1924-08-14-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bimi TArgtaina- clokann 14 p. ^Ttxnr^Aug. 14tii VAPAUS JMaicittakoöntä-ä niistä ar=enim groffiiuL ki^^^^^^ Canadan s u o n u l a i s e n t > - ö v ä « t ö n ä ä n e n k a n n a r ^ j a , a m e s . : ^ ^ ^ S u d b u r y s s a , Ont., joka tiistai, torstai j a lauantai.; Canadan koko niineraalituotannon a n o .\ A R V O V A A R A ; j $227.&59,665. im oli ONNI SAARI, vastaava. toimitusapulaineH^ V A P A U S (Liberty) ' „ . i The onlv organ of Finnish Workfcr= i n Canada. Pub-; lished in S'udbury, Ont, every Tuesday, Thursday and i Saturday. • - —; ; ' Advertising rates 40c per col. inch. Minimum chargejei ole ensiniäinen, jonka lävitH- inaimttc janesto on for single insertion 75c. Discount on standmg advertise-1 j^jg^j,^., iQ.vuotisella olemassaoloajallaan. Niita on I. ment. Jhe ^ a p a ^ is the b g a^^^^^ mediui. ; ; . ^.^^^^.^^^ monta, kuten kaikkien työväen-aroong the Finnish People »n Canada. i . . . „ . • i •• •» ^; ] iäriestöjen historias.'-a. Häjaanlumiskruäit itsestään ei- Canadaanvksi vk. | 4 00 pJoli vk. $2.25. kolme kk.! vät aina tanitse olla turniiolli..ia, use.n ne saattavat $1.50 ja yksi kk. 75c. olla hvödvksikin. n i i l l ä saattaa olla terveellinen ja uut- « . M Ä n S r ^ ' . ' " * dui,^ » U v , - puhdistava Merki.y. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, | Mutta miten on laita I. w . W : « a umenneitten Krii-paitsi asiamiesten joilla on takaukset. -^i^ p V Ov^ft... ne olleet vallankumouksellisen. luokka- Ilmcitushinta kerran julaistuista iImoituksi.sta 40c! (j^f^^jg^j, {y^^.ägn|jiJ4ii(.e„ kannalta katsottuina hyödylli-palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-; ...^ Eista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan ; s i a . ...... tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta j a 50c i Tarkaslaessamme 1. W. ^':n historiaa, meidän tay- » y . « t o . «Itii jokainen I. W.. W:„ hajaann-skni. on $2,00 kerta, $.3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset $1.00 kerta.. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää raha seurata mukana. - Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. 1. W. W:n hajaannuksen syistä Nykyinen kriisi Industrial Workers of Worldisga | ^ KoDUDOitmeD KansamvaMen laobflieD Itä KommnnMtinen KjuisainTiliaen ollessa on mahdottomuus tuoda julki KiinuMu J . V, K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja. Canadan mineraalirikkaudet Ainoastaan maan eteläisen ja läntisen osan mine-raalipitoisuus on tutkittu ja nämäkään ei aivan kokonaan. Tunnctljjen mineraalivyöhykkeiden pohjoi-sissa o«issa tulee varmasti löytymään suuremmoisia rikkauksia. .Muistakaamme Cobaltin hopeakaivoksia; Porcu-plnen, Kirkland Laken ja muita kultapitoisia alueita Timiskaming piirissä; Sudburyn alueen nikkeli-kupari kaivoksia; uusia kupari ja kulta löytöjä pohjois-Mani-tobassa; Kimberleyn sekä muitten British Columbian piirikuntien ihmeellisiä sinkki-lyijy alueita; Mayo piirikunnassa ja Yukonin seudujlla tehtyjä hopea ja lyijy-malmin rikkaita löytöjä, sekä siiurta asbeslos kenttää itäisessä Quebecissa. Timiskaming piirin Ja Cobaltin, Ontarion, seudut ovat olleet useamman vuoden ajan maailman pääasial-liäempina kopoltti lähteinä. Kopoltti metalli, kopoltti oxiidi, ja kopoltti suola saadaan aineista jotka otetaan liopean, köpoelio ja nikkelin yhdistelmistä. V. 1920 tuoteltiin tätä 546,023 paunaa, joka arvioitiin $1,365,058 arvoiseksi. Kuparin tuotanto v. 1920 oli 81,600,271. Korkein määrä luotettiin v. 1916, jolloin se nousi 177,150,028 paunaan. Kuparia saadaan pääasiassa nikkeli-kupari malmista, jota löytyy Sudburyn, Ontarion lähistöllä, «ekä British Columbian kulta-kupari-hopea alueilla. Viimevuosina on törkeitten löytöjen kehitys edistynyt eri osissa Tyynenmeren rannikkoa, Kuparivuorilla lähellä Princetonia, British Columbiassa, ja Pas piirissä, poh-joisManitobassa. Tässä viimeisessä on yksistään yhdellä alueella yli 16,000,000 tonnia kehittämätöntä 1.88 prosentin kuparimalmia. Canada on ainoa maa jonka kultatuotanto ei kärsinyt tuntuvaa alentumista v. 1920 kuluessa, jolloin sen tuotanto kohosi 766,764 unssiin, sen arvo ollen $15,- 814.,098. Ontariosta ijaatiin 74 prosenttia kokonaismäärästä. Ontarion kullan tuotanto oli 220,000 unssia v. 1913, ja 566,000 unssia V. 1920. RautatuotÄnnossa on huomattava se seikka, että hyvin pieni määrä, nim. 5 prosenttia, maassa käytetystä raudasta tuotetaan täällä. Tärkeitä Tauta-aluetta ovat Nova Scotia, New Bruns-wick, Quebec, Ontario ja British Columbia. Nykyiset taloudelliset olot kärsivät huomattavasti rautatuotannon Jichittymättömy^destä. Rautaa tuotettiin v. 1920 129,- 072 tonnia. Lyijyä tuotetaan pääasiallisesti Itä ja LänsiKoote-neyn kaivannoista ja muilta British Columbian alueilta, Mayo piirin, ja Tukon alueen rikkailta seuduilta; Notre Dame des Angerista, Quebecista ja Gaieltasla, Ontariosta.. Lyijyn tuotanto v. 1920 kohosi 35,953,717 paunaan, jonka arvo pH $3,214,262. Sudburyn, Ontarion, seudut tuottavat yli 80 prosenttia maailman nikkelistä. Noin 30 prosenttia tuotannon kokonaismäärästä jalostetaan Canadassa. Melkein kaikki nikkeli mitä tuotetaan viedään maasta ulos. Malmin tUotahto on nyt jo Icehittynyt niin korkealle, että pysyväinen teollisuus tällä alalla on taattu tulevan puolen vuosisadan ajaksi. V. 1920 tuotettiin nikkeliä 30,668 tonnia, jonka arvo oli $24,534,282. Hopean tuotannossa saavutti Canada korkean tason V. 1910, ollen se silloin 32,869,264 unssia. Hojiean tuotanto on hiljalleen laskenut niin että se v. 192Ö oli ainoastaan 13,330,357 unssia, jonka arvo oli $13,450,- •. 330. • Sinkkiä tuotetaan Canadassa melkoiset määrät, Kob-tenyn alue British Columbiassa on tässä tuotannossa erittäin huomattava ja Kimberleyn sinkki jä Ivijy-kaivosta pidetään alallaan yhtenä huomatlavimpana koko maailmassa. Quebecin maakunnassa ön myöskin sinkkikaivannoita. Sinkin tuotanto v. 1920 oli 39,863,- 912 paunaa ja sen ar\o $3,057,961. Asbestos on mineralia, jota ei tähänasti ole koko maailmassa juuri muualla paitsi Canadasta ja siksipä käsittääkin Canadan asbestostuotanto noin 88 prosenttia koko maailman tuotannosta. Melkein kaikki Canadan asbestos kaivannot ovat .eteläisessä Quebecissa. V. 1920 oli asbestos tuotanto 199,573 tonnia jäsen arvo 792,201. Heliumia ei löydy koko Suur-Britannian valtakunnassa nauualla paitsi Canadassa. Albertan luonnon-kaasu käsittää 0.3 prosenttia heliumia, llmailun^^kehit-tymisen uskotaan tekevän tämän aineen erikoisen tarpeelliseksi, sillä sen avulla voidaan kaasu saada sellaiseksi ettei se räjähdä. Muitakin mineraaleja on Canadassa huomattavasti. päättynyt vallankumouksellisten ainesten tappiolla ja sekava-aatteisten syndikalistien voitolla, sikäli kuin riidoissa ovat nämä kaksi ainesta esiintyneet vastakkain. Pari vuotta sen jälkeen kun I. W. W. perustettiin suurin, ihanin toivein, uskossa että se tulee keräämään kaikki Amerikan parhaat taloudellisesti järjestyneet työläiset riveihinsä ja ennen pitkää kukistamaan kil: pailussaan taloudellisen työväenliikkeen taantumuksellisen johdon, ensimäinen suuri kriisi kohtasi I. W. W:tä. Tällöin jakaantui I. W. W. kahtia, työväenluokan