Vapaus, September 27, 1924

              Siro 2 lanantaina. &yäi. 27 p. — Sat. Sept. 27fli« 1924
VAPAUS
•C^BÄaan Boonialaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes.
klstaminen- Sen tähden ne olivatkin progressiivisia,
'iis ihmiskuntaa eteenpäin viepiä feotia ja kaikki re-taw
Sudboryfisa. O n t , joka tiistai, torstai ja lauaitai. Ijjelliset vallankumoukselliset demokraatitkin ovat ai-ÖNNI
S A A R I . AEVO V A A B A , , . _
vastaava. ' . • - toimitasapalainen.
V A P A U S (Liberty) • ,
The only organ of Finnish Worker8 m Canada. Pub-liriied
in Sndbory, O n t , every Tuesday, Tborsday and
Satorday^ • '
Advertifiing rates 40c per coL inch- Minimum charge
for single insertion 75c. Discount on Btanding advertise-xnerit
The Vapaus is the best advertising medinra
among the Finnish People in Canada. ^
T I L A U S H I N N A T :
Ganadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, ykai vk. $o.50, puoh vk.
13.00 ja kolme kk- $1.75. , , , _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset^
Eegistered at the Pobt Office Department, Ottawa,
£8 second class matter. '
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lorne
St Puhelin 1Ö38. Postiosote: Box 69. Sudbury. Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Syyskuun 28 päivä
Syyskuun 28 päivänä vaonna 1864 piti tieteellisen
sosialismin esitaislelija Karl Marx puheen Kansainväli-een
työväenliitori ensimäisessä kokouksessa. Tämä liit­to
tunnetaan nykyään Ensimäisenä kansainvälisenä. Jo
paljon aikaisemmin, eli lähemmin sanottuna vuonna
18tö oli Marx yhdessä Engelsin kanssa laatinut paljon
puhutun KomraunislJsen Manifestin, jossa kehotetaan
kaikkien maiden työläisiä liittyTnään yhteen. Tämä oli
johtavana aatteena ylläm.ainittuna vuonna Lontoossa
pidetyssä Ensimäisen kansainvälisen kongressissa.
Ensimäihen kansainvälinen oli suurena tekijänä yh­teenliittymisen
juurruttamiseksi eri maiden työläisten
keskuuteen. Mutta se sai kokea vakavia vastoinkäymi­siä.
Si:ä kalvoivat sisäiset erimielisyydet ja se oli lak­kaamatta
poi-varien hyökkäysten maalitauluna. Lopul
lisen iskun sille antoi viimein ranskalais-preussilainen
«ota, jolloin Internationalen toiminta Europan puolella
kävi niin kyseenalaiseksi, että Marxin vaikutuksesta sen
päämaja siirreltiin Amerikaan. Ensimäisen kansain­välisen
viimeinen kongressi pidettiin New Yorkissa
muutamia vuosia sen jälkeen kun ranskalais-preussilai­nen
sota oli päättynyt rauhansopimukseen, jota Marx
kuvasi «syöväksi Europan ruumiissa», joka tulisi tu­levaisuudessa
johtamaan uusiin sotiin.
Ensimäisen kansainvälisen luhistuttua kului vuo­sikausia,
ettei työläisillä ollut'minkäänlaista yhdys-sideltä.
Vasta vuonna 18'9 pidettiin Pariisissa Toisen
Internationalen perustava kongressi. Eteenpäin pyr­kivä
työväestö otti uuden askeleen silla tiellä, Jonka
Emimäinen kansainvälinen oli viitottamit. .
Toinen Internationale teki kauaskantoista työtä
työväen luokkataisteluvoimien kehittämiseksi.. Se ko-itosi
miljoonia ja taaslmiljoonia työläisiä lippunsa
juurelle. Se pani valtapiirit, ja koko vanhan maailman
pelosta vapisemaan. Se vuodatti itseluottamusta ja
Jaistelutarmoo ennen orjanmielellä varusteltuihin työ-läismassoihirt.
Toinen tritemationale oli suuri, mutta se lankesi
ja sen lankeemus oli suuri. Ennen kaikkea sen johto
oli syynä siihen, ettei tämä mahtava järjestö noussut
päättäväisesti taistelemaan imperialistien solavehkeily-jä
vastaan hiaailmansodan puhjetessa vuonna 1914.
Suuri j)sa sen johtajista katalasli petti Internationaalin­sa
ja siihen kuuluvat valtaisat työläisjoukot. Toinen
Internationale luhistui häpeällisesti itnperialistisen. sö-takiihkon
jalkoihin^
Kolmas Internationale perustettiin * maaliskuussa
\uonna 1919. Se otti tehtäväkseen edellisiltä kansain­välisiltä
kesken jääneen työn suorittamisen.
