Vapaus, December 11, 1923

              €aa&ds3 fisosjalaisea tySväes^n Hoenkanattsja. ilmes­tyy
Sodboqyssa, Pot, joka tiistai, torstai ja laoantaL
•VAJAUS
(I^iberty)
The only organ of Finnish Workers In Canada. Pob.
lished in Sudbury, OnUeveryTuesday, Tborsday and
Saturday.^ • ' •. : . • • - i
. Advertislng rates 40e per coL ineb. Minimnm cbarse
for sineie insertion 75c. Discount on etandinir advertise-nent
The Vapaus is the bese advertising medium among
the Finnish'Peoolf in Canada, -
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildine
Lorne St; Puhdin 1038. Postiosote: Box 69iSudbury,
Ont.'
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk $4.00, puoli vk. «2.26. kolme kk.
, $1.60 ja yksi kk, 76c , - v ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk.
$3.00 ja kolm? kk.$1.75.t,
Tilanksia, joita ei »eura^ raha, tulla lähettämään.
paHsi asiamiesten foilla on takaukset '
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Iprjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitaEian per-
«oonallisella nimellä.' - • "
J. V. KANNASTO. Liikkeenboitaja.
Naio''kerrotaan tsaolmam koudabtaneen 3&den
maailman kuuluisimpia tietomiduä ja kirjallisuuden
kuolemattomia suurmestaretta, nimittäin Goethen. Han,
tunsi viela kuollessaan olevansa vsjetietoinen, valoa
jonka tietojen runsaudesta uMeuvat teokset loistavat
ikäänkuin taivaalliset valbpalsaat kautta vuosisatojen,
kaipaava kansalainen. Mita sitten tavalliset ihmiset,
jotka omaavat tuskin sangen pientä murto-osaa siitä
tietomääränä, jonka tavallisenkin kansalaisen jokapäi­väisessä
elämässään täytyisi omata. Meistä eninosa
ikäänkuin v^lttämäuä tahtoisi elää pimeydessä joU
ei liikata tämän maailman olot ja elämä muuta kun
han sangen vaivaisesti elelee päivästä toiseen
Syo, tee työtä ja makaa kuin juhta, siinä tavallisen
valistumattoman työläisen entinen ja nykyinen ihanne.
Ajan myrkyt eivät ole jaksaneet myllertää pQhjasak
kaa päivänvaloon, vaan elää se entisessä puolikuollees*
sa tilassaan. Tähän pohjämässään hengen puhaltami
neii ja valistuksen kylväminen on työväenliikkeen tä
män päivän
' Ilmotuiftint» ke^-^-nr jnlalstuista ilmotuksista 40c
palBtatuumaUa. Snurista ilmptaksista sekä' ^Imotuksista.
joiden tekstiä ei'jok? Vf-f", muuteta, annetaan tuntuva • . firiÄ^S^^^^^ «sta puutetta, mitä yleensä Hrsiä voidaan. Varsin-
Sydämetön imlitarismi
Viimeisten tietojen mukaan vallitsee Ruhrjn aluee'
Ia kauhea hätä. Ihmiset kärsivät siellä kaikkea mah-ielta
muistoiväP"'^'"^ Nin»pninuntosilmotukset 50c kerta,
. SlfOO -kolme kci-taa. • Avioeroilmotuksct $2,00 kerta,
$3.00 kaksi kprtaa. Svntv^ailmotuksfet $1.00 kerta, flfa-lutaantieto-
ja o?otciln»of••\set 50c kerta, $1.00 kolme
kfTt"' -"••i'k»i9fa pitää raha seurata niukana.
Tii!»tn'ri lehtpPTi aijotut ilmotukset pitää olla kont-torlsna
lauenti'r/i, torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
l''"*"*»" •orat^Ina kello 8., > •
Office Department, Ottawa,
89 second dass matter.
Capadan työläisille on langennut vaatimaton'velvol
^ lisuus S^0men jpunaorpojen. avustamisen muodossa.
Veeöt/osastomme ovatkin jo jäi^fjestorome toimeenpa­nevan
^komitean kdio^tu^Ä^sJa tarttuneet asiaan varo-
~ jen keräämiseksi Suomen' luokkasodassa orvoksi ja
. oman onnen nojaan jääneiden punaorpojen huoltami-
' seksi, ^ämä avustu^kjrsymys.on sellainen, ettei kenelä-
•• <^äan ole oikeutta' sen velvoituksia laiminlyödä.