itsenäisen poliittisen toiminnan kanattajat eroten siitä n.k. «detroitilaiseksi I. W. W:ksi>, syndikalististen ainesten jäädessä kontrolliin alkuperäisessä järjestössä. Deroi-tilainen haara, niin hyvät kuin sen tarkoitukset olivatkin, ei kuitenkaan kyennyt kehittymään ja menemään eteenpäin, vaipuen Socialist Labor Partyn kamariviisai-den johtajien teoreettisen viisastelupolitiikan uhriksi, kunnes lopulta kuoli. Koko I. W. W. liikkeelle tämä hajaannus kuitenkin merkitsi, että se on siitä asti ollut syndikalistisen anti-poliittisen surkean johdon alaisena. Tästä huolimatta on I. W. W. kieltämättä suorittanut suurta raivaustyötä aikoinaan teollisuusunionismin aatteiden levittämi;* seksi Amerikan työväestön keskuuteen, vaikkakin usein perin nurjalla, tahdittomalla ja holtittomalla taktiikalla. Ollen ainoanlaatuinen järjestö, mikä on pyrkinyt järjestämään suuria Amerikan sekatyöläismassoja, milloin minkinlaatuisissa sekalaisissa töissä työskenteleviä työläisiä, on sen riveihin joutunut lukuisia työläisiä joiden rehellisenä pyrkimyksenä on ollut työväenliikkeen voimistuttaminen ja tehostuttaminen. Nämä ainekset, ovat ilmaisseet olemassaolonsa L W. W:8sä, milloin heikommin, milloin, voimakkaammin, huolimatta siitä, että järjestön orgaanit ovat olleet kaiken aikaa lujasti syndikalistien käsissä. Niinpä maailmansodan päättymisen ja Kommunistisen Internatsiona-len ja sen rinnalla Punaisen Taloudellisen Internatsio-naien perustamisen aikoina, vallankumoukselliset .työläiset tekivät hartaan ja voimakkaan yrityksen, saada I. W. W. yhteistoimintaan maailman kommimistisen liikkeen kanssa edellämainittujen maailmanjärjestöjen välityksellä. Sitkeää taistelua käytiin ja kommunbtit vojittivat itselleen paljon myötätuntoa I. W. W:n varsinaisen jäsenistön keskuudessa. Miitta mitä häikäile-mättömimpien aktiivisten vallankumouksellisten jäsenten erottamisen kautta I. W. W^ syndikalistinen johtoklik-ki tällöinkin suoriutui näennäisesti voittajana. Tämä taistelu maksoi kuitenkin I. W. W:lle paljon. Se menetti sen kautta suuren määrän parhainta, toimi-kykyisintä ja vallahkumouksellisinta ainesta, tullen entistä taanttimuksellisemmaksi, entistä eristetylemmäksi Amerikan ja muiden maiden vallankumouksellisesta työväenliikkeestä. Niinpä I. W. W:n nykyisessä kriisissä, jonka yhteydessä viisi sen yleisen toimeenpanevan komitean jäsentä on erotettu, ei nyt enään näytä olevankaan riitakysymys selvä. Se ei ole syntynyt selvänäköisten vallankumouksellisten ja sekava-aatteisten syndikalistien välillä, (jossa toiset puolustaisivat vallankumouksellisen työväenliikkeen yhtenäisyyttä ja toiset olisivat asettuneet sitä vastustamaan). Nykyinen riita on kokonaan periaatteellisesti samanmielisten — antipoliittisten syndikalistien — välistä kukkotappelua, jossa kumpikin puoli vehkeilee personallisen kunnianhimon ja yal-lantayotlelun ahneudessa, käyttäen toisiaan vastaan mitä likaisimpia menettelyjä, järjestön eheyden kustannuksella, välittämättä mitään jäsenistön eduista. Nykyinen tappelu L W. W:ssä merkitsee sellaisten ainesten riitelyä jotka eivät kykene panemaan pystyyn edes kunnon tappfelua, taistelua asiasta, jossa voitaisiin huoniata päteviä erimielisyyden syitä. Tällainen taistelu on tulos siitä tilanteesta, mihin 1. W..W:n turmiollinen, kilpailevan unionismin, kurittomuuden ja selvää taktiikkaa vailla olevan, edesvastuuttomien johtajien leikkikaluna oleva työväenliike, on johtanut. Siitä huolimatta nykyinen kriisi on I. W. W:lle va-kava. Se jäytää sen kuluneita elinvoimia entistä raskaammin, entistä kuoleltavammin. Rehelliset työläis-aineksel, jotka vielä kykenevät terveellisesti ajattelemaan, eivät voi olla nuomaaraatta tuossa tappelussa, pikkusieluisten, kyvyttömien johtajien personallisia pyyteitä, jotka eivät kykene käsittämään luottotoimiensa vastuunalaisuutta. Ja tämän seikan huomaten, työväki käsittää koko I. W. W. vaipuneen syndikalististen kel-vottomien johtajien pikkumaisen klikkipolitiikan uh-ribi, jotka vailla yhteiskunnallista ja vallankumouk-sellistä selvänäköisyyttä ovat johtaneet L W. W. auttamattomaan perikatoon. Seurauksena on, että ne työläiset, jotka ovat kärsivällisesti odottaneet jonkinlaista parannusta, jonkinlaista vallankumouksellista uudestisyntymistä I. W. W:ssä, huomaavat toiveissaan pettyneensä ja jättävät koko järjestön, liittyen työskentelemään yhdessä Amerikan ja muiden maiden kommunistien kanssa työväen syvien rivien käännyttämisebi kommunistiseen liikkeeseen ja kommunistisen maailman-kalsomuksen omaavaksi. Se seikka, että Kiinassa on Kommunistipuolue on luettava Kommunistisen Kansainvälisen ansioksi joko suoraan tai epäsuorasti. Ja vaikkakin Kiinan Kommunistipuolue on vielä nuori, on sillä vissi tehtävä Kiinan poliittisessa elämässä. Kaikkialla on huomattavissa Kommunistisen Kansainvälisen vaikutus kiinalaisiin ylioppilaisiin, joista hiljalleen muodostuu vallankumouksellinen voima. Kommunistinen nuorisoliike kasvoi nopeaan viime vuonna ja nuoriso kykeni toimeenpanemaan mielenosotuskokouksia, joissa esitettiin sekä kansallisia että kansainvälisiä vaatimuksia, Huomattavimpa-ha esimerkkinä sellaisista mielenoso-tuksista voimme mainita ylioppilait-ten järjestämän mielenosotuksen toukokuun neljäntenä päivänä viime vuonna Kiinan ja 'Japanin välistä salaista, sopimusta vastaan, jolle mielenoaotukselle hallituksen täytyi antaa periksi. Toinen Kommunistisen nuorisoliiton hyvin onnistunut toimenpide oli äskeinen uskontovas-tainen mielenosotus, joka pantiin toimeen silloin kun Nuorten Miesten Kristillinen yhdistys piti yhdettätois-j ä r j e s t ö n päämäärää sellaisessa muodossa. Talonpoikain uniot, jotka ovat l i i t tymässä yhteen kansalliseen liittoon, kasvavat jäsenlukuunsa nähden j a tulevat yhä vaikutusvaltaisemmaksi. Joku aika takasin p ä ä t t i v ä t hekin perustaa työläisten j a talonpoikain poliittisen puolueen, jota juuri nyt organiseerataan. Kaikki nämä seikat osottavat Kommunistisen Kansainvälisen joko suoraa tai e p ä s u o raa vaikutusvaltaa. N i i n sanottu Etaliike on nykyään kaikkein voimakkain liike Japanin militanttisista liikkeistä. Siinä on noin miljoona jäsentä j a vaatii se t ä y t t ä taloudellista j a poliittista tasa arvoisuuta jokaiselle. Useita Etan poliittisia, johtajia on Kommunistipuolueen jäsenenä, j a koko liildceen poliittinen suunta j a taktiikka perustuu niihin Kommunistisen Kansainvälisen teeseihin, jotka käsittelevät kansallis- j a siirtomaakysymys-t ä . Koko liike on kallistumassa kommunismiin päin joko tieten tai t i e t ä mättään. - Japanin ammattiuniot j a niiden l i i t toutumat ovat kieltäytyneet nimittämästä eduistajistoa Kansojen Liiton työvirastoon j a ovat saboteeranneet tyy ottaa paikkaaBa toisten Kaukaisen Idän maitten Ite^udessa, Kommnnistifien kansainvälisen to-lee ohjata Mongolian kommanisti-liikettä siihen suuntaan, että se liittyy Kaukaisen Idän inartten vapan-tusliikkeeseen. * • • /kommunistinen Kansainvälinen tulee esittämään tärkeää osaa tukvis-sa vallankumouksellisissa liikkeissä yli maailman. Idän kansat heräävät nopeasti, paljon nopeammin kuin lännen kansat, ja pobjajoukqt itse kulkevat vasempaan paljon nopeammin kuin vallankumoukselliset