Ensimäisen Kansainvälisen perustavassa kokoukses­sa
pitämässään puheessaan Marx lausui, että yallanku
mouksellisen työväestön ensimäisenä tehtävänä on val­tiollisen
vallan vallottaminen. Hän myöskin painosti
sitä seikkaa, että työväenluokan vapautus on tapahtuva
sen itsensä kauttia. Nämä periaatteet ovat edelleen tu­lipatsaana
niiden työläisten tiellä, jotka Kolmannen
kansainvälisen merkeissä järjestävät työväestöä, taiste­luun
riistoa ja sortoa vastaan sekä koko kapitalistisen
järjestelmän kukistamiseksi.
Sosialistien suhde sotaan
Sosialistit aina ovat tuominneet kansojenvälisen sor
dan raakamaisena ja petomaisena. Mutta jneidän suh­teemme
solaan on periaatteessa loinen kuin porvarillis­ten
pasifistien (rauhan kannd'tta]ain ja saarnaajain)
ja anarkistien. Pasifisteista me eroamme siinä, että
ymmärrämme sotien olevan kiinteässä yhteydessä kun­kin
maan luokkien sisäisen taistelun kanssa; käsittäen
että on mahdoton hävittää solaa ilman luokkien hävit­tämistä
ja sosialismin luomisia, sekä siinä että me täy­dellisesti
tunnustamme kansalaissodan laillisuuden,
välttämättömyyden ja progressiivisuuden, se on sotien,
"^OTta sorrettu luokka käy sortajiaan vastaan, orjat or-jainomistajia
vastaan, maaorjat tilanherroja ja palkka­työläiset
porvaristoa vastaan. Sekä pasifisteista että
: tarkisteista m| marxilaiset eroamme siinä, että tun­nustamme
välttämättömäksi (Marxin dialektisen naate-
; rialismin /läkökannalta) tutkia kutakin sotaa erikseen.
Historiassa on yhtenään ollut sotia, jotka htiolimatta
kaikista kauheuksista, petomaisuuksista, kurjuudesta
ja kärsiinyksi$tä, mitkä kiinteästi liittjTät jokaiseen
sotaan, ovat olleet progressiivisina, s. o. hyödyttäneet
ihmiskunnan ^kehitystä siten, että ne ovat hävittäneet
erikoisen turmiollisia ja taantumuksellisia laitoksia,
kuten esim. itsevaltiuden ja maaorjuuden.
Ihmiskunnan historian uusi aika alkaa Ranskan
suuresta vallaiikumöuksesta. Siitä lähtien aina Parii­sin
Kommuuniin saakka, vuodesta 1789 vuoteen^ 1871,
yhtenä sotien muotona oli porvaris-progressiiviset, kan-
«allbet vapaussodat Toisin sanoen näiden sotien suu­rimpana
^isahonä ja niiden historiallisena merkitykse­nä
oli rajattoman yksinvaltiuden ja feodalismin ku-na
nai=^ä sodissa kannattaneet un puolen (e. o. por-
Varistoni menestystä, jokg on myötävaikuttanut kukis­tamaan
tahi särkemään feodalismin, itsevaltiuden ja
vieraiden kansojen orjuuttamisen kaikista vaarallisim­pia
ilmenemismuotoja. Esim. Ranskan vallankumouk­sellisissa
sodissa ilmeni kohtia, missä ranskalaiset ros­vosivat
ja valtasivat vieraita maita, mutta tämä ei mi­tenkään
muuta näiden solien historiallisen merkityksen
perustaa, solien, jotka hävittivät ja tuhosivat samalla
koko vanhan ja maaorjuudessa elävän Europan feoda­lismin
ja rajattoman yksinvaltiuden. Ranskalais-preiis-silaisessa
sodassa Saksa ryösti Ranskaa, mutta se ei
muuta tämän sodan historiallista perusmerkitystä, so­dan,
joka vapautti kymmeniä miljoonia Saksan kansa­laisia
feodalistisesta pirstoutumisesta ja kahden despo­tismin,
Venäjän keisarin ja Napoleon III :n sorrosta.
-Melkein kaikki tunnustavat nyt jo äskeisen sodan
imperialistiseksi, mutta enemmistö vääristelee tämän
käsitteen: jotka sovelluttavat siihen ainoastaan toisen
puolen lai sekoittavat siihen kaikkea mahdollista, jotta
saisivat tämän sodan merkitykseltään porvaris;prögres-siiyiseksi
ja kansalliseksi «vapaussodaksi.» Imperialis­mi
on kapitalismin kehityksen korkein aste, jonka XX
vuosisata on saavuttanut. Kapitalismi on tuntenut it­sensä
liian paisuneeksi mahtumaan vanhoihin kansalli­siin
valtioihin, jotka kumminkin oli muodostettava,
jotta voitiin kukistaa feodalismi. Kapitalismi on sii­nä
määrin kehittänyt keskittymistä, että kokonaiset
teollisuuden haarat ovat joutuneet syndikaattien, trus­tien,
miljonääri-kapitalisliliittojen käsiin ja melkein
koko maapallo on jaettu näiden pääoman valtiaidi\
kesken, joko siirtomaiden muodossa tai siteUj että f i -
nanssipääoman tuhannet säikeet ovat kiedotut vieraihin
maihin. Vapaakauppa ja kilpailu on vaihtunut mono-poolipyrkimykseen
ja maan anastukseen pääomain si­joittamista
ja raaka-aineiden vientiä varten.
