Canadan uutiset, September 30, 1920

              f . T TV f'-:
CANADAN tJUTISET, POBT^A^ ONT., CANADA, Torstaina Syysk/30 p^ii92Ö NUMERO 4Ö
heillä ei kuitenkaan ollut vartiaa
vaataan mitään vihan syytä — o-man
ilmoituksensa mukaan
Olemme .iuusji saaneet lähetyksen kirjoja. Suomesta, joiden
joiiikossa on ij)|aljo uusimpia kotimaisia romaaneja. Kenenkään
metsätyöläisen ei tulisi lähteä kämpillCj ennenkuin ensin käy
valitsemassa itselleen joukon kirjoja pitkien iltähupteitten
kuluttamiseksij Seuraavia kirjoja on nyt saatavana meiltä:
SILMÄ YÖSSÄ, kirj. Maila Talvio, 286 sivua $2.00
VIBHÄTmVÄ VASTÖSTAJATAR, kirj, Olli Karila,
172 SIV , $1.75
MAATTOMIA, kirj. Veikko Kodionen, 194 siviu^ $2.00
IIONKALAISTKN LAULU, 'kirj. Kalle Salokivi, 230 s.. .$1.25
KAPPALE idniDEN :\IATKAA, kirj. Marja 'Salmela,
224 siv $1.25
SOLJALAN E.MÄNTÄ, kirj. Osmo Iisalo,,325 siv $2.00
R:AHA, U. W. Walakorpi, 324 sivua $2.00
lOVLPOJEN KALSKEESTA, kirj. Viljo Viljola; Vapaus­taistelun
iimistoja Karjalan rintamalta,. 176 siv...'. .$1.85
PYHÄ KAIPUU, kirj. Tuovi 'Tenetti, 190 siv. (uskonnol­linen)
' $1.75
PUHDASTA JÄLKEÄ, kirj. Väinö Kolkkala, 216 sivua..85e
LER^ÄN J A SEIKI\A.ILUN HAUSSA, kilj, Aatu Koske­lainen,
14^ sivua , 90e
KOTIKUUSEN KUISKEIIIA, kirj. Thöolinda Hahnsson,
490 sivua' $2.75
ISTEN TETl'JiÄ, kirj. Olli Soikio, 158 sivua $1.25
PYHTTYSVAARAN VANHA ASUJAIN, kirj. II. Ahtela,
78 sivua 85c
RUSTIIOLLAIM VARALA. kirj. Väinö Kolkkala, 132 s...85c
RAUDUN TAISTELU, kirj. Simo Eronen, 116 sivua ja
kartta $2.00
TUOMARI TUO.MAALA, kirj. Arltnri L(^inoncn, 274 s.. .$2.00
VALKOISTEN SALAINEN TOIMINTA HRLSINGISSÄ
KAPINAN AIKANA, 227 sivua $1.75
VALKOINEN VARJO, kirj. Jalmari Sauli, 190 siv $1.50
HELOA, kirjl. Ai vi Mela, 246 sivua $1.75
LÄIIIMÄISIÄNI, kirj. Kyösti AVilkuna, 292 sivua $1.75
KAPINA, kirj. U. AV. AValakorpi, (naisromaani) 230 s.—$1.75
Paitsi yllänia^inittuja on varastossammo nykyään kaikel-laistamuuta
kirjallisuutta, kuten uskounollistaj tieteellistä,
historiallista, oppikirjoja ja farmareille välttämättömiä kirjo­ja.
Pistäytykää silmäilemässä varastoamme eli tilatkaa kir­jat
postin kautta. Rahan tulee aina seurata tilausta.
__Jl'ilataan osoitteella:
Canadan Uutiset^
PORT ARTHUR,! —:— ONT., CANADA
tyytyivät he kytkemään hänet
käsiraudoilla vaunun penkkiin.
