Vapaus, September 27, 1924

              Kurssi
iiik.39.30
Dollarista
L ä h e t y s k u l n t :
40c lähetyksistä alle |30.00.
60c lähetyksistä 130.00—
f59.99 asti; 75c läfcetykBiitä
$60.00—199.89 i a »1.00 kai-kilta
$100.00 taikka eitä auo-reiarailta
lähetyksiltä. Sähkö- .
ganomalähetyksille ^on kalut
J3.50. • r -
Torontossa ottaÄ rahaväli-tyksiä
vastaan S. G . NeU, 957
Broadyiew Ave. ' .
LaiT«piletteji mry^io.
Tiedluft«kaa pilettiauoila.
Vapaus
Box 69. Sadbary, Oat.
taleoune me k a l k i l l a käytettävjissä
sievillä keinoilla talEt^iemaan Soo-men
faaUitoksen likaiäa tolmenpi.
teitä Irastaan j a toimimaan niin
että kaikkien kansallisuuksien kes.
ken tulemme tekemään selväksi
Suomen iiallituksen kostotoimenpl-teet
maassa,jotta ^mpva» oa mtsU*
BJIBlittll.
Hyväksytty C. K . P . S. J . , Sanlt
Ste Marien Osaston kokouksessa,
syyskuun 21 p.,' 1 9 2^
Kokouksen puolesta,
M, Jalonen A. Holmberg.
Osutoo haalilU on kirjeitä seu­raaville
henkilöille:
J . Lehtimäki, Wilho Huhtala, H u ­go
Syren, Wm. Seppä, Aarne Lai­ne,
Mrs. Mandi -Nieminen, Jani
Leppänen 3, Miss Hanna Aholampi,
K a l l e Keinänen, Väinö Hämäläinen
2, Arne Hirvelä, Yrjö Knuuttila,
K a l l e Tenper, Hjalmar Grönholm,
A n t t i Nikula (kortti), Antero V i i ­tanen
(kortti), -\rvo Sjögren 2,
Juha Kontteli, Juha Laakso. sekä
Tuure_^ Tammella 2 regisTeerattua
kirjettä.
K i r j e e t saa joko käymällä ne pe­rimässä
tai lähettämällä uuden
osotteensa: Taloudenhoitajalle,
121 Huron St.,
Saut Ste Marie, Ont.' Can.
osuuskunnan kokouksessa kysyä
Karjalan edustajalta Yrjö Halosel­ta
että miten olisi paras menetel'^
lä näiden lähjatavaroitteny kanssa,
johon hän vastasi mielipiteenään,
että olisi paras myydä ne täällä ja
lähettää rahana Karjalaan. Samal­la
kehoitti hän varmuudeksi kysy­mään
Canadassa olevalta Venäjän
kauppaedustajalta samaa asia^, jon­ka
myöskin teimme. Kysymykseem-
I me saimme lyhykäisen vastauksen,
että nykyään ei vastaa tarkoitus­taan
lähettää Venäjälle käytettyä
tavaraa, on parempi myyc^ä j a lähet­tää
rahana.
Näiden vastausten perusteella
päätti osuuskunta myydä kaikki ke-1.
rätyt tavarat j a lähettää rahat Kar­jalan
hallitukselle käytettäväksi m i ­hin
näkevät edullisimmaksi.
Samalla valtuutettiin K. Lahti
myymään ja sopimaan hininöista
yllämainitut tavarat,, paitsi joiden­kin
arvokkaampain tavaran hinnat
määrättiin kokouksessa.
Nyt vain haluamme huomauttaa"
ympäristön metsätyöläisille j a far­mareille
samoin kuin kaikille toi­sillekin
tovereille että ennenkuin
menette tämänlaatuista tavaraa os­tamaan
muualta niin käykää tapaa­massa
K. Lahtea. Hän myy teille
käyttökuntoista tavaraa liskQmatto-man
halvalla. Tavarat ovaf nähtä­vänä
K. Lahden asunnollia 21 A r -
gentite St., Cobalt. Jos j p k u ha­luaa
ulompaa tiedustella näitä t a ­varoita
tai on jotain niiden suh­teen
huomauttamista, niin voi sen
tehdä allaolevalla : osotteella:
O. K. Säde.
Box 60, Cobalt, Ont.
Eri paikkakiuinOta
BURRITT, ONT.
Sault Ste. Marien uutisia
Proteati.
Koska Suomen valhohallitus vuo­si
takaperin hajoitti Suomen Sosia­listisen
Työväenpuolueen, fahaasi
kaikki sen toimivimmat jäsenet van;
kityrmiin, tuomiten nämä toverit
viime kesänä mitä häikäilemättö-mimmän
lainvarjossa useiksi vuo­siksi
syyttöminä kitumaan kostei
ain vankilakomeroihin, j a koska
Suomen hallituksen vainotoimenpi^
teet S. S. T. puolueenv lehtiiiik-keitä
vastaan, sulkemalla ne" 11---
12:sta kuudaudeksi, on näin ollen
tuottanut korvaamattoman vihiri-gon
lehtiliikkeille; j a koska nykyi­sin
on Suomen halKtukseh -kuris
tustoiriienpiteet yletytty aina Suo­nien
radikaalisempia ammattiliitto-ia
vastaan, niin näitten suruliiseh-kuuluisten
sortotoimenpiteitten j oh
dosta joihin Suomen hallittis: on
tehnyt itsensä vikapääksi, olemme
«e pakoitetut lausumaan Suouiein
liallitukselle^seuraavaa:
^ Me vaadimme, -että Suomen h a ^
.lituksen on heti aVattava-vänkilar
komeroitten. ovet kaikille polUtti-aUe
vangeille. Tämä koskien myös.
