1920-09-30-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SIVTJ4 .1 CANAD:Äir UUTISET, PORT :&BT&UB,-ONT., CANIDA^ Torstaina Syysk. 30 p. 1920, NUMERO 40
CANADAN' UUTISirr
Buomalainen sanomaleliti Canadassa»
I ilmestyjT' jokaisena TomtaiJia,
I Kustantaja .
i The Canadal New8 Publlsning Co.
Erick J. Korte, Liikkeenlioltala.
TILAUSHINNAT:I
Ganadäan: $2.00 koko vuodelta»
^1.60 9 kuukaudelta, $1.25 «puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 setittiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo^
delta. . »
maailmanmieltä ikuulematta aina
vakaumirksemme ja tuntomme
multaan toimisimme.
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna;
Pitempiaikaisille ilraoituksil
Ie kohtuullinen alennus. Halutaantier
t a - ja nimenmuuttoiUuotuksGt 75 senttiä
kerta, $2.0Q kolme kertaa. •Naima-
Ilmoitukset' $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa.Avioliitto- ja kihlaus-ilmoitukset
$2.00 kerta; Kuolcnilmoitukset
$2.00, muistovärsyllä $2.25. Syntymä
ilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00. -li^r-sfp*^!
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento41moitukset y. m. 25
Benttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoituksista
peritään 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
60 senttiä.'Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta.
' Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: s
C A N A D A N UUTISET,
-Port Arthur, i Ont.,' Canada.
Canadan ^Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
'Osoitemuutoksesta tuleeilmolttaa
lehden konttoriin sekä vanha, että uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finuish :Newspapor in Cqnada.
PuMIshed every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
KriekJ. Korte, Manager..
Daily News Bldg., Port Arthur* Ont.
CANADAN UUTISET
is welcomed-and read m every Finnish
homo In the pominion; It is the only
direct advertising medium for those
manufacturers and merchants who
•wish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-
Snrsajatuksia. i
Nuoruus ja syksy — mikä tavallisesta
poikkeava sovitelma!
Jos ime, kuteu yleensä on tapana,
A-ertaamme ihmiselämän eri ikäkausia
Yuocleuaikoihiu on yleensä
t apan a a se tta a ylite en nuor uu s ja
kevät, vanhuus j a syksy. Kuitenkin
i on nuorillal^in paljon oppimista
siitä vuodenajasta, initä tavallisesti
kutsutaan syksyksi.
: Pintapuolisesti katsoen näyttää
syksy olevan jotenkin epäsuotuisa
ja sentähden vähemmiin kaivattu
vuodenaika. Sensijaan että
monet runoilijat j a kirjailijat o-vat
haltioituneet: ja ylistäneet kevättä;
on ainoastaan muutamia
harvoja, jotka ovat syksystä sen
enempää maininneet. Kaikesta
huolimatta on syksylläkin oma
viehätyksensä ja runoutensa ja
vieläkin enemmän ylistyksen aihetta.
Tuleentuvat viljapellot
kultaisine satoineen vaikuttavat
niieltäylentävästr. ja alaspntoavat
lehdet antavat •aiheita mictisker
lyyn ja vertailuun, tuulen suhina
puiden lelidistössä on paljonpu-.
h u va a. Ko k o 1 uo nto kuts uu s il-loin
ihmistä hiljaismiteen j a harkitsevaan
mietiskel/yn. Jos verrataan
toisiinsa kevättä ja syksyä
siinä suhteessa, minkä arvoi-V
sia ne kumpikin ovat, voidaan se
te h d ä ai n o a st a a n.: s i Uä pe r u s t e elia,
että kyetään arvostclemaaan,
ovatkö puiden kukat arvokkaampia
kuin kyi^syncet Jiedelmät, tai
onko keväinen Riento oras kallis-^
arvoisempaa kuin täysin kypsä
vilja. -Me. iloitsemme, kun puu
alkaa kukkia, [niutta. usein sekoitr.
teemme leipämme eteen työtä,'
joille ei henkinen minuus merkitse
mitään, ei suhde muihin ihmisiin,
eikä velvollisuus tehdä jotain
yhteiskunnankin hyväksi. :
J a sellaisia ihmisiä: tapaamme
maailmassa paljon. Yhteisesti
heille voimme omistaa tuomion:
'hnkkaan mennyt elämä. He ei-vät
initään anna yhteiskunnalle
ja lähimmäisilleen, itsekkäästi
he . vaativat itselleen 'kaikkea,
mutta he eivät tunne elämän
suurta lakia, että joka itselleen
^jotain vaatii, hänen ; ^ y t y y myösk
i n antaa.
Ihmisten 'kanssakäyminen jo e-dellyttää
että me olemme luodut;
toinen toistamme varten. Ei sellaista
ihmistä vielä ole syntynyt,
joka yksin j a itse kaikki kaikessa
tulisi toimeen. Ihmisen lienkr
kaipaa aina jotain, ikävöitsee jo^
tain saa vu tta ma tonta onnea. Tuo.
ta onnea eli päämääräämme kohden
me ku 1 e mme sikäli kuin me
täytämme . itse velvollisuutemme
elämässä jnuita kohtaan,, teemme
muita onnellisiksi.
Y'hteispyrinnöt, työ yhteisyyden
hyväksi, pyrkimys vaikuttamaan
kokonaisuuden onnen saavuttamiseksi
ovat niitä toimia, joissa
jokainen rehellinen ja oikea kansalainen
täyttää kansalaisvelvollisuuttaan
yhteiskuntaa j a lähimmäisiänsä
kohtaan. Joka ei sitä
tee, hän ei ole oikea kansalainen,
'hänen elämänsä on mennyt ja
menee hukkaan.-
u c t B and merchandise by the large and
eVererowing Finnish population resid-j tuu riemiiumnic pelkoakin, sillä
ing m Canada.: Place your trial ad-vortis€
ment and get.iresults. "
Advertising rates 400.' per inch.
, , Political advs. $1.00 i>er inch..
' Advcrtisements must reach our Office
Wedne5day neon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price in Canada $2.00
vper . year, United States and other
countries $2.50 per year in advance.
' Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915,'at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, iCanada.
; T H E AIM O F T H E C A N A N D AN
\ UUTISET.
The help preserve tho Ideals and
sacred traditiona of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its law8 and Inspire others to
respect and obey them: To strlve
«nceasinglyr to quicken the publlc's
sense of civjc duty: In ali vi/ays to aid
i n making this country öreater änd
•better thap \/e found it.
' — Syks\^«?istä ilmoista huolimatta
älkää suinkaa'u pitäkö ovia
j a ikkunoita aina lukettuna, vaan
laskekaa raitista ilmaa huoneisiin
ainakin joka a'^mu j a aterian
jälkeen puh^tistettuanne huoneet.
Eaitis ilma ei jäähdj-tä huoneita^
vaan ainoastaan ';puhdistaa iliuaa.
^Suljetussa huoneilmassa viihtyvät
kaikenlaiset: taudinsiemenet
parhaiten. fJaitis ilma poistaa
laudinsiemeniä.
.0
Sinä itse!
*' ?.Ii t ä ' ihmiset täsitä sanova t ?"
— "Mitä ne ajattoievat?" — L t i -
paa tällä hetkellä että et milloin-^
kaan enää päästä suustasi sellai^
sia lauseita, etkä - laske mieleesi
tällaisia ajatuk.sia.
' "Ihmiset", ei merkitse paljoa.
•Hitä teet, 'koskee enemmän sinua
itseäsi kuin muita. "Ole uskollinen
i t s e l l e s i !"
E i 'kukaan voi arvostella sinmi
suunnitelmiasi: niin hyvin kuin
sinä itse; ei kukaan tunne sinun
taipumuksiasi niin hyvin kuin sinä
itse. Ne päätökset, joita teet,
johtavat sinut joko laaket^eille tai
ristinpuuhun. Onnellisessa tapasi
säät 'osaks
ta nyt j a ai
sinun tulee o^ia uskollinen itsellesi.
Sinä tiedät parhaiten. Suun-nittelc
tarkoin; '»Toteuta suunnitelmasi,
kun olet siihen valmis:
Sinä voit j a sinä Itahdot. ^
Oolumbukselle sanottiin, että
maa onl litteä j a aurinko iaskies-
" saan pistäytyy *'kuu|maan paik-
> Lkaan" lämmittelemään nousevaa
päivää varten.
ColumbustäI( varoitettiin purjehtimasta
edelleen, sillä -silloin hän
'Santa JMariansa kanssa putoaisi
maan reuitalta kadotiikseen.
Columbus oli varma suunnitelmastaan,
varma itsestään j a k a i - ,
'kesta huolimatta toteutti suunnitelmansa..
uksessa osaksesij molemmat.
Mutta ja aina muista, että
jokaisesta kukasta ei aina ;tule
hedelmää eikä jokaisesta maan-
])innalle kohonneesta oraasta tule
täysinäistä tähkäpäätä. Iloitaan
nuorukaisesta ja neitosesta, -vaikk
a enemmän olisi syytä puhua
vanhemmasta henkilöstä, joka ^on
hyvin käyttänyt aikansa ja uskollisesti
täyttänyt elämänkutsu-iiniksonsa.
Sanotaan, että nuoruus,
on ihanaa, mutta vanhuus
on vieläkin kauniimpaa. 'Vanhus
on niin paljon ihanampi nuorukaista
kuin kypsä omena on makeampi
vilrreätä raakilaa. .
Syksy tulee sellaiseksi kuin kevät
ja kesä sen tekevät. Jos ker'
vät j a kesä epäonnistuvat, tulee
syksykin sen mukainen. Kun kevään
j a kesän suotuisia olosuhteita
osataan käyttää eduksi, voi-,,
da an syksyn lähenemistä - odot taa
ilolla ja hyvillä toiveilla^ Jo a i kaisin
tulee ajatella syksyä, samaten
kuin elämänkin varhaisina
hetkinä tulee pitää mielessään
syyspäivien saapuminen, voidak-
.seen. tehdä ne niin ri|kkaiksi ja
hedelmääkantaviksi kuin mahdol-lista."
Syksyn mukand tulee sadonkorjuu
ja se tapahtuu aina
kylvön seurauksena. Mikään in^
himillinen voima ei v o i muuttaa
sitä sääntöä, jossa sanoiaan; mitä
ihminen kylvää, sitä hän saa
niittää. Kylvetty: siemen lisääntyy,:
joten tulee varustautua suu-;
remman määrän. varalta ^tulipa
sato sitten liyvä tai huono.
Syksyn mukana tulee hiljaisuutta.
Kevään ja kesän kiireellisen
työn jälkeen saadaan nauttia
lepoa j a rauhaa. Itse luontokin
näyttää rauhoittuvan ja lepäävän
kesän monienponnistusten
uuvuttamana. Toivokaamme, et",
tä jokainen ihminenkin voisi suloisen
tyydytyksen tunteilla, run-t
saan sadon korjattuaan, nauttia
lepoa pitkän j a vaivaloisen' elä-mänjuoksunsa
jälkeen.
Siksi tulisi nuorison jo aikaisin
iierätä ymmärtämään tuo : suuri
t o tu u s: kai kki m e oi e m mc j olla i n
tavalla toinen toisistamme riippuvia
ja kaikilla meillä on velvollisuuksia
yhteisyydelle, se: on,
kansan kokonaisuudelle, maalle
ja yhteiskunnalle. Silloin kun tämä,
asia selvenee, vasta silloin a l kaa
ihmisen elämän todellinen
merkitys.
Jokaisen ihmisen :tulee osata
tehdä: itselleen kysymys: mikä on
ihmiselämän oikea tarkoitus, -jon^^
ka vuoksi kaunattaa elää?
Kun nuori ihminen alkaa etsiä
elämästä vastausta tuohon suureen
kyysmykseen, silloin hänen
mielensä jnasentuu, lausui Iliilda
Käkikoski, joka: jos kukaan .etsi
elämänarvoituksen suurta ratkaisua.
