Vapaus, October 22, 1921

              MAITTENTOyUSptlimKSÄirHTE^ T E H M ON AINOASTAAN KAHIMJNE MENETETTÄVÄNÄ J A K O K O SIAILMA VOITErTAVANÄ!
AUTUS TAPAH.
NSS KAUTTA!
VAIN JAHJESTYNEENÄ VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA!
LAUANTAINA LOKAKUUN 22 P. - SUDBURY, ONT., CAN. — SATURDAY. OCTOBER 22. 1921 VVUOSIKERTA-VOL. V
I myötätiiito
j-Venäjän
lella
luutettu Vcnäian »i«
leesta
n haastatellut Alosko
Italian kauppa-rs
Böggiano Picoa
illoin seuraavaa:
ut kahden saarron -
»udellisen — uhrina,
ikki sen onnettomuu-rtojen
heikentämbek
ä määrässä ole vai-
Georgen tunnettu
kuussa vuonna 1920:
Venäjä voi tulla,toi;
opaa mutta ei liioin
enäjääl» Muistatte-urasl
sopimukset En-
Ruotsin ja nyt Ita
kanssa. Mitä mer-jpimukset?
Saarron
uvösto-Venäjän puo-tamista.
Minun teh-i
ei ole poliittista ei-a,
vaan kaupallista
ja. Ensi kädessä tu-htimaah
ja järjesta-rayhteyden
tavaran-isaamiseksi
Triestin
0 Rossiskin ja- Rosto
nulla on taskussani
suurimman laivanva-
1 Triestinon, suunni-ukaan
tultaisiin.joka
lään höyrylaivoja ta-äläisiin
satamiin. Täl-amoUa
on asiamiehiä,
m satamissa ja jtöten
tavarat tunnetpikai
ikassa ja muj^^-ipais-aksessa
tulevat V^nä-löt
naftavarastot tlo.
»riköisesti r»aftan kul.
'ellutettiijai •. ^laivaih:
ksi keskinäi8een'€aui-aihtoon,
mikä vuoros-n
vaikuttamaan ter­in
arvon 'vakiinnutta-
Saksan noskelaisten hai i Liberaalien johtaja kiel-ini
oli minulla neuvot-
«oliisuuden huomatta-;
ijain kanssa. Kaikki o
kaikin voiminsa uudel-an
kauppasuhteita l
jän välille maalle niitä
muodoissa. Vastik-ivaroille,
joita Venäjä
ialla automobiilin osia,
oksia y.m. Lisäksi oh
äriä. neuvostohallituk-eknillisen
ammattikou-
5esta jonnekin. 'Etelä-sä
venäläiset työläiset
idessa italialaisten joh-aan
uusimpaan tekniik
ja työkalujen kokoon-
Ja yleensä on .edessä
kiintoista t^ötä josta
hyötyä; kummallekin
1, minkälaisena'rico ja
iisehsa yleensä näkivät
Uän poliittisen pers-asi
hän:-
tään dipoiiiaattinen e-siiä
rohkene kosketella
tä Italian; hallituksen
ansain nimensä, minkä
vain italialaisena yksi-että
näitä Europan te
jllisia sopimuksia tulee
euraamaan" myös Neu-
I poliittinen tunntista-on
vaikeata kuvitella
'"enäjän menestystä ta.
tävj7den mutta poliitti-in
pohjalla. Mitä ^mi
5len minä toden totta
kansainvälisen diplo-nystä
saarron avulla es-
Proletariaattia lujitta-aansa
hallitusmuotoa o-lan;
Italialaisten myö-niltäli
tiedän, Venäjän
sankarillisessa taistelusr
^eiäkuntamuodon toteut­eta,
mikä luo historias-tuntemattoman
käSnne-
'äjän kansa taistelee tar
elleen rauhallisen ole-
' «"ei se, uudistettuaan
soitettuaan rappeuta-
'Je saattamaan kansain-
^«aa vastuuseen, 'niin
'an tekemättä vain siksi,
fcansa on aivan ihmetel-
'<^amista ja jalomielistä,
n »»ieamielisyya saattaa
litusnäläiT ieuraus:
työväen yhtyminen?