Kansojen vapauttajasta, jolloisena kapitalismi oli
taistellessaan feodalismia vastaan, imperialistinen ka­pitalismi
on muuttanut taantumukselliseksi, se on
muuttunut kansojen suuremmoiseksi orjuuttajdcsi.
Progressiivinen kapitalismi on muuttunut taantumuk­selliseksi,
se on kehiUänytr tuotantovoimia sikäli, että
ihmiskunnaila on valittavanaan nyt kaksi tietä: joko
siirtyä sosialismiin, taikka pitkiksi vuosiksi j a vuosi­kymmeniksi
jäädä kärsimään suurvaltojen aseellista
taistelua, m^nkä tarkoituksena on keinotekoisesti suo­jella
kapitalismia siirtomaiden^ monopoolien, etuoike­uksien
ja kaikenlaisen kansojen sorron avulla.
Yhteistyön välttämättömyys far.
mätien ja teoUisuustyöläisteh kes­ken
tulee päivä päivältä yhä eel-jvemmin
näkyviin.
. • * ' •
Farmari on luonnostaan enem­män
taL vähemmän individualisti­nen
ja taantumuksellinen, Kuukay-si
toisensa jälkeen hän on ' p a k o ­tettu
luottamaan ainoastaan omiin
yrityksiinsä. Hän on suurimman
osan aikaa eristettynä tovereistaan.
Ainoastaan suurella vaivalla voi­daan
farmarit saada yhteistoimin­taan
toinen toisensa is>nssä.
Mutta tämä yksilöllisyys on no­peasti
häviämässä. Kiinnityksien
ja velkain kuormittamana ovat far­marit
pakotettuja järjestäytymään.
Pitkän ja katkeran kokemuksen
opettamina he tulevat hiljotellen
huomaamaan että yksilöllinen toi-niinta
on kerta kaikkiaan turhaa.
Siitä on todisteena useaiiL-erilais-ten
järjestöjen syntyminen ja ke­hitys
farmarien keskuuteen, ' kuten
esim, viljanmyyntirenkaiden y.m.
Rauhan f armeija
Ilkeänä, varottavana enteenä kuulee nykyään lak­kaamatta
puhuttavan verisien ja laajakantoisten sotien
mahdo'llisuudesta. Ja todellakin, jokaisen täytyy myiin-tää,
että sodan mahdollisuuksia oh olemassa. Sitä mu»
kaa kiiin sairaat j a menehtyneet kansat toipuvat maail­mansodan
kolhuista, sitä mukaa kasvaa myöskin varus-telukiihko
ja -kilpailu. Murhavälineitä rakennetaan ja
koetetaan keksiä yhä hirvittävämpiä,. aivan kuin maail­mansodan
edellä. :
Nämä ovat merkkejä, jotka velvoittavat työhön ja
toimintaan niitä, joille on selvillä sodan mielettömyys,
ja jotka tietävät, että sota tuottaa heille vain kärsi­myksiä,
tuskaa ja kuoleniaa. Työväenluokka on aina
taistellut rauhan puolesta. Työväenluokka tietää osuu­tensa
sodissa; sen on annettava parhaat miehensä ja
voimakkaimmat nuorukaisensa uhrilampaina sodan; Mo­lokin
alttarille, sen vaimojen ja lapsien on ponnistet-^
tava voimansa voidakseen muonittaa taistelevat joukot
ja koota kultaa sodasta hyötyville teollisuuskapitalis-teille.
• " • ; ;
Kymmenen vuotta sitten alkanutta maailmansotaa
ei työväenluokka voinut estää, vaikkakin se oli sellais­ta
toivonut ja uskonutkin. Sen voima oli siihen vielä
liian heikko. Mutta kuluneet sota- ja sen jälkeiset vuo^
del ovat antaneet sen opetuksen, että rauhan luomiseen
ja pysyttämiseen on työväenluokan kohdistettava kaikki
voimansa. Sodan pohjimmaiset syyt on poistettava ja
työväen on koeteltava kasvaa toisessa hengessä kuin
siinä, mikä-on aikaisemmin vallinnut Maailmansodan
raunioiden keskellä kasvaa jo uusi polvi, joka tarmolla
pyrkii toteuttamaan suuren unelmansa: Ei koskaan
enää sotaa. Kansojen on itsensä luotava rauha. Työ­väenluokan
parhain ja ajattelevin aines kaikissa mais­sa
ort ydinjoukkona siinä armeijassa, joka on julistanut
^odan sodalle.