johtajat. Japanin työläiset ja talonpojat tulevat nopeaan luokkatietoiseksi ja ovat aina ensimäisenä tulessa, josta ^n todisteena esim. merimieslakko, Kobessa lokakuulla 1923, Tätä voitokasta lakkoa johtivat merimiesten union jäsenet sanan täydessä merki-|^"orin luvatussa maassa jn tyksessä. Ammattiunioitt^n virkai-1 ^<>Jokaan tehty — ei ole vel" ta kongressiaan Pekingissä. Tämä .. , . . . . ^ ... uskontovastainen liike onnistui ko-ko hyvin kansallisessa mittakaavassa j a teki syvän vaikutuksen koko maan nuorisoon samaten kun koko väestöönkin. Kiinalaisiin ylioppilaisiin on kansallinen liike juurtunut hyvin syvään. Kuitenkin koko opiskelevan nuorison liike on suuremn^assa tai pienemmässä mittakaavassa kommunististen ylioppilaitten johdon alaisena. Viimeksi mainitut ovat, jo alkaneet levittämään propagandaa t y ö l ä i s t e n jSiyestöihiri. Äskeiset työ-läisjärjestöjen liikehtimiset, kuten rautatieläisten,, textiili j a metallityöläisten järjestöjen, samaten kun l a kot Peking-Hankow rautatiellä ovat suureksi osaksi seurauksia ylioppii laitten johtamasta agitatsionista. Kiinan kommunistipuolue on olivat yhteistoiminnassa Kuomlngtan-puolueen kanssa, y r i t t ä e n siten val-lankumouksellistuttaa sitä j a tehdä siitä mikäli mahdollista työläisten ja talonpoikain puolueen. Huolimatta heikkoödöstatfnT-^jftt-^j^ nestä jäsehinäärästään, voi Kiinan Kommunistipuolue vaikuttaa suurest i Kuomintang-puolueeseen j a edist ä ä sen periaatteiden ja. taktiikan vallankumouksellistuttamista. Kiinan Kommunistipuolue on Kommunistisen Kansainvälisen osasto ja n i in ollen on sillä turvanaan koko kansainvälinen proletarinen liike. Kiinalaisen proletaariliikkeen vaurastuessa joutuu Kiinan Kommunistipuolue yhä läheisimpiin tekemisiin Kommunistiseen Kansainvälisen kanssa. jotka ovat kannattaneet edustajiston valitsemista. Kommunistisen Kansainvälisen vaikutus on myöskin huomattavissa J a panin työväenluokan suhtautumisessa Japanin alusmaiden työväenliikkeeseen. Nykyään on Japanissa 2,000 korealaista työläistä j a kulia, j a "heidän lukumääränsä kasvaa j o ka päivä siksi, kun korealainen työr voima on halvempaa. Mutta siitä huolimatta japanilaisten j a korealaisten 'työläisten välillä ei ole vihamielisyyttä huomattavissa. Kommunistisen Kansainvälisen vaikutusvalta tulee leviämään sitä miikaa kun talonpoikaisliike kehittyy varmempiin muotoihin j a saadaan aikaan lähempi yhteys proletaarien j a talonpoikais'Wiestön kesken yhteistä taistelua varten sortajia vastaan. Poliittisella areenalla taistelevat työläisten j a talonpoikain yhdistyneet joukot porvarishallitusta ja- kapitalismia vastaan perustamalla työläisten ja ^talonpoikain puolueen. 3. KommunntineD Kansainvälinen ja Korea. 2. Kommunittinen KaniainTalinen ja Japani. Vasta sen j ä l k e e n i u n Kaukaisen Idän Kansojen kongressi oli pidetty, johon myöskin otti osaa Japanin Kommunistipuolueen edustajat, saatiin suora yhteys aikaan Kommunistisen Kansainvälisen ja Japanin Kommunistipuolueen välille. Halli-tuksen vainon tähden on Japanin Kommunistipuolue joutunut toimimaan suurten vaikeuksien alaisena. Kommunistisen Kansainvälisen vaikutuksesta on johtunut se seikka, ett ä ei yksikään ammattiunion johto-miehistä eikä yksikään ammattiunio ole agiteerannut siihen suu»'taan, ett ä Japanin taloudellinen liike olisi yhdistetty Amsterdamin Kansainväliseen, vaikkakin amsterdamilaiset ovat levittäneet propagandaansa J a panissa suuressa määrin. Yleensä tunnettua on se tosiasia, että Japanin työväenliike olisi voinut (jos olisi halunut) liittyä Amsterdamin järjestöön ilman, e t t ä hallitus olisi asiaan puuttunut, kun taas toiselta puolen hallitus on tehnyt kaikkensa ehkäistääkseen Japanin taloudellisen työväenliikkeen liittymästä Punaseen Taloudelliseen Kansainväliseen. Työväenliikkeen yleinen suunta kallistuu varmasti Punasen Taloudellisen Kansainvälisen puolelle.' Japanin yleinen työväenliitto, joka aikaisem-min on ollut hyvin keltainen, on muuttumassa vallankumoukselliseksi. Se vaatii järjestön keskittämistä j a vastustaa syndikalististen liittojen federatiivista suuntaa. Aivan hiljan Työväenliitto, yhdessä poliittisten järjestöjen kanssa vaati yleistä ä ä nioikeutta, ja nykyään sen johtajat puuhailevat poliittisen puolueen perustamista Konimunistisen Kansainvälisen periaatteiden mukaisesti. Tj'öväenliitto on useammin kuin kerran päätöslauselmillaan julistanut e t t ä työväenliikkeen lopullisena tehtävänä on — t y ö v ä e n hallituksen j a nuden yhteiskuntajärjestelmän aikaan saaminen proletariaatin dik-tatuurin alaisena. Mutta nykyisen imperialistisen hallituksen alaisena Kommunistisen Kansainvälisen j a Korean liikkeen suhde on tähän saakka ollut epätyydyttävällä kannalla. Kommunistisen Kansainvälisen neuvottelut Korean kansallisten j a niin kutsuttujen vallankumouksellisten johtajain kanssa on lopullisesti osottautunut olevan erehdys; Mutta tilanne Koreassa ei sentahden ole mieltä lamauttava. Vaan päinvastoin, asteettain se alkaa ottamaan varman vallankumouksellisen luonteen sitä mukaa kun nuorempi polvi kasvaa ylös j a v e t ä y t y y kansallisen liikkeen mukaan; j a pakottaa kansalliset järjestöt hyväksymään tulisimpia taistelumuotoja sen sijaan e t t ä rajottuisivat kuten t ä h ä n saakka puhtaasti kansallisiin toimenpiteisiin, lainaamaan enemmän huomiota yhteiskunnallisiin ja luokkakysymyk-siin, j a e t t ä on huomattavissa tendenssiä suhtautua japanilaiseen val-lankumousliikkeeseeii ainoana liikkeenä, joka voi edistää Korean kansallisen liikkeen onnistumista. Mahdollisesti voi näyttää jonkun verran julkealta sanoa, mutta ^oKa kerta kun minulla ori tilaisuus puhua Korean natsionalistien kanssa, tulen minä vakuutetuksi siitä, e t t ä he tekevät kaikkensa päästäkseen kosketuksiin Japanin työväenliikkeen ja vallankumouksellisen järjestön kanssa. Tämä tietenkin on hyvä enne vallankumouksellisen yhteisrintaman luomiselle kummankin maan teoUi-suustyöläisten j a talonpoikain välille, On tunnettua että useita huomattuja vallankumouksellisia järjest ö j ä pyrkii aikaansamaan läheisem-pää yhteyttä Kommunistisen Kansainvälisen kanssa. Tämä puolestaan todistaa sitä, eta Kommunistisen kansainvälisen vaikutusvalta alkaa vähitellen tunkeutumaan Korean vallankumouksellisen liikkeen johtajiin. Jos Kommunistinen Kansainvälinen näiden olosuhteiden alaisena hyväksyy hyvin harkitun menettelytavan Koreaan nähden, tulee sillä^ olemaan suuri vaikutusvalta Korean kasvavaan natsionalistiseen liikkeeseen. Silloin voidaan myöskin yh-" t e e n l i i t t ä ä Korean emigranttien vallankumoukselliset järjestöt -— joita nyt on siroteltuna läpi Kiinan ja Mantsuurian — yhteiseen rintamaan itsensä Korean vallankumouksellisen liikkeen kanssa. Mongolian Kommunistipuolue pyrk i i muodostamaan samallaiseksi Venäjän Kommunistipuolueen' kanssa. Mutta Kaukaisen Idän kansojen kongressi ön osottanut, e t t ä tulevissa vai lankumoustaisteluissa Mongolian tay- Jijat yksinkertaisesti t ä y t t i v ä t lakkolaisten määräykset. Jokaisen satamaan saapuneen laivan miehistö l i i t tyi lakkolaisiin; useat Osakan uniot antoivat lakkolaisille aineellista a-vustusta siksi kunnes voitto saavutettiin. Merimiesten uniota pidettiin