Hän n ä k e e su u ren j ouk on
ihmisiä, joiden parhaat pyrinnöt
kuluvat leivän hankintaan. Toisilta
sa mmu tt a va t ah ta at olo t elä-män
innostuksen, toisille ei elämä
.luonnostaan merkitse xmitään
muuta kuin leipää j a mammonaa*
Tietojen puute ja Jiengen köyhyys
painavat katseen alaspäin
toisilta, toisten se on kohdistettu:
yksinomaan mammonaan;
Nuoren ihmisen tulisi tällaisia
näkyjä silmiensä edessä ollen i n nostua
nostamaan itseään j a nostamaan
muita. Yhteistyön suuri
kysymys on hänen edessään elä-mäijän
herkimmällä hetkellä o-dottamassa
vastausta siihen mille
suhteelle hän siinä asettuu. Jos
hän silloin osaa oikean suunnan
valita^ ja laskea oikean perustuksen
elämänsä tulevalle toiminnalle,
silloin on hän vastauksen löyr
tänyt suureen kysymykseen. Silloin
ei jälkimailma langeta hänestä
surullisinta tuomiota, minkä se
ihmiselle voi antaa; hukkaan e-letty
elämä, elämä, jolla ei ole
ollut ihanteita, ei jaloja pyrkimyksiä,
vaan joka on hukkaan
kulunut joko • puutteen masennuksessa
taikka mammonan ilet-tävässä
orjuudessa.
konsulin passilefma'sta:' (viseera-uksesta)
tulee jokaisen matkustajan
suorittaa kymmenen dollaria.
SN ä mä lisäykset ovat kuitenk
i n vähäiset verrattuna tahakurs-sien
muuttumiseen. Siirtolainen
ansaitsee Europassa nykyään e-nemmän
kuin vuonna 1913, vaikkakin
rahan arvo on alentunut.
Jos nykyinen palkk^ olisi sama
kuin edellämainittuna vuonna,
voisi esim. suomalainen nykyisillä
piletinhinnoiila kustantaa o-man
matkansa j a tuoda vielä 8—
9 muuta matkustajaa. Itävalta^
lainen voisi, paitsi omaa matkaansa,
ostaa samalla rahalla p i letit
seitsemallekymmenelleyhdel-le
tuttavalleen.
Luku- ja kirjoitustaidon tutkiminen
hyväksyttiin käytäntöön-otettavaksi
siitä syystä, että arveltiin
sen voivan vähentää siir-tolaistiutta.
Vielä ei voida sanoa,
mitä vaikutuksia sillä tulee ole-maaiij
mutta varmaa on, että. se
estää monen maahanpääsyn.
Mr. Frank Plachy, National C i t
y Bank-in kuukausijuikaisuri
toimittaja on arvioinut, että vallitsevan
laivojen puutteen tähden
ei vu o den k ulucssa (hu htik. 1920
—1921) voi Yhdysvaltoihin saa-:
pua enempää kuin 750,000 henkilöä.
Tämän vuoden siirtolaisuus
s a a V ut t i s u u r i m m a n ni ä ä r ä n s ä - e -
lokuun aikana, jolloin EUis-saa-relle
laskettiin- tulleen seuraavat
määrät :A^älikannen (3. luokan)
i matkustajia:
• o •: ;
ia
rt. -tr
s e
CL ^^
K :
(2J
• O i
D s : — — — — — ..?r-r
^ - - to CO to »-*
fa: C l O Cii ?s
00 ,QO - ,1 :C3
-C<Oi t-oa. o: ••
• Uukkaan mennyt eMlmä.
Pu'hutaan ihmisistä, joiden elämä
on mennyt hukkaan. Silloin
yleensä; tarkoitetaan: niitä, jot^a
juoppouden ja huonon elämän
tähden Ovat ,sör
neet yliteiskunnaii^^ k
nettpmiksi -olennoiksi j a jotka l o -
puita sortuvat
haiitaänl^ 'y^^,r'. ' - - - ^ - ^ - r - ' : ' ' , ir- '--'K''-
Mutta ei ole hoikkaan mennyt
ainoastaan sellaisten elämä, vaan
löytyy paljon maailmassa niitä,
jotka elävät raittiina j a siveellisesti,
mutta joiden elämän saattaa'sanoa
menneen liukkaan. Ne
ovat niitä, jotka elämässä eivät
näe muuta tehtävää j a ^uuta
yelvoUisuutta "kuin sen etiä syö-yät
leipänsä, jotka luulevat että
M a Jeidä, ^iqs eparöimatti ja J elämä onjkin yain sitä yarten etp
Paljon enemmän .voisimmö mö»
.IS.-.-
SIIRTOL AISUUSTIL ASTO A.
Sanomalehtitiedot osottai^at, että
siirtolaisuus ^ Yhdysvaltoihin,
'samaten kuin Canadaankin, on
viime aikoina suuresti 'lisääntynyt,
etenkin viime heinäkuulla,
j a ulkomailla on suuri kysyntä
laivapaikoista. .Oltuaan seitsemän
vuotta melkein pysähdyksissä,
on luonnollistakin, että "siirtolaisia
alkoi jälleen saapumaan
niin pian kuin tiet uudelleen a-vautuivat,
mutta Europassa on
miljooneja ihmisiä, jotka haluaisivat
tänne siirtyä mutta eivät
eräistä syistä siihen "kykene. K o l me
tärkeintä estettä on: kallistua
neet piletinhinnat, luku- j a k i r -
joitustaidottomuus ja rajoitetut-kulkumahdollisuudet,
Matkustajapilettien 'liinnat o-vat
kallistuneet eneinmän kuin
puolella j a päävero, mikä vuomut
1882 oU 50 senttiä, lon nyt korotettu
-8
QO .00 CD C5 to ..
i-» C i cr» - CO - o v '
. 4 - M ^'(£> C5'.