Rockefellerin tulot
Paljon on ollut arveluja siitä, onko Rockefeller
enään maailman rikkain mies, tai onko mahdollisesti
joku muu, esim. Henry Ford anastanut ensimäisen si­jan
tältä amerikalaisella rahakuninkaalla. Olipa tä­män
asian laita miten hyvänsä, tosiasia on, että Rocke­feller
yhä jättää kaus varjoon lukuisat huomattavim­mat
kilpailijansa. Rockefellerin vuositulot ovat nimit­täin
Yhdysvaltain hallituksen tuloverolilastojeri mu­kaan
$15,000,000. Täten erottautuu hän sangen etääl­le
tavallisista monimiljoneereista. Ei yksikään muu
Amerikan rikkainmiista miehistä ole ilmoittanut tulo­jaan
edes kolmatta osaa niin suureksi kuin Röckefel-ler.-
\ .
Tämä rahamaailman itsevaltias voisi pidättää $500,-
000 vuosittain ruhtinaalliseen elämäänsä ja vielä jä-lellä
olevalla sisäärilulollaan elättää 12,000 perhettä
sen elintason mukaan, mikä pidettiin vuonna 1921
standartti-elintasona Amerikassa.
S)-\'ä juopa erottaa suuret kansanjoukot jotka teke­vät
hyödyllistä työtä, ja ylellistä elämää elävät yhteis­kunnan
loiseläjäl, jotka tuhlaavat työläisten luomia
rikkauksia, joihin lieillä ei ole mitään oikeutta, vaan
jotka suurten kansanjoukkojen tietämättömyyden ja
välinpitämättömyyden kustannuksella ovat anastaneet
liman,eftuoikeutetun aseman-itseHeen, suojellen sitä kapi­talistien
valtiovallan voimakeinoilla.
Heidän yksilöllisyyteensä erotta­mattomasti
yhdistettynä on ollut
ennakkoluulo kaupungin teollisuus-työläisiä
kohtaan. Vuosikausia far-milehdet
jä puhujat ovat lietsoneet
tulta tähän ennakkoluuloon. Kerta
toisensa jälkeen tnaanmuokkaajille
on sanottu, että kaikkiin heidän
vastoinkäymisiinsä on syynä teolli-suustyöläisten
korkeat palkat ja
lyhyet^ työpäivät. Ja kun eivät
ole lähemmin tunteneet palkkatyö­läisten
asemaa ovat farmarit us­koneet,
että kaupunkien työläiset
ovat laiskoja loiseläjiä — jotka elä­vät
onnettomien alaspolettujen
farmarien kustannuksella.
• • *
Eipä vielä: Canadan 'farmarien
uniokaan militanttisuudestaan huoli­matta
ole vapaa tästä ennakkoluu­losta.
Tämän kirjottaja on kuul­lut
farmarien union lorgäniseeraa-jan
-Jiäittävän, että farmarit mäk-sanotto
«herrasmiesten . sopimus»
viaalitaisteluibin nähden.
Huolimatta tästä käsitteiden epä­selvyydestä
on kuitenkin rohkaise­vaa
nähdä yhäti lisääntyviä . merk­kejä
lähemraästä yhteistoiminnasta.
Heidän velvollisuutemme on edistää
niitä kaikilla keinoin jä johtaa s i i ­hen
suuntaan että farmarit j a teol-lisuustyöläiset
alkaisivat yksissäneu-voin
käymään taistelua kapitalismia
vastaan. Tässä työssä kommunis­tien
tulee ottaa itselleen,,johtava
q^a.
Se ei lainkaan riitä että ainoas­taan
johtajain kesken tehdään sopi­muksia
parlamenttivaaleja varten.
On aivan välttämätöntä että työtä­tekevien
joukkojen välinen,: tarkoin
määritelty yhteistoiminta saadaan
aikaan pidemmittä viivyttelyittä; .
Kommunistit tietävät että työt­tömyyden,
köyhyyden, kiinnityksien
ja velkain aiheuttajana on kapita-lismi
— ja että fannarit eivät voi
edessään olevaa probleemia rat^
kaista kapitalistisen - yhteiskunnan
sisällä.
Ja me tiedämme vielä jotakin
muutak^ että nim. teollisuus; ja
maanviljelystyöläisten itehtäväniä; ^ n
kapitalistisen riisrton ^ope^tt
Siitä johtuu ^farmarien . j n ^pnlkVR
tyijläisten yhteistoiminnan väittä-'
mättömyys joukkptoimintaa varten
— ja johtajain välisen «herrain
sopimuksen» merkitsemättömyys.