vanhoillisena J ä r j e s t ö n ä , mutta kaikesta huolimatta osottautui se kunnolliseksi taistelujärjestöksi. Edellä esitetyt tosiasiat osottavat kuinka t ä r k e ä ä on se, e t t ä Kommunistinen Kansainvälinen on johtavassa asemassa Kaukaisessa Idässä. Sillä voi olla sUuri vaikutusvalta Japanin j a toisten aasialaisten maiden työväenliikkeeseen. Filippiniläiset vaativat itselleen itsenäisyyttä, ja saadakseen sen l ä h e t t ä v ä t he edusta^ jiston toisensa jälköen Washingto-niin. Heitä tulee avustaa, sillä he ovat tulleet huomaamaan e t t ä pienten kansallisuuksien ja. maiden itse-näisjrys voidaan saavuttaa ainoastaan siten, e t ä yhdytään kommunistiseen liikkeeseen, joka on kansainvälistä liikettä ja-samalla ainoa todellinen kansallisen itsenäisyyden edist ä j ä . Kommunistisen Kansainvälisen täytyy ottaa johtavan aseman tulevissa Kaukaisen Idän vallankumoustaisteluissa. Siksi onkin tarpeellista, että se lainaa erikoishuomion näiden mair den työväenliikkeelle. Kommunistinen liike, saihaten kun työväenliikek i n Kaukaisessa Idässä on vielä nuor i j a kokematon, siksipä" Kommunistisen Kansainvälisen; proletariaatin johtajana, t ä y t y y h e i t ä auttaa. Eläköön Kommunistinen Kansain-välinen. Eläköön Kankaisen ;;Iii^h Kommunistipuolueet. ' ' • Moskova helmikuun 19' "^äivä, 1924. Sen Katayäma. K. P. S. J. Osastoille. Hyvät toverit . Protesteeratkaamme Suomen valkoista tcfrroria Vastaan! Vuosi on juuri kulunut umpeen siitä kun Suomen valkoinen lahta-rihallitus osotti, ettei se katsonut sisällissodian jälkeistä terrörja, — jonka aikana Suomen kostonhimoinen porvaristo teurasti kymmeniä tuhansia maansa työväenluokan jäseniä, kidutti heitä nälällä vankileireillä ja tuomitsi satoja eloonjääneistä moniksi Vuosiksi vankilahel-vetteihih,. sekä vainoillaan hävitti valtiollisen ja taloudellisen työväenliikkeen melkein. kokonaan — riittäväksi takaamaan kapitalistisen diktatuurin * säilymistä Suomessa, vangituttamalla noin kaksi sataa Sosialistisen Työväenpuolueen jäsentä, niiden joukossa kaksikymmentäseitsemän mainitun puolueen eduskuntajäsentä, kaikki puolueen toimitsijat ja sanomalehtien toimittajat ja julistamalla Sosialistisen Työväenpuolueen, joka ,oli myötätuntoinen Kommunistiselle Kansainväliselle, mutta ei siihen liittynyt. Nuorisoliiton ja Naisliiton laittomiksi,' sekä lakkauttamalla kakki näiden järjestöjen lehdet ja sulkemalla niiden kirjapainot. _ Huoliinatta eri maiden, niihin luettuna Ganadankin Suomalaisten, työläisten voimakkaista protesteista, alkoi Suomen valkoinen hallitus oikeudenkäynnin vangituttamiaan Sosialistisen Tyoyäenpuolueen jäseniä ja Sos. Työväenpuoluetta, l(uoriso-liittoa ja Naisliittoa^ vastaan. Tämä "suuren kommunistijutun" nimellä tunnettu huomiota herättänyt oikeudenkäynti päättyi äskettäin Turun hovioikeudessa;. Sanomalehti tietojen mukaan päättyi sie valkohalli-tuksen väkivallantekojen pyhittämiseen. Turuh hovioikeus antamal-iaari tuonuollaan tuonutsi SösiaKs-tiseri Työväenpuolueen, Nuorisoliiton ja Naisliiton hajoitettavaksi J'a 189 vuosi sitten toimeenpantujen joukkövangitsemisien aikana vangittua vänllankumoustaistelijaa yhteensä 388 vpodekä I r a i r i^ seen sekä .menettämään" kansalais- ^ 9 $ loottamuksensa i kuukaudesta n e 189 kommum4 r ! ^ ^ e t t ä yksikään h , l ^ ' . ^% taa syylliseksi'^Sli^f/;^- vaan siksi, e t t ä he '"'^-^^ men SosialistSen T'S"''' seen ja väsyn^ättöSr^^^" tässä puolueessa, joZ" 5„ ^ " ^ -^ Pitalistiluokka tkhrli , ^- hyvänsä mursl^\tS^^ - i l - koituksena oU k a p i o t "1^ «»nen ja proletaarivallar.vS^* Mutta tämäkään oiteM:c„h '-»n mil-d y t t ä n n Suomen pon-Iri^ton 'Sl voa tukahduttaa maan työväenuik Sanomalehdet kertovat, että ohra: na alkoi vapaalle jalalle laskettujen ajojahdin heti tuomion ML^ tamisen jälkeen ja on jo vanginnut useita heistä sekä pannut toi-meen kotitarkastuksia heidän asun-noissaan. Sosialistisen Työväen puolueen jäsenten lisäksi on Suom e s s a ä s k e t t ä i n tuomittu vankeusrangaistuksiin useita Ammattijäi. jestönkin jäseniä, joten Suomea porvaristo on jo ryhtynyt rajotu-maan senkin toimintavapautta. Täten Suomen valk,.inen lahtari-hallitus täyttää t y ö v ä e n l u o k an jäsenillä kuritushuonevankilat. joissa virallisten tietojen mukaan ny-kyään viruu toistatuhatta valtiolliis-ta vankia. Suomen valkoisen terror i n uhria. Tulemmeko me, Canadan Kommu-nistipuolueeseen Suomalais. Järjestömme kautta kuuluvat ja muut Canadassa olevat suomalaiset työläiset ja maanviljelijät, välinpitämättöminä seuraamaan tätä valko-terroria, jonka uhriksi meidän to-vereitamme, veljiämme, siskojamme j a omaisiamme on joutunut ja yhä joutuu? Emme! Vastaa tähän kysymykseen Suomalaisen Järjestömme toi-meenpanevakomitea, kehottamalla kaikkia Canadan Kommunistipuo-luen suomalaisia osastoja panemaan toimeen joukkokouksia ensi syyskuun 7 p. Näissä joukkokouksissa tulee selostaa Suomen hallituksen kommunistista työväenliikettä ja sen yksityisiä jäseniä vastaan kohdistamaa vainoa, joka yhä jatkuu, ja protes-teerata kommunistijahtien toimeenpanemista ja Turun hovioikeuden tuomioita vastaan sekä vaatia kaikkien valtiollisten vankien tuomioit-ten kumoamista, ajojahtien lopettamista j a työläisille ja työväenluokalle lakien turvaamien toimintavapauksien takaamista. Lisäksi tulee kokouksissa kerät ä kolehteja, joista kertyvä raha lähetetään Suomeen, käytettäväni kommunistijahtien uhreiksi joutuneiden puolustustaistelujen ja heidän perheittensä sekä takavarikosta vapautettujen kirjapainojen a-vustamiseksi. ' Toverit! Canadan suomalaiset työläiset ja maanviljelijät, osotta-kaamme myötätuntoamme Suomen kuritushuonevankiloissa viruvien yallahkumoustaistelijain ja vielä vapaalla jalalla olevien toveriem-me kunniakkaalle taistelulle, kokoontumalla sankoin joukoin lausumaan protestimme valkoisen ter-rovallan raakalaistekojen johdosta j a antamaan ropomme heidän taistelunsa tukemiseksi. Täten me voimme edes hiukan lieventää Suomen sorretun ja orjuutetun proletanaa-tin kovaa kohtaloa ja auttaa sita taistelutarmbnsa säilyttämisessä. ' K a i k k i e n osastojen on viipj-mat-t ä ryhdyttävä toimenpiteisiin F»" testiicokouksien järjestämiseksi. Toimikaamme, niin että työläiset saapuvat niihin mahdollisimman runsaslukuisina ja että ne muodostuvat tarkotustaan vastaä\iksi. Kaikki kokouksissa kerätyt rana^ tulee lähettää keskusvirastoon he::. Punaiset Vapauden tiUutkortit^ Kiritoimikunnat ov^t juuri läh e t t ä n e e t kaikille osastoiUe nuje-roituja punaisia kortteja j a « j ^_ taneet niistä osastoja. KosKa pauden johtokunta on laaunut^^ den erikoisten tilauskorttien ä n i s e k s i erikoisen - u n n i t e l^ koska tuon suunnitelman ta. töönpanemiselle on tarpeeUisU tunteminen, ' " sen hän, toivoen osastojen to m^J-kmuutkuasivsaelsltain, jolatatjae ntaPm^ionle"n ^j^e" ^ ^^ me levityksen kautta voita^" l a k i . tavalla ,tehdä h e l p o ^ «Osastot valitsevat seH^^T^^^, esim. mietsä-köille työhön. ^^^'^''^^J.m^' tavat heille (muiden a«am^^^ den lisäksi) P«"r!;^S'«^^ ,varten./että nämä Jf^ ^^ereil-näitä kortteja myyda ty leen. . • ^'^"
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 14, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-08-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240814 |