Tämän te^htyään ryöstivät he var­taalta
vaatteet, rahaa n. 400 mk;y
kellon ja hrowning, revolverin,
lähtien pakoon liikkeellä olevasta
junasta. ,
Junassa oleva ratamestari Väre
huomasi vankien karkaamisen ja
meni yhdessä passintarifastaja
Vuoman ja konduktöörin kanssa
vankivaunuuuy jossa he löysivät
vanginvartijan tukalassa asemas­sa
käsistään kytTrettynä niin lu­jasti,
että penkkiä täytyi särkeä,
ennenkuin hänet saatiin vapaak­si
ja huivi suun eteen solmittu­na
ilman pukua. Simon piirin.ni­mismies,
joka my^öskin oli ju­nassa
mukana^ lähetti sähköteitse
tiedon ratavarren poliisiviran­omaisille
ja suojeluskunnille. Ka­ranneet
vangit olivat kaikki si-viilipuvussa,
kun vanginvaatteis-sa
ollut oli pukenut ylleen varti-:
Jalta ryöstetyt vaatteet. Vangin­vartija
seurasi junan mukana
O u 1 uu n ku 1 j ei t ae n e r i t y is e ssä k o -
pissa ollutta vankia Oulun lää­ninvankilaan.
Karanneet vangit olivat: Eino;
Erkki Valtonen, Julio Ijaukka-nen,
Ilmari Leonard Trask, Kalle
. Jalmari Ritvonen, Paul Johannes
Paakkölanvaara, Johannes Mik­konen
ja Leonard Aartola ja oli
[heidät tuomittu 1—4^/2 vuoden
.rangaistuksiin.
Myöhemmin ilmoitetaan, että
v^angcista on yksi, joka junasta
liypätcssään on jotenkin louk-
•kaantuuut, pidätetty. Vankia
etsitään poliisikoirien avulla. ;
A. Ollikainen.
me, että "se ei sää tulla 'tärmiok:si
yleiselle turvallisuudelle.
Kuninkaan pojan nainoineii.
Viimeinen maailman sota har-yenteli
säälimättömästi Europan
kuuluisia 'kuningassukuja. Jo ai­kakin.
Liian kauvan ne ovat .ol­leet
sikäläisten kansojen jumali­na
palveltavia. Nykyinen aika
vaatii, että jokaisen on ansaitta­va'toimeentulonsa.
Kuta^pikem-niin
viimeisetkin "kuninkaat" ja
heidän kaltaisensa joutuvat
kuokka, lapio, ; kirves taikka kojen hinnat,
muu hyödyllinen työkapine asee­naan
^ .leipänsä hankkimaan, niin
sen parempi heille its'elleen ja
niille, joitten hallitsijoina; ne vie­lä
komeilevat.
Huvittavaa on seurata sitä lei­kittelyä,
mitä viimeiset kuningas-pei-
hejäsenet Europassa leikkivät.
Se on heille — kuolevan tanssia;
mutta 'kun "asema velvoittaa",
niin se on leikittävä ikivanhojen
perint©sääntöjen mukaan.
Niinpä nyt jo — ainoa huomio­ta
herättävä kuningasperheläi-nen,.
Wales'in prinssi, hrittiläisen
maailmanvallan kuningasperilli-nen,
on joutunut — naimispu-l^
ytävästä ei ollut yhtään puuka­likkaa
jälellä.
Kaupungin virkailijat ryhtyi­vät
asiaa tutkimaan saattaakseen
syylliset : teostaan vastaamaan.
Tutkimus osoitti ,että AVcstonin
jokainen talonomistaja jä vuokra­lainen
oli ottanut katukäytävästä
osansa. Koko kaupungin väestöä
ei voitu sulkea vankiloihin, niille
ei riittänyt vankiloita ja niin täl­lä
kertaa — rikos jäi rankaise­matta.
Hienointa ja puhtainta teetä mitä on myytävänä
T E E TÄ
•Sitä se aiheuttaa yleinen puun
puute ja ylettömän korkeat hal-
Yleistä ja yksityistä.
r TORNIOSTA JA RAJASEU­DULTA.
IX.
Liiallista kiirettä.
Henry Eord, kuuluisa anicrika-lainen
automobiilitohtailija, on
ennustanut, ettäniuutamissa vuo.