/ ,P<inaorpo|en,,huoltoon ollut Suomessa näiden vuo-
' sien voikeipimin hoidettavia, asioita. V. 1918 orvoiksi
jääneiden lasten määrä oli huomattavan suuri, ja kun
yhteiskunnallinen huörtbtoiminta SMhtautui'heti alun
< ^ 'pitäei|(.oloiksi ^jääneisiin punaisien lapsiin ynsejisti
^ ;''eika.^ajalialyodyillä työväer^joutcöilla ollut sodan ^ää-;
rtytt^a mohdölibuuksia ryhty^ tehokkaampaan ayustus-
. ' toimintaan saivat pienokaiset kauan jkok^a 'suurta, hä­tää
ja kurjumta. Valkoistenpiprpojen asian otti valtio
' valta' huoltaakseen jo .v/1918, Siioin tynkäeduskun-
^ ' t a foaU'1ajn;'joll«'^odaD jolido8|a kuolleiden porvaril-
' /^/Jisten )alWäi8ilIe} myoiifl^ Punaorvot
,C joutuivat l^okonaan eri kategoriaan. • Heidät kat-"*'-
/ / / j ; tttvallisikqi', köyhanhoitolajiiksi, ja herätettiinpä-katsottiin
halli­kin
lasten ja vanhusten tila on kerrassa säälittävä
Mutta vielä kurjemmaksi on käynyt synnytystilas?
olevain naisten tila varsinkin niinä vuorokauden aikoi
na jolloin ulkona liikkuminen on ranskalais-bel^alais-.
ten viranomaisten toimesta kielletty. Turhaan vetoa'
vat saksalaiset viranomaiset «urhoollisten Avallottajain»
apuun ja ihmisyyteen. Turhaan kääntyvät näiehitetyn
alueen järjestyneet työläisetkin Belgian järjestyneiden
työläisten puolueen, nämät eivät voi vielä tällä kerral:
la auttaa Saban kärsiviä työläisiä, yhdistynyttä rans-kalais-
belgialaista porvaristoa vastaan.
Tässä n^uuten on taasen oiva näyte mihin porvaris­to
kaikissa maissa pystyy. Terrori, hirmuvalta, ase*
kulttuuri, kuolemantyomiot^provokaattorisetmuihat
työläisten rääkkäykset, vankilakidutukset y.m. kuulu
vat «sivistyneen» porvariston päiväjärjestykseen- Sillä
kai jokainen myöntää, että ei kyseessä olevalla alueel­la
toimita työläisten määräyksestä vaan kultiveeratun
Ranskan ^porvariston aloitteesta.
, '|viy jö1fb> porvarillisiiii'koteihin Jai sitä varten crityi-
'sesti perustettaviin-laitoksiin: Tämän> Mtuksen lail
/4!' li^luttaminen kuitenkiq radccsi,'mutta käytännössä, on
\\". K kyll? olojen" pakosta tapahtunut, että sodan kautta isän-
/'iC^sä menettäneet punaisten lapset ovat'varsin lukubissa
tapauksissa tulleät .paköitetuiksi ,luopumaan myöskin
äideistään; Myöliemmin, oii .^imaorpojen asema jon-kun
verran lieventynyt sen avustustoiminnan' vaikutuk-se^
a, jotfl työväenjäijestöt ryiityivät koko Suomea kä
• f sittävästi harjoittamaan v\ 1920. Paikallinen huolto
'.',on myös jossakin määrin keventänyt kovaosaisten or
' , pojen oloja, mutta joka tapauksessa nämä vuodet ovat
' ptdieenalaisille pienpkais^lle olleet mielistä kolaan
haihtumattamia kärsimysten aikoja,, ja meikittävä on
. ' ; että viela tänäkään' päivänä' elineSidot niiden punaorpo-
. ; jen, jotkaeivät ikänsä puolesta ole vielä ehtineet itse-
\ huoltokykyisiksi,/Ovat kaikkea muuta, vaan>f;ivät edes
alkeellisia ihmiselämän vaatimuksia tyydyttävät.
' \ Suomen työvaienjonkoilta on niiden niukkoihin va
roihin nähden vaadittu' näinä vuosina suorastaan jät
' Uläisuhrauksia.' Valkoisten hallussa kansalaissodan
, jälkeen enemmän kuin vuoden ajan olleiden työväenta*
' ' lojen ja niiden irtaimistojen saattaminen jälleen käyt
tökuntoon on kysynyt huimaavia summia, sillä valkoi
setfk^ten tunnettua^ eivät suinkaan käsitelleet helläva­raiseni
heidän isiintävaltaansa joutunutta työväenjär
jestÖjen ^omaisuutta. Vankinaolleiden jtf olevien tove­rien
huoitaminen on niinikään kysynyt varoja huomat­tavan
paljon, mutta paljon vielä kysytään u^^butuvais
ta mieltä- Tovereitamme istuu edelleen yli tt^iadcunta
' , vankiluolissa. ' Heidän kSrsimyksiään on lioetettava
/ keventää, sikäli kuin meillä, siihen mahdollist^ia'on.