«n niitä Suomen sisällissodan a i ­sana
vangitulta j a tuomitulta tove-
^Jta jotka vielä viruvat L ^ h i a o i s -
6a.. •• . .•, - .
Me väadimnae että Suomen' va­semmistolaisille
sanomalehdille on
taatt ava painovapaus, Jä myöskin
Snom,en haflituksen on korvattava
^ aineellinen vahinko, minkä nä-lehtiliikkeet
joutuivat kärsimään
11—12 kuukauden: ajalla, j<Hi^
fa ne ovat oUeet sulettuna haUi-
"5se" toimesta. . V-, ;• •
Me vaadimme että Suomen :So-sialijtiselie
Työväenpuolueelle ön
tuttava toiminta, kokous j a TJUhe-
»apau.^, joka kuulun kaiMlle^Suo-
^en kansalaisiUe.
Jos Suomen hallituksen ,.yainotoi-
«enpiteet ja tyrännimaisuns ypä
^ p k i n p ä i n jatkua työläisiä . j a
jypvaenjärjestöjä kohtaan, kieltäpn
^«tä järjestymis-, 'kokous-, puhe-
W Painovapausmahdollisnudet, niin
Taman knun 13 p. pidettiin tääl­lä
kansalaiskokous johon otti osaa
paikkakuntamme suomalaiset. ja
lausuivat mielipiteitään Suomen val-kohallituksen
menettelyyn. Koko­usta
emme voineet pitää ehdotettu­na
päivänä vaan ajattelimme että
parempi myöhään kuin ei milloin­kaan.
' K o k o u k s e s t a kertyneet va­rat
päätimme lähettää Suomessa
vangittujen toverien vapauttami­seksi
toimeenpanevan komitean
kautta. Kokous hyväksyi seuraa­van
: :
Protestin: .
• M e Burrittin, Ont, suomalaiset
joukkokokoukseen-' kokoontuneina
syysk. 13. päivänä, 1924, protestee-raamme
Suomen vainottujen tove­rien
puolesta ja'.lausumme täten
mitä jyrkimmän vastalauseemme
niitten häpeällisten ja epäinhimil­listen
tuomioiden johdosta, joita
kapitalistinen Pyöveli-Suomi on lan­gettanut
taisteleville tovereillemme.
Me tuomittujen; toverit prötestee-raamnie
mitä jyrkimmin tätä väki-valtatoimintaa
j a valkoisen Suo­nien;^
riiin kutsuttua lainkäyttöä vas­taan;
j a koicö 'maailman proletaari-aatti
, on yksimielisesti- meidän tun­nustuksemme
täkahia. Syyttömästi
vangitut toverimme ovat heti va-päutet*
ayat^
. Kokous laupuu syvimmän myötä­tuntonsa
Suomessa taisteleville to­vereille
sekä niille jotkaf ovat jo
vuosikausia viruneet vankiloissa ja
'niille, jotka nyt ovat kytketty van-kilatyrmiin
lukemattomien ^ efltisten
lisäksi. Kokouksemme lausuu teille
te vangitut toverit tervehdyksem-me,
että me tulemme»tukemaan tais­teluanne
.päärnääränne saavuttami­seksi.
— Rapörtteri.
antamaan. Siksipä elonjeikkjujat
koettjvatkin kaikenlaisilla taikatem-puilla
estää selkänsä j a avujensa
pakoilusta j a särkyä.
Valppaimmat csirpin ritarit» jo
aikaisin keväällä «treenasivat» i t ­seään
eloviikkojen varalle. Xiinpä
fce kex-aällä heittäytyivät silmänrä­päyksessä
maahan, kun näkivät ke-vään
ensimäisen pääskysen, päästen
^ i t e n selän pakoituksesta. Toiset
tekivät keväällä käen kukuntaa en-si
kertaa kuullessaan heti samalta
jalkojen sijalta <kikiriukun>, pääs­ten
siten pakoituksesta ja kolman­net
panivat keväällä, kuullessaan
ensimäiset ukkosen pyräykset kä­tensä
selkänsä päälle j a valittivat
haikeasti: «Ai, a i , kun selkäni on
kipee>, saaden näin selkänsä leik-kuuaikana
kestäväksi.
Vasta elonleikkuuta alettaessa
kuitenkin tehtiin tehoisammat tai­katemput
selän j a sivujen pakoituk-sen
estämiseksi. Sivujen pakoitus
j a selän kipeäksi tulo estätiin m.