Saksan sosialidemokratisen Puolu­een
äskeisessä kongressissiaan teke­män
päätöksen johdosta hallitukseen
osanotosta ja yhteistoiminnasta por­varillisten
puolueiden, sts. teolUsuiis-kuninkäiden
kanssa, kirjoittaa sosia-lidemokratinen
-^Ghemnitzer Volks-timme>
seuraavaa:
Görlitzin puoluepäiväin vaaralli­nen
koe ei koskaan ole tuleva muuksi
kuin kokeeksL Haluamme kerta kaik
kiaan ja mitä pontevammin tuoda e-siin,
että Stinneksen ja Stresemaii-nin
puolue, jotka teollisuuskunin'
kaat juuri ova^ Saksissa sulkenee
työstä 60,000 metallimiestä ja jotka
milloin 'I^QSiiNfOy^^^ valmiit ,viskaa-,
maan kadulle satojatuhansia tämä
sutirkapitalismin puolue, joka taiste
iussaa;^ pienempiäkin, palkkavaati­muksia
vastaan seisoo'horjumatta
liistäjänäkSkannallaäo eikä ole suun
naUomista voitoistaan vafinfis luovut­tamaan
äyriäkään, ei nykyisessä ko­koonpanossaan
nyt eikä koskaan tute
hyväksymään niitä ehtojÄ, jotka so?
sialidemokratiset puoluepäivät ova
asettaneet yhteistyön pohjaksi.
tää kompromissin
Ja vaikkapa Saksan kansanpuolue
olisikin valmis hyväksymään nämä
ehdot; kuten joku-sen edustajista on
puoluepäiville lausunut, niin, vastaam­me
me puolestamme, ettei mesille tuo­ta
puolueemme periaatteet mitään
päänvaivaa lähtiessämme kommunis
tisten luokkatoveriemme kanssa yh­dessä
kadulle protesteeraamaan vä-kivaltahallintaa
vastaan.; Ja me viih-dyröme
tässä peurassa paljon pai-emr
min kuin sen puolueen parissa, - joka
Baijerissa on täysin salannut kiihko­kansallisten
(Erzbergerin muhrautr
tsjain) kanssa ja joita tuskin voi
sistaan missään muuallakaiin eroitu
-taa.-.^.
Lähikuukausieh^ taistelu, niissä
Saksan työväenluokalla on kysymys
elämästä ja icuöleiiiasta, on osoittava,
kutka ovat oikeassa. Mutta meitä
kannustaa, tämä sosialidemokratisten
puoluepäiväin ratkaisu vasta nyt oi-,
kein asettiamaan työväenluokan yh­tymisen
pääinääräksemme jä pyrki­myksemme
esineeksi.' -
Aivain niin. Itse demokratia kun
ei ole ki;iin «hulikanismin kukoistus­ta,^
vaikka sosialidemokraatit eivät
huomaa sen räikeätä kukkeutta muul­loin
kuin milloin se sattuu 'demokra­tiaan
itseensä; Kuten äsken Saksas­sa
ja kuten uhkaa käydä Suomessa;
Mutta tietoisten työläisten silpiät
ovat paljort terävämmät, niille val-lassaoleva
demokratia kaikissa mais­sa
ei olei.jain hulikanismia vaan pal­jon
vakavampaa: pyöveliyttä.
Ja siksi taistelevatkin he yhä hur­jemmin
sitä ja sei) kaikkia kannatta
jia vastaan, taistelevataina siihen
asti kunnes ovat sen tilalle toteut­taneet
oman demokratiansa, työtä­tekevien
ihmisten demokratian, tais­televat
kaikkien porvarillisen demo
kratian hirmutoimien uhallakin.
M.Törmfl.
-——o —;
PALOIVAT KUOLIAAKSI
< St. Stephen, B. -7 Sen johdosta,
että Liberaalipuolueen ja maanvilje­lijäin
puolueen välillä on kerrottu
olevan yaalikompromissj, selittää li-beraalejn
johtaja MacKenzie King
sen perättömäksi.