Description
Title | 1924-08-14-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Bimi TArgtaina- clokann 14 p. ^Ttxnr^Aug. 14tii VAPAUS JMaicittakoöntä-ä niistä ar=enim groffiiuL ki^^^^^^ Canadan s u o n u l a i s e n t > - ö v ä « t ö n ä ä n e n k a n n a r ^ j a , a m e s . : ^ ^ ^ S u d b u r y s s a , Ont., joka tiistai, torstai j a lauantai.; Canadan koko niineraalituotannon a n o .\ A R V O V A A R A ; j $227.&59,665. im oli ONNI SAARI, vastaava. toimitusapulaineH^ V A P A U S (Liberty) ' „ . i The onlv organ of Finnish Workfcr= i n Canada. Pub-; lished in S'udbury, Ont, every Tuesday, Thursday and i Saturday. • - —; ; ' Advertising rates 40c per col. inch. Minimum chargejei ole ensiniäinen, jonka lävitH- inaimttc janesto on for single insertion 75c. Discount on standmg advertise-1 j^jg^j,^., iQ.vuotisella olemassaoloajallaan. Niita on I. ment. Jhe ^ a p a ^ is the b g a^^^^^ mediui. ; ; . ^.^^^^.^^^ monta, kuten kaikkien työväen-aroong the Finnish People »n Canada. i . . . „ . • i •• •» ^; ] iäriestöjen historias.'-a. Häjaanlumiskruäit itsestään ei- Canadaanvksi vk. | 4 00 pJoli vk. $2.25. kolme kk.! vät aina tanitse olla turniiolli..ia, use.n ne saattavat $1.50 ja yksi kk. 75c. olla hvödvksikin. n i i l l ä saattaa olla terveellinen ja uut- « . M Ä n S r ^ ' . ' " * dui,^ » U v , - puhdistava Merki.y. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, | Mutta miten on laita I. w . W : « a umenneitten Krii-paitsi asiamiesten joilla on takaukset. -^i^ p V Ov^ft... ne olleet vallankumouksellisen. luokka- Ilmcitushinta kerran julaistuista iImoituksi.sta 40c! (j^f^^jg^j, {y^^.ägn|jiJ4ii(.e„ kannalta katsottuina hyödylli-palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-; ...^ Eista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan ; s i a . ...... tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta j a 50c i Tarkaslaessamme 1. W. ^':n historiaa, meidän tay- » y . « t o . «Itii jokainen I. W.. W:„ hajaann-skni. on $2,00 kerta, $.3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset $1.00 kerta.. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää raha seurata mukana. - Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. 1. W. W:n hajaannuksen syistä Nykyinen kriisi Industrial Workers of Worldisga | ^ KoDUDOitmeD KansamvaMen laobflieD Itä KommnnMtinen KjuisainTiliaen ollessa on mahdottomuus tuoda julki KiinuMu J . V, K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja. Canadan mineraalirikkaudet Ainoastaan maan eteläisen ja läntisen osan mine-raalipitoisuus on tutkittu ja nämäkään ei aivan kokonaan. Tunnctljjen mineraalivyöhykkeiden pohjoi-sissa o«issa tulee varmasti löytymään suuremmoisia rikkauksia. .Muistakaamme Cobaltin hopeakaivoksia; Porcu-plnen, Kirkland Laken ja muita kultapitoisia alueita Timiskaming piirissä; Sudburyn alueen nikkeli-kupari kaivoksia; uusia kupari ja kulta löytöjä pohjois-Mani-tobassa; Kimberleyn sekä muitten British Columbian piirikuntien ihmeellisiä sinkki-lyijy alueita; Mayo piirikunnassa ja Yukonin seudujlla tehtyjä hopea ja lyijy-malmin rikkaita löytöjä, sekä siiurta asbeslos kenttää itäisessä Quebecissa. Timiskaming piirin Ja Cobaltin, Ontarion, seudut ovat olleet useamman vuoden ajan maailman pääasial-liäempina kopoltti lähteinä. Kopoltti metalli, kopoltti oxiidi, ja kopoltti suola saadaan aineista jotka otetaan liopean, köpoelio ja nikkelin yhdistelmistä. V. 1920 tuoteltiin tätä 546,023 paunaa, joka arvioitiin $1,365,058 arvoiseksi. Kuparin tuotanto v. 1920 oli 81,600,271. Korkein määrä luotettiin v. 1916, jolloin se nousi 177,150,028 paunaan. Kuparia saadaan pääasiassa nikkeli-kupari malmista, jota löytyy Sudburyn, Ontarion lähistöllä, «ekä British Columbian kulta-kupari-hopea alueilla. Viimevuosina on törkeitten löytöjen kehitys edistynyt eri osissa Tyynenmeren rannikkoa, Kuparivuorilla lähellä Princetonia, British Columbiassa, ja Pas piirissä, poh-joisManitobassa. Tässä viimeisessä on yksistään yhdellä alueella yli 16,000,000 tonnia kehittämätöntä 1.88 prosentin kuparimalmia. Canada on ainoa maa jonka kultatuotanto ei kärsinyt tuntuvaa alentumista v. 1920 kuluessa, jolloin sen tuotanto kohosi 766,764 unssiin, sen arvo ollen $15,- 814.,098. Ontariosta ijaatiin 74 prosenttia kokonaismäärästä. Ontarion kullan tuotanto oli 220,000 unssia v. 1913, ja 566,000 unssia V. 1920. RautatuotÄnnossa on huomattava se seikka, että hyvin pieni määrä, nim. 5 prosenttia, maassa käytetystä raudasta tuotetaan täällä. Tärkeitä Tauta-aluetta ovat Nova Scotia, New Bruns-wick, Quebec, Ontario ja British Columbia. Nykyiset taloudelliset olot kärsivät huomattavasti rautatuotannon Jichittymättömy^destä. Rautaa tuotettiin v. 1920 129,- 072 tonnia. Lyijyä tuotetaan pääasiallisesti Itä ja LänsiKoote-neyn kaivannoista ja muilta British Columbian alueilta, Mayo piirin, ja Tukon alueen rikkailta seuduilta; Notre Dame des Angerista, Quebecista ja Gaieltasla, Ontariosta.. Lyijyn tuotanto v. 1920 kohosi 35,953,717 paunaan, jonka arvo pH $3,214,262. Sudburyn, Ontarion, seudut tuottavat yli 80 prosenttia maailman nikkelistä. Noin 30 prosenttia tuotannon kokonaismäärästä jalostetaan Canadassa. Melkein kaikki nikkeli mitä tuotetaan viedään maasta ulos. Malmin tUotahto on nyt jo Icehittynyt niin korkealle, että pysyväinen teollisuus tällä alalla on taattu tulevan puolen vuosisadan ajaksi. V. 1920 tuotettiin nikkeliä 30,668 tonnia, jonka arvo oli $24,534,282. Hopean tuotannossa saavutti Canada korkean tason V. 1910, ollen se silloin 32,869,264 unssia. Hojiean tuotanto on hiljalleen laskenut niin että se v. 192Ö oli ainoastaan 13,330,357 unssia, jonka arvo oli $13,450,- •. 330. • Sinkkiä tuotetaan Canadassa melkoiset määrät, Kob-tenyn alue British Columbiassa on tässä tuotannossa erittäin huomattava ja Kimberleyn sinkki jä Ivijy-kaivosta pidetään alallaan yhtenä huomatlavimpana koko maailmassa. Quebecin maakunnassa ön myöskin sinkkikaivannoita. Sinkin tuotanto v. 1920 oli 39,863,- 912 paunaa ja sen ar\o $3,057,961. Asbestos on mineralia, jota ei tähänasti ole koko maailmassa juuri muualla paitsi Canadasta ja siksipä käsittääkin Canadan asbestostuotanto noin 88 prosenttia koko maailman tuotannosta. Melkein kaikki Canadan asbestos kaivannot ovat .eteläisessä Quebecissa. V. 1920 oli asbestos tuotanto 199,573 tonnia jäsen arvo 792,201. Heliumia ei löydy koko Suur-Britannian valtakunnassa nauualla paitsi Canadassa. Albertan luonnon-kaasu käsittää 0.3 prosenttia heliumia, llmailun^^kehit-tymisen uskotaan tekevän tämän aineen erikoisen tarpeelliseksi, sillä sen avulla voidaan kaasu saada sellaiseksi ettei se räjähdä. Muitakin mineraaleja on Canadassa huomattavasti. päättynyt vallankumouksellisten ainesten tappiolla ja sekava-aatteisten syndikalistien voitolla, sikäli kuin riidoissa ovat nämä kaksi ainesta esiintyneet vastakkain. Pari vuotta sen jälkeen kun I. W. W. perustettiin suurin, ihanin toivein, uskossa että se tulee keräämään kaikki Amerikan parhaat taloudellisesti järjestyneet työläiset riveihinsä ja ennen pitkää kukistamaan kil: pailussaan taloudellisen työväenliikkeen taantumuksellisen johdon, ensimäinen suuri kriisi