Iii. seuraavilla taikatempuilla: 1)
Pellolle tullessa katkaistiin ensi-mäinen
olki hampailla; 2) ensimäi-nen
sirpillä katkaistu olki sidottiin
vyölle; 3) sidottiin 3 yhdestä j y .
västä kasvanutta olkea v}'ölle ja
sanottiin: «Kärsi sinä, ettei mi-nun
tarvitsie kärsiä» j a annettiin o l ­kien
olla paikallaan niin kauan kuin
ne pysyivät; 4) katkaistiin ensi(
lyhteen side selän takana j a s i ­dottiin
sillä kolmas lyhde, jolloin
<kipu kävi lyhteen selkään»; 5) s i ­dottiin
ensimäisestä kourauksesta
vyölle 9 oikea j a leikattiin äänet­tä
9 lyhdettä, joiden sitomiseen
käytettiin vyöltä kuhunkin yksi. o l ­k
i ; 6) miehet leikkasivat kolme
ensimäistä olkea vyönsä alle j a nai­set
hameen kauluksien alle, j a isän­tä
otti aitan räystäälle viemästään
lyhteestä^ kolme olkea vyönsä a l ­le;
7) l e i k a t t i i n alotettaes-sa
3 olkea, yksi kerralla, joista
kaksi sidottiin kolmannella lyhteek­si
j a . käärittiin vyöhön; 8) liekat-tiiirr.
halmeen keskeltä olkia vyöhön,,
joilla sidottiin ensimäinen lyhde;
9) heti leikkaamisen jälkeen sidot-tiin
ensimäinen lyhde, pantiin se
selän taa käsivarsille, missä se kat-
Marhapolttoko? Tämän kuun 9
päivänä aikuiseen aamulla paloi
täällä Matti Hohnin tilalla t a l l i - ja
navettarakenniikset, ja niiden si­sällä
olleet hevosajor j a maanvilje-lyskalut.
Kun Holm ei ole täriä
kesänä asunut farmillaan, joten
iarmi ori ollut "kylmillä", niin on
syytä- otaksua että on kysesssä mur­hapoltto.
'
' ^ehellis^^^ työnraatajalle tämä
oli Buiiri vahinko. Samalta uutis-farmarilta
paloi vuosi taaksepäin a-suinrakennuB
j a k a i k k i siihen kuu­luva
kalusto, joten alkaa tässä olla
jo tarpeeksi vastoinkäymistä yhden
farmarin osalle.
On todella surkuteltavaa jos tässä
ori kyseessä murhapoltto. On tot­ta
etta farmin omistaja kylläkin
kärsii suuresti menettämänsä omai­suuden
tähden, mutta kukaan siitä
ei hyödy mitään. Tällaiset teot
isaisivat kyllä jäädä tekemättä, s i l
lä ne eivät lisää tekijälleen kun­niaa,
vaan päinvastoin. '
Suom^ls^steit Vanhoja
elotaikpja
Näin elonkorjuun aikana ori sopi­va
muistella meidän isiemme j a esi-isiemme
edesottariiista elonkorjuun
yhteydessä. '-
Vanhaan aikaan, kun viljanvilje-lys
oli Suomessa yleisempi kuin nyt,
kesti elonleikkuu joskus kolmisen
viikkoa. Kuri leikkuu yksinomaan
tehtiin ' l y h y t v a r t i s i a sirpillä, piti
työssä -olla pitkät päivät kumarassa
eli selkä vääränä, jota työn lomas­sa
ei ollut lupa lepuuttaa, koska ko­ko
paikkakt^nta olisi pilkannut t a ­loa,
missä «korsteenit ovat elomie-linä,
»- • • •
Oli luonnollista, että moisesta
«mykkyrässä» olosta oli monelle
seurauksena "selän "särky tai polte,
mikä ei finaka^n ollnt^miaan- iloa«
kaistiin j a sanottiin: «Lyhde kat­ketkoon,
sivuni oijetkoon»; 10) lei­kattiin
ensimäiset oljet selän pääl­lä
j a sanottiin: «Cljen selkä poikki,
minun selkäni terveeksi», minkä jäU
keen ajoitettiin vasta elonleikkuu;
11) leikattiin j a sidottiin ensimäi­nen
sitoma selkää oikaisematta;
12) ensimäinen leikattu sitoma
kierrettiin . k o l m a s t i - pään ympäri;
13) ensimäinen sitoman leikattua
j a sidottua käännettiin se kahden-kerran
j a istuttiin palle; 14) joka
eioaikaria ennätti leikkaamaan en­simäisen
sitoman, sen selkä pysyi
terveenä; 15) leikattiin kolme en­simäistä
lyhdettä mitään virkkaa­matta
j a 16) pidettiin leikatessa
käärmeen tai ankeriaan nahkaa
vyön alla.
Näin runsaasti löytyy taikoja se­län
kuolemisen estämiseksi. Mutta
paitsi näitä, löytyy paljon. muita­kin
taikoja, joita piti leikkuun i l u s -
sa, sen kestäessä j a päättyessä suo^
rittaa. Niinpä tehtiin taikoja hal­laa
vastaan. Löikkuun alottamis-päivänä
keitetty kamppihuttu oli
paras hallan ^karkeittaja, mutta y h ­tä
yleinen keino hallaa vastaan oli
myöskin se, että rukiin tultua lei­katuksi
laskettiin kaikki sirpit
emännän kaulalle, jolloin sanottiin:
«Nyt on kampit kaulalla», minkä
jälkeen emäntä kastoi sirppien kam-mit
Veteen ja siihen samaan veteen
keitti «kamppipuuron.»
Hyvät leikkuuilmat saatiin siten,
että vietiin ensimäiseksi lyhde t u ­paan,
missä se pidettiin uunilla k u i .
vamassa, niin kauan kuin leikkuuta
kesti.