Mitäpähäh tuossa sitten oikeas­taan
olisi peruuttelemista vaikka niin
kin pitkälle tjillaan,' että joitain pää^
sist ilmikin, sillä ovathan kumpanen-kin
puolue yhtä lähellä kapitalistisia
suurpolitikoitsijoita, olkoonpa heillä
sitten ohjelma, jolla vaaliin ihennään
mikä tahansa. •V:^
Amerikalaiiien iluneite-
•••• •i estystä
•••»•Iit»
Yhdysvaltain Yhdittyneitten vaa^e-työlitiiten
uhiön pretidentti »a-noo
VenSjäila:' v&UiUevai^ hy- .
van jarjetty&sen
OikeUtolaiaet<(?ToittaBeet iMilanoa
kongretaitsa
Rooma — Italian sosialistipupln
een vuosikongressi,. jo>ka on juur
päättjmyt Milanossa, on hylännyt e-sityksen
liittyä Kolmanteen Intema-tionaleen
kolmannen kongressin aset­tamilla
ehdoilla. Kongressinsa puhui
m.m. tunnettu saksalainen kommu-nistivanbus
ja Kominternin toimeen­panevan
komitean jäsen Clara Zet&in
joka saapui Italiaan omia teitään ku
ten viime kevännä Ranskan sosialisti-puolueen
kongressiinkin.
— — - O r r — — ;
Markan aleneminen Haa
aikaan levottomuutta
Berliini -r- Markan suunnirtön
lentuminen on saanut aika«n Berlii­nissä
, yleisen paniikin, i,;Pyhempi
^ s t ö rientää k^uppoihifi^^ostama^n
kaikenlaista tavaraa, niin kauan,ku
m Märkajia viel^ jojain saa, rikkisani-;
mattaas sijoittavat rahansa autoihin
ja juveeleihin. Mon$a suurta depar-tementtikauppaa
01»; ostettti tyhjäk­si
näinä päivinä. Jos tätä menoajat-kuu,
niin menettää Beriiini asemansa'
yhtenä mailman suurkaupunkina ja
alenee samalla asteelle kuin Wieni
kaksi vuotta j sitten. Kansa täällä
onkin yleisesti siinä uslcossa, «ttä
«Saksa menee koirine.>
o——— ••
Luontaisverojen
Neuvosto-Venäjällä
I Montreal — Kaksi miestä paloi
kuoliaaksi ja kolmas töin tuskin pe­lastui
joutumasta saman kohtalon a-laiseksi,
kun Champlain järven ran­nalla
oleva lautahökkeli, jossa kysy­myksessä
olevat miehet nukkuivat syt
tyi tuleeni ja paloi poroksi. Onnetto-ffluuden
uhrien nimet ovat Momer
Lamotireux William Blozian ja Jack
Poster. Viimemainittu, joka pelas­tui
selosti, että hän oli palkannut e-dellämainitut
kuoliaaksi palaneet
miehet korjaamaan hänen kanssaan
jahtia, joka olit pahasti vahingoittu­neena
ajautunut rannalle, Mistä tu­len
irtipääsy johtuu ei ole selvillä,
mutta tullaan . tapahtumasta toimit­tamaan
tutkimus.
sen sukulaissuhteeseen Italiait kansan
kanssa. Italiäti kansan tanjrftgi vain
saada tietää, että Volgan ki)i»me
mentis^ vallitei naänliätä, vams-taakscen
ja lähettääkseen.heti Venä­jälle
höyrylaivan 4,000 tonniaelhh
tarvelastflla. < Italiassa muodostettu
apukomitca ja Punainen Risti barjoit
taa vilkasta toimintaa elintarpeiden
lähettämiseksi Venäjälle.»
Helsinki Pietarin Krasnaja Ga-zetten
mukaan kautta Venäjän on
uontaisv^roina kerätty 4,320,000,-
000 puutaa viljaa, luohtaisverotulo-jen
ennakkoarvio ollen 7,20*0,000,000
puutaa. Se ettei täyttä määrää ole
voitii kerätä-, on ymmärrettävissä
johtuneena siitä että maan vitjavum-milla
suoduilla tuli täyellinen kato­vuosi.