' ]a vielä liuoltba tarvitsevain punaorpojen afikeaan elä­mään
meidän tulee koettaa luoda valoa — sitä valoa,
minkä voi synnyttää ainoastaan joukkotoiminnassa il­menevä
ral^auden henki, hellä yhteishuolto ja aineel
lista apua tarjoava onnettomain oman luokanjoukkokäsi
' rarsi. Siten meidän tulee toimia, että isättömiksi ja
s dika äidittpmibikin jääneet pienokaiset käsittävät saa-f
nÄnsa poistuneiden Ulalle monta isää ja monta äi
' tiä r - tonnia sillä tavoin, että orvot tuntevat tulleeAsa
- kokonaisen yhteiskuntaluokan rakastetuiksi lapsiksi.
' \ TyQläistoveril. Meillä on^ kullakin kohdaltamme
tilaisui®.lähettSä*valonsäde niihin monessa tapaukses­sa
enemmän kuin puutteellisiin majoihin, joissa asua-
; taa viden 19J18 punaisia orpoja.* Knka.voisikaan .kiel
täytyä luovuttamasta punaoFVoille ja koko Suomen
- Proletariaatin taisttelu.elää .
«Kommunistipuolueen olemassaolo tulee jatku
maan.9^ Näin alkaa Saksan toveripuolueen keskusjär<
jestön hyväksymä päätös, jossa uhmataan kenraali von
Secktin antamaa hajoitusmääräystä.
; Puolue tulee edelleen taistelemaan kapitalismia vas­taan
ja pyrkimään neuvostohallituksen perustamiseen
Saksassa .vähentymättömällätarn\olla,8anotaaii pää'
töksessä, edelleen. Samaan aikaan ' ilmoittaa puolue
vapauttavansa kaikki virkailijansa toimistaan. '£3)do
jäseneksi pääsylle puolueeseen tulevat oletaaan anka­rammat
ja kavaltajia ja yakoojia uhataan kuolemalla,
kertovat eräät pprvarilehdet saaneenpa;' tietää;;
Saksan kommunistipuolue perustettiin: viisi vuotta
sittenrKarliiebknechtin ja Rosa Luxemburgin alottees-ta.
i ; ' .
Materialistista kädit^^skantaa ]
' Materialistisen historiankäsityksen suuri saavutus
on; siinä, ettei se pidä historian kulkua tapahtumain
kasautumisena^ < vaan toteaa inhimillisen yhteiskunnan
taloudellisen perustan olevan kaiken tapahtuvan poh
jana. Yhtä vähän kuin tällä kielletään inhimillisten
aatteiden ja-inhimillisen tietoisuuden näyttelemää osaa,
yhtä vähän voi historiallinen materialismi väittää vää
räksi sitä, että inhimillisen toiminnan alkuunpanijoina
ovat tunne ja tahto ja ettei tätä toimintaa johda aina
selväitietoisuus. Niin totta kuin onkin, että kunkin
ajanjakson taloudelliset olosuhteet rajoittavat inhimil
listen tekojen vaikutusta ja että joukkotoiminnankin
suunnan määrää lukemattomien ihmisten yhteisvaiku
tus heidän useinkaan olematta 'siitä tietoisia, niin olisi
kuitenkin väärin aliarvioida tunteen ja tahdonv tietoi
suuden ja tiedottomuuden merkitystä sekä kistorian
kehit^sen kokotaaisuuteen että myös sen konkreetti­siin
yksityiskohtiin nähden.'
Kahden maailman kamppailu
Ne kaksi maailmaa^ jotka nykyään seisovat vastak­kain^
käyvät keskenään ankaraa ottelua. Kapitalisti­nen
maailma nyt rappeutumiskautta eläessään, edustaa
siinä taistelussa pääasiassa sit^ suuntaa, joka on työ­väen
henkiselle ja aineelliselle; elämälle vastakkainen
ja vahingollinen* Multa meidän täytyy ottaa myös
laskuissamme huomioon se tosiasia, että kapitalistisen
maailman henkisellä rintamalla on paljon kouluutettu
ja kykyjä. Siellä on sellaisia' tekijöitä, joika kykene-vät
tulkitsemaan kysymykset monella eri tavalla. Ja
on luonnollista, että ne koettavat vaarankin asian tulki-a
suoraksi, — aina sikäli kuin heidän luokkaetunsa
iussakin asiassa vaativat^ Sellainen menettely heidän
moleltaan ei tietysti vaikuta työväen^oukkojeni tietoi­sempaan
osaan, mutta vähempitietoiseen se vaikuttaa,
a se vaikuttaa häiritsevästi sekä käsitteitä sotkevasti,
Ola vastaan työväestön täytyy asettaa omat hengen jä
tiedon aseensa.