Naapurin «pahalta silmältä» var­jeltiin
ruissato siten, ettei koskaan
'vahingossakaan pantu lyhteen lat­voja
ojaan päin.
Hiiriltä varjeltiin ruissato pellol­la
ja aitasta siten, että leikkuuta
alotettaessa 3 einsimäistä olkea lei­kattiin:
vyön alle, missä "niiden an­nettiin
olla ensimäinen päivä, min­kä
jälkeen ne pantiin talteen, Vas­ta
leikkuun päätyttyä ne otettiin ja
sidottiin niillä viimeinen lyhde. Sa­moin
suojeltiin rukiit hiiriltä, jos
viimsistä ruissuortuvaa leikattaessa
lausui: «Pois hiiret sinne, missä
ori vielä rukiinleikkuuta.» Ruisku-hilaat
varjeltiin hiiriltä siten, että
ne valmiiksi Jehtyä kierrettiin ker­ran
vastapäivää^ i
• ———o———:'.
Lady WBnrick luulua erääseen
Englannin vanhimmista aatelisu-vaista;
hänen enkaunsa ulottuu a i -
na kuningatar Elisabethiin saakka,
matta kun Tiän on ennakkoluuloton
j a teeskentelemätön nainen, välit-tää
hän kaikJBta vähimmin selJai.
sista narrimaisnuksista. Hänestä
tuli aikaisin sosialisti. Jo kolmi­senkymmentä
vuotta sit+en, jolloin
Ekiglannin työväenliike, .-»li vielä
sangen heikko, pilkattu''^ ja merki­tyksetön,
liittyi hän sosialidemo-krattiseen
puolueeseen, jota johti
kaksi tunnettua, nyt jo manan ma­joille
mennyttä sosialistia, William
Morris j a H . M , Hyndman.
Tämä herätti tietysti katkeruu-den
myrskyn ahdasmielisessä Eng­lannissa
j a lady Warwick sysättiin
ulos «piireistä.» Hän itse suhtautui
tähän hilpeällä huumorilla. Hän
ori tuntenut viihtyvänsä sangen ^hy-rin
englantilaisten sosialistien jou­kossa
ja työskennellyt innolla ja
rohkeasti sekä agitaattorina että
muilla puolueen toimipaikoilla. Hän
on ollut uskollinen puoluetäistelija
j a kotiseudullaan on hän siaanut
vähäväkiset muodostamaan lujia
järjestöjä. Hänen armeliaisuustyö-tään
pidetään niinikään suuressa
arvossa.
Varsinkin kaksi kysymystä on
kiinnittänyt lady Warwickin mieltä,
nim. työttömyys j a koululasten r a ­vitseminen.
Jp V. 1906 hän kirjoit­ti
artikkelisarjan näistä kysymyk.
sistä eräässä laajalle levinneessä
lontoolaisessa lehdessä. Lopuksi
voidaan mainita, että hän on ollut
parlamenttiehdokkaana useamman
kerran. Näin oli asian laita myös
marraskuussa 1922, mutta hänen
täytyi peruuttaa , ehdokkuutensa
sairauden takia,
«Eäston Lodge» sijaitsee keskellä
erästä ;vanhaa puistoa. Viime vuo­sisadan
kesicipaikkeilla tuhosi tuli­palo
suurimman Osan linnaa. Vain
eräs sivurakennus, jossa on 28 huo­netta,
saatiin pelastetuksi. Linna
rakennettiin uudelleen ja uudenai-kaistuteftiin
ja kaikki kävi hyvin
maaliskuuhun 1918. Silloin pääsi
tuli taas valloilleen sodan aikana
vanhaan sivurakennukseen sijoite­tussa
sairaalassa. . Näin katosivat
vanhani linnan viimeiset jäännökset­kin,
mutta uusi rakennettiin mikäli
mahdollista vanhaan tyyliin.
Syynä, siihen, ,.että lady War-vidck
tuli lahjoittaneeksi linnan työ.
väenpuolueelle, oli yn^inkertalsestl
se^ että hän halusi tehdä jotain nii­den
miesten hyväksi, jotka ovat
uhranneet elämänsä työväenasian
ajamiseen. Hän havaitsi, että lin­nasta
voidaan tehdä paikka, missä
he saattavat ihanteellisesti viettää
loma-aikojftan, - ennen - kaikkea
week.endiä» (viikon loppua). Jo­ka
viikko on linna täynnänsä puo­luetovereita
ja sekä vakava että
leikillinien toverillinen yhdessäolo '
ori antanut piiolueep agitaafttoreil-le
uusia voimia taistelussa työvä­enasian
puolesta. ' ' "
Salissa on maalaus lady Warwic.
kista. Siitä kerrotaan, että kun
se jo oli oikeastaan valmis, saapui
taiteilija hänen luokseen ja pyysi
saada korjata muutamia pikku vir­heitä,
määräten ajan ja päivän.
Lady Wai*wick kieltäytyi ensin, kun
hän aikoi juuri samoihin aikoihin
avata myymälän, mutta lopulta hän
antoi kuitenkin perään j a myymälä
joutui toisen käsiin. Kun liike kä-yi
siinä jo täysiään, pääsi tuli val­loilleen
rakennuksessa j a hänen s i ­jaisensa
joutui kuoleman uhriksi.