Kerätyn viljamäärän arvioi­vat
spesialistit riittävän ensi huhti­kuuhun
saakka. '
.__—o—•—,
Moskova — Sidney Hillman, Ame­rikan
Yhdistyneiden Vaatetustyöläis-ten
presidenttty-joka on ollut täällä e>
nemmän kuin kuuläaiuden, ilmaisi'.tä­nään
mielipiteeni'Veiiäj&tä.^"^
«Venäjä on paljon paremmassa kun­nossa
6uin mitä minä saatoin odot­taa
», sanoi hän. .(Moskovahan
mailmankaupunki! Kaduilla on vi:
kas liike, jokaisella näyttää olevan jo
tain tehtävänä ja ihmiset ovat patjem-min
puetut .kuiiknun&sa^tQJn^AJatel
la. Oopperoissa, baleteissa, kluhf^ia-sa
ja luentotilaisuuksissa Icäy paljon
ihmisiä.' Kaupat näyttävät miellyt­täviltä
ja käyvät vilkasta kauppaa;-
«Pietarissa ja Moskovassa olen nah
nyt buonkattavassa asehiassa olevien
henkilöiden oli^keteYanpohjajoukka
jen keskut^ä^ssa.;' Minä olen . ollut
korkeimpien neuvostniesten luona ja
olen käynyt myös tavallisissa työvä
en kokouksissa.
Rakentava tyo innpst^ ki^ikkia
«Kaikicein syvimrhän vaikutuksen
teki minuun kansan halu tehdä niin
paljon kuin mahdollista elämän saat­tamiseksi
lujalle pohjalle. Tämä hen
ki tulee rakentamaan Venäjän uudel
leen. Nyt jo on saatu aikaan paljon.
«Olen käyttänyt suurimman osan
aikaani vaatetusteollisuuden tutl^imi
seen, sillä sen minä tunnen. Täällä
tSmä teollisuus ön alkanut vasta, vii
lä vuosina. Se on itse'asiassa
ja vallankumouksen lapsi. Muu
'Hnllssa Moskovassa sijaitsevissa työ
TJäikoissä on ehemmSn kuin i,Ö6ö
työläistä varustettuina hyvillä koneil
ia ja hyvällä järjestyksellä. Työläl
sistä on 90- prosenttia puhdasverisiä
venäläisiä, jotka valniistavat vaattei
ta armeijalle ja myös Biviliväestölle
Koneita voitaisiin parantaa ja tuotan­toa
kohottaa.
Ontarion Liberaalien
johtaja*eroaa
Toronto — Ontarion "Liberaali­puolueen
johtaja H. H. De\vart, on
jättänyt eron pyyntönsä maakunnan
Liberaalien toimeenpanevalle komite­alle,
jossa hän pyytää vapautua On­tarion
maakunnan Liberaalien joh
dosta. • • ,
Tuon liberaalein johtajan eron-pyynnin
uskotaan johtuvan erimieli­syyksistä
puolueen toimeenpanevan
komitean, kanssa, joissakin tärkeissä
kysymyksissä ja että häntä on fcehoi-tettu
jättämään paikkansa.
< > • . . .
• » • • • •
Wrangelin joukkojen
tähteet liittyvät Jugo
Slaavian armeijaan
Sofia — Tänne sappuheitten tie­tojen
mukaan muutamia tuhansia
Wrangeliq armeijan miehiä ja upsee­reita
on saapunut Zagrebiin, jossa
heidät tullaan liittämään. Jugo-Slaa-viari
armeijaan, joka kohdakkoin lä­hetetään
Albanian ja Unkarin.rajoil-le.
Venäläisiä tulevat komentamaan
Serbian armeijaviranpmqiset' venä­läisten
aliupseerien avustamana,
• •• .0- • •• .
YHDYSVALTAIN LÄHETTILÄÄN
KOTONA TAPAHTUI P065MI.
I^ÄHDYS
«Minulla ei ole epäily9täkään neu­vostohallituksen
lujuud^ta» Useiden
venäläisten keskuudei«a .vallitsee tyy
tymättömyyttä, m.utta Venäji var­masti,
joskin hittiaatj, on elpymässä
sodan ja »laälHssodaD alhQliittamastit
kriisistä. Aineeiliset olosuliteet pa
rantuvat ja /tyytymättömyys katoaa.
«Venäjän vallassa ja vastuussa ole-'
via henkilöltä voi tavata :«ivan ryhtä
hyvin kuin muitakin henkilöitä, kaik
kialla. Heillä on suuri teiltä va­naan
ja meidän pitää olla suvaitse
vaisia heitä kohtaan. Otiaessamme
huomioon sen ajan, minkä neuvosto­hallitus
on saanut työskennellä rau­hassa,
on sen menestys olliit huomat­tava.