EmaBism lohdntus
Maailma on todella suuri ja mo­nipuolinen,'
sitä ei käy kleltaminenV
Muuan suuruuttansa uneksiva ru­noilija
OB tyytyväinen ajateltuaan,
että hänen hautajaishetkeänsä voi­daan
tosiasioitten kanssa yhtäpitä­västi
kuvailla 'vaikk^ 'seuraavaan
ta^n; katsomatta siihen; että kus­tantajat
sangen, usein ovatkin' hyi
janneet hänen sepittämänsä runot:
<cSinä hetkenä kun minut bauda:-
taan, tähdet muuttavat lasentoansä
suhteessaan maapalloon. Aurinko
palaa' leimuavin liekein kaulkaisuu-destaan^
buoliitaatta. Maairallo kii­tää
avaruudessa ihmisvoimin' mit-taattoman
matkan ja merellä on
paikotellen tyyntä, mutta toisin pai
koin kohavat lainefdien jättiläismäi^
set harjat, auktfen ammottavia : i -
tbjaan. Afrikassa taas. gorilla' hii-'
pii viidakossa ja Etelä-^Amerikasaa
hypphfät apinat maasta' puuhun - ja
puusta maahan. Aivan varmaan jo­ku
muhamettilainen rukoilee Egyp­tissä
ja ihmissyöjä, missä niitä löy­tyy,
järsii kiinnikaappaamansa ih­misen
sääriluuta^ Europalaisten val­tioitten
rahastonhoitajat istuvat syn
kännäikoisinä joko konttoreissaan,
kodeissaan tai muualla'/ missä sillä
Ketkellä sattuvat olemaan. Sa<mal-la
£betkellä^ rikotaan monta tehtyä
lupausta ja' tehdään uusia pyhiä lu­pauksia.
Ja kuika tietää mikä ner>
syntyy maailmaan niidea lasten jou­kossa,
jotka ^illä hetkellä syntyvät
kuniminut lasketaan maan poveen.>
Tässä )0n kunnianosotuksia tar­peeksi,
.
— Mitä.tarkotetaan «Vapaa-sata­malla
»?
'Kulnfca paljon vapaarannrari-
Tbdistyksissä on jäseniä Canadassa?
- r Mikä on Kolumbuksen Ritarit
nimisen salaseuran tarkotus ja kos­ka
se on perustettu?
- r Kuinka syvä on syvin paikka
meressä mitä vielä, tähän 1ne^nesEä
on löydetty ja missä se on?
«r- Tupakin sanotaan sisältävän
nikotiini nimistä myrickyä. Mistä
nikotiini on saanut liimensä?
kaan, alla beidin fijatnkeessa Ja
Enenin suDrporvaiistoa sounni-tdmat
ovttt kärsineet bsakslrlkon.
Ja tämä on tämän ja buondsen {)SI-vän
totuus: Englanti menettiS vai­kutuksensa
Enropan ii^abtsmais
kulkuun; Snglannin kapitalismi on
menettänyt m^jsto jalkainp' alta ei­kä
se ole tilaisuudessa' mukäanttt-man
mutkistuvien kansainvälisten
probleemien mukaan. Tämän joh­dosta
vallitsee molempien Englan­nin
porvarillisten puolueiden kes­kuudessa
tyytymättSmyys ja kun-
«eorgea* JJalaamiaesui
. Jlotta-täffli on ti,
jottua, aliä onhan io
t«ä, ettei Uoyd
»itään varmaa po"lIuSk^
•''Mutta näfqä j
mielenkiintoisia, j
lännin kehutun
avnttomuttdten ja
siitä, että aika
valtaantulolle kj?»
Englannissakin.
- T «Itse .Jumala ei voi olla olemassa ilman viisaita
ihmisiä: — Jumala on vain tyhjä laulu ja sitä, mita
ihmiset siihen kirjoittavat Uskonto tekee
yleensä huonoja ihmisiä.» Martti Luiher.
On otettava asiat sellaisina kuin ne ovatf se «in^
pantava vallankumouksellinen harrastus toimimaan
tulevalle polvelle koituvaa siunauksellista Vopoa. jolevta oloja vastaavalla tavalla.