/"« * ' •
Olettakaamme että työväenjär­jestöt
voidaan saada yhtymään-'^yh­teistoimintaa
v a r t e n — se olisi ää­retön
edistysaskel. Se tekisi jouk-kotoiminnan
mahdolliseksi ensimäi­sen
kerran tässä maassa j a tulisi'
laajentamaan työväenluokan ' valtaa
ennenkuulpmattomassa mittakaa­vassa.
- • y . •
Älköön myöskään meidän teolli­suuksissa
työskentelevät: toverim­me
unhoitteko että inaanviljelys on
savat rautieläisfcen unionmaksot; et- tämän maan vallitseva elinkeino ja
tä kaupungin työläisten korkeat
palkat • ovat mahdollisia ainoastaan
siten, että farmareille maksetaan
niin koyin alhainen hinta heidän
tuotteistaan. Lyhyesti sanottuna
että farmarit ovat köyhiä sentäh-den,
että teolfisuiistyöläi^lle mak­setaan
satumaisia palkkoja.
Kuitenkin me huomaamme tämän
ennakkoluulojen seinän hiljalleen
murtuvan. Yhä suurempi määrä
farmareita alkaa : hämärästi nähdä
totuuden ja vaatimaan yhteistoi-mintaa.
Tässä työssä on ensimäi­senä
Canadan farriiarien unio. Sen
johtajat eivät kylläkään tiedä mi­ten
edistää yhteistoimintaa. He
Jörpettelevät «taloudellisesta sopi­muksesta
» -tietämättä itsekään Buu­riakaan
siitä mitä sancjvat. No
niin, vaikkakaan yhteistoiminnan
tie ei vielä ole läheskään, avoinna,
niin on kuitenkin varmaa sanoa, et­tä
ollaan troikeaän suuntaan menos­sa.
'
Albertan farmariliitto pn jatku­vasti
julistanut kannattavansa yh­teistoimintaa
järjestyneiden työläis­ten
kanssa. Albertan työväenpuo-
}ue ori puhuniit samassa äänilajis­sa.
Mutta johtajat kummallakaan
puolella eivät tiedä kuinka olisi
.nahdoUista toteuttaa tämä yhteis,
toiminta — muuta kuin tehdä niin
että maan muokkaajat muodosta,
vat tärkeän osan Canadan kapitalis­tisessa
taloudessa. Minkääiiläinen
onnistunut toiminta . kapitalistista
riistoa vastaan työläisten taholta
pn mahdotonta ellei huomattava osa
farmiorjia -. ole "heidän - matkassaan.
Tässä onkin j u u r i syy, m i k s i . p e l ­loilla
ja tehtaissa työskenteleväin
työläisten yhteistoimirita käy yhä
välttämättömämmäksi. Ainoastaan
siten voidaan onnistua taistelussa
kapitalistista riistoa vastaan.
X ätä ei kyitenkaan • voida j^^toteut-taa
yhdessä päivässä — siihen tar­vitaan
paljon ja huolellista toimin-
'taa.'
Ensimäinen edessämme oleva as­kel
tähän suuntaan — On Parmer
•—Laborpuolueen muodostaminen
ederatiivisella pohjalla. .V, _
Nyttemmin jo Canadan Labor-puolue
tekee työläisten jpukkotoi-minnan
mahdolliseksi. Sekin on
todellinen edistysaskel. Mutta seu­raava
askel on saada erillään ole­vat
farniarijärjestöt yhteen —• laa­jentamalla.
Canadan LaborpuoFueen
sääntöjä siinä määrin, ettö farma-rijärjestöt
voivat siihen > yhtyä.
'Farmer-Laborpuolue *on seuraava
edistysaskel ja kaikkien militant^
tien velvollisuutena on edistää sen
muodostumista. — Alf alfa.
naUh§mia\ti.
Sellaiaen « l i ieDinismm Tcrustim.
nuElMue -enBlmäisej -imperialistisen
njaaaaiansodsB «ikana. ISmän tiro-noslaggeen
joKlfonmnlrainen ja lop.
ponn saakka puolustai^inen oli
mahdollista ainoastaan, knn molem.
min jaloin seistiin tuon n.8. «tappi­on
toivomisaatteen» pjbjalla.
Kaikesta sielustaan vihaten impe-rialistista
ostaa leninismi samaan a i -
kaar —äki, että tämä sota antaa^
miljoonille- työläisille kiväärin kou­raan:
Hyljäten imelän pasifismin,
kehoitti I^nin kansaa käyttämään
hyväkseen tuota seikkaa, kehotti
kääntämään nuo aseet porvaristo-a
vastaan, 'l:ehöiftti vällankomouk-seen.