Valtuuston ])uhcenjohtaja herra^ sissa ilmailu tulee aivan yhtä y-
Tinra kiitti herra Frimania yli
käksiky^nmcnta yiiötta kestähees-tä
t}'östä •kaupiingin hyväksi. Sa­ma
SS ä. t i iai s u ii d G ssa a iin e tt iiri ; jii h -
litt.ayalle .niuistocs
'Entisten ja ii}4vyistbn öpiiilaideri^^
läh.etystö. toi koiiluir
la id en: oii hi 11 el u t jät taen sa ulalla
Q1) e 11 a j a 11 e en. 1Ö, QO O markan tal­letustodistuksen.
Samoin kävi-vät
Päivän:;Säii^^ tervehtimäs­sä
ylite i sk o u lu n j öli t p k u n t a •" k a n -
s a k o ui u n j o h to kuut a j a opett a jis -
to. ;Yinpäri Suomen saapui' säh-kösanomatervehdyksiä
kymme­nittäin.
•';•••••];.: ''^--y/V ^•
• Ruotsissa pidätetty puna­kaartilainen.
Euotsalaincn raja­poliisi
pidätti Hietaniemessä SuÖ-
111 e n a 1 amaisen Elätti Tepon Hel­singistä
passittömana. • Tepon i l ­moittaessa
olevansa poliittinen
pakolainen kuletettiin Iiänet Haa­parannalle,
jossa hän poliisikuu­lustelussa
kertoi ottaneensa osaa
Suomen kansalaissotaan puna­kaartilaisena
sekä joutuneensa
vangiksi ja viedyksi Tammisaa­reen.
Hänet tuomittiin kuole­maan
kaksi. kertaa, mutta ran­gaistus
muutettiin 2 vuoden van­keudeksi
ja viime maalisk. 19. p.
oli 'hänet vapautettu ehdolla, et-denpcrä
oli; työskentelemässä tel hän ota osaa vallankumouk-massan
kuivauskoneiden ääressä, selliseen propagandaan. Kuulus­sa
t tui jollakin tavalla hänen jal- telupöytäkirja on lähetetty Norr-kanf^
a luiskahtamaan n. k. valssi- bottenin lääninhallitukselle ja
rullan välityksen, hammaspyöriin Teppo passitettu Haaparannan
sillä seurauksella'^ että jalka murs poliisivankilaan,
kautui polven yläpuolelle saakka : Kuusi vankia karannut van-
'kokonaan. Loukkaantunut toimi- kivaunusta. Torniosta Ilelsin-fcttiin
Karihaaran sairaalaan, jos-- kiin menevän matkustajajunan
sa murskaantunut jalka myöhem- mukana kulkevasta vankivaunus-niin
täytyi kokonaan polven ylä- ta, jossa oli 7 vankia karkasi
puolelta katkaista. Myllykankaan ja Olhavan välillä
50-vuotispäivänään sai Ke- vangeista kuusi. Vankeja kulje-min
yhteiskoulun rehtori Vihtori tettiin Kemistä, jossa osa oli ol-
Friman vastaanottaa lukuisia on- lijt välikäräjillä, osa taas ryös-nitteluja.
Varhain aamulla kävi töistä y. m. pidätettynä.' Näistä
Kemin .kuoro^ tervehtimässä päi- seitsemästä vangista oli yksi erl-vän
sankaria
Elokuulla.
' — Kuollut. Elöl|. 22 p. kuoli
tiäällä maalari Frans Otto Teg-ström
86 vuoden vanhana. Vai­naja
: oli vielä niitä vanhan kou­lun
käsityöläisiä^ joita anihar­va
sr. a enää tapaa, ja joihin jo op-piaikana
oli istutettu työvelvolli­suus
sekä rakkaus ja kunnioitus
ammattiinsa. Opin käytyään Ou­lussa
julistettiin hänet siellä ki­sälliksi
ammatissaan, . saaden sit­ten
täällä mestarikirjan..Suurim­man
osan elämästään työskenteli
hän kuitenkin muiden; liikkeissä
ja tunnettiin ukko Tegström ah­kerana,
rehellisenä ja taitavana
työntekijänä, iHerttaisen luon-feensa
ja hauskan k~ertomistapan-sa
johdosta oli hän kaikkein suor
siossa.
, Levätköö|n rauhassa ahkera, ja
kunnon työntekijä.
" — Tapaturma työssä. Karihaa­ran
massatehtaalla sattui t, k. 15
j^äivää vasten yöllä ikävä onnet­tomuus.