LO 00 oo oo' w :
1-* 1—» 00 :
. O . C 5 to CO
>f- 00 rfi.- .Oi O :
O OM rf^ ,
O rf^ a i rfi. M '
0 CO
CO:.CO.CO
•cn o to C l
CO to • O i c v t>ö
01 rf^ CO rf^ t o
5^ E
S " !
ro <^
• - 1 . . . ! / ) :
p: tJT*
' to
CO OI
5»r P:
to
CO
o
CO 00 cJ p •
CO -Z-, : M :: o- ' ^ ' i t,
2. s
5^ ^
.° p
i-« to . • C-i.
to >-* • p:
M IND o: c;:
.o CO - Y-Yllämainituista
määristä on ar-vioitu
olleen miiehiä, naisia ja
lapsia seuraavat määrät:
tuvat toisten kanssa ja näyttää
mahdolliselta, että koko Englannin
liike-elämä on pian muutaman
suuryhtym^n käsissä.
Pää-asiassa pidettänee silmällä
ulkomaan kauppaa liikeyhtymiä
muodostettaessa, sillä siitä on
käynnissä ankara kilpailu eri
maiden, varsinkin Englannin ja
Yhdysvaltojen välillä. Eipä siis
kumma että viimeksi mainitussa
maassa hcristetääft korvia uutisten
saapuessa Englannin menettelystä.
New Yorkissa ilmestyvä Sun
lausuu tästä uudesta kehityksestä
maailman kaupan alalla m. m.
seiiraavaa:
"Suurliikkeiden yhtyminen
Englannissa yhä jatkuu sellaisella
nopeudelhi, ettemme ehdimuu-t
a kuin vilaukselta näkemään tätä
m aa i lm a n kau pan a 1 ai la i n ui 1 is-tavia
uudistuksia aikaansaavaa
näytelmää. Vaikkapa ti\litoisimme-
'Ivin ei tämä maa voi välinpitämii-;
tönnä katsella liikettä, joka koskee
Englannin kotimaisen kaupan
elin j uu ri in, va iku tta a li^u ro-pan,
Aasian ja Afrikan sydämeen
j a ulottaa vaikutuksensa^
meren yli etelä- j a pohjois-Anie-r
i k a a n . "
Uutinen ,että Hari-od liontoos-sa
suurentaa pääomaansa 1,800,-
000 punnalla: ostaa kseeji O o tli ja
Chaves renkaan jälleenmyynti-puoteja'Argen
tinassa ja Ghilessa;
antaa meille hitusen käsitystä tämän
liikkeen merkityksestä. 8i-vutarkoituk
«ena tällä kaupalla
on saada laajemixi mcnekkialuc
Engl. . tehdastuötleillc, joita nämä,
kaupat tulcvat myyniään ^suo-raan
kuluttajille. HarrodIn laajentamisessa
iku vastuu myöskin
liike, joka Englannissa on ollut
käynnissä kolme vuotta eli enemmän
ja Yhdysvalloissa vähem.
män aikaa Webb ja Edge lakieJl
voimaan astuttua: Kumpikin :maa
yhdistää voimiaan kilpaillakseeii
maailman kauppamarkkinoista.
Englannin suur-yiitymät ovat
kuitenkin luonteeltaan toisellai-sia
kuin ulosvientiyhdistykset
Yhdysvalloissa, syj^stä että ne
muuttavat ja muodostavat uudelleen...
koko kansallisen :iiike-elä-niän,
yJidistämällä sen yksiin,
kooltaan ja voilnaltaan melkein
vertaamattomiin yhdistyksiin^
joilla kotimaisen kaupan alalla
kilpaillessa on samat etuisuudet
kuin taisteliessa maailman kaup-pamarkkinoilla
ulkomaisia kilpailijoita
vastaan.
Nykyinen kurssimme
Postin kautta ia Sähköteitse on
Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä)
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoisia,
kolmen prosentin koi;koa vetävinä matkustajien
shekke'jä dollareissa, jotka Suomensa lunastetaan
siellä voimassa olevan doUarin kuijssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähcgyksille postin kautta on
15c. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta »im-milta
mitään kuluj,a ci peritä. Lähetyskulut sähköteitse
on $3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan post in kautla, jos
sähkösanomalähetystä ei erikoisesti pyydetä.
O^soittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän
osoitteilla varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTMENT
HANCOCK,
Perustettu vuonna 1874.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista
liikkeessämme.
MICH.
Varat y l i $3,000,000.*
KIELTOLAKIASIAIN
NEN TILA.
NYKYI-B5
-5;
to
to
C l
Ci
••Co:.
00
o
• p .
:.P
2D
•P ,
p :
:co
CO
C l
to
fcO
.CO.
to
C l
CO.
Ci
O D :
co:
vf^ tr" -rf
0 CO 2.' ^
p C l r-F. E, to CO P
01
to OT. a. fcj
'O to rt. f-^
Ci; CO 2
QO Oi ^. ö
O M ^- •
CO tfi.. ^ Hi
Ci Ci p , :
C l . w <J
C l :-J-03 ^Ti
O Cl p r '
k-* .QO
M M Qj
CO
-a o
^ o
.rt> S
Ui G
Mainittuja lukuja tarkastettaessa
'huomataan, että miehiä on
viikossa saapunut keskimäärin
1575 eli noin 80,000 vuodessa.
Jos maasta muuttavien .miesten
luku vähenisi 50 prosentiUa, l i sääntyisi
maahan saapuneitten
määrä 200 prosentilla.
Toimisto *' T'he. inter-racial
Couneil" opettaa siirtolaista, ym-märtä'mään
niaan. oloja j a toimittaa
työtä ^ ammattitaidottomille,
joita tarvitaan kotimaisen tuotannon
palveluksessa.—•( Inter-racial
Gouncilin tiedonantoja.)' .
Trustiutumisliike
Englannissa.
-Suuret liikeyhtymät,/ jotka ovat
Amerikassa jo kauan olleet varsin
tavallisiay tulevat Englannissa
: vieläkin 'yleisimmiksi, ^uirr-siä
Amerikalaiset liikeyhtyniät ulkomaan
kaupan edistämistä varten
e ri a 1 o i 11 a kosk e va t v a in k a u .
pankäyntiä ulkopuolella kolmen
mailin merirajan. Englannin yhtymät
koskevat kotikauppani yhtä
hyvin kuin ulkomaistakin. Niillä
on keskitetty hallinto, tuotteiden
j a liintojen .kontrolleerausmahti
jä voima lyödä maahan kilpailun
kotimaisillakin markkinoilla, jo-:
ka kaikki puuttuu 'kokonaan, mitä
kauppaan kotimaassa .^tulee,
amerikalaisilta ulosvienti-yhdis-lyksiltä.