,
Ja vielä samaan aikaan leninismi
imperialistisen sodan palon yhä jat­kuessa
painosti sitä, että koznmunis-tit
eivät missään tapauksessa - kiellä
puolustamasta isänmaata silloin.kun
tämä isänmaa. on muuttunut sosia­listiseksi,
proletaariseksi valtioksi.
V. 1915 teeseissä, siis j o y l i kaksi
vuotta ennen kuin valta oli siirty­nyt
bolshevikeille, hetkellä jolloin
bolshevismi vielä oli vainottu po­l
i i t t i n e n suunta, eikä kukaan vielä
uskonut sitä, että bolshevikit i i i -
an pääsevät valtaan,'näytti leninis­mi
maailmalle tavan, miten dialek­tiseltä
kanTialta isänmaan puolus­tuskysymystä
on käsiteltävä. Työ­väen
isäiimaan puolustaminen, työ­väen,
joka on kukistanut "kapitalis­min
ja.r anastanut vallan käsiinsä,
on vallan toista..'.
ineni työläisteri
päähän -la- .veriin helposti lokakuun
3* «hkeria js h^kS.*^"^*^
JtTJpnmatonta r i s t ^ r t , . ! ^ ' * * ^ - * ««i
käytännön. p e r i a l S n t '^
ten. aatteen ja .^n . o t i , - ^-^'-^
^lön ja muod^, o L " ^ ' ^^
««uuden, oikeuden ja tcSi^^^^^'-
- n ja huonon.puän^^g-.^^
Filanfrooppinen ^ . H ^ '^
syys-) koulukunta V?^*^*^^-
kä Sisällä v i s ^ i ; : ; : ; , : ^ ^ ^^
l^n teoriassa helppo Tie«
suudessa joka askeleeUa. Sf^
tulee siten ihannoiduksi tode£!
deks,. Hyväntekijäin t a l o SS
hjat pyrkivät siis s e l l a i s i i n i ; !^
oppeihin jotka ovat porvari^r
olojen Ilmausta, ilman sitä S
joka on niide-n ole.us ^
niista erottamaton. Ke uskot^^i^t
tosissaan taistelevansa p^rv^J^
ta_kaytantoa vastaan ja o v a r e j^
man porvareita kuin nuo toiset.
uutisia
Sosiali-shovinismiksi nimitämme
isänmaan puolustulcsen aatetta so-'
dan aikana. Tästä aatteesta johtuu
edelleen luokkataistelun kieltäminen
sbdari kestäessä, sotaluöton myöntä­minen
hallitukselle j.n.e. Edelleen
sosiali-shovinistit ajavat proletariaa­tin
vastaista porvarispolitiikkaa, sil­lä
itse asiassa he eivät pysähdy i -
sänmaan puolustukseen siinä mie­lessä,
että taisteltaisiin vieraan kan­sakunnan
orjuutusta vastaan, vaan
he jatkavat myöskin porvarillista
kansan pettämistä, että sotaa mu­ka
käydään «vapauden puolustami­seksi
» j a kansan olemassaolon tur­vaamiseksi.
Sillä tavalla he siirtyvät
porvariston puolelle työväkeä vas­taan.
Sosiali-shovinisteihin kuulu­vat
kaikki ne, jotka hyväksyen kau­nistelevat
jommankumman sotivan
puolen valtioiden porvaristoa ja
hallituksia, sekä myöskin ne, jotka,
kuten Kautsky, myöntävät saman­laisen
oikeuden kaikkien sotivien
valtojen sosialisteille oikeuden i -
sänmaan puolustukseen. Sosiali-sho­vinistit
jotka itse asiassa puolusta­vat
«oman» imperialistisen porvaiis-tonsa
etuoikeuksia, ryöstöä ja vä­kivaltaa,
täydellisesti esiintyvät kai­ken
sosialistisen vakaumuksen ja
sosialistikongressien päätösten pet­täjinä.
Ja tästä leninismi on tehnyt joh­topäätöksen:
sosiali-shovinismi <on
selvää opportunismia. Yhteys oppor­tunistien
kanssa ori työlleen Kittjr-mistä
oman ' maansa porvaristoon-ja
merkitsee ^e erkanemista kan­sainvälisestä
työväenluokasta.