kohtasi I. W. W:tä. Tällöin jakaantui I. W. W. kahtia, työväenluokan itsenäisen poliittisen toiminnan kanattajat eroten siitä n.k. «detroitilaiseksi I. W. W:ksi>, syndikalististen ainesten jäädessä kontrolliin alkuperäisessä järjestössä. Deroi-tilainen haara, niin hyvät kuin sen tarkoitukset olivatkin, ei kuitenkaan kyennyt kehittymään ja menemään eteenpäin, vaipuen Socialist Labor Partyn kamariviisai-den johtajien teoreettisen viisastelupolitiikan uhriksi, kunnes lopulta kuoli. Koko I. W. W. liikkeelle tämä hajaannus kuitenkin merkitsi, että se on siitä asti ollut syndikalistisen anti-poliittisen surkean johdon alaisena. Tästä huolimatta on I. W. W. kieltämättä suorittanut suurta raivaustyötä aikoinaan teollisuusunionismin aatteiden levittämi;* seksi Amerikan työväestön keskuuteen, vaikkakin usein perin nurjalla, tahdittomalla ja holtittomalla taktiikalla. Ollen ainoanlaatuinen järjestö, mikä on pyrkinyt järjestämään suuria Amerikan sekatyöläismassoja, milloin minkinlaatuisissa sekalaisissa töissä työskenteleviä työläisiä, on sen riveihin joutunut lukuisia työläisiä joiden rehellisenä pyrkimyksenä on ollut työväenliikkeen voimistuttaminen ja tehostuttaminen. Nämä ainekset, ovat ilmaisseet olemassaolonsa L W. W:8sä, milloin heikommin, milloin, voimakkaammin, huolimatta siitä, että järjestön orgaanit ovat olleet kaiken aikaa lujasti syndikalistien käsissä. Niinpä maailmansodan päättymisen ja Kommunistisen Internatsiona-len ja sen rinnalla Punaisen Taloudellisen Internatsio-naien perustamisen aikoina, vallankumoukselliset .työläiset tekivät hartaan ja voimakkaan yrityksen, saada I. W. W. yhteistoimintaan maailman kommimistisen liikkeen kanssa edellämainittujen maailmanjärjestöjen välityksellä. Sitkeää taistelua käytiin ja kommunbtit vojittivat itselleen paljon myötätuntoa I. W. W:n varsinaisen jäsenistön keskuudessa. Miitta mitä häikäile-mättömimpien aktiivisten vallankumouksellisten jäsenten erottamisen kautta I. W. W^ syndikalistinen johtoklik-ki tällöinkin suoriutui näennäisesti voittajana. Tämä taistelu maksoi kuitenkin I. W. W:lle paljon. Se menetti sen kautta suuren määrän parhainta, toimi-kykyisintä ja vallahkumouksellisinta ainesta, tullen entistä taanttimuksellisemmaksi, entistä eristetylemmäksi Amerikan ja muiden maiden vallankumouksellisesta työväenliikkeestä. Niinpä I. W. W:n nykyisessä kriisissä, jonka yhteydessä viisi sen yleisen toimeenpanevan komitean jäsentä on erotettu, ei nyt enään näytä olevankaan riitakysymys selvä. Se ei ole syntynyt selvänäköisten vallankumouksellisten ja sekava-aatteisten syndikalistien välillä, (jossa toiset puolustaisivat vallankumouksellisen työväenliikkeen yhtenäisyyttä ja toiset olisivat asettuneet sitä vastustamaan). Nykyinen riita on kokonaan periaatteellisesti samanmielisten — antipoliittisten syndikalistien — välistä kukkotappelua, jossa kumpikin puoli vehkeilee personallisen kunnianhimon ja yal-lantayotlelun ahneudessa, käyttäen toisiaan vastaan mitä likaisimpia menettelyjä, järjestön eheyden kustannuksella, välittämättä mitään jäsenistön eduista. Nykyinen tappelu L W. W:ssä merkitsee sellaisten ainesten riitelyä jotka eivät kykene panemaan pystyyn edes kunnon tappfelua, taistelua asiasta, jossa voitaisiin huoniata päteviä erimielisyyden syitä. Tällainen taistelu on tulos siitä tilanteesta, mihin 1. W..W:n turmiollinen, kilpailevan unionismin, kurittomuuden ja selvää taktiikkaa vailla olevan, edesvastuuttomien johtajien leikkikaluna oleva työväenliike, on johtanut. Siitä huolimatta nykyinen kriisi on I. W. W:lle va-kava. Se jäytää sen kuluneita elinvoimia entistä raskaammin, entistä kuoleltavammin. Rehelliset työläis-aineksel, jotka vielä kykenevät terveellisesti ajattelemaan, eivät voi olla nuomaaraatta tuossa tappelussa, pikkusieluisten, kyvyttömien johtajien personallisia pyyteitä, jotka eivät kykene käsittämään luottotoimiensa vastuunalaisuutta. Ja tämän seikan huomaten, työväki käsittää koko I. W. W. vaipuneen syndikalististen kel-vottomien johtajien pikkumaisen klikkipolitiikan uh-ribi, jotka vailla yhteiskunnallista ja vallankumouk-sellistä selvänäköisyyttä ovat johtaneet L W. W. auttamattomaan perikatoon. Seurauksena on, että ne työläiset, jotka ovat kärsivällisesti odottaneet jonkinlaista parannusta, jonkinlaista vallankumouksellista uudestisyntymistä I. W. W:ssä, huomaavat toiveissaan pettyneensä ja jättävät koko järjestön, liittyen työskentelemään yhdessä Amerikan ja muiden maiden kommunistien kanssa työväen syvien rivien käännyttämisebi kommunistiseen liikkeeseen ja kommunistisen maailman-kalsomuksen omaavaksi. Se seikka, että Kiinassa on Kommunistipuolue on luettava Kommunistisen Kansainvälisen ansioksi joko suoraan tai epäsuorasti. Ja vaikkakin Kiinan Kommunistipuolue on vielä nuori, on sillä vissi tehtävä Kiinan poliittisessa elämässä. Kaikkialla on huomattavissa Kommunistisen Kansainvälisen vaikutus kiinalaisiin ylioppilaisiin, joista hiljalleen muodostuu vallankumouksellinen voima. Kommunistinen nuorisoliike kasvoi nopeaan viime vuonna ja nuoriso kykeni toimeenpanemaan mielenosotuskokouksia, joissa esitettiin sekä kansallisia että kansainvälisiä vaatimuksia, Huomattavimpa-ha esimerkkinä sellaisista mielenoso-tuksista voimme mainita ylioppilait-ten järjestämän mielenosotuksen toukokuun neljäntenä päivänä viime vuonna Kiinan ja 'Japanin välistä salaista, sopimusta vastaan, jolle mielenoaotukselle hallituksen täytyi antaa periksi. Toinen Kommunistisen nuorisoliiton hyvin onnistunut toimenpide oli äskeinen uskontovas-tainen mielenosotus, joka pantiin toimeen silloin kun Nuorten Miesten Kristillinen yhdistys piti yhdettätois-j ä r j e s t ö n päämäärää sellaisessa muodossa. Talonpoikain uniot, jotka ovat l i i t tymässä yhteen kansalliseen liittoon, kasvavat jäsenlukuunsa nähden j a tulevat yhä vaikutusvaltaisemmaksi. Joku aika takasin p ä ä t t i v ä t hekin perustaa työläisten j a talonpoikain poliittisen puolueen, jota juuri nyt organiseerataan. Kaikki nämä seikat osottavat Kommunistisen Kansainvälisen joko suoraa tai e p ä s u o raa vaikutusvaltaa. N i i n sanottu Etaliike on nykyään kaikkein voimakkain liike Japanin militanttisista liikkeistä. Siinä on noin miljoona jäsentä j a vaatii se t ä y t t ä taloudellista j a poliittista tasa arvoisuuta jokaiselle. Useita Etan poliittisia, johtajia on Kommunistipuolueen jäsenenä, j a koko liildceen poliittinen suunta j a taktiikka perustuu niihin Kommunistisen Kansainvälisen teeseihin, jotka käsittelevät kansallis- j a siirtomaakysymys-t ä . Koko liike on kallistumassa kommunismiin päin joko tieten tai t i e t ä mättään. - Japanin ammattiuniot j a niiden l i i t toutumat ovat kieltäytyneet nimittämästä eduistajistoa Kansojen Liiton työvirastoon j a ovat saboteeranneet tyy ottaa paikkaaBa toisten Kaukaisen Idän maitten Ite^udessa, Kommnnistifien kansainvälisen to-lee ohjata Mongolian kommanisti-liikettä siihen suuntaan, että se liittyy Kaukaisen Idän inartten vapan-tusliikkeeseen. * • • /kommunistinen Kansainvälinen tulee esittämään tärkeää osaa tukvis-sa vallankumouksellisissa liikkeissä yli maailman. Idän kansat heräävät nopeasti, paljon nopeammin kuin lännen kansat, ja pobjajoukqt itse