*
L«nin valmii leikinlaskuun
Pariisi --Pommiräjähdys tapahtui-viime
keskiviikkona Yhdysvaltain
Ranskassa olevan lähettilään, Myron
T. Herrickiri asunnossa täällä, vaike­asti
haavoittaen pommin sisältävää
pakettia avaavaa kamaripalvelijaa.
Huone, josas räjähdys sattui rikkoon
tui kokonaisuudessaan. ^MrHerriek
saapui asuntoonsa vast^ 2 minuuttia
jatkeen räiähdyksen. joten näyttää
mahdolliselta, että kysymyksessä oli
murhayritys Amerikan lähettilästä
kohtaan. . •
«Minä olen tavannut Leninin kah­desti,
ja minulla oh ollut ilo viettää
kaksi tuntia hänen kanssaan. Mikä
teki hänessä minuun syvimmän vai­kutuksen?
Hänen inhimillisyytensä.
Hän on aina valmis laskemaan leik­kiä
tai kertomaan jonkun jutun. Hän
on luonteeltaan yksinkertainen eikä
ylpeile tietoisuudestaan. Hänen laa-ia
käsityksensä ei ole muuttunut
ja hän näkee ihmiskuinna*n olevan
uuteen yhteiskunnalliseen päämää­rään
johtavalla tiellä. Hänen seik-kaneräiset
tietonsa ovat hämmästyt­täviä.
Mikään tärkeä asia teollisissa
suunnitelmissa tai yrityksissä ei jää
häneltä tietämättä. Hän oli hyvissä
ruömiillisissa voimisas,
«Minä luulen Venäjän noneasti me-nestvvän.
teollisessa kehityksessään
in minustfl tuntuu k u i n meidän nv-kvinen
noHtiikkamme VenSi3ä koh-
•:'>an hy]fii kadottamaan kaikki oival­liset
tilaisund»t, ,
tTTJostvietäv^kui k<>lnaävaa tavaraa
I c e r S q n * » " ' ulkOT^ofiVflnnan komiiJori-
•»at'" hsUnnn. Nii»'"iiJ Nnvori^rodjg-
*a. Por«»i9t5 niuHN seudnilt^ on
<i!»«nti«»Mt « q t r t i a jaardpi!» va"h9fi
•n5l3i«if5 nitsiS. mossikkiä, hovheniä
" *nrkik«j^. K'""isaarJeh neuvoston
3«lren »ntumstn dekreetin mukaan t<»-
k"» nlkomankauoan k^niigariflatfl
ka'''ki ««•^'»k»'»"»'»' avoimilla markki-
"«'lla, o!»*""«n Hlo»it)ojilta kaiken ncl-
'ov!in. t« ; t c 5 h»"V on jäänyt luon-
'aisverotnksen yli.»
TroUlun selostaa
Moskovan neuvoston istunnossa
spak. alu^a antoi tov. Trotski selos-tuloefl
: iasavaltamme - >k6skinäisi8tä
sohteista Länsi-Europan maitten
kanssa. '
Hän lausui että otettuamme loka-koossa
v. 19.17 vallan käsiimme ei Ve
häjäa vallankumous ja Neuvosto-Ve-riäjä
siinä määrin oUfeet mailman huo
|nion keskeisimpiä kuin täll^, hetkel­lä.
Se on selitettävissä sillä, että ei
nälkä itsessään eilcil kysymys miljoo­nien
nälkää näkSvien lapsien,' työ­läisten
ja talonpolicien kohtalosta,
vaan että nälkä-poliittisena tosiasia
nä on Johtanut kysymyksen mail­man
kaikkien maitten ja Venäjän kes
kihäiiistä suhteista etualalle.
Börden lopullisesti nimi­tetty
Washingtonin
konferenssiin iioiu
Ottawa — Canadan hallitus on lo­pullisesti
nimittänyt Sir Robert Bor-denin
edustamaan Canadaa Washing-tonin
konferenssissa, jossa tulee kä­sittelyn
alaiseksi aseistariisuminen ja
kysymys kaukaisen idän asioista/ se­litetään
hallituksen virallisessa tie­donannossa.