Liike • ei ole päässyt
vastustamatta kasvamaan Englannissakaan.
Hallituksen tutkimukset
ja kuulustelut ovat kuitenkin
johtaneet samoihin tuloksiin
siellä, kuin Terästrustin käu.
an kestänyt oikeusj. Yhdysvalloissa,
nimittäin, että kyky eli
valta määrätä hinnat ja estää
kilpailun, ei vielä.todista, että
tuota kykyä käytettäisiin yleisten
etujen vahingoittamiseksi.
Täten ovat englantilaiset hallituksensa
hyväksymisellä jiidistä-neet
satoja vanhoja pankkeja,
liikkeitä ja teollisuuksia yhdeksi
jättiläismäiseksi korporatsioonik-si,
jonka hallinto on keskitetty
saman johdon alle. Hbrrod o\i
yksi niistä neljältä suuresta jäl-leehmyyntifirmasta,
joka hallitsee
suurimman osan. Britannian
jälleenmyynti-liikkeestä. Yhdessä,
näistä neljästä on amerikalainert
osakas. Tämä onkin laajentanut
liikettään toisista eroavalla tavalla,
perustamalla uusia haaraliik-keitä,
mieluimmin kuin hankki-
• maila itselleen ennen toiminnassa
.olleita, kuten toiset ovat te'hneet.
Pankkiliike keskittyy Viiteen
sUuTeen pankkiin, j o i l l a oii t u -
Jhansia haara-osastoja ja 'kirjeen-
.vaihtajia, ympäri maailman.
Käikiki teollisuudet o va t • 'samaten
yMistyneet melkein käsittämättömän'^
suuriksi, keskitetyiksi l i i -
Kansainvälisen Godteihplari-järjcstön
vuosikokouksessa Kööpenhaminassa
heinäkuun, viimeisinä
päivinä^ jätti toimittaja Lar-sen-
Ledet seuraavan selonteon
kieltolakiasain tilasta eri maissa.
- • ^leksikc^sa ja ctx;lä-amerikalai-sissa
valtioissa on kieltolakiasia
parlamenteissa päiväjärjestyksessä.
Uudessa Selaimissa ja Viktoriassa
011 ehdotus yleisestä kieltolaista
hyväksytty muutaanan äänen
. en e i n mi s t ö 11 ä. Vä ki j u o m a-liikkeiden"
sulkeminen klo 6 on
sitävastoin päätetty useimmissa
Austraalian valtioissa.
Intiassa valmistellaan kunnalliseen
kicltolakioikcuteen perustuvaa
väkijuomalakia sen jälkeeii
kun ehdotus yleisestä kieltolaista
meni nurhi englantilaisten äänillä
omamaalaisen ääniä vastaan.
Afrikassa •—^ sekä pohjois- että
eteläpiireissä ^ tulevat väki juo-
"./•••-•fi:
.dollariksi/' Amerikau liikkfeistä yhä uiJeammat liittöV- kejSi?jestöiksi.--r J . H . _ \ kia ja >samoin lakia juoppQlide
mat kiellettaviksi 'Kansainliiton
lakien nojalla.
• .Hollannissa, on esitetty ehdotus
paikallisesta -kielto-oikeudesta.
Belgiassa on hyväksytty laki,
joka kieltää . poltettujen juomien
anniskelun-Ja nauttimisen julkisissa
huoneustoissaj vieraskodeis-sa,
hotelleissa, tehtaissa, laivoissa
ja rautateillä, mutta sallii
myynnin vähintään 2 li tr. erissä.
Ranskassa vaalitaistelu- liikkui
osittain alkoholikysymykseen merkeissä.
Hallituspuolue vaati y-leistä
väkijuomien kieltoa, yleinen
työläisliitto, i Pariisin kunnallishallinto:
ja i Scine-departe-nventin
jurytuomioistuin vaati samaa,
presidentti Poicare j a pää;
ministeri Clcmenceau sanoivat
taistelua alkoholia vastaan suuremmaksi
telitäväksi kuin maailmansota.
Edustajakamarin rait-tiusryhmä
kasvoi 70 jäseneksi.
Espanjassa on hyväksytty sun-nuntäikielto
j a suuremmille kaupungeille
klo 8-sulku arkipäi-
•iksi.
Italiassa on hyväksytty sunnuntai-
j a lauvantai-iltapäiväkiel-to
väkijuomiin'^" nähdeii. A l -
koKolivapaat ravintolat saavat
olla auki klo 1 yöllä. Pääministeri
Nitti parlamentissa puhuiTy-leisen
kiellon puolesta.
Sveitsissä' .on ollut' koeäänes"-
tyksiä paloyiinakieltö-asiassa. 60
-r-70 pros. valitsijoista :ön äänestänyt
kiellon puolesta.
Saksassa on^ viime lokakuusta
«aakka ollut paloviinamonopoli.
Hallitus; valmistelee annisk^
; juoppotifien
vastus\a m isesta. ^ G oodtemplari-järjestö
kokoaa allekirjoituksia
kansalaisadressiin jolla pyydetään
kansanäänestystä paloviina-kiellosta.
Järjestyneen raittius-väen
lukumäärä on sodan aikana
alentu^nut 333,000 :sta 146000 :cen:
: Tshekko-Slovakiassa on hyväksytty
sunnuntaikielto- ja väkijuomien
m3'yntirajan rajoitus 6 tuntiin,
arkipäivinä .jolloin saa-myy- •
dä joko 1 litra olutta, puoli litra
a, vi in iä i ai ky m m e n esosa li tra a
viinaa henkilöä kohden päivässä.
Puolassa on väkijuomain anniskelusta
päättäminen jätetty kuii-:
nallishallinuoille.