Kuu työmies" Emil Lah-ieiseksi
kuin nyt on aiitoilu. For­dilla
on insinöörit työssä • keksi-niiissä
erinäisiä parannuksia ny­kyisiin
lentokoneisiin, jolla ne
saadaan niin yksinkertaisiksi, et-tä
niitä voi lapsikin ohjata ja
niin vähän maksaviksi, että ta­vallinen
kaii:';an mieskin kykenee
niitä ostamaan ja käyttämään se­kä
huviajeluun, että muutonkin.
Tietysti lentokoneilla kulku tu­lee
nopeaksi. Pitkiä matkoja
pääsee muutamissa minuuteissa.
Teistä ei tarvitse huolehtia, ja
jos lentokoneen alle on rakennet­tu
vene, niin järviin, jokiin ja me­rien
lahdelmiin voi aina turvalli-,
sesti laskeutua alas.
Mutta—eikö lentokoneilla kuL
keminen ole liian nopeaa ?
Automobiileilla kulkeminen on
osoittautunut 'liian hopeaksi ja—
vaaralliseksi. Sellainen ajan sääs-laan.
Hänelle ei ole enää kunin-kaalli.-^.
ta tyttöä vaimoksi.
Oli ajateltu hänelle protestant­tinen
prinsessa. Se olisi saatu
Saksasta, mutta Saksan vallanku­mous
poisti Saksasta prinsessat,
joten ne toiveet ovat rauenneet.
— Brittiläinen prinssi lienee siis
pakoitettu turvautumaan — omi­en
alamaistensa tyttäriin. Jos
niin käy, niin se tulee aiheutta-m
a a n E n gl a nn i n kun i n ga s ho vi ssa
—t a po j en va 11 a n ku i n ou kscn. Suu­ri
mahdollisuus sellaiseen on. ja
Englannissa monet äidit, joitten
suonissa ei ole pisaraakaan kunin­kaallista
verta, toivovat Wales'in
prinssistä itselleen vävypoikaä. .
Voi sattua, että Walesin prins­sillä
vielä on tilaisuus päästä nai­misiin
kuninkaan poikana, taikka
kuninkaana. Kuitenkin jos yleis­maailmallinen
kehitys tällä alalla
jatkuu alkaneeseen suuntaan, niin
—• Englannissakin lä hi vuosien ai-kana
tulee loihinkaat ja kaikki
Ei milloinkaan aiian myöhäistä.
... "NeAV Success" nimisessä aika-
'kauskirja.ssa sanoo O. S. Mar-den:
*'Ei ole koskaan liian myöhäis­i
ä :
Alkaa hymyillä, jos me sitä en­nen
olemme katselleet^ maailmaa
ja kaikkea .synkein ja epätoivoi­sin
silmin;
; Alkaa säästää, jos me tähän
saakka olemme olleet tuhlaavai­set;
Alkaa olla rehellinen, jos me
olemme olleet •epärehelliset;
Alkaa olla huolellinen ja kär­sivällinen,
jos me olemme olleet
huolimattomat ja tuittupäiset;
Alkaa olla huomaavainen ja ys­tävällinen,
jos me olemme olleet
ajattelemattomat ja julmat;
Alkaa 'katsoa ihmisiä hyväii-suopaisesti
ja parasi a heistä aja­tellen,
ei parjaten ja panetellen;
Alkaa rohkaista lähimmäisiäm­me
moittcitten ja syyttelemisien
sijasta;
Alkaa rakastaa ihmisiä ja la-ka
t a n ii t ä \\ 11 aa m a s t a ja m u r j o -
telien heitä katselemasta; .:
Antaa ant^eeksi. jos meitä on
huonosti kohdeltu;
Auttaa tarvitsevaisia, sytyttää
naapurin kynttilä oman kyntti­lämme
liekillä. Sen valo ei siitä
vähene;
Alkaa uusi lehti elämässämme;
lopettaa vääryyden tekeminen,
kääntää sei k ä m me. kai kcl le pa­halle
ja ryhtyä : pyrkimään jaloa
päämäärää kohti."