kulkevat vasempaan paljon nopeammin kuin vallankumoukselliset johtajat. Japanin työläiset ja talonpojat tulevat nopeaan luokkatietoiseksi ja ovat aina ensimäisenä tulessa, josta ^n todisteena esim. merimieslakko, Kobessa lokakuulla 1923, Tätä voitokasta lakkoa johtivat merimiesten union jäsenet sanan täydessä merki-|^"orin luvatussa maassa jn tyksessä. Ammattiunioitt^n virkai-1 ^<>Jokaan tehty — ei ole vel" ta kongressiaan Pekingissä. Tämä .. , . . . . ^ ... uskontovastainen liike onnistui ko-ko hyvin kansallisessa mittakaavassa j a teki syvän vaikutuksen koko maan nuorisoon samaten kun koko väestöönkin. Kiinalaisiin ylioppilaisiin on kansallinen liike juurtunut hyvin syvään. Kuitenkin koko opiskelevan nuorison liike on suuremn^assa tai pienemmässä mittakaavassa kommunististen ylioppilaitten johdon alaisena. Viimeksi mainitut ovat, jo alkaneet levittämään propagandaa t y ö l ä i s t e n jSiyestöihiri. Äskeiset työ-läisjärjestöjen liikehtimiset, kuten rautatieläisten,, textiili j a metallityöläisten järjestöjen, samaten kun l a kot Peking-Hankow rautatiellä ovat suureksi osaksi seurauksia ylioppii laitten johtamasta agitatsionista. Kiinan kommunistipuolue on olivat yhteistoiminnassa Kuomlngtan-puolueen kanssa, y r i t t ä e n siten val-lankumouksellistuttaa sitä j a tehdä siitä mikäli mahdollista työläisten ja talonpoikain puolueen. Huolimatta heikkoödöstatfnT-^jftt-^j^ nestä jäsehinäärästään, voi Kiinan Kommunistipuolue vaikuttaa suurest i Kuomintang-puolueeseen j a edist ä ä sen periaatteiden ja. taktiikan vallankumouksellistuttamista. Kiinan Kommunistipuolue on Kommunistisen Kansainvälisen osasto ja n i in ollen on sillä turvanaan koko kansainvälinen proletarinen liike. Kiinalaisen proletaariliikkeen vaurastuessa joutuu Kiinan Kommunistipuolue yhä läheisimpiin tekemisiin Kommunistiseen Kansainvälisen kanssa. jotka ovat kannattaneet edustajiston valitsemista. Kommunistisen Kansainvälisen vaikutus on myöskin huomattavissa J a panin työväenluokan suhtautumisessa Japanin alusmaiden työväenliikkeeseen. Nykyään on Japanissa 2,000 korealaista työläistä j a kulia, j a "heidän lukumääränsä kasvaa j o ka päivä siksi, kun korealainen työr voima on halvempaa. Mutta siitä huolimatta japanilaisten j a korealaisten 'työläisten välillä ei ole vihamielisyyttä huomattavissa. Kommunistisen Kansainvälisen vaikutusvalta tulee leviämään sitä miikaa kun talonpoikaisliike kehittyy varmempiin muotoihin j a saadaan aikaan lähempi yhteys proletaarien j a talonpoikais'Wiestön kesken yhteistä taistelua varten sortajia vastaan. Poliittisella areenalla taistelevat työläisten j a talonpoikain yhdistyneet joukot porvarishallitusta ja- kapitalismia vastaan perustamalla työläisten ja ^talonpoikain puolueen. 3. KommunntineD Kansainvälinen ja Korea. 2. Kommunittinen KaniainTalinen ja Japani. Vasta sen j ä l k e e n i u n Kaukaisen Idän Kansojen kongressi oli pidetty, johon myöskin otti osaa Japanin Kommunistipuolueen edustajat, saatiin suora yhteys aikaan Kommunistisen Kansainvälisen ja Japanin Kommunistipuolueen välille. Halli-tuksen vainon tähden on Japanin Kommunistipuolue joutunut toimimaan suurten vaikeuksien alaisena. Kommunistisen Kansainvälisen vaikutuksesta on johtunut se seikka, ett ä ei yksikään ammattiunion johto-miehistä eikä yksikään ammattiunio ole agiteerannut siihen suu»'taan, ett ä Japanin taloudellinen liike olisi yhdistetty Amsterdamin Kansainväliseen, vaikkakin amsterdamilaiset ovat levittäneet propagandaansa J a panissa suuressa määrin. Yleensä tunnettua on se tosiasia, että Japanin työväenliike olisi voinut (jos olisi halunut) liittyä Amsterdamin järjestöön ilman, e t t ä hallitus olisi asiaan puuttunut, kun taas toiselta puolen hallitus on tehnyt kaikkensa ehkäistääkseen Japanin taloudellisen työväenliikkeen liittymästä Punaseen Taloudelliseen Kansainväliseen. Työväenliikkeen yleinen suunta kallistuu varmasti Punasen Taloudellisen Kansainvälisen puolelle.' Japanin yleinen työväenliitto, joka aikaisem-min on ollut hyvin keltainen, on muuttumassa vallankumoukselliseksi. Se vaatii järjestön keskittämistä j a vastustaa syndikalististen liittojen federatiivista suuntaa. Aivan hiljan Työväenliitto, yhdessä poliittisten järjestöjen kanssa vaati yleistä ä ä nioikeutta, ja nykyään sen johtajat puuhailevat poliittisen puolueen perustamista Konimunistisen Kansainvälisen periaatteiden mukaisesti. Tj'öväenliitto on useammin kuin kerran päätöslauselmillaan julistanut e t t ä työväenliikkeen lopullisena tehtävänä on — t y ö v ä e n hallituksen j a nuden yhteiskuntajärjestelmän aikaan saaminen proletariaatin dik-tatuurin alaisena. Mutta nykyisen imperialistisen hallituksen alaisena Kommunistisen Kansainvälisen j a Korean liikkeen suhde on tähän saakka ollut epätyydyttävällä kannalla. Kommunistisen Kansainvälisen neuvottelut Korean kansallisten j a niin kutsuttujen vallankumouksellisten johtajain kanssa on lopullisesti osottautunut olevan erehdys; Mutta tilanne Koreassa ei sentahden ole mieltä lamauttava. Vaan päinvastoin, asteettain se alkaa ottamaan varman vallankumouksellisen luonteen sitä mukaa kun nuorempi polvi kasvaa ylös j a v e t ä y t y y kansallisen liikkeen mukaan; j a pakottaa kansalliset järjestöt hyväksymään tulisimpia taistelumuotoja sen sijaan e t t ä rajottuisivat kuten t ä h ä n saakka puhtaasti kansallisiin toimenpiteisiin, lainaamaan enemmän huomiota yhteiskunnallisiin ja luokkakysymyk-siin, j a e t t ä on huomattavissa tendenssiä suhtautua japanilaiseen val-lankumousliikkeeseeii ainoana liikkeenä, joka voi edistää Korean kansallisen liikkeen onnistumista. Mahdollisesti voi näyttää jonkun verran julkealta sanoa, mutta ^oKa kerta kun minulla ori tilaisuus puhua Korean natsionalistien kanssa, tulen minä vakuutetuksi siitä, e t t ä he tekevät kaikkensa päästäkseen kosketuksiin Japanin työväenliikkeen ja vallankumouksellisen järjestön kanssa. Tämä tietenkin on hyvä enne vallankumouksellisen yhteisrintaman luomiselle kummankin maan teoUi-suustyöläisten j a talonpoikain välille, On tunnettua että useita huomattuja vallankumouksellisia järjest ö j ä pyrkii aikaansamaan läheisem-pää yhteyttä Kommunistisen Kansainvälisen kanssa. Tämä puolestaan todistaa sitä, eta Kommunistisen kansainvälisen vaikutusvalta alkaa vähitellen tunkeutumaan Korean vallankumouksellisen liikkeen johtajiin. Jos Kommunistinen Kansainvälinen näiden olosuhteiden alaisena hyväksyy hyvin harkitun menettelytavan Koreaan nähden, tulee sillä^ olemaan suuri vaikutusvalta Korean kasvavaan natsionalistiseen liikkeeseen. Silloin voidaan myöskin yh-" t e e n l i i t t ä ä Korean emigranttien vallankumoukselliset järjestöt -— joita nyt on siroteltuna läpi Kiinan ja Mantsuurian — yhteiseen rintamaan itsensä Korean vallankumouksellisen liikkeen kanssa. Mongolian Kommunistipuolue pyrk i i muodostamaan samallaiseksi Venäjän Kommunistipuolueen' kanssa. Mutta Kaukaisen Idän kansojen kongressi ön osottanut, e t t ä tulevissa vai lankumoustaisteluissa Mongolian tay- Jijat yksinkertaisesti t ä y t t i v ä t lakkolaisten määräykset. Jokaisen satamaan saapuneen laivan miehistö l i i t tyi lakkolaisiin; useat Osakan uniot antoivat lakkolaisille aineellista a-vustusta