Latviassa on toimeenpantu val-tiomonopoli.
.
Ruotsissa on raittiusväki huo- :
niattayasti vahvistanut asemaansa
kunnallis- j a ensikamarivaa-leissa.
Brattin järjestelmä katsotaan
ny/tteminin olevan ulkopuolet
l a keskustelun ja varustaudutaan
kansanäänestykseen! yleisestä
kieltolaista. Sitä varten on perustettu,
liitto jonka: muodostavat
uskonnolliset ja kieltolakia kän-
•nattavat järjestöt. 'Sen sihteerinä
tulee toimimaan eräs Ameri-k
r?. n - Sa 1 o on-Lea gue j ä r j e s t ön pastori
David Östlund.
Norjassa Ykansanäänestyksessä
hyväksyttiin viinakielto 487,999
äänellä 304,207 ääntä vastaan.
Islannissa ovat valtiopäivät 14
äänellä 9 vastaan hylänneet ehdotuksen
uuden kansanäänestyksen
toimeenpanosta kieltolaista. KieL
tolakial on kovennettu niin, että
kielto on ulotettu islantilaisiin-laivoihin,
'haju j a hiusvesien maahan
tuonti on kielletty, kielto ori
asetettu' ankaramman tarkastuksen
alaiseksi - ja ra ngaistusmäärär
yksiä on koveiinettu.^ Kieltola-kilehti.
— Hallituksen julkaisema t i - '
lasto tupakankäytöstä Yhdysvalloissa
osoittaa', että tämän nautintoaineen
vilj.elys j a käyttö on v i i .
me aikoina suuresti lisääntynyt.
V. 1918 o l i tupakkasato 1,439,-
071,000 pauhaa. V. 1919 tuotet- ^
tiin maahah ulkomaista tupakkaa
$86,485,035 arvosta. Vienti sama-
^na vuonna o l i $250,000^000,000 är-*
vosta. Sikaareja valmistettiin
1919 pyöreissä luvuissa 7,629,000
paunaa; savukkeita 55,000,00()j-
000 paunaa; purutupakkaa ja
Köpenhaminan nuuskaa 427,000>
000 paunaa. Valmiita savukkei-,
'ta myytiin ulkomaille 16,211,767,- ;
000 kpl. j a kotimaista käyttöä-/
varten 39,000,000^000 kpl. Töpä^/ •
kanleht'. myytiin ulkomaille 765,-.
931,164 paunaa. Hallitus, sai.^sa'-
mana vuonna tupakkaveroina'^
$205,000,000. . . . . ^.f;--
';:sWS3
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, September 30, 1920 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1920-09-30 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada200930 |
Description
| Title | 1920-09-30-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
SIVTJ4 .1 CANAD:Äir UUTISET, PORT :&BT&UB,-ONT., CANIDA^ Torstaina Syysk. 30 p. 1920, NUMERO 40
CANADAN' UUTISirr
Buomalainen sanomaleliti Canadassa»
I ilmestyjT' jokaisena TomtaiJia,
I Kustantaja .
i The Canadal New8 Publlsning Co.
Erick J. Korte, Liikkeenlioltala.
TILAUSHINNAT:I
Ganadäan: $2.00 koko vuodelta»
^1.60 9 kuukaudelta, $1.25 «puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 setittiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo^
delta. . »
maailmanmieltä ikuulematta aina
vakaumirksemme ja tuntomme
multaan toimisimme.
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna;
Pitempiaikaisille ilraoituksil
Ie kohtuullinen alennus. Halutaantier
t a - ja nimenmuuttoiUuotuksGt 75 senttiä
kerta, $2.0Q kolme kertaa. •Naima-
Ilmoitukset' $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa.Avioliitto- ja kihlaus-ilmoitukset
$2.00 kerta; Kuolcnilmoitukset
$2.00, muistovärsyllä $2.25. Syntymä
ilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00. -li^r-sfp*^!
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento41moitukset y. m. 25
Benttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoituksista
peritään 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
60 senttiä.'Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuumalta.
' Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: s
C A N A D A N UUTISET,
-Port Arthur, i Ont.,' Canada.
Canadan ^Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
'Osoitemuutoksesta tuleeilmolttaa
lehden konttoriin sekä vanha, että uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finuish :Newspapor in Cqnada.
PuMIshed every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
KriekJ. Korte, Manager..
Daily News Bldg., Port Arthur* Ont.
CANADAN UUTISET
is welcomed-and read m every Finnish
homo In the pominion; It is the only
direct advertising medium for those
manufacturers and merchants who
•wish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-
Snrsajatuksia. i
Nuoruus ja syksy — mikä tavallisesta
poikkeava sovitelma!
Jos ime, kuteu yleensä on tapana,
A-ertaamme ihmiselämän eri ikäkausia
Yuocleuaikoihiu on yleensä
t apan a a se tta a ylite en nuor uu s ja
kevät, vanhuus j a syksy. Kuitenkin
i on nuorillal^in paljon oppimista
siitä vuodenajasta, initä tavallisesti
kutsutaan syksyksi.
: Pintapuolisesti katsoen näyttää
syksy olevan jotenkin epäsuotuisa
ja sentähden vähemmiin kaivattu
vuodenaika. Sensijaan että
monet runoilijat j a kirjailijat o-vat
haltioituneet: ja ylistäneet kevättä;
on ainoastaan muutamia
harvoja, jotka ovat syksystä sen
enempää maininneet. Kaikesta
huolimatta on syksylläkin oma
viehätyksensä ja runoutensa ja
vieläkin enemmän ylistyksen aihetta.