Nuori .1 u ki ja n i j a i äk kä ii m {) ik in
Sen jokapäiväisestä käyttämisestä on tcdeUista ja
korvaamatonta niielihyvaa.j^
Mustaa, vihi-eätä-J-Ottakaa paketti sifi kauppiaaltanne, mutta
tai sekotettua. ( katsokaa, 6ttä se on varmasti "Saladaa."
lottaa, eikä mieltä''murtaa^ Niin,
kuinka kaunis^ on sentään syksy,
^likä iloinen ^' tunnelma valtaa­kaan
mielen katsoessaan syksyis­tä
metsää.
Kuinka se on väririkas ja lois-toisa,
kuinka suuri ja mahtava
y Mikä on teidän kunnioitet­tava
nimenne ?
> - Nimipaluiseni ön , Juaii-shi-kai.
^'^^'^-y.--••••^
: —; Missä on teidän loistelias
asuntonne; .•• ' . :^
• — Kurja kokkelini on Pekin-alistuessaan
luonnon alle ja riisu-' gissä.
cssaan kaiken kauneuden, jokai — Kuinka monta ihanaa ]asta
on sitä verhonnut. Niin tyynen teillä on?
vakava .tietäessään: iiiiin pitää
käydä. Lehdet kertovat' hiljaa
tarinansa putoillussaan alas maa- mor^ne hyvin?
—^Viisi inliottavaa penikkaa.
— Ja voikö teidän suloinen vai-iian.^
Muuttolinnut taasen kohta
alkavat laulella hiljaa jäähyväis-• vanha kana.
laulujaan lentäessään lärapimiiu
maihin, joista taasen kevään tul-
Siiniiiiän se meneskele e, sj
Pilalehdistä. — Vannon tei 1
k u n i nk a a 11 i su u s p o i s t u maa n. Ylei­nen
kansa on 'kyllästynyt pitä-' elämäntien taivaltaja, pysähdyp-pä
hetkeksi miettimään edellä o-levia
neuvoja. Ota niistä; edes
muutamia oppaaksesi. — A. ;.
täminen on . vaarallista , leikkiä,
liian paljon ihmishenkiä kysyvää.
•• Esimerkiksi yhdessä ' ainoassa
New Yorkin kaupungissa joka
vuosi kuolee noin 650 ihmistä aur
tomobiilionnettomiiuksissa. Louk-kautuneittcn
luku kohoaa tuhan­siin.
Kun kuolemantapauksia on
kaksi jokaista päivää kohti yh­dessä
kaupungissa autokulun lii^
aliisen nopeuden tähden niin kuin
kähan suureksi onnettomuuksien;
luku sitte nouseekaan, kun ilmai­lu
on yhtä yleisenä kuin nyt jo,
autoilu.
Jokaisen tätä lukevan tiedossa
on auto-onnettomuusuhreja. Ne
alkavat tulla jo niin yleisiksi, et­tä
niihin tus'kin ollenkaan kiinni­tetään
huomiota. Mikä kyyneli­en,
surujen ja huokausten aiheut­taja
ihmislapsille onkaan autoilu
ja sen aikaan saama liiallinen kii­re.
Hyvä on joutua, mutta jossakin
pitää olla raja joutumisellakin.
Ihmiselämä on arvokkaampi kuin
aika. Vuosikymmeniä vaativaa
ihmiselämää ei kannata menettää
muutamien minuuttien, «ipä muu-
Syysk. 21 p. 1920.
SYKSYINEN TUNNELMA.
mää n ylitä ja .muuta inia toisia ih­misiä
parempana.
4» * *
•• • ... i ,"• .•. • -. . • .
Käsittämätön asia.
:•/ Jokaiselle, joka hiukankiu . on
m atk us tanut Cä na da ssa,. o n val­lan
käsittämätöntä se, että tätä
nykyä täällä halko-koorti maksaa
$14—$13.
Lukuunottamatta aavikkovaiti-oita
Canadassahan ei olekaan pal­jon
muuta kuin metsää,. poltto­puita.
Esimerkiksi Port Arthur,
Ontariossa, on niin metsän ym­päröimä,
että puut kaatuvat talo­jen
päälle, ja kuitenkin halko-koorti
maksaa — $15. Miten se
on ymmärrettävä?
Siten että ihmiset ovat tulleet
•— liiaksi mukayuutta rakastavik­si.