Kysymyksiä ja vasta-
; uksia
Maxim Gorky ei ole tällä ni
mella tunnetun kuuluisan venäläl;
sen kirjailijan oikea nimi. Maxim'
Gorky on .vain. .kirjailijanimi. H^^
nen oikea nimensä on Aleksei Mak-simovits
Peslkov.
— Canadan nikkelituotanto on
•kolmen eri - nikkeliyhtiön kontrollis­sa.
Niiden nhnet ovat: British-
American Nickel Corporation, Mond
Nickel Company < ja International
Nickel Company. > Näiden yhtiöidien
omistamat nikkelialueet ovat' rik^
kaimmat koko maailmassa. :
»
. Buusupuu on saanut nimensä
siitä ruusuntuoksua muistuttavasta^
hajusta, mitä tässä puussa tuoreel­taan
on.
— Marseljeesia laulettiin ensi
kerr^an kesäkuun 25 päivänä vuon­na
1792. 'Laulun; on-. sepittänyt
Claude Joseph Roupt de Lisle ni­minen
ranskalainen, j>oika palveli
kaipteenina armeijassa. Hän oli
säveltänyt ja sepittänyt laulun eri­koista
juhlatilaisuutta varten, jossa
jän esitti laulun sellaisella menes-yksellä,
että sitä alettiin ennen pit^
kää laulaa ympäri Ranskaa. Laulu
sai nimensä siitä; «ttä juhlatilaisuus
ossa se esitettiin;.vietettiin Mar-seillesissa.
^ '
Vaikka Marseljeesi onkin Rans­kan
kansalli^ymmi, on se kuiten­kin
aina ollut vallankmnouksellis-en
työläistenkin lempilauluja ja/it­se
aisiassa taistelussa tyrannivaltoja
vastaan oh se syntynytldn. Mikäli
kerrotaan, on Lisle Marselieesin sä­veliä
sepittäessään ottanut vaiku-elmiaan
sävellykseensä kesBciaikai-!
seista kirldromusiskista. ~
— «Kleopatran Neuloja> on kak­sikin.
Ne cvatkorfcdtaj neulaa
muistuttavia' muistopatsaita, obelis-teja,
joista toinen tuotiin .Lontoo­seen
1878 ja toinen tuotiin New
•Yorldin vuonna 188Ö. Lontoossa
Victoria törmäfckeelle pystytetty
obeliski painaa 180 tonnia. Toisen
obeliskin lahjotti New Yorkin kau-punplle
Ismail Pasha ja on obelis­ki
pystytetynä New Yoi*in Cen­tral
«puistossa. KuiStannukset tamäta
patsaan kulettamisesta ja pystyttä­misestä
maksoi amerikälainen rt^a-pohatta
Williata Vilderbilt, nous­ten
mainitut kustannukset noin
100,000 dollariin. , Kumpikin «be-fiski'
on, Egyptin, muinkisen hallit-sijan
Tliotmes Smen lakentanoL
ObelisKt «vat jruusnnpnnaista
niittiajavon kauttaaltaan bieroglyy-fikirjotusta.
Pietarin «Vapaus» \kirjottaa yllä-olevanlaisen
otsikon alla seuraavaa:
«Englannilla ei ole osataan 'vuo­teen
ollut niin kelpaamatonta pää
ministeriä kuin nykyisin c on», —
huudalhti äskettäin muuan timnettu
englantilainen aika^^auslebti. Tämä
on katkera tunnustus, mutta meidän
ei tarvitse epäillä, että lehti olisi
sitä sanoessaan liioitellut. Onhan
usean vuosikymmenen aikana, aina
Lloyd Georgen - ministerikauden
pääittymiseen saakka Englannin por­varisto
saanut ylipeydlellä katsella,
miten sen pääministeri ja valtakun­taa
edustavat ovat kulkeneet -voitos­ta
voittoon. Näin ollen on täysin
luonnollista, että < Englannin poliit­tisten
piirien on sangen 'epämieluis­ta
katsella, miten heidän pääminis-terinsä
> järjestelmällisen yksinker­taisesti
ja auttamattomasti käy «hä­viöstä
häviöön, sillä tämä näytelmä
on viime aikoina oUut sangen usein
nähtävänä.