Tuleentuvat viljapellot
kultaisine satoineen vaikuttavat
niieltäylentävästr. ja alaspntoavat
lehdet antavat •aiheita mictisker
lyyn ja vertailuun, tuulen suhina
puiden lelidistössä on paljonpu-.
h u va a. Ko k o 1 uo nto kuts uu s il-loin
ihmistä hiljaismiteen j a harkitsevaan
mietiskel/yn. Jos verrataan
toisiinsa kevättä ja syksyä
siinä suhteessa, minkä arvoi-V
sia ne kumpikin ovat, voidaan se
te h d ä ai n o a st a a n.: s i Uä pe r u s t e elia,
että kyetään arvostclemaaan,
ovatkö puiden kukat arvokkaampia
kuin kyi^syncet Jiedelmät, tai
onko keväinen Riento oras kallis-^
arvoisempaa kuin täysin kypsä
vilja. -Me. iloitsemme, kun puu
alkaa kukkia, [niutta. usein sekoitr.
teemme leipämme eteen työtä,'
joille ei henkinen minuus merkitse
mitään, ei suhde muihin ihmisiin,
eikä velvollisuus tehdä jotain
yhteiskunnankin hyväksi. :
J a sellaisia ihmisiä: tapaamme
maailmassa paljon. Yhteisesti
heille voimme omistaa tuomion:
'hnkkaan mennyt elämä. He ei-vät
initään anna yhteiskunnalle
ja lähimmäisilleen, itsekkäästi
he . vaativat itselleen 'kaikkea,
mutta he eivät tunne elämän
suurta lakia, että joka itselleen
^jotain vaatii, hänen ; ^ y t y y myösk
i n antaa.
Ihmisten 'kanssakäyminen jo e-dellyttää
että me olemme luodut;
toinen toistamme varten. Ei sellaista
ihmistä vielä ole syntynyt,
joka yksin j a itse kaikki kaikessa
tulisi toimeen. Ihmisen lienkr
kaipaa aina jotain, ikävöitsee jo^
tain saa vu tta ma tonta onnea. Tuo.
ta onnea eli päämääräämme kohden
me ku 1 e mme sikäli kuin me
täytämme . itse velvollisuutemme
elämässä jnuita kohtaan,, teemme
muita onnellisiksi.
Y'hteispyrinnöt, työ yhteisyyden
hyväksi, pyrkimys vaikuttamaan
kokonaisuuden onnen saavuttamiseksi
ovat niitä toimia, joissa
jokainen rehellinen ja oikea kansalainen
täyttää kansalaisvelvollisuuttaan
yhteiskuntaa j a lähimmäisiänsä
kohtaan. Joka ei sitä
tee, hän ei ole oikea kansalainen,
'hänen elämänsä on mennyt ja
menee hukkaan.-
u c t B and merchandise by the large and
eVererowing Finnish population resid-j tuu riemiiumnic pelkoakin, sillä
ing m Canada.: Place your trial ad-vortis€
ment and get.iresults. "
Advertising rates 400.' per inch.
, , Political advs. $1.00 i>er inch..
' Advcrtisements must reach our Office
Wedne5day neon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price in Canada $2.00
vper . year, United States and other
countries $2.50 per year in advance.
' Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915,'at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, iCanada.
; T H E AIM O F T H E C A N A N D AN
\ UUTISET.
The help preserve tho Ideals and
sacred traditiona of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its law8 and Inspire others to
respect and obey them: To strlve
«nceasinglyr to quicken the publlc's
sense of civjc duty: In ali vi/ays to aid
i n making this country öreater änd
•better thap \/e found it.
' — Syks\^«?istä ilmoista huolimatta
älkää suinkaa'u pitäkö ovia
j a ikkunoita aina lukettuna, vaan
laskekaa raitista ilmaa huoneisiin
ainakin joka a'^mu j a aterian
jälkeen puh^tistettuanne huoneet.
Eaitis ilma ei jäähdj-tä huoneita^
vaan ainoastaan ';puhdistaa iliuaa.
^Suljetussa huoneilmassa viihtyvät
kaikenlaiset: taudinsiemenet
parhaiten. fJaitis ilma poistaa
laudinsiemeniä.
.0
Sinä itse!
*' ?.Ii t ä ' ihmiset täsitä sanova t ?"
— "Mitä ne ajattoievat?" — L t i -
paa tällä hetkellä että et milloin-^
kaan enää päästä suustasi sellai^
sia lauseita, etkä - laske mieleesi
tällaisia ajatuk.sia.
' "Ihmiset", ei merkitse paljoa.
•Hitä teet, 'koskee enemmän sinua
itseäsi kuin muita. "Ole uskollinen
i t s e l l e s i !"
E i 'kukaan voi arvostella sinmi
suunnitelmiasi: niin hyvin kuin
sinä itse; ei kukaan tunne sinun
taipumuksiasi niin hyvin kuin sinä
itse. Ne päätökset, joita teet,
johtavat sinut joko laaket^eille tai
ristinpuuhun. Onnellisessa tapasi
säät 'osaks
ta nyt j a ai
sinun tulee o^ia uskollinen itsellesi.
Sinä tiedät parhaiten. Suun-nittelc
tarkoin; '»Toteuta suunnitelmasi,
kun olet siihen valmis:
Sinä voit j a sinä Itahdot. ^
Oolumbukselle sanottiin, että
maa onl litteä j a aurinko iaskies-
" saan pistäytyy *'kuu|maan paik-
> Lkaan" lämmittelemään nousevaa
päivää varten.
ColumbustäI( varoitettiin purjehtimasta
edelleen, sillä -silloin hän
'Santa JMariansa kanssa putoaisi
maan reuitalta kadotiikseen.
Columbus oli varma suunnitelmastaan,
varma itsestään j a k a i - ,
'kesta huolimatta toteutti suunnitelmansa..
uksessa osaksesij molemmat.
Mutta ja aina muista, että
jokaisesta kukasta ei aina ;tule
hedelmää eikä jokaisesta maan-
])innalle kohonneesta oraasta tule
täysinäistä tähkäpäätä. Iloitaan
nuorukaisesta ja neitosesta, -vaikk
a enemmän olisi syytä puhua
vanhemmasta henkilöstä, joka ^on
hyvin käyttänyt aikansa ja uskollisesti
täyttänyt elämänkutsu-iiniksonsa.
Sanotaan, että nuoruus,
on ihanaa, mutta vanhuus
on vieläkin kauniimpaa. 'Vanhus
on niin paljon ihanampi nuorukaista
kuin kypsä omena on makeampi
vilrreätä raakilaa. .