siksi kunnes voitto saavutettiin. Merimiesten uniota pidettiin vanhoillisena J ä r j e s t ö n ä , mutta kaikesta huolimatta osottautui se kunnolliseksi taistelujärjestöksi. Edellä esitetyt tosiasiat osottavat kuinka t ä r k e ä ä on se, e t t ä Kommunistinen Kansainvälinen on johtavassa asemassa Kaukaisessa Idässä. Sillä voi olla sUuri vaikutusvalta Japanin j a toisten aasialaisten maiden työväenliikkeeseen. Filippiniläiset vaativat itselleen itsenäisyyttä, ja saadakseen sen l ä h e t t ä v ä t he edusta^ jiston toisensa jälköen Washingto-niin. Heitä tulee avustaa, sillä he ovat tulleet huomaamaan e t t ä pienten kansallisuuksien ja. maiden itse-näisjrys voidaan saavuttaa ainoastaan siten, e t ä yhdytään kommunistiseen liikkeeseen, joka on kansainvälistä liikettä ja-samalla ainoa todellinen kansallisen itsenäisyyden edist ä j ä . Kommunistisen Kansainvälisen täytyy ottaa johtavan aseman tulevissa Kaukaisen Idän vallankumoustaisteluissa. Siksi onkin tarpeellista, että se lainaa erikoishuomion näiden mair den työväenliikkeelle. Kommunistinen liike, saihaten kun työväenliikek i n Kaukaisessa Idässä on vielä nuor i j a kokematon, siksipä" Kommunistisen Kansainvälisen; proletariaatin johtajana, t ä y t y y h e i t ä auttaa. Eläköön Kommunistinen Kansain-välinen. Eläköön Kankaisen ;;Iii^h Kommunistipuolueet. ' ' • Moskova helmikuun 19' "^äivä, 1924. Sen Katayäma. K. P. S. J. Osastoille. Hyvät toverit . Protesteeratkaamme Suomen valkoista tcfrroria Vastaan! Vuosi on juuri kulunut umpeen siitä kun Suomen valkoinen lahta-rihallitus osotti, ettei se katsonut sisällissodian jälkeistä terrörja, — jonka aikana Suomen kostonhimoinen porvaristo teurasti kymmeniä tuhansia maansa työväenluokan jäseniä, kidutti heitä nälällä vankileireillä ja tuomitsi satoja eloonjääneistä moniksi Vuosiksi vankilahel-vetteihih,. sekä vainoillaan hävitti valtiollisen ja taloudellisen työväenliikkeen melkein. kokonaan — riittäväksi takaamaan kapitalistisen diktatuurin * säilymistä Suomessa, vangituttamalla noin kaksi sataa Sosialistisen Työväenpuolueen jäsentä, niiden joukossa kaksikymmentäseitsemän mainitun puolueen eduskuntajäsentä, kaikki puolueen toimitsijat ja sanomalehtien toimittajat ja julistamalla Sosialistisen Työväenpuolueen, joka ,oli myötätuntoinen Kommunistiselle Kansainväliselle, mutta ei siihen liittynyt. Nuorisoliiton ja Naisliiton laittomiksi,' sekä lakkauttamalla kakki näiden järjestöjen lehdet ja sulkemalla niiden kirjapainot. _ Huoliinatta eri maiden, niihin luettuna Ganadankin Suomalaisten, työläisten voimakkaista protesteista, alkoi Suomen valkoinen hallitus oikeudenkäynnin vangituttamiaan Sosialistisen Tyoyäenpuolueen jäseniä ja Sos. Työväenpuoluetta, l(uoriso-liittoa ja Naisliittoa^ vastaan. Tämä "suuren kommunistijutun" nimellä tunnettu huomiota herättänyt oikeudenkäynti päättyi äskettäin Turun hovioikeudessa;. Sanomalehti tietojen mukaan päättyi sie valkohalli-tuksen väkivallantekojen pyhittämiseen. Turuh hovioikeus antamal-iaari tuonuollaan tuonutsi SösiaKs-tiseri Työväenpuolueen, Nuorisoliiton ja Naisliiton hajoitettavaksi J'a 189 vuosi sitten toimeenpantujen joukkövangitsemisien aikana vangittua vänllankumoustaistelijaa yhteensä 388 vpodekä I r a i r i^ seen sekä .menettämään" kansalais- ^ 9 $ loottamuksensa i kuukaudesta n e 189 kommum4 r ! ^ ^ e t t ä yksikään h , l ^ ' . ^% taa syylliseksi'^Sli^f/;^- vaan siksi, e t t ä he '"'^-^^ men SosialistSen T'S"''' seen ja väsyn^ättöSr^^^" tässä puolueessa, joZ" 5„ ^ " ^ -^ Pitalistiluokka tkhrli , ^- hyvänsä mursl^\tS^^ - i l - koituksena oU k a p i o t "1^ «»nen ja proletaarivallar.vS^* Mutta tämäkään oiteM:c„h '-»n mil-d y t t ä n n Suomen pon-Iri^ton 'Sl voa tukahduttaa maan työväenuik Sanomalehdet kertovat, että ohra: na alkoi vapaalle jalalle laskettujen ajojahdin heti tuomion ML^ tamisen jälkeen ja on jo vanginnut useita heistä sekä pannut toi-meen kotitarkastuksia heidän asun-noissaan. Sosialistisen Työväen puolueen jäsenten lisäksi on Suom e s s a ä s k e t t ä i n tuomittu vankeusrangaistuksiin useita Ammattijäi. jestönkin jäseniä, joten Suomea porvaristo on jo ryhtynyt rajotu-maan senkin toimintavapautta. Täten Suomen valk,.inen lahtari-hallitus täyttää t y ö v ä e n l u o k an jäsenillä kuritushuonevankilat. joissa virallisten tietojen mukaan ny-kyään viruu toistatuhatta valtiolliis-ta vankia. Suomen valkoisen terror i n uhria. Tulemmeko me, Canadan Kommu-nistipuolueeseen Suomalais. Järjestömme kautta kuuluvat ja muut Canadassa olevat suomalaiset työläiset ja maanviljelijät, välinpitämättöminä seuraamaan tätä valko-terroria, jonka uhriksi meidän to-vereitamme, veljiämme, siskojamme j a omaisiamme on joutunut ja yhä joutuu? Emme! Vastaa tähän kysymykseen Suomalaisen Järjestömme toi-meenpanevakomitea, kehottamalla kaikkia Canadan Kommunistipuo-luen suomalaisia osastoja panemaan toimeen joukkokouksia ensi syyskuun 7 p. Näissä joukkokouksissa tulee selostaa Suomen hallituksen kommunistista työväenliikettä ja sen yksityisiä jäseniä vastaan kohdistamaa vainoa, joka yhä jatkuu, ja protes-teerata kommunistijahtien toimeenpanemista ja Turun hovioikeuden tuomioita vastaan sekä vaatia kaikkien valtiollisten vankien tuomioit-ten kumoamista, ajojahtien lopettamista j a työläisille ja työväenluokalle lakien turvaamien toimintavapauksien takaamista. Lisäksi tulee kokouksissa kerät ä kolehteja, joista kertyvä raha lähetetään Suomeen, käytettäväni kommunistijahtien uhreiksi joutuneiden puolustustaistelujen ja heidän perheittensä sekä takavarikosta vapautettujen kirjapainojen a-vustamiseksi. ' Toverit! Canadan suomalaiset työläiset ja maanviljelijät, osotta-kaamme myötätuntoamme Suomen kuritushuonevankiloissa viruvien yallahkumoustaistelijain ja vielä vapaalla jalalla olevien toveriem-me kunniakkaalle taistelulle, kokoontumalla sankoin joukoin lausumaan protestimme valkoisen ter-rovallan raakalaistekojen johdosta j a antamaan ropomme heidän taistelunsa tukemiseksi. Täten me voimme edes hiukan lieventää Suomen sorretun ja orjuutetun proletanaa-tin kovaa kohtaloa ja auttaa sita taistelutarmbnsa säilyttämisessä. ' K a i k k i e n osastojen on viipj-mat-t ä ryhdyttävä toimenpiteisiin F»" testiicokouksien järjestämiseksi. Toimikaamme, niin että työläiset saapuvat niihin mahdollisimman runsaslukuisina ja että ne muodostuvat tarkotustaan vastaä\iksi. Kaikki kokouksissa kerätyt rana^ tulee lähettää keskusvirastoon he::. Punaiset Vapauden tiUutkortit^ Kiritoimikunnat ov^t juuri läh e t t ä n e e t kaikille osastoiUe nuje-roituja punaisia kortteja j a « j ^_ taneet niistä osastoja. KosKa pauden johtokunta on laaunut^^ den erikoisten tilauskorttien ä n i s e k s i erikoisen - u n n i t e l^ koska tuon suunnitelman ta. töönpanemiselle on tarpeeUisU tunteminen, ' " sen hän, toivoen osastojen to m^J-kmuutkuasivsaelsltain, jolatatjae ntaPm^ionle"n ^j^e" ^ ^^ me levityksen kautta voita^" l a k i . tavalla ,tehdä h e l p o ^ «Osastot valitsevat seH^^T^^^, esim. mietsä-köille työhön. ^^^'^''^^J.m^' tavat heille (muiden a«am^^^ den lisäksi) P«"r!;^S'«^^ ,varten./että nämä Jf^ ^^ereil-näitä kortteja myyda ty leen. . • ^'^" |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-08-14-04