Eräs Harrison George niminen
L W. W. liiton jäsen on L W. yf.
liiton sanomalehtien faä9cäilemätt5-
män sensuurin Johdosta. joutunut
kääntymään muiden tySväenlehtien
puoleen mielipiteittensä >jutkilaisu-misessa
mainitun järjestön toimin-^
nasta sekä sen le<hdistossä barjotet-tavasta
viheliäisestä menettelystä
työläisten ajatusten julkilausumisen
tukafauttamisessa. Tämä kirjotus
kuuluu seuraavasti:
Joku aika sitten kävivät Ranskan
ja Englannin pääministerit tärkei?
tä ' neuvotteluja keskeisten suhteit-
(tensa järjestelyistä ja varsinkin
Saksan; kysymyksestä. Pääministe­ri
Baldwin ilmoitti neuvottelujen
päättyttyä, että Ranskan ja Eng­lannin
välillä olisi 'muka saatu '. vii­meksi
mainitulle' edullinen sopimus
aikaan. Ulkoministeri Curzon oli
kuitenkin i alunperin täysin toista
mielitä ja viimeisessä huomattavam­massa
esiintymisessään onkin Curr
zon jyrkästi ilmoittanut, että maini­tussa
pääministerien neuvottelussa
ei ole saatu mitään ratkaisevaa ai­kaan^
V ;. •
Tämä oli suuri poliittinen skan
daali ja Englannin sanomalehdistö
alotti sananmukaisesti suoran ulvon­nan.
JKaikilta tahoilta saapuu nyt
onnettoman pääministerin osoitteel­la
huomautus- ja ivakirjeitä. Kil­van
todetaan Englannin porvaristol­le
ihäpeällinW tosiasia:' sen ulkopp--
litiikka. on viimeisinä > vuosina jä
varsinkin Saksan kysymyksessä oK
luthaihattelupolitiikkaa; Mutta ei
ainoastaan politiikkansa tässä koh­den
ole Englannilta ipuuttunuit määr
rättyä suuntaa eikä Englanti ole
loppujen lopuksi muuta tehnyt kuin
voimattomana \neuvotellut, > samaan
aikaan kun Poincre on päättävästi
toiminut, mutta , ovat < nuo käydyt
neuvottelut sitäpaitsi olleet sangen
usein aivan i aijatuksettomia. iNyt-temmin
on paljastunut yhä uusia
ja uusia puolia Englannin Ranskalle
peräänantavassa ipolitiikassa. On
käynyt ilmii että 'Englannin Berlii­nissä
oleva.Iähettiläs on viime kuu­kausina
kehoitellut Saksan hallitus­ta
olemaan keskeyttämättä passii^
vista vastarintaa Ruhrilla, sillä Eng­lanti
voisi välttämättömyyden tullen
tulla avuksi. Edelleen on käynyt
ilmi, että näiden lupailujen takia
ei. Saksa Cunon hallituksen aikana
keskeyttänyt vastarintaa, vaikka se
silloin olisi ollut SaksUe jonkun ver.
ran edullisempaa tästä on Strese^
mann huomauttanut äskettäin eraäs^
sä puheessaan.
Täfnä kaikki kuultta jo meniiei
dten tapahtumain joukkoon. Mutta
samaa horjuvaisuutta on havaitta­vissa
Englannin hallituksen nykyi­sessäkin
politiikassa. ,Baldwin' ja
Curzon ovat vastakkain. Mutta täs­tä
ei seuraa, että Curzonilla olisi
politiikassaan varma suunta. Häii
kyllä peräti .kiivaasti kuumentaa
Baldwinia', arvostellen häntä joka
askeleella. Mutta samalla bän^ säi­l
y t t ä ä ylpeän vaikenemisen siihert
kvsvmykseei nähden, m'tei c i
Englannin Inaäriteltävä politiikkan­sa
Bubtantuessaan nykyiseen Euro-pan
kaaostHaan. Tämä vaikenenii-nen
ei lelultakaan tietysti ole yl­peyttä,
vaan johtuu se tietämättö­myydestä.
Eikä Curzon osaa asioi­ta
objata enempää kuin Baldwini-
Se on häpeä, että LW.W:n jäsen
on' pakotettu käyttämään jonkun,
ei LW.W:n lehden palstoja' aset­taakseen
ajatuksensa tovereittensa'
eteen. Minä olen tarjonnut kirjo-tuksiani
XW.W. lehtiin sen jällkeeh
kun olen tullut vaikuutetuksi vas­taväitteiden
tarpeeUisuud>est« mei­dän
virallisten julkaisujemme eräis^
sä jäsenistöllemme tärkeissä asiois­sa
tekemien virheiden johdosta.