Loring C. Christie, ul-komaadepartementin'
virallinen neu­vonantaja
tulee seuraamaan: Borde-nia
Washingtoniiri, toimiakseen sih
teeristön jäsenenä. ( '
—-o ' '
Huono menekki cana-dalaisellcf
nisulle
Noin 200. iww..lai.tä H.ywoodin joh.
^oHa inuodostavM kaiTosayndi-baatin
ja peruatavat teolliien
kanaBQvallan
; On htjomattava, että nälkämme on
iiillub hetkellä, jolloin vallitsee Icsut-ta
mailman ennenkuulumaton liike-ja
teollisuugpula ja eritoten Araeri
kassa jä Englannissa, iCulti^än vuo
den ejisipuoliskolla kansainvälineh
kauppavaihto' saavutti' tuskin puolta,
siitä määrästä, mikä sillä oli v. 1920
ensi puoliskolla, mikä ei muuten
suinkaan ollut loistava. Porvaristo
ori. tosin viime,aikoina järjestynyt po­liittisesti
kuin myöskin koneistonsa
ja. luokka-itsetuntonsa suhteen. Mut­ta
se taloudellinen perusta on ylen­määrin
rikkoutunut ja tämä seikka
kiihoittaa sitä etsimään teitä ja kei­noja
mailman taloudellinen tasapai­non
palauttamiseksi'jäpakoittaa seii
tunnustamaan, että ilman Venäjän
mukaan saamista mailman taloudel­liseen
kanpankäyhtiin ja tsvare-vaihtoon,
ori mailman talouden pala
uttaminen entiselleen, mahdottomuus
Kysymys avunannosta Venäjän ta
onpojille on se verhOj jonka alle kä
ceytyy mailman teollisuiispulan joh­dosta
kysymys muutoksista Venä
ään suhtautumisesta,. kysymys ta-
:oudellisten suhteitten palauttamises
ta ^en kanssa. Kysymys on siitä, mi
cä puoli tulee olemaan etualalla; mi
cä saa etuisuuksia ja mikä myöhem
min suurimmalla menestyksellä pa
auttaa tasapainon venäläisen raaka
aineen avulla.
Venäjän vastavallankumouksellise:
käsittävät, että jos nyt ei suunnata
meitä vastaan joitain sotavoimia
niin kysymys interventsioonista lopu
lisesti siirtyy historian lehdille, Ve
näläinen valkoinen emigratsiooni on
tällä hetkellä herännyt ja koettaa kai
kin voimin panna liikkeelle siteensä
ja suhteensa sekä koko koneistonsa
sadakseen meitä vastaan suunnatuk­si
interventsioonin.
Mitä tulee erikoisesti Ranskaan, on
merkittävä, että Ranskan porvaristo
toiselta puolen ^koettaa tunnustella
maaperää mahdollisille neuvotteluille
Neuvosto-Venäjän kanssa, mutta toi­selta
puolen se houkuttelee Rumaani
aa saattamaan Neuvostovallan utl
delieen sotatilanteeseen. Rumaania
ryhmittelee jo meidän rajoillemme
petljuralaisia joukkoja, jotka sitten
suunnitelman mukaan voidaan pan
na liikkeelle Ukrainaan ja menestyk
sen, sattuessa voidaan tietenkin pan­na
liikekannalle säännöllisiä rumaa-nialaisiakin
joukkoja.
Nälänhädän vaikeana aikana^ja vie
lä rikkomattoman imperialistisen ren
kaan vallitessa me kokemuksiemme
jerusteella, taistelujen ja voittdjeh
jälkeen tunnemme itsemme kuitenkin
ketikellä vaikeiiksia enemmän lujem­miksi
kuin koskaan ennen ja saamme
itsestämme irti voimia täyttääksem­me
perustehtävän, auttaaksemme näl-
Montreal —- Sen johdosta, että ca-nadalaiselle
vehnälle ei ole suuresti
käan ulkomaista ^syntää, alkava
satamakaupungit täyttyä viljalla, se­littävät
viljakapitalistit. Europan
rahattomuuden sanotaan vaikuttavan
sen että siellä ei suurstikaan ole toi
veitä viljan jmyynnille ja kaikki täkä­läiset
vehnän ja muitten viljalajien
jakajat ja uloslähettäjät sanovat siel­lä
elettävän vain kädestä suuhun.