' _ o—: —-
v a p s u t t a m t ^ t - k a p i t a l i t t i r a l l a a alai.
suudesta, mikä niitä nykyään sor­taa,
«Tosiasiassa on Gompers ollut
.\merikan imperialistien klikin ää-neton
osakas j a silloin tällöin ak­tiivinen
osanottajakin lähes kaikis­sa
sen klikin häpeällisissä asioissa.
Gomper» on havainnut aaerikalais-ten
riistäjäin suorittamat teot Hai­tissa
«tyydyttäN-iksi.» Hänen mie­lenkiintonsa
Filippiinien Saarien
vapauttamiseen \ jänkki-imperialis-min
ikeen alta on rajottunut ahdas­mieliseen
haluun «pelastaa» ame.
rikalaiset työläiset filippiiniläiseltä
kilpailulta. Ammattiunionistisen
liikkeemme nimellinen pää nykyään
on samassa rintamassa Garyn, Sch-wabin,
kenraali Trippin, Pershingin
j a sotaministeri Weeksin kanssa
niiden militaristisessa manööveris­sä,
mikä on , järjestetty syysk. 12
päiväksi.
«On jo aika, jolloin Yhdysvaltain
j a latinalaisen Amerikan työläis­joukkojen
tulisi yhtyä taistelevaksi
Yleisamerikalaiseksi Työväenliitok-si.
.Jokainen askel tähän suuntaan
tulee olemaan toiveikas edistyksen
merkki. Kuitenkin on varmaa, et­tä
Gompersin vaikutuksen täydel­linen
ulossulkeminen latinalaisen
.•\merikan työväenjärjestöistä on
edellytyksenä sellaisen yhteisen
taistelujärjestön luomiselle. Kum­mankin
mantereen vallankumouk­sellisten
työläisten olisi ryhdyttävä
heti toimenpiteisiin vapauttaak-uu}{
gonj utsjtadmoo csussqi uods
alaisuudesta ja rakennettava Yleis-amerikalainen
teollinen ja poliitti­nen
liitto.»
uutisia
Yleisamerikaläinen
Työväenlii^
Aatelisnaineh, joka lah­joitti
linnansa työ-
/läisilte
Joku aika sitten kertoivat sano­malehdet,
että uuden Työväen So­sialistisen
Intematsionaalin toi­meenpaneva
komitea piti ensimäi­sen
kokouksensa «Easton Lodgessa»
Lontoossa. Easton Lodgea» pide­tään
tavallisena yhdistysrakennuk-sena^
mutta itse asiassa on se E n g ­lannin
vanhimpia herraskartanoita,,
jonkk sen omistaja, lady Warwick,
ön luovuttanut työväenpnolueelle.
Kertomus siitä, miten tämä tapah­tui,
on sekä romanttinen että mie­lenkiintoinen.
Joulukuun kolmantena päiyän on
Mexico Cityssä Yleisamerikalaisen
Työväenliiton neljäs konferenssi.
Se on samaan aikaan kuin Mexicon
presfdentti Calles pitää Virkaanas-jaispuheensa.
Yhdysvaltain Daily
Work€r kirjoittaa asian johdosta
seuraavaa:
«Amerikalaisten työläisten, Y h -
dysvalytain j a latilanalaisen Ameri­kan
maitten työväen joukkojen eräs
huutavimmista tarpeista on oikean
yleisamerikalaisein työväenliiton af-kaansaaminen.
Poliittisesti on suu­rin
osa Rio Granden eteläpuolella
olevista tasavalloista vasallivaltioita,
amerikalaiseri imperialismin orjuu­dessa.
Taloudellisesti ovat latina­laisen
Amerikan tasavallat jänkkien
teoUisuusagenttien ja finänssiruh-tinaitten
armoilla. Nylqrään on l a -
tinalainen Amerika sellainen taka­maa,
jota Yhdysvaltain riistäjäluok-ka
käyttää ilkeän manöveerauksen-sa
j a hyökkäyksensä kohteena.
«Näitten olosuhteitten vallites-sa
on kummankin mantereen työläisil-lä,
enemmän kuin koskaan ennen,
edessään yhteinen vaara j a yhtei­nen
vihollinen. Vain yhteinen toi­minta
voi pelastaa Pohjois-, Etelä-j
a Keski-Amerikan työläiset palkka-orjuuden
tuhoavasta tilasta. Yleis­amerikaläinen
Työväenliitto on e-päilemättä
askel' oikeaan suuntaan.
Mutta „ jokainen Yleisamerikaläinen
TyÖväenliittOj missä Gompers on
johtajana j a mikä työskentelee tä­män
Amerikan työläisten kenttä-marsalkan
dikteerauksen mukaises­ti
ei voi auttaa eteenpäin työläisten
KOLME VANKIA KARANNUT
TURUN KESKUSVANKl.
LASTA
Eräänä yönä karkasi Turun kes­kusvankilasta
sangen uhkarohkealla
tavalla ilmaluukkujen kautta kol­me
kuritushuonevankia, joista yksi
kuitenkin saatiin pian kiinni. Kar­kuun
päässei.stä oli toinen nimel­tään
Lauri Salminen, kotoisin Vilp­pulan
pitäjästä, synt. 1892 ja tuo-mittu
elinkautiseen kuritushuone-rangaistukseen.