Leninismiä on moitittu varslrmin
«tappion toivomisen» johdosta o-man
maansa hallitukselle. J o " a jot­kut
internationalistitkin tähän saak­ka
päästyään kääntävät bolshev*?.
mille selkänsä j a kallistuvat sosiali-shovinismin
puoleen! Uskollisena it­selleen
leninismin oppi kuitenkin sa­noo:
« '
Vallankumouksellinen luokka
taantumuksellisessa sodassa ei voi
olla toivomatta tappiota omalle hal­litukselleen,.
ei voi olla näkemättä
SO t i 1 a a 1 listen . epäonnistumisten
vuoksi helpottuvan- hallituksensa ku^
kistumisen. Kaikkien maiden kom­munistien
on toivottava tappiota
kaikille omille hallituksilleen. Juuri
tällainen esiintyminen vasraisi jo­kaisen
tietoisen työläisen salaisia
ajatuksia ja olisi yhdenmukmneri
meidän toimintamme kanssa, joka
tähtää imperialistisen sodan muut­tamiseen
kansalaissodaksi. Sosialis­tien
on" selvitettävä joukoille, ettei
'heillä ole muussa pelastusta kuin o.
mien hallitustensa vallankumouksel­lisessa
kukistamisessa, j a . että näi­den
hallitusten vaikeuksia nykyises­sä
. sodassa tulee k^rttää -hyväksx
juuri 4ämän saavuttamiseksi-.> ^
jälkeen 1917, kun leninsmin lipun
kraattien johtajain suurisuiselle
puolustanut j a edelleen puolustaa
valtiota.
Leninismi ei suvaitse vallankumo­uksellisia
korulauseita. J a vielä vä­hemmän
"se.-kärsfii niitä silloin kun
on kysymys sodasta. E i kukaan
niin murhaavasti naura anarkosyn-dikalistien
kirkujäin sotaa vastusta­valle
sanahelinälle , j a sosialidemo-suojassa
syntyi Puna-armeija j o k a on
vakuuttelulle, että hie tulevat jär­jestämään
yleisen lakon sotaa vas­taan
j.n.e.
Jos te tahdotte taistella sotaa vas-
1 aari^^niin oppikaa järjestänaään sar
laisia vallankumouksellisia ryhmiä
anrieijajssa rauhan aikana. Oppikaa
rauhan aikana järjestämään sellaisi-a
ryhmiä,sanokaamme rautatieläis­ten
keskuuteen; niin nämä lyhmät
sitten kun sota puhkeaa, pystyisi­vät
seisauttamaan rautatieliikenteen
a sillä ta^aUa. hä^ ja teke­mään
mahdottomaksi. sotaVäeh k u l -
etuksen. Jos i e lialuatte taistella^
sotaa vastaan, niin taistelkaa "ho­rnan
maarine porvaristoa vastaan
raiihah aikana, 'kieltäytykäiä äänes­tämästä^
sotamäärärahojen puoles­ta
älkääkä menkö liittoon porvaris­ton,
kanssa, . rakentakaa kivi kivel­tä
vallankumouksellista työväenpuo
luetta; J a jös sota siitä huolimatta
puhkeaa, niin opiettakaa sotilasta
veljeilemään vihollistensa juoksu
Haudoissa, älkääkä tehkö , porvaris­ton
kanssa «linnarauhaa», häi^oit
takaa vallankumouksellista agitot-sionia
j a ratkaisevalla hetkellä ko­hottakaa
vallankumouksen lippu so­taa'^
ja porvaristoa vastaan.
Tästä johtuu ^ leninismin kiivas,
leppymätöh j a vallankumouksellinen
vastenmielisyys - sosialidemokratian
vastavallankumouksellisia johtajia
vastaan, jotka autcayat norvaristoa
käymään imperialistisia sotia. Stre-seman,
Vandenvelde, Renaudel,
Thoinas, Henderson y.m. eivät le­ninismin
kannalta katsoen ole maa­ilman,
sotaan vähemmän syyllisiä
kuin Ludendroff, • Hhiiäenburg,
Foch j a Toincare. ••
10' vuotta sitteii II :sen internat-sionalen
johtajat : esiintyivät - j u l k i ­sina
työläisten maailman ' tappotan-tereille
- aj'ajina. II:sen internatsi-onalen
johtajat olivat ja pysyvät
sen tähden työväenluolcan pyövelei-T
riä.
JatteideDkiilu-kuntia
Romantikot kuuluvat , meidän
aikaamme, jolloin porvaristo on
joutunut suoraan vastakohtaan pro­letariaatin
_^ kanssa, jolloin kurjuus
kasvaa yhtä ylenpalttisesti kuin rik­kauskin.
Taloustieteilijät esiintyvät
ylimielisen kyllästyneinä (blasee-rattuina)
fatalisteina ja heittävät
katsantokantansa korkeudesta y l ­häisen
hälveluksuvan katseen nii­hin
ihmiskoneisiin, jotka tuottavat
rikkauden. He toistelevat edeltä'
jäinsä , opetuksia, mutta se välihpi-tämättömyjre,
j^bka näi«ä öli - nai-visuutta
(itsetiedötonta yksinkertai­suutta)
, ' e s i i n t y y he|issä keimailuna.