Kuitenkin uskovat viljanlähettäjät, et
tä Europa on ennemmin taikka myö
hemmin pakotettu tilauksien tekoon,
joita heiliä nyt ei ole juuri nimeksi
kään, mutta kysymyksen järjestämis­tä
vaikeuttaa maksuehdot, jotka ei­vät
ole viljalla keinotteli joille eduUi
s i ä . •• ..; ,
.Niin, kuten tuosta viljakapitalisti
en selostuksesta, että satamakaupun­git
alkavat täyttyä viljalla, selviää,
on meillä viljaa, sutinnattomat mää­rät
ja sittenkin sadat tulianne^ kfir<
sivät nälkää leivän puutteessa,' Ja
Venäjällä, siellä on taistelu, iJlj
taistelu nälästä, niiutta o1ett!ekp-kiiul*
leet, että dänädassa olisi Järjestetty
minkäänlaista Venäjän nälänhääli
avustamista, lukuunottamatta erinäi­siä
työväenjärjestöjä. . Eikö olekin
omituinen järjestelmä tämä kapitalis
tinen rllstojärjestelmä. kun vilja-aittain
vlereliahln s«urt«n joukkojen
täytyy kärsiä nälkää Ja kuoUa näl­kään.
Ja miksi rilin on? Vaan sik­si,
että jotkut harvat nauttivat tois­ten
tuottaman työn tulokset saadak»
seen yksityiseen hyvinyointiinsa ja
mässäykseensä mahdoliisimman suu­ria
liikevoittoja. • Tuotanto . vpittoa
v«>^'^«n tarjoaa meille nälkää, mlitta
tuotanto käyttöä .varjfn tarjoaisi
'meille hyvinvoinnin. Kumpaako!tyif-
Iäiset kannatatte?
• ———o-
Moskova — Siperian vallankunio-ushallitus
myöntänyt amerikalalsllle
työläisille, joiden edustajana on toi­minut
\Villiam P. Haywood, kaivos-konsesslortjn
Kuznetz laaksossa, Sipe
riassa, joka .sijaitsee Aasian teolli-suuselämän
keskuksessa, noin 20 mai
lia Tömskista, Siperian rautatien
varrella. Tällä alueella on miltei ra­jattomat
määrät teiltä, .teräamultaa
ja valmiit sulatot, jotka sulattavat
•noin 20 tonnia päivässä, ^kaivokset
niinikään Qvatyalmlit, samalla on ym
paristolla hyvää maanvlljelysmaato
sekä hyvää metsää.
Amerikalaiseen syndikattiin pitäi­si
tuleinan Haywoodln mukaan noin
200 lww:läi8tä Seattlestia ynnä muu­alta
Yhdysvalloista. Tätä uutta yri­tystä
tullaan seuraaimaan suurella
mielenkiinnolla.
Irlannin kysymys yhäti
Lontoo— Konferenssi, joka alkoi
t ä ä i l ä . l l p . lokakuuta on edistynyt
Irianninksfsymyksen ratkaisussa hy>
vin vähän,'jos oljk^steah ollenkaan.
Neuvotteluja miiiisterlstön ''nimittfii
män edustajiston ja Sinri Feinien va-
Htsemien neuvottelija valtuutettujen
välillä on käytä useoita, mutta ovat
ne. syystil tai toisesta aina siirtyneet
tuonneinmakal,
I^Qnf(l)re||)9^in ei uskote kokoontu»
vai) uuleen neuvotteluun alnatsftOia',."
entiön pörjanUite; ntiitta sillii aiicaa
kultenklh, edustajat' ovat kovassa tou ,
hus^a erinäisissä'komiteoissa, joitten .
tehtävänä on valmistella erikysymylq
aiä alusteyasti konferenssille eel((tli^«
mistä varten, • *•
Yksi täritelmpiä konferenmj^ pJ-»
dcttiin siirtom^irastosso keski»
viikko aamulla, jossa kökö Iriannin e-
RAUTATIELAKKO OLI AIHEUT-TAA
TAPPELUN KONG*
RESSISSA
•^Vashington — Tiistaina keskus­teltaessa
rautatietyöläisten lakosta
kongressissa, oli vähällä syntyä tep-pelp
kahden kongresslmiehen välillä.