Kukaan ei viitsi mennä met­sään.
Ketään ei saada kirvestä ^^^^ rakastan syksyä. Syksyn
Ien kilvan takai.sin laulaen^Jiii- le ikuista uskollisuutta.
rchtivät.
Syksyä ajatteleva.
(Voiko siihen luottaa?
Luottaa! MinäJiän olen vi
Kiinalaisten kohteliaisuus
lantchnyt tilintarkastaja !
1
Tohvelisankari.
vaatii, kuten tunnettua, itstMisä f)h| partaa ajanut pariin vii
1h alventamista ja toisen ylistämis- koon?
tä. Kiiiuissa ci siis seuraava kes­kustelu
ole mahdofon:
.Miksi ot
k-
• —Minun vaimoni on piiiittänyt
kasvattaa minulle täy.siparrau.
7
LIHAKAUPPA PERHETARVJBTTA VARTEN
Puhelin 2846 South
638 SIMPSON ST. FORT WILLIAM, ONT.
Kesä on loppunuij syksy pimei-ne
öineen, sateineen ja niyrskyi-neen
on käsissämme taasen. Mik­si
el aina saa olla kesän kirkkai­t
a päiviä, klikkiä, lintujen lau­lua,
kesää ja kevättä, niin monen
olen 'kuullut sitä valittavan syk­syn
lähestyessä. Kaikki eivät ra­kasta
syksyä, sitä lie pelkäävät.
He ovat kesän lapsia. Kaikki ei­vät
ole oppineet nauttimaan syk­systä,
eivät ole oppineet kauneut­ta
etsimään siitä, ja siitä huoli­matta
he ovat kauneuden rakas­tajia.
Minä olen syksyn lapsi,
ja sahaa .käyttämään muuten
kuin äärettömän suuria palkkioi­ta
maksamalla. Ilarkokoortin
hakkaamisesta pitää maksaa $5;
sen kaupunkiin vedättämisestä
muutamien mailien matkalta $5;
tuimat tuulet ovat kohtaloani
tuuditelleet, syysmyrskyt lauluja
laulelleet kehtoni laidalla jo läs­nä
ollessani. Siksipä en S3''ksyä
pelkää, en vapise nähdessäni ke­sän
. kulkevan pois, kukkien kuo-
Samoin aamupäi- tyisessä osastossa, jotavastoin
väliä saapui yhteiskoulun oppi-(kuusi muuta olivat ylidessäj vii-'
laista muodostettu kuoro laululla si siviilipukuista ja .y^jsi vangin-kunnioittamaan
rakastettua o- vaatteissa. Nämä vangit, joista tamien tuntien ja päivienkään
.pettäjää. Kaupungin valtuusto toiset ^olivat kasi- ja toiset jalka- säästämiseen tähden,
'kokoontui' ke.skipäiväliä ylimää- raudoissa, hyökkäsivät vangi)i- j^yt jo on aika ryhtyä harras-
Väiseen istuntoon, jonne herra vartijan kimppuun ja i^yöstivät^ tamaan pienempää kiirettä, ja
välikädet tahtovat vielä viitosen4^^^°*^^^°' ruusujen lakastuvan,
vaivoistaan, niin että moisesta-' ^^^'^«^^»^ '^-^^^^ "^^sää, vaan rä­kään
ylettömän korkeasta halko- ^f^^^^^ myoskm jokaista vuodcri-hinnasta
itse metsälle ei jää mi­tään.
Totisesti: Ganadassa metsä
ei maksa mitään, mutta halko-
PUHELIN S. 198
THE ALGOMÄ STEAM LAUNDRY CO. LTD.
VAATTEITTE,N P.ESUA JA SILITYSTÄ.
Ranskal. kuivana ja höyryll^ puhdistusta.
Xaisten ja mie.>iten vaatteita puhdistetaan ja silitetään
eli silitetään ainoastaan.
''Meillä on välineet ja koneet.''
Soittakaa puhelimella, niin iuiemmc vaatteenne.
HELSINKI, SUOMI.
OMAT VARAT YLI 15 MILJOONAA MARKKAA.
