeni tuon työn suorittamaan
ja Englannista tuli se maailmanherruutta
lUssaanpitavä imperiumi, -joka vasta meidän päivi*
alkaa pahasti heilahtaa.
,TäU« Murroskaudella jollom Englannin nouseva
»en
porvaristo seisoi ratkaisevassa käännekohdassa, tapah
lUl^^ • m ottelua, jossa monta kertiaa
Eiiglannih koko olemassaolo oli hiuskarvan varassa;;
Eräs kuuluisa taistelu, ' jossa tosiasiallisesti
ratkabtiin merien herruus oli n. s. Trafalgarin
«n^ritaisteln. Siinä Espanjan siihen aikaan mahtava
merivoima oli koottuna Englannin silloin vielä heik*
k^^ja tars:eIu\oini*s Vftslaan. Jos koskaan niin • rJnakiii
filia kcri^a Engl.::n:n i!3'jnäi»yys ja se:> porvari3to«
tulevaisuus oli hiuskarvan varassa.
• Taistelun alkaessa kokosi laivaston päällikkö, ami*
jraiali Nelson,' lippulaivansa miehistön ja piti heille ly-
1'iiyehkon puheen. Tänään, sanoi hän^ - ratkaistaan, ei
r^ihoastaan meidän kohtalomme, vaan koko Englannin.
Jf» kukaan tanaan hievi^taa paikaltaan on se samaa
^iiin että -hah käsistään luovuttaisi vanhan Brittien
maan. XlkSa siis väistykö, vaan muistakaa, että j<^a
.fnidien tulee olla paikoillaan!
Tabteluun lähtiessä kohosi Nelsonin lippulaivan
"tnastdon .^merkki,' joka yksmkertaisesti antoi koko lai-
'Vffitolle tietaa: \ Joka mie% paikallaan! Venäjän työ-ivSen
antama esimerkki osoittaa, että noui^eva luokka
-juna.^voittaa, olkoon sen varustukset^ miehistö' ja sota-
^Cvalmius paljon heikompi kuin vastustajansai Niin oh
aina ollut Englannbi porvaristo oli silloin vallankumouksellista,
nousevaa luokkaa ja sentahden Nelsonin
^/miehistössä asui sellainen voitonvarmuusv että se ei sii-
InäkaSn silmänräpäyksessä, jolloin taistelun,lopullinen
tuloäbli ikääntyä sille tuhoisaksi, liellittänyt, vaan loppuuni
lasti pysyi «joka mies paikallaan.» Voitto kään^
^iyikitt' heHJfr, ja silta päivästä voi Englanti merkitä
^^maailmanvaltansa alkaneeksi.
f'>\Tallaisia taisteluja on sen jälkeen suoritettu monta
ija-' tuUäan edelleen suorittamaan. Niitä ei mnai tar-jpitae
suorittaa ase kädessä. Päinvastoin useimmat
'^iaislelut suoritekaan aseitta. Sanoilla ja töillä. Mut-rta/
joka kerta tarvitaan sittenkin miehistössä 'samaa
Ipvoitonvarmuutta, samaa uskoa oman asiansa oikeutuk-
'..seen, samaa uhrautuvaisuutta ja työtä.
;\ , Tänä talvena tulee vastaamme monta sellaista tais*
l^t^Iuaj jolloin 'taasen koetellaan työväenluokkamme kär-
2^^»ivalli&yy1ta ja uskoa. Ne eivät kylläkään tule ole^
lluärämitaan, Trafalgarin taistelun tapaisia, mutta vaa-
' ;Hvat ne nämäkin pikkuUlaisuudet omassa mittakaavas*
' l:'«aan aitke]^ ja luottamusta sekä ennei^aikkea tietoi-
^i^suulto siitSj; :«tta^^:n voitetaan vain sil-xloin*
joa ttoiaan «joka mies on paikallaan.» Muisla-
^Jcaa-aina ja;terbittakaa joka ainoan työläisen mieleen
[^^'^ce't<^siana, etia vastustajamme pääasiallisesti panevat
l^r.painoa sille, Qt&o meidän armeijamme täysilukuinen.
vMööi toi)w,ark«^ juuri sen tähden, että he pelkaä-
J ; vät l^ftrrir^arämme vähenevän. Tämä pelko ei milli-
loinkaan—'sanon.viela kerran: ei milloinkaan
V saa. pelottaa aineita |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-12-25-04