Salmisen kiinniot-tamisesta
on luvattu 500 markan
palkinto. Toinen karkureista on
nimeltään Janne Ilmari Pöyhönen,
syntynyt 1898, kotoisin Lappeen
pitäjän Armijlan kylästä j a tuomit­tu
4 vuoden 6 kuukauden kurituu-huonerangaistukrseen,
mikä rangais-tusaika
päättyy elokuussa 1927.
Pöyhösen kiinniottamisesta on lur
vattu 200 .markan palkinto.
-ö—: •
MOOTTORIPYÖRÄILIJÄ MENET­TI
HENKENSÄ
Kuri Vaasan läänin metsälauta­kunnan
palveluksessa oleva metsän­vartija
Jonas Havo ajoi moottori­pyörällä
Viitasaaren j a Konginkan­kaan
välillä, kaatui hän eräässä
mäessä 4 km. Konginkankaan kir­kolta,
loukaten tällöin päänsä niin
pahoin, että heti menetti henkensä.
—— o—: —
SUOMEN JA HOLLANNIN VÄLI­NEN
KAUPPAVAIHTO
Suomen Rotterdamissa olevan
pääkonsuliviraston lähettämän ra­portin
mukaan osoittaa Suomen ja
Alankomaiden välinen' kauppavaih­to
tämän vuodan alkupuoliskolla
vähäistä pienentymistä edelliseen
vuoteen verrattuna, mitä tulee tuon
tiin Alankomaista. Suurinta vä­hentymistä
osoittaa siirtomaatava.
roitten tuonti Alankomaista, mut­ta
myöskin erinäisten hedelmien' ja
kasvien, vuotien j a nahkojen j a lan.
noitusaineiden tuonti vähentyi. S i ­tävastoin
kasvoi metallien ja ko­neiden
sekä viljatavarain, siemeni­en,
kehruuaineksien, värien ja ke-mialli.
sten aineiden tuonti. Vien­timme
Alankomaihin on sen sijaan
ka.svanut edellisestä Vuodesta. Suu.
rin lisäys tulee puutavarain, nah­kojen
ja vuotien sekä paperiteolli-suustu
otteiden o.salle. Myöskin
eläimistä, saatujen ravintoaineiden
vienti osoittaa vähäistä lisäänty­mistä.
Tulitikkujen, karjanrehujen
ja tervan tuonti Suomesta näyttää
vähentymistä.
Suomen tuonnilla Alankomai«ta
on ne edut, mitä kolmen kilpaile­van
yhtiön järjestämät laivavuorot
tarjoavat antaen alankomaalaigillft
myyjille tilaisuuden vähintään ker­ran
viikossa lähettää tavaroitaan
Suomeen. Vienti Suomesta Ai «r-komaihin
sen sijaan kärsii suurien
laivalinjojen puutteesta. Tämä ei
luonnollisesti koske puutavaroita,
joiden kuljetukseen Suomen ja
Alankopiaiden välillä Käännöllisesti
kulkevat laivat ovat vähemmän so­pivia.
Tavaraa Suomesta Alanko­maihin
lähetettäessä on ainoasta'»!?
harvoin tilaisuus saada ne mene­mään
suoraan määrämaahan, vaan
purkavat laivat ensin "osan lastiaa/i
joko Englannissa, Belgiassa tai
Ranskassa j a vasta sitten saapuvat
alankomaalaisiin satamiin.'^ Eivät
myöskään vientitavaroillemme tar­jotut
rahdit ole niin alhaisia, kuin
Suomeen Alankomaista tulevista ta­varoista
maksettavista rahdeista
voisi olettaa.
t f i E U S M R A S HUKUTTAU­TUNUT
Vaasan laivara.nna!«a löydettiin
naisen ruumis, joka.sittemmin tun­nettiin
kunnalliskodin hoidokiksi
Sanna Luomaksi.
Luoma joka oo sairastanut heik-komielisyyttä,
j a ollut sen johdos­ta
hoidettavana kunnalliskodin mie-lisairasosastolla,
oli eräs päivä pois­tunut
kunnalliskodista, eikä häntä
etsiskelyistä huolimatta Iöydett>.
Siitä päättäen, ettei ruumis ollut
ehtinyt vielä paljoa kangistua, oli
hän vasta muutamaa tuntia ennen
löytymistä heittäytynyt mereen.
Mitään väkivallan merkkejä ei
ole havaittu, j o t e n vainaja on kai­kesta
päättäen tehnyt itsemurhan,
L . on syntynyt v. 1874.
POLIITTISET OIKEUSJUTUT
Vaasan hovioikeus on antanut
päätöksensä jutussa, jossa Kuola­järven
Kurtin kylästä kotoisin ole­va
talollisenpoika Evert Albin Hei­kinpoika
Sova on syytteessä valtio­petoksen
valmistelusta j a maanpe­toksesta.
Sova oli syytekirjelmän
mukaan v. 1922 pitänyt luonaan
Venäjältä tulkita «urkkijoita» ja
«vallankumSuksen valmistelijoita»
sekä antanut heille erinäisiä salus.
sapidettäviä sotilastietoja.