Syksy tulee sellaiseksi kuin kevät
ja kesä sen tekevät. Jos ker'
vät j a kesä epäonnistuvat, tulee
syksykin sen mukainen. Kun kevään
j a kesän suotuisia olosuhteita
osataan käyttää eduksi, voi-,,
da an syksyn lähenemistä - odot taa
ilolla ja hyvillä toiveilla^ Jo a i kaisin
tulee ajatella syksyä, samaten
kuin elämänkin varhaisina
hetkinä tulee pitää mielessään
syyspäivien saapuminen, voidak-
.seen. tehdä ne niin ri|kkaiksi ja
hedelmääkantaviksi kuin mahdol-lista."
Syksyn mukand tulee sadonkorjuu
ja se tapahtuu aina
kylvön seurauksena. Mikään in^
himillinen voima ei v o i muuttaa
sitä sääntöä, jossa sanoiaan; mitä
ihminen kylvää, sitä hän saa
niittää. Kylvetty: siemen lisääntyy,:
joten tulee varustautua suu-;
remman määrän. varalta ^tulipa
sato sitten liyvä tai huono.
Syksyn mukana tulee hiljaisuutta.
Kevään ja kesän kiireellisen
työn jälkeen saadaan nauttia
lepoa j a rauhaa. Itse luontokin
näyttää rauhoittuvan ja lepäävän
kesän monienponnistusten
uuvuttamana. Toivokaamme, et",
tä jokainen ihminenkin voisi suloisen
tyydytyksen tunteilla, run-t
saan sadon korjattuaan, nauttia
lepoa pitkän j a vaivaloisen' elä-mänjuoksunsa
jälkeen.
Siksi tulisi nuorison jo aikaisin
iierätä ymmärtämään tuo : suuri
t o tu u s: kai kki m e oi e m mc j olla i n
tavalla toinen toisistamme riippuvia
ja kaikilla meillä on velvollisuuksia
yhteisyydelle, se: on,
kansan kokonaisuudelle, maalle
ja yhteiskunnalle. Silloin kun tämä,
asia selvenee, vasta silloin a l kaa
ihmisen elämän todellinen
merkitys.
Jokaisen ihmisen :tulee osata
tehdä: itselleen kysymys: mikä on
ihmiselämän oikea tarkoitus, -jon^^
ka vuoksi kaunattaa elää?
Kun nuori ihminen alkaa etsiä
elämästä vastausta tuohon suureen
kyysmykseen, silloin hänen
mielensä jnasentuu, lausui Iliilda
Käkikoski, joka: jos kukaan .etsi
elämänarvoituksen suurta ratkaisua.
Hän n ä k e e su u ren j ouk on
ihmisiä, joiden parhaat pyrinnöt
kuluvat leivän hankintaan. Toisilta
sa mmu tt a va t ah ta at olo t elä-män
innostuksen, toisille ei elämä
.luonnostaan merkitse xmitään
muuta kuin leipää j a mammonaa*
Tietojen puute ja Jiengen köyhyys
painavat katseen alaspäin
toisilta, toisten se on kohdistettu:
yksinomaan mammonaan;
Nuoren ihmisen tulisi tällaisia
näkyjä silmiensä edessä ollen i n nostua
nostamaan itseään j a nostamaan
muita. Yhteistyön suuri
kysymys on hänen edessään elä-mäijän
herkimmällä hetkellä o-dottamassa
vastausta siihen mille
suhteelle hän siinä asettuu. Jos
hän silloin osaa oikean suunnan
valita^ ja laskea oikean perustuksen
elämänsä tulevalle toiminnalle,
silloin on hän vastauksen löyr
tänyt suureen kysymykseen. Silloin
ei jälkimailma langeta hänestä
surullisinta tuomiota, minkä se
ihmiselle voi antaa; hukkaan e-letty
elämä, elämä, jolla ei ole
ollut ihanteita, ei jaloja pyrkimyksiä,
vaan joka on hukkaan
kulunut joko • puutteen masennuksessa
taikka mammonan ilet-tävässä
orjuudessa.
konsulin passilefma'sta:' (viseera-uksesta)
tulee jokaisen matkustajan
suorittaa kymmenen dollaria.
SN ä mä lisäykset ovat kuitenk
i n vähäiset verrattuna tahakurs-sien
muuttumiseen. Siirtolainen
ansaitsee Europassa nykyään e-nemmän
kuin vuonna 1913, vaikkakin
rahan arvo on alentunut.
Jos nykyinen palkk^ olisi sama
kuin edellämainittuna vuonna,
voisi esim. suomalainen nykyisillä
piletinhinnoiila kustantaa o-man
matkansa j a tuoda vielä 8—
9 muuta matkustajaa. Itävalta^
lainen voisi, paitsi omaa matkaansa,
ostaa samalla rahalla p i letit
seitsemallekymmenelleyhdel-le
tuttavalleen.
Luku- ja kirjoitustaidon tutkiminen
hyväksyttiin käytäntöön-otettavaksi
siitä syystä, että arveltiin
sen voivan vähentää siir-tolaistiutta.
Vielä ei voida sanoa,
mitä vaikutuksia sillä tulee ole-maaiij
mutta varmaa on, että. se
estää monen maahanpääsyn.
Mr. Frank Plachy, National C i t
y Bank-in kuukausijuikaisuri
toimittaja on arvioinut, että vallitsevan
laivojen puutteen tähden
ei vu o den k ulucssa (hu htik. 1920
—1921) voi Yhdysvaltoihin saa-:
pua enempää kuin 750,000 henkilöä.
Tämän vuoden siirtolaisuus
s a a V ut t i s u u r i m m a n ni ä ä r ä n s ä - e -
lokuun aikana, jolloin EUis-saa-relle
laskettiin- tulleen seuraavat
määrät :A^älikannen (3. luokan)
i matkustajia:
• o •: ;
ia
rt. -tr
s e
CL ^^
K :
(2J
• O i
D s : — — — — — ..?r-r
^ - - to CO to »-*
fa: C l O Cii ?s
00 ,QO - ,1 :C3
-C |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-09-30-04