Thomas W.Blanton, Texasista, joka
on yksi kiivaimpia järjestyneen työ­väen
vihollisia, syytti pelsylyania-laista
kongressimiestä Wm. Burkea,
joka puhui työväen puolesta, lausu­en:
«Sinä olet valehtelija.»
«Sinä olet valehtelija ja likainen
koira,» vastasi Burke. Kaksi kon-gresssimiestä
aikoivat hyökätä tois­tensa
kimppuun, mutta toiset kon-gressimiehet
pääsivät heidän väliin.
.. ; o
diistajlsto oli-neuvotteluissa Win8ton
OhurchllHn ja muitten hallituksen e-dustajain
kanssa. Yksi tärkeimpiin
tämän neuvottelukokouksen^ )^^'P>yk
siä oli brittiiäiiiten j Ä j e n Ir^n--
nissa pitämlneiu W»tewn J V ^ I P I ^ U .
oli myö?k|ji käsiteltävänä ja useita
e:(liörttejä kuulusteltiin mutta ketään
virallisia Ulsterin edustejia ei-ollut
saapuvilla eikä ole mitään luultavaa,
että Ulsterin kysymyksen takia olisi
tarpeellista kutsua heidän johtajaan­sa
Sir James Graigia ai;iakaan ennen
ensi viikon puollväliö.
Yleensä eivät; Irlannin kysymystä
käsittelevät tlcdonantotoimistot selos
te mitään varmaa ja merkityksellistä
tuloste noista neuvotteluista ja siksi
on vaikea sanoa, onko tuolla konfe-renssiila
suurempaa merkitystä kuin
aikaisemmillakaan neuvottleuilla Ir­lannin
ja Britannian välisen sovinifon
hierdnta puuhaan. Yleensä kuiten*
kin on odotettavissa, että Irlanti el
tule hyväksymään mitään muuta rau
han saannin pohjaksi kuin sen, että .
Männille taataan täydellinen itsehal­linto,
jota se on vaatinut.
o- —
SVEITSILÄISIÄ SILKKITEHTAI-TA
CANADAAN
Sveitsin Montrealissa sijaitseva
consulivirasto on (jlmottanut, että
stveitsilälset kapitalistit suunnittele­vat
silkkitehtoitten perustamiste Ga-nadaan.
Jos tuumasta tulee tosi,
tuotetaan myöskin sveitsiläistä työ­voimaa
niihin työskentelemään. Tä­ten
el tämäkään teojlisuus tulisi läm­mittämään
canadalaisten työläisten
kättä.
Junkkerit voittaneet
Berliinin kunnal­lisvaaleissa
11
f
käänäkeviä ja kohottaaksemme maan
taloudellista tilannetta. Me saamme
iteestämme irti voimia puolusteaksem
me Neuvostofederatsiooinin koskemat
tomnutta kaikkialla ja joka paikassa^
OS sitä rohjettaisi uhata ja osaamm
musertaa maan sisässä kaikki yrityk­set
käyttää uutta vaikeaa vaihekaut*
te vallankaappaukseen.
Beriiini — Viime sunnuntaina toi­mitetuissa
kunnallisvaäleis, monarkis
tiset ainekset onnistuivat ajan}aan lä­vitse
tunnuslauseensa: «Repikää pu-nalippu
alas Berliinin punaiselta kau­pungin
talolta,* TaantumukseUiset
ainekset voittivat sekä enemmistöso-sialistit,
että riippumattomat kuin
myöskin kommunistit. Tätä pidetään
merkkinä että jos presidentin-väfallt
pian toimetaan, tulisivat tesntumuk-selliset
ainekset v o i t t a m a a » n i i s s ä , —
kautta maan. - limi"'
. Enaimäisenä monarkistiten kau­pungin
hallinnon toimeenpiteenä us-kotaai^
olevan peruuttaa entisen yaU
toustoii päätös että kaikki Hohen-zoli^
rfen kuvat poistettaisiin yleisis­tä
; r^onnoksista, joka päätös piti
astua voimaan marfask. l p .
'ti
f .
Il ,-',..1. V '1
mm
" AiT^ ' ? ' f"'' J^» 1
m