Seuraa sitten humanitaarinen
(ihmisystävällinen) koulukunta, jon
ka sydämelle käy n y k j i s t e n tuotan-to-
olojen nurja puoli. Omantun­tonsa
rauhottamiseksi koettaa se,
n i i n hyvin kuin voi, verhota olevia
:ristir!itojai' se. vaKttea vilpittömäs­ti
i>roletariaatin . hätää j a porva^,
0«uloB työkokouksen sypkuui
21 paivana yhtyi osastoon s»araa-vat
uudet jäsenet: Hilja Järwläi
.pn Alma Wiik, Helmi ja Arvid"
-Lähde taysiUa jäBenoikeuksilla fe.
kä -koejäseniksi Emmi Mäkelä u
Helve Pynninen,
Puoluelehden Workerin ryntäys-viikon
alkamispäiväksi kaupungille
lenti)lehtisiä levittämään valittiin
14,' henkinen komitea. Myöskin va­littiin
• avunkerääjät keräämään
Wörkerille avustusta osaston jäsen-ten
keskuudessa sitävarten laitetuil-la
.punakorteilla. Kortteja jätettiin
myöskin osaston naisjaostolle kerä­yksen
toimittamiseksi naistep. kes­kuudessa.
San Pedrosta Californiasta oK
«Suomalaisen kehitysseuran» nimel
lä toimiva ryhmä lähettänj-t osas­ton,
naisjaostolle keräyslistoja, a-vunkeräystä
varten or\'oksi jää­neelle
kolmelle suomalaiselle lap­selle.
Mutta koska naijaosto ei
tuntenut sanottua ryhmää, eikä lis­toissa
ollut minkään puolueyhdis-tyksen
leimaa, niin sentähden esit­ti
naisjaosto listat osaston kokouk­selle.'
Osaston kokous taasen puo­lestaan
päätti jättää listat Järjes­tön
Toimeenpanevalk komitealla
toivomuksella, että se hankkisi Yö-
Tdysvaltain veljesjärjestöltä tiedon
mikä pn 'se «Suomalainen seura>,
joka on keräyslistat lähettänyt.
Honkanen oli paikkakunnalla .yk­sityisesti
kerännyt %'aroja Laitin-mäen
työväenyhdistykselle Suomeen
yhteensä 14 dollaria, josta oli saa­punut
kuitti ja tieto että rahat
oli perillä vastaan otettu. *
Englanninkielisen iltakoulun alot-tarainen"
osaston huoneustoUa jätet­tiin
johtokunnan huoleksi.
Lasten sunnuntaikoulun järjeste­ly,
opettajien hankkiminen ynnä.-
muut seikat . jätettiin osaston. nais­jaoston,
huolehdittavflfsi.
Tov. A. T. H i l l , : Järjestön puhu­ja
puhuu osaston huoneustolla syys­kuun-
28 päivänä, siis ensi sunnrni-tai-
iltana, kello kahdeksan. Saapu­kaa
joukolla kuuntelemaan silli
tov. Hill on matkoillaan saanut mie­lenkiintoista
puheenaihetta aina
proletariaatin isänmaasta saakka.
Näinollen kannattaa siis -sapua kuoa
telemaan sekä . vanhain että nuor­ten.
Otatton. näyttämöltä esitetäin
syysk. 27 päivänä Suomen kansan
vahhanaikuista elämää kuvaava
näytelmä «Pohjalaisia.* Näytelmä
ön hauska kansanomaisme laului­neen
eikä ole liian rasittavan pitkä­kään.
Menemme"-siis joukolla se^-
Taaraaan sen esitystä. —
Cobaltin uutisia
V. 1922 peritettiin Cobaltja
osuuskunta, j-olla oli tarkotus sui^a
Karjalaan elvyttämään tyontasav^
lan taloudellista elämää maatalou
alalla. Siirtyminen pit. tapah^
viimeistään kesällä 1923 vaan
siirtyminen ollut P>'^«>^^'^'.^Sin
sinä vuosina ja m - p a on tam^^^
osuuskunnan siirtyminen jaanj
nakin toistaiseksi. „,iäinai-
Kuten muistetaan
n i t tu osuuskunta syksyllä
keUaista, etupäässä kaj^"^
raa kuten 1^^^^'*^'.'^^"ijJstysvä-rautasepän
ty•ökalu^^^,">;^,^^^^
ineitä, " p r o o s p ä k k ^ ^ ^^^^
tä, vaatteita y.m., Jotka ^
^ viedä osuuskunn^ ^ .
Karjalaan. lahjatavaroin^>°^^^^
simmeettä sieOä o h ^ s n h e n ^
tuU mainittua o n ' o s u u ^ » ^
no siirtynyt, .joten ^ f ^ - ^
on jäänyt myo^n
ovat ne täällä hyvm s ^ f l y t g^
Joku aika taaksepäin
kaikesta tavarasta ja ^y^s
ta ankara puute- vaan