Mutta minun selityksiäni on kiel­täydytty
julkaisemasta, vaikka ne o-vatikin
kirjotetut toveruuden hen­gessä,
jota minä tunnen I.W.'W :n
aatteita ja sen itsensä uhraavaa jä-,
^enistöä kohtaan. — Hyvä; miriä
en ole iuiin itsekäs, että< ajattelisin
olevan ipakon julaista kaikki, kirjo­tukseni
ja artikkelini, sen .takia,
minä vaikenin. Mutta viimeaikaiset
tapahtumat saattavat minut tunte­maan,
että vaikenemisen aiOca on
ohi. Minä en väitä omaavani eri­tyistä
oikeutta puhua LW.W. jä­senille^'
tai heidän puolestaan, mut­ta
minä uslkon, että jäsenyyteni ja
osanottoni yhteisiin toimiin antaa
minulle oikeuden puhua kuten air
nakin jäsenille. Ja minä: sanon,
että olen lisääntyvän häpeän ja
suuttumuksen .tuntein seurannut
'johtoainestemme abdasmielistä ja
vääräoppista kalastelua ja: järjes­telmällistä
tiyrannimaisuu^tta, < 'joka
on muodostamassa I.W;W:n periaate
'^^ista )t ihanteista luonnotonta ja
naurettavaa yhtymää Sam Gomper-flin
ja Emma Goldmanin välille, sa­malla
käyttäen -lahkokuntansa hy­väksi
vanhan; I.W.iW:n jättämää
vallankumolkseilista nimeä ja mai­netta,
sitä mainetta, joka on jokai­sen
vallankumouksellisen työläisen
ylpeys tällä mantereella.
iMinä pysyin ayrjässä niin kauan;
kun minun ääneni oli ainoa, joka
nousi virkakuntamme julkaisemia,
NeuvostoJVenäjälle. vihamielisiä^ ar­tikkeleita
yastaanj mutta minä <>len
saanut tietää, että" toistenkin L W.
W:n jäsenten Ikirjotuksia on kiel-'
täydytty julkaisemasta, syystä, että
lehtiemme toimittajat' eivät uskalla
julkaista asioita, joiden he tietä­vät,
olevan täyttä totta, jos ne vaan
ovat.'myötätuntoisia NeuyostoJVenä-jälleVvtai.
Punaiselle Ammattiunioi-dten
kansainväliselle. Tuo LWjW:n
<t^eka> ei s^li mitään Neuvosto-
Venäjälle vmyötätuntoista tulla jul­kisuuteen,
mutta se kyllä antaa In­dustrial
Workerin typerän toimitta­jan.
hyökätä Venäjää vastaan mie­lensä
mukaan. •
Minä olen nähnyt, kuinka par­haat
LW.W:n jäsenet ; pakotetaan
Minä en mene takuuseen työläLu.
toveri Beckerin väitökäcn pnolet.
ta, sillä minä eroan hänestä i ».
nessa suhteessa ja asiassa, minä a.
m. tiedän, että Archie Sinclair ja
Henry Fainberg ovat luokkatietoa
.sia vallanfltumonksellisia ja Bede-rin
käyttämä nimitys «Fincb on
väärä ja ilman oikeudenmukajsnut-ta,
tai on se asetettava vihassa ji ^
itsehallitsemiskyvyn . menettämisesä
lausuttujen sanojen joukkoon. Bec­kerin
tekemät syytökset, eivät ole i:
minun kanssani yhtäpitävät ajuus-sa
ikuin sensuurikysymyksessä, jda
on kaikkien epäterveellisten olojra
perussyy I.W.W:ssä. Minä «n ole
yhtä mieltä siinäkään Beckerin
kanssa, kun hän sanoo Industrial
Worikerin toimittajaa, C. C. Pay-nea,
omanvoitonpyytäjäksi, ju^jnii-kaaksi
«piruksi, joka ei olbi sopiva
olemaan elävien joukossa. Misi
taas ajattelen, että Payne on ali>
dasmielinen pienviljelijä, joka s-moin
kuin kaikki muutkin pienvil-jelijät
maailmassa, häilyy vallav
kumoulksellisessa ilmakehässä, peli-känä
anarkistivapaamielisenä, mie­luummin
tunteiden kuin tieteen ma­kaan
ja on vastavallankumoukseni-'
nen, ennenkuin alistuu proletaari­sen
vallankumoukien alle. Motta
nämä ja myöskin ne seikat, joitt;
me vastaisuudessa mahdollisesti sa>
nomme toveri Paynesta; ovat mi­tättömän
vähäpätöisiä,; sen syj-tök- i
rinnalla, jonika Bedker tekee ,
pois toiminnasta, yksinpä tuo itsen-säuhraavainen
so|ahevosemme; Ben
Williamäkin, ja tämän kaiken teke­vät
ne, jotka käsittävät: vallanku-sen
sanoessaanj että Payne hylkäsi;
Centralian urhot, vaikka he jumi •
olivat niitä, jotka nostivat hänet:
valtaan. Heidän kirjeitään ei tuotti
julkisuuteen, heidät jätettiin tietä­mättömyyteen,
eikä heitä käyty kat- ?