Hovioikeus katsoi päätöksessään
syytteen sotilassalaisuuksia ' koske­vien
tietojen antamisesta toteen-näytetyksi,
• jota vastoin syyte vai-tiopetok.
sen valmistelusta toteen-näyttämuttömänä
hylättiin, minkä
vuoksi hovioikeus tuomitsi vastaaja
Sovan voimassaolevan rikoslain no­jalla
maanpetoksesta 2 vuodeksi
kuritushuoneeseen sekä menettä­mään
kansalaisluottamuksensa 4
vuodeksi.
fin v-älillä solmitun, Ton»ionJ4MMt
yli johtavan eillan kautta järjeste»
tyn. kummankin maan nuitatietrer-kon
rälisen yhdysradan hoito* j »
ylläpitoa koskevan topimuksen Toi4
maansaattamisesta. Aaetuktesui
määrätään, että «ittenkuin Suome»
j a Ruotsin välinen, Tukholmam
28 p:nä kesäk. 1924 «Uekirjoitetttt
sopimus, koskeva Tornion joen y l i
johtavan sillan kautta järjejtetyo,
kummankin maan rautatieverkon
välisen yhdysradan hoitoa j a yllä­pitoa
on ratifioitu, j a ratifioimis­asiakirjat
23 p:nä elok. 1924 vaih­dettu,
tulee mainittu sopimus voi­maan
niinkuin- siitä on sovittu.
Tasavallan presidentti on vahvis­tanut
asetuksen Suomen ja Ruotsin
välistä postinvaihtoa koskevan ^ so­pimuksen
erinäisten artiklain muut­tamista
koskevan sopimuksen v o i.
maansaattamtsesla. Vahvistetussa
nsetuksesjsa säädetään, että 26 p:n$
helnäk. 1924 allekirjoitettu sopimus
Suomen j a Ruotsin välistä postin,
vaihtoa koskevan sopimuksen eri­näisten
artiklain muuttamisesta t u ­lee
voimaan Suomessa niinkuin s i i ­tä
on sovittu.
TOIMIKUNTA TUTKIMAAN UL-ROMAIDEN
ASEKULTTUURIA
Puolustusministeriön komennuk­sesta
on lähtenyt nelihenkinen toi­mikunta
Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan
j a Hollantiin tutkimaan näis.sä
maissa laivastojärjestelyu, sotasata-mia
ja telakoita. Toimikunta, jo­hon
kuuluvat komendantti Roos,
komentajakapteeni Schvanck sekä
•insinööri Grönroos j a Kinnunen
viipyy matkalla noin kolme viik­koa.
% •
SUOMEN JA TANSKAN VÄLI-NEN
POSTI VAIHTO
Tasavallan prisidentti on vahvis­tanut
asetuksen Suomen ja Tans­kan
välistä postinvaihtoa koskevan
sopimuksen erinäisten artiklain
muuttamista koskevan sopimukKcn
voimaanHaattamisesta. Asetuksessa
säädetään, että 31 p:nä hcinäk.
1924 a l l e k i r j o i t e t t u sopimus Suo­men
j a tanskan välistil po.stinvaih-toa
kp8kt»van' sopimuksen erinäis­ten
a r t i k l a i n muuttamiscs-ta tulee
voimaan Suomessa niinkuin siltä on
s o v i t t u .
KIINTEÄN OMAISUUDEN PAK­KOLUNASTUS
AHVENAN.
MAAN TARPEEKSI
Tasavallan presidentille on esi­tetty
vaJtioncuvosto.ssa Ahvenaii-miaan
maaherran kirje j a Ahvenan­maan
maakuntapäivien päätös klin
teän omaisuuden pakkolunastukscs
ta Ahvenanmaan maakunnan tar­peiksi
koskevan lain hyväksymiseK-tä
j a ilmoitti presidentti tällöin
jättävänsä käyttämättä hyväk«(;en
hänelle paatokseen nähden kuulu­vaa
vetO'oikeutta,
— —o-
SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLI-NEJi
KAUPPA
Viljan tuont! Venäjältä^ on elo­kuun
aikana ollut vähäinen. Ko.
kö tuotu ruismäärä viime kuussa
oli vain 1,008,000 kiloa. Verrat-tain
vähän on tuotu muutakin t a ­varaa,
kuten leseitä, rehukakkuja,
tupakkaa y.m.
Vienti sen sijaan on ollut »uu.
rempaa. Paperi» ja selluloosaa on
viety 544 vanulastia. Maitoa vie­tiin
viime kuussa 42,000 litraa. L i ­säksi
on viety joku .määrä muita
erilaisia tavaroita.
MatkujBtajaliikenne on ollut y i i -
me kuussa hieman suurempi kuin»
aikaisemmin}, tulijoita paljon enem­män
'kuin menijöitä.
TYÖL KISN AISTEN PALKAT
Turun suuririimassa naisten työs­kentelypaikassa,
Barckerin tehtaal­la,
on viimeaikoina teetetty 4.päi-väisiä
työviikkoja. Työpalkat täl­laisilta
työviikoilta tekevät taialU-sesti
65 mk. viikolta j a lisäksi k a l -
lilnnjan lisäys 90 mk. kuukaudel­ta,
mikä maksetaan kahdesti kuus­sa,
45 mk. kerralln.
. Kun muistamme, että tästä p a i -
kasta on maksettava vuokrat y.m.
viilttämättömät mcnol, huomaam­me,
ettei jää varoja ttuhlattavaksi.»
Päinvastoin on tuollRlucUa palkalla
kärsittävä suoranaista nälkää ja
tarpeellisen vaatetuksen hnnkklml-ficsta
(puhumattakaan muodin «eu-raamisestn)
ci uskalla ajatellakaan.