Täydellinen pankkiliike.
liahan .välityksessä Canadan suomalaiset voiV
simmin käyttäii valtiuitottujen asianiiestemme palvelusta.
Lähettäessänne säästörahojanne talletettavaksi Suo­meen
asettakaa ne LUOTTOPANKKIJN, sillä siten saatte
korkeimman koron.
Valtuutcttuim asiamiehenämme YJidysvalloissa ja Ga­nadassa
toimii
Carl H. Salminen,
DULUTH, MINN.
koörti maksaa $15.00. Se on,ny­kyajan
elämänkustannuksien yksi
huippusaavutus.
«
aikaa. Joka vuodenajalla on oma
viehätyksensä, mutta kun tiedän
niiden vaihtuvan, koetan minä
oppia ajattelemaan, että juuri
näin pitää olla. Siitä tulee rau-!
ha sydänle'eni. En vaikeroi hel­polla,
ei se rauha tosiaankaan tu­le,
ei ilman taisteluita. Ehkä
monta kertaa huokaus rinnasta j
nousee ja moni kyynelhelmi mo-|
nenkin poskelle vierähtää, ennen- \
kuin voi alistua 'kohtalonsa alle,'
olipa se sitten millainen hyvänsä.;
Nähdä -kaiken katoavan, kaikki
Välitämme
Friman, valtuuston sihteeri, eri- häneltä ensin ^«ahleitten avaimet
koisen lähetystön kautta kutsut- vapauttaen itsensä. Sitten oli-tiili.
S,aavuttuaaan valtuuston is- vat he sitoneet huivilla hänen
tuntoon,, tervehti valtuusto häntä sunrisal huomaiittaön samalla, et-suurempaa
turvallisuutta.
Yleistä turvallisuutta ei lisätä
saattamalla lentokone jokaisen
Hcäytettävälcsi. Emme tahdo olla
Ei riittänyt vankiloita.
AYinnipegissä on IVeston nimi­nen
esikaupunki. Hiljattain sa­notun
kaupungin virkani jäin toi­mesta
ryhdyttiin 'rakentamaan
konkriittikatukäytävää' Logan toiveet tyhjään raiikeavan, unel-avenuelle,
joka on enemmän kuin .mat tyhjiin katovan, kaiken sen,
mailin pituinen. Rakennettavan' joka jolloinkin innosti elämää,
paikalla oli vanha puinen katu-1 antoi voimaa ^voittamaan, murs-käytävä.
Kiiti Westonih asiik-^kasi mennessään kaiken sen, jo-kaat
näkivät, että sen tilalle aio- hon kätensä korotti. Nähdä hil-taan
rakentaa uusi, niin ne, jioka jaa pois luisuvan, voimatta es-tälon
asukkaat, riensivät repi- tää, nähdä kukat'kuolevan juuri
mään puisen kätukkytävän itsel- "'kutkien puhjetessa. Näiden kaik-leen
— polttopuiksi. Se pii oma-, kien läpi kun jaksaisi murtumat-ikätlstä
Oikeutta, se 011 käupuögin ta kulkea ja 'kaiken vastaanottaa
omaisuuden--M'vai'»8tanlista,ros- ajatellen: näin käydä piti, sillä
voamistä. Aamulla se alettiitiAja] toisin ei toinut olla. Sellaista
TäydelläTakuulla Varmimmin jaNopeimmin
^kurssi. Dolla­rista
.voimhlckflölla eläköön huudolla.[tä .vastarinta oli turhaa. Kun edistystä vastaan, mutta vaadim- «nneii41taa toistömailin pittiisestä sielua ei saa »yksyn »ynkkyyspe- l ^ ^ g
H^maii, Hornborg & Co.
, (Vanhin Suomalainen PankkilUke,Amerikassa)^
6 State Street New York, N. Y.
iä Siiomeen ' •f
Ostaessanne pilettejä Snom^^en muistakaa että <
ie?tSta^ 4brAk>A?NnD'ivlN'fÄA'V^^lA^^N kautta. linjoille sekä Ei>
olemme val-
ENGLANNIN
Fkdäiid SteamsMp Co. Agencyl
" • f Ainoa .9uoräaklncu Pil«tt[liike ^rew Yorkissa) '
|;6 State. Preöt, , Nev/York,,N. Y.