somassa ja se tila lehdissä, joka
olisi kuulunut heille, Inovntettjia
Fritz Katerin berlinlläisten anarkis­tien
mustan ikansainvälisen käytet-iävälksij
tuon, joka ei koskaan ole >
tehnyt mitään LW.W:n hyväksi ji J
joka ei edes anna mitään huomiota,;;
teollisuusunionismille.
Tässä'sitten seuraa Ray Beckerin. ^
kirje: Z:. J
T. J. 0'Flaherty, <Voice of La- J
bor» lehden toimittaja, Chicago, E f'
Rakas toveri:
Julkaisemanne W. Bennetin
tikkeli, jolka' käsittelee I. W.W:5 i
kontroUeerattua lehdistöä, on anta- ':
nut minulle aihetta uskoa, ettette
hylkää näitä muutamia rivejä tuoa <;
matelevan : petturitoimittajan nhril- J
ta, hänen, joka Industrial ffcr- :i
kerin etusivulla, otsikolla: cKoo- v
munististen politikoitsijain hallitaJ
ristiinaulitsee työväen» kirjotti kaii-. j
den- palstan pituisen häväistyskir'
jotuksen venäläisistä tovereiitam-rae,
jotka olivat ensimäiset sälfe^ ,
mään kansainvälisen kapitalismin ,
esteet tieltään. .
' Ja tuossa samassa lehdessä ei oi- ?
lut tilaa kirjeelle, jonka oli alle- |
kirjottanUt ikuusi tästä kahdebsJ
miehen joukosta, johon minä knt-. a
lun. Nyt taasen viimeisimmässä b- j
dustrial Workersin numerosea o5
julaistuna vain osa erään pldätetjJ
t. o•v"e ri•n ti.e•d jo nannoii^stna j?ao sisä^lt ö w
muutettu kokonaan väärään
vaksi, jättämällä pois osia aUace- ,
räisestä kirjeestä.
Näihin tosiseikkoihin minä voisJ
mouksellisen v as t u iin alaisuutensa [lisätä monta näytettä ^"^'^^ ^ ,|
histdriaUe 'aten, että kiihkoisella,vasta sensuurista, mutta ne t ;
ialamaisuudella' riippuvat kiinni voh- tettavissa olevat seikat, jotka o ^ |
jelmamuotojen kirjaimellisuudessa, 'tässä mainittu, osottavat, ettei o fj
tahi mika pMiempi,ne^ jotka vas­taavat
luokikataistelukutsuiunylpeiU
Ien I ja balveksuen hyljäten yhteis-toinunnan
heistä , eroavia teoreetti­sia
ikäsitteitä' omaavien liikikeiden
kanssa; Jos nyt jäsenistö hyväksyy
kaiken. tämän ja heiltä kielletään
oikeus; tuoda ajatuksensa julki J.
W; Wm lehdissä, niin emme ollen­kaan
voi sanoa Jniinka' moni ; on
pelotettu biljusuiiteenvtnon.sensur
roivan 'lahkokunnan toimesta; joka
ansaitsee itsellen oikeuden saiioa
.äsenistSlIe mitä he saavat kirjot-;
taa; mHä lukea ja myös — mitä
ajatella, tai tehdä:
(Viimeinen oljenkorsi on kirje,
onka on kirjottanut Ray Becker
(yksi Centralian tragedinssa moka­na
olleista työläisistä). .
epäilystäkään siftä, etteikö C
Payne. tyrannimaiseUa sensuunCs»
olisi, pitänyt I.W.W:n jäsenistö» s^,
keana ja kokonaan tietämättooM
siitä kaksoispelistä, jota jarje^
johtoon päässyt perääntyvä rjnsi»;
pelaa.
Valheelliset lupaukset, je p e - ^;
set menettelytavat, ovat vaihtoi .
raa siinä Ikaupassa
vangittujen marttyynen kustan»
sella. ,
Tuo sama C.-E. Pay°^*^L
niistä tekopyhistä, i^ih^^J^^
itseään. «Centralian l^^^J, -
teaksi, ja jotka eivät k e ^ * ? ^
olleet ybteydes^ ° " '
ovBtess?' me.kölco sillä, useita
kestäneellä ajalla, kun he
tyneet meidän edustajinsimne.