AinonHtnan vankalla järjcstymi-sellä
voi työväestö korjata moiset,
suorastaan hävyttömän kurjat p a i .
kat.
ULKOMAALAISTEN HOIDOTTA
JÄÄNYT OMAISUUS
Tasavallan presidentti vahvisti
valtioneuvostossa tapahtuneessa e-sittelyssä
eduskunnan hyväksymän
lain ulkomaalnisicn Suomessa ole­vasta,
hoidotta jääneestä omaiautt-tieiBta.
Mv...
MURHA TURUN KESKUS-VANKILASSA
Turun keskusvankilan n.s, boksi-oHa>
itolla. löi Iitin pitäjän Sääks­järven
kylästä kotoi.sin oleva ku-rilushuoneyanki
Sigurd Johan E k ­man,
joka lokakuun 26 pistä 1923
mainitusKa vankilassa kärsi hänelle
kolmaskertaiseBta varkaudeuta tuo­mittua
2 vuoden kuritushuoneran-gaigtuBta,
puukolla Kaarinan pitä­jän
Nummenmäen kylä«tä kotoisin
olevaa kuritushuonevankia Yrjö
Emanuel Sandholmia vasemmalle
puolelle rintaa »fllä ««eurauksella,
että Sandholm vähäistä myöher/i-min
vankilan sairaalaan vietynä
heitti henkensä, Sandholm oli »yyR-kuun
29 p:8tä 1923 lakien ollut
kärsimässä hänelle vaikean ruu­miinvamman
tuottaneesta pahoinpi­telystä
tuomittua 2 vuoden kuritus-huonerangaistuBta,
• T — — ~ ~"
SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISET
SOPIMUKSET
Tasavallan presidentti on vahvis­tanut
asetuksen .Suomen ja Ruot- vuotias.
TULLIKISKONTA KASVAA 1
MuäräykHct tullltnakHujen knnta-mlsesta
kuluvana vuonna maahan
tuotavista Ja maasta vlotävi«tä t a ­varoista
«iöältyvät 21 päivänä jou­lukuuta
1923 annettuun lakiin t u l l i,
maksujen kantamisesta vuonna.
1924. Tämän mukaan on tulUmiok-
Huja kannettava tullitnrlfffBta ja
vientimaksusta 30 pälvUnä joulu,
kuuta 1921 annettuun lakiin liite­tyssä
tullitariffissa mainituin mää­rin,
kuitenkin huomioon ottaen eri-näiset
laissa mainitut muutokset.
Sen johdosta, että valtioneuvoBtolte
on ensinmainitussa laissa anriettu
oikeus vuonna 1924 koroittoa tul­limaksuja
enintään nelinkertaisckui
niille tavaroille, jotka tuontltullita-riffissa
ovat merkityt täydellä, ön
valtioneuvosto samana joulukuun
21 päivänä päättänyt, että tulli-maksut
erinäisille vuonna 1924
maahantuotaville tavaroille on tois­taiseksi
kannettava koroitetuin mää
rin ja on päätös täntä julkaistu nse-tuBkokoelmajjsa.
Vuonna 1025'
Bunnitellann kannettavaksi tulH-makBUJa
yleensä samojen tullimilä.,
ricri mukaan kuin kuluvana vuQrina
ja tulee sen mukainen hallituksen
esitys asiasta annettavaksi edus-'
kunnalle.
Tuontitullia on kertynyt kuluvan
vuoden cnsimäisellä vuofllpuoliskol-la
tasaluvuin 51'7,BOO,000 mark­kaa.
Kun tilaston mukaan tuonti
BäännöiliKeHti on vuoden Jälklpuo-liskolla
vilkkaampaa, kertyy tuon­titullia
todennäköl»e«ti tänä vuon­na
kaikkiaan 1,100,000,000 mark­kaa.
Tuontitullin tuotto vuodelta
1925 on tulo- j a menoarvioehdotuk-sen
merkitty 1,050,000,000 mär-käksi.
Li^Jiy» kuluvan vnoden a r .
vioon verraten on 100,000,000
markkaa.
Vientitullin tuotto, Joka kuluvan
vuoden tuloarvioon on merkitty
20,000,000 markaksi, on ehdotuk-
«een otettu alennettuna 12,000,000
markkaan,
, _ _ _ _ 0^—
, J U O P U M - U K S E N SURULLISIA.
SEURAUKSIA
Kun Loimaalta Turkuun tuleva
paikallisjuna oli sivuuttanut Mel-
Jilän aseman, huomattiin radalla
melkein muodottomakKi ruhjoutunut
miehen ruumis, pää murskaantu­neena,
toinen j a l k a j a käsi poikki.
Miei? tunnettiin pali5tatiialli»en
pöjakifi Nikolai l^ehtogeksi, Mclliläs-tä,
j a kävi «iinä Belville että vai­naja
oli myöhään edellisenä iltana
mennyt radalle päin jonkun verran
päihtyneenä, jääden mahdollisesti
sanotulla kohdalla torkkumaan r a ­dalle,
jolloin Turusta yöllä tuleva
Loimaan paikallisjuna on ajanut A
hänen ylitseen mainitulla ikävällä
seurauksella.
Näin ikävällä tavalla Burmansa^;
Raanut nuorukainen oli vasta 18;;